Maahanmuuttajaperheiden tukeminen

Transkriptio

1

2 Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste seminaari Maahanmuuttajaperheiden tukeminen Sambeau Sam-Koskitanner Onko eri kulttuurien kanssa työskentely kohtaamisia vai törmäyksiä?

3 Taustani/ luottamustehtävät Syntyisin Kambodzhasta, Batdamboang. Suomeen tullut pakolaisena yli 20 vuotta sitten. Työkokemuksia kunnallisella puolella, yksityisellä sekä yrittäjänä että valtiontehtävissä. Työt: asiakaspalvelussa, tuotannossa, tutkimustyössä, erityisasiantuntijana, tulkkina sekä kokemuskouluttajana.

4 Tausta/ luottamustehtävät Vuodenpakolaisnainen Kunnallispolitiikassa, sosiaalilautakunnassa. Mun Salo ry:n monikulttuurisenyhdistyksen puheenjohtaja. Salon maahanmuuttajaneuvoston jäsen. Luottamustehtävät: Länsi-suomen ETNO:n (etnistensuhteidenneuvottelukunta) alueellinen edustaja.

5 Nykyinen työ Tulkki Erityisasiantuntija integraatio- sekä maahanmuuttajakysymyksissä. Kansainvälisyys- sekä imagokouluttaja. Health coaching Parisuhteen ja yksilön seksuaaliterveysohjaus. Työnohjaaja/ konsultoivaerityisasiantuntija maahanmuuttajien kanssa työskenteleville.

6 Käsitteitä: maahanmuuttaja, paluumuuttaja, ulkomaalainen Maahanmuuttaja Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ihminen, joka on siirtynyt oleskelemaan toiseen kansallisvaltioon. Maahanmuuton syitä on useita, esimerkiksi työ, opiskelu tai pakolaisuus.

7 Ulkomaalainen Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi siis olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva, esim. turisti, liikemies tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahan muuttanut esim. siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija.

8 Paluumuuttaja Ulkosuomalainen, joka on pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen (esim. Ruotsin suomalainen, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset mm. inkeriläiset jne.)

9 Paluumuuttajana pakolainen UNHCR (YK:n pakolaisjärjestö) tekee pakolaisten paluumuuttoa, jos olosuhteet kotimaassa ovat muuttuneet siten, että sinne on mahdollisuus palata ja paon syyt poistuneet.

10 Pakolainen Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Pakolainen oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella monista syistä. Hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

11 Suomen kansalaisuus Kansalaisuus tarkoittaa valtion ja yksityisen henkilön välistä laillista suhdetta, joka sisältää molemminpuolisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Kukin valtio säätää itsenäisesti siitä, miten kansalaisuus saadaan, miten siitä voi luopua ja miten sen menettää. Suomen kansalaisuudesta säädetään voimaan tulleessa kansalaisuuslaissa (359/2003).

12 Suomessa on maahanmuuttajia? Vuoden 2009 lopussa noin oli ulkomaalaisia eli henkilöitä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Henkilöitä, joiden äidinkieli oli muu kuin kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame) oli n

13 Salo kansainvälinen kaupunki Koko Varsinais-Suomessa ulkomaalaistaustaisia asuu noin Heistä noin henkilöä asuu Salossa, salolaisista yli 4 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Ennen kuntaliitosta luku oli noin 5 prosenttia. Koko maan väestöstä ulkomaalaisia on 2,7 %.

14 Salo kansainvälinen kaupunki Salossa asuu ihmisiä yli 85 eri maasta. Suurimmat kansallisuusryhmät koko Suomessa ovat venäläiset ja virolaiset. Näin on myös Salossa. Muita suurempia kansallisuusryhmiä ovat Serbia ja Montenegro, Irak, Iran, Kiina ja Thaimaa.

15 Paljonko maahanmuutto maksaa? Kustannukset jakautuvat usean hallinnonalan sekä valtion ja kuntien kesken. Näin ollen maahanmuuton nettokustannuksia on hyvin vaikea laskea. Maahanmuuttajat ovat myös veronmaksajia. Kuntalaisina maahanmuuttajilla on oikeus perus- ja muihin palveluihin muiden kuntalaisten tavoin ja kustannukset muodostuvat sellaisista palveluista ja tulonsiirroista, joita maksetaan kaikille Suomessa asuville.

16 Yleisimmät syyt muuttaa Suomeen? Suomeen muutetaan eniten töihin, opiskelemaan tai perheen perässä. Vuoden 2009 oleskelulupatilastojen mukaan: Eniten myönnettiin oleskelulupia perheen takia n henkilölle. Toisiksi eniten opiskelijoille n henkilölle. Kolmanneksi eniten työn takia n henkilölle. Turvapaikka myönnettiin 116 henkilölle. Oleskelulupa humanitaarisen- tai toissijaisen suojelun tarpeen perusteella hiukan yli henkilölle.

17 Uusi yhteiskunta Maahanmuuttajan menneen elämän ja nykyisen tasapainottelu. Omapaikkansa hakeminen/ löytäminen. Kielelliset haasteet. Uusi maa, uudet säännöt: tasa-arvolaki (myytti naistenvaltakunnasta ). Suomenlainpykälien sisäpuolella pysyminen: entinen ja nykyinen kulttuuritavat.

18 Kielellisistä haasteista uudessa yhteiskunnassa sekä vanhempina Liian nopeasti puhuttu/ kerrottu asia. Murteet/ slangit ym. Maahanmuuttaja oppii ymmärtämään suomea nopeammin, mutta puheentuottaminen vaikeampaa ja hitaampaa. Reissuvihko- sekä tiedotteiden sisällön vaikeaselkoisuus yksinkertaistaa suomenkielellä muutamat kohdat sekä esim. englanniksi tai ranskaksi.

19 Tasa-arvoinen yhteiskunta? Tasa-arvo eri ikäryhmien välillä. Elämäkoulun tuoma viisaus, on ainut viisaus joka on kunnioituksen arvoinen. Lakipykälien tulkintavaikeus/ väärinkäsitys, aiheuttaen siten suuria kriisejä. valtaa ainoastaan lapsilla ja naisilla, esim. oikeudenpäätös erotilanteissa. Kaksi kulttuuria saman katon alla, lapset ja vanhemmat. Tasa-arvo koulutettujen ja lukutaidottomien välillä. Olen edellisessä elämässäni tehnyt jotakin hyvin pahaa, kohtalonani on nyt hyvittää tehdyt teot tässä elämässä. Tasa-arvo maahanmuuttajan ja kantaväestön välillä. Ei koulutusta vastaavaa työtä. Käydyt koulutukset sekä työkokemusten mitätöinti.

20 Omat kokemukset elämä sodan jälkeisessä ympäristössä Seksuaalikasvatus on tabu kiertoilmaisut kaikista genitaalialueista eli sukupuolielinten alueista. Naisen ja tytön asema, äidit ja isoäidit ankarimpia perinteen vaalijoita. jotta tyttö kelpaa tulevalle puolisolle. Uusi perhekokoonpano ja suvun merkitys verisiteet Ihmissuhdeverkosto Kasvojenmenetys ja kunnianloukkaus Hyväksikäyttötapaukset

21 Uskonnon/uskomuksien merkitys Elämä jatkuu välittömästi kuoleman jälkeen, vaikka keho saattaa olla eri. Edellisen elämän teot tilitetään nykyisessä elämässä. Lukutaidottomuus/ huono-osaisuus oma syytään Turvautuminen kansanparantajiin ja ennustajiin. Ongelmallisin alue: syrjäseutu Tasa-arvo ja länsimaalaiset käsitykset paremmin esillä suurissa kaupungeissa

22 Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etnisten suhteiden neuvottelukunta (Etno) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.

23 Integroitumisen eri jarruttavat tekijät Kieliongelman takia kokevat olevansa vammaisia syviä masennuksia. Menneisyyden varjo, traumat, kidutukset Epäinhimillisiä odotuksia uran ja koulutuksien suhteen tietämättömyys Suomessa tarjottavien palvelujen antimista. Viranomaisten aseman/ tehtävä hukassa sosiaalitoimistontyöntekijän rooli monelle työntekijälle äärimmäisiä tosi pahoja tai hyväsydämisiä ei tietoja lakiin perustuvista päätöksistä.

24 Monikulttuurinen Suomi Monissa kulttuureissa käsitykset sukupuolesta mieheydestä ja naiseudesta seka seksuaalisuudesta ovat hyvin erilaiset, kuin länsimaissa. Monikulttuurisessakin yhteiskunnassa kaikilta vaaditaan lakien noudattamista, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Työntekijällä ja asiakkaalla saattaa olla samoja haasteita ylittää ennakkoluuloja. Kohtaamisessa helpottaa tieto siitä, että olemme ensisijaisesti ihmisiä, joilla on samoja tarpeita, unelmia ja toiveita.

25 Virheellisiä uskomuksia ja kommunikaatio-ongelmia Häpeälliseksi koettu asia vaihtelee kulttuureittain. Tärkeää on uskaltaa puhua siitäkin, mikä seksuaalisuudessa on määritelty tabuksi ja mikä on ehdottomasti kiellettyä.

26 Kuinka samanlaisia ja kuinka erilaisia olemme? Erilaisuuden korostaminen voi estää kommunikaation ja kontaktin. Pyrkimys ymmärtää ja diplomaattisesti keskustelemalla voi savuttaa paljon. Se johtaa siten hyvään sekä aitoon kohtaamiseen ja vuoropuhelun käynnistymiseen.

27 Laki koskettaa kaikkia täällä asuvia Työntekijänä ei kannata sensuroida tietoa vaan kertoa, mitkä lain mukaan ovat naisen, miehen ja lasten oikeudet Suomessa. Asiakkaan kanssa voi yhdessä miettiä, mitkä ovat myytit ja tosiasiat suomalaisesta tai länsimaisesta kulttuurista. Asiakkaan kanssa voi keskustella ihmisoikeuksista ja demokratiasta.

28 Verkosto Monella maahanmuuttaneella on vain vähän suomalaisia tuttavia ja ystäviä. Elämänpiiriin kuuluu muita maahanmuuttajia, ja monesti varsinkin maahan muuttaneiden naisten ystävät ovat omasta suvusta ja perheestä. Harvalla maahanmuuttajamiehellä on suomalaisia miehiä ystävinään ja tuttavina.

29 Myytti Monella uudella tulijalla on ennakkoasenteita, mielikuvia ja vääriä uskomuksia suomalaisesta elämäntavasta ja ihmisistä. Eräs vahvasti elävä myytti on käsitys seksuaalisuuden ja seksin rajattomasta vapaudesta.

30 Ennakkoluulot ja syrjintä Mitä selkeämmin maahanmuuttaja erottuu maan enemmistöstä, sitä todennäköisemmin hän joutuu kokemaan syrjintää ja rasismia. Työntekijän on oltava sensitiivinen syrjintäkysymyksissä, koska uudet tulokkaat ovat valtaväestön "armoilla". Työntekijä saattaa jo tarkoittamattaan syrjiä tiedon puutteensa takia, koska hän ei voi kaikkia asioita ymmärtää.

31 Ennakkoluulot ja syrjintä Työntekijöissä on myös ennakkoasenteita uusia tulokkaita kohtaan, kuten: - kielitaito ei riitä kohtaamiseen - heidän perinteensä ovat outoja - heidän arvonsa ja moraalinsa ovat menneestä maailmasta - heidän tasa-arvo ei toteudu heidän ihmissuhteissaan. Ei kannata yleistää eikä uskoa, että yksilö voisi edustaa koko kansansa tapoja. Samanlaisuus voi yllättää asiakastyössä.

32 syntymäsiirto-pilleri ja abortti Monet maahanmuuttajanaiset menevät nuorina naimisiin: varhainen sitoutuminen on tapa estää nuorten kokeilut. ehkäisypillerin hankinta voi olla kauhistuksen paikka. Nuoret pojat eivät käytännössä saa seksuaalikasvatusta, vaikka he ovat aktiivisia seksielämässään. Poikien on vaikea mieltää ehkäisyvälineineiden käyttöön liittyvää seksuaalikasvatusta ja seksuaalineuvontatyötä itseään palveleviksi.

33 syntymänsiirto-pilleri ja abortti Monessa yhteiskunnassa miehen hedelmättömyyttä ei ajatella olevan olemassa. Naisesta erotaan tai hänet lähetetään takaisin kotimaahansa, jos hän ei saa lasta ( viallinen yksilö ), vaikka syy lapsettomuuteen olisi miehessä. Mies saattaa kieltäytyä lapsettomuustutkimuksista, koska se olisi nöyryyttävää.

34 Sukupuolivähemmistö maahanmuuttajat Työntekijän on tärkeä tiedostaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset, nuoret ja aikuiset ovat osa jokaista kulttuuria, etnistä ryhmää ja uskontokuntaa. Asiakas tarvitsee työntekijän, joka kuuntelee tarkasti ja luottaa asiakkaan omaan elämänkokemukseen, kulttuurintuntemukseen ja voimavaroihin.

35 Uusi yhteiskunta Jo maahantulovaiheessa pitäisi maahanmuuttajavanhemmille kertoa lasten kasvatukseen liittyvistä asioista ja vanhempien rooleista Suomessa. Maahantulohaastattelu Perinteisen miehen ja naisen roolin voi kyseenalaistaa ja vahvistaa uudenlaisia identiteettejä. Tavoitteena voi olla positiivisten mies- naisroolien tukeminen ja antaminen. Uskotaan, että toiminta, tavat ja teot voivat muuttua.

36 Uudenlainen yhteiskunta/ työskentelykenttä Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää kulttuurisensitiivistä tietoisuutta tarvitaan palveluihin lisää. Viranomaisten ja työntekijöiden ammattitaidon kehittäminen sekä alueellisesti että valtakunnallisesti olisi tärkeää! Toiminnassa on hyvä kokeilla uusia toimintatapoja, kyseenalaistaa ja ylittää tuttuja turvallisuusrajoja.

37 Monikulttuurinen avioliitto Joka kymmenes maassamme vuosittain solmitusta avioliitosta on monikulttuurinen. Silti monikulttuurisuus ei välttämättä ennusta liiton kestävyyttä suuntaan eikä toiseen, vaikka joitakin riskitekijöitä vaikuttaisi olevan. Tilastojen mukaan suomalaisulkomaalaisten liitot sekä lisäksi kahden ulkomaalaisen liitot ovat riskialttiimpia erolle kuin kahden suomalaisen liitot.

38 Monikulttuurinen avioliitto Samasta maasta tulevien maahanmuuttajien liitot pysyvät usein virallisesti koossa parisuhdeongelmista huolimatta. Saatetaan muuttaa erilleen ilman virallista eroa yhteisöllisiä normeja kunnioittaen. Erojen seurauksena ulkomaalaisten yksinhuoltajanaisten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Erossa voi käydä niin, että ihminen joutuu oman yhteisönsä ulkopuolelle ja syrjimäksi, samalla muusta yhteiskunnasta eristetyksi. Tilannetta vaikeuttavat usein myös kieliongelmat.

39 Yksi maa, yksi laki ja samalla kulttuurinen valinnanvapaus Monikulttuurisessa työssä ja kohtaamisessa auttaa ymmärrys, että jokaisen asiakkaan toive on ensisijaisesti tulla kohdatuksi ihmisenä, ei kauhukuvana tai ihanteena. Viimekädessä olemme sekä työntekijät että asiakkaat ihan tavallisena ihmisenä.

40 Työntekijän valmiudet Seksuaaliongelmat ovat vielä niin alihoidettu alue, että pienetkin taitotiedon lisäyksellä monien on mahdollista parantaa ammatillista osaamistaan merkittävästi. Vaikka ei tekisi mitään muuta, voi opetella kuuntelemaan rauhallisesti, kiirehtimättä loppuun saakka, mitä asiakkaalla on sanottavana ja sitten ohjata hänet eteenpäin.

41 Työntekijän valmiudet Työntekijän valmiudet asiakkaan kohtaamiseen ovat siis se perusta, jolle hoitomahdollisuus rakentuu. Arvostava ja ymmärtävä suhtautuminen, läsnä oleminen, asiakkaan kuuleminen ja objektiivisuus tulkinnoissa ovat hyvän itsetuntemuksen ohella työntekijän valmiuksien kulmakiviä.

42 Asiakkaan kohtaamisessa auttaa tavallisuuden näkeminen ja ihmisen kunnioitus!

43 Lähteet: Salon kaupunki, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajan kotoutuminen Sisäasianministeriö THL, väestöliitto ja tilastokeskus Leena Hattunen: seksuaalisen halun ääriviivoja Seksuaalisuus kirja (2006): Toim.Dan Apter, Leena Väisälä ja Kari Kaimola. Vantaan kaupungin sivistystoimen maahanmuuttajien kanssa työskenteleville

44