LAUSUNTO EHDOTUKSESTA NAUVON SANDÖN RANTA-ASEMA- KAAVAKSI OSALLA KIINTEISTÖÄ NAUVO PARAISILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO EHDOTUKSESTA NAUVON SANDÖN RANTA-ASEMA- KAAVAKSI OSALLA KIINTEISTÖÄ NAUVO PARAISILLA"

Transkriptio

1 LAUSUNTO VARELY/4330/2016 Varsinais-Suomi Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta Viite: Lausuntopyyntö LAUSUNTO EHDOTUKSESTA NAUVON SANDÖN RANTA-ASEMA- KAAVAKSI OSALLA KIINTEISTÖÄ NAUVO PARAISILLA Ranta-asemakaavan laatiminen on aloitettu maanomistajan toimesta. Tarkoituksena on osoittaa Nauvon kiinteistön sisäosat loma-asumiseen maanomistajien tarpeiden pohjalta ympäristön mahdollisuudet ja rajoitukset huomioon ottaen. Kaava-alue käsittää entisestä soran- ja kivi-aineksen ottoalueesta muodostuneen järven sekä sen ranta-alueet lähes kokonaisuudessaan. Rakennuspaikkojen mitoitus ELY-keskus on ottanut lausunnossaan kantaa ranta-asemakaavan mitoitukseen: Maakuntakaavan mukaan Sandö kuuluu mitoitusvyöhykkeeseen 3 (3 5 lay/km ja 50 % vapaata rantaa). Sandön rantayleiskaavan mukainen pinta-alaperusteinen mitoitus on seuraava: Maanomistusyksiköllä, joka on vähintään 6,0 ha, mutta pienempi kuin 10 ha, on 3 rakennusoikeutta sekä 1 rakennusoikeus 5 hehtaaria kohden 10 hehtaaria ylittävällä pinta-alalla. Meren rantaviivaa on kaavaselostuksen mukaan 860 metriä, mikä oikeuttaa enintään neljään maakuntakaavan mitoitusvyöhykkeen mukaiseen rakennuspaikkaan. Samoin mitoitusperustein voidaan katsoa, että tekoaltaiden rantaviivalle 1200 metriä on mahdollista osoittaa viisi lomarakennuspaikkaa sekä pienehköjen venevajojen valkama. Sandön rantayleiskaavan mitoitusperustein saadaan samoin enintään yhdeksän rakennuspaikkaa, joista kolme ensimmäistä 10 ha kohti ja kuusi rakennuspaikkaa seuraavaa 30 ha kohti. Vuonna 2013 kaava-alue on käsittänyt tekojärven lisäksi myös ko. kiinteistön merenranta-alueet. Merenranta-alueelle on vuonna 2014 voimaan tulleessa rantaasemakaavassa osoitettu neljä rakennus-paikkaa. Nyt lausunnolla olevassa kaavaehdotuksessa on em. mitoitusperusteet otettu hyvin huomioon. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, Turku Valtakatu 6, Pori

2 2/3 Luonnonsuojelu Luontoselvityksen on laatinut kaavakonsultti. Lajien uhanalaisuuden arvioinnin tulee perustua uusimpaan uhanalaisuusluokitukseen (Suomen lajien uhanalaisuus 2010 Punainen kirja: FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus Punainen_kir(4709). Kaavoitetun alueen eteläpuolella on osa Paraisten harjusaarten Natura 2000 aluetta, FI200111, jossa on kulutusherkkää hiekkarantaa. Kyseinen Natura-alue on suojeltu luonnonsuojelu- ja vesilain nojalla. Natura-alueen sisällä Sandön saaressa esiintyy uhanalaisia hyönteisiä ja Sandössä on useampikin yksityinen suojelualue. Kaavan uusympäristössä ei liene kuitenkaan isäntäkasveja näille kyseisille lajeille. Lausunnon liitteenä ovat kuitenkin aiheeseen liittyvät laaditut selvitykset: Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito, ELY-keskus, 2015 sekä Nauvon Sandön perhosten jatkoselvitys ja Dragetin luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma, Faunatica Oy, Kaavaselostuksen liitteessä 4 todetaan, että on esitetty mielipide, jonka mukaan järven itäpäässä esiintyisi viitasammakko. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji ja sen yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LSL 49.1 ). Viitasammakon esiintymistä ei ole kaavatyössä erityisesti selvitetty. ELY-keskus katsoo, että viitasammakon mahdollinen esiintyminen alueella on tarpeellista selvittää. Seuraava ajankohta, jolloin viitasammakon esiintymisen tai puuttumisen voi varmistaa, on kutuaika keväällä Törmäpääsky-yhdyskuntaa koskeva luo-merkintä kaava-alueen eteläpuolella on edelleen syytä sisällyttää sekä kaavakartalle että kaava-määräyksiin. Pohjavedet Kaava-alueella tekojärven pohjoispuolella ja korttelin 23 länsipuolella on pieni lammikko, joka näkyy ilmakuvassa eikä asiakirjoista ilmene, onko lammikolle vesilain mukainen lupa. Mikäli vesilain mukaista lupaa ei ole, lampi tulee alueen maisemoinnin ja maansiirtotöiden yhteydessä täyttää puhtaalla hiekalla ja poistaa vesilammikon merkintä kaavakartasta. Rakentamiskorkeudet

3 3/3 Rakennuspaikat sijaitsevat pohjavesijärven rannalla, jonka korkeus on lähellä merivedenkorkeutta. Järven erottaa merestä kannas, jonka korkeus alimmillaan on paikkatietoaineiston Korkeusmalli 2 m mukaan noin tasolla +1,25 N2000. Merivedestä johtuvat tulvat pääsevät täten nousemaan meren järvestä erottavan kannaksen yli, joten rakentamiskorkeus järven rannalla määräytyy merivesitulvan mukaan. Turun mareografin mukainen alin suositeltava rakentamiskorkeus alueella on +2,40 N2000. Aaltoiluvaraa tai muuta lisätekijää ei ole tarpeen huomioida. Yksikönpäällikkö Anna-Leena Seppälä Ylitarkastaja Teija Nokka Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. TIEDOKSI Varsinais-Suomen liitto: kirjaamo@varsinais-suomi.fi Varsinais-Suomen maakuntamuseo: museokeskus@turku.fi VARELY/Sallmén, Suojasto, Vieno LIITTEET Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito, ELY-keskus, 2015 Nauvon Sandön perhosten jatkoselvitys ja Dragetin luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma, Faunatica Oy, 2008

4 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Nokka Teija :03 Ratkaisija Seppälä Anna-Leena :24

5 Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

6 Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä, mm. Sandössä ja sen lähisaarilla on useiden uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöksi sopivia rantahietikoita. Hiekkarannat ovat paahdeympäristöjä, joista puusto ja muu peittävä kasvillisuus puuttuu ja joissa auringon paistaessa maanpinnan lämpötila kohoaa huomattavasti korkeammaksi kuin ympäristössä. Tällaisissa pienilmastoltaan äärevissä elinympäristöissä elää huomattava joukko erikoistuneita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kuivuuteen ja jyrkkiin lämpötilanvaihteluihin. Paahteiset ympäristöt ja samalla niihin sopeutuneet eliöt ovat vähentyneet umpeenkasvun, rehevöitymisen ja rakentamisen vuoksi. Sandössä ja lähisaarilla on havaittu uhanalaisia ja muita harvinaisia perhoslajeja, joiden toukkavaiheen ravintokasvit kasvavat saarten luonnonhietikoilla. Monet perhoslajeista ovat luonnonsuojeluasetuksen nojalla erityisesti suojeltavia, jolloin niiden tärkeitä esiintymispaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Perhosten kannalta merkittävät kohteet ovat sopivia elinympäristöjä myös useille uhanalaisille ja harvinaisille kovakuoriais- ja myrkkypistiäislajeille. Alueen hiekkarannat ovatkin luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeitä ja valtakunnallisestikin merkittäviä uhanalaisten eliöiden elinympäristöjä. Niiden raivaus ja muu hoito on välttämätöntä kohteiden säilyttämiseksi riittävän avoimina ja hyvälaatuisina vaativille paahdeympäristöjen eliölajeille. 2

7 Elinympäristöjen hoito Monet Sandön ja lähisaarten luonnonhietikot ovat nykyisin suppea-alaisia ja monet niistä ovat kasvamassa umpeen. Varjostuksen ja maanpinnan sulkeutumisen seurauksena paahdekasvillisuus taantuu ja uhanalaisten perhoslajien esiintymät ovat vaarassa kadota. Joissakin kohteissa paahdekasvillisuus kärsii liiallisesta tallaamisesta. Usein kiireellisintä on paahdekasvillisuusvyöhykkeen laajentaminen hiekkarannan takaiseen metsävyöhykkeeseen poistamalla varjostavaa puustoa ja taimikkoa sekä avaamalla maanpintaa. Haitallinen vieraslaji kurtturuusu on levinnyt Suomessa monille hiekkarannoille, ja on vaarana, että siitä koituu vitsaus myös Sandössä ja lähisaarilla. Hiekkarantojen alkuperäiset kasvilajit tukahtuvat kurtturuusutiheikköjen alle, jolloin myös alkuperäiskasveja ravintonaan käyttävät uhanalaiset hyönteislajit häviävät. Kaikki kurtturuusun esiintymät kannattaa hävittää nopeasti ennen kuin kasvi alkaa levittäytyä. Hoitojen jälkeisellä elinympäristön tilan ja uhanalaisten hyönteislajien esiintymien seurannalla varmistetaan se, että hoitotoimien vaikutus on toivotunlainen. Seurannan perusteella voidaan suunnitella tulevat hoitotoimet siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin luontoarvojen säilyttämistä. Hoitotoimiin kuuluu avointen hiekkalaikkujen avaaminen perhosten ravintokasvikasvustojen läheisyyteen poistamalla sammalta ja jäkälää sekä maahan kertynyttä neulasmassaa. Myös pienimuotoinen kulotus lisää merkittävästi paahdeympäristön monimuotoisuutta. Joskus on tarpeen raivata ruovikkoa, sillä rannalle kasautuneet vanhat ruo onkorret saattavat tukahduttaa paahdekasvillisuutta. Hoitoala, jossa on raivattu avoimia hiekkalaikkuja. Taustalla nuoren männikön varjostama alue. 3

8 Sandön alueen hiekkarantojen erityisesti suojeltavia uhanalaisia perhoslajeja Hietikkokoisa (Pima boisduvaliella) on Sandön hiekkarantojen uhanalaisista perhoslajeista merkittävin. Laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, ja Suomen ainoat tunnetut nykyesiintymät ovat Nauvossa Sandön ja Kuggön saarilla. Perhosen voi havaita sydänkesällä iltaisin lentelemässä avoimella rantavyöhykkeellä, jossa kasvaa sen toukan ravintokasvia merinätkelmää. Aikuinen on koisaperhoseksi keskikokoinen (siivenkärkiväli n. 22 mm), ja melko helposti tunnistettavissa kellertävän hiekanruskeista etusiivistään, joiden etureunassa on terävärajainen valkea pitkittäisjuova. Hiekkarantojen umpeenkasvua tulisi estää aktiivisin hoitotoimin. Parittelevia hietikkokoisia. 4

9 Suomessa esiintyy kaksi erittäin uhanalaista arokoisalajia, pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella) ja isoarokoisa (P. ornatella). Molemmat lajit ovat jyrkästi taantuneet niille sopivien avoimien hiekkamaiden umpeenkasvun seurauksena. Jäljellä on enää muutamia esiintymiä Saaristomerellä, Hankoniemellä sekä sisämaassa Säkylänharjulla ja Liperin seudulla. Arokoisat viihtyvät Sandön hyvälaatuisilla hietikoilla, jossa niitä voi melko helposti nähdä heinäkuussa lentelemässä toukkien ravintokasvin kangasajuruohon kasvustojen liepeillä. Arokoisalajit ovat keskikokoisia (siivenkärkiväli mm), väritykseltään punaruskeita ja hyvin toistensa näköisiä. PIkkuarokoisa. Kangasajuruoho on pikku- ja isoarokoisan ravintokasvi. Isoarokoisa on keskimäärin hiukan suurempi, ja sen etusiiven keskiosa luonteenomaisesti oliivinharmaa. Lajinmääritys onnistuu kuitenkin vain paikallaan istuvasta yksilöstä, ja lisäksi Sandössä esiintyy muita melko samannäköisiä koisalajeja. Isoarokoisa. 5

10 Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis) on saaristomeren paahteisten kangasajuruohoa kasvavien hietikoiden tyyppilaji. Se on taantunut avoimien elinympäristöjen vähentyessä, ja hävinnyt monilta aiemmilta elinpaikoiltaan. Perhonen on nykyisin erittäin uhanalainen, mutta se voi parhailla esiintymillään olla runsaslukuinen. Aikuisen voi nähdä lentelevän iltaisin ja öisin kesäkuun puolivälistä heinäkuun lopulle. Perhonen on pienikokoinen (siivenkärkiväli mm), mutta huomiota herättävän punakeltaisen värityksensä vuoksi helposti tunnistettava. Verikirjokoisa. Lilana kukkiva kangasajuruoho on Saaristomeren kaunistus. Miten alueen asukkaat voivat auttaa omalta osaltaan? varo tallaamasta avointen hiekkarantojen paahdekasveja estä kurtturuusua leviämästä avoimille paikoille kasvavat puuntaimet kannattaa poistaa hiekkarannalle kasaantunutta ruokojätettä voi poistaa merinätkelmä- ja kangasajuruohokasvustojen päältä 6

11 Nauvon Sandö lähiympäristöineen VARELY 2015 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/13 7

12 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 523, Turku puh Lisätietoja: Iiro Ikonen, puh tai etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus Taitto: Päivi Lehtinen Kuvat: Faunatica, Iiro Ikonen Kartta: Leena Korte Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy

13 Nauvon Sandön perhosten jatkoselvitys ja Dragetin luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma Espoo 2008

14 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset Sandön lajiselvityksissä havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettävät perhoset Dragetin hiekkarannan länsiosan luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma Esiselvityskohteet 5 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Yleistä Suosituksia jatkoselvityksiin ja seurantoihin 5 4. Kirjallisuus 6 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 8 Liite 2. Täydennyksiä Sandön vuoden 2007 esiselvitystietoihin 12 Liite 3. Sandön lajiselvityskäyntien kuviokohtaiset tiedot 15 Liite 4. Selvitysalueella tavatut uhanalaiset ja silmälläpidettävät perhoslajit sekä lajikuvaukset 20 Liite 5. Dragetin hiekkarannan länsiosan koealan hoito-ohjeet 22 Liite 6. Esiselvitykseen sisältyneet kasvilajit 24 Kannen kuva: Dragetin hiekkarannan länsiosan (kohde 1) hoitokoealan hiekkarantavyöhyke on neljän uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan perhoslajin elinpaikka. Kohteessa on valtakunnallisesti merkittävä hietikkokoisan esiintymä. Hyvälaatuisen rantavyöhykkeen laajentaminen hoitotoimilla olisi näiden lajien kannalta sekä välttämätöntä että kiireellistä. Valokuvat Faunatica Oy (valokuvat ovat autenttisia ja otettu luonnonmukaisissa olosuhteissa) Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/07 Kirjoittajat: Kari Nupponen, Pekka Robert Sundell ja Marko Nieminen (Faunatica Oy) Kiitokset: Seppo Kotiranta, Antti Lammi, Annukka Koivukari (Lounais-Suomen ympäristökeskus); Leif Lindgren (Metsähallitus).

15 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 2 Tiivistelmä Sandössä selvitettiin kesällä 2007 avoimien hiekkamaiden harvinaisille ja uhanalaisille perhoslajeille sopivien elinympäristöjen sekä lajien toukkien ravintokasvien esiintymistä. Vuonna 2008 tehtiin erillisiä lajiselvityksiä kymmenessä Sandön potentiaaliseksi arvioidussa esiselvityskohteessa, joista etsittiin kolmella käynnillä sekä syöttipyydyksillä yhteensä 15 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Selvitykset tehtiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Selvityksissä havaittiin yksi äärimmäisen uhanalainen (luokka CR), kolme vaarantunutta (VU) ja kaksi silmälläpidettävää (NT) perhoslajia. Kaikki neljä uhanalaista lajia ovat myös erityisesti suojeltavia. Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa tavattiin kolmelta laikulta saaren etelärannan luonnonhietikoilta Dragetin ja Hamnnäsin väliseltä alueelta, joista yksi esiintymä oli aiemmin tuntematon. Vaarantuneita isoarokoisaa ja pikkuarokoisaa sekä silmälläpidettäviä ajuruohosulkasta ja maltsayökköstä ei ole aikaisemmin tavattu Sandöstä. Vaarantunut verikirjokoisa havaittiin neljästä kohteesta, joista yhdessä lajia ei ole tavattu aiemmin. Sandön Dragetin hiekkarannan erittäin hyvälaatuiseksi arvioidulle länsiosan luonnonsuojelualueelle rajattiin n. 100 m x 200 m koeala, jolle tehtiin tarkka hoitosuunnitelma paahdealueiden uhanalaisten perhosten kannalta. Koealalle tulisi hoitotoimien jälkeen järjestää kattava seuranta käsittelyjen vaikutusten ja onnistumisen arvioimiseksi. Tämä raportti sisältää: lajiselvitysten tulokset kartoille piirretyt uhanalaisten ja silmälläpidettävien perhoslajien havaintopaikat Dragetin hiekkarannan hoitosuunnitelman esiselvitystietojen täydennykset.

16 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 3 1. Johdanto Nauvon Sandöstä tehdyn lausunnon mukaan alue on useiden uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien elinpaikka (Lehtinen 1997). Sandössä selvitettiin kesällä 2007 avoimien hiekkamaiden harvinaisille ja uhanalaisille perhoslajeille sopivien elinympäristöjen sekä lajien toukkien ravintokasvien esiintymistä (Faunatica 2007a). Vuonna 2008 tehtiin erillisiä lajiselvityksiä Sandön potentiaalisiksi arvioiduissa esiselvityskohteissa. Lajiselvityksiä tehtiin kymmenessä kohteessa, joista etsittiin kolmella maastokäynnillä ja syöttipyydyksillä yhteensä 15 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia (ks. liite 3). Vuoden 2007 esiselvityksessä erittäin hyvälaatuiseksi arvioidulle Dragetin hiekkarannan länsiosan (kohde 1) luonnonsuojelualueelle rajattiin n. 100 x 200 m koeala, jolle tehtiin tarkka hoitosuunnitelma paahdealueiden uhanalaisten perhosten kannalta. Hoitosuunnitelmassa huomioitiin kohteen tila, tarvittavat hoitotoimet osa-alueittain ja hoitomenetelmät. Vuoden 2007 esiselvitystietoja täydennettiin kahdessa kohteessa. Molemmat kohteet ovat mökkirantoja, joita ei voitu aiemmin tarkastaa. Selvitykset tehtiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimeksiannosta ja Faunatica Oy:n toimesta. Tämä raportti sisältää: lajiselvitysten tulokset kartoille piirretyt uhanalaisten ja silmälläpidettävien perhoslajien havaintopaikat Dragetin hiekkarannan hoitosuunnitelman esiselvitystietojen täydennykset. 2. Tulokset 2.1. Sandön lajiselvityksissä havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettävät perhoset Lajiselvityksissä Sandöstä havaittiin neljä uhanalaista (luokat CR, EN & VU) ja kaksi silmälläpidettävää (NT) perhoslajia. Kaikki neljä uhanalaista lajia ovat myös erityisesti suojeltavia. Neljä lajia ja 15 lajien elinpaikkaa olivat aiemmin tuntemattomia. Lajit ja niiden esiintyminen Sandössä esitellään tarkemmin liitteessä 3 ja lajien havaintopaikkojen sijainnit kuvassa 1. Havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit olivat seuraavat: Hietikkokoisa (Pima boisduvaliella) CR & erityisesti suojeltava, 8 yks. Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella) VU & erityisesti suojeltava, 8 yks. Isoarokoisa (Pempeliella ornatella) VU & erityisesti suojeltava, 19 yks. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis) VU & erityisesti suojeltava, 27 yks. Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla) NT, 30 yks. Maltsayökkönen (Trachea atriplicis) NT, 4 yks.

17 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 4 Hietikkokoisa tavattiin kolmelta laikulta saaren etelärannan luonnonhietikoilta Dragetin ja Hamnnäsin väliseltä alueelta (kohteet 1, 7 & 8; liite 3), joista kohteen 7 esiintymä oli aiemmin tuntematon. Pikkuarokoisa havaittiin neljässä kohteessa (kohteet 1, 3, 7 & 8), isoarokoisa kahdessa (kohteet 1 & 3) sekä verikirjokoisa ja ajuruohosulkanen neljässä (kohteet 1, 3, 8 & 13). Maltsayökkönen havaittiin kolmessa niistä neljästä kohteesta, joissa havainnoitiin syöttipyydyksillä (kohteet 1, 9 & 13). Kaikki pikkuarokoisan, isoarokoisan, ajuruohosulkasen ja maltsayökkösen esiintymät olivat aiemmin tuntemattomia, samoin kuin verikirjokoisan esiintymä Dragetin hiekkarannan länsiosassa (kohde 1). Kuva 1. Vuoden 2007 esiselvitykseen kuulunut alue (rajaus vihreällä viivalla), esiselvityksessä löytyneet paahdealuekohteet (punaiset rajaukset) sekä vuosina havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien perhoslajien löytöpaikat (keltaiset ympyrät: Pb = hietikkokoisa; Pd = pikkuarokoisa; Po = isoarokoisa; Ps = verikirjokoisa; Il = helmihopeatäplä; Ml = ajuruohosulkanen; Ta = maltsayökkönen).

18 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma Dragetin hiekkarannan länsiosan luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma Dragetin hiekkarannan länsiosan (kohde 1) luonnonsuojelualueelle rajattiin n. 100 m x 200 m koeala, jolle tehtiin tarkka hoitosuunnitelma uhanalaisten paahdealueiden perhosten kannalta. Koeala jaettiin neljään osa-alueeseen: hiekkaranta, sianpuolukkavyöhyke, metsävyöhyke ja rantaniitty. Osa-alueiden tila ja kasvillisuus inventoitiin, ja hoito-ohjeet laadittiin erikseen kullekin osa-alueelle. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on sianpuolukka- ja metsävyöhykkeillä toisaalta avoimuuden lisääminen sekä puustoa harventamalla että kenttäkerroksessa paljaan maanpinnan osuutta lisäämällä, ja toisaalta monimuotoisuuden lisääminen kulottamalla ja kuolleen puuaineksen määrää lisäämällä. Hiekkarannalla ja rantaniityllä avoimuutta ylläpidetään ruovikkoa niittämällä. Yksityiskohtaisia hoito-ohjeita annetaan liitteessä Esiselvityskohteet Esiselvityksessä ja lajien havainnoinnissa käytetyt menetelmät esitetään liitteessä 1. Sandössä täydennettiin vuoden 2007 esiselvitystietoja kahden kohteen osalta: Furuvikin hiekkarannan länsiosan yksityisranta (kohteen 13 länsiosa) arvioitiin hyvälaatuiseksi ja Vedagrundin itäpuolinen hiekkaranta (kohde 14) kohtalaiseksi (ks. liite 2). 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 3.1. Yleistä Sandön selvityksissä löydetyt neljä uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa perhoslajia osoittavat Sandössä säilyneen hyvälaatuisia luonnonhietikoita. Hietikkokoisan esiintymät ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Lajin esiintymispaikkojen hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska kohteet ovat jo nykyisellään melko suppea-alaisia ja niihin kohdistuu elinympäristön laatua heikentäviä uhkia, kuten umpeutumista ja toisaalta liiallista kulutusta. Hoitotoimet tulisi aloittaa ensi tilassa, mutta käsittelyt tulee kuitenkin tehdä sellaisilla menetelmillä ja vuodenaikoina, että olemassa olevia paahdealueiden lajien esiintymiä ei tuhota. Esiselvityskohteiden yksityiskohtaisia hoitosuosituksia sekä paahdealueiden yleisiä hoitosuosituksia on esitetty aiemmissa raporteissamme (esim. Faunatica 2007a) Suosituksia jatkoselvityksiin ja seurantoihin Perhosten kannalta merkittävät kohteet ovat sopivia elinympäristöjä myös useille uhanalaisille ja/tai harvinaisille kovakuoriais- ja myrkkypistiäislajeille. Vuoden 2008 selvityksen yhteydessä Dragetin alueelta löytyi kolme harvinaista tai melko harvinaista myrkkypistiäislajia: Arachnospila rufa, Chrysis bicolor ja Harpactus tumidus. Suosittelemme myös näiden lajien sekä kovakuoriaisten esiintymisen selvittämistä erittäin hyvälaatuiseksi tai hyvälaatuiseksi

19 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 6 arvioiduissa kohteissa. Mahdollisesti hoidettavien kohteiden kattava seuranta tulisi järjestää käsittelyjen vaikutusten ja onnistumisen arvioimiseksi. Hoitotoimien ja seurannan pilottikohteeksi suosittelemme Dragetin hiekkarannan länsiosaan rajattua koealaa, jolle tehtiin hoitosuunnitelma tämän työn yhteydessä (ks. liite 5). Lisäksi kohteessa elää useita uhanalaisia perhoslajeja. Seurantaan tulisi aluksi ottaa mukaan valikoituja paahdealueiden kasvilajeja ja toisessa vaiheessa perhoslajeja niiden levittäytymisen seuraamiseksi. Myös muiden hyvälaatuisten luonnonhietikkokohteiden tilaa tulisi seurata säännöllisesti, jotta kohteissa mahdollisesti tapahtuviin ja paahdealueiden lajiston kannalta epäedullisiin muutoksiin (umpeenkasvu, maankäytön muutokset) voitaisiin reagoida ajoissa. 4. Kirjallisuus Faunatica Oy 2002: Lohjanharjun avoimien hiekkamaiden perhoslajien elinympäristökartoitus. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/02. Faunatica 2007a: Nauvon Sandön paahdealueiden perhosten esiselvitys. Raportti Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Faunatica Oy 2007b: Imatran Immolan ja Ruokolahden Utula-Junnikkalan paahdealueiden uhanalaisten perhosten esiselvitys ja selvitys. Raportti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lehtinen, P. T. 1997: Lausunto eräiden Lounais-Suomen saariston NATURA-kohteiden rajauksista ja suojelun keinoista. Lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Leinonen, R. & Itämies, J. 2002: Nunnakirjokoisa, Pyrausta cingulatus (Lepidoptera, Pyralidae) Suomessa. - Raportti Perhostensuojelutoimikunnalle. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sundell, P. R., Nieminen, M., Salokannel, J. & Perhostensuojelutoimikunta 2002: Perhoslajiston selvitysten periaatteet ja ohjeisto. Baptria 27:60-66.

20 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 7 Kuvat 2-3. Dragetin hiekkarannan länsiosan koealan rantavyöhyke (osa-alue 1) on hyvälaatuinen, mutta rannalle kasautuneet ruo onkorret tukahduttavat paikoin paahdekasvillisuuden. Kuva 4. Dragetin hiekkarannan länsiosan koealan metsävyöhyke (osa-alue 3) on nykyisellään liian varjoinen ja umpeutunut, jotta paahdekasvit voisivat levittäytyä sinne. Kuva 5. Koealan sianpuolukkavyöhykkeen (osa-alue 2) kookkaat männyt tulee säilyttää mahdollisten hoitotoimien yhteydessä. Kuvat 6-7. Koealan sianpuolukkavyöhyke (osa-alue 2) on osin umpeutunut nuorten mäntyjen varjostaessa ja sianpuolukkamattojen levittäytyessä. Avoimilla hiekkalaikuilla kasvaa kuitenkin kohtalaisesti kangasajuruohoa. Männikön ja sianpuolukkakasvustojen karsinta parantaisi alueen laatua paahde-eliöstön kannalta.

21 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 8 Liite 1. Menetelmäkuvaukset. Esiselvitys Esiselvityksessä paikallistetaan lajien esiintymisen kannalta merkittävimmät alueet. Erityisesti uhanalaisiin perhosiin kohdistuvissa esiselvityksissä keskitytään kussakin elinympäristötyypissä merkityksellisten toukkien ravintokasvien ja/tai lajille sopivien pienelinympäristöjen esiintymiseen. Perhosiin (ja ylipäätään erikoistuneisiin kasvinsyöjiin) kohdistuvien esiselvitysten lähtökohtana on se, että monet perhoslajit käyttävät toukkana vain yhtä tai muutamaa kasvilajia ravinnokseen. Joillakin lajeilla lähtökohtana on sopivien elinympäristöjen löytyminen, sillä näille lajeille kelpaavat monenlaiset ravintokasvit (ns. polyfagit lajit), mutta vain tietynlaisessa elinympäristössä (esim. useat hietikkoalueiden lajit). Esiselvityksen maastokäynnit täytyy siis tehdä ajankohtana, jolloin oleelliset ruohovartiset kasvit ovat näkyvissä. Kun ravintokasvien esiintymien laajuus ja luonne tiedetään esiselvityksen pohjalta, voidaan tarkasti rajata sellaiset lajit ja paikat, joita varsinaisessa selvityksessä tulisi painottaa. Näin varsinaiset laji- ja lajistoselvitykset voidaan kohdistaa juuri niihin maastonkohtiin, joissa kohteena olevilla lajeilla on elinedellytyksiä. Esiselvityksen avulla voidaan siis nopeasti katsoa alueiden potentiaalinen lajisto ja selvitystarve eli samalla selviää myös, onko varsinainen selvitys ylipäätään tarpeellinen. Esiselvitystyö on kuitenkin hyvin vaativaa, sillä tutkittavan elinympäristötyypin lajisto ja lajien elintavat pitää tuntea perusteellisesti. Toisaalta esiselvitys on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi paahdeympäristöjen suojelullisen arvon ensimmäisenä arviona (esim. Faunatica 2002, 2007b). Tämän työn yhteydessä täydennettiin esiselvitystietoja kahdessa kohteessa, joissa ei aiemmin voitu käydä. Muilta osin kohteiden esiselvitys tehtiin vuonna 2007 (Faunatica 2007a). Uhanalaisuusluokittelut ovat tässä raportissa Rassin ym. (2001) mukaisia kaikissa käsitellyissä eliöryhmissä. Perhosten havainnointi Lajiselvityksessä kirjataan havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettäviksi luokitellut perhoslajit. Osa lajeista on varminta havainnoida toukkien syömäjälkien perusteella ravintokasviltaan ja joitain lajeja löytää helpoimmin haavimalla niille sopivan näköisistä elinympäristöistä. Varsinkin aikuisia perhosia havainnoitaessa sääolosuhteiden on oltava hyvät, jotta etsittävien lajien mahdollinen esiintyminen voitaisiin luotettavasti todeta. Lämpötila, tuuli, pilvisyys ja sade vaikuttavat ratkaisevasti useimpien aikuisena etsittävien perhoslajien havaittavuuteen. Jo yksi säätekijä voi estää tehokkaan havainnoinnin, esimerkiksi märän kasvillisuuden haavinta on useimmiten tuloksetonta. Tuulisella, sateisella tai kylmällä säällä perhosselvityksiä ei kannata tehdä joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Säätilan merkitys korostuu tulkittaessa negatiivisia havaintoja, koska tällöin havainnoinnin aikainen säätila on yksi tärkeimmistä perusteista arvioitaessa lajin mahdollista esiintymistä kohteessa ja samalla kohteen arvoa. Useimmat perhoslajit ovat aktiivisia vain tiettynä vuorokauden aikana, ja muulloin niiden havaitseminen on vaikeaa. Esimerkiksi monet pikkuperhoset ovat liikkeellä illalla auringon

22 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 9 laskiessa ja uudelleen aikaisin aamulla heti auringonnousun jälkeen, mutta muina vuorokauden aikoina niitä ei tapaa juuri koskaan. Valtaosa paahdeympäristöissä elävistä perhoslajeista on aikuisena helpoimmin havainnoitavissa haavimalla kasvillisuutta. Näitä lajeja etsittäessä oikean haavintatavan käyttö on tärkeää, jotta lopputulos olisi luotettava. Liika voimankäyttö haavinnassa aiheuttaa perhosten paiskautumisen maahan ja liian varovasti haavittaessa kohde ei päädy haaviin vaan ehtii piiloutua kasvillisuuden alle. Matalilta kasveilta (esim. kangasajuruoho) haavittaessa on haavia usein painettava maata vasten, jotta lehdillä tai kukilla istuvat yksilöt jäävät haavin sisään. Lajiston tuloksellinen selvittäminen edellyttää, että havainnoitsija hallitsee sekä etsittävien lajien erityisvaatimukset että oikean havainnointitekniikan. Lajistoselvitykset tehdään esiselvityksen jälkeen erillisillä käynneillä. Tällöin etsittävien lajien potentiaaliset elinpaikat ovat jo tiedossa esiselvityksen perusteella ja havainnointi voidaan tehdä kunkin lajin erityispiirteet huomioiden. Systemaattisten lajiselvitysten tulokset ovat luotettavia, koska siten löydetään useimmiten myös vähälukuisten lajien pienet ja eristyneet esiintymät. Vaikka selvitettävästä kohteesta ei löytyisikään uhanalaisperhosia, saattaa siellä elää muita perhoslajeja, jotka antavat viitteitä siitä, että kohde on hyvälaatuinen ja edelleen sopiva vaateliaankin paahdelajiston elinpaikaksi. Tällaisia perhoslajeja kutsutaan indikaattorilajeiksi. Yleensä nämä lajit elävät jollain merkittävällä paahdekasvilla, mutta ovat joko vähemmän vaativia elinympäristönsä suhteen kuin uhanalaislajit tai sitten levinneisyydeltään tavalla tai toisella rajoittuneita. Esimerkiksi kissankäpälällä toukkana elävä Platyptilia tesseradactyla - sulkanen on Pohjois-Suomessa yleinen ja monin paikoin runsaslukuinen, mutta Etelä- ja Keski- Suomessa sitä tavataan vain hyvälaatuisilla, hiekkapohjaisilla paahdealueilla. Etelässä tämä laji onkin mainio indikaattorilaji hyvälaatuiselle paahdeympäristölle. Aktiivihavainnoinnissa yksilöitä tallennetaan ainoastaan määrityksen varmentamiseen lajeista, joita ei voida maastossa varmasti tunnistaa, sekä havaintojen dokumentoimiseksi erityisesti uusilta löytöpaikoilta. Tarkemmat määritystavat mainitaan tarvittaessa havaintokohtaisesti erikseen. Tämän työn yhteydessä varmennettiin kaikkien talletettujen ajuruohosulkasen (Merrifieldia leucodactyla) yksilöiden määritys: koiraat puristamalla genitaalit ulos ja naaraat genitaalipreparaatilla (määritti Kari Nupponen). Maastotöissä yleisesti ja yksilöiden tallennuksessa noudatetaan vallitsevia lakeja ja asetuksia sekä Suomen Perhostutkijain Seuran eettisen toimikunnan ja perhostensuojelutoimikunnan ohjeita ja rajoituksia (ks. sekä Sundell ym. 2002). Osa tallennetuista yksilöistä lahjoitetaan luonnontieteellisiin museoihin. Poikkeamia uhanalaisten perhoslajien havainnoinnissa Joidenkin uhanalaisten perhoslajien ravintokasvin määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti. Perhonen voi kuitenkin elää kasvustossa pysyvästi, vaikka kasvin määrä olisi väliaikaisesti hyvinkin alhainen. Tällaisia kasvilajeja ovat esimerkiksi keltasauramo (Anthemis tinctoria) ja neidonkieli (Echium vulgare). Näillä kasvilajeilla elävien lajien mahdollinen esiintyminen tarkastetaan yleensä aina kasvuston senhetkisestä koosta riippumatta, ja varsinkin silloin, kun perhoslaji on erityisesti suojeltava tai muutoin poikkeuksellisen merkittävä esimerkiksi laadukkaan elinympäristön indikaattorina.

23 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 10 Eräitä työläästi havainnoitavia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä perhoslajeja ei havainnoida, ellei havainnoinnille ole erityisen painavia perusteita. Havainnoimatta jätettäviä lajeja ovat nopeasti yleistyvät lajit (esim. tuomiyökkönen (Acronicta strigosa, luokka VU), häiveperhonen (Apatura iris, NT) ja maltsayökkönen (Trachea atriplicis, NT)) sekä sellaiset toukkana moniruokaiset lajit, joiden elinympäristövaatimukset eivät ole tarkasti tiedossa (esim. vajayökkönen (Standfussiana simulans, VU) ja lattamaayökkönen (Spaelotis ravida, VU)). Tällaisten lajien esiintyminen ei yleensä anna merkittävää lisätietoa elinympäristön laadusta ja sopivuudesta muille uhanalaisille perhoslajeille. Toisinaan näistä lajeista saadaan havaintoja muiden uhanalaislajien havainnoinnin ohessa, erityisesti syöttipyydyshavainnointia käytettäessä. Vuoden 2008 tutkimussuunnitelma Nauvon Sandössä kesällä 2007 tehdyssä paahdealueilla elävien uhanalaisperhosten esiselvityksessä löydettiin useita merkittäviä paahdekohteita (Faunatica 2007a). Osassa kohteista havaittiin myös uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia perhoslajeja. Kaikkia alueen potentiaalisia perhoslajeja ei kuitenkaan voitu selvittää yhden käynnin aikana, koska lajit eivät käynnin ajankohtana olleet havainnoitavissa. Tämä esiintymisselvitys on jatkotyö em. esiselvitykselle. Kohdelajeina olivat esiselvityksen perusteella Sandössä mahdollisesti elävät erityisesti suojeltavat (merkitty tähdellä [*], hävinneet ja muut uhanalaiset lajit sekä Sandöstä aiemmin havaittu erityisesti suojeltava nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus, VU), jonka edellisestä havainnosta on kulunut lähes 50 vuotta. Samalla havainnoitiin myös kahta silmälläpidettävää lajia. Selvitys sovittiin tehtäväksi kolmella käynnillä kymmenessä vuonna 2007 selvitetyssä kohteessa (1, 2, 3, 7, 8, 11, 13 sekä 9, 10 & 12 [vain Empetrum]), joiden aikana havainnoitiin seuraavia lajeja: 1. käynti kesäkuun jälkipuoliskolla Selvitettävät lajit olivat ajuruohovarsikoi (Klimeschia transversella, EN)*, dyynisukkulakoi (Scythris empetrella, VU), kenttäkirjokoisa (Pyrausta ostrinalis, EN)*, nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus, VU)*, surukirjokoisa (Pyrausta nigratus, RE). 2. käynti heinäkuun alussa Selvitettävät lajit olivat ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT), dyynisulkanen (Merrifieldia tridactyla, EN)*, korukaitakoi (Eulamprotes superbella, VU), nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus, VU)*, rantavehnähitukoi (Elachista littoricola, EN) ja särkkäsammalkoi (Bryotropha desertella, EN)*. 3. käynti heinäkuun puolivälissä Selvitettävät lajit olivat ajuruohopussikoi (Coleophora lixella, EN)*, isoarokoisa (Pempeliella ornatella, VU)*, kenttäkirjokoisa (Pyrausta ostrinalis, EN)*, nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus, VU)*, pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU)*, sinilehtimittari (Scopula decorata, RE) ja särkkäsammalkoi (Bryotropha desertella, EN)*. Lisäksi nummijuuriyökkösen (Apamea anceps, EN)* esiintymisselvitys tehtiin

24 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 11 syöttipyydyksillä kuudessa kohteessa (kohteet 1, 2, 7, 8, 9 ja 13; Faunatica 2007a), joissa lajin ravintokasvia on riittävästi. Pyydykset asennettiin kesäkuussa ensimmäisen käynnin yhteydessä ja poistettiin kolmannen käynnin yhteydessä heinäkuun puolivälissä. Samoilla pyydyksillä havainnoitiin sinerväruuniyökköstä (Xestia ashworthii, NT). Käynti- ja kohdekohtaiset havainnoinnit Selvityskäynti Kohdelajit havainnoitiin haavimalla niitä ravintokasveiltaan tai niiden välittömästä läheisyydestä. Lisäksi haavittiin merinätkelmäkasvustot hietikkokoisan havaitsemiseksi sekä havainnoitiin lentäviä perhosia. Selvityskäynti Kohdelajit havainnoitiin haavimalla niitä ravintokasveiltaan tai niiden välittömästä läheisyydestä. Lisäksi haavittiin merinätkelmäkasvustot hietikkokoisan havaitsemiseksi, havainnoitiin lentäviä perhosia sekä haavittiin kohteiden 1,2 ja 7 sianpuolukkakasvustoja harvinaisen Ectoedemia albibimaculella -kääpiökoin löytämiseksi. Selvityskäynti Kohdelajit havainnoitiin haavimalla niitä ravintokasveiltaan tai niiden välittömästä läheisyydestä. Lisäksi havainnoitiin lentäviä perhosia.

25 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 12 Liite 2. Täydennyksiä Sandön vuoden 2007 esiselvitystietoihin. Alueiden rajaukset näkyvät kuvassa 1. Vuoden 2007 esiselvitystietoja täydennettiin kahdessa kohteessa. Molemmat kohteet ovat mökkirantoja, joita ei voitu aiemmin tarkastaa. Täydennyskäynnit tehtiin ja Tekijöinä olivat Faunatican omat konsultit Marko Nieminen, Kari Nupponen ja Pekka Robert Sundell. Esiselvityksessä huomioidut kasvilajit on listattu liitteessä 6. Säätila ja fenologinen vaihe. Ks. liite 3. Luokittelu Elinympäristökuviot on luokiteltu nykyisen laadun ja tärkeyden mukaan luokkiin I-IV. Ensimmäinen luku kertoo kuvion laadun, toinen merkittävyyden. I/I = Erittäin hyvälaatuinen / valtakunnallisesti arvokas II/II = Hyvälaatuinen / alueellisesti arvokas III/III = Kohtalainen / joitain paikallisia arvoja (esim. mainittavia paahde-/niittylajiston jäänteitä) IV/IV = Huonolaatuinen / nykyisellään arvoton. Mikäli hoitotoimet oletettavasti parantaisivat kuvion laatua, on tämä kuvion mahdollinen luokka esitetty suluissa nykyisen luokan jälkeen. Tämä arvio on esitetty vain nykyisin suhteellisen avoimista kuvioista. Kasvien runsaudet, kohteen tila, suositukset ym. arviot ja laatuluokittelu perustuvat yhteen havainnointikäyntiin ja kuvaavat siten tietynhetkistä tilannetta tiettynä vuotena. Kohteisiin liittyvät tiedot Kasvilajien runsaustieto kuvaa kuvion sisäistä suhteellista runsautta asteikolla 1-5 (1 = yksitellen,, 5 = hyvin runsas). Kasvien runsaudet, heinittymisen aste ym. perustuvat yhteen havainnointikäyntiin ja kuvaavat siten tietynhetkistä tilannetta tiettynä vuotena. Myös kuvioiden luokittelut perustuvat tähän arvioon. Lisäksi: Mahdollisia muita perhosten kannalta huomionarvoisia tai uhanalaisia kasvilajeja sekä runsausarvio. Mukaan on otettu myös sellaisia kasveja, joilla elää lähialueillamme tavattavia perhoslajeja sekä joitain indikaattorikasvilajeja, joilla ei elä uhanalaisia perhoslajeja. Koordinaatit (Karttapaikka): Kansalaisen karttapaikasta ( mitatut yhtenäiskoordinaatit (KKJ3) ilmoitettuina 1 m tarkkuudella. Kohteen tila: Kuvaus kohteesta ja huomionarvoisten perhosten kannalta olennaisesta tilasta. Hoitosuosituksia: Huomionarvoisten perhosten toimeentuloa edistäviä toimenpide-ehdotuksia. Hoitotoimien kiireellisyys: Kiireellisyyden luokittelu esitetään perhoslajien säilymisen kannalta ja perustuen kohteiden potentiaaliseen lajistoon, sillä kohteista ei ole tehty kattavia lajistoselvityksiä. Kaikkien kohteiden hoitotoimien tarpeellisuutta tulisi seurata säännöllisesti, sillä umpeenkasvu on jatkuvaa. Hoitotoimien toteuttamista suunniteltaessa tulisi myös pitää mielessä, että mitä nopeammin esimerkiksi raivaukset tehdään sitä pienemmällä työmäärällä ja kustannuksilla hoidot voidaan tehdä. I = Erittäin kiireellinen eli hoitotoimet tulisi toteuttaa heti II = Kiireellinen eli hoitotoimet tulisi toteuttaa kolmen vuoden sisällä III = Ei kiireellinen, mutta hoitotoimien tarpeellisuutta täytyy seurata

26 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 13 IV = Hoitotoimia ei tarvita, koska alueella ei enää ole merkittäviä arvoja. Havainnointi: Havainnoinnin kellonaika ja tekijät sekä mahdollisia tarkennuksia. Perhoset: Tiedossamme olevat kohteista aiemmin tavatut sekä esiselvityksen aikana havaitut huomionarvoiset perhoset. Selvityssuosituksia: Erityisiä lajiselvitystarpeita. Muuta: Muita lajihavaintoja ja muita mahdollisia lisätietoja. Kohde 13: Furuvikin hiekkarannan länsiosan yksityisranta Laji Runsaus Huom! Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) 1 Keltamatara (Galium verum) 1 Ketomaruna (Artemisia campestris) 1 Pujo (Artemisia vulgaris) 3 AVOIN HIEKKA-/SORAMAA % 90 Lisäksi: Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) 5 Luokka: II/II Koordinaatit (karttapaikka): länsireuna P , I Kohteen tila: Itä- ja keskiosa on mökkiranta, jossa kulutus on kohtalaista erityisesti rantaviivan lähellä. Länsiosassa rantavyöhyke on kapea ja paikoin melko umpeutunut. Paahdekasvillisuus on runsainta kuvion itäosassa mökkipihan molemmin puolin. Mökin kohdalla rantavyöhykkeen takainen metsä on avoimempaa kuin kuvion länsiosassa, mikä lisää paahteisuutta. Hoitosuosituksia: Kulutusta tulisi välttää merinätkelmäkasvustojen kohdalla. Hoitotoimien kiireellisyys: III Selvityssuosituksia: Hietikkokoisan esiintyminen tulisi selvittää lisäkäynneillä. Havainnointi: klo 19:40-20:20 (MN, KN & PS). Perhoset: Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 6 yksilöä. Paahdeympäristön indikaattorilaji. Muuta: Furuvikin hiekkarannan länsiosan yksityisrantoja ei voitu tarkastaa vuoden 2007 esiselvityksen yhteydessä. Kohteen esiselvitys tehtiin kesällä 2008, ja yllä olevat tiedot siis täydentävät esiselvityksen koko Furuvikin hiekkarannan alueelle. Kohde 14: Vedagrundin itäpuolinen hiekkaranta Laji Runsaus Huom! AVOIN HIEKKA-/SORAMAA % 90 Lisäksi: Hierakat (Rumex spp.) 1 Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) 3 Luokka: III/II Koordinaatit (karttapaikka): länsireuna P , I ; itäreuna P , I Kohteen tila: Valtaosa alueesta on mökkirantaa. Hiekkarannalla on paljon kulutusta ja kasvillisuus siksi niukkaa. Rantavyöhyke vesirajan lähellä paljasta hiekkaa. Rantatörmän takana metsää, jossa kenttäkerros on täysin sulkeutunut. Merkittävä paahdekasvillisuus keskittyy kuvion länsiosaan. Hoitosuosituksia: Kulutusta tulisi välttää merinätkelmäkasvustojen kohdalla.

27 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 14 Hoitotoimien kiireellisyys: III Selvityssuosituksia: Hietikkokoisan esiintyminen tulisi selvittää lisäkäynneillä. Havainnointi: klo 18:00-!8:10 (KN & PS). Perhoset: Ei merkittäviä havaintoja. Muuta: Kohteen yksityisrantoja ei voitu tarkastaa vuoden 2007 esiselvityksen yhteydessä.

28 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 15 Liite 3. Sandön lajiselvityskäyntien kuviokohtaiset tiedot. Alueiden rajaukset näkyvät kuvasta 1. Havainnoinnissa keskityttiin uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin. Alla olevaan luetteloon on sisällytetty myös muita havaittuja huomionarvoisiksi tulkittuja ja/tai paahdeympäristöissä eläviä perhoslajeja, joista useimpia voidaan pitää hyvän paahdepaikan indikaattorilajeina. Selvityskäynnit tekivät Faunatican omat konsultit: Kari Nupponen ja Pekka Sundell klo 17:00-19:50, Marko Nieminen, Kari Nupponen ja Pekka Sundell klo 16:00-21:45 sekä Kari Nupponen klo 15:10-21:00. Säätila : Klo 10:45 lämpötila 17ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 3 m/s NW. Klo 17:00 lämpötila 20ºC, pilvisyys 0/8, tuuli 4 m/s NW. Olosuhteet olivat erittäin hyvät aikuisten perhosten havainnointiin : Klo 14:00 lämpötila 22ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 3 m/s NW. Klo 21:30 lämpötila 18ºC, pilvisyys 1/8, tyyntä. Olosuhteet olivat erittäin hyvät aikuisten perhosten havainnointiin : Klo 18:00 lämpötila 24ºC, pilvisyys 0/8, tuuli 4-5 m/s NW; Tuuli osui pohjois- ja länsirannoille, mutta itä- ja etelärannoilla oli lähes tyyntä (ajoittain kevyitä puuskia. Olosuhteet olivat itä- ja etelärannoilla erittäin hyvät aikuisten perhosten havainnointiin, mutta pohjois- ja länsirannoilla tuuli häiritsi havainnointia. Fenologinen vaihe : Merinätkelmät olivat aloittamassa kukintaansa. Keto-orvokit ja keltamaksaruohot olivat hyvin kukassa : Merinätkelmän kukinta lopuillaan, kangasajuruohon kukinta alussa, virmajuuri kukkii, mustikat ja variksenmarjat kypsiä : Merinätkelmissä viimeiset kukinnot. Kangasajuruohon kukinta oli parhaimmillaan. Tarkastetut kohteet ja havainnot Kohde 1: Dragetin hiekkarannan länsiosa Klo 17:00-19:50 Hietikkokoisa (Pima boisduvaliella, CR, erityisesti suojeltava) 2 yksilöä. Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU, erityisesti suojeltava) 1 koiras. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 6 yksilöä Klo 16:00-17:45 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 1 yksilö. Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 2 yks., punemittari (Lythria cruentaria) 1 yks.; hyviä paahdeympäristön indikaattorilajeja.

29 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 16 Klo 21:00-21:45 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 2 yksilöä. Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Isoarokoisa (Pempeliella ornatella, VU, erityisesti suojeltava) 7 yksilöä. Hietikkokoisa (Pima boisduvaliella, CR, erityisesti suojeltava) 3 yksilöä. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 4 yks.; hyvä paahdeympäristön indikaattorilaji Klo 17:40-18:15 Isoarokoisa (Pempeliella ornatella, VU, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Klo 20:30-21:00 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 2 yksilöä. Isoarokoisa (Pempeliella ornatella, VU, erityisesti suojeltava) 4 yksilöä. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 2 yksilöä. Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 2 yks.; hyvä paahdeympäristön indikaattorilaji. Maltsayökkönen (Trachea atriplicis, NT) 1 yksilö havaittiin syöttipyydyksellä jaksolla Kohde 2: Dragetin hiekkarannan itäosa Klo 17:00-19:50 Ei merkittäviä havaintoja Klo 20:25-21:00 Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 1 yks.; hyvä paahdeympäristön indikaattorilaji Klo 19:55-20:10 Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 3: Vedagrund Klo 17:00-19:50 Rantakäärme (Natrix natrix, NT) 1 yksilö Klo 20:25-21:00 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 14 yksilöä. Isoarokoisa (Pempeliella ornatella, VU, erityisesti suojeltava) 4 yksilöä. Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 2 yks.; hyvä paahdeympäristön indikaattorilaji.

30 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma Klo 20:00-20:20 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 6 yksilöä. Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Isoarokoisa (Pempeliella ornatella, VU, erityisesti suojeltava) 3 yksilöä. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 2 yksilöä. Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 4 yks.; hyvä paahdeympäristön indikaattorilaji. Kohde 7: Hamnnäs vikenin hiekkaranta Klo 17:00-19:50 Ei merkittäviä havaintoja Klo 18:00-19:05 Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU, erityisesti suojeltava) 2 yksilöä. Hietikkokoisa (Pima boisduvaliella, CR, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Bryotropha umbrosella 4 yks.; hyvä paahdeympäristön indikaattorilaji Klo 19:00-19:25 Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Kohde 8: Hamnnäs Klo 17:00-19:50 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 1 yksilö. Hietikkokoisa (Pima boisduvaliella, CR, erityisesti suojeltava) 2 yksilöä Klo 19:10-19:30 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 2 yksilöä. Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella, VU, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 6 yksilöä Klo 19:35-19:45 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 1 yksilö. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 1 yksilö. Kohde 9: Hiekkakuopan länsipuolinen hiekkaranta

31 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 18 Klo 17:00-19:50 Ei merkittäviä havaintoja. Maltsayökkönen (Trachea atriplicis, NT) 1 yksilö havaittiin syöttipyydyksellä jaksolla Kohde 10: Hiekkakuopan luoteispuolinen hiekkaranta Klo 17:00-19:50 Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 11: Hiekkakuopan luoteispuolinen kallio Klo 17:00-19:50 Ei merkittäviä havaintoja Klo 19:50-20:00 Ei merkittäviä havaintoja Klo 18:30-18:35 Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 12: Sandvikin hiekkaranta Klo 17:00-19:50 Ei merkittäviä havaintoja. Kohde 13: Furuvikin hiekkaranta Klo 17:00-19:50 Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 6 yksilöä Klo 19:40-20:20 Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla, NT) 1 yksilö. Ketokulmumittari (Idaea humiliata) 7 yks.; hyvä paahdeympäristön indikaattorilaji.

32 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 19 Maltsayökkönen (Trachea atriplicis, NT) 2 yksilöä havaittiin syöttipyydyksellä jaksolla Klo 15:30-15:40 Ei merkittäviä havaintoja. Klo 18:40-18:50 Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis, EN, erityisesti suojeltava) 1 yksilö.

33 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 20 Liite 4. Selvitysalueella tavatut uhanalaiset ja silmälläpidettävät perhoslajit sekä lajikuvaukset. Tässä liitteessä esitämme kaikki tiedossamme olevat Sandön selvitysalueelta tavatut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. Kunkin lajin esiintymisestä ja elintavoista Suomessa on alla lyhyt kuvaus. Lajit esitetään luokittain tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. * = erityisesti suojeltava laji (Rassi ym. 2001, Luonnonsuojeluasetus 2005). 1. Uhanalaiset perhoslajit Äärimmäisen uhanalainen laji (luokka CR) Hietikkokoisa (Pima boisduvaliella)* Harvinainen ja paikoittainen Lounais-Suomen rannikkoalueen ja saariston laji, josta ei ole luvulla ollut tiedossa yhtään vakituista esiintymää. Elinympäristöjä ovat avoimet ja paahteiset hiekkarannat. Toukka elää mm. keltamaitteella (Lotus corniculatus) ja masmalolla (Anthyllis vulneraria), Keski-Euroopassa muillakin hernekasveilla. Sandön havainnot viittaavat vahvasti siihen, että siellä laji elää merinätkelmällä (Lathyrus japonicus). Laji on aikaisemmin havaittu Sandössä vuosina 1959 (Paul Grotenfelt; Lauri Kaila, suullinen tieto) ja 1970 ( useita yksilöitä, Reijo Teriaho & Seppo Muurimaa; Seppo Kotiranta, suullinen tieto ja T. & K. Nupponen, omat muistiinpanot). Erkki Eurannon Nauvosta tallettama yksilö on mahdollisesti myös peräisin Sandöstä. Havainnointi: Haavinta kesäkuussa. Erittäin uhanalainen laji (luokka EN) Juurilasisiipi (Bembecia ichneumoniformis)* Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa esiintyvä harvinainen ja paikoittainen laji, joka on taantunut ilmeisesti elinympäristöjen vähenemisen vuoksi. Juurilasisiipi on havaittu Sandöstä 1950-luvulla (P. Grotenfelt & M. von Schantz). Max von Schantz kertoi, että hän muistaa hyvin kuivan kentän, jossa runsas keltamaitekasvusto ja myös juurilasisiiven toukkia, mutta ei muista tarkkaa paikkaa (Max von Schantz, suullinen tieto ). Laji elää avoimilla ja paahteisilla kedoilla, tienpientareilla ja ruderaateilla, joilla kasvaa toukan ravintokasvia keltamaitetta (Lotus corniculatus). Havainnointi: Haavinta ja feromonilla houkuttelu kesäkuun jälkipuoliskolta heinäkuun alkupuolelle. Vaarantuneet lajit (luokka VU) Nunnakirjokoisa (Pyrausta cingulatus)* Kuivien hiekkaisten ketojen ja muiden paahdealueiden laji, joka esiintyy laajalla alueella Ahvenanmaalta Pohjois-Karjalaan. Laji on kuitenkin taantunut voimakkaasti ja umpeenkasvu on uhkana jäljellä oleville esiintymille. Toukan ravintokasvi on kangasajuruoho (Thymus serpyllum). Laji on havaittu Sandössä 1950-luvulla (Max von Schantz yks.)

34 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 21 (Leinonen & Itämies 2002). Havainnointi: Haavinta kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin. Pikkuarokoisa (Pempeliella dilutella)* Perhosen elinympäristöjä ovat hietikkorannat, ruderaattialueet, tienvieret, ratapenkereet ja muut avoimet hiekkamaat. Lajin tunnetut nykyesiintymät ovat Dragsfjärdin saaristossa, Säkylässä, Hankoniemellä ja Liperissä. Lohjanharjun-Salpausselän alueelta laji näyttää täysin hävinneen. Toukka elää kangasajuruoholla (Thymus serpyllum). Havainnointi: Haavinta kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Isoarokoisa (Pempeliella ornatella)* Perhosen elinympäristöjä ovat hietikkorannat, ruderaattialueet, tienvieret, ratapenkereet ja muut avoimet hiekkamaat. Paikoittainen ja taantunut Etelä-Suomen laji, jonka harvat tunnetut esiintymät sijaitsevat Hankoniemellä, Hiittisten saaristossa, Säkylässä ja Salpausselän alueella. Toukan ravintokasvi on kangasajuruoho (Thymus serpyllum). Havainnointi: Haavinta kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Verikirjokoisa (Pyrausta sanguinalis)* Perhonen elää avoimilla ja paahteisilla hiekka-alueilla. Se on pääasiassa Lounais-Suomen ajuruohokenttien laji, mutta yksittäishavaintoja tunnetaan mm. Säkylästä, Lohjalta ja Lappeenrannasta. Toukan ravintokasvi on kangasajuruoho (Thymus serpyllum). Havainnointi: Haavinta ja valolla havainnointi kesäkuun puolivälistä heinäkuun jälkipuolelle. 2. Silmälläpidettävä perhoslaji (NT) Helmihopeatäplä (Issoria lathonia) Kuivien ja avoimien ympäristöjen laji, joka taantui Suomessa romahdusmaisesti 1970-luvun jälkeen. Helmihopeatäplän vakituiset elinalueet ovat nykyisin Lounais-Suomen saaristossa, jossa kanta on viime vuosina elpynyt ja laji on taas melko yleinen. Toukka elää orvokeilla (Viola). Havainnointi: Näköhavainnointi päivisin toukokuun lopulla ja kesäkuussa sekä heinäkuun jälkipuoliskolta syyskuun alkuun. Ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla) Ajuruohosulkasen elinympäristöjä ovat toukan ravintokasvia kangasajuruohoa (Thymus serpyllum) kasvavat hiekka-alueet. Laji oli aikoinaan melko yleinen, mutta viime aikoina se on taantunut selvästi, koska sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet romahdusmaisesti. Havainnointi: aikuisten haavinta kesäkuun puolivälistä heinäkuun lopulle. Laji tulee myös valolle yöllä. Maltsayökkönen (Trachea atriplicis) Maltsayökkönen on Etelä-Suomen laji, joka taantui voimakkaasti luvuilla, mutta on viime vuosina taas runsastunut. Elinympäristöjä ovat monenlaiset tuorepohjaiset paikat, kuten metsänreunat, niityt, rannat ja kulttuuriympäristöt. Toukka elää ainakin maltsoilla (Atriplex spp.), savikoilla (Chenopodium spp.), tatarlajeilla (Polygonum spp.) ja hierakoilla (Rumex spp.). Havainnointi: aikuisten houkuttelu valolla ja syötillä öisin kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun.

35 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 22 Liite 5. Dragetin hiekkarannan länsiosan koealan hoito-ohjeet. Dragetin hiekkarannan länsiosan (kohde 1) luonnonsuojelualueelle rajattiin n. 100 m x 200 m koeala (kuva 8), jolle tehtiin tarkka hoitosuunnitelma uhanalaisten paahdealueiden perhosten kannalta. Koeala jaettiin neljään osa-alueeseen: hiekkaranta, sianpuolukkavyöhyke, metsävyöhyke ja rantaniitty. Osa-alueiden tila, kasvillisuus ja suositeltavat hoitotoimenpiteet kuvataan alla. Osa-alue 1: Hiekkaranta Hiekkarannan avoin vyöhyke on 5-20 m leveä. Rannalla on jonkin verran kulutusta, mm. selvityspäivänä heinäkuussa muutama veneellinen aikuisia ja lapsia ottamassa aurinkoa, uimassa ja mylläämässä hiekkaa. Kasvillisuus on melko vähäistä, ja paljaan maanpinnan osuus on n. 80 %. Kohteen kaikki rantavehnäyksilöt ja yli puolet merinätkelmäyksilöistä kasvoivat hiekkarannalla. Lisäksi natoja (Festuca sp.) ja kangasajuruohoa esiintyi laikuittain. Ranta on lähes luonnontilainen ja hyvälaatuinen. Mahdollinen ongelma ovat aallokon rannalle kasaamat järviruo on ylivuotiset korret, jotka paikoin tukahduttavat paahdekasvillisuuden alleen. Hoito: Rannalle ajautuneiden järviruo on korsien poisto. Kulutuksen jälkiä olisi seurattava ja tarvittaessa rajoitettava liikkumista kasvillisuudeltaan aroilla rannan osilla. Osa-alue 2: Sianpuolukkavyöhyke Hiekkarannan takana oleva puustoinen vyöhyke, jonka leveys on pohjoisosasta n. 30 m ja eteläosasta 5-10 m. Mäntyjä on runsaasti, mutta mäntyjen välissä on erikokoisia aukkoja. Männyt varjostavat maanpintaa etelän ja etenkin lounaan/lännen puolelta. Paahteisimman ajan päivästä koko osa-alue on hyvin varjoinen. Alueelta on poistettu joitakin pieniä mäntyjä. Kenttäkerroksessa sianpuolukan peittävyys on n. 70 %, jäkälän/sammalen/karikkeen n. 20 %, ja paljaan hiekkamaan n. 10 %. Variksenmarjaa esiintyy vain niukalti, ja osa-alueen eteläosassa on kohtalaisesti merinätkelmää. Kangasajuruohoa kasvaa laajalti, mutta vain pieninä mättäinä. Hoito: Pääosa männyistä tulee poistaa. Vain kookkaimmat männyt jätetään kasvamaan. Osa männyistä tapetaan pystyyn siten, että koko osa-alueelle jätetään vähintään 30 kuollutta pystyrunkoa. Kaikki raivausjätteet (sahanpurut, oksat, neulaskasat) kuljetetaan pois. Maanpintaa avataan poistamalla puolet sianpuolukkakasvustoista siten, että osa poltetaan ja osa revitään pois. Jäkälöityneitä/sammaloituneita kohtia avataan laikuittain siten, että alueelle ei jää laajoja yhtenäisiä umpeutuneita kohtia. Lanausta voi harkita tehtäväksi niissä kohdissa, joissa kangasajuruohoa ei esiinny. Osa-alue 3: Metsävyöhyke Metsäinen vyöhyke osa-alueen 2 länsireunasta pohjois-etelä-suuntaiseen ajouraan asti. Harvahkoa männikköä ja yksittäisiä kuusia, jotka varjostavat osa-aluetta kauttaaltaan. Itäreunan suuret männyt varjostavat iltapäivisin myös osa-aluetta 2. Maanpinta on variksenmarjan, sianpuolukan, jäkälän ja sammalen peitossa, eikä paljasta hiekkamaata ole lainkaan. Hoito: Kaikki nuoret ja osa suuremmista männyistä poistetaan siten, että kenttäkerrokseen muodostuu paisteisia laikkuja. Kymmenkunta osa-alueen itäreunalla kasvavaa kookasta mäntyä tapetaan pystyyn. Maanpintaa avataan laikuittain paisteisilta kohdilta ajouraan asti siten, että tiheän aluskasvillisuuden välissä on paljaita hiekkamaalaikkuja. Osa-alue 4: Rantaniitty

36 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 23 Koealan kaakkoisosan ruovikon ja puustoisen rannan välinen n. 5 m leveä kaistale. Osa-alueella kasvaa mm. runsaasti merinätkelmää. Ruovikon lähellä maanpinta on heinittynyttä ja tiheäkasvuista. Alueen itäpuolinen ruovikko on korkeaa. Hoito: Tiheän ruovikon niitto siitä rannan osasta, joka matalan veden aikaan on vedenpinnan yläpuolella. Ruovikon ulko-osaa ei tule niittää, koska se toimii tuulensuojana. Niittoa EI saa ulottaa matalakasvuiseen rantaniittyyn, joka on perhosille hyvä suojapaikka ja niityn reunamilla kasvaa myös perhosten kannalta merkittäviä kasvilajeja (mm. merinätkelmä). Niityn reunoilla kasvavat nuoret puut tulee poistaa, jolloin niittyalue laajenee ja sen valoisuus kasvaa. Kuva 8. Dragetin hiekkarannan länsiosan koealan ja osa-alueiden rajaukset.

37 Sandön perhosselvityksiä 2008 ja Dragetin hoitosuunnitelma 24 Liite 6. Esiselvitykseen sisältyneet kasvilajit. Achillea millefolium (Siankärsämö) Achillea ptarmica (Ojakärsämö) Antennaria dioica (Kissankäpälä) Anthemis tinctoria (Keltasauramo) Anthyllis vulneraria (Masmalo) CR-LC Armeria maritima (Laukkaneilikka) CR Artemisia absinthium (Mali) Artemisia campestris (Ketomaruna) Artemisia vulgaris (Pujo) Astragalus alpinus (Tunturikurjenherne) Calluna vulgaris (Kanerva) Carex ericetorum (Kanervisara) Carlina spp. (Kurhot) EN-VU Centaurea jacea (Ahdekaunokki) Centaurea scabiosa (Ketokaunokki) Cerastium semidecandrum (Mäkihärkki) Chenopodium album (Jauhosavikka) Dianthus arenarius (Hietaneilikka) VU Dianthus deltoides (Ketoneilikka) NT Echium vulgare (Neidonkieli) Empetrum nigrum (Variksenmarja) Erigeron acer (Karvaskallioinen) NT-LC Festuca polesica (Hietikkonata) Filago arvensis (Ketotuulenlento) Filipendula vulgaris (Sikoangervo) Fragaria vesca (Ahomansikka) Galium verum (Keltamatara) VU Gnaphalium sylvaticum (Ahojäkkärä) Gypsophila fastigiata (Kangasraunikki) VU Helianthemum nummularium (Päivännouto) NT Herniaria glabra (Tyräruoho) Hieracium spp.[pilosella] (Harakankeltanot) Hypericum spp. (Kuismat) Inula salicina (Rantahirvenjuuri) Knautia arvensis (Ruusuruoho) Lathyrus linifolius (Syylälinnunherne) Leucanthemum vulgare (Päivänkakkara) Leymus arenarius (Rantavehnä) Lotus corniculatus (Keltamaite) Lychnis viscaria (Mäkitervakko) Medicago spp. (Mailaset) Origanum vulgare (Mäkimeirami) Oxytropis campestris (Idänkeulankärki) Picris hieracioides (Keltanokitkerö) Pimpinella saxifraga (Pukinjuuri) Plantago lanceolata (Heinäratamo) Polygala vulgaris (Isolinnunruoho) Prunella vulgaris (Niittyhumala) Salix repens (Hanhenpaju) Saxifraga granulata (Papelorikko) Scleranthus spp. (Jäsenruohot) Sedum telephium (Isomaksaruoho) Senecio jacobaea (Jaakonvillakko) Silene nutans (Nuokkukohokki) Solidago virgaurea (Kultapiisku) Succisa pratensis (Purtojuuri) Tanacetum vulgare (Pietaryrtti) Thymus serpyllum (Kangasajuruoho) Trifolium medium (Metsäapila) Trifolium pratense (Puna-apila) Verbascum thapsus (Ukontulikukka) Vicia cracca (Hiirenvirna) Vincetoxicum hirundinaria (Käärmeenpistonyrtti)

38 Lansantie 3 D Espoo Pekka Robert Sundell Toimitusjohtaja p pekka.sundell@faunatica.fi Marko Nieminen Dosentti, tutkimussuunnittelija p marko.nieminen@faunatica.fi Kari Nupponen FM, projektipäällikkö p kari.nupponen@faunatica.fi

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,

Lisätiedot

Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008

Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Espoo 2008 Halikon Märynummen perhosselvitykset 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 3. Johtopäätökset

Lisätiedot

LUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015

LUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 LUONNOS 15.9.2015 Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset:

Lisätiedot

4. Kirjallisuus 10. Liite 1. Menetelmäkuvaukset 13 Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot 15

4. Kirjallisuus 10. Liite 1. Menetelmäkuvaukset 13 Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot 15 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 4 2.1. Mukulakirvelin esiintyminen 4 2.2. Kirvelilattakoin esiintyminen 6 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 9 3.1. Jatkoselvitykset ja

Lisätiedot

Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2

Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2 Faunatican raportteja 16/2016 Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2 Kari Nupponen, Marko Nieminen & Timo Nupponen 1 2 Liite 2. Lopen

Lisätiedot

LUONNOS. Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011

LUONNOS. Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011 LUONNOS Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011 Espoo 2011 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla 2011 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe Varsinais-Suomi LAUSUNTO 27.03.2019 Diaarinumero VARELY/2018/2018 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 30.1.2019 Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan

Lisätiedot

Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Vieremän Hällämönharjulla vuosina 2011 2012

Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Vieremän Hällämönharjulla vuosina 2011 2012 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Vieremän Hällämönharjulla vuosina 2011 2012 Espoo 2013 Paahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Hällämönharjulla 2011 2012 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos, kortteli 29, Pyhäranta, luonnos

Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos, kortteli 29, Pyhäranta, luonnos Varsinais-Suomi LAUSUNTO 28.3.2018 Diaarinumero VARELY/658/2018 Pyhärannan kunta Pajamäentie 4 23950 Pyhäranta kunta@pyharanta.fi Lausuntopyyntönne, saapunut 28.2.2018 Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3452/2017 Varsinais-Suomi 22.12.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 24.11.2017 Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

Lisätiedot

Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 8

Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 8 Faunatican raportteja 16/2016 Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 8 Kari Nupponen, Marko Nieminen & Timo Nupponen 1 2 Liite 8. Hangon

Lisätiedot

Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe

Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe Varsinais-Suomi LAUSUNTO 25.02.2019 Diaarinumero VARELY/42/2019 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 03.01.2019 Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan

Lisätiedot

Helsingin Malmin lentokentän alueen huomionarvoisten perhoslajien esiintymisselvityksiä vuonna 2017

Helsingin Malmin lentokentän alueen huomionarvoisten perhoslajien esiintymisselvityksiä vuonna 2017 Faunatican raportteja 39/2017 Helsingin Malmin lentokentän alueen huomionarvoisten perhoslajien esiintymisselvityksiä vuonna 2017 Kari Nupponen 1 Faunatican raportteja 39/2017 Päiväys: 1.9.2017 Kirjoittaja:

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Lausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

Lausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/399/2017 Varsinais-Suomi 6.4.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 1.2.2017 Lausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE

Lisätiedot

Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3626/2016 Varsinais-Suomi 13.1.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 2.11.2016 Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

Lausunto ranta-asemakaavasta, Länsi-Vuosnainen, ehdotusvaihe

Lausunto ranta-asemakaavasta, Länsi-Vuosnainen, ehdotusvaihe Varsinais-Suomi LAUSUNTO 12.12.2018 Diaarinumero VARELY/1049/2018 kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntönne, saapunut 09.11.2018 Lausunto ranta-asemakaavasta, Länsi-Vuosnainen, ehdotusvaihe ELY-keskus

Lisätiedot

Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe

Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 22.3.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 1.2.2017 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe KAAVAHANKE Kaava-alue

Lisätiedot

LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 21.12.2016 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 7.10.2016 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe

Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3626/2016 Varsinais-Suomi 27.4.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 13.3.2017 Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe KAAVAHANKE

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Pikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008

Pikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008 Pikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008 Espoo 2008 Pikkusinisiiven jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolassa 2008 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uusikaupunki, Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asema ja rantaasemakaavan

Uusikaupunki, Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asema ja rantaasemakaavan Varsinais-Suomi LAUSUNTO 30.1.2019 Diaarinumero VARELY/1497/2018 Liite 1 kpl kirjaamo@uusikaupunki.fi Viite: Kaavoittajan sähköposti 3.1.2019 Uusikaupunki, Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asema ja

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, kortteli 2, Eura

Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, kortteli 2, Eura Lausunto VARELY/2867/2018 20.02.2019 Julkinen Euran kunta PL 22 27511 EURA kirjaamo@eura.fi kimmo.haapanen@eura.fi Viite : lausuntopyyntönne 22.1.2019 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, kortteli

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Uudenkaupungin Iso-Pirkholman ranta-asemakaavan muutos 3, ehdotus

Uudenkaupungin Iso-Pirkholman ranta-asemakaavan muutos 3, ehdotus Varsinais-Suomi LAUSUNTO 30.1.2018 Diaarinumero VARELY/906/07.01/2013 Liite 1 kpl kirjaamo@uusikaupunki.fi Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2017 Uudenkaupungin Iso-Pirkholman ranta-asemakaavan muutos 3,

Lisätiedot

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella

Lisätiedot

Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki, ehdotusvaihe

Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki, ehdotusvaihe Varsinais-Suomi LAUSUNTO 11.03.2019 Diaarinumero VARELY/5129/2018 Liite 1 kpl Ulvilan kaupunki juha.virola@ulvila.fi Viite: Lausuntopyyntö 15.02.2019 Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki,

Lisätiedot

Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys

Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 2018 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Tulokset 4 2.1. Kohteiden valinta 4 2.2. Havainnot 7 2.3. Isomaksaruoho

Lisätiedot

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Meri-Teijon osa-alue B ranta-asemakaavan muutos 2, luonnos

Meri-Teijon osa-alue B ranta-asemakaavan muutos 2, luonnos Varsinais-Suomi LAUSUNTO 5.3.2018 Diaarinumero VARELY/373/2018 Liite 1 kpl kaupunkisuunnittelu@salo.fi Viite: Lausuntopyyntönne 3.2.2018 Meri-Teijon osa-alue B ranta-asemakaavan muutos 2, luonnos Salon

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010

Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010 Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010 Espoo 2010 Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset 2010 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1.

Lisätiedot

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.

Lisätiedot

Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe

Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe Varsinais-Suomi LAUSUNTO 20.3.2018 Diaarinumero VARELY/371/2018 Liite 1 kpl Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe

Lisätiedot

Korvanmetsän ranta-asemakaava, ehdotus

Korvanmetsän ranta-asemakaava, ehdotus Varsinais-Suomi LAUSUNTO 13.3.2019 Diaarinumero VARELY/785/2017 Liite 1 kpl kaupunkisuunnittelu@salo.fi Viite: Lausuntopyyntönne 20.2.2019 Korvanmetsän ranta-asemakaava, ehdotus Salon kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi

Lausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi Varsinais-Suomi LAUSUNTO 30.01.2019 Diaarinumero VARELY/399/2017 kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö, saapunut 28.12.2018 Lausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi ELY-keskus

Lisätiedot

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus 28.10.2015 Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015

Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015 Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Katkovyökaskas (Planaphrodes nigrita) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja

Lisätiedot

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...

Lisätiedot

Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaavaluonnos, Ulvilan kaupunki

Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaavaluonnos, Ulvilan kaupunki Varsinais-Suomi LAUSUNTO xx.xx.201x Diaarinumero VARELY/xxx/201x Liite 1 kpl Ulvilan kaupunki juha.virola@ulvila.fi Viite: Lausuntopyyntö 11.12.2018 Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaavaluonnos, Ulvilan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Huittisten Myllytien alueen asemakaavaluonnos, Huittisten kaupunki

Huittisten Myllytien alueen asemakaavaluonnos, Huittisten kaupunki Varsinais-Suomi LAUSUNTO 17.01.2019 Diaarinumero VARELY/308/2017 Liite 1 kpl Huittisten kaupunki kaupunki@huittinen.fi arttu.salonen@huittinen.fi Viite: Lausuntopyyntö 28.09.2018 Huittisten Myllytien alueen

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Porin Jokikeskuksen asemakaavaehdotus (Eteläranta)

Porin Jokikeskuksen asemakaavaehdotus (Eteläranta) LAUSUNTO VARELY/93/07.01/2013 7.11.2018 Porin kaupunki kaupunkisuunnittelu@pori.fi risto.reipas@pori.fi Porin Jokikeskuksen asemakaavaehdotus (Eteläranta) Hanke ja suunnittelutilanne Kaavamuutoksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot

Lausunto Asuntomessualueen asemakaava (OAS+luonnos)

Lausunto Asuntomessualueen asemakaava (OAS+luonnos) LAUSUNTO 1 (3) 17.4.2018 Naantalin kaupunki Kirjaamo PL 43 21101 NAANTALI kirjaamo@naantali.fi Lausunto Asuntomessualueen asemakaava (OAS+luonnos) Viite Lausuntopyyntönne 20.3.2018 Nykyinen sähkönjakeluverkko

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28)

Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28) Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI0422005) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28) Yleiskuvaus Taipalsaaren Kyläniemi kuuluu Salpausselän harjukokonaisuuteen. Toisen

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Ajuruohoruskolude (Rhopalus distinctus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Lausunto Petsamon ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

Lausunto Petsamon ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/2925/2017 Varsinais-Suomi 28.11.2017 Uudenkaupungin kaupunki Kaupunkisuunnittelu kirjaamo@uusikaupunki.fi annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi Viite: lausuntopyyntö 6.10.2017

Lisätiedot

Kankaan liito-oravaselvitys

Kankaan liito-oravaselvitys Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Neljän suon esiselvitys ja suovenhokkaan esiintymisselvitys Päijät Hämeessä 2012

Neljän suon esiselvitys ja suovenhokkaan esiintymisselvitys Päijät Hämeessä 2012 Neljän suon esiselvitys ja suovenhokkaan esiintymisselvitys Päijät Hämeessä 2012 Espoo 2012 Perhosselvityksiä Päijät-Hämeen soilla 2012 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 4 2.1.

Lisätiedot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193

Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193 Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Kotiranta 4:193 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa sijaitseva Vatulanharju-Ulvaanharjun harjujakso on kaikkiaan yli

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja

Lisätiedot

Lausunto luonnokseen kunnantalon tontin asemakaavan muutokseksi, Nousiainen

Lausunto luonnokseen kunnantalon tontin asemakaavan muutokseksi, Nousiainen Lausunto 1.2.2019 / wepdwukmtcw 136480C1 ASIA VARELY/228/2019 Nousiaisten kunnanhallitus nousiaisten.kunta@nousiainen.fi Viite: Nousiaisten kunnan lausuntopyyntö 7.1.2019 Lausunto luonnokseen kunnantalon

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA EURAJOEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Alue ja suunnittelun kohde Rantaosayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alueet sijaitsevat Eurajoella, Kuivalahden ja

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017

Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2

Lisätiedot

Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.

Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk. 15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Halkonevan perhosselvitys, Ilmajoki 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot