Merenojan koulu, Kalajoen kaupunki

Transkriptio

1 Pohjankyläntie 6, Kalajoki Sisäilma- ja kosteustekninen tutkimus Työnro Ins. Petri Sippola FM Saija Korpi Ins. Heikki Ruonansuu Ins. Jaakko Saukko

2 2 (131) Pohjankyläntie 6, Kalajoki TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ MERENJOJAN KOULUN TUTKIMUKSISTA...9 Rakennetekniikka...9 Ilmanvaihtojärjestelmät Yleistä Tilaaja Tutkimuksen tekijät Kohde ja lähtötiedot Työn sisältö Lähtötiedot Tutkimuksille annetut viitearvot ja analyysilaboratorio Käyttäjäkysely A-rakennuksen tutkimukset Perustiedot Rakennuksen vierustat Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset VOC- analyysit Ilmavuotomittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet Rakenne Mikrobianalyysit Ilmavuototutkimukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet Havainnot järjestelmistä Savutestit ja muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

3 3 (131) 3.7 Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely Havainnot Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman hiilidioksidimittaukset Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset B-rakennuksen tutkimukset Perustiedot Rakennuksen vierustat Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet ja perusmuurit Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Mikrobianalyysit Ilmavuototutkimukset Lattiamaton VOC-analyysi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet Rakenne Ulkoseinien sisäpinnat Mikrobianalyysit Seinälevyn ja muovimaton VOC-analyysit Ilmavuototutkimukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Väliseinä- ja välipohjarakenteet Rakenne Havainnot Mikrobianalyysit Kosteusmittaukset Ilmavuototutkimukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet Havainnot järjestelmistä Savutestit ja muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Sisäilmatutkimukset... 46

4 4 (131) Käyttäjäkyselyn tulokset B-rakennuksessa Havainnot Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman hiilidioksidimittaukset Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Sisäilman VOC-mittaukset Sisäilman ammoniakkimittaukset Johtopäätökset C-rakennuksen tutkimukset Perustiedot Rakennuksen vierustat Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet Havainnot Kosteusmittaukset Lattiamaton VOC-analyysi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet Havainnot Mikrobianalyysit Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Välipohjarakenteet Lattiamaton VOC-analyysi Johtopäätökset Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet Havainnot järjestelmistä Savutestit ja muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkyselyt Havainnot Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman hiilidioksidimittaukset Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset D-rakennuksen tutkimukset... 68

5 5 (131) 6.1 Perustiedot Rakennuksen vierustat Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Lattiamaton VOC-analyysi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet Rakenne Havainnot Mikrobianalyysit Ilmavuodot ja lämpökamerakuvaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Havainnot Mikrobianalyysit Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet Havainnot järjestelmistä Savutestit ja muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely Havainnot Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman hiilidioksidimittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset E-rakennuksen tutkimukset Perustiedot Rakennuksen vierustat Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet Havainnot Kosteusmittaukset Lattiamaton VOC-analyysi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet... 84

6 6 (131) Havainnot ulkoseinärakenteista Mikrobianalyysit Tiiviysmittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Rakenne Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet Havainnot järjestelmistä Savutestit ja muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely Havainnot Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman hiilidioksidimittaukset Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset G-rakennuksen ja auditorion tutkimukset Perustiedot Rakennuksen vierustat Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet Havainnot Kosteusmittaukset Lattiamaton VOC-analyysi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet Rakenne ja kosteustekninen toiminta Havainnot Lämpökamerakuvaukset Mikrobianalyysit Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Havainnot Lämpökamerakuvaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet

7 7 (131) Havainnot järjestelmistä Savutestit ja muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely lukiossa Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Johtopäätökset H-rakennuksen tutkimukset Perustiedot Rakennuksen vierustat Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Lattiamaton VOC-analyysi Ilmavuototutkimukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet Havainnot Mikrobianalyysit Ilmavuototutkimukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Havainnot Lämpökamerakuvaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmät Havainnot järjestelmistä Savutestit ja muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely Havainnot Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset LIITTEET Liite 1 Tutkimuskartat Liite 2 Tasopintojen mineraalivillakuitulaskenta

8 8 (131) Liite 3 Sisäilman kosteus- ja lämpötilaseurantamittaukset Liite 4 Sisäilman hiilidioksidin seurantamittaukset Liite 5 Painesuhteiden seurantamittaukset ulkoseinän yli Liite 6 Sisäilman VOC-analyysit Liite 7 Sisäilman Ammoniakkianalyysit Liite 8 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (1) Liite 9 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (2) Liite 10 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (3) Liite 11 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (4) Liite 12 Materiaalinäytteiden VOC-analyysi (1) Liite 13 Materiaalinäytteiden VOC-analyysi (2) Liite 14 Materiaalinäytteiden VOC-analyysi (3)

9 9 (131) TIIVISTELMÄ MERENJOJAN KOULUN TUTKIMUKSISTA Rakennetekniikka Merenojan koulu koostuu seitsemästä rakenteeltaan erilaisesta osista (A-, B-, C-, D-, E-, G- ja H-osat). Käyttäjät liikkuvat koulupäivän aikana eri puolilla rakennusta, joten oireilun kohdistaminen tiettyyn rakennukseen oli tutkimuksissa hankalaa. Saatujen tietojen mukaan eniten oireillaan B-rakennuksessa, josta oireilu on ennen vuoden 2013 peruskorjausremonttia alkanut. Toisena merkittävänä oireilualueena pidettiin fysiikka-/kemian luokkia E-rakennuksessa. Muissakin rakennusosissa on koettu oireilua. Piha-alueiden vedenohjauksessa on kaikissa rakennuksissa puutteita. Vierusmaiden kallistukset ovat vähäisiä tai kaadot ovat suoraan sokkeliin. Syöksytorvien vedet kastelevat sokkeleita puutteellisten syöksyjen tai puutteellisen vedenohjauksen vuoksi. Istutukset rakennusten vierustoilla aiheuttavat ylimääräistä kosteusrasitusta rakennukseen. Ylimääräinen kosteusrasitus rakennuksen vierustalla kohdistuu suoraan sokkelipintaan. Seinän alaosiin kosteus nousee sokkelin kautta ja roiskevedet rasittavat paikoin suoraan julkisivupintaa. Rakennuksen alapohjaan yleisesti kosteus pääsee siirtymään kapillaarisesti rakennuksen vierustalta. Vaikka korkeita kosteuksia ei tutkimuksissa todettu alapohjarakenteissa, voi kosteusrasitus olla ajoittain suurta, riippuen sään aiheuttamasta rasitustasosta. - Piha-alueiden korjauksia ei suositella, jos käyttöaikaa on jäljellä vain 3 vuotta. Lyhyellä tähtäimellä toimenpide-ehdotuksena annetaan: o Syöksytorvien paikalliset korjaukset niin, että ne eivät kastele ulkoseinää. A-rakennuksessa (parakkirakennus) tutkimusten perusteella ei todettu merkittäviä rakenteellisia vikoja. Jonkinlaisena sisäilmaongelmaa heikentävänä tekijänä voidaan pitää ilmavuotoja rakenteesta. Rakenteissa ei kuitenkaan todettu vaurioita ja ilmavuodot ovat arviolta ajoittaisia. Kotitalousluokkien huonot päätelaitteet voivat heikentää ilmanvaihtuvuutta luokissa. Merkittäviä syitä sisäilmaongelmiin ei löydetty. - A-rakennuksen korjausehdotukset 3 vuoden käyttöajalle: o Yksittäisten ulkoseinän ilmavuotokohtien tiivistyskorjaukset o Varaston 127 lattiamaton uusiminen B-rakennuksessa todettiin hajuhaittoja varsinkin 1.kerroksessa. Rakenteet on uusittu vuoden 2013 remontissa ja rakenteet olivat tarkastusten perusteella hyväkuntoisia. Yksittäisessä luokassa B134 (pienempi erityisluokka) todettiin lattiamatto vaurio, joka voi olla paikallisesti syynä sisäilmaongelmiin, mutta todennäköisesti ei selitä koko 1.kerroksen hajuhaittaa ja sisäilmaongelmaa. Muiden 1-kerroksen tilojen hajuhaittaan ja sisäilmaongelmiin ei löydetty selvää syytä tai hajun lähdettä. Ulkoseinärakenteissa ei tutkimusten perusteella ole merkittäviä vikoja. Uusituissa välipohjarakenteissa ei todettu kosteusvaurioita. Kellari on eristetty kerroksista ja sinne on asennettu oma ilmanvaihto. Riskiarvion perusteella lattiamaton seinän ylös nostojen kohdalla useat tiiviit materiaalit mahdollisesti reagoida keskenään, mutta tutkimuksilla ei saatu vahvaa viitettä niiden aiheuttamasta haitasta. Riskirakenteena voidaan pitää puurakenteisia välipohjarakenteita, joissa puurakenteet ja mineraalivilla ovat kahden tiiviin rakennekerroksen välissä (betonilaatta ja lattiamatto). Vaikka tutkimuksilla ei saatu selville laajaa hajuhaitta B-rakennuksessa, tutkimusten perusteella suurin epäily kohdistuu edelleenkin välipohjarakenteisiin.

10 10 (131) - B-rakennuksen korjausehdotukset 3 vuoden käyttöajalle: o Kellarin rakenteiden tiiviyden varmistaminen ja alapohjatilan alipaineistuksen varmistaminen o Luokan B134 lattiamaton uusiminen o Luokissa lattiamaton kokeiluluontoinen korjaus, jolla testataan korjauksen vaikutusta hajuhaittaan. Korjauksia jatketaan kokekilukorjausten perusteella. o Vähäisten ilmavuotokohtien tiivistykset lattiarakenteisiin. C-rakennuksessa on koettu oireilua, joka mahdollisesti liittyy tuntien aikana koettuun ilmanvaihdon riittämättömyyteen. Alakerran luokissa todettiin hajuhaittoja, johon todennäköinen syy on lattiamatoissa todetut vauriot. Mattojen VOC-päästöt voivat olla syynä sisäilmassa koettuun oireiluun. Ulkoseinärakenteessa todettiin vain paikallinen kosteusvaurio, joka voi paikallisesti aiheuttaa myös sisäilmaongelmia. Yläpohjarakenteissa ja ulkoseinissä yleisesti merkittäviä vikoja havaittu. Yhdyskäytävän E-C yläpohjarakenteessa todettiin kosteusvaurio, josta aiheutuva hajuhaitta leviää käytävätiloihin ajoittain. Yhdyskäytävän kosteusvaurio voi aiheuttaa oireilua sisäilmassa. Ilmanvaihto on virheellisesti säädetty ylipaineiseksi, joka voi aiheuttaa rakenteeseen kosteusvaurioita. - C-rakennuksen korjausehdotukset 3 vuoden käyttöajalle: o Vaurioituneiden lattiamattojen uusiminen 1.kerroksessa o Painuneen lattian rakojen tiivistäminen yhdyskäytävässä o Paikallisen ulkoseinän kosteusvaurion purku ja uusiminen. o Yhdyskäytävän E-C yläpohja ja vesikattorakenteen purku ja uusiminen paremmalla rakenteella. D-rakennuksessa ei ole yleisesti koettu sisäilmaongelmia. Ainoastaan toimistotilassa 158A (kuraattori) todettiin hajuhaitta ja tilassa on oireiltu. Muissa toimistotiloissa ja luokassa hajuhaittaa ei havaittu. Mahdollinen syy hajulle voi olla ulkoseinärakenteessa todetut kosteusvauriot. Ulkoseinärakenne on vaurioitunut huonon kosteusteknisen toiminnan seurauksena. Ulkoseinässä ei todettu ilmavuotoa, mutta hajut voivat mahdollisesti kulkeutua rakenteen läpi. Mahdollinen syy huoneen 158A hajuihin voi olla myös eteishallin lattiarakenne, josta todettiin ilmavuoto huoneen kynnyksen halkeaman kohdalla. Yläpohja- ja alapohjarakenteissa ei tutkimusten perusteella todettu vaurioita. Alapohjarakenne on uusittu vuoden 2012 remontissa, mutta alapohjan ryömintätilassa on edelleen kosteusongelmia. Yläpohjarakenne on alkuperäinen, jossa lämmöneristävyys on huono. Myös ulkoseinärakenteissa todettiin kylmäsiltoja. - D-rakennuksen korjausehdotukset 3 vuoden käyttöajalle: o Tiivistyskorjaus lattiahalkeaman kohdalle E-rakennuksessa merkittävä rakenteellinen ongelma liittyy ulkoseinän valesokkelirakenteeseen, jossa on todettu kosteusvaurioita. Vuoden 2012 remontin yhteydessä seinärakenteiden sisäpintoja on tiivistetty. Tutkimusten perusteella epätiiviyttä on edelleen seinän yläosissa, johon tiivistyskorjaus ei todennäköisesti ole ulottunut. Teoriassa ilmavirtauksia voi tapahtua sisäilmaan vaurioituneesta seinän alaosasta. Yläpohja rakenteet on uusittu vuonna 2012 ja niissä todettiin vain yksittäisiä vähäisiä vesivuotoja. Alapohjarakenteissa on vuonna 2012 korjattu mattovaurioita. Tässä tutkimuksessa löydettiin mattovaurioita paikoin (fysiikan luokka 139). Mattovaurioita voi olla paikoin rakennuksessa, ja ne voivat aiheuttaa

11 11 (131) oireilua sisäilmassa. Fysiikan luokassa kuivunut lattiakaivo aiheutti merkittävää hajuhaittaa sisäilmaan, joka voi olla merkittävä oireiden aiheuttaja tiloissa. - E-rakennuksen korjausehdotukset 3 vuoden käyttöajalle: o Lattiamattojen paikalliset uusimiset VOC-vaurioiden vuoksi (ainakin luokka 139 ja WC-tila). o Seinärakenteiden ilmavuotokohtien tiivistäminen. o Vesikaton vuotokohtien paikkaukset. o Fysiikka-/kemian luokkien lattiakaivojen korjaus tai sulkeminen niin, ettei viemärit aiheuta hajuhaittaa sisäilmaan. G-rakennuksessa ei ole koettu merkittäviä sisäilmaongelmia. Samaan aikaan valmistuneessa auditoriorakennuksessa sen sijaan on koettu runsaasti sisäilmaan liittyvää oireilua. Rakennusten seinä- ja kattopinnoilla todettiin laajasti halkeilua ja epätiiviyttä ikkunaaukkojen kohdalla, joiden kautta todettiin ilmavuotoja. Ilmavuodot voivat kuljettaa rakenteista epäpuhtauksia, joka mahdollisesti heikentävät sisäilman laatua. Ulkoseinärakenteissa ei kuitenkaan todettu vaurioita. Ilmavuoto on aiheuttanut toistaiseksi lähinnä seinäpintojen ja kattopintojen kylmäsiltoja ja tilojen kylmyyttä / vetoisuutta. Ilmanvaihdon toiminta ei ollut tasapainossa, joka on merkittävä syy ilmavuotoihin. Yläpohjarakenteessa todettiin paikoin vähäinen lämmöneristys ja paikallisia vesivuotojälkiä luokkien katoissa. Vuotoriski vesikatoissa todennäköisesti liittyy katteen pulttiläpivienteihin, joissa ei kuitenkaan tarkastusten perusteella havaittu vuotoja. Kattovarusteiden pulttiläpiviennit ovat kuitenkin merkittävä riski vuodoille. Ulkoseinärakenteessa seinärakenteen tuulettuvuus on arviolta heikko, mutta rakenteessa ei todettu kosteus- ja mikrobivaurioita. Julkisivurappauksissa ja portaikoissa todettiin alkavaa rapautumista, mutta niillä ei ole merkitystä sisäilman laatuun. - G-rakennuksen korjausehdotukset ovat lähivuosille, ja niiden tarkoituksena lisätä rakennuksen käyttöikää: o Uusitaan rakennuksen vierustan pintarakenteet ja kuivatusrakenteet o Auditorion lattiapinnoitteen uusiminen vaurioiden vuoksi. o Biologian luokan lattiamaton uusiminen VOC-vaurioiden vuoksi. o Tiivistetään ulkoseinien ja yläpohjarakenteiden epätiiviyskohdat. o Parannetaan ulkoseinän tuulettuvuutta paikkakorjauksilla. o Vesikattoon tehdään pinnoituskorjaus ja vuotoriskikohdat paikataan sekä räystään vedenohjauksen paikkakorjaukset. o Lisätään yläpohjan lämmöneristystä. o Säädetään ilmanvaihto tasapainoon. H-rakennuksessa löydettiin runsaasti rakenteellisia vaurioita ja riskitekijöitä. Rakennukseen on tehty kuntotutkimus vuonna Tutkimuksessa on todettu merkittäviä korjaustarpeita alapohjan ryömintätilan kosteusteknisessä toiminnassa. Alapohjarakenteessa on paikoin tojaeriste, jossa on todettu riskirakenteeksi. Todennäköisesti ko. tojaeriste aiheuttaa hajuhaittaa eteishalliin. Ulkoseinärakenteiden eristetilassa on todettu kosteusvaurioita, joissa on korjaustarve. Yläpohja- ja vesikattorakenteita on suositeltu parantaa vanhan ja vähäisen eristyksen vuoksi. Tässä tutkimuksessa merkittävänä vauriona löydettiin ruokasalissa ja WC-tiloissa lattiamattovaurio, jotka voivat aiheuttaa VOC-päästöjä sisäilmaan. Il-

12 12 (131) manvaihto on epätasapainossa, joka aiheuttaa hallitsemattomia ilman liikkeitä ja ilmavuotoja rakenteista. Vähäinen lämmöneristys rakenteissa ja ilmanvaihdon ongelmat aiheuttavat vedon ja kylmän tunnetta tiloissa. - H-rakennuksen korjausehdotukset 3 vuoden käyttöajalle: o Ruokasalin ja WC:n lattiamattojen uusiminen. o Lattioiden paikallisten ilmavuotokohtien tiivistäminen. o Väliseinä- ja ulkoseinärakenteiden ilmavuotokohtien tiivistäminen. o Räystäspellityksen paikallinen korjaus kosteusrasituskohdassa. o Mahdollisuuksien mukaan tasapainotetaan ilmanvaihtoa huonetilojen välillä. Ilmanvaihtojärjestelmät Merenojan koulun iv-laitteistot on asennettu pääasiassa 1995 saneerauksen yhteydessä. Koneiden laitteita mm. moottoreita on uusittu myöhemmissä korjauksissa. Koneilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta (lämmityspatteri). Käytön ja sisäilman puhtauden vuoksi korjaustarpeita kuitenkin on, muun muassa suodatustasoa tulisi nostaa EU5:stä EU7:ään ja moottoreiden uusimista painetasojen nostotarpeen vuoksi. Paineiden noston tärkeys korostuu jotta ilmanvaihdon säätämisen yhteydessä Koneissa 1TK 4TK havaittiin käytön kannalta enemmän ongelmia mm. vesivuotojen ja ilmanjaon suhteen ja ne ehdotetaan uusittavaksi lähivuosina. G-siivessä (Lukio) käytävillä ilmanvaihto on riittämätön nykyisessä käytössä, oppilaat viettävät käytävillä vapaa-aikaa, hyppytunteja yms. käytävän ilmanvaihtoa pitäisi parantaa ja kasvattaa. Lukiosiiven ilmanvaihtokanavistot suositellaan puhdistettavaksi ja koko ilmanvaihto säädettäväksi uudelleen. Kaikissa koneissa tuloilman määrä puolitetaan lämpimämmässä ulkolämpötilassa kuin rakentamismääräyksissä on sallittu. Määräysten mukainen puolitus lämpötila Kalajoella on - 17 C. Sisäilman laadun vuoksi, ilmamäärän puolitus ei ole suositeltavaa, mutta tarvittava lämmitysteho ja energiankulutus nousisivat merkittävästi. IV-konehuoneiden kokoa pitää kasvattaa, jotta Ekodirektiivi 2018 mukaiset IV-koneet saadaan mahdutettua konehuoneisiin ja kaikille komponenteille saadaan riittävät huolto- ja suojaetäisyydet. Suoja-etäisyydet pitää saada IV-komponenteille myös kerroksille. Sisäilman laadun varmistamiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä. Välittömät toimenpiteet tulee tehdä rakennusten jäljellä olevasta käyttöiästä huolimatta. Suositeltavilla toimenpiteillä parannetaan ilman laatua ja poistetaan havaittuja vaurioita. Pidemmän aikavälin toimenpiteet tulee tehdä, mikäli rakennuksia käytetään yli 3 vuotta. Välittömät toimenpiteet, jotka tulee tehdä rakennusten käyttöiästä huolimatta: - Lähes kaikki palopellit kiinnittämättä osastoiviin seiniin ja palopeltien rakenteelliset tiivistykset puutteelliset Kiinnitettävä ja tiivistettävä ensitilassa sääntöjenmukaisesti(paloturvallisuus). - B-osan kellarin iv-koneen TK6 ilmamäärien säätö kokonaisuudessaan (siten että ryömintätila on alipaineinen).

13 13 (131) - Kaikilla osilla (A,B,C,D,E,H ja G) Ilmanvaihdon ilmamäärien tasapainotus ja säätötyö palvelu-alueittain (huomioidaan erillispoistot oikein). - Kaikkien IV-koneiden puhaltimien suurentaminen, jotta paineentuotto saadaan riittävälle tasolle, tarvittaessa puhaltimien tehon nosto. (tarvittaessa) - A-osan opetuskeittiön tuloilmanvaihdon päätelaitteiden vaihto. - B-osan tekstiilityöluokan tuloilmapäätelaitteiden vaihto/laskeminen alemmaksi. - Korvausilmareittien järjestäminen B-osan erillispoistoille. - Konehuoneissa rikkoontuneet villapinnat korjattava siten että niistä ei pääse irtoamaan kuituja ilmatilaan. (koskee erityisesti G- ja H-osaa) Suositeltavat korjaukset lyhyellä aikavälillä (1-3 vuotta): - Kaikkien IV-koneiden tuloilmansuodatustasojen nosto EU5 EU7 - A-osalla ja G-osalla IV-kanavien puhdistukset. Sisäilman laadun lisäksi, paloturvallisuus. - G-osalla oleskelu-alueen 211 ilmanvaihdon parannus käyttötarkoitusta vastaavaksi. - Useimmat raitisilmanotot korjattava - Raitisilmakammioiden tippavesiviemäröintien korjaukset (G-siivessä) - Ravintolasalin ilmanvaihdon perusparannus ja samalla keittiön ilmanvaihdon perusparannus sekä keittiön jäähdytyksen lisäys. - Auditorion ilmanvaihdon perusparannus ja jäähdytyksen lisäys. Pidemmän (5-10 vuotta) aikavälin toimenpiteet, mikäli rakennuksista ei luovuta: - Kaikki IV-koneet uusittava, samalla koneille järjestettävä paremmat tilat (Ekodirektiiviin 2018 mukaiset koneet eivät mahdu vanhoihin konehuoneisiin). Lähes jokaisen säätöpellin sijoituspaikkaa tarkennettava, jotta vaaditut suojaetäisyydet täyttyvät ja mittaustarkkuudet saadaan riittävälle tasolle. - IV-kanavistot uusittava, jotta tiloihin saadaan nykymääräysten mukaiset ilmamäärät toimitettua. - Kiinteistö-automaatio uusittava kokonaisuudessaan. - IV-koneisiin lisättävä konekohtaiset jäähdytyspatterit - Päätelaitteet uusittava useimmissa tiloissa paremmin käyttötarkoitukseen sopivaksi - Lähes kaikki huippuimurit ja erillispoistot uusittava. - Ilmamäärien kasvaessa tarkastettava myös KL-siirtimen kapasiteetin riittävyys ja putkikoot.

14 14 (131) Oulussa Ins. Petri Sippola projektipäällikkö korjaussuunnittelu Tarkastanut: Heikki Ruonansuu LVI-asiantuntija Ins. Saija Korpi Rakennusterveysasiantuntija Jaakko Saukko LVI

15 5 (131) Pohjankyläntie 6, Kalajoki Sisäilma- ja kosteustekninen tutkimus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut Talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo Kalajoentie Kalajoki Yhteyshenkilönä kohteessa toimi Rauli Mäkitalo. 1.2 Tutkimuksen tekijät Kiviharjunlenkki 1E Oulu Rakenne- ja sisäilmatutkimuksen tekijät olivat insinöörit Petri Sippola ja Henrik Turtinen sekä tarkastajana FM Saija Korpi A-Insinööreiltä. Ilmanvaihdon tutkimukset suoritti Heikki Ruonansuu ja Jaakko Saukko Granlund Oulu Oy:stä. Tutkimukset kohteessa suoritettiin maalis- huhtikuussa Kohde ja lähtötiedot Merenojan koulu koostuu kahdeksasta erillisestä rakennusosasta (A-H), jotka kaikki ovat eriikäisiä. Tämä tutkimus ei koske rakennusta F, koska se on päätetty purkaa. E-rakennuksen kirjastosiipi jää myös tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimusten aikana Kalajoen kaupunki teki purkupäätöksen rakennuksista lukuun ottamatta G-rakennusta (lukio). Purettavien rakennusten osalta jäi tehtäväksi tutkia mahdollisia sisäilmaongelmien syitä jäljellä olevaa käyttöä varten. Perustiedot on kerätty tilaajan toimittamista asiakirjoista. Kohde Osoite Merenojan koulu Pohjankyläntie 6, Kalajoki Rakennusten perustiedot on käsitelty rakennusosan kohdalla. 1.4 Työn sisältö Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syitä kohteessa esiintyviin sisäilmaongelmiin ja selvittää sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimukset tavoitteena oli aistinvaraisilla arvioilla, rakenneavauksilla ja mittauksilla selvitetään rakenteiden kuntoa ja niiden toteutustapaa. Ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimuksella selvitettiin ilmanvaihdon osuus rakennuksen sisäilmaongelmista.

16 6 (131) Tutkimustulosten perusteella tehdään johtopäätökset rakennuksen kunnosta ja annetaan suositukset korjaustoimenpiteiksi. Koska rakennukset on päätetty purkaa, on korjaustoimenpiteet pyritty miettimään rakennusten arvioidulle 3 vuoden käyttöajalle. G-rakennuksessa (lukio) toimenpide-ehdotukset annetaan pidemmälle ajanjaksolle, koska G-rakennus on päätetty säilyttää. Raportti on laadittu korjaussuunnittelun lähtötietomateriaaliksi. Suunnittelijat tekevät lopulta itse korjausratkaisut ja määrittävät laadulliset tavoitteet korjauksille. 1.5 Lähtötiedot Kohteesta oli käytössä piirustuksia ja tutkimusaineistoa. Tutkimustuloksista on seuraavassa koottu merkittävimmät löydökset sisäilman kannalta. Lausunto sisäilmaympäristökyselystä, , Työterveyslaitos: - Kohteessa työympäristöön liitetty oireilu on tavanomaista runsaampaa lukuun ottamatta lukiotiloja. - Sisäilmassa on koettu tunkkaisuutta, kuivuutta ja ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Keittiössä nousi esiin huonot lämpöolot, meluisuus ja huono valaistus. - Yleisimmät oireet ovat silmien, nenän ja kurkun ärtyminen sekä väsymys, päänsärky ja keskittymisvaikeudet. - Vastauksista kävi ilmi psykososiaaliset kuormitukset ja huolta-aiheuttavat seikat, jotka voivat lisätä ja pahentaa oireilua sekä vaikeuttaa ongelman ratkaisua. Analyysivastaus, pölyn koostumuksen määritys B-rakennuksen tiloissa teollisia mineraalikuituja todettiin paikoin runsaasti. - E- ja C-rakennusten koneissa. Sisäilmakyselyn raportti Remontin jälkeen tehdyssä kyselyssä vastaajia 25 kpl - nenä- (11) ja kurkkuoireet (11) sekä päänsärky (10) olivat yleisimmät oireet. - 3 henkilöä kokee, että oireet ovat vähentyneet remontin jälkeen - Eniten oireilua on Fysiikka-kemian luokassa ja auditoriossa Ilmanvaihdon säätötyöt, Muistio , Widelinetekniikka: - Auditoriossa todettiin voimakas alipaine ja tukkeutuneet poistosäleiköt. Puhdistuksen jälkeen ilmanvaihto säädettiin. A-osan Tutkimusraportti , Ins.tsto Jouni Mikkola Ky: - Yläpohjan höyrynsulkumuovin tiiviyspuutteita todettiin. - Sisäilman mikrobi ja VOC-näytteissä ei todettu viitteitä ongelmista - Lattiamatoissa todettiin kosteusvaurioita - Suositeltiin lattiakorjauksia ja tiivistyskorjauksia

17 7 (131) B-osan Tutkimusraportti , Ins.tsto Jouni Mikkola Ky: - Kellarista pääsee epäpuhtaudet kulkeutumaan kerroksiin tiivistämättömien läpivientien kautta. Tuuletuksen parantamista ja tiivistämistä suositeltiin alapohjaan ja kellariin. - Välipohjarakenteiden eristetilojen kosteusvauriot voivat aiheuttaa ongelmia sisätiloissa. - Muovimatoissa todettiin kosteusvaurioita. Vaurioituneiden lattioiden uusiminen. - Kattojen epätiiviyskohtien tiivistäminen C-osan Tutkimusraportti , Ins.tsto Jouni Mikkola Ky: - Lattiamatoissa on todettu kosteusvaurioita. Lattioiden purku ja uusiminen on suositeltu tehdä eristeineen. E-osan Tutkimusraportti , Ins.tsto Jouni Mikkola Ky: - Yläpohjarakenteet on suositeltu uusia ja tiivistää kosteusvaurioiden vuoksi. - Lattiamattojen uusiminen on suositeltu tehdä kosteusvaurioiden vuoksi. Yläasteen kunnon määrittäminen, Lausunto , Hannu Kääriäinen: - C-osan lattiamatoissa todettiin VOC-vaurioyhdisteitä - Lattian eristerakenteissa ei havaittu mikrobiperäisiä hajuja. Rakenteet on suositeltu uusia ja purueristeistä ei otettu näytteitä. - Solumuovieriteisissä lattioissa valupaperi on riskimateriaali. - Välipohjien purueristeet on suositeltu poistaa huolellisesti ja läpiviennit tiivistää ilmatiiviiksi. - B- ja C-osan ulkoseinissä yksittäisissä näytteissä (ikkunapielet) on lievästi koholla oleva sädesienipitoisuus mikrobinäytteissä. Suurin osa näytteistä oli puhtaita. C-osassa todettiin PAH-pitoista rivettä ikkunan tilkeraossa. Ikkunariveet on suositeltu vaihtaa. - Mineraalivillakuituja todettiin tuloilmakanavissa, joille suositeltiin tavanomaista huolellisempaa puhdistusta. - Ilmanvaihdon lisääminen /parantamine todettiin paikoin tarpeelliseksi. - B-osan vesikatto on uusittu Purueristeet yläpohjassa on suositeltu vaihtaa ja läpiviennit tiivistää. Ruokalan ja keittiön rakennetekninen kuntotutkimus , WSP - Rakennuksen vierustan vedenohjausta suositellaan parantaa. - Alapohjassa on osittain tojaeriste ja osittain styrox-eriste ja alla bitumisively. Alapohja on ryömintätilainen. Ryömintätilassa on runsaasti kasvualustaa mikrobikasvulle kosteutta paikoin runsaasti. Myös läpivienneissä todettiin epätiiviyttä. - Tiiliverhotuilla julkisivuilla villaeristetila ei ole tuulettuva. Seinän eristeessä todettiin myös kosteusvaurioon viittaavia mikrobikasvustoja. On suositeltu kaikkien julkisivuverhousten ja villaeristeiden uusimista. - Yläpohjarakenteessa lämmöneristeenä on tojalevy 100 mm. Tuuletus on vain räystäältä ja lämmöneristys on vähäinen. Energiatalouden kannalta lämmöneristeet suositellaan uusia. - Loiva peltikate on riskirakenne. Katteen pinnan likaantuminen heikentää veden poistumista entisestään. Suositeltu lisätä kattokaltevuutta peruskorjauksen yhteydessä.

18 8 (131) 1.6 Tutkimuksille annetut viitearvot ja analyysilaboratorio Tässä tutkimuksessa käytetyille mittauksille ja laboratorioanalyyseille mittausmenetelmät ja tulosten tulkintaperiaatteet on esitetty alla. Tutkimus Näytteenottomenetelmä Viitearvot Käytetty analyysilaboratorio Materiaalien mikrobit Suoraviljelymenetelmä Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja) pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Yllä mainittua asteikkoa käytetään sekä mikrobien kokonaismäärän että tunnistettujen mikrobien määrän arvioimiseen. Jos homeiden ja hiivojen ja aktinomykeettien kokonaismäärät ovat pieniä (-/+/++), lasketaan ja ilmoitetaan kosteusvaurioindikaattorien pesäkemäärä. Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieniitiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV) Työterveyslaitos Sisäilman VOC-näytteet Ilmanäytteet kerättiin Tenax TA adsorbenttiin ja analyysit tehtiin standardin ISO mukaisesti kaasukromatografi-massaspektrometrilaitteistolla. Yhdisteet tunnistettiin retentioaikojen sekä kirjastohaun perusteella (kirjasto NIST11) ja niiden pitoisuudet laskettiin tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). TVOC-pitoisuus määritettiin laskemalla yhteen kaikkien yhdisteiden tolueeniekvivalentteina määritetyt pitoisuudet n-heksaanin ja heksadekaanin väliltä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden (TVOC) toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Yksittäisen yhdisteen toimenpide-raja on 50 µg/m 3. Edellä esitetystä poiketen seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat: - 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaalidioli di-isobutyraatti (TXIB) 10 µg/m³ - 2-etyyli-1-heksanoli (2EH) 10 µg/m³ Työterveyslaitos

19 9 (131) - naftaleeni 10 µg/m³, ei saa esiintyä hajua - styreeni 40 µg/m³ (Asumisterveysasetus 15 ) Jos haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) toimistossa, jossa on koneellinen ilmanvaihto, ylittää 100 µg/m 3, viittaa se sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin, joiden selvittäminen on tarpeellista. (Työterveyslaitos 2016) Materiaalit bulk-emissiot, VOC-yhdisteet Työterveyslaitos on asettanut osalle materiaaleista viitearvot asiakas- ja seurantanäytteiden bulk-emissiotulosten perusteella. Näitä viitearvoja voidaan hyödyntää bulk-emissiomenetelmällä saatujen tulosten arvioinnissa. Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eivätkä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Materiaalin VOC-emissioiden mittaus mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Therma Extractor, µcte. Kammion kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TAputkeen, josta emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti. Tulokset on esitetty pitoisuutena grammaa kohti (µg/m 3 g). Työterveyslaitoksen käyttämät viitearvot perustuvat laboratorion omaan vertailuaineistoon ja tutkimukseen. Viitearvot eri materiaalityypeille ovat seuraavat: PVC-materiaali, jossa pehmittimenä DEHP: - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g PVC-materiaali, jossa pehmittimenä DINCH, DINP tai DIDP: - TVOC 500 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C 9-alkoholit 320 µg/m³g Tasoitteet ja betoni: - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g Linoleum: - TVOC 650 µg/m³g Propaanihappo 100 µg/m³g Työterveyslaitos Sisäilman ammoniakkinäyte Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003) mukaan asuintilojen sisäilmassa yli 40 µg/m 3 :n ammoniakkipitoisuutta voidaan pitää kohonneena ja pitoisuus viittaa sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin. Sisäilmastoluokitus 2008:n (Sisäilmayhdistys ry, 2008) mukaiset tavoitearvot ammoniakille ovat sisäilmastoluokassa S1 ja S2 30 µg/m 3, ja sisäilmastoluokassa S3 40 µg/m 3. Suomen rakentamismäräyskokoelman osan D2 (RakMK D2-2012) mukaan sisäilman ammoniakkipitoisuuden suunnittelun ohjearvo on 20 µg/m 3. Tutkimusten mukaan ammoniakin normaalipitoisuus sisäilmassa on välillä µg/m 3 ja se aiheuttaa ihmiselle ärsytysoireita pitoisuuksien kohotessa yli µg/m 3. Tuotantotyyppisten työpaikkojen ilmassa ammoniakin HTP-arvoksi 8 tunnin altistuksella on asetettu 14 mg/m 3 ( µg/m 3 ) ja 15 minuutin altistuksella 36 mg/m 3 ( µg/m 3 ) (STMa 268/2014). Työterveyslaitos

20 10 (131) Rakennuksen painesuhteiden seurantamittaus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Suhteellisen kosteuden mittaukset rakenteista Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin Tinytag-paine-eromittarilla. Rakennuksen ja ulkoilman välillä mitattuihin painesuhteisiin vaikuttavat rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä, rakennuksen sisälle lämpötilaeroista muodostuva paine-ero (savupiippuvaikutus) ja tutkimushetkellä vallinneet tuuliolosuhteet. Sisäilman seurantamittaus suoritettiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden (Tinytag ja Trotec) avulla. Sisäilman seurantamittaus suoritettiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden (Tinytag ja Trotec) avulla. Käytetyn mittalaitteen mittaustarkkuus on ± 50 ppm. Suhteellisen kosteuden mittaukset suoritettiin puikkomittarilla, joka työnnettiin rakenteen sisään ja lattiamaton alle. Mittausreikä tiivistettiin mittausta varten. Mittauksissa käytettiin Vaisala HM42 -mittalaitteella varustettuna HM42 -mittapäätä. Mittalaitteen ja mittausmenetelmän mittaustarkkuus on ± 3 % RH. Lukulaitteet ja mittapäät on kalibroitu Asumisterveysoppaan mukaan tilojen, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, olisi suositeltavaa olla 0-2 Pascalia (Pa) alipaineinen ulkoilmaan nähden. Rakentamismääräyskokoelma D2 mukaan rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä olla suurempi kuin 30 Pa. Asumisterveysasetuksen mukaan huoneilman lämpötilan toimenpiderajat ovat +18 C C. Tavoiteltavana lämpötilana pidetään +21 C. Asumisterveysoppaan mukaan sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla alle 60 RH%. Poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. (Asumisterveysasetus 9 ) Jos ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta ei olisi voitu mitata esimerkiksi ulkoilman kylmyyden vuoksi (mittarin toimintarajoitus), niin ulkoilman hiilidioksidipitoisuuden arvona voidaan käyttää 400 ppm. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa I) Ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää arvon ppm. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa ppm. Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat eri sisäilmastoluokissa seuraavat: S1 alle 750 ppm S2 alle 900 ppm S3 alle 1200 ppm Kriittisenä kosteutena kosteusvaurioiden kannalta lattiamattojen alla 85 RH%. Virhemarginaalit ja kosteuden ajallinen vaihtelu huomioon ottaen 80 RH% voidaan pitää haitallisen korkeana kosteutena. Tavanomainen kosteus kosteusteknisesti hyvin toimivassa alapohjarakenteessa on alle 65 RH%, ja yli 65 RH% lukemia pidetään kohonneena. Puurakenteen ja villatilan yhteydessä kriittisenä kosteutena pidetään kosteusvaurioiden kannalta 75 RH%. Virhemarginaalit ja kosteuden ajallinen vaihtelu huomioon ottaen 70 RH% voidaan pitää haitallisen

21 11 (131) korkeana kosteutena. Tavanomainen kosteus kosteusteknisesti hyvin toimivassa eristetilassa tasoittuu ympärillä olevan ilman mukaisesti tasapainokosteuteen. Pintakosteusmittaukset rakenteiden pinnoilta Pintakosteusmittaukset suoritettiin Gann LB70 pinta-anturilla ja LG2 näyttölaitteella. Pintakosteusmittarin lukemille ei ole tarkkoja viitearvoja. Mittaus perustuu materiaalin sähkön johtavuuteen ja tuloksia tulee vertailla rakennuksen eri osissa. Mittarivalmistajan suuntaa antavan ohjeen perusteella betonirakenteessa yli 90 lukemat viittaavat märkään rakenteeseen. Kuivaan rakenteeseen viittaavat alle 70 lukemat. Pinnoille laskeutuvan pölyn mineraalikuidut Geeliteippinäyte, pölyn 2 viikon laskeuma-aika Esiintyykö tasopinnoille laskeutuvassa pölyssä poikkeavia pitoisuuksia mineraalivillakuituja? Synteettiset epäorgaaniset kuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos kuitupitoisuudet säännöllisesti siivotuilla pinnoilla (pöydät ym.) ovat alle 0,2 kuitua/cm 2. Jos viitearvo ylittyy, tulee selvittää kuitulähteet ja ryhtyä toimenpiteisiin kuitukertymän pienentämiseksi. Labroc Oy Tuloilmakanavien puhtaus Visuaalinen tarkastelu Arvioidaan tuloilmakanavien puhtautta aistinvaraisesti. Tuloilmajärjestelmän sisäpintojen mineraalikuidut Geeliteippinäyte, tuloilmakanavan sisäpinnasta Esiintyykö tuloilmakanavien sisäpinnoilla poikkeavia pitoisuuksia mineraalivillakuituja? Keskimääräinen kuitukertymä käytössä olevissa tuloilmakanavissa on vaihdellut välillä kuitua/cm 2. Alle 5 kuitua/cm 2 voidaan pitää alhaisena kuitumääränä kanavissa, jossa on käytetty mineraalivillakuitueristeitä. Labroc Oy

22 12 (131) 2 Käyttäjäkysely Merenojan kouluun teetettiin käyttäjäkysely ennen tutkimusten aloitusta helmikuun lopussa Kysely tehtiin kirjan Ympäristöopas 2016, Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -annetun mallin mukaisesti. Kysely teetettiin opettajilla ja muulla henkilökunnalla. Tulokset on esitetty kunkin rakennusosan yhteydessä: Yhteenveto käyttäjäkyselystä. Sisäilmaan liittyvät oireilut ovat yksilöllisiä. Ihminen voi oireilla rakennuksessa rakenteiden päästöjen seurauksena, joihin useimmiten on syynä rakenteiden kosteusvauriot. Jotkut rakennusmateriaalit tai kalusteet voivat aiheuttaa haitallisia päästöjä, vaikka niihin ei liitykään kosteusvaurioita. Joillakin ihmisillä on yliherkkyyttä esimerkiksi hajuille tai muille päästöille. Yliherkkyyttä saattaa ilmetä ihmisillä, jotka ovat altistuneet kosteusvaurioille aikaisemmassa elämässä, ja pieninkin haju tai muu ärsyke laukaisee oireilun ilman varsinaista vauriota. Ihmisen oireiluun voi vaikuttaa myös psykososiaaliset syyt, jossa oireilun voi aiheuttaa pelkkä tieto työtoverin muun oireilusta. Merenojan koulussa oireillaan runsaasti. Todennäköisesti kaikkia edellä mainittuja oireilun syitä on sisäilmaongelmien taustalla. Todellisia oireita aiheuttavia ongelmia oletettavasti on joissain rakennusosissa, mutta edellä luetellut syyt ovat todennäköisesti paisuttaneet ongelmia todellista laajemmaksi, joka todennäköisesti näkyy vastauksissa. Merkittävimmät sisäilmaongelmat kyselyn perusteella ovat B-, D-, E- ja H-rakennuksissa. Syyt sisäilmaongelmiin tulee etsiä rakenteista ja järjestelmistä. A-, C- ja G-rakennuksissa sisäilmaongelmat eivät ole kyselyjen perusteella tehdyn tulkinnan perusteella merkittäviä. Ongelmat voivat liittyä lähinnä ilmanvaihtoon. Kyselyn ulkopuolisen palautteen perusteella eniten ongelmia koetaan B-rakennuksessa ja E- rakennuksen fysiikka-/kemian luokkien alueella. On mahdollista, että muutaman rakennusosan ongelmat aiheuttavat laajemminkin oireilua.

23 13 (131) 3 A-rakennuksen tutkimukset A-rakennuksessa suoritettiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi seuraavia tutkimuksia: - Pintakosteusmittaukset kauttaaltaan lattiapinnoille - Suhteellisen kosteuden mittaus lattiarakenteesta - 1 kpl - Ilmavuototutkimukset ulkoseinään ja alapohjaan - 2 tilaa - Mineraalivillakuitulaskenta laskeumanäytteistä - 2 mittapistettä - Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamitattaus -1 mittapiste - Hiilidioksidin seurantamittaukset 1 mittapiste - Paine-eron seurantamittaus ulkoseinärakenteen yli - 1 mittapiste - Rakenneavaukset ulkoseinärakenteisiin - 2 kpl - Materiaalinäytteen mikrobianalyysi - 1 kpl - Lattiamaton VOC-analyysi 1 kpl - Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus 3.1 Perustiedot Rakennus A: Rakennusvuosi 1971 Kerroksia Runkorakenteet Saneerattu 1 kpl puurunkoinen rakennus ja maanvarainen alapohja 2013, jonka yhteydessä alapohjaa on laajalti uusittu kosteusvaurioiden vuoksi ja yläpohjarakenne uusittu vesikattoa ja runkorakenteita lukuun ottamatta. Talotekniikkaa on uusittu. 3.2 Rakennuksen vierustat Havainnot Kuva 1. A-rakennuksen kulmassa sadevesiviemäri puuttuu rakennuksen vierustalta. Sadevedet lammikoituvat rakennuksen lähistölle. Rakennukseen kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta. Kuva 2. Nurmialueella pintamaiden kallistukset ovat arviolta vähäiset, mutta sokkelipinnoilla ei havaittu kosteusrasituksen jälkiä.

24 14 (131) Kuva 3. Sadevesien ohjaus syöksytorvien kohdalla on toteutettu loiskekouruilla. Syöksytorvet ovat jääneet liian ylös, joka aiheuttaa kosteusrasitusta sokkeliin. Loiskekourujen kohdalla havaittiin lievää kosteusrasitusta sokkelipinnalle. Salaojakaivojen ei ollut näkyvissä rakennuksen nurkilla, joten niiden olemassaolosta ei saatu varmuutta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Syöksytorvien puutteelliset asennukset ja pintamaiden vähäiset kallistukset aiheuttavat riskin sokkelin kosteusrasitukselle. Toistaiseksi kosteusvaurioriski ei ole merkittävä, mutta tulevaisuudessa riskit voivat konkretisoitua Toimenpide-ehdotukset Kiireellisiä toimenpide-ehdotuksia ei anneta. Tulevaisuudessa, jos rakennukselle suunnitellaan pidempi elinkaari, tulee varautua kosteusteknisiin parannuksiin rakennuksen vierustalla. - Tarvittaessa salaojien uusiminen. Salaojien uusimisterve vaatii lisätutkimuksia. - Rännikaivojen asentaminen syöksytorvien kohdalle. - Syöksytorville asennetaan pidemmät ulosheittäjät. - Parannetaan vierusmaiden kallistuksia rakennuksesta poispäin viettäväksi. 3.3 Alapohjarakenteet Rakenne Rakennuksen alapohjarakenne on maanvarainen. Lähtötietojen perusteella alapohjarakenne olisi uusittu lattian kosteusvaurioiden vuoksi. Saatujen lähtötietojen perusteella rakenne on ylhäältä alaspäin lukien seuraava: - Muovimatto - Betonilaatta - Lämmöneriste - Täyttömaa

25 15 (131) Havainnot Kuva 4. Opetuskeittiön 104 kosteusmittauspiste lattiarakenteessa. Havaintojen perusteella A-rakennuksen lattiamattojen alla todettiin vain lievää kemiallista hajua. Kuva 5. Musiikkiluokan 120 lattiamaaton alla useassa kohdassa todettiin hyvin vähäinen kemiallinen haju. Matosta otettiin näyte (VM 110) VOC-analyysiin. A-B rakennusten yhdyskäytävän kohdalla varastossa 127 todettiin hajuhaitta. Todennäköisesti haju on peräisin lattiamatosta. Haju leviää tilasta ajoittain käytävään Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset suoritettiin noin 90 %:sesti A-rakennuksen lattiapintoihin. Pintakosteusmittausten perusteella kosteat lattiapinnat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). - Tavanomainen pintakosteuslukema A-osan lattioissa oli 45 65, joka on tavanomainen kuivan rakenteen lukema. - Paikoin mitattiin 70 lukemia, joka sekään ei tavanomaisesti viittaa vaurioon. Suhteellisen kosteuden mittauksia suoritettiin viiltomittausmenetelmällä vain yksi kappale lattiamattojen alle, koska pintakosteusmittaukset viittasivat tavanomaiseen kosteuteen. Mittauspiste oli tilassa A104 (mittapiste V1), jossa pintakosteuslukema oli 70. Mittapiste on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1) - Pisteen V1 mittaustulos on 53,1 RH%, +20,6 C ja 9,5 g/m 3. Mittaustulos on tavanomainen kuivan rakenteen kosteus. Kosteusmittausten perusteella lattioissa ei ole kosteusvaurioriskiä VOC- analyysit Lattiamatosta otettiin yksi materiaalinäyte VOC-analyysiä varten (näyte VM110). Näytteenottokohta on musiikkiluokan 120 lattiassa. Matossa havaittiin vain lievä kemiallinen tuoksu. Näytteenottokohta on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). VOC-analyysi on kokonaisuudessaan liitteessä Mattonäytteen VM110 (luokka A120) Materiaalista haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC-pitoisuus) on alhainen (60 µg/m³g) eikä tulos viittaa pinnoite-

26 16 (131) materiaalin vaurioon (viitearvo 500 µg/m³g). Näytteessä yksittäisenä yhdisteenä esiintyvät C9-alkoholit 35 µg/m³g (viitearvo 320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli 11 µg/m³g (viitearvo 50 µg/m³g) eivät viittaa vaurioon. - Varastotilan 127 sisäilmassa todettiin kemikaalimainen haju, joka yhdistettiin lattiamattoon. Todennäköisesti lattiamatto on syynä varastotilan hajuhaittaan. A-rakennuksessa on tehty lattiamattojen uusiminen VOC-vaurioiden vuoksi. Korjauksilla on tutkimusten perusteella saatu poistettua lattiamattoihin liittyvät ongelmat. Vain yhdessä varastotilassa oli viite lattiamaton ongelmasta Ilmavuotomittaukset Opetuskeittiön 104 alapohjaan suoritettiin paikallinen ilmavuotomittaus merkkikaasulla. Lattiarakenteen alta ei todettu ilmavuotoja sisäilmaan Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteissa ei todettu merkittäviä vaurioita. Ainoastaan varastotilassa 127 lattiamatossa on todennäköisesti vaurio, joka aiheuttaa poikkeavaa hajua tilan sisäilmaan. Hajuhaittaa on varaston lisäksi käytävällä Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotus annetaan vain yksittäiseen tilaan. Varaston 127 lattiamatto uusitaan: - Maton purku Liimojen ja tasoitteiden hionta puhtaalle betonipinnalle. - Lattiabetonin lämpökäsittelyllä haihdutetaan VOC-yhdisteet betonista. - Asennetaan uusi tasoite ja pintamateriaali. 3.4 Ulkoseinärakenteet Rakenne A-osan ulkoseinään tehtiin kaksi rakenneavausta US3 ja US9. Toinen avaus tehtiin rakennuksen ulkopuolelta ja toinen sisäpuolelta. Rakenne sisältä ulospäin lukien on seuraava: - kipsilevy 13 mm - höyrynsulkumuovi - mineraalivilla + puurunko 170 mm - huokoinen tuulensuojalevy - Julkisivuverhous, lomalaudoitus (tuuletusrako lomalaudoituksessa)

27 17 (131) Kuva 6. A-rakennuksen julkisivu on verhottu lomalaudoituksella. Kuva 7. Lomalaudoituksessa on kohtuullisen hyvin toimiva tuuletus. Kosteusrasitus on todennäköisesti vähäistä matalassa rakennuksessa, jossa on pitkät räystäät. Kuva 8. Rakenneavauskohta US9 tilassa 104 eteläseinällä. Ulkoseinärakenteessa sokkelibetoni on noin 15 cm lattiapinnan yläpuolella. Havaintojen perusteella villaeristeet ja sisäpuolinen koolaus on mahdollisesti uusittu seinärakenteeseen. Kuva 9. Rakennuksen nurkissa havaittiin kylmiä pintoja (noin + 11 C). Nurkkien kylmyys johtuu todennäköisesti paikallisesti vähäisestä lämmöneristyksestä nurkkakohdassa. Saatujen lähtötietojen perusteella ulkoseinärakenteisiin on tehty paikoin eristeiden vaihtoa ja tiivistyskorjauksia. Rakenneavauskohdassa on todennäköisesti uusittu villaeristeet ja höyrynsulku. Saatujen tietojen mukaan rakenteet on uusittu myös musiikkiluokan 120 ulkoseinällä. Kaikkia seiniä ei mahdollisesti ole uusittu. Opetuskeittiön 104 länsiseinällä olevat vanhat sähköläpiviennit viittaavat, että seinärakenne on mahdollisesti alkuperäinen Mikrobianalyysit Ulkoseinärakenteesta otettiin yksi materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Näyte M9 otettiin opetuskeittiön 104 ulkoseinästä, rakenneavauskohdasta US9. Näytteenottopaikka on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 9. Analyysitulokset ja tulkinta: - Näytteessä M9 ei ole viitteitä kosteusvauriosta.

28 18 (131) Ilmavuototutkimukset Ilmavuotoja tutkittiin lämpökameralla ja merkkiainetutkimuksilla A-rakennuksen kahdessa tilassa (opetuskeittiö 104 ja musiikkiluokka 120). Merkkiaine johdettiin ulkoseinärakenteen eristetilaan ja kaasun kulkeutumista sisäilmaan tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Kuva 10. Kylmiä kohtia ja ilmavuotoja havaittiin pistorasioiden kohdalla opetuskeittiön 104 ja opetuskeittiön 106 ulkoseinällä. Kuva 11. Ilmavuotoja todettiin ulkoseinän sähköputkien läpiviennin kohdalla opetuskeittiössä 104. Sähköputket eivät todennäköisesti ole käytössä. Kuva 12. Opetuskeittiössä 104 ja musiikkiluokassa 120 patterikannattimien kohdalla todettiin ilmavuotoa ulkoseinärakenteesta. Kiinnitysruuvi on lävistänyt höyrynsulkumuovin. Kuva 13. Tilojen 104 ja 106 väliseinään todettiin ilmavuotoa ulkoseinärakenteesta. Ilma kulkeutuu sisäilmaan pistorasian kohdalta.

29 19 (131) Kuva 14. Vähäistä ilmavuotoa todettiin ikkunakarmiliitosten kohdilla tiloissa 104 ja 120. Vuoto ei ole merkittävä Kuva 15. Ulkoseinän puupilarien kohdilla havaittiin vähäistä ilmavuotoa maalipinnoitteen läpi. Maalipinnalla oli ehjä vuotokohdassa. Kuva 16. Pilarien juurissa, maton reunakohdissa havaittiin paikoin voimakkaita ilmavuotoja ulkoseinän eristetilasta. Kuva 17. Pilarin juuren ilmavuotokohta putkiläpiviennin kohdalla. Opetuskeittiön 104 länsisivulla ulkoseinässä todettiin runsaasti ilmavuotokohtia. Musiikkiluokassa rakenteiden ilmavuodot olivat vähäisempiä ja merkittävimmät vuodot kohdistuivat pilarin juuriin Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset A-rakennuksen ulkoseinärakenteessa ei todettu viitteitä rakenteen vaurioitumisesta. Matala seinä on sateelta hyvin suojassa ja rakenne pääsee kuivumaan kohtuullisen hyvin. Voimakkaita ilmavuotoja todettiin paikoin ulkoseinärakenteesta. mutta ilmavuodoilla ei ole suurta merkitystä, koska kosteusvaurioita rakenteessa ei todettu. ilmavuotojen seurauksena voi kulkeutua pölyä ja muuta epäpuhtautta rakenteesta sisäilmaan. Voimakkaimmat ilmavuotokohdat on paikannettavissa seinäpinnoilla näkyviin läpivientikohtiin, sähkörasioihin ja rakenteiden saumojen epätiiviyskohtiin Toimenpide-ehdotukset Sisäilman kannalta kiireellisiä (3 vuotta) ulkoseinän korjaustarpeita ovat paikkaluontoiset tiivistykset, joilla ehkäistään isompia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin.

30 20 (131) Tiivistyskorjaukset, joilla vähennetään ilmavuotoa rakenteista: - Käytöstä poistetut putkiläpiviennit puretaan ja höyrynsulku paikataan muovilla ja teippaamalla. - Lattiamattojen ja seinän rajakohtia tiivistetään massatiivisteillä. - Patterien ja putkien ruuvikiinnityskohtien tiivistäminen massatiivistyksellä. Jos rakennukselle suunnitellaan pitkää elinkaarta, ilmavuodot voivat muodostua ongelmaksi rakennuksessa, joten merkittävimmät ilmavuotokohdat suositellaan tiivistäettävälsi perusteellisesti. Perusteellinen ulkovaipan tiivistäminen peruskorjauksen yhteydessä: - Korjataan väliseinien kohdalla olevat rakenteelliset tiiviyspuutteet, mikä vaatii ulkoseinien pintarakenteiden purkamista. 3.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohjarakenteet on uusittu vesikattoa ja puurunkoa lukuun ottamatta vuonna Sisäpuolisten tarkastusten perusteella ei todettu Yläpohjarakenteen korjauksissa on saatujen tietojen perusteella kiinnitetty huomiota Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tutkimusten perusteella toimenpiteitä yläpohjarakenteisin ei anneta. 3.6 Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet A-rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu 1995 ja muutoksia on tehty mm Yleisilmanvaihto tapahtuu koneella 5TK. Koneessa on levy-lämmöntalteenotto, EU5-tason suodattimet, lämmityspatteri ja tarvittavat pellistöt sekä äänenvaimentimet. Lisäksi on WCtilojen poistokoneena toimiva huippuimuri. Koneen raitisilmakammio on siisti eikä ylimääräisiä kosteus/likajälkiä ollut. Kammiossa on lattiassa muovimatto ja lattiakaivo. Muut pinnat ovat reikäpelti ja villa, pinta on ehyt. Puhaltimien moottorit on uusittu ja kone on varustettu paineohjatuilla taajuusmuuntajilla. Kone käynnistyy ja sammuu pehmeästi jolloin raitis- ja jäteilmapellit avautuvat ennen täyttä tehoa, joten käynnistiminen ei aiheuta hetkellistä alipainetta, mikä voisi imeä epäpuhtauksia koneeseen. Kone ei saavuta täyden tehon paineasetusta, joten ilmamäärät ovat pienemmät kuin suunniteltu. Koneen tuloilmamäärä on 1,58 m 3 /s ja poistoilmamäärä 1,61 m 3 /s (mitattuna koneen mittauspisteistä). Kokonaisilmamäärän perusteella tilat ovat hieman alipaineisia. Äänenvaimentimet on uusittu Cleantec-vaimenninmateriaalille. Vaimentimien pinnalle on kertynyt merkittävästi pölyä. EU5-tason suodattimet eivät ole riittävät tuloilmansuodatukselle.

31 21 (131) Koneen käyntiajat vastaavat käyttöä tyydyttävästi. Kone käy öisin pienellä teholla. Koneen ilmamäärää lasketaan paineasetusta muuttamalla siten, että ilmamäärä puolittuu -16 C:ssä. Rakentamismääräysten mukainen puolitus lämpötila on Kalajoella -17 C Tuloilmanlämpötila säädetään poistoilman lämpötilan mukaan. Lämpötilan säätökäyrä on asianmukainen. Konehuoneen seinissä on paperipäällysteinen villa. Villapinnat ovat ehjiä. Jäteilma-kanavan läpiviennissä on kosteusjälkiä. Konehuoneen seinän läpi vievissä kanavistoissa olevien palopeltien asennuksissa on puutteita mm. kiinnityksen suhteen. Kuva 18. 5TK:n äänenvaimentimet ovat pölyisiä. Vaimentimet imuroidaan kerran vuodessa Kuva 19. Raitisilmakammio on tyypillisen siisti tämän ikäiselle koneelle, ei toimenpiteitä Havainnot järjestelmistä Kuva 20. IV-konehuoneessa palopeltien asennukset ovat puutteelliset. Kuva 21. Musiikkiluokassa on muun muassa vesivärejä, maaleja yms. materiaaleja joista irtoaa VOC-yhdisteitä. Pintojen päällä pölyä

32 22 (131) Kuva 22. Musiikkiluokka, poistoilmakanavisto on likainen, päätelaitteet likaiset Kuva 23. Musiikkiluokka. Tuloilmakanavistossa metallilastua (porausjäystettä) ja hiekkaa. Määrä vähäinen. Kuva 24. Opetuskeittiön 104 kanavisto likainen Kuva 25. Opetuskeittiön 104, kanavisto likainen Kuva 26. IV-koneen kanavistossa on villavaimentimia, vaimentimissa reikäpeltivilla, riski kuitujen irtoamiselle. Kuva 27. Opetuskeittiö 104, Tuloilmavirtaus tippuu alas kattopalkin vaikutuksesta. Katso savun liikesuunta Savutestit ja muut havainnot Kuvaamataidonluokassa 117 savutestit osoittivat, että poistoilmasäleikön lähettyvillä tuloilma ja poistoilma aiheuttavat keskenään oikosulkuvirtausta eli tuleva ilma siirtyy suoraan poistoilmakanavaan.

33 23 (131) Varastohuoneessa 127 savutesteillä nähtiin, että huone on alipaineinen ja korvausilma tulee suunnitelmien mukaisesti käytävältä. Joskin ilmamäärä oli vajaa. Opetuskeittiö 104 tilassa tuloilmapäätelaitteet ovat otsapinnalle asennettavia suunnattavia säleikköjä joissa pitkä heittopituus. Tuloilma törmää kattopalkkiin ja tipahtaa alas liian aikaisin. Aiheuttaa tällä alueella vedontunnetta oleskeluvyöhykkeelle Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset IV-koneen suodattimina ovat karkea suodattimet (EU5), joiden läpi pääsee hienojakoinen pöly kanavistoon ja sisäilmaan ja voi siten aiheuttaa oireita ja lisää siivoustarvetta. Tuloilma suodattimina käytetään yleensä hienosuodattimia (EU7). A-siiven puhaltimien tuottama paine on liian alhainen riittävän mittaustarkkuuden aikaansaamiseksi. Musiikkiluokassa tuloilmakanavien säätöpeltien paine-ero 2 Pa ja 7 Pa ei riitä mittaustarkkuuden saamiseksi. IV-konehuoneessa olevissa runkokanavissa painetta Poistossa 63 Pa (riittävä) ja Tulossa 10 Pa (ei riitä). Matalan kanavapaineen vuoksi päätelaitteiden heittokuvio voi olla puutteellinen. Tällöin puhdas tuloilma ei saavuta oleskeluvyöhykettä tehokkaasti. Tulopuhallin ei saavuta täyden tehon paine-asetusta ja hienosuodatin lisää paineen tarvetta. Jotta ilmanvaihto toimisi suunnitellusti, tulisi puhaltimien välityksiä ja/tai moottoria suurentaa siten että painetaso kanavistossa nousee ja pystytään kattamaan hienosuodattimen paineeron tarve ja päätelaitteilla saavutetaan riittävä mittaustarkkuus. Luokkatilasta siirretään varastoon kaikki maalit yms. materiaalit mistä irtoaa epäpuhtauksia huoneilmaan. Opetuskeittiöt: Tuloilmapäätelaitteet vaihdetaan jotta luokan kaikilla oleskelu-alueilla saadaan hyvät ilmasto-olosuhteet Toimenpide-ehdotukset Jatkotoimenpiteinä esitetään seuraavaa: - Ilmamäärien mittaus ja tasapainotus - Tuloilmasuodattimien vaihto EU7:ään. - Puhaltimien juoksupyörien ja tarvittaessa moottoreiden uusiminen tehokkaampiin, joiden avulla saavutetaan tarvittava painetaso - Äänenvaimentimien puhdistus vähintään 2 kertaa vuodessa. - Palopeltien asennusten oikeellisuuden tarkastus ja korjaus. - Tuloilman puolituslämpötila muutetaan -16 C:stä -17 C:n - Vanhat äänenvaimentimet kanavistossa uusitaan (vaimentimia 2 kpl konehuoneessa)

34 24 (131) 3.7 Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely A-rakennuksen käyttäjäkyselyn tuloksia: - Merkittävimpinä ongelmina rakennuksessa pidettiin tunkkaista ilmaa ja riittämätöntä ilmanvaihtoa. - Poikkeavaa hajua on havaittu musiikkiluokan päädyssä käytävällä. Käytävän päädyssä on ollut aiemmin vesivuoto, joka on korjattu. - Pienessä varastotilassa on todettu pistävää hajua, joka leviää A-B yhdyskäytävää Havainnot Kuva 28. Musiikkiluokassa 120 havaittiin haju, joka muistutti samaa hajua kuin B-rakennuksen 1. kerroksen luokissa. Hajulähdettä ei pystytty paikantamaan. Ilmanvaihdon riittämättömyyteen liittyviä havaintoja ei tehty Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Tilojen tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia tutkittiin kahdessa tilassa. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet ja tulokset ovat seuraavat: - Näyte MVL1 kerättiin tilasta A115, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0,07 kpl/cm 2. - Näyte MVL2 kerättiin tilasta A120, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. Näytetulosten perusteella A-rakennuksen sisäilmassa mineraalivillakuidut eivät muodosta ongelmaa. Ilmanvaihtokanavien mineraalivillakuituja ei katsottu tarpeelliseksi tutkia Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin musiikkiluokassa A120 pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 3.

35 25 (131) - Luokassa A120 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +20,0 +22,0 C keskiarvon ollessa +20,8 C. Lämpötila oli mittausjaksolla tasainen. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 14,5 32,3 RH % keskiarvon ollessa 23,1 RH %. Mittaustulosten Lämpötilat ovat suositellulla tasolla. Suhteellinen kosteus on tyypillisesti kuivaa talviaikana. Kuiva ilma voi aiheuttaa limakalvojen ärsytystä Sisäilman hiilidioksidimittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin pitkäaikaisilla seurantamittauksilla musiikkiluokassa A120. Mittaukset suoritettiin Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 4. - Musiikkiluokassa korkein hiilidioksidipitoisuus oli 803 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Sisäilmaluokitus mukaan tulos kuuluu toiseksi parhaaseen luokkaan S2 (alle 900 ppm), joka on usein uudisrakennusten suunnittelun tavoitteena Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Rakennuksen sisätilojen ja ulkoilman väkisiä painesuhteita seurattiin musiikkiluokassa A120 pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Paine-eromittauksen kuvaajat on esitetty liitteessä 5. Mittauksilla voidaan arvioida tulo- ja poistoilman tasapainotilaa. - Luokassa A120 sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden vaihteli mittausjaksolla selvän alipaineisuuden ja pienen ylipaineisuuden välillä (- 23,3 +1,4 Pascalia). Keskiarvo oli -4,2 Pascalia (Pa). Mittausjakson alkupuolella keskimääräinen rakennuksen alipaine oli noin -5,6 Pa ja loppujaksosta keskimääräinen alipaine oli -2,8 Pa. Sään vaihtelu vaikuttaa mittausten tuloksiin. Luokassa A120 vallitsee lievä alipaine Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mineraalivillakuidut eivät ole näytteiden perusteella ongelmana rakennuksessa. Hiilidioksidimittausten perusteella ilmanvaihtomäärät ovat luokassa A120 riittäviä.

36 26 (131) 4 B-rakennuksen tutkimukset B-rakennuksessa suoritettiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi seuraavia tutkimuksia: - Pintakosteusmittaukset kauttaaltaan maanvaraisten lattioiden pinnoille - Suhteellisen kosteuden mittaus välipohjarakenteista - 6 kpl - Ilmavuototutkimukset ulkoseinään ja välipohjaan - 2 tilaa - Mineraalivillakuitulaskenta laskeumanäytteistä - 2 mittapistettä - Sisäilman VOC-mittaukset 2 mittapistettä - Sisäilman ammoniakkimittaukset 2 mittapistettä - Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamitattaus -2 mittapistettä - Hiilidioksidin seurantamittaukset 2 mittapistettä - Paine-eron seurantamittaus ulkoseinärakenteen yli - 2 mittapistettä - Rakenneavaukset ulkoseinärakenteisiin - 4 kpl - Rakenneavaukset välipohjarakenteeseen 7 kpl - Materiaalinäytteen mikrobianalyysi 10 kpl - Seinälevyn VOC-analyysi 3 kpl - Lattiamaton VOC-analyysi 6 kpl - Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus 4.1 Perustiedot Rakennus B: Rakennusvuosi 1951 Kerroksia Runkorakenteet Saneerattu 3 kpl + kellari Kivirakenteinen rakennus, jossa on kellaritilat 2013, jonka yhteydessä alapohja-, välipohja- ja yläpohjarakenteita on korjattu ja uusittu sekä tiivistyskorjauksia on tehty ala- väli- ja yläpohjiin sekä ulkoseiniin. Salaojat ja sadevesijärjestelmä on uusittu. Ryömintätilaista alapohjaa on parannettu ja ryömintätila on alipaineistettu. Vesikatto on uusittu vuonna Talotekniikkaa on parannettu.

37 27 (131) 4.2 Rakennuksen vierustat Havainnot Kuva 29. Rakennuksen vierustalla asfalttipinna kallistukset ovat vähäiset. Sokkelipinnalla on jälkiä kosteusrasituksesta. Syynä on mahdollisesti räystään roiskevedet. Kuva 30. Rännikaivot on asennettu asfalttiin pintaan. Vedenohjaus kaivoille on puutteellinen ja vesi ohjautuu osin kaivosta ohi. Perusmuurin pinnassa näkyy patolevy, joka on todennäköisesti asennettu salaojaremontin yhteydessä. Kuva 31. Salaojakaivo ja rännikaivo vierekkäin B-rakennuksen nurkalla. Kosteuden seurauksena sokkelipinnalla ja rappauspinnalla esiintyy likaantumista. Kuva 32. B-rakennuksen syöksytorvissa havaittiin yleisesti jään muodostumista keväällä. Saattolämmityskaapeleita ei ole syöksyissä. Jäätyminen voi vaurioittaa syöksyjä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rännikaivojen puutteelliset asennukset aiheuttavat sen, että syöksytorvien vedet ohjautuvat osittain rännikoivojen ohi. Pintamaiden vähäiset kallistukset rakennuksen vierustalla aiheuttavat riskin sokkelin kosteusrasitukselle. Todennäköisesti räystäältä tippuvien vesien roiskeet ovat aiheuttaneet sokkeli- ja julkisivupinnalle ylimääräistä kosteusrasitusta. Pitkäaikaisen kosteusrasituksen seurauksena rakenteissa voi tapahtua vaurioita Toimenpide-ehdotukset Kiireellisiä toimenpide-ehdotuksia ei anneta 3 vuoden käyttöä varten.

38 28 (131) Tulevaisuudessa, jos rakennukselle suunnitellaan pidempi elinkaari, tulee varautua kosteusteknisiin parannuksiin rakennuksen vierustalla. - Parannetaan pintamaiden viettokaltevuutta rakennuksen vierustalla, jolla voidaan vaikuttaa myös roiskevesirasituksen vähentämiseen. - Rännikaivojen malli suositellaan vaihtaa paremmin vettä kerääväksi. Syöksytorvien vedet voidaan ohjata putkella rännikaivoon asti. - Saattolämmityskaapelit asennetaan syöksytorviin. 4.3 Alapohjarakenteet ja perusmuurit Rakenne Kellarikerroksen alapohjat ovat maanvaraisia betonirakenteita. Havaintojen perusteella kellarin alapohjarakenteessa on bitumieristys betonilaatan alla. Rakennetta ei tarkemmin selvitetty. Kellarin ulkoseinät/perusmuurit ovat maanvaraisia betonirakenteita. Perusmuurin sisäpinnassa on tiilimuuri, jonka taustalla on mahdollisesti lämmöneristys ja kosteuseristeenä bitumisively. Tiilirakennetta ei avattu, joten rakenteet on arvioitu kokemuksen perusteella. 1. kerroksen toisella reunalla (luokat 134 ja 135) alapohjat ovat ryömintätilaisia. Vuoden 2013 remontissa ryömintätila on puhdistettu rakennusjätteestä ja tuuletusta on parannettu. Ryömintätilan pohjalle on asennettu kevytsorakerros, joka vähentää tilan kosteusrasitusta. Ryömintätilan kohdalla alapohjarakenne on ylhäältä alaspäin lukien: - Muovimatto - Lastulevy 28 mm - villaeriste + puukoolaukset 400 mm - Betonilaatta, (rakenteessa ulkoseinän liittymäkohta on pinnoitettu kosteussulkukäsittelyllä) Havainnot Kuva 33. Kellarin lattioissa on massapinnoite. Pinnoilla mitattiin laajasti kohonneita pintakosteuksia. Lattiapinnoitteissa ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 34. Kellarissa alapohjarakenteen pikieristeet ovat jostain syystä valuneet rakenteesta alapohjaremontin jälkeen. Syytä ei selvitetty tässä tutkimuksessa.

39 29 (131) Kuva 35. Ryömintätilaiset alapohjat olivat havaintojen perusteella hyvässä kunnossa ja rakenteet olivat yleisesti kuivan näköiset. Erityisiä hajuja alapohjatilassa ei havaittu. Kuva 36. Kellarin maanvastaisten seinien sisäpinnoilla on tiilimuuraus. Tiilimuurauksen pinnoilla ei havaittu viitteitä kosteusvaurioista. Kuva 37. Alapohjan läpiviennit olivat tarkastetuissa kohdissa tiiviitä. Kuva 38. Paikoin ryömintätilan alareunoissa oli kosteusjälkiä. Tarkastushetkellä pinnat olivat kuivat. Kuva 39. Alapohjarakenteen rakenneavauskohta AP1. Alapohjarakenteen villaeristeen alaosasta otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Kuva 40. Ryömintätilan pohjalla on salaojitus. Tarkastuskaivossa ei havaittu merkkejä veden liikkeistä.

40 30 (131) Kuva 41. Alapohjarakenteessa ulkoseinän sisäpinta on pinnoitettu kosteussululla Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset: Pintakosteusmittaukset suoritettiin noin 90 %:sesti kellarin maanvastaisiin lattioihin. - Pintakosteusmittausten perusteella kellarin lattiapinnoilla todettiin laajasti kohonneita pintakosteuksia lukemia mitattiin eri puolilla kellaria. - Paikoin pintakosteuslukemat olivat 60, jotka viittaavat tavanomaiseen kuivaan rakenteeseen. - Kellarin lattiapinnoite on uudehko massapinnoite ja lattiapinnoilla ei havaittu jälkiä kosteusvaurioista. - Kohonnut lattiakosteus teknisissä tiloissa voidaan hyväksyä, kun pintamateriaaleissa ei ole vaurioita. Lattiakosteus aiheuttaa kuitenkin jonkinlaisen riskin pintamateriaalien vaurioille. Suhteellisen kosteuden mittaukset: Suhteellisen kosteudenmittauksia suoritettiin kolmeen mittapisteeseen luokan B135 alapohjarakenteessa. Mittaustulokset on esitetty kokonaisuudessaan tutkimuskartassa (Liite 1). - Mittapisteissä K1, K2 ja K3 lämpötilat vaihtelivat +15,8 C +19,3 C. - Suhteellinen kosteus mittapisteissä vaihteli 28,9 33,2 RH%. - Absoluuttinen kosteus mittapisteissä vaihteli 4,3 4,8 g/m 3. - Sisäilmaolosuhteet mittaushetkellä oli +20,8 C ja 16,0 RH%. Mittaustulokset ovat tavanomaisia kuivan rakenteen lukemia. Tulosten perusteella kohonnutta kosteusvaurioriskiä rakenteessa ei ole.

41 31 (131) Mikrobianalyysit Rakenneavausten yhteydessä (AP1 ja AP2) luokan B135 kohdalla olevan ryömintätilallisen alapohjan villaeristeestä otettiin yhteensä 2 kpl näytteitä mikrobianalyysiä varten. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 8. - Näyte M3 ja M4 on kohtalaisesti sienikasvustoa ja näytteessä M4 esiintyy kosteusvauriota indikoivaa sienilajia (Streptomyces ja Ulocladium). Näytteissä on vain heikko viite kosteusvauriosta. Mahdollisesti todetut sieni-itiöt näyteanalyysissä voivat viitata remontin aikaiseen kasvustoon, joka on puhdistettu puutteellisesti tai villaeriste on saastunut ennen asennusta. Todennäköisesti uuden rakennuksen olosuhteet eivät ole aiheuttanut kasvustoa materiaaliin Ilmavuototutkimukset Luokkatilassa B135 merkkiainetutkimuksen avulla selvitettiin, sekoittuuko ryömintätilaa vasten olevan alapohjarakenteen eristetilasta ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Tutkimuksessa merkkiainetta johdettiin välipohjan eristetilaan ja merkkiaineen kulkeutumista tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Tutkimusten perusteella välipohjarakenteessa todettiin vain paikallisia ilmavuotoja. Kuva 42. Luokan B135 portaikossa todettiin runsaasti ilmavuotoja eristetilasta (kaiteen kiinnityskohdat ja mattosaumat). Sisäilman hajun lähdettä ei pystytty paikantamaan porrasrakenteen ilmavuotoihin. Kuva 43. Vuotokohtia todettiin luokan B135 nurkissa. Vuotoja todettiin vain paikoin. Mattolattia on yleisesti hyvin tiivis Lattiamaton VOC-analyysi Materiaalinäytteiden VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella yhdestä lattiamattonäytteestä (VM102). Näyte otettiin luokan B134 lattiasta sisäilmassa todetun poikkeavan hajun perusteella. Pistävä lattiamaton liima- ja tasoiteaineiden vaurioon viittaava haju todettiin sekä luokan sisäilmassa, että maton alla. Näytteen VOC-analyysin tulos on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 13. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1).

42 32 (131) Näytetulos: - Mattonäytteen VM102 TVOC-pitoisuus on 1500 µg/m³g, joka on erittäin suuri pitoisuus ja sellaisenaan viittaa mattopinnoitteiden vaurioon. Bentsyylialkoholin (760 µg/m³g) suuri pitoisuus viittaa epoksitiivistyksen käymiseen. C9-alkoholien (450 µg/m³g) suuri määrä viittaa lattiamaton ja liima-aineen vaurioon. Näytteen tulos viittaa vahvasti poikkeavan kosteuden aiheuttamaan materiaalivaurioon. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kellarissa todettiin lievästi tunkkainen ilma, joka on tyypillistä vanhojen talojen kellarissa. Kohonnut kosteus lattiarakenteissa ja mahdollisesti myös perusmuurirakenteissa on voinut aiheuttaa piileviä kosteusvaurioita. Kellarissa olevat hajuhaitat voivat levitä ilmavirtauksien mukana ylempiin kerroksiin. Ryömintätilaisen alapohjan kosteusteknisessä toiminnassa ei havaittu puutteita. Tilan B135 kohdalla alapohjan villaeristenäytteiden vähäiset vaurioviitteet todennäköisesti viittaavat materiaalin kontaminaatioon peruskorjauksen yhteydessä. Todennäköisesti rakenteessa ei ole tapahtunut kosteusvaurioita. Vähäiset vuodot rakenteesta eivät todennäköisesti aiheuta sisäilmaongelmia. Luokan B134 lattiamaton vauriot voivat olla syynä sisäilmaongelmiin kyseisessä luokassa ja ympäröivissä tiloissa. Kaasumaiset yhdisteet voivat levitä ilmavirtausten mukana ympäristöön Toimenpide-ehdotukset Kolmen vuoden käyttöä ajatelleen korjausehdotukset ovat seuraavat: Luokan B134 lattiamattovaurion korjaus o Puretaan lattiamatot luokasta. o Poistetaan liimat, tasoitteet ja epoksitiivistykset betonipinnasta. o Lämpökäsittelyllä ja tuuletuksella poistetaan betoniin imeytyneet VOC-yhdisteet. Lämpökäsittelyn onnistuminen tulee varmistaa. o Rakenteeseen asennetaan uudet tasoitteet ja pintamateriaalit. o Epoksitiivistyksiä ei suositella. Kellarin eristämien / tiivistäminen: - Selvitetään ilmavuotoreitit kellarista kerroksiin ja tiivistetään vuotokohdat. - Säädetään ilmanvaihto niin, että kellari on alipaineinen kerroksiin nähden. 4.4 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteita tutkittiin aistinvaraisten tutkimusten lisäksi rakenneavauksin, mikrobinäyttein, ilmavuotomittauksin ja VOC-näyttein Rakenne Ulkoseinärakenne on alkuperäinen. Luokissa seinän alareunaan on asennettu levytys luvun korjausten yhteydessä.

43 33 (131) Rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenteessa on paikoin ohut villaeriste (noin 50 mm), mutta ikkunoiden välissä ja sokkelin päälle tehdyissä rakenneavauskohdissa ei eristettä todettu. Aikaisempien tutkimusten yhteydessä on mainittu ikkunoiden kohdalla olevasta korkkieristeestä, mutta tässä tutkimuksessa ei korkkieristettä havaittu. Kuva 44. Rakenneavaus US1 tehtiin sokkelin päälle. Rappauksen ja tiilimuurin takana on ilmarako mm. Kuva 45. Rakenneavaus US2 tehtiin lounaisjulkisivulle ikkunan alle. Rakennekerrokset ulkoapäin: rappaus 15 mm, tiilimuuri 130 mm, ilmarako, villaeriste 50 mm, sisäkuoriharkko. Kuva 46. Ulkoseinärakenteessa ulkopuolisen tiilimuurin takana on valkoinen mineraalivillaeriste 50 mm. Villaeristeestä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Kuva 47. Koillisjulkisivun rakenneavaus US5 ikkunoiden väliin. Rakennetta avattiin 540 mm syvyyteen, jonka perusteella rakenne on massiivinen tiilimuuri.

44 34 (131) Kuva 48. Luokan B135 ikkunan alle (koillisjulkisivu) tehtiin rakenneavaus US6, jossa todettiin sama eriste kuin avauskohdassa US2. Kuva 49. Julkisivu lounaaseen. Julkisivupinnoilla ei havaittu merkittäviä vikoja tai vaurioita Ulkoseinien sisäpinnat Kuva 50. Ulkoseinän sisäpuolella tapetin ja seinätasoitteen alla on näkyvissä vihreä kosteussulkukäsittely. B-rakennuksen ulkoseinän sisäpinnat on todennäköisesti käsitelty kauttaaltaan. Kuva 51. Seinän pintamateriaaleista otettiin useita materiaalinäytteitä luokista B145, B135 ja B206. Tasoitteissa ja tapeteissa ei todettu hajuja ja mahdollista syytä sisäilmassa todettuihin hajuihin.

45 35 (131) Kuva 52. Seinäpinnoilla olevista levytyksistä irrotettiin näytteitä VOC-analyysiä varten. Selvää hajuhavaintoa seinälevystä ei pystytty tekemään, joten näytteen tutkimisella haluttiin selvittää haihtuvat kemialliset yhdisteet. Kuva 53. Luokka B203. Ulkoseinäpinnalla, lattiamaton ylösnoston kohdalla, on useita tiiviitä pintoja päällekkäin (matto + liima + lasikuitutapetti + kosteussulkukäsittely). Kerroksellista kohtaa pidettiin riskirakenteena, josta otettiin useita näytteitä VOC-analyysiä varten. Matossa todettiin hajua Mikrobianalyysit Ulkoseinän rakenneavausten yhteydessä otettiin näytteitä mikrobianalyysiä varten yhteensä 2 kpl. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 9. - Näyte M5 otettiin lounaisjulkisivun rakenneavauskohdasta US2. Tutkittava materiaali oli villaeristettä. Näytteessä ei todettu homesienikasvustoa. Näytteessä esiintyy niukasti (7 pesäkettä) Streptomyces -aktinobakteereja, minkä johdosta näytteessä esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. - Näyte M6 otettiin koillisjulkisivun rakenneavauskohdasta US4. Tutkittava materiaali oli villaeristettä. Näytteessä mikrobikasvustoa ei todettu. Näytteessä ei ole viitettä kosteusvauriosta. Saatujen tietojen perusteella aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu vaurio viite seinärakenteessa. Tämän tutkimuksen perusteella merkittävää viitettä seinärakenteen vauriosta ei esiinny Seinälevyn ja muovimaton VOC-analyysit Materiaalinäytteiden VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella. Seinälevyistä irrotettuja näytteitä tutkittiin yhteensä 3 kpl ja lattiamaton ylösnoston kohdalta irrotettuja näytteitä tutkittiin yhteensä 5 kpl. Tavoitteena oli selvittää materiaalin vaurioita ja mahdollista hajulähdettä sisäilmaan. VOC-analyysit on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 13 ja 14. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Erityisesti lattiamaton ylösnostojen kohdalla on käytetty useita kemiallisia materiaaleja päällekkäin, joiden keskinäiset reaktiot ovat mahdollisia riskitekijöitä sisäilman päästöille.

46 36 (131) Seinälevyn VOC-analyysit: - Näytteet L1 (luokka B135), L6 (luokka B206) ja L7 (luokka B145) irrotettiin seinän alaosaan liimatuista suojalevyistä. Kaikissa levynäytteissä TVOC-pitoisuus on alhainen noin 10 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä näytteissä korkeampana pitoisuutena esiintyy 2-propanolia, joka mahdollisesti liittyy käytettyihin puhdistusaineisiin. Tuloksissa ei ole viitettä vaurioista tai korkeista VOC-päästöistä. Lattiamaton seinän ylösnostokohtien VOC-analyysit: - Mattonäytteet irrotettiin seuraavasti: o VM100 (luokka B135, väliseinän pinta), VM101 (luokka B135, ulkoseinän pinta), VM103 (luokka B206, ulkoseinän pinta), VM105 (luokka B145, ulkoseinän pinta). Mattonäytteissä oli jonkinlainen hajun lähde. TVOC-pitoisuus ovat µg/m³g., jotka ovat tavanomaisia uuden maton päästöjä. Kohonneet 2-propanoli ja 2- (butoksietoksi)etanoli -pitoisuudet viittaavat mahdollisesti puhdistus ja desinfiointiaineisiin. Texanol viittaa maalipinnoitteisiin. Näytteiden perusteella ei ole viitettä materiaalin kosteusvaurioista, mutta matto-ongelmaa ei voida sulkea pois. o Lisänäytteistä VM118 (luokka B135) ja VM119 (luokka B203) materiaaleista haihtuvat VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ovat tasoa µg/m³g. Yksittäiset yhdisteet eivät nouse korkealle. Tuloksia voidaan pitää tavanomaisena uuden maton pitoisuutena. Vaikka materiaalinäytteissä ei todettu poikkeavaksi pidettäviä yhdisteitä tai pitoisuuksia, tutkittuun rakenteeseen saattaa liittyä ongelma. Näytteillä sisäilmassa todetun hajuhaitan syytä ei kuitenkaan saatu selville Ilmavuototutkimukset Ilmavuototutkimuksia suoritettiin luokkien B135 ja B145 kohdalla oleviin ulkoseiniin. Tutkimukset suoritettiin ensin lämpökameralla ja tarkemmat vuotokohdat paikannettiin merkkikaasulla. Kaasu johdettiin seinän eristetilaan ja epätiiviit rakenteen paikannettiin sisäpuolelta kaasuanalysaattorin avulla. Kuva 54. Yksittäisiä ilmavuotokohtia ulkoseinän villatilasta todettiin ikkunakarmin massatiivisteen saumakohdassa. Yleisesti saumat olivat tiiviitä. Kuva 55. Vähäisiä ilmavuotoja todettiin patterikannakkeiden kohdilla.

47 37 (131) Kuva 56. Vähäisiä ilmavuotoja todettiin lämpöputkien kiinnikkeiden kohdilla. Kuva 57. Lattian rajassa oli kylmempiä pintoja mutta ne eivät liittyneet rakenteiden ilmavuotoihin. Kuva 58. Ulkoseinän nurkissa todettiin kylmäsiltoja. Kuva 59. Ikkunoiden tilkerakojen kohdilla todettiin viileitä pintalämpötiloja, mutta ei merkittäviä ilmavuotoja. Ulkoseinärakenteissa todetut vuodot ovat vähäisiä. Vähäisiä ilmavuotoja todettiin tehdyistä tiivistyksistä huolimatta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinän eristerakenteissa ei todettu merkittäviä vaurioita. Aikaisemman tutkimuksen perusteella ulkoseinää on tiivistetty mikrobikasvustojen vuoksi, mutta kovin laajaa vaurioitumista seinärakenteissa tuskin on. Ilmavuodot ulkoseinärakenteesta ovat vähäisiä, joten vuoden 2012 tiivistystyö on kohtuullisen hyvin onnistunut. Oleva ulkoseinärakenne on kosteusteknisesti kohtuullisen hyvä ja lämpövuodot kuivattavat seinän kastuessa. Teknisestikään ulkoseinärakenteessa ei havaittu merkittäviä vikoja. Seinälevyissä VOC-päästöt ovat vähäisiä. Lattiamaton ylösnostojen kohdalla ei ollut viitteitä mattovauriosta eikä VOC-yhdisteiden pitoisuudet olleet poikkeuksellisen korkeita. Vähäistä haju havaittiin maton liimapinnalla. Mattojen ylösnostokohtien osuus sisäilman hajuhaittoihin ei voida sulkea pois, vaikka näytteissä ei vaurioitumista todettukaan. Yksittäisten yhdisteiden kohdalla hajukynnys voi ylittyä, vaikka pitoisuudet ovat vähäisiä. Sisäilman VOC-näytteissä ei todettu poikkeavia pitoisuuksia yhdisteitä, jotka viittaisivat lattiapinnoitteiden vaurioihin.

48 38 (131) Toimenpide-ehdotukset Tiloissa todettua hajulähdettä voidaan selvittää kokeiluluontoisilla korjauksilla. Tutkimuksissa jäi jonkinlainen epäily mahdollisista maton ylösnoston aiheuttamista hajuhaitoista Mattojen ylösnostokaistaleen purku ja uusiminen kokeiluluontoisena yhteen tilaan (B135 tai B145): - Leikataan matto seinäpinnalta kokonaan (ylösnostokohta) - Poistetaan kosteussulut, tasoitteet ja muut pintamateriaalit seinärunkoon asti. Purkukorkeus noin 20 cm lattiapinnasta. - Tuuletetaan huonetilaa useita päiviä, jonka jälkeen arvioidaan aistinvaraisesti muutokset sisäilman hajussa. - Onnistuneen kokeilun perusteella tehdään korjaussuunnitelmat vauriokohtiin. - Jos haju ei poistu edellisen perusteella, tulee hajulähteen selvittämistä jatkaa kohdennetuilla toimenpiteillä. 4.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohjarakenteet tarkastettiin silmämääräisesti. Kantavana rakenteena on ylälaatta palkisto ja alkuperäisen rakenteen lämmöneristys palopermannon alla on todennäköisesti tojalevy Havainnot Kuva 60. Yläpohjan villaeristeet on uusittu vuoden 2012 remontin yhteydessä. Puhallusvilla on lisätty vanhan palopermannon päälle. Peltikate on myös uusittu 2000-luvulla. Kuva 61. Räystään tuuletusraot ovat vähäisiä. Ylimääräisen kosteuden kuivuminen rakenteesta voi olla heikentynyt.

49 39 (131) Kuva 62. Kuvaamataitoluokan 308 kohdalla yläpohjassa tuuletusrako puuttuu kokonaan (ummessa). Kuva on otettu kylmästä ullakkotilasta, luokan seinän takaa. Kuva 63. Luokkien sisäkattojen pintarakenteet ovat laajasti akustisia reikälevyjä. Levyt on koolattu noin 5 cm irti kattopinnasta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vesikatto ja yläpohjarakenteet ovat havaintojen perusteella hyvässä kunnossa. Ainoana puutteena on puuttuva tai vähäinen tuuletus. Paikoin heikko tuuletus heikentää kosteuden kuivumista rakenteista ja tuuletuksen puutteen johdosta rakenteissa on riski kosteusvaurioille. Toistaiseksi kosteusvaurioita ei havaittu rakenteissa Toimenpide-ehdotukset Kiireellisiä korjaustarpeita ei todettu yläpohjassa kolmen vuoden käyttöjaksolle. Jos rakennukselle suunnitellaan jatkokäyttöä, tulevaisuudessa yläpohjan tuuletusta suositellaan parantaa ongelmakohdissa. 4.6 Väliseinä- ja välipohjarakenteet Rakenne Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi rakenteita tutkittiin rakenneavauksin, kosteusmittauksin ja mikrobinäyttein. Välipohjarakenteita avattiin luokissa B145, B146, B203 ja B211. Rakenneavauskohdat VP1- VP6 ovat merkitty tutkimuskarttaan (Liite1). Kaikissa luokissa kantavana välipohjarunkona on teräsbetoninen alalaatta- tai ylälaattapalkisto. Lattioissa eristemateriaalin määrä vaihtelee mm. Mattolattian runkona on lastulevy.

50 40 (131) Havainnot Kuva 64. B-rakennuksen luokkien välipohjarakenteet on uusittu peruskorjauksessa Purueristeet on korvattu puhallusvillalla. Eristetilan pohjalta otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Kuva 65. Ulkoseinän sisäpinnalla, välipohjarakenteen kohdalla, on kosteussulkukäsittely. Kosteus sulku on ajateltu katkaisevan ulkoilman kosteuden kulun rakenteeseen. Kuva 66. Välipohjarakenteissa kulkee lämmitysputkistot. Kuva 67. Luokassa B203 välipohjarakenne poikkeaa muista tutkituista välipohjarakenteista. Villaeristettä betonilaatan ja lattialevyn välissä on vain 50 mm.

51 41 (131) Kuva 68. Kosteussulkukäsittely todettiin myös luokan B203 ulkoseinän sisäpinnassa. Kuva 69. Rakenneavaus KUILU2 tilassa 136. Kuilun pohjalla on laasti ja tiilijätettä, Hajuhaittaa tai viitteitä kosteudesta ei havaittu. Kuva 70. Katon levykotelointien sisällä kulkee IV-kanavia ja eristettyjä putkia. Hajun lähdettä ei pystytty paikantamaan kotelointien sisään. Kuva 71. Luokka B203. Kattopinnalla akustisia reikälevyjä. Tarkastusten perusteella reikälevyn taustalla on 5 cm ilmarako. Lattiamattojen alla ei havaintojen perusteella ollut viitteitä voimakkaista tuoksuista. Mattojen alla ei todettu voimakkaita hajuja. Rakenneavauskohdissa ei todettu viitteitä poikkeavista hajuista. Kuiluissa ja koteloinneissakaan ei todettu hajun lähdettä Mikrobianalyysit Välipohjien rakenneavausten yhteydessä otettiin näytteitä mikrobianalyysiä varten yhteensä 6 kpl. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteissä 8 ja Äidinkielen luokan B145 välipohjan villaeristenäytteissä M1 ja M2 (ulkoseinän reunalla) on heikko viite mikrobivauriosta. Näytteissä esiintyy yksittäisiä pesäkkeitä ns. kosteusvaurioindikaattorina pidettäviä Streptomyces -aktinobakteereja. Homesieni-itiöitä esiintyi niukasti. - Äidinkielen luokan B146 välipohjan villaeristenäytteessä M18 on heikko viite mikrobivauriosta. Näytteissä esiintyy yksittäisesti ns. kosteusvaurioindikaattorina pidettävän Eurotium -homeen itiöitä.

52 42 (131) - Luokan B203 välipohjan villaeristenäytteessä M19 (väliseinän vierusta) on heikko viite mikrobivauriosta. Näytteessä esiintyy yksittäisiä pesäkkeitä ns. kosteusvauriota indikoivia Chaetomium ja Aspergillus ustus- homeita. - Näytteessä M16 (ulkoseinän vierustalla) ei ole viitettä vauriosta. - Luokan B211 välipohjan villaeristenäytteessä M17 (ulkoseinän vierusta) ei ole viitettä vauriosta. Välipohjan villaeristenäytteiden kasvustot ovat vähäisiä ja niissä on korkeintaan heikko viite vauriosta. Todennäköisempää, on että uusitut materiaalit ovat kontaminoituneet asennusvaiheessa, koska vaurioriski rakenteessa on arviolta vähäinen ja tavanomainen vaurioituminen kuivassa rakenteessa on mahdotonta Kosteusmittaukset Välipohjarakenteen kosteuksia mitattiin satunnaisotantana villaeristetilasta. Luokassa B145 mittapisteitä on 3 kpl. Mittapisteet K4, K5 ja K6 ja mittaustulokset on merkattu tutkimuskarttaan. - Mittapisteessä K4 (ulkoseinän nurkka) lämpötila oli muita pisteitä kylmempi +12,7 C. Ulkoseinän nurkka on paikallisesti kylmempi kohta. Mittapisteissä K5 ja K6 lämpötilat olivat yli + 20 C. - Rakennekosteudet olivat kaikissa pisteissä samaa tasoa (hieman yli 3 g/m 3 ). Suhteellinen kosteus vaihteli lämpötilasta riippuen 15 28%. Kosteudet rakenteissa olivat matalia mittaushetkellä Ilmavuototutkimukset Ilmavuotoja tutkittiin johtamalla merkkiainekaasua tilojen B135 ja 145 kohdilla olevaan välipohjarakenteen eristetilaan. Raketeista tapahtuvia ilmavuotoja paikannettiin kaasuanalysaattorin avulla. Kuva 72. Luokassa B145 todettiin yksittäisiä ilmavuotokohtia seinän nurkissa maton rakojen kohdilla ja putkiläpivientien kohdilla.

53 43 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Uusitut välipohjarakenteet ovat rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Mahdollisesti välipohjan villaeristeissä todetut kasvustot eivät viittaa kosteusvaurioon. Mikrobilajisto viittaa osittain maaperä mikrobeihin eikä välipohjat ole lähelläkään maaperää, joten tulos viittaa mahdollisesti likaantuneeseen villaeristeeseen. Mikrobikasvun olosuhteet rakenteessa eivät tutkimusten perusteella ole kovin hyvät. Rakenteiden tiiviys on hyvä, mutta yksittäisiä vuotokohtia havaittiin, joiden merkitys sisäilman laatuun on vähäinen. Rakenteista ei todettu merkittäviä ilmavuotoja sisäilmaan päin Toimenpide-ehdotukset Huoltoluonteisen toimenpide-ehdotuksena suositellaan välipohjarakenteissa esiintyvien paikallisten ilmavuotokohtien tiivistämistä varmuuden vuoksi. Rakenteellisia korjauksia ei näiden tutkimusten perusteella nähdä tarpeelliseksi. Tiivistyskorjaukset: - Massatiivistys lattiamaton reunoille huoneen nurkkiin ja muihin maton reunan näkyviin rakoihin. - Massatiivistys lattiamaton putkiläpivienteihin ja lattiaan liittyvien kotelointien putkiläpivientien juureen. Mahdollisesti muut havaitut epätiiveyskohdat tiivistetään samalla. 4.7 Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet B-rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu 1995 ja muutoksia on tehty mm Yleisilmanvaihto tapahtuu koneella 6TK. Koneessa on levy-lämmöntalteenotto, EU5-tason suodattimet, lämmityspatteri ja tarvittavat pellistöt sekä äänenvaimentimet. Lisäksi on WCtilojen poistokoneena toimiva huippuimuri. Koneen raitisilmakammiossa havaittiin kosteusjälkiä ja lunta. Kammiossa on lattiakaivo. Pinnat ovat ehyttä peltiä. Puhaltimien moottorit on uusittu ja kone on varustettu paineohjatuilla taajuusmuuntajilla. Kone käynnistyy ja sammuu pehmeästi jolloin raitis- ja jäteilmapellit avautuvat ennen täyttä tehoa, joten käynnistiminen ei aiheuta hetkellistä alipainetta, mikä voisi imeä epäpuhtauksia koneeseen. Kone ei saavuta täyden tehon paineasetusta, joten ilmamäärät ovat pienemmät kuin suunniteltu. Koneen tuloilmamäärä on 4,2 m 3 /s ja poistoilmamäärä 3,7 m 3 /s (mitattuna koneen mittauspisteistä). Kokonaisilmamäärien perusteella luokat ovat ylipaineisia, jolloin sisäilman kosteus voi siirtyä rakenteisiin ja tiivistyä rakenteessa vedeksi. Ilmamäärät tulisi säätää tasapainoon. Äänenvaimentimet on uusittu Dacron-vaimenninmateriaalille. Vaimentimien pinnat ovat ehyet ja puhtaat. EU5-tason suodattimet eivät ole riittävät tuloilmansuodatukselle.

54 44 (131) Koneen käynti-ajat vastaavat käyttöä tyydyttävästi. Kone käy öisin pienellä teholla. Koneen ilmamäärää lasketaan paineasetusta muuttamalla siten, että ilmamäärä puolittuu -16 C:ssä. Rakentamismääräysten mukainen puolitus lämpötila on Kalajoella -17 C Tuloilmanlämpötila säädetään poistoilman lämpötilan mukaan. Lämpötilan säätökäyrä on asianmukainen. Konehuoneen seinissä on paperipäällysteinen villa. Villapinta on rikkoontunut oven läheisyydessä. Konehuoneen seinän läpi vievissä kanavistoissa olevien palopeltien asennuksissa on puutteita mm. kiinnityksen suhteen. Konehuoneessa sijaitsee tekstiilityön kohdepoistolaitteisto Ourex TEX 300, tekstiilityö-luokassa ei ole korvausilmareittejä. Kohdepoiston toimiessa tilat tulevat alipaineisiksi ja sisäilmaan tulee mahdollisesti epäpuhtauksia rakenteista. Keramiikkauunin ylilämpö poistetaan erillisellä poistopuhaltimella. Uunin tilassa ei ole korvausilmareittiä, jolloin ylilämmönpoiston toimiessa, Kohdepoiston toimiessa tilat tulevat alipaineisiksi ja sisäilmaan tulee mahdollisesti epäpuhtauksia rakenteista. Kellari tiloja palvelee kone uusi iv-kone TK6. Kone toimii asianmukaisesti. Kellarissa on myös kohdepoistopuhallin. Kuva 73. Koneen 6TK raitisilmakammiossa on kosteusjälkiä ja lunta.

55 45 (131) Havainnot järjestelmistä Kuva 74. IV-kanava luokan B135 katossa. Kanavat on puhdistettu hiljattain. Kuva 75. Tekstiilityöluokan katossa Tuloilmapäätelaitteet ovat väärällä korkeudella ja aiheuttavat nykyisellä asennuksella oikosulkuvirtauksia poistoilmasäleikköihin. Kuva 76. Varastossa 212 (tekstiilityöluokan yhteydessä) Palopellin asennus puutteellinen ja paloeristys puutteellinen Kuva 77. Erityisopetus 135, luokassa työpisteet sijaitsevat väärin tuloilmapäätelaitteisiin nähden. Kuva 78. Palo-oven tiivistys/ryömintätilan alipaineistus, ilma virtaa ryömintätilasta kellariin Kuva 79. Kellarin imukärsän korvausilman järjestäminen

56 46 (131) Savutestit ja muut havainnot Tekstiilityöluokassa 211 oleskeluvyöhykkeen ilmanvaihto on puutteellinen, tuloilmapäätelaitteet vääränlaiset asennuskorkeuteen nähden. Erityisopetus 135 luokassa tuloilmakanavien säätöpeltien paine-ero liian pieni. Ilma ei jakaudu tasaisesti luokkatilaan, tuloilman heittokuvio vääristyy. Tuloilman lämpötila 20 C. huone muutoin pölytön. Savukokein tarkasteltuna ilman liikesuunta on ryhmätyötilasta 137 tilaan 135, josta ilma liikkuu tilaan 134. Kellarin ryömintätilan IV-koneen säätö. Nyt ilma ryömintätila on lievästi ylipaineinen. Porrashuoneiden ovien tiivistäminen Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tekstiilityöluokassa 211, korvausilma on järjestettävä kun kohdepoistot ovat käytössä. IV-koneen suodattimina ovat karkea suodattimet (EU5), joiden läpi pääsee hienojakoinen pöly kanavistoon ja sisäilmaan ja voi siten aiheuttaa oireita ja lisää siivoustarvetta. Tuloilma suodattimina käytetään yleensä hienosuodattimia (EU7). Matalan kanavapaineen vuoksi päätelaitteiden heittokuvio voi olla puutteellinen. Tällöin puhdas tuloilma ei saavuta oleskeluvyöhykettä tehokkaasti. Tulopuhallin ei saavuta täyden tehon paine-asetusta ja hienosuodatin lisää paineen tarvetta. Jotta ilmanvaihto toimisi suunnitellusti, tulisi puhaltimien välityksiä ja/tai moottoria suurentaa siten että painetaso kanavistossa nousee ja pystytään kattamaan hienosuodattimen paineeron tarve ja päätelaitteilla saavutetaan riittävä mittaustarkkuus Toimenpide-ehdotukset - 6TK:n tulo- ja poistoilmamäärien tasapainotus - 6TK:n tuloilmasuodattimien vaihto EU7:ään. - Puhaltimien juoksupyörien ja tarvittaessa moottoreiden uusiminen tehokkaampiin, joiden avulla saavutetaan tarvittava painetaso - Palopeltien asennusten oikeellisuuden tarkastus ja korjaus. - Korvausilmareittien järjestäminen tekstiilityöluokkaan ja keramiikkauunin tilaan. Reitille tulee asentaa sulkupellistö, joka avautuu kun kohdepoisto käynnistyy. - Kellarin IV-kone on uusittu viimeisimmässä remontissa ja on hyväkuntoinen. Koneikko tulee säätää uudelleen ja tarvittaessa kanaviston säätöpeltejä pitää vaihtaa pienempään kokoon jotta pelleille saadaan riittävä painehäviö ja mittaustarkkuudesta tullee riittävä. - Tuloilman puolituslämpötila muutetaan -16 C:stä -17 C:n 4.8 Sisäilmatutkimukset Sisäilman laatua arvioitiin aistinvaraisesti ja sisäilmanäytteiden perusteella.

57 47 (131) Käyttäjäkyselyn tulokset B-rakennuksessa Käyttäjäkyselyt teetettiin Merenojan koulun henkilökunnalla koko rakennukseen samalla keralla. - Merkittävimpinä ongelmina rakennuksessa pidettiin tunkkaista ilmaa ja riittämätöntä ilmanvaihtoa. - Rakennuksessa on koettu runsaasti poikkeavia hajuja. Merkittävimmät hajuhavainnot ovat alakerran käytävällä ja yksittäisissä luokissa on todettu voimakkaita hajuja. - Runsaasti limakalvo- ja hengitystieoireiluja sekä kuumeilu on koettu kaikissa alakerran luokkatiloissa. Muutamia luokkatiloja on poistettu käytöstä oireilun vuoksi. - Tutkijan tekemät merkittävimmät hajuhavainnot ovat alakerran käytävällä, äidinkielen luokassa 145 ja erityisluokassa 135. Yläkerran tiloissa oli arviolta raikkaampi ilma Havainnot Kuva 80. Luokassa B135 todettiin outo haju. Vahvin haju todettiin oven edustalla, jossa ilmanvaihto on heikompi kuin muualla luokassa. Kuva 81. Biologian luokassa 206 on runsaasti kasveja ja akvaario, jotka voivat olla allergisoivia. Kuva 82. Kellarikerroksessa on teknisiä tiloja ja varastoja. Tiloissa todettiin tunkkaista tuoksua, joka voi viitata rakennekosteuksiin. Havainnot sisäilmasta:

58 48 (131) - Luokissa B135, B145, B146 havaittiin outo tunkkainen haju. Hajun lähdettä ei pystytty luotettavasti paikantamaan. Samaa hajua aistittiin lievempänä myös B-rakennuksen 2- kerroksen tiloissa. Rakennuksen yläosissa hajuhavainnot olivat selvästi vähäisemmät kuin alakerroksissa kerroksen käytävällä todettiin hajuhaittaa, joka mahdollisesti liittyy luokissa todettuihin hajuihin. - Luokassa B134 todettiin pistävä kemiallinen haju, joka tutkimusten perusteella liittyy luokan lattiamaton vaurioon. - Kellarin hajut voivat viitata rakennusmateriaalien kosteusvaurioihin. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu hajun lähteistä Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Tilojen tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia tutkittiin kahdessa tilassa. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet ja tulokset ovat seuraavat: - Näyte MVL3 kerättiin tilasta B135, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. - Näyte MVL4 kerättiin tilasta B203, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. Näytetulosten perusteella B-rakennuksen sisäilmassa mineraalivillakuidut eivät muodosta ongelmaa. Ilmanvaihtokanavien mineraalivillakuituja ei katsottu tarpeelliseksi tutkia Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin kahdessa tilassa (äidinkielenluokassa B146 ja tekstiilityöluokassa B211) pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 3. - Luokassa B146 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +18,6 +22,9 C keskiarvon ollessa +21,3 C. Lämpökäyrä on hyvin tasainen työajan ulkopuolelle (noin +21 C). Työaikana lämpötila nousee molemmin puolin +22 C. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 11,2 30,3 RH % keskiarvon ollessa 19,8 RH %. Kosteusmittaukset viittaavat kuivaan ilmaan. Sisäilmanolosuhteet ovat tavanomaiset olosuhteet talvella. - Luokassa B211 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +20,3 +22,0 C keskiarvon ollessa +20,7 C. Lämpökäyrä on hyvin tasainen työajan ulkopuolelle (noin +20,5 C). Työaikana lämpötila nousee usein lähelle +22 C. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 14 31,2 RH % keskiarvon ollessa 22,4 RH %. Kosteusmittaukset viittaavat kuivaan ilmaan. Sisäilmanolosuhteet ovat tavanomaiset olosuhteet talvella. Mittaustulosten perusteella lämpötilat ovat suositellulla tasolla. Suhteellinen kosteus on tyypillisesti kuivaa talviaikana. Kuiva ilma voi aiheuttaa limakalvojen ärsytystä Sisäilman hiilidioksidimittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin pitkäaikaisilla seurantamittauksilla äidinkielen luokassa B146 ja tekstiililuokassa B211. Mittaukset suoritettiin Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 4.

59 49 (131) - Luokassa B146 korkein hiilidioksidipitoisuus oli 905 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Yöaikana tavanomainen hiilidioksidipitoisuus on alle 400 ppm. - Luokassa B211 korkein hiilidioksidipitoisuus oli 686 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Yöaikana tavanomainen hiilidioksidipitoisuus on alle 400 ppm. Mittaukset tapahtuivat päiväaikaan. yöllä mittauksia ei taltioitu, koska mittarin virrat oli katkaistu. Hiilidioksidipitoisuudet ovat mittauksissa hyvällä tasolla. Sisäilmalukitus 2008 mukaan, tilat täyttävät S2 luokan vaatimukset, joka on alle 900 ppm. S1 -luokan tavoitearvo on alle 750 ppm Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Sisätilojen ja ulkoilman välisiä painesuhteita seurattiin äidinkielen luokassa B146 ja tekstiililuokassa B211 pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Paine-eromittauksen kuvaajat on esitetty liitteessä 5. Mittauksilla voidaan arvioida tulo- ja poistoilman tasapainotilaa. - Luokassa B146 sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden vaihteli mittausjakson aikana -34,7 +13,5 Pascalin välillä. Keskiarvo oli -1,9 Pa. Painesuhteet vaihtelivat runsaasti, joka johtuu mm. säätilan vaihtelusta (tuulet). - Luokassa B211 sisäilman painesuhde ulkoilmaan verrattuna vaihteli mittausjaksolla -4,1 +16,3 Pa. Keskiarvo oli +1,5 Pa. Liitteen kuvaajassa -50 Pa tulokset ovat virheellisiä, jotka on jätetty tarkastelussa huomioitta. Tilassa on lievä ylipaine. Ylipaine aiheuttaa kostean sisäilman kulkeutumista rakenteeseen epätiiviyskohdista, mikä voi aiheuttaa pitkällä tähtäimellä kosteusvaurion vuotokohdissa. Todennäköisesti alakerrassa painesuhteet ovat hyvät eli rakennuksessa on lievä alipaine. Ylemmissä kerroksissa todennäköisesti vallitsee sisäilman ylipaine, joka on riski ilmavuotokohtien kosteusvaurioille Sisäilman VOC-mittaukset Sisäilman VOC-mittauksia suoritettiin B-rakennuksen kahdesta tilasta (B135 ja B145) hajuhaitan selvittämiseksi. Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 6 ja näytepaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). - Näyte VOC1 otettiin tilasta B145. TVOC-pitoisuus näytteessä on 10 µg/m3. Yksittäisten yhdisteet eivät nouse korkeiksi. - Näyte VOC2 otettiin tilasta B135. TVOC-pitoisuus näytteessä on <10 µg/m3. Yksittäiset yhdisteiden pitoisuudet ovat matalia. Sisäilman VOC-näytteillä ei saatu viitteitä hajulähteestä tai materiaalivaurioista Sisäilman ammoniakkimittaukset Sisäilman ammoniakkimittauksia suoritettiin B-rakennuksen kahdesta tilasta (B135 ja B145) hajuhaitan selvittämiseksi. Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 7 ja näytepaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). - Näyte AM1 otettiin tilasta B145. Ammoniakkipitoisuus näytteessä on <23 µg/m3., joka on tavanomainen ammoniakkipitoisuus.

60 50 (131) - Näyte AM2 otettiin tilasta B135. Ammoniakkipitoisuus näytteessä on <22 µg/m3., joka on tavanomainen ammoniakkipitoisuus. Analyysitulosten perusteella sisäilmasta mitatut ammoniakkipitoisuudet ovat alhaiset eikä näytteissä ei ole viitteitä materiaalien kosteusvaurioista Johtopäätökset B-rakennuksen sisäilmassa on koettu erilaisia hajuja. Hajut viittaavat materiaalipäästöihin. Usein syynä ovat materiaaleissa tapahtuvat vauriot. Luokassa B134 sisäilman hajuhaittoihin syy on lattiamaton vauriot. Luokassa olevat vauriot voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia myös ympäröivissä tiloissa. Muissa 1.kerroksen tiloissa ei löydetty selvää syytä hajuhaittoihin ja sisäilmaongelmiin. Mahdollinen syy voi olla lattiamattojen seinän ylösnostoissa, jossa on todettu jonkinlainen riski. Kellarissa on todettu tyypillinen kellaritilojen haju, joka viittaa mahdollisesti rakenteiden kosteusvaurioihin. Kellaritiloista ei kuitenkaan todettu ilmavuotoja kerroksiin. Mineraalivillakuituja ei todettu sisäilmassa eli mineraalivillakuidut eivät ole syynä rakennuksessa koettuihin oireisiin. Myöskään Sisäilman VOC- ja ammoniakkinäytteissä ei ollut viitteitä sisäilmaongelman syystä.

61 51 (131) 5 C-rakennuksen tutkimukset C-rakennuksessa suoritettiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi seuraavia tutkimuksia: - Pintakosteusmittaukset kauttaaltaan maanvaraisten lattioiden pinnoille - Suhteellisen kosteuden mittaus alapohjarakenteesta 2 kpl - Mineraalivillakuitulaskenta laskeumanäytteistä - 2 mittapistettä - Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamitattaus -2 mittapistettä - Hiilidioksidin seurantamittaukset 2 mittapistettä - Paine-eron seurantamittaus ulkoseinärakenteen yli - 2 mittapistettä - Rakenneavaukset ulkoseinärakenteisiin - 2 kpl - Rakenneavaukset välipohjarakenteeseen 2 kpl - Rakenneavaus alapohjarakenteeseen 2 kpl - Materiaalinäytteen mikrobianalyysi 2 kpl - Lattiamaton VOC-analyysi 4 kpl - Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus 5.1 Perustiedot Rakennus C: Rakennusvuosi 1961 Kerroksia Runkorakenteet Saneerattu 2 kpl Kivirakenteinen rakennus 1996 alapohjarakenteita on saatujen tietojen perusteella uusittu eristeineen 2013 välipohja ja yläpohjarakenteita on korjattu ja uusittu sekä tiivistyskorjauksia on tehty ala- ja yläpohjiin sekä ulkoseiniin. Talotekniikkaa on uusittu.

62 52 (131) 5.2 Rakennuksen vierustat Havainnot Kuva 83. Rakennuksen vierustalla pintamaiden kaltevuudet ovat vähäiset ja pintavedet eivät poistu tehokkaasti rakennuksen vierustalta. Rännikaivojen malli ei kerää tehokkaasti vesiä. Kuva 84. Paikoin sokkelikorkeus on hyvin matala. Maaperän kosteus ja pintavedet ovat lähellä lattiarakenteita ja seinän alaosia. Ko. rakenteissa on kohonnut kosteusvaurioriski. Kuva 85. Vanhat syöksytorvet aiheuttavat roiskevesirasitusta sokkeli ja julkisivupintaan. Vesi on lammikoitunut rakennuksen vierustalle. Rakennukseen kohdistuu paikallisesti voimakas kosteusrasitus. Kuva 86. Vanha ja huonosti toimiva syöksytorvi C-D talojen liitoskohdassa. Rännikaivoja ei ollut. Merkittävä paikalinen kosteusrasitus julkisivu ja sokkelipintaan.

63 53 (131) Kuva 87. Yhdyskäytävän E-C luoteen puoleisen ulko-oven edustalla vesilammikko. Kosteus rasittaa perustusja alapohjarakenteita. Kuva 88. Kaakon puoleisen sisäänkäynnin edustalla vesien lammikoitumista syöksyyn alla Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Pintavesien ohjauksessa on puutteita vähäisten kaatojen ja puutteellisten kattovesien ohjauksen vuoksi. Rakenteiden pinnoilla havaittiin vain paikoin pinnoitteiden kosteusvaurioita. Syöksytorvet aiheuttavat paikoin voimakasta kosteusrasitusta sokkeliin ja julkisivupinnalle. Rakenteiden ikääntyessä syöksytorvien ja pintamaiden aiheuttama kosteusrasitus lisääntyy ja vaurioriski kasvaa. Salaojien olemassaolosta tai kunnosta ei ole tietoa. Rakennuksen sisäpuolella lattioissa tai seinän alaosissa ei ollut viitteitä alapohjan kohonneesta kosteudesta Toimenpide-ehdotukset 3 vuoden käyttöajalle suositellaan puutteellisten syöksytorvien uusiminen kaakkoisjulkisivulle, jolla vähennetään kosteusrasitusta julkisivulle. Tulevaisuudessa, jos rakennukselle suunnitellaan pidempi elinkaari, tulee varautua kosteusteknisiin parannuksiin rakennuksen vierustalla. Peruskorjaukset sokkelin vierustalla: - Tarvittaessa salaojien uusiminen. Uusimistarve selvitetään lisäselvitysten perusteella. - Vierusmaan korkeusaseman laskeminen/madaltaminen rakennuksen vierustalla selvästi lattiapinnan alapuolelle. Sokkelin juuressa kallistus vähintään 1:20. - Rakennuksen vierustalla pintamaiden paremmat kallistukset. Kallistuskorjaukset tulee ulottaa koko piha-alueelle. - Puuttuvien rännikaivojen ja sadevesiviemärien asentaminen. Syöksytorvet suositellaan johdettavaksi suoraan sadevesiviemäriin. 5.3 Alapohjarakenteet Alapohjarakenteita tutkittiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi kosteusmittauksin, rakenneavauksin ja lattiamaton VOC-näytteillä.

64 54 (131) Havainnot Kuva 89. Luokan C161 rakenneavauskohta AP3. Alapohjarakenteet on uusittu saatujen lähtötietojen perusteella 1990-luvulla. Kuva 90. AP3: Uusitun styroxin alla, vanhan betonilaatan pinnassa on alkuperäinen bitumisively. Uudet rakenteet ovat EPS-eriste + pintalaatta. Kuva 91. Porraskäytävän varaston C165 lattian rakenneavaus AP4. Rakennekerrokset ylhäältä luettuna: muovimatto + betonilaatta 8 cm + EPS-eriste 10 cm + muovikalvo + hienhiekka. Kuva 92. Terveydenhoitajan huoneen C153 lattiamatosta otettiin materiaalinäyte VM2 VOC-analyysiin. Matossa todettiin pistävä haju. Kuva 93. E-C yhdyskäytävän lattia on painunut ja seinän reunat rakoilevat. Mahdollinen syy painumaan on rakennuksen vierustalta lattian alle kulkeutuvat pintavedet.

65 55 (131) Kosteusmittaukset Pintakosteusmittausten tulokset: Pintakosteusmittaukset suoritettiin noin 90 %:sesti maanvastaisiin lattioihin. Pintakosteusmittausten perusteella kosteat lattiapinnat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). - Tavanomainen pintakosteuslukema luokkien muovimattolattioissa oli mittaushetkellä Ulkoseinän reunalla mitattiin hieman kuivempia Mittaustulokset eivät viittaa märkään rakenteeseen. - WC-tilassa C152 paikallisesti pintakosteuslukema oli Käytävän klinkkerilaattapintaisilla lattioilla pintakosteuslukemat olivat Mittaustulokset ovat tavanomaisia kuivan rakenteen lukemia. Suhteellisen kosteuden mittaus: Lattioihin tehtiin suhteellisen kosteuden mittaus viiltomittausmenetelmällä. Mittapisteiden V2 ja V4 tulokset on esitetty tutkimuskartassa (Liite 1). - Mittapiste V2 luokassa C161 pintakosteuslukema oli 70 ja suhteellinen kosteus 63,3 %. - Mittapiste V4 WC-tilassa C152 pintakosteuslukema oli 90 ja suhteellinen kosteus 89,4 %. Tulosten perusteella yleisesti C-rakennuksen alapohjissa ei ole haitallista kosteutta. Noin 60 RH% kosteus on tavanomainen alapohjakosteus. WC-tilassa C152 on paikallisesti kohonnut lattiakosteus, johon syynä voi olla maakosteuden nousu lattiaan viemäriputken läpiviennin kohdalla Lattiamaton VOC-analyysi Materiaalinäytteiden VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella kolmesta lattiamattonäytteestä. Näyte VM1 otettiin luokan C161 lattiamatosta, näyte VM111 otettiin luokan C159 lattiamatosta ja näyte VM2 otettiin terveydenhoitajan huoneesta C153. Mattojen alla oli aistittavissa kemiallista hajua, joka mahdollisesti viittaa vaurioon. Sisäilmassa ei havaittu vastaavaa hajua. Näytteen VOC-analyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 12 ja 14. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Lattiamaton VOC-analyysi: - Mattonäytteen VM1 (luokka C161) Lattiapinnoitteesta otetusta näytteestä hahtuvat kokonaispitoisuudet (TVOC-pitoisuus) on 650 µg/m³g, joka ylittää vaurion viitearvon 500 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä C9-alkoholit 380 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli 210 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (50 µg/m³g). Näytteen tulos viittaa vahvasti vaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan. - Mattonäytteen VM2 (terveydenhoitaja C153) TVOC-pitoisuus on 960 µg/m³g, joka ylittää vaurion viitearvon 500 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä C9-alkoholit 660 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli 210 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (50 µg/m³g). Näytteen tulos viittaa vahvasti vaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan. - Mattonäytteen VM111 (luokka C159) TVOC-pitoisuus on 460 µg/m³g, ei ylittä vaurion viitearvoa 500 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä C9-alkoholit 300 µg/m³g sivuaa viitearvoa (320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli 140 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (50 µg/m³g).

66 56 (131) Näytteen tulos viittaa vaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteen kosteustekninen toiminta on tutkimusten perusteella hyvä ja alapohjarakenteessa ei ole haitallista kosteutta. Ainoastaan WC-tilan 152 kohdalla lattian kosteuteen syynä voi olla paikallinen vika alapohjarakenteessa. Lattiamatossa ja liimauksessa todettiin laajat vauriot, jotka esiintyvät todennäköisesti kauttaaltaan 1. kerroksen lattioissa. Kosteutta rakenteissa ei todettu. Todennäköisesti vauriot ovat syntyneet rakennusvaiheessa olleen rakennekosteuden seurauksena. Toisena mahdollisena syynä vaurioon voi voi olla liiman reaktiot alkaalisen betonin kanssa. Mattovauriot voivat olla syynä sisäilmaongelmiin. Yhdyskäytävän E-C lattialaatan reunat rakoilevat lattian painumisen seurauksena. Halkeamista voi päästä epäpuhtauksia sisäilmaan Toimenpide-ehdotukset Sisäilman terveellisyyden kannalta merkittävin korjaustarve liittyy mattovaurioihin. Myös lattiarakenteiden tiiviys on tärkeä mahdollisten epäpuhtauksien vuoksi. Lattiamattojen uusiminen kaikissa 1-kerroksen luokissa: - Puretaan lattiamatot. - Poistetaan liimat, tasoitteet ja mahdolliset epoksitiivistykset puhtaalle betonipinnalle. - Lämpökäsittelyllä ja tuuletuksella poistetaan betoniin imeytyneet VOC-yhdisteet. Lämpökäsittelyn onnistuminen tulee varmistaa laadunvarmistuksella. - Asennetaan rakenteisiin uudet tasoitteet ja pintamateriaalit. Suositellaan vesihöyryä läpäiseviä materiaaleja. - epoksitiivistyksiä ei suositella. Lattian rakojen tiivistäminen: - 3 vuoden käyttöajalle voidaan tehdä yhdyskäytävässä kevyempi tiivistys tiivistysmassalla raot pohjia myöten täyteen isompien rakojen pohjatäyttö voidaan tehdä uretaanivaahdolla ja pintaan silikonimassa. - Jos rakenteelle suunnitellaan pidempää käyttöikää, suositellaan perusteellisempaa tiivistystä: o Poistetaan pintamateriaalit tiivistettävän raon molemmin puolin. o Poistetaan tasoitteet ja pintamateriaalit lujaan betoniin tai tiileen. o Rakenteen rakojen täyttö uretaanivaahdolla tai elastisella massalla. o Tiivistyskäsittely halkeaman yli vedeneriste + saumanauha menetelmällä. o Uudet pintamateriaalit paikkakohtaan. 5.4 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteita tutkittiin aistinvaraisten tutkimusten lisäksi rakenneavauksin ja mikrobinäyttein.

67 57 (131) Havainnot Kuva 94. Julkisivu lounaaseen. Terveydenhoitajan huoneen kohdalla todennäköisesti vanha oviaukko on muurattu umpeen. Kuva 95. Tiivistämätön sähköjohdon läpivienti julkisivulla. Ilmavuodot ja kylmä pääsee kulkeutumaan eristetilaan ja mahdollisesti sisäilmaan. Kuva 96. Julkisivu kaakkoon. Julkisivupinnoilla ei havaittu merkittäviä vaurioita. Kuva 97. Rakenneavauskohta US6 kaakkoisjulkisivulla. Kohdasta otettiin mikrobinäyte M12. Kuva 98. Rakennekerrokset ulkopinnasta lukien ovat: rappaus noin 30 mm + tiilimuuri 130 mm + mineraalivilla 50 mm +sisäpuolinen tiilimuuri. Kuva 99. Rakenneavaus US7 luokan B153 kohdalla. Julkisivupintaan kohdistuu voimakas kosteusrasitus puutteellisen syöksytorven vuoksi ja rappauspinta on tummunut. Seinän villaeristeestä otettiin näyte M13.

68 58 (131) Kuva 100. Seinän villatila ei ole täysi. Villatilassa havaittiin onteloita, jossa ilma pääsee virtaamaan. Kuva 101. Julkisivu luoteeseen. Pinnoilla ei havaittu merkittäviä vaurioita Mikrobianalyysit Ulkoseinän rakenneavausten yhteydessä otettiin näytteitä mikrobianalyysiä varten yhteensä 2 kpl. Näytteenottopaikat M12 ja M13 on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 9. - Näytteessä M12 ei ole viitettä vauriosta. Näyte otettiin ikkunoiden välistä. - Näytteessä M13 esiintyy niukasti kohtalaisesti kosteusvauriota indikoivia homesienilajeja (Aspergillus restrictus, Aspergillus versicolor) ja kohtalaisesti Streptomyces -aktinobakteeria. Näytteessä on viite mikrobivauriosta. Näytteenottokohdassa julkisivupintaan kohdistuu runsas kosteusrasitus ja julkisivupinta on mustunut paikallisesti. Villaeristeen paikallinen kosteusvaurio todennäköisesti liittyy syöksytorven aiheuttamaan kosteusrasitukseen. Lämpökamerakuvaukset ja ilmavuodot Kuva 102. Ulkoseinäpinnoilla ei havaittu merkittäviä kylmäsiltoja. Kuva 103. Alapohjarakenteen ja ulkoseinän rajakohdassa paikallinen kylmäsilta. Mahdollinen syy on rakenteellinen.

69 59 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tutkimusten perusteella ulkoseinärakenteessa ei todennäköisesti ole merkittäviä vikoja tai vaurioita. Ulkoseinä rakenne sinänsä toimii kosteusteknisesti hyvin ja lämpövuodot kuivattaa rakenteeseen joutunutta kosteutta. Paikallisia villaeristeen kosteusvaurioita on todennäköisesti kohdissa, joihin on kohdistunut voimakas kosteusrasitus, kuten näytteen M13 kohdassa. Mahdollisesti ylempänä seinärakenteissa ei ole villaeristeen vaurioita, koska kosteusrasitus on vähäisempi Toimenpide-ehdotukset Paikallinen korjaus ulkoseinään, näytteen M13 kohtaan: - Puretaan tiiliverhous ja villaeriste noin 0,5 metrin säteellä näkyvästä vauriokohdasta - Puhdistetaan purkupinnat huolellisesti villaeristeen jäämistä. - Uudet rakenteet vastaavat rakenteet tilalle. Sähköläpiviennin tiivistys julkisivulla: - Läpivientireikä täytetään uretaanivaahdolla - Pinta tiivistetään tiivistysmassalla. 5.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohjarakenteet tarkastettiin silmämääräisesti Havainnot Kuva 104. C-rakennuksen vesikate on uusittu vuonna Kuva 105. Yläpohjarakenteessa vanhan holvin päälle on lisätty mineraalivillaa todennäköisesti vuoden 2011 vesikattoremontin yhteydessä.

70 60 (131) Kuva 106. Räystäillä on toimivat tuuletusraot ja yläpohjarakenne tuulettuu hyvin. Kuva 107. Katteen alla on umpilaudoitus, jonka yläpuolella on aluskatteena kermi. Vuotojälkiä ei havaittu kattorakenteissa. Kuva 108. E-C yhdyskäytävän vesikatolla vedet lammikoituvat vähäisten kaatojen vuoksi ja sammal heikentää katteen toimintaa. Vesikatteessa on vuotoriski. Kuva 109. Yhdyskäytävällä on ajoittain voimakas maakellarin haju, joka paikannettiin kattorakenteeseen. Hajuhaitan perusteella kattorakenne on todennäköisesti vuotanut ja aiheuttanut vaurion rakenteessa. Kuva 110. Käytävän hajulähde paikannettiin yhdyskäytävän kattoon. Katon höyrynsulku ei ole tiivis. Kattovuoto on sen verran vähäinen, että vedet eivät ole tulleet katon läpi.

71 61 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset C-rakennuksen yläpohja- ja vesikattorakenteissa ei todettu merkittäviä vikoja tai vaurioita. Sen sijaan yhdyskäytävän E-C katto rakenteeltaan huono. Todennäköisesti katto vuotaa jonkin verran ja matalan katon tuuletus on heikko. Mahdollisesti edellisten syiden vuoksi rakenteessa on viite kosteusvauriosta. Katon kosteusvaurio todennäköisesti aiheuttaa ajoiittain hajuhaittaa porrashuoneeseen Toimenpide-ehdotukset Uusitaan yhdyskäytävän E-C vesikatto ja yläpohjarakenne kokonaisuudessaan. Korjauksella voi olla merkitystä sisäilman laatuun. - Puretaan vesikatto ja kaikki yläpohjan eristeet - Uusitaan vaurioituneet runkorakenteet. - Parannetaan yläpohjarakenteen tuulettuvuutta. - Parannetaan vedenpoistoa tekemällä kunnolliset kaadot katteen pinnalle. 5.6 Välipohjarakenteet Välipohjarakenteita tutkittiin aistinvaraisten tutkimusten lisäksi rakenneavauksin ja materiaalin VOC-näyttein. Kuva 111. Luokkaan C216 tehtiin 2 rakenneavausta välipohjarakenteeseen VP4 ja VP5. Rakenne alhaalta lukien: kantava betonilaatta + kevytsoravalu noin 10 cm ja pintavalu noin 4 cm + muovimatto. Välipohjarakenteen tarkastusten yhteydessä rakenteen toiminnassa tai kunnossa ei todettu puutteita Lattiamaton VOC-analyysi Materiaalinäytteiden VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella yhdestä lattiamattonäytteestä. Näyte VM112 otettiin luokan C215 lattiamatosta. Maton alla oli aistittavissa paikoin lievä kemiallinen haju, ja paikoin hajua ei todettu ollenkaan. Sisäilmassa ei havaittu hajuviitteitä. Näytteen VOC-analyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 14. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1).

72 62 (131) Lattiamaton VOC-analyysi: - Mattonäytteen VM112 (luokka C215) TVOC-pitoisuus on 130 µg/m³g, joka ei viittaa vaurioon (viitearvo 500 µg/m³g). Yksittäisenä yhdisteenä C9-alkoholit 81 µg/m³g (viitearvo 320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli 42 µg/m³g (viitearvo 50 µg/m³g) eivät viittaa materiaalin vaurioon. Tulos ei viitta vaurioon Johtopäätökset Välipohjarakenteet ovat tutkimusten perusteella hyvässä kunnossa. Mattovaurioista ei ollut viitteitä näytteiden tai hajuhavaintojen perusteella. 5.7 Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet C-rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu 1995 ja muutoksia on tehty mm Yleisilmanvaihto tapahtuu koneella 7TK. Koneessa on neste kiertoinen lämmöntalteenotto, EU5-tason suodattimet, lämmityspatteri ja tarvittavat pellistöt sekä äänenvaimentimet. Lisäksi on WC-tilojen poistokoneena toimiva huippuimuri. Koneen raitisilmakammioon pääsee lunta. Kiinteistöhoitajan mukaan lumi ei kuitenkaan ole päässyt suodattimille asti. Kammiossa on lattiassa muovimatto ja lattiakaivo. Muut pinnat ovat ehyt pelti. Puhaltimien moottorit on uusittu ja kone on varustettu paineohjatuilla taajuusmuuntajilla. Kone käynnistyy ja sammuu pehmeästi jolloin raitis- ja jäteilmapellit avautuvat ennen täyttä tehoa, joten käynnistiminen ei aiheuta hetkellistä alipainetta, mikä voisi imeä epäpuhtauksia koneeseen. Koneen tuloilmamäärä on 2,7 m 3 /s ja poistoilmamäärä 2,6 m 3 /s (mitattuna koneen mittauspisteistä). Kokonaisilmamäärän perusteella tilat ovat hieman ylipaineisia. Kokonaisilmamäärä tulisi säätää tasapainoon. Äänenvaimentimet on uusittu Dacron-vaimenninmateriaalille. Vaimentimet ovat ehyet ja puhtaat. EU5-tason suodattimet eivät ole riittävät tuloilmansuodatukselle. Koneen käynti-ajat vastaavat käyttöä tyydyttävästi. Kone käy öisin pienellä teholla. Koneen ilmamäärää lasketaan paineasetusta muuttamalla siten, että ilmamäärä puolittuu -16 C:ssä. Rakentamismääräysten mukainen puolitus lämpötila on Kalajoella -17 C Tuloilmanlämpötila säädetään poistoilman lämpötilan mukaan. Lämpötilan säätökäyrä on asianmukainen. Konehuoneen seinissä on paperipäällysteinen villa. Villapinnat ovat ehjiä.. Konehuoneen seinän läpi vievissä kanavistoissa olevien palopeltien asennuksissa on puutteita mm. kiinnityksen suhteen.

73 63 (131) Kuva 112. Kanaviston palopellit eivät ole kiinni iv-konehuoneen seinässä. Kiinnitys tulee korjata Havainnot järjestelmistä Kuva 113. Kanaviston puhtaustaso on hyvä. Kuva 114. Luokkahuoneen 161, kanaviston ilmanjako toimii suunnitellusti. Säätöpeltien suojaetäisyydet puutteelliset. Kuva 115. IV-koneen Dacron-vaimentimet puhtaat ja siistinnäköiset

74 64 (131) Savutestit ja muut havainnot Savutesteillä havaittiin että ilma siirtyy luokkatilasta 160 tilaan 161 josta se siirtyy 162 (varasto) tilaan. Samalla ilmaa siirtyy luokkahuoneista käytävän suuntaan. Tila on myös hiukan ylipaineinen. Säätöpeltien painehäviöt liian pienet ja suojaetäisyydet eivät täyty (mittaustarkkuus kärsii tuloilmaa mitatessa.) Ilma jakautuu pitkälti oikein oleskeluvyöhykkeelle aiheuttamatta vetoa ko. vyöhykkeellä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset IV-koneen suodattimina ovat karkea suodattimet (EU5), joiden läpi pääsee hienojakoinen pöly kanavistoon ja sisäilmaan ja voi siten aiheuttaa oireita ja lisää siivoustarvetta. Tuloilma suodattimina käytetään yleensä hienosuodattimia (EU7). Matalan kanavapaineen vuoksi päätelaitteiden heittokuvio voi olla puutteellinen. Tällöin puhdas tuloilma ei saavuta oleskeluvyöhykettä tehokkaasti. Tulopuhallin ei saavuta täyden tehon paine-asetusta ja hienosuodatin lisää paineen tarvetta. Jotta ilmanvaihto toimisi suunnitellusti, tulisi puhaltimien välityksiä ja/tai moottoria suurentaa siten että painetaso kanavistossa nousee ja pystytään kattamaan hienosuodattimen paineeron tarve ja kasvattamaan tuloilmakanaviston painetta jotta säätötarkkuus päätelaitteilla saadaan riittäväksi Toimenpide-ehdotukset - Tuloilmasuodattimien vaihto EU7:ään. - Puhaltimien juoksupyörien ja tarvittaessa moottoreiden uusiminen tehokkaampiin, joiden avulla saavutetaan tarvittava painetaso - Palopeltien asennusten oikeellisuuden tarkastus ja korjaus. - Tuloilman puolituslämpötila muutetaan -16C:stä -17C:n - Ilmamäärien säätö ja tasapainotus 5.8 Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkyselyt C-rakennus: - Merkittävimpinä ongelmina rakennuksessa pidettiin ilmanvaihdon riittämättömyyteen liittyviä ongelmia. - Eniten ongelmia on koettu alakerran tiloissa, joissa on koettu kurkku ja ääniongelmia sekä päänsärkyä. Yläkerrassa ongelmia on koettu vähemmän. - Maakellarin hajua on koettu C-E yhdyskäytävässä. - Luokkatiloissa tunkkainen ilma voi viitata ajoittain korkeaan hiilidioksiditasoon, lämpötilaan tai tunnin tapahtuneeseen toimintaan. Matalissa luokkatiloissa ilmatilavuus on pieni

75 65 (131) Havainnot Kuva 116. Luokissa C159 ja C161 todettiin ajoittain lievää hajua. C-rakennuksen luokkatilat ovat matalia, joka voi aiheuttaa ilman riittämättömyyden tunnetta. Kuva 117. Luokka C216. Yläkerran matala luokkatila. Yläkerran luokissa ei havaittu merkittävää hajuhaittaa Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Tilojen tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia tutkittiin kahdessa tilassa. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet ja tulokset ovat seuraavat: - Näyte MVL5 kerättiin tilasta C161, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. - Näyte MVL6 kerättiin tilasta C215, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. Näytetulosten perusteella C-rakennuksen sisäilmassa mineraalivillakuidut eivät muodosta ongelmaa. Ilmanvaihtokanavien mineraalivillakuituja ei katsottu tarpeelliseksi tutkia Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin kahdessa tilassa (uokassa C161 ja luokassa C215) pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 3. - Luokassa C161 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +20,0 +21,6 C keskiarvon ollessa +20,4 C. Lämpökäyrä on hyvin tasainen. Työajan ulkopuolella lämpötila on hieman yli +20 C. Työaikana lämpötila nousee noin +21 C tuntumaan. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 13,6 33,8 RH % keskiarvon ollessa 22,6 RH %. Kosteusmittaukset viittaavat kuivaan ilmaan. Kosteus nousee voimakkaasti työöpäivien aikana Sisäilmanolosuhteet ovat tavanomaiset ja suositellulla tasolla. - Luokassa C215 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +17,2 +22,3 C keskiarvon ollessa +21,4 C. Lämpökäyrä on hyvin tasainen. Alin mitattu lämpötila on poikkeama tavanomaisesta. Työajan ulkopuolella lämpötila on hieman yli +21 C. Työaikana lämpötila nousee noin +22 C tuntumaan. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 9,2 32,8 RH % keskiarvon ollessa 18,3 RH %. Kosteusmittaukset viittaavat kuivaan ilmaan. Kosteus nousee voimakkaasti työpäivien aikana. Sisäilmanolosuhteet ovat tavanomaiset ja suositellulla tasolla.

76 66 (131) Mittaustulosten perusteella lämpötilat ovat suositellulla tasolla. Suhteellinen kosteus on tyypillisesti kuivaa talviaikana. Kuiva ilma talvella voi aiheuttaa limakalvojen ärsytystä. Kastepisteet vaihtelevat C välillä Sisäilman hiilidioksidimittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin pitkäaikaisilla seurantamittauksilla luokassa C161 ja luokassa C215. Mittaukset suoritettiin Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 4. - Luokassa C161 korkein hiilidioksidipitoisuus oli 806 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Yöaikana tavanomainen hiilidioksidipitoisuus on alle 400 ppm. - Luokassa C215 korkein hiilidioksidipitoisuus oli 1030 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Yöaikana tavanomainen hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet Sisäilmalukitus 2008 mukaan, tila C161 täyttää sisäilmaluokan S1 vaatimukset (alle 750 ppm). tila C215 täyttää pääsääntöisesti sisäilmaluokan S2 vaatimukset (alle 900 ppm) Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Painesuhteita mitattiin luokassa C161 ja luokassa C215 ulkoseinärakenteen yli pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Paine-eromittauksen kuvaajat on esitetty liitteessä 5. Mittauksilla voidaan arvioida tulo- ja poistoilman tasapainotilaa. - Luokassa C161 sisäilman painesuhde ulkoilmaan verrattuna vaihteli mittausjaksolla -5,7 +23,7 Pa. Keskiarvo oli +2,5 Pa (ylipaineinen). Tila on ylipaineinen ja painesuhde eivät ole suositellulla tasolla (lievä alipaine). - Luokassa C215 sisäilman painesuhde ulkoilmaan verrattuna vaihteli mittausjaksolla -4,9 +24,7 Pa. Keskiarvo oli +2,7 Pa (ylipaineinen). Tila on ylipaineinen ja painesuhde eivät ole suositellulla tasolla (lievä alipaine). C-rakennuksessa vallitsee lievä ylipaine. Ilmavirtaukset ovat jatkuvasti rakenteen yli ulospäin. Luokkatiloissa sisäilman kosteus nousee tunnin aikana ja ilmavuotokohdissa muodostuu helposti kastepisteitä. Ilmavuotokohdissa ylipaine aiheuttaa kosteusvaurioriskin Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen alakerrassa todettiin hajuhaittaa ja kyselyn perusteella enemmän sisäilmaongelmia kuin yläkerrassa. Syynä alakerrassa koettuihin oireisiin on todennäköisesti lattiamattojen vauriot. Ilmanvaihto on säädetty virheellisesti ylipaineiseksi. Ylipaine aiheuttaa ilmavirtauksia rakenteeseen. Sisäilman kosteus nousee varsinkin oppituntien aikana merkittävästi ja kostean sisäilman tunkeutuessa rakenteeseen syntyy kosteusvaurioriski. Luokissa todettu tunkkaisuus johtuu todennäköisesti hiilidioksiditason noususta luokkatiloissa, joka perustuu ihmisten tuntemuksiin. Hiilidioksidipitoisuus mittauksissa on kuitenkin hyvällä tasolla eikä toimenpiderajat ylity. Sisäilmaluokitus mittausten perusteella on S1 tai S2 eli hyvällä tasolla.

77 67 (131) Yhdyskäytävän katossa todettu kosteusvaurio aiheuttaa hajuhaittaa ajoittain käytäville, joka voi aiheuttaa myös oireilua tiloissa Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmä säädetään lievästi alipaineiseksi (-5-0 Pa).

78 68 (131) 6 D-rakennuksen tutkimukset D-rakennuksessa suoritettiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi seuraavia tutkimuksia: - Pintakosteusmittaukset kauttaaltaan lattiapinnoille - Ilmavuototutkimukset ulkoseinään ja alapohjaan - 1 tilaa - Mineraalivillakuitulaskenta laskeumanäytteistä - 1 mittapistettä - Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamitattaus -1 mittapiste - Hiilidioksidin seurantamittaukset 1 mittapiste - Rakenneavaukset ulkoseinärakenteisiin - 2 kpl - Rakenneavaus yläpohjarakenteeseen - 1 kpl - Materiaalinäytteen mikrobianalyysi - 1 kpl - Lattiamaton VOC-analyysi 1 kpl - Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus 6.1 Perustiedot Rakennus D: Rakennusvuosi 1964 Kerroksia 1 kpl (toimistotiloja ja ruokala) Runkorakenteet Saneerattu betonipilari- laattarunkoinen ja ulkoseinät ovat tiilirunkoisia 1996 ja 2012, joissa alapohjarakenne on uusittu lämmöneristeineen. rakennusvaippaan on tehty tiivistyskorjauksia. Talotekniikkaa on uusittu.

79 69 (131) 6.2 Rakennuksen vierustat Havainnot Kuva 118. Matalaperusteisessa rakennuksessa maaperän kosteus ja pintavedet aiheuttavat vaurioriskin perustuksiin ja ulkoseinän alaosiin. Kuva 119. Puutteellisia pintamaiden kaatoja kadunpuoleisella sivulla. Yleisesti kaadot ovat vähäisiä ja vesi lammikoituu maan painanteisiin rakennuksen vierustalle. Kuva 120. Pääsisäänkäynnin vieressä syöksytorven vedet on ohjattu suoraan rakennuksen julkisivu- ja sokkelipinnalle. Rakenteen kosteusrasitus on runsas. Myös rännikaivot puuttuvat syöksyn alta. Kuva 121. Sisäpihalla syöksytorvet aiheuttavat merkittävää roiskevesirasitusta. Rännikaivot puuttuvat. Kuva 122. Takapihalla vierusmaiden asfalttipinnat ovat loivia ja vesi ei poistu tehokkaasti rakennuksen viereltä

80 70 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen vierustan kuivuminen on heikkoa. Pintamaiden puutteelliset kallistukset, syöksytorvien puutteet, puuttuvat rännikaivot aiheuttavat matalaperusteiseen rakennukseen paikoin runsasta kosteusrasitusta. Myös maaperän kosteus on lähellä seinän alaosia. Julkisivuja sokkelirakenteiden pinnoilla on monin paikin jälkiä kosteusrasituksesta. Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa, joka omalta osaltaan vaikuttaa rakenteen kosteusrasitukseen Toimenpide-ehdotukset 3 vuoden käyttöajalle suositellaan syöksytorvien vedenohjauksen paikallisia korjauksia: - Syöksytorvien ulosheittäjien vedenohjausta parannetaan pois sokkelipinnalta. - Asennetaan loiskekouruja tai vastaavia, joilla ohjataan vedet pois sokkelin vierustalta. Jos rakennukselle suunnitellaan pitkän tähtäimen suunnitelmia, tulee rakennuksen vierustan kuivatusrakenteita parantaa. Korjausehdotukset ovat: - Salaojituksen uusiminen tarvittaessa tarkastusten perusteella - Perusmuurin ulkopinnan vedeneristys. - Pintamaiden kallistusten parantaminen rakennuksen vierustalla (1:20) - Sadevesikaivojen asentaminen - Syöksytorvien uusiminen. 6.3 Alapohjarakenteet Rakenne Alapohjarakennetta tutkittiin kosteusmittauksin ja materiaalin VOC-näyttein. Alapohjarakenne on ryömintätilainen rakenne, joka on uusittu vuoden Vanha lattialaatta ja tojaeriste on saatujen tietojen mukaan uusittu uudella rakenteella Havainnot Kuva 123. Lattiamaton alla todettiin pistävää hajua. Tilan D158A lattiasta otettiin materiaalinäyte VM115 VOCanalyysiä varten. Kuva 124. Tilan D158A ovikynnyksen kohdalla laatta rakoilee. Ilmavuoto raossa todettiin aulatilan lattiarakenteesta.

81 71 (131) Kosteusmittaukset Pintakosteusmittausten tulokset: Pintakosteusmittaukset suoritettiin noin 90 %:sesti maanvastaisiin lattioihin. Pintakosteusmittausten perusteella kosteat lattiapinnat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). - Luokan 156 pintakosteuslukemat muovimattolattioissa oli mittaushetkellä Mittaustulokset eivät viittaa märkään rakenteeseen. Paikoin 80 lukemat ovat hieman koholla. Suhteellisen kosteuden mittauksia ei suoritettu. - Rehtorin ja kanslian tiloissa pintakosteudet olivat Mittaustulokset eivät viittaa märkään rakenteeseen. Suhteellisen kosteuden mittauksia ei suoritettu. - Käytävän laattapinnoilla pintakosteuslukemat olivat Lattiamaton VOC-analyysi Materiaalinäytteiden VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella yhdestä lattiamattonäytteestä. Näyte VM115 otettiin tilan D158A lattiamatosta. Mattojen alla oli aistittavissa kemiallista hajua. Näytteen VOC-analyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 14. Näytteenottopaikka on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Lattiamaton VOC-analyysi: - Mattonäytteen VM115 (D158A) TVOC-pitoisuus on 180 µg/m³g., joka ei ylitä vaurion viitearvoa 500 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä C9-alkoholit 150 µg/m³g (viitearvo 320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli-pitoisuus 24 µg/m³g (viitearvo 50 µg/m³g) eivät viittaa vaurioon Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Lattiarakenteissa ei todettu kosteutta. Huoneen 158A oven kohdalla todettiin lattiahalkeama, josta tapahtuu ilmavuotoa eteisaulan tojareritetilasta. Ilmavuodot halkeamasta voivat aiheuttaa hajuhaittaa ja sisäilmaongelmia tilassa. Lattiamattonäytteessä ei ole viitettä kosteusvauriosta Toimenpide-ehdotukset Lattiahalkeaman tiivistäminen 158A oven kohdalla - Levennetään halkeamaa pintaosista tiivistystyötä varten. - Tiivistetään rako tiivistemassalla 6.4 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteita tutkittiin aistinvaraisten tutkimusten lisäksi rakenneavauksin, ilmavuotomittauksin ja mikrobinäyttein.

82 72 (131) Rakenne Kuva 125. Rakenneavaus US8 tehtiin huoneen D158A kohdalle. Rakennekerrokset ulkoapäin lukien ovat: rappaus 15 mm + tiilimuuri 130 mm + villaeriste 50 mm + sisäkuoren tiilimuuri. Villaeristeestä otettiin materiaalinäyte M10 mikrobianalyysiin. Kuva 126. Villaeriste ja sisäkuoren tiilimuuri ulottuu noin 15 cm sokkelireunan alapuolelle. Rakenne on valesokkelityyppinen ratkaisu. Sokkelipinta oikealla ja sisäkuoren tiilimuuri vasemmalla. Lähes maanpinnan tasossa oleva villaeriste ja ns. valesokkelirakenne ovat riski kosteusvaurioille. Rakenteesta puuttuu myös tuuletus, joka heikentää rakenteen kuivumista. Huono lämmöneristys aiheuttaa lämpövirtaa rakenteen läpi, joka sinänsä kuivattaa rakennetta. Saatujen tietojen perusteella ulkoseinän sisäpintaan on tehty tiivistyskorjaus Havainnot Kuva 127. Ylempänä julkisivulla ei havaittu merkkejä kosteusrasituksesta. Julkisivulla ikkunapellitysten kaadoissa on toivomisen varaa. Kuva 128. Syöksytorvet aiheuttavat paikoin merkittävää kosteusrasitusta julkisivulle.

83 73 (131) Kuva 129. Seinän yläosat olivat kylmiä pintoja. Kuva 130. Ulkopuolisen rakenneavauksen perusteella betonipalkkia ei ole eristetty ulkopuolelta. Toimiston kohdalla eristys on todennäköisesti hyvin vähäinen Mikrobianalyysit Ulkoseinän rakenneavauksen yhteydessä otettiin yksi näyte (M10) mikrobianalyysiä varten. Näytteenottopaikka on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 9. - Näytteessä M10 (tilan D158A) esiintyy runsaasti sienikasvustoa ja sienilajisto Aspergillus versicolor ja Engydontium ovat kosteusvauriota indikoivia sienilajeja. Näytteessä bakteerien joukossa esiintyy lisäksi runsaasti kosteusvauriota indikoivia Streptomyces -aktinobakteereja. Näytteessä on vahva viite kosteusvauriosta. Näytteenottokohdassa julkisivupintaan kohdistuu runsas kosteusrasitus syöksytorvesta Ilmavuodot ja lämpökamerakuvaukset Merkkikaasulaitteistolla tutkittiin ilmavuotoja ulkoseinärakenteesta tilan D158A kohdalla. Rakenteessa ei todettu ilmavuotoja tutkimusten yhteydessä. Kuva 131. Ikkunan päällä olevat rakenteet olivat kylmähköjä, joka johtuu vähäisestä lämmöneristyksestä rakenteessa. Kuva 132. Kylmiä pintoja väliseinän ja ulkoseinän liitoskohdassa.

84 74 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat alttiita kosteusrasitukselle matalan asemansa vuoksi. Lisäksi rakenteen kuivuminen on puutteellista varsinkin seinän alaosissa. Havaintojen perusteella seinän alaosiin kohdistuu laajasti haitallista kosteusrasitusta. Seinän eristetilassa todettiin merkittävä kosteusvaurio mikrobinäytteen perusteella. Todennäköisesti kasvustoja seinärakenteissa on laajasti. Seinärakenteessa ei todettu merkittäviä ilmavuotoja, joten seinän mikrobikasvustoilla ei ole suoraa yhteyttä sisäilmaan. Kaasumaiset aineen vaihdunta tuotteet voivat päästä myös rakenteen läpi sisäilmaan. Vaurioiden tiivistäminen rakenteeseen voi olla vain väliaikainen toimenpide ja ajan myötä kaasut tulevat tiivistyksestä huolimatat läpi. Ulkoseinärakenteen merkittävät kosteusvauriot voivat olla syynä tilan 158A hajuhaittoihin Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet ovat suhteellisen tiiviitä, joten lyhyellä aikavälillä (3 vuotta) ei anneta korjausehdotuksia. Jos rakennuksen käytölle on pitkän tähtäimen suunnitelmia, suositellaan ulkoseinärakenteeseen perusteellista korjausta ja rakenteen parantamista. Perusparannuksella on tavoitteen lisätä rakennuksen käyttöikää Ulkoseinän perusparannus, jolla voidaan parantaa nykyistä rakennetta: - Puretaan ulkoseinän ulkokuori eristerakenteineen. - Puhdistetaan säilytettävät rakenteet huolellisesti. - Uudet kosteusteknisesti paremmat ulkoseinärakenteet. 6.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Havainnot Kuva 133. Vesikate on loiva peltikate. Yleensä loiviin kattoihin ei suositella peltikatetta, joka aiheuttaa riskin mm. peltikatteen lämpöliikkeiden vuoksi. Kuva 134. Peltikatteen pinnat ovat sammaloituneita, likaantuneita ja maali irronnut. Vedenpoisto on näin ollen jonkin verran heikentynyt loivalla katteella.

85 75 (131) Kuva 135. Yläpohjan tuuletustilassa ei havaittu vuotoja. Tuuletustilaa ei voitu tarkastaa kuin pistemäisesti matalan tilan vuoksi. Kuva 136. Aluskate puuttuu peltikatteen alta. Kuva 137. Yläpohjarakenne ylhäältä päin lukien: peltikate + harvalaudoitus + ilmarako + betonivalu 30 mm + tojaeriste100 mm + runkobetoni. Kuvassa tojaeriste on näkyvissä palopermannon reiässä Kuva 138. Yläpohjarakenteen tojaeristettä on näkyvissä räystäällä rakenneavauskohdassa US9. Matala tuuletustila on mahdoton tarkastaa luotettavasti Mikrobianalyysit Yläpohjan rakenneavauskohdasta YP1 otettiin yksi materiaalinäyte M100 mikrobianalyysiä varten. Näytteenottokohta sijaitsee tilan D158A kohdalla ja on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä Näytteessä M100 ei ole viitettä vauriosta. Kasvusto on hyvin vähäistä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohjarakenteessa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Yläpohjarakenteen lämmöneristävyys on huono ohuen lämmöneristekerroksen vuoksi. Vesikate on huoltokunnostustarpeessa. Loivan peltikatteen alta puuttuu aluskate, mikä aiheuttaa kohonneen vuotoriskin vesikatteeseen.

86 76 (131) Toimenpide-ehdotukset Kolmen vuoden käyttöjaksolle ei anneta korjausehdotuksia yläpohjaan ja vesikattoon. Jos rakennukselle tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia, korjausvaihtoehdoiksi annetaan kaksi laajuudeltaan hyvin erilaistakorjausta: Vaihtoehto 1. Yläpohjarakenteen perusparannus: - Puretaan vesikatteet, palopermannot ja lämmöneriteet yläpohjasta. - Parantamalla lämmöneristystä parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta. - Vesikatteen ratkaisu suositellaan muuttaa rakenteeltaan pienempi riskiseksi. - Jos julkisivurakennetta muutetaan, joudutaan räystäsrakenteetkin muuttamaan, jolloin on viisasta suorittaa perusparannus yläpohjaan. Vaihtoehto 2 Huoltokunnostus, jolla voidaan mennä noin vuotta: - Puhdistetaan ja pinnoitetaan nykyinen peltikate. - Huoltokunnostuksessa jää loivaan peltikatteeseen liittyvät riskit 6.6 Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet D-osan tiloja palvelevat C-osan laitteet, jotka on käsitelty kohdassa Havainnot järjestelmistä Kuva 139. D-siiven arkistosta puuttuu ilmanvaihto kokonaisuudessaan, arkistossa säilytetään sinne kuulumatonta tavaraa Savutestit ja muut havainnot Arkistotilassa ei ole ilmanvaihtoa ollenkaan, ilmanlaatu aistinvaraisesti hyvä. Arkistossa varastossa runsaasti sinne kuulumatonta materiaalia.

87 77 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Arkistoon olisi hyvä lisätä ilmanvaihto ja arkiston tilat siivottava (poistetaan sinne kuulumaton tavara) Toimenpide-ehdotukset - Arkiston siivous - Ilmanvaihdon lisäys 6.7 Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely Havainnot - Rehtorin kansliassa 158A on koettu hajuhaittaa ja yksittäinen ihminen on oireillut tilassa. Kuva 140. Tutkimusten yhteydessä havaittiin hajuhaittaa tilassa D158A. Hajun lähdettä ei pystytty tunnistamaan. Muissa tiloissa ei ollut hajuja tai muita viitteitä sisäilmaongelmista Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Tasopinnalle kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuudet tutkittiin tilassa D158A. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet ja tulokset ovat seuraavat: - Näyte MVL7 kerättiin tilasta D158A, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. Näytetuloksen perusteella sisäilmassa mineraalivillakuidut eivät muodosta ongelmaa. Ilmanvaihtokanavien mineraalivillakuituja ei katsottu tarpeelliseksi tutkia.

88 78 (131) Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin tilassa D158 pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Mittausten kuvaaja on esitetty liitteessä 3. - Tilassa D158 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +19,8 +23,3 C keskiarvon ollessa +20,7 C. Lämpökäyrä on hyvin tasainen. Työajan ulkopuolella lämpötila asettuu noin +20 C tuntumaan. Työaikana lämpötila nousee noin +23 C tuntumaan. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 10,6 27,7 RH % keskiarvon ollessa 19 RH %. Kosteusmittaukset viittaavat kuivaan ilmaan. Sisäilmanolosuhteet ovat tavanomaiset Sisäilman hiilidioksidimittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin pitkäaikaisilla seurantamittauksilla tilassa D158. Mittaukset suoritettiin Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 4. - Tilassa 158 korkein hiilidioksidipitoisuus oli 660 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Yöaikana tavanomainen hiilidioksidipitoisuus on noin 450 ppm. Sisäilmaluokituksen 2008 mukaan, hiilidioksidipitoisuudet täyttävät parhaan sisäilmaluokan S1 vaatimukset (alle 750 ppm) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mahdolliset hajun syyt tilassa 158A voivat olla viereisen eteisaulan lattian tojaeristeen vauriot, josta hajut voivat tulla rakojen kautta tai kaasumaiset yhdisteet pääsevät tulemaan betonin läpi. Toinen mahdollinen hajun lähde on ulkoseinän lämmöneristeessä todetut kosteusvauriot. Ulkoseinä on tutkimusten perusteella tiivis, mutta kaasumaiset yhdisteet mahdollisesti tulevat rakenteen läpi. Tutkimuksissa hajun lähdettä ei pystytty varmistamaan. Lattioissa ja katossa tutkimusten perusteella ole vaurioita.

89 79 (131) 7 E-rakennuksen tutkimukset E-rakennuksessa suoritettiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi seuraavia tutkimuksia: - Pintakosteusmittaukset kauttaaltaan lattiapinnoille - Suhteellisen kosteuden mittaus lattiarakenteesta - 3 kpl - Ilmavuototutkimukset ulkoseinään - 2 tilaa - Mineraalivillakuitulaskenta laskeumanäytteistä - 3 mittapistettä - Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamitattaus -2 mittapistettä - Hiilidioksidin seurantamittaukset 2 mittapistettä - Paine-eron seurantamittaus ulkoseinärakenteen yli - 2 mittapistettä - Rakenneavaukset ulkoseinärakenteisiin - 3 kpl - Materiaalinäytteen mikrobianalyysi - 2 kpl - Lattiamaton VOC-analyysi 2 kpl - Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus 7.1 Perustiedot Rakennus E: Rakennusvuosi 1977 Kerroksia Runkorakenteet Saneerattu 1 kpl tiili- ja puu -runkorakenteet 1990-luvulla vesikatto on uusittu. Vuonna 2013 yläpohjarakenteita on uusittu runkorakenteita ja vesikatetta lukuun ottamatta, ulkoseinän sisäpintoja on tiivistetty seinän mikrobikasvustojen vuoksi, lattiakanaaleja on purettu, lattiamattoja on uusittu VOCvaurioiden vuoksi ja talotekniikkaa uusittu

90 80 (131) 7.2 Rakennuksen vierustat Havainnot Kuva 141. Piha-aluetta fysiikanluokan päädyistä. Vierusmaiden kaltevuudet ovat hyvin vähäiset, mutta toistaiseksi merkittävää lammikoitumista vierustalla ei havaittu Kuva 142. Pintamaiden veden ohjausta ei voitu tarkastaa kattavasti lumen vuoksi. Havaintojen mukaan puutteita on vedenohjauksessa. Kuva 143. Pintamaiden kaadot vähäiset rakennuksen vierustalla. Minimaaliset kallistukset eivät kuljeta vesiä tehokkaasti. Kuva 144. Syöksytorvi kastelee sokkelipintaa sisäpihalla. Rännikaivo ei kerää hyvin vesiä ja osittain vedet ohjautuvat kaivon ulkopuolelle.

91 81 (131) Kuva 145. Koillissivulla syöksytorvi kastelee sokkelipintaa. Rännikaivoja ei havaittu syöksyn kohdalla. Kuva 146. Katoksen vedet on ohjattu pilarin juureen, johon vedet lammikoituvat Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset E-rakennus on matalaperusteinen, jonka vuoksi vierusmaiden hyvä kosteustekninen toiminta on tärkeää rakenteiden säilyvyyden kannalta. Tarkastuksen perusteella rakennuspohjaan ja sokkelin juureen kohdistuu kosteusrasitusta, joka voi olla haitallista rakenteille. Merkittävin puute havaittiin syöksytorvien kohdalla sokkelipintojen kosteusrasitus. Sisäpihalle uusittu rännikaivo ei ole poistanut kosteusrasitusta. Maanpinojen kallistukset rakennuksen vierustalla ovat vähäisiä. Salaojia ei tarkastuksissa havaittu Toimenpide-ehdotukset 3 vuoden käyttöajalle voidaan korjata syöksytorvien ulosheittäjät niin, että sokkeliin ei kohdistus roiskevesirasitusta. - Ulosheittäjiin jatkopalat, joilla ohjataan vesi hallitusti maan pinnalle - Loiskekouruilla ohjataan vesi sokkelin vierustalta pois Jos rakennukselle tehdään pitkäntähtäimen suunnitelmia, suositellaan parantaa rakennuksen vierustan kuivatusta. Rakennuksen kuivatuksen parantaminen peruskorjauksella: - Salaojien korjaukset tai salaojituksen uusiminen tarkastusten perusteella. - Sokkelipinnan vedeneristäminen - Pintamaiden kallistusten parantaminen rakennuksen vierustalla (1:20). kaatojen parantaminen edellyttää koko piha-alueen korkeusaseman laskemista. - Rännikaivot uusitaan syöksyen alle. Suositellaan syöksyjen ohjaamista suoraan kaivoihin. 7.3 Alapohjarakenteet Alapohjarakenteita tutkittiin aistinvaraisten tutkimusten lisäksi kosteusmittauksin ja VOC-näyttein

92 82 (131) Havainnot Alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta, jonka alla lämmöneristeenä on todennäköisesti EPS-levyt. Kuva 147. Kantavan betonipilarin juuressa, lattiamaton raossa, havaittiin maakellarin haju. Muiden pilarien juuressa hajua ei havaittu. Kuva 148. Luokan E136 lattiasta mitattiin suhteellinen kosteus viiltomittausmenetelmällä. Kuva 149. WC-tilan E127 lattiasta mitattiin suhteellinen kosteus viiltomittausmenetelmällä. Kuva 150. Fysiikan luokan viemäristä tuli erityisen voimakas kemiallinen tuoksu sisäilmaan Kosteusmittaukset Pintakosteusmittausten tulokset: Pintakosteusmittaukset suoritettiin noin 90 %:sesti maanvastaisiin lattioihin. Pintakosteusmittausten perusteella kosteat lattiapinnat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). - Pintakosteuslukemat luokkasiiven muovimattolattioissa oli mittaushetkellä Ulkoseinän reunalla mitattiin hieman kuivempia (50) ja rakennuksen keskialueella korkeampia (70). Mittaustulokset eivät viittaa märkään rakenteeseen. - Kahdessa kohdassa pienellä alueella mitattiin 80 pintakosteuslukema, josta suoritettiin suhteellisen kosteudenmittaukset

93 83 (131) - Opettajien huoneessa ja toimistoissa pintakosteuslukemat olivat Lukemat viittaavat kuivaan rakenteeseen. Suhteellisen kosteuden mittaus: Lattioihin tehtiin 3 kpl suhteellisen kosteuden mittauksia viiltomittausmenetelmällä. Mittapisteiden tulokset on esitetty tutkimuskartassa (Liite 1). - Mittapiste V5 WC-tilassa E127 pintakosteuslukema oli 80 ja suhteellinen kosteus 90,3 %. - Mittapiste V6 opettajien huoneessa E112 pintakosteuslukema oli 65 ja suhteellinen kosteus 56 %. - Mittapiste V7 opettajien huoneessa E112 pintakosteuslukema oli 65 ja suhteellinen kosteus 74,1 %. Tulosten perusteella E-rakennuksen alapohjissa ei ole haitallista kosteutta. Mittaukset suoritettiin oletettavasti kosteimmista kohdista. Pistemäisesti WC-tilassa todettiin haitallinen kosteus, mutta yleisesti kosteus maton alla on pienempi kuin mittapisteissä Lattiamaton VOC-analyysi Materiaalinäytteiden VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella kolmesta lattiamattonäytteestä. Näyte VM113 otettiin luokan E139 lattiamatosta ja näyte VM114 otettiin opettajan huoneen E112 lattiamatosta. Mattojen alla oli aistittavissa lievää kemiallista hajua. Sisäilmassa ei havaittu vastaavaa hajua. Näytteen VOC-analyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 14. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Lattiamaton VOC-analyysi: - Mattonäytteen VM113 (luokka E139) TVOC-pitoisuus on 850 µg/m³g., joka ylittää vaurion viitearvon 500 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä C9-alkoholit 560 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli 260 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (50 µg/m³g). Näytteen tulos viittaa vahvasti vaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan. - Mattonäytteen VM114 (opettajan huone E112) TVOC-pitoisuus on 130 µg/m³g., joka ei viittaa vaurioon (viitearvo 500 µg/m³g). Yksittäisenä yhdisteenä C9-alkoholit 98 µg/m³g (viitearvo 320 µg/m³g) ja 2-Etyyli-1-heksanoli 9 µg/m³g (viitearvo 50 µg/m³g) eivät viittaa vaurioon Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Merkittävä vika fysiikka-/kemianluokissa voi olla lattiakaivojen aiheuttama hajuhaitta sisäilmaan. Kaivojen aiheuttama ärsyttävä haju voi olla merkittävä syy sisäilmassa koettuihin ongelmiin. Toisena merkittävänä ongelmana sisäilmaongelmien kannalta voi olla paikalliset lattiamattojen vauriot. Mattovauriot ovat voineet syntyä mattojen asennuksen jälkeen. Kosteusmittausten perusteella alapohjarakenteen kosteustekninen toiminta on hyvä. Vain paikallisesti todettiin haitallinen kosteus yhdessä WC-tilassa. Todennäköisesti mattojen VOC-vaurioita voi olla paikallisesti rakennuksessa. Peruskorjauksessa 2012 on lattiamatot uusittu VOC-vaurioiden vuoksi. On mahdollista, että korjaukset eivät ole onnistuneet tuolloin tai vauriot ovat syntyneet muusta syystä kuin liiallisesta kosteudesta.

94 84 (131) Yksittäisen pilarin juuressa todettiin maakellarin haju, joka voi viitata paikalliseen vikaan. Puukappale tai muu on mahdollisesti jäänyt pilarin juureen valettaessa Toimenpide-ehdotukset Kolmen vuoden ajalle suositellaan yksittäisten vikojen korjausta - Fysiikka-/kemian luokkien kaivojen uusiminen tai tulppaaminen. - Lattiamaton uusiminen ainakin luokassa E139 ja WC-tilassa E127 (tarvittaessa muuallakin). o maton purku o tasoitteiden purku o lattiabetonin lämmityskäsittelyllä ja tuulettamalla haihdutetaan laattaan imeytyneet kaasumaiset VOC-yhdisteet o uudet pintamateriaalit - Yksittäisen WC-tilan lattiamaton uusiminen kosteuden vuoksi. - Haiseva pilarin juuri avataan. Jos homehtuva materiaali löytyy, se poistetaan. Pilarin juuri valetaan umpeen ja tiivistetään. 7.4 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteita tutkittiin aistinvaraisten tutkimusten lisäksi rakenneavauksin, kosteusmittauksin ja mikrobinäyttein sekä vuotoilmatutkimuksin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu ulkoseinärakenteiden valesokkelin kohdalla mikrobikasvustoja. Ulkoseinärakenne ulkoapäin lukien: - reikätiilimuuri 130 mm - ilmarako mm - villaeriste 180 mm - kahitiilimuuri 130 mm - sisäpinnoitteet ja tiivistykset

95 85 (131) Havainnot ulkoseinärakenteista Kuva 151. Ulkoseinän sisäkuoret ovat kahi-tiilimuureja. Teknisen työn luokassa tiilipinta on maalattu. Kuva 152. Yleisesti rakennuksessa tiilipinnat on tasoitettu mahdollisesti seinän tiivistyskorjauksen yhteydessä. Kuva 153. Kattopalkin ja seinän liitos on teipattu koteloinnin sisällä. Kuva 154. Höyrynsulkumuovi rakoilee katon ja seinän rajakohdassa. Kuva 155. Julkisivun tiilimuurin alareunasta puuttuu tuuletusraot. Lisäksi ns. valesokkelirakenne heikentää seinän kuivumista. Kuva 156. Ulkoseinän puurunko ulottuu noin 100 mm maanpinnan alapuolelle ja noin 320 mm sokkelin reunan alapuolelle. Kosteusvaurioriksi on suurimmillaan rakenteen pohjalla.

96 86 (131) Kuva 157. Rakenneavauskohdassa tiilimuurin ja villaeristeen välissä on jonkinlainen tuuletusrako, mutta laastipurseet ovat täyttäneet paikoin kapean raon. Kuva 158. Kompressorihuoneen E164 ulkoseinällä kosteusrasitukseen viittaavia jälkiä. Tilassa on saatujen tietojen mukaan todettu maakellarin haju, joka viittaa seinän kosteusvaurioon Mikrobianalyysit Ulkoseinän rakenneavausten yhteydessä otettiin näytteitä mikrobianalyysiä varten yhteensä 2 kpl. Alajuoksun vaurioita on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa, joten näytteet päätettiin ottaa sokkelin kohdalta villaeristeestä. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteissä 9. - Näyte M7 otettiin rakenneavauskohdasta US10, rakennuksen lounaisjulkisivulta. Näytteessä ei ole viitettä vauriosta. - Näyte M8 otettiin rakenneavauskohdasta US11, rakennuksen luoteisjulkisivulta. Näytteessä ei ole viitettä vauriosta. Todennäköisesti ulkoseinän kosteusvauriot sijaitsevat seinän puurungon ja eristetilan alaosassa, jotka on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa. Paikallisia vauriokohtia ovat myös syöksytorvien aiheuttamat kosteusrasitukset seinän alaosaan Tiiviysmittaukset Tiiviysmittaukset suoritettiin merkkikaasulaitteistolla ja lämpökameralla. Tutkimukset suoritettiin luokassa E141 ja opettajan huoneessa E112. Merkittävimmät vuodot ulkoseinärakenteissa: - Seinän yläreunoissa, jossa seinärakenne liittyy kantaviin palkkeihin, todettiin merkittäviä ilmavuotoja. Vuodot sijaitsevat paikoin levykotelointien taustalla. - Ulkoseinän yksittäisen vesipostin läpiviennissä merkittävä vuotokohta. - Vähäisiä vuotoja todettiin ikkunakarmien kohdalla, lattiamaton ylösnostojen kohdalla, kantavien pilarien alaosassa.

97 87 (131) Kuva 159. Lievästi kylmempiä pintoja todettii ulkoseinän yläosan kotelointiin liittyen. Voi viitata koteloinnin sisällä todettuihin ilmavyuotooihin Kuva 160. Ulkoseinän pilarin juuressa paikallinen lämpövuotokohta. Kohdassa ei merkittävää ilmavuotoa todettu. Kuva 161. Rakennuksen nurkassa betonipilarin kohdalla kylmäsilta, jossa ilmavuotoa ei todettu. Nuolen kohdalla ilmavuoto vesipostin läpivientikohdassa. Ulkoseinälevyn ja kantavan palkin rajassa todettiin ilmavuotoa (ylempi nuoli). Kuva 162. Lattian rajassa kylmäsiltoja, mutta ei merkittäviä ilmavuotoja Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu vahvat viitteet ulkoseinän eristetilan kosteusvaurioista. Syynä kosteusvaurioihin ovat rakenteelliset puutteet, joista merkittävimpänä voidaan mainita ns. valesokkelirakenne. Tämän tutkimuksen mikrobinäytteissä ei saatu viitteitä vauriosta, mutta se ei vaikuta johtopäätöksiin. Kun eristetilan alaosissa on laajoja kosteusvaurioita, voidaan pitää ongelmallisena koko seinärakennetta. Koska kaasumaiset yhdisteet ja hajut leviävät koko eristetilaan. Vuoden 2013 remontissa on tehty tiivistyksiä seinän sisäpinnoille. Vuotoselvitysten perusteella seinien alaosissa tiivistys on onnistunut hyvin. Sen sijaan ulkoseinien yläosissa todettiin laajasti merkittävää ilmavuotoa. Kantavien pilarien ja palkkien liitokset eivät ole tiiviitä seinän yläosissa. Yksittäisiä merkittäviä vuotoja todettiin myös seinän alaosien läpivienneissä. Ilmavuodot voivat kuljettaa seinärakenteesta itiöitä ja vaurioiden aiheuttamia kaasumaisia aineen vaihduntatuotteita sisäilmaan.

98 88 (131) Toimenpide-ehdotukset Kolmen vuoden käyttöajalle suositellaan tiivistyskorjauksia. Tiivistyskorjaukset seinärakenteisiin: - Seinän yläosien tiivistykset vaativat paikoin kotelointien purkua tiloissa. - Massatiivistykset, läpivientikappaleet tai muu kevyt tiivistysratkaisu seinärakenteen epätiiviyskohtiin. Jos rakennukselle käyttöä suunnitellaan pitkällä tähtäimellä, suositellaan seinän perusparantamista. Ulkoseinärakenteen vaurioiden ja kosteusteknisten vikojen luotettava korjaaminen vaatii koko seinärakenteen uusimista. Uuden seinärakenteen tulee olla kosteusteknisesti merkittävästi parempi kuin nykyinen rakenne. Vaikka seinärakennetta uusittaisiin kaikkia rakenteita ei välttämättä saada luotettavasti korjattua. Vaurioihin rajoittuviin betonirakenteisiin on voinut imeytyä vaurioyhdisteitä, joita ei välttämättä saada puhdistettua. Korjauksessa rakennuksen korkeusasemaa ei voida nostaa, joka aiheuttaa tulevaisuudessakin riskin. Rakennuksen purkaminen voi olla järkevä vaihtoehto, kun mietitään korjauksen onnistumiseen liittyviä riskejä. Jos rakennukselle käyttöä suunnitellaan pitkällä tähtäimellä, suositellan seinän perusparantamista. Ensiapukorjauksena voidaan suorittaa tiivistyskorjauksia rakenteiden ilmavuotokohtiin. Ulkoseinän perusparannus: - Ulkoseinän valesokkelin kengityskorjaus - Kaikkien villaeristeiden uusimien - Säilytettävin rakenteiden huolellinen puhdistaminen 7.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohjarakenteet tarkastettiin aistinvaraisesti Rakenne Kouluosan yläpohjarakenne on uusittu lukuun ottamatta vesikatetta ja kantavia rakenteita. Kirjasto-osan yläpohjarakenteita ei ole uusittu. Kouluosan yläpohjarakenne on tarkastusten perusteella ylhäältä lukien seuraava: - peltikate - harvalaudoitus - ullakon ilmatila - mineraalivillaeristys (puhallus) noin 500 mm + Kantavat pupalkit - höyrynsulkumuovi - kolauslaudoitus - sisäverhouslevy

99 89 (131) Havainnot Kuva 163. Lumiesteiden kiinnitykset on toteutettu katteen läpi, joka aiheuttaa vuotoriskin läpivientikohdissa. Vähäisiä vuotoja havaittiin kattorungossa. Kuva 164. Läpivientikohtia on tiivistetty tiivistemassalla todennäköisesti vuotojen seurauksena. Kuva 165. Yleisesti IV-pelitysten yläpuolelle lammikoituu enemmän tai vähemmän vettä, joka aiheuttaa vuotoriskin peltisaumoissa, joissa havaittiin runsaasti vähäisiä vuotoja. Kuva 166. IV-pellitykset ovat puutteelliset, jossa vedet lammikoituvat piipun yläpuolelle. Merkittävä vuotokohta havaittiin ullakkotilassa nuolen osoittamassa kohdassa, jossa vei pääsee peltisaumasta sisään. Kuva 167. Edellisen kuvan vuotokohta ullakolta kuvattuna Vesi tippui myös villaeristetilaan. Kuva 168. Villaeristeet ja höyrynsulku on uusittu vuoden 2013 remontin yhteydessä. Saumat ja läpivientikohdat olivat tiiviitä.

100 90 (131) Kuva 169. Uusi harjakatto on rakennettu tasakaton tilalle. Vanhoja tasakaton laudoituksia on säilytetty yläpohjarakenteessa. Tuuletusraot räystäällä ovat arviolta riittävät. Kuva 170. Peltikatteen alla ei ole aluskatetta, joka ohjaisi vähäiset vuotovedet alas. Kuva 171. Läpiviennin juuressa vähäinen vuotokohta. Kuva 172. Sisäpihan katoksen vesikatteelle lammikoituvat vedet. Katolle on ohjattu oikealla C-rakennuksen kattovesiä. Katoksen alla on mm yhdyskäytävä, jossa kattorakenteessa on viite kosteusvauriosta. Kuva 173. Katoksen vesikate on seinän ylös noston kohdalta valut ja saumat ovat auenneet. Kuva 174. Vesikatto on vuotanut ja kastellut katoksen alapintoja.

101 91 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vesikatteen kunto on yleisesti hyvä. Runsaasti paikallisia vuotokohtia liittyy IV-laitteiden pellityksiin ja katon läpivienteihin. Yleisesti vuodot ovat olleet vähäisiä, mutta tutkimuksissa yksi vuotokohta kasteli jo merkittävästi rakenteita. Toistaiseksi merkittäviä rakenteellisia vaurioita ei havaittu. Yläpohjarakenne on uusittu 2013 ja höyrynsulku on toteutettu tiiviisti ja lämmöneristys yläpohjassa hyvä Toimenpide-ehdotukset 3 vuoden käyttöajalle suositellaan vesikaton vuotokohtien tiivistämistä. - Massatiivistykset havaittuihin vuotokohtiin säännöllisten tarkastusten perusteella Jos rakennukselle suunnitellaan pitkää elinikää, suositellaan vesikatteeseen paikkakorjauksia. - Pellitysten uusiminen IV-piippujen läpivientien kohdalla, jossa parannetaan läpiviennin yläpuolista vedenpoistoa. - Lumiesteiden yms. pulttiläpivientien kohdalla uusitaan pellitys ja uudet varusteet kiinnitetään peltisaumoihin. - Sisäpihan katoksen vesikaton ja vedenpoiston uusiminen. Vesikatteelle paremmat kaadot ja vedenohjaus. Ylempien kattopintojen vesiä ei enää ohjata katoksen vesikatteelle.

102 92 (131) 7.6 Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet E-rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu 1995 ja muutoksia on tehty mm. 2012, Yleisilmanvaihto tapahtuu kolmella koneella 10TK; luokat ja toimistot, 11TK; opetustilat ja 12TK; tekninen työ. Lisäksi on useita kohdepoistoja mm. fysiikka/kemia luokkien myrkkykaapit ja wc-tilojen huippuimurit. Koneissa on levy lämmöntalteenotto, EU5-tason suodattimet, lämmityspatteri ja tarvittavat pellistöt sekä äänenvaimentimet. Koneiden raitisilmasäleiköissä on lumisiepparit, jotka estävät lumen pääsyn raitisilmakammioon. Puhaltimien moottorit on uusittu ja kone on varustettu paineohjatuilla taajuusmuuntajilla. Kone käynnistyy ja sammuu pehmeästi jolloin raitis- ja jäteilmapellit avautuvat ennen täyttä tehoa, joten käynnistiminen ei aiheuta hetkellistä alipainetta, mikä voisi imeä epäpuhtauksia koneeseen. Kaikkien koneiden tuloilmamäärä on selkeästi suurempi kuin poistoilmamäärä. Mitatut poistoilmamäärät eivät vastaa suunnitelmia. Ilmamäärä ero ei voida selittää kohdepoistojen määrällä, koska kohdepoistojen ilmamäärät eivät ole suuria. Ilmamäärät tulisi säätää tasapainoon, siten että yleispoiston ilmamäärässä huomioidaan kohdepoistojen ilmamäärät ja koneilla pitäisi estää myös käyntiaikojen ulkopuoliset paine-heittelyt. Äänenvaimentimet on uusittu viikolla 10. EU5-tason suodattimet eivät ole riittävät tuloilmansuodatukselle. Koneen käynti-ajat vastaavat käyttöä tyydyttävästi. Kone käy öisin pienellä teholla. Koneen ilmamäärää lasketaan paineasetusta muuttamalla siten, että ilmamäärä puolittuu -12 C:ssä. Rakentamismääräysten mukainen puolitus lämpötila on Kalajoella -17 C Tuloilmanlämpötila säädetään poistoilman lämpötilan mukaan. Tarkastusajankohtana tuloilman lämpötilat olivat asianmukaisia Konehuoneen seinissä on reikäpelti ja villa. Pelti on useasta kohtaa rikki. Konehuoneen seinän läpi vievissä kanavistoissa olevien palopeltien asennuksissa on puutteita mm. kiinnityksen suhteen ja yhdestä läpiviennistä puuttuu palopelti kokonaan.

103 93 (131) Kuva 175. E-osalla on useita kohdepoistoja, joiden ilmamäärä tulee huomioida ilmamäärien säädössä Kuva 176. Pölynmäärä suuri ja palopellin kiinnitys puutteellinen Havainnot järjestelmistä Kuva 177. Ullakkotilassa rakennusjätettä Kuva 178. IV-konehuoneessa avointa villapintaa näkyvissä, ei täytä palomääräyksiä, korjattava Kuva 179. Palopellin asennus ei täytä palomääräyksiä. Korjattava Kuva 180. Raitisilmakammion tippaviemäri puutteellinen

104 94 (131) Kuva 181. Palopellin asennus puutteellinen, asennustapa aiheuttaa ison painehäviön kanavistoon. Lattialla betoninjätettä yms. epäpuhtauksia Savutestit ja muut havainnot E136 Fysiikka/Kemian luokka ilma jakautuu päätelaitteilla aikalailla tasaisesti ympäri huonetta. E112 Opettajainhuone ilmanjakautumien on hyvä kaikkialla muualla paitsi korkeantilan päätelaitteet joissa syntyy oikosulkuvirtausta lähellä oleviin poistoilmasäleikköihin. Ilmanvaihto on riittävä tilan istumapaikkoihin nähden. Ilmamääriä ei pystytty mittaamaan, koska päätelaitteisiin ei päästy käsiksi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset IV-koneen suodattimina ovat karkea suodattimet (EU5), joiden läpi pääsee hienojakoinen pöly kanavistoon ja sisäilmaan ja voi siten aiheuttaa oireita ja lisää siivoustarvetta. Tuloilma suodattimina käytetään yleensä hienosuodattimia (EU7). Matalan kanavapaineen vuoksi päätelaitteiden heittokuvio voi olla puutteellinen. Tällöin puhdas tuloilma ei saavuta oleskeluvyöhykettä tehokkaasti. Tulopuhallin ei saavuta täyden tehon paine-asetusta ja hienosuodatin lisää paineen tarvetta. Jotta ilmanvaihto toimisi suunnitellusti, tulisi puhaltimien välityksiä ja/tai moottoria suurentaa siten että painetaso kanavistossa nousee ja pystytään kattamaan hienosuodattimen paineeron tarve ja päätelaitteilla saavutetaan riittävä mittaustarkkuus Toimenpide-ehdotukset - Palopeltien kiinnitys ja asennus - Ilmamäärien tasapainotus, yleispoistoilmamäärässä tulee huomioida jatkuvatoimiset kohdepoistot - Tuloilmasuodattimien vaihto EU7:ään. - Puhaltimien juoksupyörien ja tarvittaessa moottoreiden uusiminen tehokkaampiin, joiden avulla saavutetaan tarvittava painetaso - Tuloilman puolituslämpötila muutetaan -12 C:stä -17 C:n

105 95 (131) 7.7 Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely - Merkittävimpinä ongelmina rakennuksessa pidettiin tunkkaista ilmaa ja riittämätöntä ilmanvaihtoa. - Rakennuksessa on koettu runsaasti poikkeavia hajuja. Merkittävimmät hajuhavainnot ovat fysiikka-kemian luokissa ja varastoissa. Lisäksi aulassa on todettu hajua, mutta se voi viitata C-E yhdyskäytävän hajuihin. - Merkittävimmät oireilut ovat silmien, kurkun ja ihon ärsytystä. Hengitystie oireita on koettu jonkin verran. - Hajuhaittoja on havaittu useita eri puolilla rakennusta (home, maakellari, kemiallinen haju) - Katossa on ollut vesivuotoja runsaasti ennen kattoremonttia. - Havaintojen mukaan merkittävimmät hajuhavainnot liittyvät fysiikka-kemian luokkiin, jossa hajulähde paikannettiin lattiakaivoihin Havainnot Kuva 182. Merkittävimmät hajuhavainnot on todettu fysiikkakemian luokissa. Kuva 183. Luokassa E141 todettiin pistävä haju, joka tutkimuksissa paikannettiin lattiakaivoon. Haju hävisi, kun kaivoon laskettiin vettä. Kuva 184. Pistävälle haiseva viemärikaivo luokassa E141. Haju lakkasi kun kaadettiin vettä kaivoon. Kuva 185. Teknisen työn luokassa käyttäjät ovat havainneet homeen hajua, jota tutkimusten yhteydessä ei havaittu. Hajut voivat liittyä ulkoseinään tai kompressorihuoneen vaurioon.

106 96 (131) Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Tilojen tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia tutkittiin kolmessa tilassa. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet ja tulokset ovat seuraavat: - Näyte MVL10 kerättiin opettajan huoneesta E112, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. - Näyte MVL11 kerättiin luokasta E141, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0,07 kpl/cm 2. - Näyte MVL12 kerättiin luokasta E139, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. Näytetulosten perusteella E-rakennuksen sisäilmassa mineraalivillakuidut eivät muodosta ongelmaa. Ilmanvaihtokanavien mineraalivillakuituja ei katsottu tarpeelliseksi tutkia. Ennen mittauksia oli suoritettu IV-järjestelmän puhdistus, joka olisi voinut lisätä kuitumäärää tiloissa Sisäilman lämpötila- ja kosteusmittaukset Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin kahdessa tilassa (opettajain huonessa E112 ja luokassa E141) pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 3. - Opettajien huoneen E112 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +21,1 +22,4 C keskiarvon ollessa +21,8 C. Lämpökäyrä on hyvin tasainen eikä heittelyä juuri esiinny. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 8,8 27,4 RH % keskiarvon ollessa 16,9 RH %. Kosteusmittaukset viittaavat kuivaan ilmaan. - Luokan E141 lämpötilat vaihtelivat mittausjaksolla välillä +18,0 +23,2 C keskiarvon ollessa +20,9 C. Yleensä lämpötila pysyttelee yli +2o C. Lämpökäyrä on hyvin tasainen eikä heittelyä juuri esiinny. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittausjaksolla välillä 8,9 27,7 RH % keskiarvon ollessa 17,9 RH %. Kosteusmittaukset viittaavat kuivaan ilmaan. Mittaustulosten perusteella lämpötilat ovat suositellulla tasolla. Suhteellinen kosteus on tyypillisesti kuivaa talviaikana. Kuiva ilma talvella voi aiheuttaa limakalvojen ärsytystä. Kastepisteet olivat keskimäärin -5 C paikkeilla Sisäilman hiilidioksidimittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin pitkäaikaisilla seurantamittauksilla opett.huoneessa E112 ja luokassa E141. Mittaukset suoritettiin Mittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 4. - Opett.huoneessa korkein hiilidioksidipitoisuus oli 620 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Yöaikana tavanomainen hiilidioksidipitoisuus on alle 400 ppm. - Luokassa E141 korkein hiilidioksidipitoisuus oli 940 ppm. Tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuus nousee arkipäivinä ppm:n tasoon. Yöaikana tavanomainen hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet ovat sisäilmalukitus 2008 mukaan, sisäilmaluokan S1 tasolla (alle 750 ppm).

107 97 (131) Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Painesuhteita mitattiin opett.huoneessa E112 ja luokassa E141 ulkoseinärakenteen yli pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Paine-eromittauksen kuvaajat on esitetty liitteessä 5. Mittauksilla voidaan arvioida tulo- ja poistoilman tasapainotilaa. - Opett.huoneessa E112 sisäilman painesuhde ulkoilmaan verrattuna vaihteli mittausjaksolla -13,0 +4,0 Pa. Keskiarvo oli -2,4 Pa (alipaineinen). Tilan kesimääräinen painesuhde on hyvällä tasolla (lievä alipaine). - Luokassa E141 sisäilman painesuhde ulkoilmaan verrattuna vaihteli mittausjaksolla - 23,9 +13,9 Pa. Keskiarvo oli -2,1 Pa (alipaineinen). Painesuhteet ovat hyvällä tasolla. Mittausten perusteella rakennuksessa vallitsee lievä alipaine, joka on rakenteiden säilyvyyden kannalta hyvä asia. Painesuhde on sopivan voimakas, joka ei liiaksi aiheuta ilmavuotoriksiä rakenteesta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Mittausten perusteella sisäilmaolosuhteet rakennuksessa ovat hyvällä tasolla käyttöön nähden. Rakennuksessa on käyttäjäkyselyn perusteella todettu runsaasti hajuhaittoja. Merkittävimmät oireilut ovat saatujen tietojen mukaan fysiikka-/kemianluokissa. Fysiikka-/kemian luokkien lattiakaivot voivat olla merkittävä syy sisäilmassa koettuihin oireisiin. Mahdollisia hajulähteitä ovat lisäksi ulkoseinärakenteiden kosteusvauriot ja yksittäisen pilarijuuren maakellarin haju. Paikallinen lattiamaton vaurio voi aiheuttaa sisäilmaongelmia tiloissa (tila E139). Toimenpide-ehdotukset on annettu rakenneosakohtaisesti.

108 98 (131) 8 G-rakennuksen ja auditorion tutkimukset G-rakennuksessa ja auditoriossa suoritettiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi seuraavia tutkimuksia: - Pintakosteusmittaukset kauttaaltaan lattiapinnoille - Suhteellisen kosteuden mittaus lattiarakenteesta - 4 kpl - Mineraalivillakuitulaskenta laskeumanäytteistä - 3 mittapistettä - Paine-eron seurantamittaus 1 mittapiste - Lattiamaton VOC-analyysi 4 kpl - Materiaalinäytteen mikrobianalyysi - 1 kpl - Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus 8.1 Perustiedot Rakennus G ja auditorio rakennettu samassa yhteydessä: Rakennusvuosi 1992 Kerroksia 2 kpl Runkorakenteet betonielementtirakennus Saneerattu peruskorjauksia ei ole tehty

109 99 (131) 8.2 Rakennuksen vierustat Havainnot Kuva 186. Rakennuksen vierustalla on istutusalueita, jossa pintavesien ohjausta ei ole ollenkaan, rännikaivot puuttuvat ja puut ja pensaat aiheuttavat ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteisiin. Sokkelipinnalla on havaittavissa paikoin kosteusrasitusta. Kuva 187. Paikoin rakennuksen vierustan kasvillisuus on hyvin tiheä, joka heikentää myös rakennuksen huollettavuutta. Kuva 188. Asfalttipinnat ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kaadot ovat vähäiset mutta yleisesti vedet ovat kulkeutuneet rakennuksen vierustalta pois. Kuva 189. Rännikaivo puuttuu ja syöksyn vedet aiheuttavat ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteisiin. Pintavesien ohjauksessa vaikuttaa myös olevan puutteita. Nuolen kohdalla salaojakaivossa on avoin ritiläkansi.

110 100 (131) Kuva 190. Veden poistuminen rakennuksen vierustalta asfalttipinnalla voisi olla parempaa, jolla voitaisiin vähentää kosteusrasitusriskiä rakennuksessa. Kuva 191. Syöksytorvi ja kaivo eivät kohtaa. Mahdollisesti kyseessä voi olla salaojakaivo. Rakennuksessa on mahdollisesti salaoja- ja sadevesijärjestelmä sekaisin. Kuva 192. Auditorion sisäänkäynnin edustalla sadevedet on ohjattu suoraan portaalle. Kuva 193. Istutusallas auditorion pääsisäänkäynnin edustalla. Runsas kosteusrasitus voi kohdistus ulkoseinärakenteeseen ja ulkoseinän tuulettuvuutta ei ole huomioitu altaan suunnitteluvaiheessa. Kuva 194. Salaojakaivon kansi on ritiläkansi, joka aiheuttaa salaojien roskaantumista. Kuva 195. Salaojituksessa on vettä. Salaojaputket ovat vedenpinnan yläpuolella, joten salaojat todennäköisesti toimivat.

111 101 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen vierustoilla on runsaasti kosteusteknisiä puutteita. Istutusalueilla rakennuksen lounais- ja kaakkoissivulla perustusrakenteiden kosteusrasitusriski on erityisen suuri. Muualla rakennuksen vierustalla syöksytorvien vedet rasittavat paikallisesti sokkelia ja rakennuksen vierustaa. Rännikaivot puuttuvat yleisesti syöksyjen alta. Istutsuallas auditorin seinällä on paikallinen riskin aiheuttaja. Rakennuksessa havaittiin salaojat. Salaojakaivojen sisällä ei havaittu tulvimista tai muuta puutetta. Salaojakaivojen kannet ovat paikoin ritiläkansia, joka aiheuttaa tarpeetonta salaojien roskaantumista. Epäiltiin, että sadevesien ohjaus on paikoin ohjattu salaojiin, jolloin salaojat muuttuvat kastelujärjestelmäksi Toimenpide-ehdotukset Lähitulevaisuudessa (1-3 vuotta) suositellaan kuivatusrakenteiden korjauksia/parannuksia ja uusimista rakennukseen. Korjauksilla pyritään vähentämään kosteusrasitusta rakennuspohjaan ja perustuksiin sekä seinän alaosiin. - Selvitetään salaojien todellinen kunto ja toiminta esimerkiksi kuvaamalla järjestelmät. Salaojajärjestelmän korjaus/uusiminen tehdään tarvittaessa. - Salaojien uusimisen yhteydessä eristetään perusmuurin ulkopinta. - Istutukset poistetaan rakennuksen vierustalta (suositus 5 metriä). - Parannetaan maanpintojen viettokaltevuutta rakennuksen vierustalla (1:20). Kaatojen parantaminen edellyttää koko piha-alueen korkeusaseman laskemista. - Rännikaivot uusitaan syöksyen alle. Suositellaan syöksyjen ohjaamista suoraan kaivoihin. - Puretaan istutusallas auditorion seinustalta. 8.3 Alapohjarakenteet Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi alapohjarakenteisiin suoritettiin kosteusmittauksia ja materiaalin VOC-analyysejä. Alapohjarakenteet ovat maanvastaisia rakenteita. Rakenneavauksen perusteella rakenne on seuraava: - muovimatto / keraaminen laatoitus - betonilaatta noin 10 cm - Styrox 5 cm - hienohiekka-täyttö

112 102 (131) Havainnot Kuva 196. Luokkien lattioissa on lattiamatot. Mattopinnoilla ei havaittu merkittäviä vikoja. Kuva kerroksen käytävillä on keraamiset laatoitukset. Kuva 198. WC-tiloissa on keraamiset laatoitukset. Pinnat ovat pääosin ehjät. Kuva 199. Auditorion ensimmäisen penkkirivin kohdalla mitattiin korkeita rakennekosteuksia. Nuolen kohdalla rakenneavauskohta AP5. Kuva 200. AP5 kohdalla laatan alla on 5 cm EPS-levy ja hieno hiekka. Rakenneavauskohdassa EPS-eriste ei ulotu penkkirivin edustalle, jossa on korkea kosteus. Kuva 201. Väestösuojatilassa lattiamatto on korvattu keraamisella laatoituksella. Matossa on todennäköisesti ollut kosteusvaurioita.

113 103 (131) Kuva 202. Väestösuojan eteistilassa kohonnut kosteus lattiassa. Seinän alareunassa havaittiin maalipinnan kosteusvaurioita. Tilassa todettiin pistävä haju (matto), mutta lähdettä ei pystytty paikantamaan Kosteusmittaukset Pintakosteusmittausten tulokset: Pintakosteusmittaukset suoritettiin noin 90 %:sesti maanvastaisiin lattioihin. Pintakosteusmittausten perusteella kosteat lattiapinnat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). - Yleisesti lattiapintojen kosteus vaihteli 55 70, joka on tavanomainen kuivan rakenteen pintakosteus. - Tilassa 156 mitattiin paikallisesti kohonnut pintakosteus laajalla alueella, mikä voi viitata haitalliseen rakennekosteuteen. - Auditorion lattiassa, penkkirivin edustalla mitattiin laajasti korkeat pintakosteuslukemat Auditoriossa oli myös laajasti lievästi kohonnut kosteus Väestösuojan ja eteisaulan keraamisen laatoituksen kosteudet ovat paikoin koholla 85. Eteisaulan seinäpinnalla todettiin kosteusvaurioita. Suhteellisen kosteuden mittaus: Luokkien lattioihin tehtiin 2 kpl ja auditorion lattiaan 2 kpl suhteellisen kosteuden mittauksia viiltomittausmenetelmällä. Mittapisteiden tulokset on esitetty tutkimuskartassa (Liite 1). - Mittapiste V10 auditorio H113 pintakosteuslukema oli 95 ja suhteellinen kosteus 72,2 %. - Mittapiste V11 auditorio H113 pintakosteuslukema oli 95 ja suhteellinen kosteus 90,4 % - Mittapiste V12 luokka G156 pintakosteuslukema oli 85 ja suhteellinen kosteus 73,3 %. - Mittapiste V13 varasto G154 pintakosteuslukema oli 75 ja suhteellinen kosteus 74,1 % Lattiamaton VOC-analyysi Materiaalinäytteiden VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella neljästä lattiamattonäytteestä.

114 104 (131) Luokkien lattioista otettiin kaksi näytettä. Näyte VM5 otettiin luokan G156 lattiamatosta ja näyte VM117 otettiin luokan G130 lattiamatosta. Luokassa 156 maton alla oli aistittavissa pistävää hajua. Luokassa 130 haju oli vähäinen. Auditorion 113 lattiamatosta otettiin kaksi näytettä (näytteet) VM4 ja VM116). Lattiamattojen alla todettiin pistävää hajua. Sisäilmassa ei havaittu vastaavaa hajua. Näytteen VOC-analyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 12 ja 14. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Lattiamaton VOC-analyysi: - Mattonäytteen VM5 (luokka G156) TVOC-pitoisuus on 530 µg/m³g., joka ylittää vaurion viitearvon 200 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä 2-Etyyli-1-heksanoli 410 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (70 µg/m³g). Näytteen tulos viittaa vahvasti vaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan. - Mattonäytteen VM117 (luokka G130) TVOC-pitoisuus on 80 µg/m³g, joka ei yli viitearvoa 200 µg/m³g. Yksittäiset yhdisteet eivät nouse korkeaksi. Näytteen tulos ei viittaa vaurioon - Mattonäytteen VM4 (auditorio 113) TVOC-pitoisuus on 510 µg/m³g., joka ylittää vaurion viitearvon 200 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä 2-Etyyli-1-heksanoli 510 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (70 µg/m³g). Näytteen tulos viittaa vahvasti vaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan. - Mattonäytteen VM116 (auditorio 113) TVOC-pitoisuus on 120 µg/m³g, joka ei ylitä viitearvoa 200 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä 2-Etyyli-1-heksanoli 130 µg/m³g ylittää vaurion viitearvon (70 µg/m³g). Näytteen tulos viittaa vaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Lattian pintarakenteiden kunto on yleisesti hyvä, lukuun ottamatta auditoriota ja biologian luokkaa. Biologian luokassa (156) ja viereisissä varastotiloissa kosteudet ovat hieman koholla, mutta eivät mittaushetkellä ylittänyt vaurioriskikosteutta. Lattiamattovaurio (VOC) todettiin luokassa 156 ja mahdollisesti vaurioita on myös viereisissä varastotiloissa. Luokan 130 näytteen ja havaintojen perusteella laajempia mattovaurioita G-rakennuksessa ei todennäköisesti ole. Mahdollisesti ajoittain maakosteus nousee lattiarakenteeseen haitallisesti. Matossa todetut vauriot voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Auditoriossa kosteus on laajasti koholla ja penkkirivin kohdalla kosteuspitoisuus (noin 90 RH%), joka aiheuttaa merkittävän vaurioriskin. Penkkirivin edustalla kosteuden syy on rakenteellinen, koska lattiarakenteesta puuttuu lämmöneristys kokonaan. Auditoriossa on tapahtunut lattiamaton VOC-vaurioita sekä kosteassa kohdassa, että myös muualla. Todennäköisesti auditorion ja sen viereisten tilojen lattiamatot ovat kauttaaltaan vaurioituneet. VOC-yhdisteet voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia tiloissa. Kohonnut kosteus on myös Auditorion alapuolisissa tiloissa väestösuojan ja sen eteisaulan lattioissa. Väestösuojan edustalla seinän alaosissa on paikallisesti näkyviä kosteusvaurioita.

115 105 (131) Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteiden toimenpide-ehdotukset kohdistuvat lattiamattovaurioihin muihin paikallisiin kosteusvaurioihin. Maton uusiminen vaurioituneilla alueilla (auditorio ja luokka G156): - Korjattavat alueet rajataan kartoittamalla mattovaurioita todettujen vaurioiden ympärillä - Puretaan vaurioituneet lattiamatot. - Poistetaan liimat, tasoitteet sekä hiotaan laatan pinta puhtaalle betonipinnalle. - Lämpökäsittelyllä ja tuuletuksella poistetaan betoniin imeytyneet VOC-yhdisteet. Lämpökäsittelyn onnistuminen tulee varmistaa laadunvarmistuksella. - Uusi pintamateriaali suositellaan valita hyvin vesihöyryä läpäisevä ja kosteusrasitusta kestävä, (esim. keraaminen laatoitus) koska voidaan olettaa, että kosteusrasitus voi tulevaisuudessakin rasittaa lattiarakenteita. - Epoksitiivistyksiä ei suositella. Seinän alareunan kosteusvaurion korjaaminen väestösuojan oven edustalla: - Puretaan vaurioituneet pinnoitteet ja tasoitteet puhtaalle betonipinnalle. Purku laajuus noin 20 cm terveeseen seinäpintaan saakka. - Uudet tasoitteet ja pinnoitteet hyvin kosteutta kestäviä materiaaleja. 8.4 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakennetta tutkittiin aistinvaraisten tutkimusten lisäksi yhdellä rakenneavauksella ja yhdellä mikrobinäytteellä. Lisäksi suoritettiin lämpökamerakuvauksia Rakenne ja kosteustekninen toiminta Rakenneavauksen US13 tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinärakenne on ulkoapäin lukien: - julkisivurappaus 15 mm - tiilimuuri 130 mm - ilmarako mm (tukkeutunut osittain laastipurseilla) - mineraalivilla 150 mm - betoninen sisäkuori

116 106 (131) Havainnot Kuva 203. Julkisivun rappauspinnoilla esiintyy paikoin halkeilua ja ikkunan ylityspalkista rappaus on paikoin lohjennut. Kuva 204. Halkeilua esiintyy paikoin eripuolilla rakennusta julkisivurappauksessa. Kuva 205. Ikkunat ja ikkunapellityksissä ei havaittu merkittäviä vikoja. Kuva 206. Tuuletusrakojen toiminta on todennäköisesti huonoa. Tarkastetuissa kohdin ilmarako oli pääosin tukossa. Kuva 207. Vesikatolta aiheutuu kosteusrasitusta auditorion ulkoseinään. Syynä puutteellinen pellitys vesikatolla. Kuva 208. Rakenneavauskohdassa US13 tiilimuurin ja villaeristeen välissä oleva tuuletusrako on vähäinen, Laastipurseet tukkivat tuuletusraon osittain.

117 107 (131) Kuva 209. Lounaissivun sisäänkäynnin katoksen alla julkisivurappauksen alareuna on vaurioitunut. Syynä on todennäköisesti laatoituksen virheelliset kaadot ja pintavedet ovat rasittaneet seinää. Kuva 210. Ikkunoiden puuosien kunto on teknisesti hyvä eikä pinnoitteissakaan todettu merkittäviä vikoja. Kuva 211. Yksittäinen rikkoontunut tuuletusikkuna havaittiin yläkerran käytävällä. Kuva 212. Ikkunakarmin listoitus rakoilee luokassa 209. Karmin kohdalla havaittiin ilmavuotoa. Kuva 213. Auditorion ikkunakarmien kohdalla todettiin paikoin voimakasta ilmavuotoa seinärakenteesta. Kuva 214. Luokan 219 Seinärakenteissa halkeilua. Rakenteessa oli lisäksi kylmiä seinäpintoja.

118 108 (131) Kuva 215. Halkeilua luokan 208 seinässä. Halkeaman kohdalla ilmavuotokohta ja kylmä rakenne. Kuva 216. Luokka 130 ulkoseinän nurkka. Seinät ovat tiilipintaisia. Kuva 217. Betoni on rapautunut pilarin juuressa lounaan puoleisen sisäänkäynnin edustalla. Kuva 218. Sisäänkäyntiportaan betonissa alkavaa rapautumista kaakkoissivulla Lämpökamerakuvaukset Kuva 219. Auditorion alapohjan ja ulkoseinän liittymässä kylmäsilta. Kuva 220. Auditorion ikkunakarmissa lämpövuotoa lämpövuoto.

119 109 (131) Kuva 221. Luokan 208 seinäpinnalla ilmavuotokohdat ovat kylmiä. Kuva 222. Luokan 219 seinäpinnalla kylmää. Viittaa lämmöneristysten puutteisiin. Kuva 223. Luokassa 130 ulkoseinän nurkassa paikallisesti kylmempi seinäpinta betonipilarin juuressa. Kuva 224. Luokan 156 lattian ja seinän rajassa paikallisesti kylmempää. G-rakennuksen ja auditoriorakennuksen ulkoseinärakenteissa on runsaasti kylmiä pintoja. Kylmät pinnat todennäköisesti selittyvät rakenteellisesti puutteellisilla ratkaisuilla. Paikoin rakenteissa esiintyy halkeilua, joka on todennäköisesti aiheuttanut paikalisesti ilmavuotoja ja rakenteiden jäähtymistä Mikrobianalyysit Ulkoseinän rakenneavauskohdassa US13 otettiin villaeriteen alareunasta näyte M11. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 9. - Näytteessä M11 ei todettu sienikasvustoa ollenkaan. Bakteerikasvustoa oli vähän. Näytteessä ei ole viitettä vauriosta.

120 110 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kosteusteknisesti ulkoseinän merkittävimpänä puutteena voidaan pitää kunnolliset tuuletuksen puuttumista ulkoseinärakenteessa, jossa vähäinen tuuletusrako seinärakenteessa ja vähäiset tuuletusraot tiilisaumoissa. Havaintojen ja yhden näytteen perusteella seinärakenteessa ei ole kosteusvaurioita. Ulkoseinän sisäkuoren puutteellinen tiiviys aiheuttaa ilman liikkeitä ulkoseinärakenteen läpi, joka heikentää lämmöneristeen toimintaa. Ilmavuotoja todettiin ulkoseinän halkeamien kohdalla ja ikkunakarmien kohdalla. Rakennuksessa vallitseva voimakas alipaine lisää ilmavuotoriskiä epätiiviyskohdissa. Rakenteiden sisäpintojen jäähtyminen johtuu ilmavuotojen lisäksi rakenteellisista kylmäsilloista. Rakennepiirustuksia ei ollut saatavilla, joten rakenteellisia syistä lämpövuotoihin on vaikea arvioida. Julkisivurappausten kunto on yleisesti hyvä. Paikallisten halkeamien ja lohkeamien vuoksi kosteus voi paikallisesti aiheuttaa voimakkaampaa kosteusrasitusta rakenteeseen, mutta toistaiseksi viat ovat lähinnä esteettisiä. Räystäiden muutamissa kohdin aiheuttama kosteusrasitus julkivisulle aiheuttaa vaurioriskin julkisivupinnalla ja syvemmällä seinärakenteessa. Sisäänkäyntien portaikoissa todettiin laajasti betonivalujen rapautumavaurioita. Tulevaisuudessa pinnoilla olevat rapautumavauriot tulevat etenemään ja betoneihin syntyy merkittäviä teknisiä vikoja Toimenpide-ehdotukset Sisäilman terveellisyyden kannalta merkittävin korjaustarve ulkoseinissä liittyy ulkoseinän tiiviyden parantamiseen ja seinän tuuletuksen parantamiseen. Korjausehdotukset ovat: - Ulkoseinän sisäpinnan halkeamien tiivistäminen. Esim. vedeneriste + saumanauha -menetelmä. - Ikkunakarmien tiivistäminen. Esim. vedeneriste + saumanauha -menetelmä. - Tiilimuurin alareunan tuuletusrakojen avaaminen ja muu seinän tuulettuvuuden varmistaminen. Muut lähivuosien korjausedotukset ovat: - Portaiden rapautumavaurioiden poisto/piikkaus ja laastikorjaukset. - Parannetaan portaiden pintakallistusta, että pintavedet eivät rasita enää ulkoseinää. - Julkisivukorjaus on tulossa arviolta 5-10 vuoden kuluessa. Julkisivurappauksen kuntotutkimus tulee tehdä ennen julkisivun paikkakorjauksia, jolla voidaan määritellä korjaustarvetta ja aikataulua.

121 111 (131) 8.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohjarakenteet tarkastettiin aistinvaraisesti vesikatolta ullakolta ja sisätiloista. Lisäksi suoritettiin lämpökamerakuvauksia Havainnot Kuva 225. Vesikatteen pinnoitteet ovat kauttaaltaan hilseilleet. Kuva 226. Lumiesteet on kiinnitetty pulttaamalla katteesta läpi. Kiinnitystapa aiheuttaa vuotoriskin. Muutama vuotojälki havaittiin katoissa. Kuva 227. Kattotikkaiden kiinnitys on toteutettu pulttaamalla katteen läpi, joka aiheuttaa vuotoriskin. Kuva 228. Vesikaton räystäältä aiheutuu kosteusrasitusta julkisivupinnalle muutamassa kohdin. Syynä on puuttuva vedenohjauspelti räystään liitoskohdassa.

122 112 (131) Kuva 229. Villaeristettä yläpohjarakenteessa on noin cm. Villaeristeen ja betoniholvin välissä on höyrynsulkumuovi. Kuva 230. Peltikatteen alla on harvalaudoitus ja aluskatetta ei ole. Yläpohjan tuuletus vaikutti hyvältä. Kuva 231. Luokan 208 kattopinnalla jälkiä mahdollisesta kattovuodosta. Kuva 232. Varaston 223 F-rakennuksen vastaisella seinällä vesivuotojälki kattopinnalla. Kuva 233. Kosteusjälki luokan 219 kattopinnalla voi viitata vähäiseen kattovuotoon tai muuhun vähäiseen kosteusrasitukseen. Kuva 234. Luokan 219 katossa ontelolaattasaumassa on halkeama. Akustiikkalevyn saumassa likaantumaa, joka todennäköisesti johtuu hakeman kohdalla tapahtuneesta ilmavuodosta.

123 113 (131) Kuva 235. Ilmanvaihdon päätelaitteiden kohdalla yleisesti kattopinta on likaantunut, joka mahdollisesti viittaa kylmään tuloilmaan. Kuva 236. Auditorion katossa ontelolaattasaumassa on halkeama ja akustiikkalevyn pinnassa likaantumista, mikä viittaa halkeaman kautta tapahtuviin ilmavuotoihin Lämpökamerakuvaukset Kuva 237. Luokan 213 kattopinnalla kylmää väliseinän vieressä (luokan 209 vastainen seinä). Kuva 238. Luokan 219 yläpohjan ja ulkoseinän rajakohdassa hyvin kylmä pinta. Kuva 239. Luokissa kattopinnat ovat yleisesti kylmähköjä. Elementtisauman halkeaman kohdalla on paikallisesti kylmempää.

124 114 (131) Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vesikatteen kuntoa heikentää paikalliset vesivuodot, joita toistaiseksi on havaittu vain vähän. Vesivuotojen (2 havaintoa kattopinnoilla) syytä sei saatu selville, mutta ne voivat mahdollisesti liittyä pulttiläpivienteihin. Todennäköisesti vuotoja on ollut enemmänkin, mutta ne eivät ole tulleet näkyviin. Vesikatepellin pinta on huoltomaalauksen tarpeessa. Kulunut kattopinta heikentää vesikatteen toimintaa. Räystäiden ja julkisivun liitoksissa on pellityspuutteita, jotka aiheuttavat paikoin julkisivulle voimakasta kosteusrasitusta. Syynä on ohjauspeltien puuttuminen liitoskohdasta. Runsaat halkeamat yläpohjan ontelolaattojen saumoissa heikentää rakenteen tiiviyttä. Sisäilman alipaineisuus on todennäköisesti aiheuttanut ilmavuotoa halkeamissa, joiden kohdalla havaittiin merkkejä ilmavuodoista. Yläpohjarakenteen kylmäsiltoihin ovat todennäköisesti syynä ilmavuodot ja paikoin vähäiset lämmöneristykset Toimenpide-ehdotukset Toimenpiteillä korjataan selkeät puutteet rakenteessa ja lisätään rakenteen käyttöikää. Vesikaton korjausehdotukset: - Vesikattovarusteet (lumiesteet ja kulkurakenteet) uusitaan. Uudet varusteet kiinnitetään peltisaumoihin. - Vanojen pulttiläpivientien paikkaus uusimalla pätkä peltiä reiän kohdalle. - Räystään ja julkisivun liitoksiin lisätään vedenohjauspelti, joka ohjaa vedet pois julkisivupinnasta. - Vesikatteen pinnoittaminen kauttaaltaan. Yläpohjarakenteen korjausehdotukset: - Ontelolaattasaumat tiivistetään ilmatiiviiksi. - Yläpohja lisäeristetään puhallusvillalla. 8.6 Ilmanvaihtojärjestelmät IV-laitteet ja konehuoneet G-rakennuksessa ja auditoriossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu Yleisilmanvaihto tapahtuu tulo/poistoilmanvaihtokoneella 1TK; opetustilat, 2TK; auditorio. Lisäksi ovat wc-tilojen huippuimurit. Koneissa on lämmöntalteenotto (1TK levy, 2TK kiekko), EU5-tason suodattimet, lämmityspatteri ja tarvittavat pellistöt sekä äänenvaimentimet. Koneessa 1TK on lisäksi jälkilämmityspatteri (opettajainhuone) ja suorahöyrysteinen jäähdytyspatteri (ATK). Jäähdytyspatterissa on merkintöjen perusteella R22-kylmäaine, jonka käyttö on kiellettyä huollossa ympäristölain perusteella. Kylmäaine on poistettu järjestelmästä.

125 115 (131) Koneiden raitisilmakammioihin ei ole huoltoluukkua. Kiinteistöhuollon mukaan koneisiin on päässyt lunta sisään. Lumen sulamisjälkiä on havaittavissa konehuoneessa. Raitisilmasäleikössä ei ole lumisiepparia. Koneissa on kaksi nopeuspuhaltimet, ei taajuusmuuntajia. Koneet käynnistyvät kovasti, jolloin puhaltimet ovat heti täysteholla vaikka pellit eivät ole vielä kokonaan auki. Tällöin on mahdollista että rakenteiden epäpuhtauksia pääsee käynnistyksen yhteydessä sisäilmaan. Koneen 1TK mitattu tuloilmamäärä on suurempi kuin mitattu poistoilmamäärä. Mittaukset tehtiin säätöpelleistä ja kanavasta, mittauksen suojaetäisyydet ovat puutteellisia. Mitatut poistoilmamäärät eivät vastaa suunnitelmia. Ilmamäärät tulisi säätää tasapainoon. Äänenvaimentimet on uusittu ja ovat hyvä kuntoiset. EU5-tason suodattimet eivät ole riittävät tuloilmansuodatukselle. Koneen käynti-ajat vastaavat käyttöä tyydyttävästi. Koneet käyvät öisin pienellä teholla. Koneet käyvät pienellä teholla kun ulkona on -10 C tai kylmempää. Rakentamismääräysten mukaan, Kalajoella sallittu ilmanvaihdon puolituslämpötila on -17 C. Tuloilmanlämpötila säädetään poistoilman lämpötilan mukaan. Koneessa 2TK tuloilman ja poistoilman lämpötilaero on säätökäyrässä 2 C. Auditorio-tilan syrjäyttävät ilmanvaihtolaitteet vaativat toimiakseen asianmukaisesti n.4 C huonetilaa viileämpää tuloilmaa. Konehuoneen seinissä on reikäpelti ja villa. Rakenne oli ehyt. Konehuoneen seinän läpi vievissä kanavistoissa olevien palopeltien asennuksissa on puutteita mm. kiinnityksen suhteen Kuva TK:n raitisilmakammiosta on vuotanut vettä konehuoneeseen.

126 116 (131) Havainnot järjestelmistä Kuva 241. Auditorio, tuloilmanjako ei toimi oikein. Päätelaitteet verhon takana piilossa. Kuva 242. Auditorion ilmanvaihtoa kuvaa merkkisavulla, ilma ei liiku oleskeluvyöhykkeellä. Kuva 243. Tuloilmanjako estynyt auditorion takaosassa. Tavaraa päätelaitteiden edessä Kuva 244. Kanava-asennuksissa kanaviin on päässyt epäpuhtauksia jotka ovat pinttyneet kanavapintaan kiinni. Kanavat kasattu pitkälti liian pitkillä ruuveilla, jotka haittaavat puhdistusta Savutestit ja muut havainnot Auditorion syrjäyttävät päätelaitteet eivät toimi oikein. Syrjäyttävällä ilmanvaihdolla tilaan tuodaan alilämpöinen ilma oleskeluvyöhykkeelle pienellä nopeudella. Lämmin likainen ilma nousee katonrajaan, josta se poistetaan pois. Nykyisellä järjestelmällä huoneeseen tuodaan +20 C tuloilma joka on lähelle huoneen ilman lämpötilaa. Ilma nousee nopeasti päätelaitteesta ulos tullessaan katonrajaan ja auditoriossa istuvilla on huono ilmanlaatu. Oleskeluaula 211 G-siipi. Tilojen ilmanvaihto on riittämätöntä tiloissa oleskeleviin opiskelijamääriin nähden. Eritysesti 2.krs aula/oleskelutila jossa on parhaillaan jopa oppilasta välitunnilla. Ilmanvaihto on mitoitettu noin 20 hengelle. Englannin luokka 219 G-siipi. Luokka alipaineinen. Ilma liikkuu käytävältä luokkaan. Kokonaisilmamääriä ei pystytty mittaamaan. Pölynkertymää tasopinnoilla on havaittavissa.

127 117 (131) Opettajanhuone G-siipi. Ilmanlaatu aistinvaraisesti hyvä, ilmamäärät ovat tasapainossa. Henkilömäärät voivat ylittyä tilan mitoitusilmamäärään nähden. Heikentää nopeasti ilmanlaatua huoneessa. Pölynmäärä on vähäinen huoneen tasoilla. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Koneen 1TK tuloilmamäärä on poistoilmamäärää suurempi. Ilmamäärät tulisi olla tasapainossa tai hieman alapaineisia jotta sisäilman kosteus ei pääse rakenteisiin ja mahdollisesti tiivistymään vedeksi. Koneiden raitisilmakammioissa voi olla merkittäviä kosteusvaurioita koneisiin pääsevän lumen vuoksi. Kammioihin ei ole huoltoluukkua. Kammioihin tulee asentaa huoltoluukut ja kastuneet rakenteet uusia. Lumisiepparin asennus raitisilmasäleikköön on suositeltavaa. IV-koneiden suodattimina ovat karkea suodattimet (EU5), joiden läpi pääsee hienojakoinen pöly kanavistoon ja sisäilmaan ja voi siten aiheuttaa oireita ja lisää siivoustarvetta. Tuloilma suodattimina käytetään yleensä hienosuodattimia (EU7). Auditorion ilmanvaihto tapahtuu syrjäyttävällä ilmanvaihdolla, jossa tulolaitteet on etuosassa lattiatasolla ja takaosassa lattiatasolla. Poistolaitteet sijaitsevat keskellä katossa. Tilassa ei savutestien mukaan tapahtunut ilman liikettä. Syrjäyttävän ilmanvaihdon toimivuus tarvitsee vähintään n.4 C huonetilaa viileämmän tuloilman. Tuloilma säädetään automaatiossa vain 2 C poistoilmaa (vastaa riittävällä tarkkuudella huonelämpötilaa) viileämmäksi. Auditorion ilmanvaihto ei voi toimia asianmukaisesti etenkään kevät/kesä aikaan, mikäli ulkolämpötila on korkea. Koneeseen (2TK) tulisi asentaa jäähdytys ilmanvaihdon toimivuuden takaamiseksi. Mikäli jäähdytystä ei haluta, tulisi ilmanjako suunnitella uusiksi. Koneiden teknistä käyttöikää on jäljellä alle 10 vuotta eikä niille ole tehty merkittäviä korjauksia. Koneiden raitisilmakammioihin on päässyt vettä ja lunta kastellen koneen rakenteet. Koneiden iän ja vaurioiden sekä ilmanjaon ongelmien vuoksi iv-koneiden uusiminen on ajankohtaista Toimenpide-ehdotukset - Ilmamäärien tasapainotus, - 2TK tuloilman säätökäyrän muutos, siten että tuloilma on 4 C alhaisempi kuin poistoilma - Palopeltien asennusten oikeellisuuden tarkastus ja korjaus. - Tuloilman puolituslämpötila muutetaan -10 C:stä -17 C:n - Tuloilmasuodattimien vaihto EU7:ään. - Tarvittaessa puhaltimien juoksupyörien ja tarvittaessa moottoreiden uusiminen tehokkaampiin, joiden avulla saavutetaan tarvittava painetaso - Ilmanvaihtokoneiden saneeraus - Ilmanvaihtokoneisiin lisätään saneerauksen yhteydessä jäähdytys (erityisesti auditorioon) - Poistetaan esteet auditorion päätelaitteiden edestä. - Muutetaan kokonaisuudessaan auditorion päätelaitteet katosta puhaltaviksi - Puhdistetaan G-siiven ilmanvaihtokanavistot - Lisätään ilmanvaihtoa Oleskelu-aulaan 211

128 118 (131) 8.7 Sisäilmatutkimukset Käyttäjäkysely lukiossa - Rakennuksessa on koettu eniten vetoisuutta ja kylmyyttä - Yleisesti ei ole oireiltu. Yksittäisiä silmä ja kurkkuoireita on paikallisesti 2.kerroksessa auditorion läheisyydessä. - Yksittäisenä tilana nousi esiin auditorio, jossa on koettu runsaasti oireilua. Oireilussa nousi esiin limakalvo-oireilu (kurkku, silmä ja äänioireet) Tilojen tasopinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Tilojen tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia tutkittiin kolmessa tilassa. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet ja tulokset ovat seuraavat: - Näyte MVL9 kerättiin opettajan Auditoriosta H113, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. - Näyte MVL13 kerättiin luokasta G219, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. - Näyte MVL14 kerättiin luokasta G156, jossa mineraalivillakuitupitoisuus oli 0 kpl/cm 2. Näytetulosten perusteella G-rakennuksen ja auditorion sisäilmassa mineraalivillakuidut eivät muodosta ongelmaa. Ilmanvaihtokanavien mineraalivillakuituja ei katsottu tarpeelliseksi tutkia Painesuhteiden mittaukset ulkoseinärakenteen yli Painesuhteita mitattiin auditoriossa H113 ulkoseinärakenteen yli pitkäaikaisilla seurantamittauksilla Paine-eromittauksen kuvaajat on esitetty liitteessä 5. Mittauksilla voidaan arvioida tulo- ja poistoilman tasapainotilaa. - Auditoriossa sisäilman painesuhde ulkoilmaan verrattuna vaihteli mittausjaksolla -31,7 +2,0 Pa. Keskiarvo oli -7,34 Pa (alipaineinen). Auditorio on suhteellisen voimakkaasti alipaineinen. Alipaine saattaa aiheuttaa ilmavuotoja rakenteista ja ilmavuotojen mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Suositeltava paine-ero on lievä alipaine (-0-5 Pa) Johtopäätökset G-rakennuksessa koetut ongelmat liittyvät kylmyyteen ja vetoisuuteen, johon merkittävimpinä syinä ovat todennäköisesti sekä rakenteiden lämpövuodot että ilmanvaihdon alipaineisuus. Yläpohja- ja ulkoseinärakenteiden korjausehdotuksilla on pyritty vaikuttamaan lämpötilaongelmaan. Lattiamattojen paikalliset vauriot voivat olla syynä sisäilmaongelmiin auditoriossa. Sen sijaan biologian luokan matto-ongelma ei ole saatujen tietojen mukaan aiheuttanut ongelmia. Mahdollisesti vaurioyhdisteet eivät ole vielä merkittävästi päässeet maton alta sisäilmaan. Mineraalivillakuidut eivät tutkimusten mukaan ole syynä oireiluun, jota pidettiin yhtenä potentiaalisena syynä auditoriossa koettuihin oireisiin.

129 119 (131) 9 H-rakennuksen tutkimukset H-rakennuksessa tehdyt mittaukset ja tutkimukset: - Pintakosteusmittaukset kauttaaltaan lattiapinnoille - Suhteellisen kosteuden mittaus lattiarakenteesta - 3 kpl - Mineraalivillakuitulaskenta laskeumanäytteistä - 1 mittapistettä - Lattiamaton VOC-analyysi 1 kpl - Materiaalinäytteen mikrobianalyysi - 2 kpl - Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus 9.1 Perustiedot H-rakennus (lukuun ottamatta uudempaa auditorio-osaa): Rakennusvuosi 1964 Kerroksia 1 kpl Runkorakenteet Saneerattu betonipilari- laattarunkoinen ja ulkoseinät ovat tiilirunkoisia 2013, joissa ikkunoiden vesipeltejä on korjattu, kabinetin ilmanvaihtoa parannettu. Alapohjan ryömintätilaa on pudistettu. Talotekniikkaa on uusittu. Rakennukseen on tehty aiemmin kuntotutkimus, jossa on ehdotettu kaikille rakennusosille peruskorjausta / perusparannusta. Rakenteet ovat vanhentuneet.

130 120 (131) 9.2 Rakennuksen vierustat Havainnot Kuva 245. Rakennuksen virustalla asfalttipinnat ovat loivahkoja. Vesi todennäköisesti poistuu rakennuksen vierustalta kohtuullisen hyvin. Kuva 246. Syöksytorvien vesille ei ole erillistä poisto järjestelmää ja vedet valuvat maan (asfaltti) pinnalle. Kuva 247. Paikoin syöksytorvet kastelevat julkisivupintaa Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen vierustalla on kosteusteknisiä puutteita. Syöksytorvien kohdalla on paikoin runsasta kosteusrasitusta julkisivulle. Syöksyjen vesiä ei ole johdettu suunnitellusti pois rakennuksen vierustalta Toimenpide-ehdotukset 3 vuoden käyttöä ajatellen toimenpide-ehdotukset ovat seuraavat. - Seiniä kastelevien syöksytorvien uusiminen. - Loiskekourujen tai muun vedenohjauksen asennukset syöksyjen alle vesien ohjaamiseksi pois rakennuksen vierustalta.

131 121 (131) 9.3 Alapohjarakenteet Rakenne Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi suoritettiin kosteusmittauksia, materiaalinäytteiden VOCanalyyseja. Alapohjat ovat ryömintätilaisia. Alapohjan kantavana rakenteena on betonilaatta. Aikaisemman tutkimuksen perusteella alapohjarakenne on paikoin alkuperäinen, jossa lämmöneriteenä on tojaeriste. Paikoin rakenteet on uusittu, jossa lämmöneritemateriaalina betonilaattojen välissä on styrox Havainnot Kuva 248. Ruokasalin lattia on muovimattoa. Lattioissa kosteus oli lievästi koholla, joka voi viitata ryömintätilan koholla olevaan kosteuteen. Kuva 249. WC-tilan 164 lattiassa mitattiin haitallisen korkea kosteus. Kosteus voi olla seurausta pesuvesistä ja tai paikallisesta rakennekosteudesta. Tilassa havaittiin kemiallinen haju, joka viittaa lattiamattovaurioon. Kuva 250. Alapohjan ryömintätila on alipaineistettu puhaltimella. Aikaisemmassa tutkimuksessa alipaineistus on arvioitu riittämättömäksi. Kuva 251. Alapohjan tuuletusputken läpivienti siivouskomerossa.

132 122 (131) Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset suoritettiin noin 90 %:sesti alapohjarakenteiden pinnoille. suhteellisen kosteuden mittauksia suoritettiin kolmeen mittapisteeseen. Pintakosteusmittausten tulokset: Pintakosteusmittausten perusteella kosteat lattiapinnat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Korkeaan kosteuteen viittaa yli 90 lukemat lattiapinnalta. Kuivaan rakenteeseen viittaa yleensä pintakosteuslukemat. - Aulatiloissa ja kabinetissa yleisesti pintakosteudet olivat 55 65, joka viittaa kuivaan pintarakenteeseen. - WC-tilassa 164 todettiin paikallisesti kohonnut kosteus 85 - Ruokasalissa pintakosteuslukemat vaihtelivat paljon. Keittiön linjaston edustalla lukemta olivat 90 95, jotka viittaavat haitalliseen lattiakosteuteen. Salissa mitattiin laaja alue noin 85 pintakosteus, joka viittaa kohonneeseen kosteuteen. Suurin osa salista oli 60 75, joka on matala Suhteellisen kosteuden mittausten tulokset: Mittaukset suoritettiin maton alle viiltomittausmenetelmällä. Mittaustukokset ovat kokonaisuudessaan tutkimuskartassa (Liite1). - Mittapiste V3 WC-tilassa 164 mittaustulos 81 RH% (pintakosteus 85), joka on hyvin lähellä haitallista kosteutta ja virhemarginaalit huomioon ottaen kosteus on haitallinen. Maton alla todettiin pistävä haju, joka sekin viittaa mattovaurioon. - Mittapisteessä V8 Ruokasalin 120K keskialueella mitattiin 68,7 RH% (pintakosteus 85), joka viittaa kuivaan rakenteeseen. Maton alla todettiin pistävä haju. - Mittapisteessä V9 Ruokasalin 120K keittiölinjastolla mitattiin 74,6 RH% (pintakosteus 95). Kosteus on rakenteessa koholla. Koholla olevan kosteuden syy voi olla alapohjatilassa oleva kohonnut kosteus. Maton alla todettiin pistävä haju Lattiamaton VOC-analyysi Materiaalinäytteen VOC-yhdisteitä mitattiin Bulk- emissiomittauksella yhdestä lattiamattonäytteestä. Näyte VM3 otettiin Ruokasalin 120K lattiamatosta. Mattojen alla oli aistittavissa voimakas kemiallista hajua. Sisäilmassa ei havaittu vastaavaa hajua. Näytteen VOC-analyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 12. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Lattiamaton VOC-analyysi: - Mattonäytteen VM3 TVOC-pitoisuus on 230 µg/m³g., joka sivuaa vaurion viitearvoa 200 µg/m³g. Yksittäisenä yhdisteenä 2-Etyyli-1-heksanoli 230 µg/m³g ylittää monin kertaisesti vaurion viitearvon (70 µg/m³g). Näytteen tulos viittaa mattovaurioon materiaalissa. Vaurioitunut materiaali voi aiheuttaa haitallisia päästöjä sisäilmaan Ilmavuototutkimukset Pääsisäänkäynnin eteishallissa alapohjarakenteen vuotoja tutkittiin merkkikaasututkimuksilla. Kaasua laskettiin tojaeristetilaan.

133 123 (131) - Merkittävä ilmavuotokohta todettiin rehtorin kanslian oven edustalla lattialaatan halkeaman kohdalla. - Vähäisiä Ilmavuotoja havaittiin paikoin lattiarakenteen reunoilla halkeamien kohdilla Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteissa on useita riskitekijöitä. - Alapohjan ryömintätilan kosteusrasitus on korkea ja tilan kasvustot aiheuttavat riskin ilmavuotokohdissa. Alapohjan alipaineistus ei ole todennäköisesti riittävä. - Alapohjassa on paikoin riskirakenne, tojaeriste (mm. aulan lattiassa), joka voi tuottaa päästöjä sisäilmaan. Aulassa todettiin tunkkainen haju, joka voi liittyä tojaeristeeseen. - Ruokasalin ja WC-tilan lattiamatot ovat vaurioituneita, jotka voivat aiheuttaa haittaa sisäilmaan Toimenpide-ehdotukset 3 vuoden käyttöä ajatellen toimenpide-ehdotukset ovat seuraavat. Lattiamattojen uusiminen ruokasalissa ja WC-tiloissa: - Puretaan lattiamatot. - Poistetaan liimat, tasoitteet ja mahdolliset epoksitiivistykset puhtaalle betonipinnalle. - Lämpökäsittelyllä ja tuuletuksella poistetaan betoniin imeytyneet VOC-yhdisteet. Lämpökäsittelyn onnistuminen tulee varmistaa laadunvarmistuksella. - Uudet tasoitteet ja pintamateriaalit hyvin vesihöyryä läpäiseviä. - epoksitiivistyksiä ei suositella. Muut paikkakorjaukset - Alipaineistuksen lisääminen alapohjan ryömintätilaan. - Tiivistyskorjaukset tojaeristettyjen lattioiden halkeamiin ja muihin epätiiviyskohtiin. 9.4 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteita tutkittiin aistinvaraisesti ja lämpökamerakuvauksilla. Vanhaan ulkoseinärakenteeseen tehtiin ilmavuototutkimuksia ja mikrobianalyyseja.

134 124 (131) Havainnot Kuva 252. Julkisivupintaa ruokalan korkealta osalta. Kuva 253. Rakenteet ovat vanhoja mutta toimivat kohtuullisen hyvin. Kuva 254. Ruokasalin yläosia. Seinäpinnat olivat kylmähköjä, joka todennäköisesti vaikuttaa sisäilman lämpötilaan. Kuva 255. Vanha ulkoseinärakenne auditorion ja ruokasalin välissä on tiili-villa-tiilirakenteinen. Vanha seinärakenne on vain pinnoitettu. Kuva 256. Vanhaa ulkoseinää (nyk. väliseinä) avattiin kahdesta kohdasta, joista otettiin villaeristeen materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten. Kuva 257. Ilmavuotoa havaittiin keittiön ikkunakarmin kohdalla. Keittiössä oli voimakas alipaine.

135 125 (131) Kuva 258. Vanhan ja uuden rakennuksen liitoskohdassa (auditorio-ruokala) todettiin kylmä kohta. Kuva 259. Julkisivulla havaittiin räystään aiheuttama kosteusrasitus vastaavassa kohdassa. Mahdollisesti kosteus aiheuttanut rakenteeseen kylmäsillan Mikrobianalyysit Vanhan ulkoseinän rakenneavausten (VS1 ja VS2) yhteydessä otettiin näytteitä mikrobianalyysiä varten yhteensä 2 kpl (näytteet M14 ja M15). Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 9. - Näytteessä M14 todettiin runsaasti Streptomyces-bakteeria, joka on kosteusvaurioindikaattori. Näytteessä on vahva viite kosteusvauriosta. - Näytteessä M15 todettiin muutamia pesäkkeitä Streptomyces-bakteeria, joka on kosteusvaurioindikaattori. Näytteessä on heikko viite kosteusvauriosta. Näytteiden perusteella väliseinän villaeristeessä on kosteusvaurioviite. Kosteusrasitus rakenteessa on mahdollisesti ollut ennen auditorion rakentamista. Todennäköisesti kasvustot eivät ole enää aktiivisia, koska kosteusrasitus on poistunut rakenteesta. Riskinä voidaan pitää ilmavuotoja vanhasta ulkoseinärakenteesta Ilmavuototutkimukset Auditorion ja ruokasalin väliseinästä (vanha ulkoseinä) vuotoja tutkittiin merkkikaasututkimuksilla. Kaasua laskettiin seinän villaeristetilaan. - Ruokasalin puolella ilmavuotoja ei todettu väliseinärakenteesta. - Auditoriokäytävän puolella todettiin runsaasti ilmavuotoja. Vuotokohtia ovat lattiarajan halkeamat, pistorasian kohdat, patterien ruuvikiinnikkeiden kohdat ja putkiläpiviennit Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu ulkoseinissä kosteusvaurioita. Tässä tutkimuksessa todettiin auditorion ja ruokasalin väliseinässä (vanha ulkoseinä) kasvustoja jotka ovat todennäköisesti peräisin ajalta ennen remonttia. Ilmavuotokohtia todettiin runsaasti ko. väliseinärakenteessa. Mikrobikasvustot seinän villaeristetilassa voivat päästä sisäilmaan mm. ilmavuotojen mukana.

136 126 (131) Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset on annettu 3 vuoden käyttöjaksolle. Seinien tiivistyskorjaukset - Väliseinän lattian rajan halkeamat avataan ja tiivistetään. - Pistorasioiden johtoläpivientikohtien tiivistäminen. - Seinän lävistävien ruuvikiinnitysten massatiivistykset. - Putkiläpivientien tiivistäminen läpivientikappaleella. 9.5 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Havainnot Yläpohjarakenteet tarkastettiin silmämäärisesti ja lämpökamerakuvauksilla. Kuva 260. Ruokasalin kattorakenteita. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu yläpohjan vähäinen lämmöneristys. Kuva 261. Todennäköisesti tuloilmaventtiilit kattopinnalla. Kuva 262. Lumi kertyy Ruokasalin ja auditoriorakennuksen väliin. Kuva 263. Ruokaselin kattovedet kastelevat rakenteiden liitoskohtaa auditorion suuntaan.

137 127 (131) Lämpökamerakuvaukset Kuva 264. Ruokasalin kattopinnat ovat paikoitellen hyvin kylmiä. Keskimäärinen lämpötila kattopinnoilla on noin +14. Kuva 265. Kattopinta on kylmähkö kauttaaltaan, joka voi aiheuttaa vetoa tilassa Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Aikaisempien ja nyt tehtyjen tutkimusten perusteella yläpohjan energiatehokkuus on huono. Vaurioita rakenteessa ei todettu, mutta loivaan vesikatteeseen liittyy tulevaisuudessa jonkinlainen riski. Räystäspellityksessä on paikallinen puute, josta aiheutuu paikallisesti kosteusrasitusta julkisivulle Toimenpide-ehdotukset Yleisesti ei akuuttia korjaustarvetta todettu. 3 vuoden käyttöä varten ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Yksittäinen akuutti paikkakorjaustarve liittyy räystäspellityksen kosteusrasituskohtaan: - Parannetaan vedenohjausta räystään ja julkisivun liitoskohdassa asentamalla vesikaton räystäälle ohjauspelti. 9.6 Ilmanvaihtojärjestelmät H-rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu Yleisilmanvaihto tapahtuu tulo/poistoilmanvaihtokoneella 4TK; keittiö ja ruokala. Lisäksi ovat wc-tilojen huippuimurit. Väestösuoja-tiloja palvelee tuloilmakone 3TK ja erillinen poistokone Koneissa on EU5-tason suodattimet, lämmityspatteri ja tarvittavat pellistöt sekä äänenvaimentimet. Koneessa 4TK on neste-kiertoinen lämmöntalteenotto. Koneiden raitisilmakammioihin ei ole huoltoluukkua. Raitisilmasäleikössä ei ole lumisiepparia. 4TK:n suodatin osaan on päässyt lunta. Koneissa on kaksi nopeuspuhaltimet, ei taajuusmuuntajia. Koneet käynnistyvät kovasti, jolloin puhaltimet ovat heti täysteholla vaikka pellit eivät ole vielä kokonaan auki. Tällöin on mahdollista että rakenteiden epäpuhtauksia pääsee käynnistyksen yhteydessä sisäilmaan.

138 128 (131) Koneiden tulo- ja poistoilmamäärät ovat lähes tasapainossa. EU5-tason suodattimet eivät ole riittävät tuloilmansuodatukselle. Koneen käynti-ajat vastaavat käyttöä tyydyttävästi. Koneet käyvät öisin pienellä teholla. Koneet käyvät pienellä teholla kun ulkona on -10 C tai kylmempää. Rakentamismääräysten mukaan, Kalajoella sallittu ilmanvaihdon puolituslämpötila on -17 C. 3TK palvelee kerho/taukotilakäytössä olevaa väestösuojaa. Koneessa ei ole lämmön talteenottoa. Koneen käytössä ei havaittu puutteita. Lämmön talteenoton lisäys on suositeltavaa. Tuloilmanlämpötila säädetään poistoilman lämpötilan mukaan. Ruokalaa lämmitetään tuloilmalla, ylilämmin ilma ei laskeudu oleskeluvyöhykkeelle. Ruokalaan ja keittiöön puhalletaan saman lämpöistä tuloilmaa. Tuloilma ei jäähdytä keittiötä ja siellä voidaan tuntea heikkoa sisäilmanlaatua käytöstä aiheutuvan lämpö- ja kosteuskuorman vuoksi Havainnot järjestelmistä Kuva 266. Ruokasalin ilmanvaihto on vääränlainen käyttötarkoitukseen nähden. Kuva 267. Vanhat venttiilit olisi hyvä poistaa katosta. Kuva TK:n suodatin osaan pääsee lunta