Hämeen liitto. tiedottaa. Kuntauudistus vaatii epäitsekkyyttä. Tässä numerossa: maaliskuu 2012

Transkriptio

1 Hämeen liitto tiedottaa maaliskuu 2012 Kuntauudistus vaatii epäitsekkyyttä Tässä numerossa: Kuntauudistus vaatii epäitsekkyyttä 1 Kuntien terveiset ministeri Virkkuselle 3 Maakuntajohtajan katsaus 5 Pikku-Pena Nyholm palkittiin vuoden hämäläisenä Kuntajohtajat kyselypenkillä 7 Neljän kunnan naimakauppaan suhtaudutaan varauksella 8 Kansanedustajat vierailivat liitossa 9 Vapaaehtoistyöstä toivotaan lääkettä Puolustusvoimien hupeneviin voimiin 10 Tervehdys Forssan Teatterista! 11 Eurosta ei kannata ammentaa maailmanlopun tunnelmia 12 HAMKin toteuttama MAIOR hanke etenee 12 Yhteistyöareenalla HOC 13 Kanta-Hämeen tulevaisuus -kysely ennakointitiedon tarpeesta 14 Humppilan alue kirvoitti yli puolet kansalaispalautteista 15 Moi kaikki Vanajaveden kaverit! 16 Viestejä Vanajavedellä kiirii ympäri maakuntaa! 16 Uusia kasvoja Hämeen liitossa 17 Kuntarakenneuudistuksen aluekierroksella Forssassa kolme kuntaa yhdestätoista puolsi liitoksia. Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson ja hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen muistuttivat Forssassa, että kuntauudistus on välttämätön. Vuonna 2030 Suomessa on keskimäärin 70 ei työtä tekevää ihmisistä, esimerkiksi vanhusta, jokaista sataa työikäistä suomalaista kohden. Osassa kunnista suhde olisi jopa 100 ja 100. Palvelujen tuottamisen näkökulmasta tulevaisuusnäkymä on mahdoton. Siksi tarvitaan leveämmät hartiat kantamaan suurten ikäluokkien painoa. Tarvitsemme vahvemmat peruskunnat. Tämä uudistus katsoo tulevaisuuteen, Virkkunen totesi Forssan kaupungintalolla. >>

2 Guzenina-Richardson painotti taloudellisesti paremmin pärjänneiden kuntien vastuuta. Harva suomalainen voi katsoa kadulla kaatunutta mummoa, että en tule auttamaan, itsepähän siihen kaaduit, Guzenina-Richardson vertasi. Pakkoliitoksiin korkea kynnys Kuntajakotyöryhmän selvityksen perusteella Kanta-Hämeeseen tulisi kolme suurta kuntaa. Forssassa pidetyistä puheenvuoroista kävi ilmi, että muutosta vastustetaan erityisesti maaseutukunnissa. Sen sijaan Forssassa ja Hämeenlinnassa ja osin myös Riihimäen seudulla suurkuntiin suhtaudutaan myönteisemmin. Monessa puheessa toivottiin vakuutteluja siitä, ettei pakkoliitoksiin aiota ryhtyä. Virkkunen korostikin, että pakkoliitosten tekemiseen olisi erittäin korkea kynnys. Työryhmä ei ole esittänyt kuntajakoa vaan kuntajakoselvitysten tekemistä, hän sanoi. Kuntien tulee luovuttaa viralliset mielipiteensä asiasta huhtikuun puoliväliin mennessä. >> 2

3 Tahdomme aidosti kuulla kuntien mielipiteen siitä, onko työryhmä osunut oikeaan siinä, mitkä kunnat on selvityksessä nähty mahdollisiksi yhdistää, Virkkunen vakuutti. Parempaa lähidemokratiaa Virkkunen kannusti kuntia siihen, ettei liitosselvityksiä suoralta kädeltä torpattaisi. Hän muistutti, että jo nyt kunnat tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi palvelujen tuottamiseksi. Tässä asiassa kuntaliitokset voisivat jopa parantaa lähidemokratiaa. On kyseenalaista, kuinka paljon kunnanvaltuutetut pystyvät tällä hetkellä vaikuttamaan ylikunnallisesti järjestettyihin palveluihin, Virkkunen sanoi. Kuntien terveiset ministeri Virkkuselle Pentti Mansikkamäki, hallituksen 1. varapj., Forssa Esitämme Forssan seudun kuntien yhdistämisen etujen ja haittojen tarkempaa tutkimista selvitysmiehen toimesta. Myös Someron suuntaa on mietittävä. Kuntien itse käynnistämä selvitys kuntaliitoksesta on paras tapa, ei ylhäältä johdettu. Pakkoliitos valtion ohjauskeinona ei ole toimiva. Jouko Tuomola, hallituksen pj., Hattula Kunnan mahdollisen fuusion täytyy perustua kuntalaisten saamiin palveluihin ja taloudellisuuteen. Nyt Hattulassa esimerkiksi perusterveyspalvelut tuotetaan edullisemmin ja odotusajat terveyskeskukseen ovat oleellisesti lyhyemmät kuin Hämeenlinnassa. Vastuullisten päättäjien on näillä tiedoilla mahdotonta esittää kunnan liittämistä Hämeenlinnaan. Seutuyhteistyötä tarvitaan ja siinä olemme laajasti mukana. Teksti ja kuvat: Veera Vierumäki Kari Masalin, valtuuston pj., Hausjärvi Hausjärvi haluaa edelleen pysyä itsenäisenä, mutta jos toisin päätetään, niin ehdotettu kuntajakoalue on oikea, sillä mielestämme Hyvinkään pitää kuulua tähän. Emme katso kuntajakoselvitystä tarpeelliseksi, mutta jos siihen mennään, niin se pitää tehdä ehdotettujen neljän kunnan kanssa ja mahdollisesti Janakkalan Tervakoski voi siihen kuulua. Anja Syrjälä, hallituksen pj., Humppila Kuntaorganisaatiot ovat alueen kehittäjiä nyt ja tulevaisuudessa. Tätä perustaa ei saa romuttaa missään vaihtoehdoissa. Innovaatiovaje ja keinot sen poistamiseksi ovat suurin ongelma tällä hetkellä julkisen hallinnon osalta, ja sitä ei poisteta hallinnon rakenteita muuttamalla. Esimerkiksi Humppilan kunnassa on tehty useita vuosia aktiivista kehittämistyötä katsoen vuoteen Yhtenä esimerkkinä ekologinen logistiikkakeskus. Iisakki Kiemunki, valtuuston pj., Hämeenlinna Jatkossa kuntien välinen kilpailu muuttuu yhä enemmän seutujen väliseksi kilpailuksi. Sen tyyppiset rajoitteet, joita Hämeenlinnan seudulla turhaan syntyy kuntarajoista muun muassa järkevän maankäytön ja elinkeinopolitiikan osaalueilla, eivät ole millään tavalla järkiperäisiä tai kestäviä. >> 3

4 En usko, että koko seudun kokoinen vahva peruskunta olisi mahdollista saavuttaa vapaaehtoisin perustein. Hämeenlinnassa uskomme, että koko seudun on mahdollista tulevaisuudessa puhaltaa yhteen hiileen. Merja Taponen, hallituksen pj., Janakkala Janakkalan mielestä työssäkäyntialue ei ole hyvä pohja kunnan muodostamiselle. Janakkala tekee jo nyt harvinaisen paljon yhteistyötä, esimerkkinä perusterveyden yhteistyöalue Hattulan kanssa. Suurkunnan muodostaminen johtaisi maaseudun ja sen palveluiden näivettymiseen. Muutos myös heikentäisi lähidemokratiaa. Jyrki Kanerva, valtuuston pj., Jokioinen Olemme itsenäisen Jokioisen puolella. Edes alan tutkijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että kuntaliitoksista olisi todellista hyötyä. Kunnat voivat hyvin tehdä yhteistyötä ilman liitoksia. Jokioisen talouden tasapainottaminen ei ole ollut helppo tie, mutta olemme saaneet viime vuosina hyviä tuloksia. Kuntia ei voi vain iskeä nippuun katsomatta niiden erityispiirteitä. Seppo Kuparinen, valtuuston pj., Loppi Lopen kunnalla on pitkät perinteet sekä taito ja halu tehdä seutukunnallista yhteistyötä. Se, että meitä ollaan yhdistämässä karttasulkeisilla naapurikuntiin ja kaupunkeihin, ei meitä yhtään lämmitä. Lopen talous on tämän valtuustokauden aikana saatu oikealle uralle ylijäämäisine tilinpäätöksineen ja laskevine velkamäärineen. Jos meidät jollain keinoin pakotetaan liittymään, tulee kokonaisuudessa olla mukana Riihimäki, Hyvinkää, Hausjärvi ja ehkä myös Tervakoski. Kirsti Tolvanen, valtuuston pj., Riihimäki Mielestämme kuntauudistusta tulee jatkaa. Yleisimmin esille tullut näkemys on se, että Riihimäen seudun eli Hausjärven, Lopen ja Riihimäen muodostama kunta olisi luontevin. Riihimäki kuuluu hyvän sijaintinsa puolesta metropolialueeseen, ja asiointi suuntautuu paljolti etelään. Riihimäki on tarvittaessa avoin myös muille ratkaisuille, tosin pakkoliitokset eivät juuri houkuttele. Esa Ryhtä, valtuuston pj., Tammela Tammela haluaa pysyä itsenäisenä, vahvana ja asiansa hyvin hoitavana kuntana. Luotamme hyvin toimivaan, nykyisen kaltaiseen yhteistyöhön alueen muiden kuntien kanssa. Emme myöskään sulje pois yhteistyön syventämistä, mutta kuntaliitosten esitettyyn lisäarvoon ei Tammelassa oikein uskota. Asiakeskeisen päätöksentekokulttuurin ei haluta muuttuvan. Markku Leppälahti, valtuuston pj., Ypäjä Ypäjän tavoite on menestyä itsenäisesti. Kunnalle on tarjottu eutanasiaa aiemminkin, mutta sitä ei oteta vastaan nytkään. Luottamus itseen ja yhteistyö naapureiden kanssa kantaa. Ypäjä on pieni, mutta sillä on vahva visio tulevaisuudesta. Nyt kuitenkin tuntuu siltä kuin tuomio olisi jo etukäteen annettu. 4

5 Maakuntajohtajan katsaus Plussia ja kysymysmerkkejä Positiivinen yllätys oli, että saimme näyttävän roolin toimia maailman muotoilupääkaupungin (Helsinki 2012) esikaupunkina. Ammuimme muotoiluraketin Kanta-Hämeestä. Lukuisat maakuntamme yritykset saivat starttipotkun siihen, kuinka muotoilu voi auttaa yrityksiä ponnistamaan nykyistäkin parempaan tulevaisuuteen. Plussan annan myöskin sille toiminnalle, mitä olemme tehneet kolmen maakunnan (Hämeet & Uusimaa) lakisääteiden yhteistoiminta-alueen merkeissä. Alkuahan se vasta on, mutta pohja on luoto ja harjoiteltu on. Nyt on tulosten teon aika! Kysymysmerkkejä??? Maakuntahallitus käsitteli Hämeen liiton viime vuoden tilinpäätöksen. Hallitus oli tyytyväinen! Haasteita täynnä ollut vuosi 2011 oli liiton toiminnassa taas hyvä vuosi. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Pysyimme budjetissa! Pystyimme jopa hieman kartuttamaan puskurirahastoa tulevien, ehkä kovinkin vaikeiden vuosien varalle. Liitto on hoitanut lakisääteiset tehtävänsä sekä palvellut jäsenkunnille ja sidosryhmille vuodelle 2011 asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Palautteita on ollut ilo lukea ja kuunnella. Plussia Nostan tässä esille viime vuoden toiminnastamme muutaman asian, jotka ansaitsevat suuren plussamerkin: Vaihemaakuntakaavan valmistelu on ollut vuoden yksi suururakka. Kaavatiimi on onnistunut valmistelutyössään erinomaisesti. Tiimin työ ja palveluhenkisyys on saanut useita kiitosmainintoja. Vanajavesikeskus ja Viestejä Vanajavedellä -hankkeet ovat lunastaneet paikkansa yhtenä kaikkien hyväksymistä maakunnan kärkihankkeista. Tiimi on saanut erityiskiitoksia innokkuudesta, innovatiivisuudesta ja työnsä tuloksellisuudesta. Kyllä Vanajavesi ja sen laajat valuma-alueet vielä puhtaaksi saadaan, vaikka vuosia se ottaa! Maakunnan korkeakoulupoliittinen kenttä ei ole kovin selkeä. Siitä huolimatta liiton ylläpitämä Hämeen Kesäyliopisto ja Häme Open Campus (HOC) ovat tehneet vuoden 2011 aikana odotettua paremman tuloksen ja valmistautuneet samalla edessä oleviin toimintaympäristön muutoksiin. Hämeen liitto oli keskeisessä roolissa, kun valmisteltiin valtakunnallista Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (KESU) sekä koulutuksen alueellista ja valtakunnallista aloituspaikkajakoa. Ennakointitiimi on kiitoksensa ansainnut. Hämeen liitto on ollut keskeisessä roolissa, kun olemme valmistelleet maakunnan metsästrategiaa. Veikkaan, että tuon työn konkreettinen tulos näkyy ja kuuluu jo vuoden 2012 aikana. Viime vuosi toi esille myös asioita, joiden perään on laitettava tässä vaiheessa kysymysmerkki. Keskustelu maakuntareformista vauhdittui maan hallituksen käynnistämän kuntarakenneuudistushankkeen kylkiäisenä. Kysymysmerkkejä on ilmassa paljon - niin meillä kuin muuallakin. Maakuntavaltuusto linjasi työseminaarissaan syyskuussa 2011 Kanta-Hämeen ja liiton tulevaisuutta seuraavasti: 1. Maakunta säilytetään itsenäisenä niin pitkään kuin se on tarkoituksenmukaista. 2. Maakuntien lakisääteisen yhteistoiminta-alueen, Hämeet & Uusimaa, tarjoamat synergiaedut ja -hyödyt maksimoidaan. 3. Hämeen liitto kiirehtii ns. metropoliratkaisua osana kuntarakenneuudistusta. 4. Hämeen liitto ylläpitää keskustelua aiemmin tekemästään aluekehitysliitto-aloitteesta. 5. Hämeen liitto varautuu mahdollisessa maakuntareformissa kasvun strategiaan eikä pilkkomisen strategiaan. Edellä mainittu kuntarakenneuudistus on vielä monen kysymysmerkin takana. Ne kysymysmerkit kuuluvat ja näkyvät tietenkin myös liiton jokapäiväisessä toiminnassa. Kolmas kysymysmerkkiasia listallani on EU:n seuraava rakennerahastokausi (2014+). Mikä on lopulta maakunnan liittojen rooli ja millainen on se rakennerahojen määrä, joka on mahdollisuus saada Hämeeseen? Ja kysymysmerkki se on tämäkin: Millaisen maakuntajohtajan Kanta-Häme saa? Paikka laitettiin juuri hakuun. Eläkepäivät siintelevät Jussille. Kaunista kevättä Liitto tiedottaa -lehden lukijoille! Juhani Honka Maakuntajohtaja 5

6 Vuoden hämäläiselle Pentti Pikku-Pena Nyholmille lapset ovat sydämen asia. Uusin hyväntekeväisyyskohde Nyholmil- TUHANNEN toimen hyväntekijä Pikku-Pena Nyholm palkittiin vuoden hämäläisenä 2012 Leppoisasti hymyilevä mies on kuin joulupukki, joka odottaa lapsia polvelleen kertomaan joululahjatoiveista. Mielikuva ei ole kaukana totuudesta. Pentti Nyholm on tosiaan toiminut monena vuonna joulupukkina, mutta eivät hänen roolinsa siihen lopu: Pikku-Pena tunnetaan myös pellehyppääjänä, Pena- Pupuna, trubaduurina ja tapahtumajärjestäjänä. Tammikuussa Nyholm palkittiin Vuoden Hämäläisenä FAKTA Vuoden Hämäläisen -tittelin myöntävät Hämeen liitto ja YLE Häme. Arvonimi kuuluu henkilölle, joka on tehnyt merkittävää työtä maakunnan ja sen asukkaiden hyväksi tai tehnyt Hämettä tunnetuksi. Kummelit kaukalossa Yli 30 vuoden hyväntekeväisyystyön jälkeen Nyholmia voi hyvällä syyllä kustua tuhannen toimen hyväntekijäksi. Nyholmin pitkäaikainen sydämen asia on ollut Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosasto. Sen potilaille Nyholm on kerännyt rahaa järjestämällä hyväntekeväisyyskonsertteja, -golftapahtumia ja -lätkämatseja. Niissä on pelanneet Kummelit ja kaikki, Nyholm muistelee. Erityisen mielellään Nyholm kertoo yhteistyöstä Lastenklinikoiden kummien kanssa. Ilman Nyholmia ei kummien toiminta olisi ehkä koskaan laajentunut Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Koivikkokoti uusin kohde le on saattohoitokoti Koivikko-koti. Kun apua tarvitaan, on Nyholm valmis ellei jo matkalla. Olin kaupungilla, kun eräs kaverini tuli nykäisemään hihasta. Hän kertoi vaimonsa lähteneen Koivikkokodista taivaankotiin kauniisti nukkuen. Samalla hän sanoi, että Koivikkokodissa tarvittaisiin kipupumppuja, Nyholm kertaa tilannetta, joka sai hänet järjestämään kirkossa hyväntekeväisyyskonsertin saattohoitokodin hyväksi. Onni on tuore kahvi Nyholmin auttamishalu ammentaa arjen onnesta. Hänen mielestään jokaisen suomalaisen tulisi muistaa, millainen suojattu kultakehto Suomi yhä on. Pitäisi nauttia siitä, että saa olla terve ja tehdä töitä. Ja aamulla keittää tuoretta kahvia, Nyholm luettelee. Punaisissa pöksyissä monena jouluna tallustellut Nyholm muistuttaa, etteivät joulun arvot katoa mihinkään juhlapyhien mentyä. Lähimmäistä voi muistaa muulloinkin, ei ehkä lahjoin, mutta edes kysymällä, mitä kuuluu. Auttamisesta saa rauhan itselle. Mulla on joulu sydämessä ympäri vuoden, Nyholm tiivistää. Teksti ja kuvat: Veera Vierumäki 6

7 KUNTAJOHTAJAT KYSELYPENKILLÄ kokonaisuutena merkityksensä ja seutukunnittain suuntautua eri suuntiin, Forssan seutukin mahdollisesti Varsinais-Suomeen päin. Etenkin, jos Someron kaupunki tulisi aikanaan kuntauudistuksessa "forssanseutulaiseksi". Tapani Venho, Forssan kaupunginjohtaja 1. Millaisena näet Kanta-Hämeen tulevaisuuden? Kolmen seutukunnan Kanta-Häme on tällä hetkellä hyvässä iskussa ja luonnollinen maakunta alueensa suhteen. Mutta jos ja kun laaja-alainen kuntarakenneuudistus aikanaan toteutuu jossakin muodossa, se muuttaa myös maakuntien asemaa, tehtäväkenttää ja merkitystä. Nykyinen Kanta-Häme voi silloin menettää maakunnallisena 2. Mitkä ovat tämän hetken suurimmat haasteet? Haasteita on tällä hetkellä kuntakentällä vaikka millä mitalla. Ja kaikki ne koskevat tavalla tai toisella Forssaakin. Talouden yleinen epävarmuus aiheuttaa monissa uudistuksissa ja investoinneissa turhaakin varovaisuutta. Sama koskee yritystoiminnan investointeja. Forssan kaupungilla talous on ollut jo useita vuosia vahvasti tasapainossa ja ylijäämäinen, joka sinällään antaa vakautta. Maakunnassa HAMK ammattikorkeakoulun tulevat muutokset aiheuttavat suurta huolta ja epävarmuutta erityisesti Forssassa. Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus opetustehtävien lisäksi on pienehköille alueille paljon merkittävämpää ja vaikuttavampaa kuin suuremmilla paikkakunnilla. 3. Arvioi Hämeen liittoa kuntien edunvalvojana eli kuinka Hämeen liitto on onnistunut tehtävissään? Hämeen liitto on onnistunut kohtuullisen hyvin edunvalvontatehtävässään ja on ollut aktiivinen. Millään liitto ei voi läheskään kaikissa asioissa täysin onnistua, mutta näkemys onnistumisesta on vahvasti positiivisen puolella ja liitto on pitänyt koko maakunnan puolta. Siitä kiitos Jussille ja koko toimiston ja luottamushallinnon väelle. 1. Millaisena näet Kanta-Hämeen tulevaisuuden? Alueena Kanta-Hämeellä menee niin hyvin kuin Suomessa vain tällä hetkellä voi mennä. Olemme melkein pkseudulla, ja voimme hyödyntää sen hyvät puolet, mutta emme kärsi huonoista puolista. Sijainnin lisäksi maakunnassa on elinvoimaisia yrityksiä, se on muuttovoittoinen alue, on luonto jne. Aivan toinen asia on se, mikä on maakunnan tulevaisuus ylipäänsä, jos kuntaliitos toteutuu ehdotetusti. Kanta- Hämeen tilanne on yhtä sumuinen kuin muidenkin. Hausjärveä on ehdotettu yhteen Hyvinkään kanssa, mikä tarkoittaisi suuntautumista Uudellemaalle. Forssalle taas Varsinais-Suomi on varteenotettava suunta. Organisaationa maakunta on riippuvainen kuntarakenteesta. 2. Mitkä ovat tämän hetken suurimmat haasteet? Ykköshaaste kaikkialla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja siihen liittyen myös erikoissairaanhoito. Kustannusten nostajia on tulossa ja jos rahoitusjärjestelmää ei saada organisoitua uudella tavalla, emme selviä niistä. Uudesta järjestämislaista on puhuttu vähintään neljä vuotta, taas sitä on lupailtu, mutta edelleen odotetaan. Ehkä se jäi kuntauudistuksen jalkoihin. Lisäksi potilaan laaja hoitopaikan valinnanvapaus astuu voimaan vuonna 2014, eikä kukaan tiedä kuinka kallis järjestelmä siitä kunnille tulee, jos se otetaan aktiivisesti käyttöön. 3. Arvioi Hämeen liittoa kuntien edunvalvojana eli kuinka Hämeen liitto on onnistunut tehtävissään? Hämeen liitto on äärimmäisen aktiivinen kehittäjä, uusien ajatusten tuoja ja yhteistyön tekijä. Yhteistyö liiton kanssa kaikilla alueilla on Hausjärvelle tärkeä asia. Hämeen liitto on onnistunut tehtävässään mielestäni pääsääntöisesti hyvin. Teksti Jenni Mankonen Päivi Terävä, Hausjärven kunnanjohtaja 7

8 Neljän kunnan naimakauppaan suhtaudutaan varauksella Riihimäellä vierailleet Hämeen kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että nyt ei ole kuntien aika seistä tumput suorina. Teksti ja kuvat: Veera Vierumäki Hämeen vaalipiirin kansanedustajat vierailivat Riihimäellä osuvaan aikaan, sillä puhuttavaa oli paljon: kuntarakenneuudistus, puolustusvoimien uudistus ja liikenneyhteydet pitivät keskustelun vilkkaana. Kuntauudistusta valmistellut työryhmä ehdotti Riihimäen, Hyvinkään, Hausjärven ja Lopen naittamista yhdeksi kunnaksi. Naimakaupan osapuolet eivät kuitenkaan ehdotuksesta varauksetta innostu. Paikalla olleet kansanedustajat sanoutuivat painokkaasti irti pakkoliiton järjestämisestä, mutta tumput suorina ei pitäisi kenenkään seistä. Ei nyt ole aika odotella ylhäältä päin käyvää käskyä. Kuntien on lähdettävä itse ajamaan haluamaansa ratkaisua, painotti kokoomuksen Sanni Grahn- Laasonen. Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen ei näe Hyvinkään mukaan tuloa järkevänä mallina. Yhteistyömahdollisuuksia on kyllä etsitty, mutta Hyrian lisäksi ei niitä ole löytynyt, Keskiruokanen sanoi. >> 8

9 >> Kuntalaisen palvelut etusijalla Kuntauudistukseen halutaan mennä sosiaali- ja terveyspalvelut edellä. Keskiruokanen totesi, että palveluiden järjestäminen vaatii vahvaa peruskuntaa. Hänen mielestään isäntäkuntamalli olisi tässä järkevin, jos naapurikunnat Loppi ja Hausjärvi suostuisivat järjestelyyn. Uskon, että siitä saadut säästöt olisivat yhden veroprosenttiyksikön luokkaa, Keskiruokanen arvioi. Johannes Koskinen (sd.) arvioi, että palveluiden järjestämisen yhteydessä ratkeaa, minkä kokoiset kunnat pystyvät hoitamaan taloudellisesti järkevimmin palvelut kuntalaisille. Keskustan kansanedustaja Sirkka- Liisa Anttila peräänkuulutti keskustelussa sairaanhoidon nykyistä järkevämpää porrastusta. Riihimäen asema ykkösvaiheeseen Puolustusvoimien uudistukset vaikuttivat ainakin tässä vaiheessa vähemmän huolta aiheuttavilta kuin kuntarakenneuudistus. Riihimäellä toivotaan myös rautatieaseman uudistamista. Suunnitteilla on liikennettä sujuvoittava kolmioraide, katokset sekä asemalaiturien korottaminen. Hämeen maakuntajohtajalla Juhani Hongalla oli tätä koskien ilahduttavia uutisia. Ministeri Kyllönen on perehtynyt asiaan, ja katokset sekä laiturien korottaminen voisivat kuulua jo radan kohentamisen ykkösvaiheeseen, Honka kertoi. Kansanedustajat vierailivat liitossa Hämeen vaalipiirin kansanedustajat Johannes Koskinen, Sanni Grahn-Laasonen, Ismo Soukola, Sirkka-Liisa Anttila ja Anna-Kaisa Pekonen piipahtivat vierailulla Hämeen liitossa 27. helmikuuta. Maakuntajohtaja Juhani Honka muistutti, että katse on pidettävä kohti tulevaisuutta. Häme ei ole ajelehtiva ajopuu, vaan idearikas suunnannäyttäjä, Honka linjasi. Teksti ja kuvat: Veera Vierumäki 9

10 Vapaaehtoistyöstä toivotaan lääkettä Puolustusvoimien hupeneviin voimiin Hämeen vaalipiirin kansanedustajat ja maakuntien liittojen edustajat vierailivat helmikuun lopulla Hämeenlinnan varuskunnassa. Tilaisuudessa puhunut Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja everstiluutnantti Juhani Kääriäinen painotti, että muutokset ovat välttämättömiä ja ne on hyväksyttävä. Nykyisellä tavalla rahat loppuisivat vääjäämättä, Kääriäinen vakuutti. Kääriäisen tulevaisuudennäkymissä painottuivat erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisääminen ja päällekkäisen työn vähentäminen puolustusvoimissa organisaation eri tasoilla. Luennot valottivat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Lahden varuskuntien nykyti- Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja everstiluutnantti Juhani Kääriäinen. lannetta sekä puolustusvoimauudistuksen aiheuttamia muutoksia varuskuntien tulevaisuudessa. Läänien tehtäviä siirtyy joukko-osastoille Organisaatiomuutoksilla on merkittävä rooli. Esimerkiksi osa sotilasläänien tehtävistä siirtyy ns. joukko-osastoille, jotka ottavat aiempaa laajempaa aluevastuuta. Jatkossa täytyy päättää, mitä aluerajoja joukko-osastot noudattaisivat. Tähän asti läänit ovat mukailleet maakuntia. Aluerajoja pohdittaessa on otettava huomioon esimerkiksi kuntien, sairaanhoitopiirien, pelastusalueiden ja muiden vastaavien toimijoiden toiminta-alueet, jotta yhteistyö niiden kanssa sujuu jouhevasti. Merkittävä kuljettajien kouluttaja Kansanedustajia kiinnostivat puolustusvoimauudistuksen lisäksi myös siviilipalvelus ja varusmiespalveluksen rooli työurakysymyksessä. Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedusteli, olisiko varuskunnilla mahdollisuutta aiempaa enemmän ohjata varusmiehiä työ- tai koulutuskysymyksissä, jotta yhä useampi pääsisi nopeammin kiinni työuran alkuun. Hänelle todettiin, että tulevaisuudessa ainakin ammattikuljettajista merkittävä osa on puolustusvoimien kouluttamia. Tämä ammattipätevyys on mahdollista hankkia varusmiespalveluksessa. Siviilipalveluksesta todettiin, että nykyään se valitaan lähes poikkeuksetta joistakin muista kuin aatteellisista syistä. Säästää täytyy kaikesta Yhteenvetona Kääriäinen totesi, että uudistus tarkoittaa kaikesta säästämistä: henkilöstöstä, materiaalista ja kiinteistöstä. Puolustusvoimauudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Teksti ja kuvat: Veera Vierumäki 10

11 Tervehdys Forssan Teatterista! Ja kiitos kysymästä, meille kuuluu todellakin hyvää. Toivottavasti Sinullekin! Forssan Teatteri tarjoaa Sinulle palan taivasta ja palan maata. Se vie satujen lumottuihin linnoihin, ihmismielen rakentamiin selleihin, sarkastiseen arkipäivään ja dramaattiseen yöhön. Teatterissa tapahtumat ovat silmin nähtävissä, sydämellä tunnettavissa ja hetkessä ohi. Näyttämö on elämän keskipiste, kunnes esirippu erottaa meidät fiktiosta todellisuuteen. Jäljellä on tunne, muistikuva, vahva elämys, joka pysyy muistissa pitkään, ehkä aina. Siinä, juuri siinä on teatterin viehätys. Jotain klassista, jotain uutta Forssan Teatteri on ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka on toiminut nykyisessä muodossa vuodesta 1980 asti. Teatterin tavoitteena on tarjota laadukkaita ja mieleenpainuvia kulttuurielämyksiä lähialueen asukkaille. Teatteri elää ajan hengessä menneitä unohtamatta, ja viime vuosina tuotannossa on tarjottu yleisölle monipuolista ohjelmistoa: klassikoita kuten Anna Karenina sekä Pessi ja Illusia, uutta kuten Päällystakki ja keväällä ohjelmistoon tuleva Pieni Raha, perinteistä kuten Juurakon Hulda, Aladdin ja taikalamppu, sekä Fedja-setä, kissa ja koira, kokeilevaa kuten Kiviä Taskussa. Näyttämölle valmistuu joka vuosi jotain lapsille ja aikuisille varmasti jotain jokaiselle. Rajoja rikkovaa Forssan Teatteri tekee monien tahojen kanssa yhteistyötä. Pienessä kaupungissa se on menestymisen edellytys. Viime elokuussa Forssan Teatteri teki yhteistyötä Hämeen Liiton kanssa Holjilla markkinoilla. Yhteistyö on tärkeää, merkityksellistä kaikille osapuolille ja se tuo tullessaan jotain uutta, etenkin silloin, kun yhteistyö on rajoja rikkovaa. Tällä kaudella Forssan Teatterin kausi sisältää kolme näytelmää. Jo syksyllä 2011 sai ensi-iltansa Dave Freemanin kirjoittama tyylipuhdas farssi Kunnon Komedia, missä vauhti on hurjaa, huumori mustalle vivahtavaa ja henkilöt riemastuttavasti paniikissa. Kunnon komedia on ohjelmistossa vielä helmikuun 17. päivään asti. Toivottu ja odotettu Eduard Uspenskin kirjoittama Fedja-setä, kissa ja koira on näytäntökauden lastennäytelmä kaikenikäisille ja kaikenmielisille satujen ja tarinoiden ystäville. Näytelmä sai ensiiltansa tammikuussa Fedja-setä, kissa ja koira on Martti Anhavan suomentama, Eduard Uspenskin alkuperäisteokseen perustuva seikkailu, jonka on näytelmäksi sovittaneet Juha Vuorinen ja Janne Salminen. Viehättävää klassikkotarinaa voi käydä katsomassa huhtikuun 22. päivään asti. Sirkku Peltola on yksi aikamme arvostetuimpia ja palkittuja näytelmäkirjailijoita. Hänen näytelmänsä Pieni Raha on riipaisevan merkityksellinen teos. Pieni Raha ei pyydä suosiota, mutta moni-ilmeisyydellään se riisuu katsojansa aseista ja vie tunteiden tuolle puolen. Rakenteellisesti Pieni Raha on mestariteos. Pieni Raha saa ensi-iltansa Kaikki kolme näytelmää on Forssan Teatterille ohjannut Pekka Lara. Tulevaisuus valmiina Teatterissa eletään aina tulevaisuutta ja nykyisyyttä yhtä aikaa, suunnitellaan jo tulevaa kun rakennetaan nykyisyyttä. Ensi näytäntökausi tulee olemaan Forssan Teatterin ja sen yleisön juhlaa. Tuomme vahvan suomalaisen klassikon uudelleen dramatisoituna lavalla. Kiannon Punainen Viiva tulee varmasti herättämään keskustelua. Lasten näytelmä on isolla joukolla valmistettu Kolme iloista rosvoa, jossa on taatusti vauhtia ja iloista musiikkia. Ensi kauden kolmas produktio tulee olemaan jotain teatterille aivan uutta ja ainutlaatuista, mutta sitä emme vielä paljasta teatteri osaa säilyttää myös salaisuuden! Nähdään! Forssan Teatteri on täynnä elämää ja elämäni on täynnä Forssan Teatteria. Iloisia, innokkaita ihmisiä, ensi-iltojen hikipisaroita, talousasioiden hoitamisen otsaryppyjä - kaikki ne kuuluvat teatterin elämään, minun elämääni ja olen onnellinen saadessani olla mukana tekemässä teatteritekoja Forssan Teatterissa. Tervetuloa katsomoon, mukaan jakamaan näyttämön tapahtumat, ja tervetuloa esiripun taakse, lumoavan harrastuksen maailmaan. Voi hyvin ja nähdään toivottavasti pian! terveisin Keijo Koskimies Forssan Teatteriyhdistys ry, pj. 11

12 Eurosta ei kannata ammentaa maailmanlopun tunnelmia Kanta-Hämeen ennakointifoorumissa ruodittiin epävarmaa tulevaisuutta. Etlatieto Oy:n tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö muistuttaa, ettei euro ole maailman ensimmäinen eikä luultavasti maailman viimeinenkään rahaliitto. Maya-ennustuksen mukaan maailmanloppu koetaan tämän vuoden joulukuussa, mutta Etlatieto Oy:n tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö toppuuttelee ainakin taloustilannetta koskevia uhkakuvia. Kaikennäköisiä maailmanlopun tunnelmia on maalailtu, kun on tullut puhetta Kreikan mahdollisesta eurosta eroamisesta, Ali-Yrkkö toteaa. Hän muistuttaa, ettei euro ole maailman ensimmäinen rahaliiton yhteisvaluutta. Rahaliittoja on nähty aiemminkin, kuuluisimpana Rooman ikuinen valtakunta, joka ei lopulta ollutkaan kovin ikuinen luvulla muodostettiin Latinalainen rahaliitto, ja samalla vuosisadalla kokeiltiin pohjoisemmassa Skandinavian rahaliittoa, johon kuuluivat Norjan, Ruotsin ja Tanskan kuningaskunnat. Nämäkin rahaliitot hajosivat aikanaan, ja ilman maailmanloppua, Ali-Yrkkö kertoo. Pankeilla hällä väliä -asenne Rahaliittojen nousuista ja tuhoista huolimatta ei eurokriisiä ja sen taustalla vaikuttavaa maailmanlaajuista finanssikriisiä tulisi ottaa annettuna. Ali-Yrkkö muistuttaa, että syitä kriisiin kannattaa ymmärtää ja niistä oppia. Vuonna 2008 maailmalle syydetty, arviolta miljardin euron elvytysraha on nyt kulutettu, ja tilanne on sama kuin ennen elvytystä. Yhdeksi tärkeimmistä pohdinnan aiheista Ali-Yrkkö nostaa pankkien vastuun. Vuoden 2008 subprime-katastrofin aiheuttivat varjopankit, mutta myös virallisen pankkitoiminnan moraalikato huolestuttaa Ali-Yrkköä. Pankit ottavat suuria riskejä, koska ajatus on, että joku meidät kumminkin pelastaa, jos huonosti käy, Ali-Yrkkö kuvailee. Hänen mielestään pankeilla pitäisi olla tappioista omavastuu, jotta riskien ottoa harkittaisiin tarkemmin. Ali-Yrkkö vieraili Kanta-Hämeen ennakointifoorumissa, joka järjestettiin nyt kolmannen kerran. Seminaarin otsikkona oli tällä kertaa Epävarma tulevaisuus, johon paneutuivat myös forssalaisen Mitron Oy:n hallituksen jäsen Juha Siitonen, Hamkin kehittämispäällikkö Anne Laakso sekä Hämeen liiton suunnittelija Terhi Saarenoja. HAMKin toteuttama MAIOR hanke etenee MAIOR-hankkeessa (Markkinaorientoituneet innovaatiot Forssan ja Riihimäen seudun pk-yrityksissä) toteutetaan pk-yritysten kanssa useampia asiakaslähtöisiä pienimuotoisia kehityshankkeita ensi sijassa kohdeyritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Kohderyhmät ovat Forssan alueen ja Riihimäen alueen pk-yritykset, joiden toimiala on metalli- ja elektroniikkateollisuus, puutuoteala, teräsrakentaminen ja rakentamiseen liittyvä muu teollisuus ja palvelut. Hanke tarjoaa tuotteiden, tuotannon ja liiketoiminnan kehittämiseen asiantuntijapalveluja sekä apua kansainvälistymiseen. Tyypillinen esimerkki toteutettavasta kehitystoimenpiteestä on tuotteen sertifiointi kohdemaan ja asiakasyrityksen tarpeen mukaan. Tähän mennessä hankkeessa on ollut mukana mm. seuraavat yritykset: Forssan Metallityöt, Mitron, Foxa, Tambest, Rica ja FM-HAUS. Forssan Metallityöt Oy:lle on toteutettu palo-ovien sertifiointi Venäjän vaatimusten mukaan, Mitronin ja Tambestin osalta selvitetään Venäjän markkinoiden mahdollisuudet eri tuotteille, Rican ja FM-hausin osalta selvitetään ja toteutetaan erilaisiin vientiponnisteluihin tarvittavia kokeita sertifiointeja. MAIOR hanke on aloitettu ja sen on määrä päättyä Tyypillisen kehittämishankkeen koko on noin , josta yrityksen rahoitusosuus on 20%. Hankkeen päärahoittaja on Hämeen liitto EAKR -rahoituksella. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Timo Lindvall (Forssan seudun kehittämiskeskus), Mika Herpiö (Riihimäen teollisuuskylä) ja Osmo Väistö (Hämeen liitto) sekä Aki Haimi, Seppo Niittymäki ja Lauri Tenhunen (HAMK). Tambest Oy:n tyypillinen tuote. Forssan Metallityöt Oy: n johtaja Markku Lundström ja palo-ovien polttokokeen koejärjestely Pietarissa. 12

13 Yhteistyöareenalla HOC Häme Open Campus (HOC) -verkosto on tavoittanut jo yli tuhat osaajaa. Yhteiseen tekemiseen kasvotusten on osallistunut 400 hyvää tyyppiä: he ovat käyttäneet 258 henkilötyöpäivää rakentaessaan yhteistyötä ja osaamista verkoston toimijoiden kesken. Toiminnassa on mukana useita kymmeniä koulutus-, kehittämis- ja tutkimusorganisaatioita, yrityksiä ja järjestöjä. HOC.FI-yhteisössä on mukana yli 260 toimijaa, joista noin 65 on aktiivista. Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana kehittämässä avoimempaa yhteistyötä ja laadukasta yhdessä tekemistä! HOC-verkosto on edelleen avoin uusille aluille. Tervetuloa mukaan uudet osaajat! Keväällä jatkamme yhteistyön toimintatapojen kehittämistä ja HOC-yhteistyöareena -mallin levittämistä. Malli on kehitetty Kehittämiskeskus Oy Hämeen yritysasiamiesten, Teknologiakeskus Innopark Oy:n, HAMK:n ja Koulutuskeskus Tavastian sekä TE-toimiston osaajien yhteistyöpilotissa, jossa yhdessä olemme pohtineet HOC.FI-yhteisön käyttömahdollisuuksia ja hyötyjä. HOC.FI käyttökoulutusta ja neuvontaa on tarjolla kaikille nykyisille ja uusille toimijoille. HOC:n uusi projektisuunnittelija Reetta Sorjonen ja aktivaattori Anne Horila antavat mielellään vinkkejä HOCyhteisön käytössä. Lisäksi tavoitteenamme on aktivoida käyttäjiä tuottamaan yhä enemmän sisältöä HOC:iin. Keväälle on suunnitteilla tutustumismatka Jyväskylään. Teemana on palvelujen tuotteistaminen uudesta näkökulmasta sekä verkostoituminen yli toimialarajojen. Lisätietoa löytyy HOC:sta piakkoin. Häme Open Campus (HOC) -verkostoa kehitetään Häme Open Campus -verkoston kehittäminen -ESR-hankkeen kautta. Tavoitteenamme on vahvistaa osaamista sekä saavuttaa etuja yhteistyöllä. Tuotetaan yhdessä palveluita ja sisältöä niin, että vältämme päällekkäisyyksiä ja tuemme toistemme työtä. Laadukkaasta tekemisestä hyötyvät sekä asiakkaat että tekijät. Yhteistyöterveisin, HOC-toimiston Anne ja Reetta 13

14 KANTA-HÄMEEN TULEVAISUUS kysely ennakointitiedon tarpeesta Ennakointi on tulevaisuuden aktiivista rakentamista ja erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen hahmottamista. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan ennakointitietoa helpottamaan alueellisen kehittämisen strategista ja operatiivista päätöksentekoa keskeisiin haasteisiin sopeutumista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Onnistunut maakunnallinen ennakointi edellyttää paitsi yleisten muutosten systemaattista ennakointia, myös niiden merkityksen seutukohtaista arviointia ja päätöksentekoa. Tulevaisuus on omissa käsissämme. Ennakointikysely Hämeen liitto ja HAMK toteuttivat lokakuussa 2011 keskeisille aluekehitystoimijoille, luottamushenkilöille, yrityksille ja järjestöille suunnatun ennakointikyselyn. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa ennakointitiedon hyödyntämisen nykytilannetta ja tietolähteitä sekä ennakointitiedon tarvetta ja sisältötoiveita eri organisaatioissa. Kyselyllä haettiin myös ideoita Kanta- Hämeen ennakointitoiminnan kehittämiseen. Tulosten kertomaa Tulosten mukaan lähes kaikki kyselyyn osallistuneet organisaatiot tiedostavat ennakointitiedon tarpeen. Erityisen tärkeänä pidetään ennakointitiedon kytkemistä päätöksenteon tueksi. Useimmissa organisaatioissa ennakointi on vastuutettu johtotason henkilöille (toimitusjohtajat, johtajat, johtoryhmä jne.). Käytännön ennakointityötä tehdään yleensä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneiden roolina on toimia sekä tiedon tuottajana että keskustelukumppanina. Ennakointitiedon tarve näyttää kohdistuvan hyvin lyhyelle aikajänteelle (0-4 v.). Tiedon tarve pienenee mitä kauemmaksi aikahorisontissa mennään. Ennakointitietoa halutaan saada erityisesti kansalliselta ja aluetasolta. EU-tason tai globaalin tason tiedolle ei ilmaista olevan erityistä tarvetta. ELY-keskuksen ja Hämeen liiton rooli ennakointitiedon tuottajatahona korostuu. Kanta-Hämeen ennakointitoimintaa halutaan kehittää yhteistyötä lisäämällä, verkostoitumalla ja voimavaroja yhdistämällä. Entä jatkossa? Kyselyn tulokset antavat paljon pohdittavaa ja myös aineksia käynnissä olevalle Kanta-Hämeen ennakointiverkoston kehittämistyölle. Ennakointitietoa tuottavien organisaatioiden työnjakoa on syytä tarkentaa, jotta päällekkäiseltä työltä vältyttäisiin. On myös määriteltävä mitä asioita tai ilmiöitä ennakoidaan sekä mihin ja miten ennakoinnin tuloksia käytetään. Lisäksi on pohdittava miten keskipitkän ja pitkän tähtäimen ennakointia voidaan hyödyntää Kanta-Hämeen tulevaisuustyössä. Maakunnan yhteisen ennakointityön pitää olla jatkuvaa, prosessimaista toimintaa, jota toteutetaan maakunnan osaajien yhteistyönä. Olennaista on tunnistaa alueen keskeiset tulevaisuutta muovaavat erilaiset päätöksentekotahot. Maakunnallisen ennakoinnin painopisteen tulee olla yhteisessä tiedon merkitysten tulkitsemisessa ja erityisesti tulevaisuuden tekemisessä. Myös yhteistyö muiden maakuntien kanssa muodostuu tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi. Ennakointikysely löytyy osoitteesta: Anne Laakso, Kehittämispäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu 14

15 Humppilan alue kirvoitti yli puolet kansalaispalautteista Vaihemaakuntakaavan ehdotusvaihe päättyi helmikuun lopussa. Kaava siirtyy hallituksen käsittelyyn huhtikuussa. Vaihemaakuntakaava keräsi ehdotusvaiheessa lähes 130 kansalaispalautetta. Hämeen liiton suunnittelujohtajan Heikki Pusan mukaan palautteet jakautuivat odotusten mukaisesti muutamien hotspottien kesken. Ylivoimaisesti kerkeimmin ihmiset kommentoivat Humppilan lentokenttää sekä kuljetus- ja varastointialuetta. Sen lisäksi Forssan tuulipuistoa kommentoitiin, ja luonnosvaiheessa vähälle huomiolle jäänyt Kankaistenjärven pienlentokenttä sai nyt ihmiset tarttumaan kynään. Raidemäärä kasvoi neljään Näkyvin uudistus edellisiin maakuntakaavoihin verrattuna on se, että uudessa kaavassa varaudutaan Helsingistä Forssan kautta Poriin rakennettavaan junarataan. Rata myötäilisi valtatie 2:n reittiä. Helsinki Riihimäki Hämeenlinna Tampere-radan liikenteen oletetaan kasvavan. Siksi uudessa vaihemaakuntakaavassa varaudutaan neljään raiteeseen, kun aiemmassa maakuntakaavassa vielä uskottiin kolmen raiteen riittävän. Juna jarruttaa Monnissa Vaihemaakuntakaavassa ehdotetaan kahta uutta taajama-asemaa. Toinen tulisi Riihimäen eteläpuolelle Monniin, ja toinen Hämeenlinnan ja Turengin väliin Harvialaan. Pusa muistuttaa, ettei raideliikenteen helpotuksista ole juuri iloa, mikäli ongelmat Helsingin ratapihalla säilyvät. Siksi hän kannattaa lämpimästi pisararatasuunnitelmaa. Kauriala osaksi keskustaa Hämeenlinnassa pyritään keskusta-aluetta laajentamaan moottoritien yli Kaurialaan, jonka suunnitellaan muuttuvan selkeästi asumiseen ja palveluihin keskittyneeksi alueeksi. Riihimäelle on kaavaan varattu asuntoalue Kalmuun moottoritien länsipuolelle. Kankaistenjärvestä luovutaan Vaihemaakuntakaavaa arvioidaan nyt kansalaispalautteiden pohjalta. Pusa arvioi, että Humppilan ja Forssan aluevaraukset säilyvät ennallaan, mutta Kankaistenjärven selvitysalue poistetaan. Hämeen liiton hallitus käsittelee vaihemaakuntakaavan huhtikuussa, jonka jälkeen kaava siirtyy maakuntavaltuustoon kesäkuussa. Lopullisen hyväksynnän kaavalle antaa Ympäristöministeriö. Teksti ja kuva Veera Vierumäki 15

16 Moi kaikki Vanajaveden kaverit! Nyt on kuulkaa hieno vuosi tulossa! Meillä on vaikka mitä kivaa tekeillä Vanajaveden hyväksi! Puuhien parasta A-luokkaa on meitin ensimmäinen laskeutusallas! Mä olen ihan täpinöissäni siitä, että nyt päästään ihan oikeasti ottamaan kiinni ravinteita, ennenku ne pääsee järveen asti. Tää allas tulee yhteen Äimäjärveen laskevaan puroon. Äimäjärvi on Iittalassa ja siinä on ollut kalakuolemia, vesiruttoa ja kaikkee muutaki pahaa vaivaa. Tämän altaan ansiosta Äimäjärven olon pitäisi himpun helpottua. Tosi hienosti Äimäjärven kaverit lähti mukaan tähän työhön: maanomistaja ja vesialueen omistajat on mukana jutussa, samoin Äimäjärven suojeluyhdistys, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ELY-keskus. Kaivuuhommat alkaa jo maaliskuussa. Sitten me ollaan laitettu nuoria salapoliiseja töihin. Yks tutkii Loppijärven kohtalonkysymystä. Jos kaikki menee putkeen, syksyllä tiedetään, mikä puro tai oja tuo eniten ravinteita Loppijärveen. Sen jälkeen on sitte paljon selvempi suunnata sen pahimman puron varteen ja alkaa auttaa asioita. Reija lähtee näytteiden ottoon jo helmikuun lopussa. Me ollaan jo varotettu loppelaisia, etteivät ihmettele outoa hiippailijaa rantapuskissa. Vaikkei se Reija mitenkään outo ole, vaan kiva ja reipas opiskelija. Toinen salapoliisi, Piia, alkaa selvittää Hiidenjoen salaisuutta. Hiidenjoen pohjassa on semmosia syvänteitä ja me tiedetään, että ne menee kesäisin hapettomiksi. Ja kun happi loppuu, alkaa ahistaa. Pohjan mömmöistä liukenee fosforia veteen, ja siitä levät varsinkin sinilevät riemastuu. Me epäillään, että näillä fosforipäästelyillä voi olla iso vaikutus Turengin ja Hämeenlinnan keskustan sinileväpuuroihin. Nyt sitte selviää, onko näin ja jos on niin, mitä me voitais niille syvänteille tehdä. Meillä on töitten suhteen muutenki varsinainen runsaudenpula. Tekemistä on vaikka kuinka paljo ja kivoja aloitteita tulvii. Me ollaankin alettu ajatella Vanajavesikeskukselle omaa strategiaa, jotta osattais tarttua oikeisiin asioihin eikä lillukanvarsiin. Meidän hienon neuvottelukunnan jäsen, Ekokemin entinen toimitusjohtaja ympäristöneuvos Esa Tommila tuli vetään meidän strategiatyöpajan ja siellä alotettu mietintä on kirkastanu tärkeitä asioita entisestään. Toivottavasti tekin huomaatte sen sitten meidän työn hyvänä tuloksena! Ja lopuksi vielä siisti uutinen: Akaan kaupunki päätti tulla mukaan Vanajavettä hoitamaan. Nyt kaikki Vanajaveden alueen kunnat rahottaa työtä Vanajaveden hyväks! Mä kiitän ja kumarran! t. Onni-Monni P. S. Älä mee heikoille jäille, äläkä syö keltasta lunta! Viestejä Vanajavedellä kiirii ympäri maakuntaa! Vanajavesikeskus on rakentanut kiertävän Viestejä Vanajavedellä -näyttelyn yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Ihmisten elämä Vanajaveden alueella vuosisatojen aikana piirtyy näyttelyssä värikkäästi. Näyttely on koottu Vanajaveden valuma-alueelta ja se esittelee monipuolisesti vesistön suojelua, tutkimusta, luontoa, kalastusperinnettä ja liikuntamahdollisuuksia. Mukana on mm. historiallista esineistöä, taideteoksia, elävää kuvaa sekä valokuvia. Hieno oivallus jätteen kierrätyksestä on näyttelyssä esillä olevat Panu Villasen tinareliefit, joiden raaka-aine on kerätty kotitalouksilta yhteistyössä Kiertokapulan kanssa. Upeaa, että voimme yhdessä näin edistää ympäristönsuojelua. Tinaa, joka on ongelmajätettä, ei missään nimessä saa laittaa talousjätteiden sekaan kuormittamaan luontoa, vaan se on vietävä ongelmajätteen keräyspisteeseen. Yhteistyössä sille voidaan myöhemmin keksiä hyötykäyttöä, Villanen toteaa. Viestejä Vanajavedellä -näyttely starttasi Janakkalasta viime vuoden lopulla. Hattulaan näyttely tuli Valkeakosken kautta ja on Juteinitalolla maaliskuun loppuun asti. Hausjärvellä valuma-aluetta esitellään toukokuun puoleen väliin, jonka jälkeen on vuorossa Kärkölä. Heinäkuun alussa näyttely siirtyy naapurimaakuntaan Päijännetaloon ja viipyy siellä syyskuun alkuun saakka. Tarkemmat tiedot näyttelyn kierrosta löytyvät Vanajavesikeskuksen kotisivuilta Mika Soramäki Projektipäällikkö, Viestejä Vanajavedellä -hanke 16

17 Uusia kasvoja Hämeen liitossa Reetta Sorjonen Riitta Hakulinen aloitti helmikuussa Hämeen liiton suunnittelijana. Hän jatkaa tämän vuoden lokakuuhun Terhi Saarenojan äitiysloman ajan. Ensimmäisenä työnään Riitta tarttui HOC -ennakointihankkeeseen. Uusin "Hämeen liittolainen" Sydämelliset onnittelut Saarenojan Terhille ja koko perheelle. Ihana tyttö tuli! toimii HOC-hankkeen projektisuunnittelijana. Helmikuussa aloittanut Reetta pääsi jo aiemmassa työpaikassaan Hamkissa tutustumaan HOC -hankkeeseen ja suuntaa nyt tarmonsa sen nettisivujen kehittämiseen. Veera Vierumäki otti haltuunsa Hämeen liiton tiedottajan roolin 2012 alusta. Veera toimii myös osa-aikaisesti Hämeen Sanomien toimittajana sekä Vanajavesikeskuksen tiedottajana. Kevättervehdys! JULKAISIJA Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoite: Osoitteenmuutokset: