EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA"

Transkriptio

1 EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

2 SISÄLLYS 1 YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Jalostustoimikunta RODUN NYKYTILANNE Populaation rakenne ja jalostuspohja Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Käyttö- ja koeominaisuudet Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista Terveys ja lisääntyminen PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Yleisimmät kuolinsyyt Lisääntyminen Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Yhteenveto rodun keskeisimmistä hyvinvointi- ja terveysongelmista Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Jalostuksen tavoitteet Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille Rotua harrastavan yhdistyksen toimenpiteet Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta...37 LÄHTEET...38 LIITTEET LIITE 1 Rotumääritelmä LIITE 2 Yhteenveto terveyskyselystä 2008 LIITE 3 Rodun historiaa

3 3 1 YHTEENVETO Tavoiteohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään sellaisten periytyvien vikojen taisairauksien leviämistä rodun kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai heikentävät sen elämän laatua. Eurasier on kotoisin Saksasta. Sen jalostus alkoi 1960-luvulla risteyttämällä chow chow ja wolfspitz. Rotu tunnettiin aluksi nimellä wolf-chow. Samojediristeytyksen jälkeen sen nimeksi tuli eurasier. FCI tunnusti rodun vuonna Eurasier on jalostettu seurakoiraksi; sen käyttötarkoitus on aina ollut kaikissa maissa seurakoirana oleminen, mitä voidaan pitää rodun käyttöominaisuutena. Ihanteellinen seurakoiran luonne on ollut alusta alkaen jalostuksen tärkeimpiä tavoitteita. Ensimmäiset eurasierit on tuotu Suomeen vuonna 1989 Saksasta. Vuoteen 2009 mennessä eurasiereja Suomessa on kasvattanut 35 kasvattajaa ja rekisteröinnit ovat vaihdelleet kolmentoista ja kuudenkymmenen välillä vuosittain. Suomen rotuyhdistys Suomen Eurasierkerho on perustettu vuonna Jäsenmäärä vuonna 2009 oli 184. Yhdistyksen hallitus nimeää jalostustoimikunnan vuosittain, joka pyrkii pitkäjänteiseen jalostustyöhön ja pitää yhteyttä ulkomaille. Jalostustoimikunnan keskeisin tehtävä on puolueettoman ja monipuolisen tiedon kerääminen ja edelleen tiedottaminen. Rodun kotimaassa Saksassa esiintyy eurasieria melko laajasti. Siellä rekisteröidään vuosittain pentua Saksan kennelliiton alaisuudessa. Myös muualla Euroopassa rotua esiintyy ja myös nykyään USA:ssa ja Kanadassa. Pohjoismaista Ruotsissa rekisteröidään eniten pentuja. Rodun geenipohja maailmanlaajuisesti katsoen on pieni. Geenipohja pyritään pitämään mahdollisimman laajana ja sitä halutaan parantaa uusilla risteytyksillä alkuperäisrotuihin. Ulkomaisia tuontikoiria on tuotu eri maista ja jalostustoimikunta auttaa mielellään löytämään mahdollisimman eri sukuisia koiria. Vaikka kanta on Suomessa pieni, koiria on viety useaan maahaan, myös rodun kotimaahan. Eurasierpopulaation monimuotoisuuden turvaamiseksi on suositeltavaa käyttää jalostukseen mahdollisimman paljon eri narttuja ja uroksia. Yksittäisten koirien runsas käyttö aiheuttaa pienessä kannassa nopeasti geenipohjan kaventumista. Tärkeimmät rodun jalostuspohjaa kaventavat tekijät ovat yksittäisten koirien ja/tai linjojen liian runsas jalostuskäyttö sekä jalostusmateriaalin (erityisesti urosten) vähäinen määrä Suomessa. Omistajista 78% on tyytyväisiä koiriensa luonteisiin. 16% kokee koiriensa luonteessa olevan arkuutta, epävarmuutta, hermostuneisuutta tai varautuneisuutta. (Terveyskysely 2008) Luonteiden parantamiseen pyritään vaikuttamaan jalostusvalinnoilla sekä jakamalla tietoa pentujen sosiaalistamisen tärkeydestä. Yhä useampaa koiraa voidaan pitää vilkkaana. Hermorakenteeseen onkin kiinnitettävä huomiota. Ulkomuototuomareita koulutetaan huomioimaan paremmin oikea rodunomainen luonne. Vaikka eurasier onkin seurakoira, sen kanssa voi harrastaa monipuolisesti esim. tokoa, näyttelyitä ja agilitya. Yksi koira on suorittanut käyttäytymiskokeen. Kaksi koiraa on suorittanut MHluonnekuvauksen. Vuosina on luonnetestattu parikymmentä koiraa. PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ovat lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD) ja perinnölliset silmäsairaudet. Suomessa vuosina syntyneistä koirista on 45% kuvattu. Jalostukseen vuosina käytetyistä koirista 61 % olivat A-lonkkaisia, 23% B-lonkkaisia, 13% C- lonkkaisia ja 3% D-lonkkaisia. Raja-arvoja rekisteröinnin ehtona ei ole, ainoastaan tutkimuspakko. Vuosina syntyneistä koirista 42% on silmätarkastettu. Silmäsairauksista rodussa esiintyy yleisimmin distichiasista, löydös 19%:lla tutkituista koirista.

4 Patellaluksaatiota ja kyynärnivelen kehityshäiriötä esiintyy rodussa ja niiden tutkimista suositellaan. Muita merkittäviä sairauksia ovat allergiset oireet ja iho-ongelmat, jotka vaikuttavat koiran elämään. Kilpirauhasen vajaatoimintaa ja haiman vajaatoimintaa tavataan, viime vuosina diagnosoitujen koirien määrä on ollut kasvussa. Ne ovat merkityksellisiä sairauksia koiran jokapäiväisen elämän kannalta, joten toivottavaa olisi, että koirien kasvattajat ja omistajat ilmoittaisivat avoimesti koiralla todetuista sairauksista ja vioista yhdistyksen jalostustoimikunnalle, jotta terveystilannetta voitaisiin seurata tehokkaasti ja tehdä sen pohjalta suosituksia jalostusvalintoihin. Kasvattajilta edellytetään Suomen Kennelliiton ja rotuyhdistyksen määräysten ja suosituksien tuntemusta ja noudattamista. Eurasier on ulkomuodoltaan liioittelematon. Huomattavimmat ulkomuodolliset ja rakenteen ongelmat liittyvät etuosien rakenteisiin ja liikkeisiin sekä takaosan puutteellisiin kulmauksiin. Ulkonäön kirjavuus rodun yksilöiden välillä on sekä vahvuus että jalostuksellinen haaste, joka liittyy myös geneettiseen monimuotoisuuteen. Rodun vahvuutena nähdään yhä lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö sekä yhdistys- että kasvattajatasolla, uhkina geenipohjan jatkuva kaventuminen, mahdollisesti lisääntyvät lisääntymisongelmat (epäonnistuneet astutukset näkyvät heti pentutilanteessa ja rekisteröinneissä) ja rekisteröintien jatkuva alhaisuus. Rotuyhdistyksen ja jalostustoimikunnan tehtävänä on valvoa, että rotu kehittyy toivottuun suuntaan eikä uusia riskejä ja uhkia pääse muodostumaan. Valistus, tiedon jako ja tieto-taidon lisääminen on tärkeää rotuyhdistystyössä. Toivottavasti käytössämme on yhä kattavammin kansainvälisiä tietokantoja terveydestä ja sairauksista. 4 2 RODUN TAUSTA Rodun kehittäjä on saksalainen Julius Wipfel, joka toivoi itselleen koiraa, joka olisi alkukantainen, hyvin sopeutuvainen ja jolla olisi esi-isiensä, susien, sosiaaliset kyvyt. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi risteytettiin chow chow ja wolfspitz. Jalostustyö käynnistyi vuonna 1960 Weinheimissa, jossa perustettiin myös ensimmäinen kynologinen yhdistys syntyvälle rodulle (Kynologischen Zuchtgemeinschaft für Wolf-Chow Polarhunde Sitz Weinheim e.v. myöhemmin Eurasier-Klub e.v. Sitz Weinheim EKW - joka on edelleen olemassa). Tavoite oli saada aikaan arktinen pystykorvatyyppi, joka erottuisi alkuroduistaan, jolla olisi viehättävä, sen aikaisiin (nykyaikaisiin) elinolosuhteisiin sopeutuva luonne ja jossa esiintyisi kauniita eri värejä. Aluksi risteytettiin kolme chow chow urosta neljän Wipfelin omistaman ja/tai kasvattaman wolfspitz nartun kanssa. Odottamattomasti jokainen pentue koostui kolmesta aivan erilaisesta tyypistä. Kaksi ei-toivottua tyyppiä olivat vahvasti villikoiran (susi/dingo) tyyppinen koira, joka oli sekavärinen, luonteeltaan äärimmäisen herkkä, susimainen ja sopimaton seurakoiraksi, sekä erittäin paljon chow chowia muistuttava tyyppi, jolla saattoi olla vielä chow chowiakin tiheämpi karvapeite. Vähiten tuli esiin arktisen tyypin edustajia, joita kuitenkin oli jokaisessa pentueessa. Tämä toivottu arktinen pystykorvatyyppi oli luonteeltaan hyvin viehättävä ja tasapainoinen. Ainoastaan jälkimmäinen tyyppi oli kelvollinen jatkojalostukseen. Ensimmäisestä vaiheessa karsittiin jalostuksesta 25-50% pennuista. Yllättävää oli se, että jo nämä ensimmäisen sukupolven jälkeläiset kasvaessaan aikuisiksi edustivat tyyppiä, joka oli jalostuksen tavoitteena ja vastasivat silloista rotumääritelmää. Hämmästyttävästi niillä oli myös samanlainen, erikoinen, viehättävä luonne, joka on säilynyt muuttumattomana rodun ominaisuutena näihin päiviin asti. Tätä chow chow - wolfspitz risteytystä kutsuttiin nimellä wolf-chow. Useampi kasvattaja oli mukana uuden rodun jalostuksessa tässä vaiheessa (18 eri kasvattajaa vuosina ). Neljänteen wolf-chow-sukupolveen asti ei käytetty takaisin risteyttämistä alkurotuihin, eikä koskaan muuta kuin arktista tyyppiä, jonka miellyttävä luonne haluttiin säilyttää voimakkaalla valinnalla. Jotta toivottu tyyppi saatiin vakiintumaan nopeasti ja varmasti, käytettiin samaa, kaikkein eniten haluttua tyyppiä edustavaa urosta kaikille nartuille. Tämä toimenpide toi toivotun tuloksen, mutta sukusiitosaste kasvoi myös korkeaksi. Päätettiin risteyttää vielä wolfspitz uros ja chow chow narttu sekä aikaisemmista poikkeavaa linjaa edustavat chow chow uros ja wolfspitz narttu kes-

5 kenään. Kakkosvaiheessa oli karsinta yhdestä kahteen pentua pentueesta. Wolf-chow oli tähän aikaan jo kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu rotu. Rekisterissä oli yli 200 koiraa. Linjoja, joissa ei ole käytetty samojedinkoiraa, kutsutaan vieläkin ns. vanhaksi kannaksi. Valitettavasti lyhyessä ajassa tapahtuneen ankaran oikean tyypin tavoittelun vuoksi jalostuksessa käytettiin jopa täyssisarparituksia. Sen seurauksena pentuekoko pieneni valtavasti, ja esiin alkoi tulla vikoja ja sairauksia. Niinpä oli keksittävä jotain uutta. Vuonna 1972 otettiin rekisteriin hyvin keksinvärinen samojedinkoirauros Cito v. Pol (esiintyy myös nimellä Orion von der Bergstrasse), joka risteytettiin neljän eri linjaa edustavan wolf-chow nartun ja yhden chow chow nartun kanssa. Kaikki samojedinkoira-wolf-chow yhdistelmien pennut olivat arktista pystykorvatyyppiä, samojedinkoira-chow chow yhdistelmän pennut taas mastiffimaisia ja eikä niitä käytetty jalostukseen. Aikaansaatu miellyttävä luonne säilytettiin ja liian chow chow- ja pystykorvatyyppiset koirat syrjäytettiin jalostuksessa. Vuosina risteytettiin myös chow chow narttu wolfspitz uroksen kanssa risteytettiin chow chow uros ja wolfspitz narttu ( Unland-linja ). Unland-linjasta käytettiin jatkojalostukseen useita koiria, mutta nekin valittiin jalostukseen (tai suljettiin pois) jalostustarkastuksen (sis. terveystutkimuksia) kautta. Osa Unland-linjan F1 sukupolven koirista oli kooltaan alle rotumääritelmän. Molemmilla myöhemmillä risteytyksillä oli hyvin positiivinen vaikutus jalostukselle ja sukusiitosaste saatiin laskemaan. Liitteessä 3 on havainnollistettu F1 ja F2 sukupolvet, uudet linjat sekä samojedi risteytykset. Vuosien risteytysten myötä wolf-chow jalostus päättyi ja eurasierin jalostus alkoi. Rodunnimi, eurasier, kertoo sen osittain eurooppalaisesta ja osittain aasialaisesta alkuperästä. Ensimmäinen eurasierin virallinen rotumääritelmä on vuodelta 1973, jolloin VDH (Verband für das Deutsche Hundewesen e.v. Sitz Dortmund) ja FCI (Federation Cynologique Internationale) tunnustivat eurasierin omaksi rodukseen. Saksassa on tehty myöhemmin uusia chow chowwolfspitz risteytyksiä, kuten 1980-luvulla von Unland kennelissä (näitä risteytyksiä, ja näin ollen myös chow chow uros Herold vom Geisterhaus ja wolfspitz narttu Molly vom Salzberg, on myös suomalaisten koirien sukutauluissa) luvulla otettiin rotuun eurasiertaustainen narttu Senta vom Hohen Wall, jonka sukutaulu ei ole tiedossa ja wolfspitzs urokset Axel vom Steinfeld sekä Amor vom Pferdskamp. Vuonna 2003 risteytettiin kaksi wolfspitz urosta kahden eurasier nartun kanssa. Vain toinen sai pentuja. Useita koiria tästä pentueesta on käytetty jatkojalostukseen. Vuodelle 2011 on Saksassa suunnitteilla yksi risteytys kuhunkin alkuperäiseen rotuun (wolfspitz-, chow chow- sekä samojedi-eurasier risteytys). Eurasier on jalostettu seurakoiraksi; sen käyttötarkoitus on kaikissa maissa seurakoirana oleminen, mitä voidaan pitää rodun käyttöominaisuutena. Ihanteellinen seurakoiran luonne on ollut alusta alkaen jalostuksen tärkeimpiä tavoitteita. Suomeen ensimmäiset eurasierit tulivat 1989 Saksasta. Rodun tuonnissa Suomeen ja rotuyhdistyksen perustamisessa apuna olivat saksalainen ulkomuototuomari Hans Rossow ja hänen suomalainen vaimonsa Satu Rossow. He vierailivat Suomessa rajojen auettua eurasierinsa Dotso von Finnenhausin kanssa Jyväskylän näyttelyssä 1980-luvun lopulla. Heidän vierailunsa herätti välittömästi tulevien suomalaisten eurasier-harrastajien kiinnostuksen rotuun. Ensimmäiset eurasier pentueet syntyivät Suomessa Leoniitan ja Tuiskuviiman kenneleihin vuonna Vuosina eurasierejä on kasvattanut Suomessa yhteensä 35 kasvattajaa. Keskimäärin pentueita syntyy yhdelle kasvattajalle vuosittain 1-2. Suomalaisten kasvattamia pentuja syntyy vuosittain ( ) keskimäärin 34. Tuontikoiria on rekisteröity vuosittain ( ) keskimäärin 2, mikä on huolestuttavan vähän ottaen huomioon rodun geenipoolin kapeuden Suomessa. Viime vuosina (2005->) tilanne on parantunut, mutta tuontikoirien sukutauluihin tulee kiinnittää huomiota, ettei tuoda saman sukuisia kuin mitä Suomessa jo on. 5

6 Vuositilasto: pentueet, pennut syntymävuoden perusteella ja tuonnit Vuosi Pentueiden lkm yhteensä Pentujen lkm yhteensä Tuontien lkm yhteensä (Lähde: Koiranet ) 6 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Suomen Eurasier Kerho ry perustettiin ja rekisteröitiin elokuussa Yhdistys hyväksyttiin Suomen Kennelliiton jäseneksi huhtikuussa Yhdistys on ollut rotujärjestönsä Suomen Seurakoirayhdistys ry:n jäsenyhdistys vuodesta Vuonna 2009 Suomen Eurasier Kerho ry:n status muuttui rotua harrastavaksi yhdistykseksi. Statusmuutos mahdollistaa mm. virallisten näyttelyiden järjestämisen. Yhdistyksen tarkoitus on edistää rodun kasvattamista ja jalostamista sekä jakaa rotutietoutta niin jäsenistölleen kuin muulle yleisölle. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2010 lopussa: varsinaista jäsentä - 10 perhejäsentä

7 7-6 nuorisojäsentä - 18 muuta jäsentä (sisältäen kunniajäsenet, ainaisjäsenet, tuomarit ja yhteyshenkilöt) Yhdistys järjestää vuosittain kesä- ja talvipäivät. Yhdistyksen jäsenten omistamat koirat kilpailevat Vuoden Eurasier ja Vuoden Harrastaja Eurasier -tittelistä kalenterivuosittain. Aluetoimintaa järjestetään jonkin verran. Monilla alueilla on jo nimetty yhteyshenkilöt, jotka vastaavat alueen eurasiertapaamisista. He järjestävät myös rodusta kiinnostuneille mahdollisuuksia tutustua rotuun ja alueen koiriin. Yhdistyksen jäsenlehti Eurasier-Uutiset on ilmestynyt vuodesta 1993 ja ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa. Lisäksi vuosittain julkaistaan tilastonumero. Kansainvälinen yhteistyö etenkin muutamien eurooppalaisten rotuyhdistysten välillä on melko merkittävää. Kansainväliseen eurasier yhdistykseen (IFEZ Internationale Föderation für Eurasierzucht) kuuluu Saksan kahden rotuyhdistysten (EKW, ZG) lisäksi Itävallan, Sveitsin kolme yhdistystä (SEC, EFS ja IGES), Iso-Britannian (ESUK), Alankomaiden, Suomen, Tanskan, Norjan, Belgian ja Yhdysvaltojen eurasieryhdistykset. IFEZ kerää ja vaalii kansainvälisesti terveystietoja jäsenyhdistysten jalostustoimikuntien ja kasvattajien käyttöön. Jäsenyhdistyksillä on käytössään yhteinen terveyteen liittyvä tietokanta, jossa on jo yli eurasierin tiedot. IFEZ kokoontuu vuosittain keskustelemaan erilaisista eurasieriin liittyvistä teemoista (sairaudet, jalostus, kasvatus jne.). IFEZ toimii myös rodun etujärjestönä suhteessa FCI:n. 3.1 Jalostustoimikunta Yhdistyksen hallitus nimeää jalostustoimikunnan puheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä. Pitkäjänteisen jalostustoiminnan mahdollistamiseksi pyritään toimikunnan jäsenten vaihtuvuus pitämään vähäisenä. Rotuyhdistys on sitoutunut kouluttamaan jalostustoimikunnan jäseniä, mm. mahdollistamalla heidän osallistumisensa erilaisille kursseille. Jalostustoimikunnan keskeisimpiä tehtäviä ovat tiedon kerääminen ja edelleen tiedottaminen, jalostustarkastusten järjestäminen sekä neuvonta ja ohjaus. Kattava, puolueeton ja monipuolinen terveystietojen kerääminen sekä jakaminen toteutuu mm. terveystilastojen, terveys- ja pentuekyselyiden ja Eurasier- Uutisten välityksellä. Näyttelytulokset tallennetaan ja tilastoidaan. Jalostustoimikunta pitää yhteyttä ulkomaille ja neuvoo myös ulkomaisten jalostusyksilöiden maahantuonnissa. Jalostustoimikunta noudattaa jalostuksen tavoiteohjelmaa ja huolehtii sen toteutumisen seurannasta. Jalostustoimikunta vastaa tehtyihin jalostustiedusteluihin kirjallisesti. Kirjalliset tiedustelut on lähetettävä hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta, n. 2 kuukautta ennen juoksujen alkamista. Jalostustoimikunnan rooli ei ole tehdä päätöksiä kasvattajien puolesta, vaan valinnan vapaus ja vastuu yhdistelmistä jää viime kädessä kasvattajalle. 4 RODUN NYKYTILANNE 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja Rodun kotimaassa Saksassa eurasiereita esiintyy melko runsaasti ja vuosittain rekisteröidään Saksan kennelliiton (VDH) alaisuudessa noin pentua. Ranskassa rekisteröidään vuosittain pentua. Rotua esiintyy myös muissa Euroopan maissa sekä nykyään jonkin verran USA:ssa ja Kanadassa. Pohjoismaista pentuja rekisteröidään eniten Ruotsissa. Vuosina Saksan kahdessa suurimmassa eurasier yhdistyksessä rekisteröitiin 1364 koiraa. Tällä hetkellä Saksassa on 8 eri eurasier yhdistystä, joista 3 (EKW, ZG, KZG) on Saksan Kennelliiton (VDH) alaisia. Muut yhdistykset rekisteröivät pentunsa joko omaan rekisteriinsä tai edellä mainittujen kolmen yhdistysten kautta. On huolestuttavaa että merkittävä määrä jalostuskoiria/kasvattajia on siirtynyt virallisten kerhojen alaisuudesta pois, ja paljon pentueita rekisteröidään tällä hetkellä FCI:n ulkopuolisiin rekistereihin. Kullakin kerholla on perinteisesti ollut oma ideologiansa ja sukulinjansa, mutta sittemmin ne ovat sekoittuneet/sekoittumassa.

8 Lähestulkoon kaikki yksilöt voidaan jäljittää koiriin, joista rodun jalostus alkoi. Rodun kanta ei ole maailmanlaajuisesti katsottunakaan kovin laaja ja geenipohjaa on haluttu laajentaa mainituilla uusilla risteytyksillä alkurotuihin. Suomeen ensimmäiset eurasierit tulivat 1989 Saksasta. Sen jälkeen koiria on tuotu myös Ranskasta, Tanskasta, Luxemburgista, Ruotsista, Belgiasta, Sveitsistä, Englannista, Italiasta ja Kanadasta. Muutamia narttuja on astutettu vuosien varrella ruotsalaisilla, ranskalaisilla ja saksalaisilla uroksilla. Viime vuosina eurasiereita on tuotu ulkomailta Suomeen 4-7 koiran vuosivauhdilla. Vuoden 1991 jälkeen vuosittaiset kotimaiset rekisteröintimäärät ovat vaihdelleet koiran välillä, vuosittainen pentumäärä ei ole vielä vakiintunut, vaan vaihtelut vuodesta toiseen ovat suuria. Vaikka kanta on Suomessa vielä pieni (809 rekisteröityä eurasieria ), pentuja on viety rodun kotimaahan Saksaan, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Hollantiin, Sveitsiin, Luxemburgiin, Ranskaan, Englantiin ja USA:n. Kasvatustyö alkoi Suomessa vuonna 1990 ja sen on ollut hyvin maltillista. Kysyntää pennuista on ollut enemmän kuin pentuja on syntynyt. Linjasiitosta on huomattavissa vähäisesti. Erityisesti jotkut tuontiurokset ovat nousseet vuosien varrella suosituiksi jalostuskäytössä, mikä rodun alkuaikoina oli jossain määrin väistämätöntäkin. Vuositilasto rekisteröinnit syntymävuoden mukaan (lähde: Koiranet ) Pennut (kotim.) Tuonnit Rekisteröinnit yht Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskim. jalostus käytön ikä 2v 11 kk 3 v 2 kk 3 v 3 kk 3 v 4 kk 4v 11 kk 5 v 2 kk 7 v 4 v 1 kk 4 v 2 kk 4v 11 kk 2 v 7 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskim. jalostus käytön ikä 3 v 6kk 4 v 3kk 2 v 10kk 4 v 1kk 4 v 2kk 3 v 2kk 4 v 1kk 4 v 5kk 4 v 9kk 4 v 6kk 3 v 9kk Sukusiitos % 1,85% 0,28% 1,10% 1,85% 1,67% 2,80% 3,60% 3,80% 2,75% 4,28% 1,04% Vuositilasto jalostuspohja syntymävuoden mukaan (lähde: Koiranet ) Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,92 1,00 0,86 1,00 0,70 0,88 1,00 1,00 1,00 1,00 0,83 - tehollinen populaatio - uroksista käytetty jalostukseen - nartuista käytetty jalostukseen 16 (67%) 7 (70%) 9 (64%) 8 (67%) 12 (60%) 10 (62%) 4 (67%) 7 (70%) 13 (65%) 8 9 (64%) 8 (67%) 8% 0% 22% 9% 7% 30% 7% 0% 6% 20% 27% 0% 17% 7% 39% 15% 28% 18% 0% 35% 17% 38%

9 Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,87 0,73 0,72 0,76 0,76 0,75 1,00 0,95 1,00 0,88 0,78 - tehollinen populaatio (48%) (46%) (48%) (46%) (48%) (56%) (48%) (46%) (48%) (52%) (53%) - uroksista käytetty jal. 11% 10% 16% 13% 13% 12% 9% 12% 14% 18% 13% - nartuista käytetty jal. Sivun alkuun 13% 19% 21% 23% 17% 25% 22% 26% 29% 21% 19% Jalostuspohja on melko kapea, mutta tällä hetkellä on havaittavissa kohtalaisen suurta kiinnostusta uusien koirien tuomiseen Keski-Euroopasta. Uudet tuontikoirat ovat tervetulleita rodun tulevaa jalostusta silmällä pitäen, kunhan yksittäisten urosten liikakäyttöön ei sorruta ja koirat edustaisivat eri linjoja kuin jo maassa olevat. Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geeniversioiden (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät geeniversionsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä geeniversiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai - sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä geeniversiota ole. Ihannetilanteessa jalostuksesta ei suljeta pois enempää kuin 50 % pentueista tai enempää kuin se rodun osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Jos rodun pentuekoko on vaikkapa 5, jalostukseen tulisi käyttää 40 % rodun koirista. Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa 5 %, joka tarkoittaa eurasierin kohdalla 10 jälkeläistä ja suurilukuisissa 2-3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana keskimäärin 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin koiralle. Yhdessäkään rodussa ei yhdellä yksilöllä saisi olla enempää kuin 100 jälkeläistä. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin. (Mäki 2010) Suomalaisen eurasier populaation sukusiitosaste on keskimäärin 2,27 % kuudella sukupolvella laskettuna. Yhdistelmien sukusiitosaste on vuosina vaihdellut vuosittain 0,86 %:n ja 4,67 %:n välillä. Yhdistelmien sukukatokerroin on vuosina ollut keskimäärin 77,84, vaihdellen alkuaikojen 65,05 ja 86,91 välillä (lähde: IFEZ jalostustietokanta). Yhdistelmien sukusiitosaste on laskenut huippuvuosista, mutta johtuen kantayksilöiden vähäisestä lukumäärästä, alkuaikojen tiukasta karsinnasta, sekä matadoriurosten käytöstä, rodun todellinen sukusiitosaste laskee vain uusien risteytysten, ja näiden jälkeläisten kautta. KoiraNetin ilmoittama sukusiitosaste on muilla kuin kotimaisilla roduilla laskettu puutteellisten sukupolvitietojen mukaan, joten se on aliarvio todellisesta tilanteesta. Todellisen sukusiitosasteen saa useimmille yhdistelmille jalostustoimikunnan käytössä olevasta IFEZ tietokannasta. 9

10 Vuosien aikana jalostukseen eniten käytetyt 15 urosta Yhteensä Toisessa polvessa # Synt. Uros vuosi Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 BLUE CREEK'S FOREVER FINN KIERISTINGA WEIJARI BRASKO TOMIMOPA BLUE CREEK'S ILYA ILDEFONSO KIERISTINGA APOLLO HAVULINNUN FAKKE FANTOM KANADIANBEAR KODIAK OF EURASIA MONTY VON DER KLEINEN BLAIKE PORTHOS MILAIKA'S FENNO FAROUK ALEX MILAIKA'S CAPTAIN NORTHERNPRIDE JOHN TRAVOLTA TUISKUVIIMAN JEKKU KRISTALLIKUUN EEWERTTI Eniten käytettyjen urosten joukossa on muutamia lähisukulaisia. Uros Kieristinga Weijari on uroksen Havulinnun Fakke Fantom isä. Norhernpride John Travolta on Porthoksen isä. Tuiskuviiman Jekku on Kristallikuun Eewertin isä. Uroksilla Milaika s Captain ja Milaika s Fenno Farouk on sama emä (puoliveljiä). Vuosien aikana jalostukseen eniten käytetyt 15 narttua Yhteensä Toisessa polvessa # Narttu S.vuosi Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 NORTHERNPRIDE SCARLET O'HARA NORTHERNPRIDE SUGAR'N'SPICE KIERISTINGA URPU BYE BYE LOVE FLEUR OF EURASIA HARAHILL'S GABRIELA FEUERBLICK NOCTURNE HIEKKANIEMEN AAMUKASTE HARAHILL'S CASSANDRA BLUE CREEK'S JETSET JOLIETTE EUCHAM'S HOLLY BLUE CREEK'S FLIRTATIOUSFINN KUTRIN VAAPUKKA HARAHILL'S DONATELLA KRISTALLIKUUN ILONA ESSENTE GOODY-GOODY Eniten käytettyjen narttujen joukossa on muutamia lähisukulaisia. Narttu Northernpride Scarlet O Hara on nartun Northerpride Sugar N Spice emä, joka on nartun Feuerblick Nocturne emä. Bye Bye Love Fleur of Eurasia on Eucham s Hollyn emä, joka on nartun Essente Goody Goody emä. Blue Creek s FlirtatiousFinn on Blue Creek s Jetset Jolietten emä. Harahill s Cassandra on Harahill s Gabrielan emä. Eniten käytettyjen jalostuskoirien vertailussa löytyy myös muutamia lähisukulaisia. Blue Creek s FlirtatiousFinn ja Forever Finn ovat pentuesisaruksia. Northernpride Scarlet O Hara on Norhernpride John Travoltan emä. Kristallikuun Ilona on Kristallikuun Eewertin emä. 10

11 Eurasierin kohdalla on ymmärrettävää, että alkuaikoina maahan tuotuja ensimmäisiä rodun edustajia käytettiin jalostukseen useampia kertoja. Sama on toistunut joidenkin yksittäisten urosten kohdalla myöhemminkin. Jalostuspohja ei ole laaja, kuten ei rodulla yleismaailmallisestikaan katsottuna. Uudet risteytykset Saksassa tähtäävät juuri geenipohjan laajentamiseen. Tulevaisuudessa risteytykset voivat mahdollisesti hyödyntää myös Suomen populaatiota. Yhdistys ja useampi yksittäinen kasvattaja ovat tehneet ja tekevät kansainvälistä jalostusyhteistyötä. Myös jalostuskriteerit täyttävien tuontikoirien harkitulla käytöllä autetaan suomalaisen eurasier populaation monimuotoisuuden kohentamista. Populaation kannalta olisi hyödyllisintä valita mahdolliset tuontikoirat eri suvuista, kuin jo maassa edustettuna olevat. Oikeasti eri sukuisten tuontikoirien löytäminen vaatii sukutaulujen tarkastelua kolmea sukupolvea pidemmälle ja on haastavaa jo nyt. Eri koiria käytetään kohtuullisesti jalostukseen ja uusintayhdistelmät ovat hyvin harvinaisia. Jalostustoimikunta kannustaa mahdollisimman monia urosten omistajia terveystarkastuttamaan koiransa, jotta saisimme mahdollisimman monia eri yksilöitä jalostuskäyttöön. Jalostustiedusteluja tekeville kasvattajille pyritään aina ehdottamaan myös jotain sellaista urosta, jolla ei ole vielä jälkeläisiä. Jos koira täyttää jalostuskriteerit terveyden ja luonteen osalta, mutta sillä ei virallista ulkomuodollista näyttöä, tätä ei ole katsottu esteeksi jalostuskäytölle yksittäisten koirien kohdalla. Tärkeimmät rodun jalostuspohjaa kaventavat tekijät ovat yksittäisten koirien ja/tai linjojen liian runsas jalostuskäyttö sekä jalostusmateriaalin (erityisesti urosten) vähäinen määrä Suomessa Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta Eurasier on jalostettu seurakoiraksi. Eurasierin tulee täyttää mahdollisimman hyvin tämän päivän osin vaativatkin yhteiskuntakelpoisen seurakoiran vaatimukset olemalla reipas ja varma myös kodin ulkopuolella sekä perheen ulkopuolisten ihmisten seurassa. Rotumääritelmän mukaan eurasierin tulee olla itsevarma, rauhallinen, tasapainoinen ja korkean ärsytyskynnyksen omaava. Valpas ja tarkkaavainen olematta äänekäs. Isäntäväkeensä erittäin kiintynyt. Pidättyväinen vieraita kohtaan olematta aggressiivinen. Ei riistaviettiä. Kehittyäkseen luonteeltaan rodunomaiseksi eurasier tarvitsee jatkuvan kiinteän yhteyden isäntäväkeensä sekä ymmärtäväisen ja kuitenkin johdonmukaisen kasvatuksen. Hylkäävinä virheinä rotumääritelmässä mainitaan hermostuneisuus, arkuus, liika epäluuloisuus ja aggressiivisuus. Tällaista koiraa ei saa käyttää jalostukseen Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Eurasierin tärkein käyttöominaisuus on seurakoirana oleminen, jolloin sen luonnetta on tärkeä arvioida. Tehdyn terveyskyselyn perusteella (2008) 78,1 % vastaajista oli tyytyväisiä eurasiereidensa luonteisiin ja luonne vastasi odotuksia. Vastaajista 16,4 % eivät olleet tyytyväisiä koiriensa luonteisiin ja tyytymättömyyden kerrottiin ilmenevän seuraavasti: - arka vieraita kohtaan, ei anna vieraiden koskea tai "lämpenee" hitaasti vieraille - hermostunut, epävarma, keskittymiskyvytön, paukkuarka - liian varautunut - liian itsepäinen tai itsenäinen

12 Luonteen huomioiminen jalostuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Kyselyn tulos voi liittyä myös korkeaan sukusiitosasteeseen, jos tässä vaiheessa arkoja koiria on valikoitunut jalostukseen. Silloin jalostusvalinta ei auta vaan täytyy harkita risteytystä sopivan rodun kanssa. Tavoitteena on säilyttää eurasierin luonne tasapainoisena, rauhallisena ja itsevarmana. Tällainen koira ei pelkää vieraita ihmisiä, vaan suhtautuu lähes kaikkiin ja kaikkeen itsevarmasti. Koira sopeutuu myös helposti uusiin tilanteisiin, olettaen perusluonteen lisäksi sen saaneen johdonmukaisen peruskasvatuksen sekä riittävästi virikkeitä kasvuiässä. Eurasierpennun sosiaalistamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Se, että eurasier ei ole juurikaan kiinnostunut vieraista (tutustuu omilla ehdoillaan silloin ja siten kun sille sopii, ja sen jälkeen menee omalle paikalleen tarkkailemaan tilannetta) on rodulle tyypillistä käyttäytymistä. Eurasierin luonteeseen kuuluu pidättyväisyys. Jalostuksessa tulee käyttää ainoastaan koiria, jotka ovat luonteeltaan tasapainoisia, itsevarmoja ja niillä on vahva hermorakenne. Eurasierpennun sosiaalistaminen tulee tehdä erittäin aktiivisesti ja perusteellisesti. Jos tätä ei ole tehty, se myös näkyy aikuisen koiran käyttäytymisessä Käyttö- ja koeominaisuudet Eurasierin kanssa harrastetaan pääasiassa omaksi iloksi ja arkitottelevaisuuden vuoksi. Kilpailumuotoisesti eniten harrastetaan agilityä ja jonkin verran myös tottelevaisuuskokeita. Agilityssä eurasier pärjää keskinkertaisesti alemmissa luokissa. Se on rauhallinen ja nopea oppimaan, mutta sen toiston kestokyky on melko heikko eli se ei kestä kertaamista. Agilityssä kolme koiraa on kuitenkin yltänyt ylimpään kolmosluokkaan ja saanut jopa puhtaita 0-tuloksia. Tähän asti vuosittain on kilpaillut säännöllisesti keskimäärin 3-4 koiraa eri luokisssa. Tottelevaisuudessa neljä koiraa on saavuttanut kilpailuoikeuden voittajaluokkaan, mutta vain yksi koira on kilpaillut ja saanut tuloksen voittajaluokasta. Vuosittain on ollut vain pari koekäyntiä. Eurasierin kanssa harrastetaan myös koiraetsintää, jäljestystä, koiratanssia sekä muita koiraa aktivoivia harrasteita. Yksi koira on suorittanut hyväksytysti BH-kokeen ja kaksi koiraa on suorittanut MH-luonnekuvauksen. Vuosina on luonnetestattu 25 koiraa. Kaikki koirat ovat suorittaneet testin kokonaan keskeyttämättä. Yksi koira on jäänyt alle +75 loppupisteen ja suorittanut luonnetestin uudelleen vanhemmalla iällä saaden tuloksen. Nuorin testatuista koirista on 2v 1kk vanhimman ollessa 6 v 3 kk. Testattujen koirien iän keskiarvo on 3 v 10kk. Seuraavassa käydään eurasierien saamat pisteet jokaisen yhdeksän eri arvioitavan ominaisuuden suhteen. Toimintakykyä kuvaavassa osiossa enemmistö koirista (60%) sai pisteet +1, joka kuvaa kohtuullista toimintakykyä. 20% koirista toimintakyvyn arvo oli hyvä tai jopa suuri. Samoin 20% koirista toimintakyky jäi pieneksi tai riittämättömäksi. Täytynee kuitenkin muistaa, että toimintakyky ei ole muuttumaton ominaisuus, vaan se vaihtelee eri tilanteissa. Terävyyden osalta 58 % koirista osoitti pientä terävyyttä ilman jäljelle jääviä hyökkäyshaluja, 38% kohtuullista terävyyttä ja yksi koira (4%) kohtuullista terävyyttä jäljelle jäävin hyökkäyshaluin. Rotumääritelmä kuvaa eurasieria korkean ärsytyskynnyksen omaavaksi. Terävyysasteen voidaan katsoa olevan kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Enemmistö koirista oli siis rotumääritelmän mukaisia osoittamalla pientä tai kohtuullista terävyyttä. Testissä mitataan myös sitä, miten nopeasti koira palautuu epäluuloisuudesta heti sen aiheuttaman ärsykkeen puuttuessa. Vain yksi koira osoitti jäljelle jääviä hyökkäyshaluja. Se ei ole suotavaa missään olosuhteissa seurakoiralle, jonka tulee kulkea omistajansa kanssa kaikkialla yhteiskuntaan sopeutuen. Sen on palauduttava mahdollisista uhkaavista tilanteista uhan poistuessa nopeasti. Testattujen koirien osalta puolustushalun arvot osoittavat myös eurasierin yhteiskuntakelpoisuutta. 54% koirista osoittaa pientä puolustushalua ja 46% kohtuullista, hillittyä puolustushalua. Puolustushalu kuitenkin vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän ilman aggressiota, joka useimmiten ilmenee leikkimishaluna. Taisteluhalu on 12

13 koiralle moottori, liikkeelle paneva voima. Eurasierilla esiintyy taisteluhalua jonkin verran, 54% koirista osoittaa pientä taisteluhalua ja 46% kohtuullista taisteluhalua. Harvassa tapauksessa eurasier lähtee kuitenkaan testituomarin leikkiin mukaan. Viidennessä osiossa kuvataan koiran hermorakennetta, jolla tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin,. Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa. Rotumääritelmämme kuvaa eurasierin olevan rauhallinen ja tasapainoinen. Kuitenkin vain 19% koirista sai arvosteluksi tasapainoinen. 81% koirista oli hieman rauhattomia. Kuitenkin ne selviytyvät kaikista osasuorituksista ja palautumisaika eri suoritusten välillä vaihtelee. Eurasierin rotumääritelmä kertoo koiran olevan valpas ja tarkkaavainen Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä ennen kaikkea kykyä sopeutua nopeasti ja hyvin uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista kuuluu vilkkaiden ryhmään. Yksi selitys siihen lienee se suuri tarkkaavaisuus, joka liittyy vilkkauteen, ja joka saa aikaan sen, että nämä koirat vastaanottavat nopeammin useampia uuteen ympäristöön kuuluvia ärsykkeitä ja tottuvat niihin ja niiden merkitykseen. 69% koirista osoittavat kohtuullista vilkkautta ja 19% vilkkautta. 12% ovat erittäin, tai häiritsevän vilkkaita. Kovuudella kuvataan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Yleisesti eurasierista puhutaan pehmeänä rotuna, joka muistaa kokemansa vääryydet pitkään. 69% testatuista koirista on hieman pehmeitä ja 8% pehmeitä, jotka vastaavat ennakko-odotuksia melko hyvin. Ohjaajan tuella/ houkuttamana ne pystyvät ohittamaan pelästyttämispaikan suhteellisen läheltä. Pienenä yllätyksenä tulevat kohtuullisen kovat koirat, joita 23%. Eurasierin rotumääritelmä kuvaa koiraa: pidättyväinen vieraita kohtaan olematta aggressiivinen. Luonnetestissä 35% koirista on juuri edellä kuvatun kaltaisia, luoksepäästäviä, hieman pidättyväisiä. Jopa 62% testatuista koirista on hyväntahtoisia, luoksepäästäviä ja avoimia. Nämä koirat hakeutuvat houkuttelematta kosketukseen vieraiden ihmisten kanssa. Tämä poikkeaa eurasierin rotumääritelmän kuvauksesta, mutta sitä ei voida kuitenkaan katsoa negatiiviseksi ominaisuudeksi seurakoirassa. Ja toisaalta tämä arvo sisältää myös koirat, jotka eivät tutustu vieraisiin ihmisiin oma-aloitteisesti, mutta sallii tutustuttaa itsensä heihin. Vain yksi koira osoitti selvää pidättyväisyyttä. Uusintatestissä tämäkin koira sai hieman pidättyväisen tuloksen. Luonnetestitulokset antavat täysin vastakkaisen kuvan rodun luonteesta luoksepäästävyyden osalta, kuin tehty terveyskysely (2008), jossa 16,4 % omistajista kuvasi koiriensa olevan arkoja ja pidättyväisiä vieraiden ihmisten suhteen. Koiran laukauskestävyys testataan 9 mm paukkupanoksin testin viimeisenä osasuorituksena. Jopa 73% koirista on laukausvarmoja ja 27% laukauskokemattomia, eli koirat reagoivat voimakkaasti laukauksiin, mutta eivät osoita pelon oireita ja levottomuus pienenee koiran kuultua useamman laukauksen. Vain yksi koira on jäänyt alle +75 pisteen joka oikeuttaa uusintaluonnetestiin. Koira oli ensimmäisessä luonnetestissä vasta 2v 3kk vanha. Luonnetestattuja koiria on jo mukava määrä, joten tulokset antavat hieman suuntaa rotumme luonteesta. Kuitenkin jalostuksessa olisi ensiarvoisen tärkeää huomioida entistä paremmin koirien luonteita. Eurasierille, seurakoirana erityisen tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. hermorakenne, kovuus, luoksepäästävyys ja toimintakyky (käytännössä rohkeus). Kun kaikkien mainittujen ominaisuuksien on lisäksi todettu periytyvän, on niiden myös niiden virallinen mittaaminen tärkeää. Jalostuksessa tulisi välttää yhdistämästä kahta samoilta ominaisuuksiltaan heikkoa koiraa keskenään. Esimerkiksi kahden normaaliakin elämää häiritsevässä määrin pehmeän luonteen omaavaa koiran yhdistäminen tuottaa melkoisella varmuudella myös pehmeitä jälkeläisiä. Jotta luonteet voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon jalostusvalintoja tehdessä, pitäisi yhä suurempi osa koirista luonnetestata. 13 Käyttäytymisestä näyttelyissä on saatu hyvin vaihtelevia arvioita kuten: - miellyttävä, varma, rauhallinen, avoin, luotettava, luonne ok mutta myös: - tarvitsee lisää käsittelyharjoittelua ja lisää itsevarmuutta, käytös laskee palkintosijaa, pelkää kehässä

14 Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen Varsinaista eroahdistusta ei liene todettavissa, sen sijaan erilaisista "tuhoamiskausista" ovat muutamat koirien omistajat maininneet. Juoksujen välit vaihtelevat keskimäärin 5-8 kk ja useat kasvattajat antavat narttujen imettää pentujaan niiden luovutusikään saakka tai kunnes emä itse päättää vieroittaa pentunsa emonmaidosta. Astutukset tapahtuvat pääsääntöisesti kaikki luonnollisesti. Emät myös huolehtivat pennuistaan hyvin ja synnyttävät luonnollisesti. Suhtaumisessa vieraisiin koiriin on jonkin verran vaihtelua. Toiset eurasierit ovat hyvinkin suvaitsevaisia ja toiset taas epäluuloisia vieraita koiria kohtaan. Tähän vaikuttaa suuresti myös koiran saama sosiaalistaminen ja tapakasvatus. Suhtautumisesta vieraisiin ihmisiin on kerrottu kohdassa luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa. Muutamat eurasierit pelkäävät ukkosta tai laukausten ääntä. Käyttäytymiseen vaikuttavia rakenteellisia tai terveydellisiä seikkoja ei ole tullut esille Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista Tavoitteena on arkojen, varautuneiden, hermostuneiden ja epävarmojen luonteiden määrän vähentäminen. Tähän pyritään vaikuttamaan jalostusvalinnoilla sekä jakamalla tietoa pentujen sosiaalistamisen tärkeydestä. Seuraavassa terveyskyselyssä pyritään selvittämään laajemmin ja tarkemmin erilaisten luonteiden esiintyvyyttä ja ongelmakohtia. 4.3 Terveys ja lisääntyminen PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Eurasierilla voimassa olevan PEVISA:n mukaan jalostukseen käytettävän koiran tulee olla virallisesti lonkkakuvattu ja silmätarkastettu vähintään 12kk iässä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö, HD Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli lonkkavika, (engl. hip dysplasia, HD) on koirien yleisin luuston/nivelten kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä makroskooppisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä suurempi mitä pienempi kontaktialue on. Tämä voi johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen. Noin vuoden iässä lantion luutuminen on täydellistä ja lonkkaniveletkin stabiloituvat. Yleensä kipukin helpottaa tässä iässä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa yleensä nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se periytyy tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Näistä osa on ns. suurivaikutteisia geenejä (engl. major gene). Periytymisaste vaihtelee eri tutkimuksissa välillä Ympäristöllä on vaikutusta kasvuhäiriön ilmiasuun. Useissa tutkimuksissa on todettu runsaan ravinnonsaannin olevan yhteydessä lonkkavikaan. Ruokinta ei aiheuta dysplasiaa, mutta se tuo vian esiin geneettisesti alttiilla koirilla. Tämä pätee myös toisin päin, optimaalisella ruokinnalla lonkkanivelen kasvuhäiriö ei tule näkyviin tai on lievempää. Myös liian raju liikunta kasvuaikana voi pahentaa muutoksia.

15 Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla. Oireet voidaan huomata pentuna 3-12 kuukauden iässä, jolloin kipu johtuu löysyyden aiheuttamasta nivelkapselin tulehduksesta tai luukalvon hermojen jännityksestä ja repeämisestä. Oireet voivat vähentyä selvästi tai loppua kokonaan jopa useiksi vuosiksi, kun nivelen ympärille muodostuva sidekudos vähentää nivelen löysyyttä. Toinen oireilevien koirien ryhmä on aikuiset koirat, joiden oireiden syynä on nivelrikko. Nuorilla koirilla oireina voivat olla takajalkojen ontuminen, pupuhyppely, ylösnousuvaikeudet levon jälkeen, liikkumishaluttomuus ja naksahteleva ääni kävellessä. Oireet voivat alkaa äkillisesti ja omistaja voi liittää ne johonkin tapaturmaan. Vanhemmilla nivelrikkoisilla koirilla oireet voivat olla epämääräisiä. Oireilu laitetaan usein vanhenemisen piikkiin. Tyypillisiä oireita ovat takajalkojen ontuminen ja jäykkyys liikkeessä. Lonkkavikainen koira yrittää viedä painoa pois takaosalta, mikä ilmenee kävellessä selkälinjan aaltoiluna ja lantion kiertymisenä. Tämä johtaa myös takaosan lihaskatoon ja etupään lihasten voimistumiseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriön ja siitä johtuvan nivelrikon hoidossa on ruokinnalla keskeinen merkitys. Ylipaino pahentaa oireita ja pelkkä painon pudotus voi helpottaa koiran oloa. Tulehduskipulääkkeitä ja pistoksena tai suun kautta annettavia nivelnesteen ja nivelruston koostumusta parantavia aineita käytetään yleisesti. Sopiva liikunta pitää lihaksiston kunnossa ja nivelet liikkuvina. Kirurgisia hoitoja on myös olemassa. Lonkkavian vastustamisohjelma perustuu useimmilla roduilla röntgenkuvissa sairaiksi todettujen yksilöiden karsimiseen jalostuksesta. Lonkkanivelen kasvuhäiriön periytyvyys on kohtuullinen. Ilmiasuunkin perustuvan jalostusvalinnan pitäisi johtaa tuloksiin, jos valinta on systemaattista. Jalostusarvoindeksien (BLUP-indeksit) avulla valinta on tehokkaampaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria. (ELL Lappalainen) Suomessa on kuvattu 45 %:a vuosina syntyneistä koirista. Eurasierille voi suorittaa viralliset PEVISA tutkimukset aikaisintaan 12kk iässä, eli vuonna 2010 syntyneitä ei ole vielä juurikaan kuvattu. Jalostuksessa lonkkanivelen kasvuhäiriö tulisi huomioida jalostusta rajoittavana tekijänä. Kapean jalostuspohjan takia kuitenkin HD-aste C:n omaavia koiria saa rotuyhdistyksen omien jalostussuositusten mukaan käyttää jalostukseen, kunhan sen vanhemmat ja jalostuskumppani on lonkiltaan terve. Se, että eurasierin rekisteröinnissä ei ole raja-arvoja, ei ole johtanut laajaan D- lonkkaisten koirien käyttöön jalostuksessa, teetetty on neljä pentuetta, jonka emä on D- lonkkainen. Jokaisessa pentueessa on eri isä, jolla lonkkatulos A tai B. Jälkeläisistä noin 50% on D-lonkkaisia ja toinen 50% terveitä. E-lonkkaiset ovat harvinaisuus eikä niiden jalostuskäyttö ole relevanttia. Vuosina jalostukseen käytetyistä koirista 61 %:a oli A-lonkkaisia, 23 %:a B- lonkkaisia, 13 %:a C-lonkkaisia, 3 % D-lonkkaisia ja 0 %:a ei kuvattuja. Mikäli jalostuskoiria tarkastellaan sukupuolittain, oli käytetyistä uroksista 74 %:a A-lonkkaisia, 22 %:a B-lonkkaisia, 4 %:a C-lonkkaisia, 0 % D-lonkkaisia kun taas käytetyistä nartuista 51 %:a oli A-lonkkaisia, 23 %:a B-lonkkaisia, 20 %:a C-lonkkaisia, 6 % D-lonkkaisia. Kahta sairasta koiraa ei ole yhdistetty, C ja D lonkkaisille on käytetty tervettä partneria. 15

16 16 Lonkkanivelen kasvuhäiriö, syntymävuoden mukaan (Lähde: Koiranet ). Syntymävuosi Syntyneitä Tutkittuja Terveitä (A, B) Sairaita (C, D, E) (29%) 20 (74%) 7 (26%) (48%) 11 (41%) 16 (59%) (57%) 20 (49%) 21 (51%) (63%) 25 (71%) 9 (26%) (44%) 24 (56%) 19 (44%) (41%) 22 (84%) 7 (16%) yht (44%) 116 (60%) 75 (39%) (100%) 0 (0%) Saksassa (EKW) viimeisen viidentoista vuoden aikana A- ja B-lonkkaisia %:a kuvatuista, C-lonkkaisia %:a, D-lonkkaisia noin 5 %:a ja E-lonkkaisia noin 1 %. Viimeisten viiden vuoden aikana tutkituista lonkista jopa 83-90% ovat saaneet arvion A tai B. Rekisteröidyistä koirista tutkitaan vuosittain % (lonkat, polvet, silmät tietyiltä osin). Tämä tarkoittaa vuosittain yli 100 tutkittua koiraa. Saksan (EKW) lonkkatutkimustilasto vuosilta (lähde: IFEZ tietokanta) Vuosi Pentueita Pentuja A B C D E Ei tutk. Tutkim.% A B C D E ,5 32,3 32,9 25,2 9, ,1 36,1 33,5 19,4 8,4 2, ,5 55,9 28,0 10,2 5,1 0, ,6 53,2 32,1 12,2 1,3 1, ,5 68,0 21,0 9,1 0,5 1, ,4 62,5 26,4 9,0 1,4 0, ,8 62,1 19,0 15,7 2,6 0, ,8 67,5 21,3 10,2 1, ,7 77,8 15,8 5,1 1, ,8 73,7 11,3 10,5 3,8 0, ,2 72,6 15,3 9,7 1,6 0, ,0 70,1 11,7 18, ,7 100, Parhaimmillaan keskivaikea lonkkanivelen kasvuhäiriö ei aiheuta näkyvää haittaa koiralle, mutta joissain tapauksissa haitta-aste voi olla korkea kipujen ja liikuntavaikeuksien vuoksi. Oireet saattavat ilmaantua vasta koiran ikääntyessä, mutta jo nuorikin koira saattaa oireilla ja kärsiä kivuista. Tällöin se aiheuttaa kohtuutonta haittaa koiran arkipäivän liikkumiseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriö voi haitata eri lajien harrastamista, jos se aiheuttaa koiralle liikuntarajoitteisuutta. Tosin erityisesti lievän asteen lonkkanivelen kasvuhäiriökoirien, joiden lihaskunnosta pidetään hyvää huolta, tiedetään voivan harrastavan eri lajeja, kuten agilitya.

17 17 Silmäsairaudet Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla virallisesti silmätarkastettu. Virallinen silmätutkimus etenee aina saman kaavan mukaisesti. Tutkija tutkii silmän rakenteet edeten silmän etuosasta sen takaosaan pannen merkille poikkeamat normaalista ja mahdolliset sairauden oireet. Apuvälineinä käytetään oftalmoskooppia ja biomikroskooppia sekä erillistä linssiä silmänpohjan tutkimukseen. Silmän pupillit laajennetaan silmän takaosien tutkimuksen helpottamiseksi käyttäen lyhytvaikutteista tropikamidi-tippaa. Silmäsairaudet, syntymävuoden mukaan (lähde: Koiranet ) Syntymävuosi Syntyneitä Tutkittuja Terveitä Sairaita (26%) 22 (92%) 2 (8%) (48%) 22 (81%) 6 (22%) (51%) 25 (68%) 15 (41%) (54%) 25 (83%) 5 (17%) (34%) 22 (64%) 13 (36%) (36%) 19 (76%) 6 (24%) yht (40%) 135 (76%) 43 (24%) (4%) 2 (67%) 1 (33%) Suomessa on silmätarkastettu noin 42% vuosina aikana syntyneistä koirista. Eurasiereille suoritetaan hyvin harvoin silmätutkimuksia pentuna, eli vuonna 2010 syntyneitä ei ole vielä juurikaan tutkittu. Silmätarkastustulokset vuosilta (lähde: Koiranet ): Diagnoosi Esiintymiä Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia 105 Distichiasis, todettu 22 Määrittelemättömiä ylimääräisiä ripsiä/karvoja, todettu 16 Ektooppinen cilia, todettu 2 PHTVL/PHPV, diagnoosi avoin 1 PPM, iris-iris, todettu 1 RD, multifokaali, todettu 1 Sarveiskalvon dystrofia, todettu 1 Silmäluomen sisäänpäin kiertyminen, todettu 2 PRA ja perinnöllinen harmaakaihi PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen. PRA:han ei ole hoitoa, mutta tutussa ympäristössä sokeakin koira voi pärjätä erit-

18 täin hyvin. Kokeellisesti koirille on käytetty geeniterapiaa näköhermosolujen perinnöllisessä sairaudessa, jossa periyttävä geeni on tunnettu. Diagnoosi tehdään yleensä silmänpohjan oftalmoskooppisessa tutkimuksessa. Verkkokalvon sähköisessä tutkimuksessa (ERG) voidaan havaita muutoksia näköhermosoluissa jo ennen oftalmoskooppisessa tutkimuksessa nähtäviä selviä verkkokalvon rappeutumamuutoksia. PERINNÖLLINEN HARMAAKAIHI eli hereditäärinen katarakta samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Esimerkkinä hankitusta katraktasta voidaan mainita sokeritautiin liittyvä, hyvin nopeasti täydelliseksi kaihiksi kehittyvä katarakta. Muita esimerkkejä hankitusta kaihista ovat esimerkiksi vanhuuden kaihi ja PRA:han liittyvä toissijainen kaihi. Ns. nukleaariskleroosi eli linssin kovettuminen vanhalla koiralla ei ole varsinainen kaihimuutos, vaan normaaliin ikääntymiseen liittyvä muutos, jossa linssin ydin muuttuu opaalinharmaaksi. Näkökykyyn se ei vaikuta. Perinnöllinen kaihi voidaan todeta perinnöllisten silmäsairauksien varalta tehtävässä silmätutkimuksessa. Erityisen tärkeää kaihin toteamisessa on viralliseen silmätutkimukseen kuuluva biomikroskooppitutkimus. Kaihi voidaan poistaa leikkauksella fakoemulsifikaatiomentelmällä. Paras leikkaustulos saadaan, kun leikkaus tehdään ennen kuin kaihimuutos on täydellinen. Hoidon edellytyksenä on se, että silmänpohja on terve. Perinnöllinen katarakta voi esiintyä yhdessä PRA:n kanssa, yleensä PRA:han liittyy kuitenkin ns. toissijainen kaihi. (ELL Vanhapelto ja ELL Lappalainen) Perinnöllisen harmaakaihin ja PRA:n ilmenemisestä ja etenemisestä eurasiereilla ei ole tietoa. Suomessa on ollut yksi perinnöllinen harmaakaihi -tapaus (tuontikoirien jälkeläinen), jonka kohdalla nähtävästi perinnöllinen harmaakaihin eteneminen aiheutti muutoksia käytöksessä. Tapaus on luultavasti yksi ainoita diagnosoituja tapauksia koko eurasier populaatiossa johtuen siitä, ettei muissa maissa ole tutkittu (aivan viime vuosiin saakka) silmiä joko lainkaan (Ruotsi, Ranska) tai ainoastaan entropiumin, ektropiumin ja distichiasiksen varalta (Saksa, Sveitsi, Itävalta). Sama koskee PRA:ta ja RD:aa. Suomessa on todettu alkuvuosina yksi PRA-tapaus, tuontikoira Saksasta. Näiden tapausten lisäksi Suomessa yhdellä tuontiuroksella on toisessa silmässä epäselvä kaihidiagnoosi. RD RD (retinan dysplasia eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö) jaetaan kolmeen muotoon, multifokaaliin (MRD), geografiseen (GRD) ja totaaliseen (TRD). MRD:ssa verkkokalvolla näkyy yksittäisiä poimuja, jotka syntyvät verkkokalvon paikallisen virhekehityksen seurauksena. Poimujen määrä voi vaihdella. MRD ei vaikuta näkökykyyn. GRD:ssa verkkokalvo on väärin kehittynyt laajemmalla alueella, mikä voi vaikuttaa koiran näkökykyyn ja TRD:ssa verkkokalvo on kokonaan irtautunut, mikä aiheuttaa silmän täydellisen sokeuden. MRD-muutokset eivät pahene iän myötä, vaan saattavat pikemminkin osittain hävitä näkyvistä vanhemmiten. GRD:aan saattaa iän myötä liittyä paikallista verkkokalvon rappeumaa muutoksen alueella. Useilla roduilla RD:n on todettu periytyvän väistyvästi. Eri RD-muotojen välistä geneettistä yhteyttä ei tunneta. (ELL Vanhapelto ja ELL Lappalainen) RD tapauksia on tavattu yksi kappale (MRD), tuontikoira Saksasta. Perinnölliset silmäsairaudet (perinnöllinen harmaakaihi, PRA, RD) eivät toistaiseksi ole suuri terveysriski eurasiereilla tutkimustulosten perusteella, mutta ennaltaehkäisevästi virallisen silmätarkastuksen (peilaus) on syytä olla edelleen rekisteröinnin ehtona. Sairaita yksilöitä ei tule käyttää jalostukseen. RD:n kohdalla harkinnan mukaan, jos yksittäisiä tapauksia tulevaisuudessa ilmenee. 18

19 Ylimääräiset silmäripset, distichiasis (cilia aberranta) Suomessa esiintyy distichiasista säännöllisin väliajoin, esim. vuosina syntyneistä koirista löydettiin tutkimuksissa 53 virallista tapausta eri nimikkeillä, 285 tutkimuksessa (silmätarkastuksessa ilmenneitä ja silmätarkastuslomakkeeseen merkittyjä), eli n.19 %:lla tutkituista. Epävirallisesti jalostustoimikunnalla on tiedossa lisäksi joitakin tapauksia, joissa ripsiä on ollut ennen tai jälkeen virallisen silmätarkastuksen. Jos koiran silmiä ei tutkita koskaan, ylimääräiset ripset jäävät yleensä myös huomaamatta eli niistä ei saada koskaan tietoa. Distchiasis on mainittu eurasierin rotumääritelmässä hylkäävä virheenä. Ylimääräisiä ripsiä on tosin mahdoton todeta ilman tarkkaa, erittäin läheltä tapahtuvaa tarkastelua ja luomen nostoa eli käytännössä yhtään koiraa ei näyttelyissä tulla koskaan hylkäämään distichiasiksen takia. Distichiasis (cilia aberranta) aiheutuu luomen reunan talirauhasten muuttumisesta karvaa kasvaviksi soluiksi. Ne sijaitsevat 4-6 mm luomen reunan sisäpuolella. Ylimääräiset ripset tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta (distichiasis) tai luomen sisäpinnalta (ektooppinen cilia). Caruncular trichiasis tarkoittaa silmän sisänurkan ihon karvoja, jotka kääntyvät sarveiskalvon sisänurkan päälle ärsyttäen silmää. Luomen reunasta kasvavat ripset voivat kaartua ulospäin normaalien ripsien tavoin tai ne kääntyvät sisäänpäin kohti sarveiskalvoa. Ripset voivat olla pehmeitä tai kovia. Etenkin luomen sisäpinnan läpi suoraan sarveiskalvoa vasten kasvava ripsi voi aiheuttaa sarveiskalvon vaurioitumisen. Tämä ilmenee silmän siristelynä ja ylimääräisenä kyynelvuotona. Silmän sarveiskalvon pinnalla uivat, pehmeät distichiasis-ripset eivät yleensä aiheuta oireita. Oireilevilta koirilta ripsiä voidaan poistaa nyppimällä, jolloin ne kasvavat uudestaan tai poistaa ne pysyvästi polttamalla tai leikkauksella. Vaiva on selvästi periytyvä, mutta periytymismekanismi ei ole tiedossa. Luokitellaan nykyään silmätarkastuksissa lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin muotoihin. (ELL Vanhapelto ja ELL Lappalainen) Eri yksilöillä vaiva on erilainen, joillakin on vain yksi muuntunut talirauhanen ja toisella kaikki rauhaset ovat muuntuneet. Pidemmän päälle ylimääräiset ripset voivat aiheuttaa sarveiskalvon tulehduksen, lisääntynyttä silmävuotoa, sarveiskalvon haavaumia, kun koira hieroo silmiään. Koira voi myös siristellä silmiään, jos niitä kirvelee. Ylimääräiset ripset voivat välillä myös lähteä pois ja kasvaa myöhemmin uudestaan, muun karvan tapaan. Silmätarkastustulokset voivat vaihdella yksilöittäin koskien ylimääräisiä ripsiä ns. terveestä sairaaseen. Kaikkia vanhempia tapauksia ei myöskään ole merkitty tarkastuslomakkeisiin. Tämä sekä ripsien elävyys (välillä on ylimääräisiä ripsiä, välillä ei) tekee niiden vastustamisen vaikeaksi. Distichiasiksen aiheuttamista haitoista rodun yksilöiden jokapäiväiseen, normaaliin elämään ei ollut mainintoja esim. terveyskyselyssä Kokemuksen perusteella eurasierin kohdalla ylimääräiset ripset eivät yleensä aiheuta koiralle haittaa, vaan ripset ovat pehmeitä ja irtoavat helposti ja kuten sanottu, usein niiden olemassaolosta ei edes tiedetä. Tiedossa on kuitenkin muutamia tapauksia, joissa vikaa on pitänyt hoidattaa eläinlääkärillä useamman kerran. Distichiasistapauksia ei ole suljettu pois jalostuksesta kapean jalostuspohjan takia, mutta vika tulee huomioida. Jos koiralla on distichiasis, tulee sen jalostuskumppanin olla distichiasis vapaa, valitettavasti vain sen hetkisten tietojen pohjalta. Toivottavaa olisi, että koiran omistajat kertoisivat jalostustoimikunnalle aina myös virallisten silmätarkastusten ulkopuolella todetuista distchiasislöydöksistä ja siitä vaivaavatko ylimääräiset ripset koiraa ja vaativatko hoitoa. Entropium ja ektropium Entropium ja ektropium ovat silmäluomien virheasentoja (sisään- ja uloskiertyminen). Kummassakaan tapauksessa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Sisäänkiertyneen luomen luomikarvat aiheuttavat sarveiskalvon vaurioita. Vauriot lisääntyvät nopeasti, koiran hangatessa silmäänsä. Sarveiskalvoon voi tulla haavauma tai jopa syöpymä 19

20 silmäluomen sisäänkiertymän hangatessa sitä jatkuvasti. Ellei sairauden syytä poisteta, voi sarveiskalvo puhjeta. Entropium voidaan korjata kirurgisesti. Operointi olisi toteutettava aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin silmän yleistulehdus on päässyt syntymään. Pienet ja/tai sisään painuneet silmät ja runsaat poimut edistävät entropiumin kehitystä. Ektropium tarkoittaa luomien ulospäin kiertymistä, esim. roikkuvat alaluomet. Lievä ektropium ei välttämättä edellytä kirurgista hoitoa. Ulospäin kääntynyt alaluomi kerää helposti pölyä, likaa ym. luomentaskuun, seurauksena akuutit ja krooniset silmätulehdukset. Suomessa entropium on korjattu kirurgisesti jalostustoimikunnan tietojen mukaan ainakin kahdelta eurasierilta ja muutama muu entropium-tapaus on myös tiedossa epävirallisesti. Yhtään ektropium tapausta ei ole tiedossa. Molemmat viat ovat tyypillisiä eurasierin alkuperäisrodulle chow chowlle. Molempiin vikoihin on perinnöllinen alttius ne periytyvät polygeenisesti, eli monen ihoon sekä silmäluomien rakenteisiin ja pään muotoon vaikuttavien geenien yhteisvaikutuksesta. Sairaita ei suositella käytettävän jalostukseen. PHTVL/PHPV, pysyviä verisuonijäänteitä Sikiöaikana linssin ravitsemuksesta vastaa sikiöaikainen verisuoni ja primäärilasiainen. Silmän kehitykseen kuuluu, että linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni vähitellen surkastuu ja prosessi on valmis, kun pentu on 2-4 viikon ikäinen. Joskus tästä verisuonituksesta jää osa surkastumatta. Se näkyy kellertävänvalkoisena plakkina, joka kiinnittyy linssin takapintaan, ja jossa voi olla näkyvissä myös verisuonitusta. Sairaus luokitellaan kuuteen eri asteeseen pienistä täplistä sokeutta aiheuttaviin muutoksiin, jolloin linssi on muuttunut epänormaaliksi rakenteeltaan ja seurauksena on sekundaari harmaakaihi. Yksilöitä, joilla on PHTVL/PHPV asteita 2-6, ei suositella käytettävän jalostukseen. Suomessa on todettu yksi PHTVL-tapaus, aste Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet ED Kyynärnivelen kasvuhäiriö Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan fragmentoituminen, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisen mekanismit ovat epäselvät. Periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Yksi näistä geeneistä saattaa olla ns. suurivaikutteinen geeni. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Toisin sanoen optimaalisella ruokinnalla voidaan mahdollisesti estää kasvuhäiriön kehittyminen yksilöllä, jolla on siihen perinnöllinen taipumus. Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Omistajan voi olla vaikea havaita koiran ontumista, jos kasvuhäiriö on molemminpuolinen. Toisinaan kasvuhäiriö on molemmissa kyynärnivelissä, vaikka koira ontuu vain toista jalkaa. Usein oireet huomataan vasta aikuisiällä ja silloin oireet johtuvat sekundaarisesta nivelrikosta. Kiinnittymätön kyynärpään uloke ei välttämättä oireile nuorella koiralla ja se voi olla röntgenkuvauksen sivulöydös. 20

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2019-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt SISÄLLYS

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten

Lisätiedot

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2017-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 27.02.2016 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 25.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin.

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. Suomen Keeshond ry Jalostustoimikunta Vuosi 2008 Sisällysluettelo KEESHONDIN LUONNETAVOITE... 1 Johdanto... 2 Keeshondin

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

Eurasier Tuomarikoulutus 2014

Eurasier Tuomarikoulutus 2014 Eurasier Rodun historia Eurasierin kehittyminen omaksi rodukseen alkoi 1960-luvulla Saksassa risteyttämällä chow-chow ja wolfspitz (keeshond). Tavoitteena oli ihanteellinen seura/perhekoira, jossa yhdistyy

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 7.5.2013 0 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle.

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle. ILMOITUS PENTULISTALLE Kasvattaja ilmoittaa pentueen pentulistalle oheisella lomakkeella sekä liittää mahdolliset kopiot todistuksesta lomakkeen liitteeksi. Ilmoitus lähetetään pentuvälittäjälle joko postitse

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta

Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta Sisällysluettelo Yleistä... 2 Perustiedot... 3 Haku nimien ja rekisterinumeron perusteella... 3 Syntymävuosi... 3 Sukupuoli, väri ja alkuperä... 4 Terveys... 4 Luusto

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

JALOSTUSOHJE

JALOSTUSOHJE JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX

VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX 0 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX 1 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 2.1 Rodun alkuperä...

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 Hyväksytty BichonFrisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [14.03.2015] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

PÄIVITETTY 13.2.2011. VOIMASSA 1.1.2012-31.12.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt päivityksen 9.11.2011

PÄIVITETTY 13.2.2011. VOIMASSA 1.1.2012-31.12.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt päivityksen 9.11.2011 SUOMEN AUSTRALIANKARJAKOIRAT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2006 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

EURASIER. Rodun tausta ja kehittyminen

EURASIER. Rodun tausta ja kehittyminen EURASIER Rodun tausta ja kehittyminen Eurasierin kehittyminen omaksi rodukseen alkoi 1960-luvulla Saksassa risteyttämällä chow-chow ja wolfspitz. Tämä uusi rotu, eurasierin kantamuoto, kulki nimellä wolf-chow.

Lisätiedot

Havannankoirien käyttäytymiskysely

Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien luonnetta on arvioitu Suomessa hyvin vähän luonnetestien ja MHluonnekuvausten avulla. Luonne on kuitenkin äärettömän tärkeä ominaisuus, joka vaikuttaa

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava:

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Tampereella 20.9.2014 ESITYS PEVISA-OHJELMAKSI Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Pentueen vanhemmilla

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Berninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014

Berninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014 2010 SUOMEN SVEITSINPAIMENKOIRAT FINLANDS SENNENHUNDAR ry Berninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 1.3.2009 Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 7.5.2009

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry JALOSTUKSEN POIKKEUSLUPAOHJEISTUS YLEISTÄ REKISTERÖINNEISTÄ Kennelliiton koirarekisteriohje (voimassa 01.01.2013 alkaen). Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.

Lisätiedot

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 14.10.2014 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...3 2. RODUN TAUSTA...4

Lisätiedot

Todettiin, että läsnä oli 26 henkeä ja heillä oli käytössään 22 henkilöääntä ja 54 yhdistysääntä, yhteensä 76 ääntä.

Todettiin, että läsnä oli 26 henkeä ja heillä oli käytössään 22 henkilöääntä ja 54 yhdistysääntä, yhteensä 76 ääntä. PÖYTÄKIRJA (1/5) SUOMEN KÄÄPIÖKOIRAT RY VUOSIKOKOUS 2017 AIKA: KESKIVIIKKO KLO 18.10 19.29 PAIKKA: BEST WESTERN PLUS HOTEL HAAGA, NUIJAMIESTENTIE 10, HELSINKI PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Hyväksytty Pyreneittenmastiffit ry yleiskokouksessa 01.11.2014 Hyväksytty Bullmastiffit ja Mastiffit ry yleiskokouksessa 29.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Hyvä Schipperken omistaja!

Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

NEWFOUNDLANDINKOIRAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA vuosille 2015 2019LUONNOS

NEWFOUNDLANDINKOIRAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA vuosille 2015 2019LUONNOS NEWFOUNDLANDINKOIRAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA vuosille 205 209LUONNOS Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry FinskaNewfoundlandshundföreningenrf Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa

Lisätiedot