MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURIN NYKYTILAN JA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖTARPEIDEN SELVITYS

Transkriptio

1 Salorankatu Salo, Finland Y-tunnus: MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURIN NYKYTILAN JA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖTARPEIDEN SELVITYS Loppuraportti Päivämäärä: Tekijä: Paula Salmela, Kaisa Savola, Anna-Maria Kujala, Jaakko Valkonen

2 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 2 (47) 1 JOHDANTO: MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI -OSAHANKKEEN TAVOITTEET Maakuntien paikkatietoinfrastruktuuri -osahankkeen selvityksessä tehdyt toimet Maakuntien paikkatietoinfrastruktuuri -osahankkeen kannalta keskeiset muut hankkeet ja selvitykset MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI JA AINEISTOT: NYKYTILAN KARTOITUS Johdanto nykytilan kartoitukseen Aineistojen hyödyntäminen: MML:n, SYKE:n ja Liikenneviraston aineistot käytetyimpiä Organisaatioissa tuotetut paikkatietoaineistot Organisaatioissa tuotetut INSPIRE-aineistot Maakuntien liittojen tuottamat aineistot ELY-keskusten tuottamat aineistot Pelastuslaitosten tuottamat aineistot ICT-infrastruktuurin kuvaus maakuntauudistuksen alaisissa organisaatioissa Johdanto Lounaispaikka Uudenmaan liiton ICT-infrastruktuuri ELY-keskukset ALUEHALLINTOVIRASTO, PELASTUSTOIMI JA SOTE Paikkatiedon hyödyntäminen Aluehallintovirastoissa Paikkatieto ja pelastustoimi Taustaa Paikkatiedon hyödyntäminen pelastustoimessa Aineistonjakelu pelastustoimelle turvattava uudessa maakuntahallinnossa Paikkatiedon hyödyntäminen ja tuottaminen sote-alalla Taustaa Erikoissairaanhoidossa tiedon esittämiselle kartalla on tilausta Kunnat sote-tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä... 26

3 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 3 (47) 4 PAIKKATIEDON KÄYTTÖTARPEET TULEVASSA MAAKUNTAHALLINNOSSA Haasteet paikkatietojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä Aineistot: sisällölliset tarpeet Paikkatietoalustaa sivuavat toiminnalliset tarpeet Paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen liittyvät toiminnalliset tarpeet Paikkatietoaineistojen tuottamiseen liittyvät toiminnalliset tarpeet KÄYTTÖTAPAUKSET Tilannekuva Saavutettavuus ja palveluverkot Riskianalyysit ja varautuminen INSPIRE-direktiivin mukaiset raportointivelvoitteet Maakuntakaavoitus Operatiivinen toiminta VALTION LUPA- JA VALVONTAVIRASTO (LUOVA) JA SEN SUHDE MAAKUNTIIN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HAASTATELLUT TAHOT... 44

4 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 4 (47) 1 JOHDANTO: MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI -OSAHANKKEEN TAVOITTEET Uusimuotoinen maakuntahallinto on aloittamassa toimintansa alussa ja sitä varten valmistellaan myös maakuntien tietoteknisiä toimintamalleja. Sen sijaan tiedon mukaan Valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA aloittaa toimintansa alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuoden 2019 alussa. Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata maakuntien näkökulmasta paikkatietojen käyttötarpeet tulevaisuudessa sekä maakuntiin siirtyvien tehtävien osalta nykyinen paikkatietoinfrastruktuuri ja käytettävät paikkatiedot. Selvitystyössä huomioidaan myös valmistelussa olevan uuden lupa- ja valvontaviraston tarpeet sekä SOTE-tehtäviin liittyvät paikkatietoratkaisut ja -tarpeet. Siirtyvät tehtävät on kuvattu maakuntauudistukseen liittyvässä hallituksen esityksessä. Maakuntahallinnon ja LUOVAn välinen työnjako ei kuitenkaan kaikilta osiltaan ole vielä vahvistunut ja selvityksessä käsitelläänkin toimintoja parhaan nykytiedon valossa. Lisäksi selvitystyössä on huomioitava Julkisen hallinnon yhteisen paikkatietoalustan alustavat tavoitteet. Hankkeen aikana toteutettavassa selvityksessä tulee esittää Nykytila-analyysi, joka sisältää tulevan maakuntahallinnon kannalta tunnistetut paikkatietoaineistot, niiden tietolähteet ja ylläpitoprosessit, laadun kuvauksen ja puuttuvat tiedot sekä ICT-infrastruktuurin kuvauksen yleisellä tasolla. Paikkatiedon käyttötarpeiden kuvaus o nykyiset paikkatietoa hyödyntävät käyttötapaukset o tulevan maakuntahallinnon tarpeiden perusteella tunnistetut käyttötapaukset Kuvaus valmisteilla olevaan julkisen hallinnon paikkatietoalustaan kohdistuvista tarpeista. Väliraportti toimitettiin ministeriölle Väliraportissa ennakoitiin paikkatietoalustaan kohdistuvia tarpeita ja tulevia käyttötapauksia tulevan maakuntahallinnon näkökulmasta. Lisäksi väliraportissa esiteltiin siihen mennessä esiin tulleita näkymiä maakuntien paikkatietoinfrastruktuurin nykytilaan. Väliraportin tiedot perustuivat haastatteluihin sekä internetistä kerättyihin taustatietoihin. 1.1 Maakuntien paikkatietoinfrastruktuuri -osahankkeen selvityksessä tehdyt toimet Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin tulevan maakuntahallinnon kannalta keskeisten organisaatioiden asiantuntijoita. Haastatellut tahot on listattu raportin osiossa 8. Haastatteluiden tavoitteena oli saada lähtötilanteesta kattava käsitys sekä riittävästi taustatietoa verkkokyselyn koostamiseen. ICT-järjestelmien väliset vuorovaikutuskuvaukset on laadittu verkkokyselyn sekä haastatteluista kerätyn tiedon pohjalta. Laadituista kuvauksista on pyydetty kommentit kuvattujen organisaatioiden edustajilta. Selvityksessä perehdyttiin eri organisaatioiden käytössä oleviin yhteiskäyttöisiin paikkatietoalustoihin sekä käytössä oleviin valtakunnallisiin ja alueellisiin aineistokokonaisuuksiin. Erityisesti huomion kohteena ovat olleet Suomen ympäristökeskuksen ja Liikenneviraston toimittamat aineistot ja paikkatietoalustat ELY-keskuksille sekä Lounaispaikan tarjoamat palvelut maakuntien liitoille. Lisäksi

5 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 5 (47) haastatteluissa on sivuttu ympäristösuojelun VAHTI-järjestelmää sekä Metsähallituksen ylläpitämää ympäristönsuojelualueiden päivitystietokantaa, Maaseutuviraston ylläpitämää Kartturi-järjestelmää sekä Paikkatietohakemiston metatietohakemistoa. Lisäksi esiin on noussut eri organisaatioiden suorat yhteydet kuntien aineistovarantoon ja tietojärjestelmiin. Maakuntauudistuksesta ja siihen liittyvistä organisaatioista on kerätty laajasti taustatietoa internetistä, sekä maakuntauudistuksen internet-sivuilta että eri organisaatioiden ja hankkeiden verkkosivuilta. Lisäksi on hyödynnetty paikkatietoalustan (PTA) hankefoorumilla olevia eri osahankkeiden yhteydessä tuotettuja aineistoja sekä selvityksiä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota maankäyttöpäätökset-osahankkeeseen ja INSPIRE-osahankkeeseen. Verkkokyselyn avulla pyrittiin tavoittamaan kaikki tulevan maakuntahallinnon alaiset organisaatiot. Kysely lähetettiin maakuntien liitoille, ELY-keskuksille, pelastuslaitoksille, sairaanhoitopiireille sekä valikoidusti muutamalle Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalle liittyen aineistoyhteistyöhön ELY-keskusten kanssa. Verkkokyselyn raportit löytyvät täältä: Maakunta: ELY: Pelastustoimi: Sairaanhoitopiirit: Muut: Aluehallintovirastot rajattiin kyselytutkimuksen ulkopuolelle, koska AVI:n hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualue tuottaa keskitetysti kaikki virastojen hallintoon ja toiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut. Viraston tarpeita kartoitettiin haastattelemalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kehittämispäällikkö Seppo Suorsaa, joka on ollut mukana toteuttamassa tietoyksikön kehittämää Patiojärjestelmää. Aluehallintovirastojen osalta tehtävät siirtynevät suurilta osin tulevaan Lupa- ja valvontavirastoon. Myös Ahvenanmaan maakunta rajattiin kyselystä pois. Verkkokysely oli avoinna välisenä aikana. Vastauksia saatiin 41 organisaatiosta, ja kyselyn vastausprosentiksi tuli 54,7. Taulukko 1. Verkkokyselyyn vastanneiden edustamat organisaatiot.

6 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 6 (47) Organisaatioryhmä Organisaatioiden kokonaismäärä Vastanneiden organisaatioiden lukumäärä Vastausprosentti maakuntien liitot 18 kpl 14 kpl 77,8 % ELY-keskukset 15 kpl 14 kpl 93,3 % pelastuslaitokset 22 kpl 8 kpl 36,3 % sairaanhoitopiirit 20 kpl 5 kpl 25 % yhteensä 75 kpl 41 kpl 54,7 % Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 106 henkilöä. ELY-keskuksista vastaajia oli 63 (59 % vastanneista), maakuntien liitoista 21 (20 %), pelastustoimesta 13 (12 %), sairaanhoitopiireistä kahdeksan (8 %) ja Suomen ympäristökeskuksesta yksi (1 %). 1.2 Maakuntien paikkatietoinfrastruktuuri -osahankkeen kannalta keskeiset muut hankkeet ja selvitykset Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi (HAME) Toteuttajat: Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen liitto yhdessä muiden maakuntien liittojen kanssa Tavoite: Maakuntakaava-aineistojen yhteiskäyttöisyyden edistäminen Tulokset: Hankkeessa harmonisoidaan maakuntakaavojen tietomalli sekä maakuntakaavamerkintöjen visualisointi INSPIRE-yhteensopivin käytäntein. Maakuntakaavan digiloikka Toteuttajat: Ympäristöministeriö sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat Tavoite: Maakuntakaavoituksen digitalisaation edistäminen Tulokset: Toteuttamiskelpoinen malli uudelleen muotoillusta digitaalisesta maakuntakaavasta (kaavan valmistelun kokonaisvaltainen palvelumuotoilu sekä analyysi niistä kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto edellyttää). FI/Ajankohtaista/Tarjouspyynto_Maakuntakaavoituksen_digil(41175) Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueille -hanke (KAKITA) Toteuttajat: Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoivana tahona, toteuttajat MDI Public Oy, Forefront Oy, Perlacon, Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus Tavoite: Tuottaa tietoa alueiden kasvun ja kehittämisen vahvistamiseksi. Valita

7 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 7 (47) tärkeimmät määrälliset ja laadulliset tilannekuvaindikaattorit, joita voidaan hyödyntää uudessa aluekehittämisjärjestelmässä sekä valtion ja maakuntien vuosittaisissa keskusteluissa aluekehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Tulos: indikaattori- ja prosessityökalu maakuntien ja valtion yhteiselle tilannekuvalle Alueidenkäytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU) Toteuttajat: Suomen ympäristökeskus, FCG Consulting Tavoite: Maakunnista on muodostumassa erittäin keskeinen alueidenkäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun toimija. Hankkeen tavoitteena on arvioida maakuntauudistuksen vaikutuksia alueidenkäytön suunnitteluun sekä eri toimijoiden rooleihin. Tulos: Kehittämisehdotukset tulevalle alueidenkäytön suunnittelujärjestelmälle. UNA Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyö Toteuttajat: Manner-Suomen sairaanhoitopiirit/sote-yhtymät sekä muutamia Suomen suurimpia kaupunkeja. Tavoite: UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. UNA -hanketta viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä valtakunnallista sote- ja maakuntauudistusta valmistelevien tahojen kanssa. Yhdessä kansallisten Kanta-palveluihin pohjaavien ratkaisujen kanssa UNA muodostaa kansallisen sotetietojärjestelmäekosysteemin ytimen. UNA -hanke tekee tiivistä yhteistyötä Apotti - hankkeen kanssa. Paikkatietoalustan osahanke: maankäyttöpäätökset Toteuttajat: Maanmittauslaitos Tavoite: Hankkeessa luodaan hallinnointiperiaatteet ja kriteerit harmonisoiduille maankäyttöpäätöstiedoille sekä yhteistyömalli tiedon saattamiseksi yhteiskäyttöön. Lisäksi pilotoidaan tulevaisuuden asemakaavan tietomallia ja kaavan uutta pohjakarttakonseptia. Paikkatietoalustan osahanke: INSPIRE Toteuttajat: Maanmittauslaitos Tavoite: INSPIRE-direktiivin mukaisen aineistotuotannon käytänteiden yhtenäistäminen

8 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 8 (47) 2 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI JA AINEISTOT: NYKYTILAN KARTOITUS 2.1 Johdanto nykytilan kartoitukseen Nykytilan kartoituksen osalta keskityttiin erityisesti ELY-keskusten, maakuntien liittojen sekä pelastuslaitosten toimintaan. Linjaus tehtiin sen vuoksi, että näillä toimialoilla paikkatiedon käyttö on jo vakiintunut osaksi alan käytänteitä ja erityisesti ELY:n ympäristö- ja liikennepuolilla sekä maakunnissa sen asema on vakiintunut. Edellä mainittujen organisaatioiden osalta nykytilan kartoituksessa on kuvattu niiden hyödyntämät ja tuottamat aineistot sekä organisaatioiden ICT-järjestelmien välinen vuorovaikutus paikkatietojen osalta. Sote-puolella paikkatietojen hyödyntäminen on laajamittaisesti vasta käynnistymässä, vaikkakin paikkatiedon merkitys erityisesti strategisessa suunnittelussa, palveluiden mitoittamisessa sekä laajamittaisen tilannekuvan luomiseksi on tunnistettu. Perusterveydehuoltoon liittyen paikkatietoa hyödynnetään kunnissa, mutta erikoissairaanhoidon puolella ollaan monin paikoin Suomea vasta vaiheessa, jossa tarpeet on tunnistettu ja pilotointeja paikkatiedon hyödyntämiseksi tehdään. Lisäksi, maakuntauudistuksen tuomat muutokset sote-puolella ja itjärjestelmissä ovat valmistelun tässä vaiheessa niin suuria, että paikkatiedon hyödyntämiseen ja sen järjestelmille asettamien vaatimusten määrittelyyn ei ole vielä ehditty kiinnittää huomiota. Soten osalta selvityksessä onkin kuvattu pääasiassa aineistojen hyödyntämistä. Aluehallintovirastoissa paikkatietoa hyödynnetään jonkin verran, ja tarve paikkatietoosaamisen kehittämiseen ja aineistojen yhtenäistämiseen ja hyödyntämiseen on tunnistettu. Aluehallintovirastojen näkökulmasta uudessa maakuntauudistuksessa oleellisinta lienee paikkatietojen näkökulmasta se, miten aineistojen liikkuminen kuntien, maakuntien, valtion ja uuden lupa- ja valvontaviraston välillä saadaan varmistettua, kun suurin osa aluehallintovirastojen toiminnoista siirtyy LUOVA:n alaisuuteen. Aineistojen osalta selvitys jaettiin kahteen osaan. Organisaatioilta tiedusteltiin yhtäältä niiden tuottamista aineistoista, toisaalta niiden hyödyntämistä aineistoista. Selvityksen keskeisinä havaintoina nousivat esille seuraavat seikat: Aineistotuotannon osalta tehdään yhteistyötä ELY-keskusten ja SYKE:n/Liikenneviraston kesken. Alueelliset ELY-keskukset tuottavat aineistoa, joka koostetaan SYKE:ssä tai Liikennevirastossa yhteen ja julkaistaan INSPIRE:n vaatimusten mukaisesti. ELY-keskuksissa aineistotuotanto tapahtuu suurelta osin SYKE:n ja Liikenneviraston ELA-sopimusten kautta tarjoamien paikkatietoohjelmistojen avulla, yleensä em. organisaatioiden ylläpitämissä järjestelmissä, joihin ELY-keskusten työntekijöillä on pääsy sisäverkon kautta joko desktop- tai selainsovelluksella. Aineistojen hyödyntämisessä valtakunnalliset aineistot (MML, SYKE, LiVi, Tilastokeskus, VRK, GTK) ovat keskeisessä asemassa ja niitä hyödynnetään joko suoraan rajapintojen kautta tai keskitetysti organisaatioiden omiin järjestelmiin ladattuina.

9 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 9 (47) Kuitenkin edelleen on tarvetta myös aineistojen lataamiselle omalle työasemalle, jotta aineistoa voidaan muokata omaan käyttötarkoitukseen sopivaksi. 2.2 Aineistojen hyödyntäminen: MML:n, SYKE:n ja Liikenneviraston aineistot käytetyimpiä Hyödynnettävien aineistojen kartoituksen yhteydessä kävi ilmi, että paikkatietoaineisto sinänsä on ongelmallinen käsite, sillä eri organisaatiossa on käytössä suuri määrä aineistoja, jotka kaikki eivät suoraan ole paikkatietoa, vaikka ovatkin sellaiseksi helposti muunnettavissa. Lisäksi aineistotuottajat voivat olla joko valtakunnallisesti kattavien aineistojen tuottajia (esim. Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, Väestörekisterikeskus) tai alueellisia aineistontuottajia (esim. maakunnat, kunnat, pelastuslaitokset). Joissain tapauksissa aineiston tuottajat eivät välttämättä niinkään tuota aineistoa joltain tietyltä alueelta vaan omaan toimialaansa liittyen (esim. erikoissairaanhoito). Kaikki aineistontuottajat eivät myöskään tuota aineistoa paikkatietomuodossa, vaan tilastoina (esim. THL:n tuottama Sotkanet.fipalvelu). Valtakunnallisesti kattavat aineistot ovat yleisesti käytössä kaikissa selvitykseen osallistuneissa organisaatioissa (taulukko 2). Eniten mainintoja saivat Maanmittauslaitoksen aineistot, erityisesti taustakartta-aineistot ovat nykyisin laajasti käytössä. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä niitä käytetään runsaasti erilaisten selainpohjaisten karttakäyttöliittymien taustalla. Myös maastotietokanta ja kiinteistörajat saivat useita mainintoja. Maanmittauslaitoksen aineistojen hyödyntämisen etuna nähtiin se, että niiden sisältö on kattavuudeltaan ja sisällöltään tasalaatuista koko maan osalta. ELY-keskusten, SYKEn ja Liikenneviraston aineistot saivat kyselyssä paljon mainintoja. Toisinaan on hiukan hankalaa kuvata tarkasti sitä, missä organisaatiossa aineistot todellisuudessa tuotetaan, sillä SYKEn ja Liikenneviraston rooli on usein ELY-keskuksissa tuotetun aineiston koonti ja tietojen yhtenäistäminen. SYKEn tuottamista aineistoista eniten mainintoja saivat pohjavesialueet ja luonnonsuojelualueet, joita käytetään niin maakuntakaavoituksen lähtöaineistona kuin pelastuslaitosten riskiarvioinneissa. Liikenneviraston aineistoista erityisesti liikenneverkkojen kuvaukset (Tierekisteri ja Digiroad sekä rataverkko) saivat useita mainintoja. Kyselyssä kartoitettiin myös tilasto- ja rekisteriaineistojen käyttöä, vaikka niitä ei luokitellakaan paikkatiedoksi. Ne sisältävät kuitenkin paikkaan sitovaa tietoa (joko hallinnollisiin alueisiin viittaavan tiedon tai osoitetiedon), jonka avulla niiden hyödyntäminen osana paikkatietoanalyyseja on mahdollista. Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen aineistot mainittiin kaikkien organisaatioiden vastauksissa. Huomionarvoista on erityisesti se, että molemmat mainittiin myös sairaanhoitopiirien vastauksissa. VRK:n aineistojen osalta mainittiin useassa vastauksessa se, että niiden hyödyntäminen olisi laajempaakin, mikäli maksullisuudesta luovuttaisiin. Tällä hetkellä monissa organisaatiossa VRK:n aineistoja korvataan SYKEn tuottamalla YKR-aineistolla. Samoin Tilastokeskuksen aineistojen maksullisuus rajoittaa niiden hyödyntämistä. Kuntien tuottaman aineiston merkitys korostui erityisesti sote-puolelle ja pelastustoimeen tehdyissä haastatteluissa. Molemmilla sektoreilla paikkatiedon

10 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 10 (47) käyttö on edelleen melko vähäistä soten osalta todettakoon, että kuntasektorilla ja perusterveydenhuollon suunnittelussa paikkatietoa hyödynnetään aktiivisemmin kuin erikoissairaanhoidossa. Potentiaalia ja tarvetta paikkatiedon hyödyntämiseen sotealalla on valtavasti, ja erilaisia pilotointeja on tehty liittyen potilasmäärien seurantaan, asiakasvirtojen ohjaamiseen ja sitä kautta palveluverkoston kehittämiseen. Kuntien tuottama data on näissä keskeisessä asemassa. Nykyisellään kunta vastaa perusterveydenhuollon järjestämisestä ja näin ollen myös asiakasmääriin ja potilaskäynteihin liittyvät tiedot, samoin kuin rakennusten sijainti- ja kuntotiedot ovat kuntien kokoamia. Kaikki käytössä oleva tieto ei suinkaan ole vielä paikkatietomuodossa, mutta helposti sellaiseksi muunnettavissa. Soten lisäksi pelastustoimi hyödyntää kuntien aineistoja, joissain tapauksissa (esim. Helsingissä) pelastuslaitoksella on pääsy kaupungin paikkatietojärjestelmään, josta hyödynnetään ajantasaista osoitetietoa sekä johtojen, kaapelien ja maanalaisten tilojen sijaintitietoa. ELY-keskukset ja maakuntien liitot käyttävät kuntien tekemiä päätöksiä maankäytön suunnittelun välineenä. Tulevan maakuntahallinnon paikkatietoratkaisuja mietittäessä tulee ottaa kantaa siihen, voisiko keskitetty aineistojen hankinta mahdollistaa sellaisten maksullisten aineistojen (esim. Tilastokeskuksen ruututietokanta sekä VRK:n ylläpitämä RHRaineisto sekä yksityisten tahojen toimittamat aineistot, kuten AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteri), joita organisaatioissa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta hyödyntää niiden maksullisuuden vuoksi. Taulukko 2. Maakuntahallintoon siirtyvien hallinnonalojen hyödyntämät paikkatietoaineistot organisaatiotasolla.

11 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 11 (47) Minkä organisaatioiden tuottamia paikkatietoaineistoja organisaatiossasi hyödynnetään? Maanmittauslaitos ELY-keskus Suomen ympäristökeskus Liikennevirasto Tilastokeskus Väestörekisterikeskus Maakunnan liitto Geologian tutkimuskeskus Museovirasto Kuntien tuottamat aineistot Luonnonvarakeskus Maaseutuvirasto Maa- ja metsätalousministeriö Ilmatieteen laitos Yritysten tuottamat aineistot Maakuntamuseo Open Street Map Kansainväliset aineistot Muu organisaatio, täsmennä HELCOM Organisaatiossani ei hyödynnetä paikkatietoa ELY maakunnan liitto pelastustoimi sairaanhoitopiiri muu 2.3 Organisaatioissa tuotetut paikkatietoaineistot Nykyorganisaatioissa tuotetaan jonkin verran aineistoja, joita käytetään joko organisaation sisäisesti tai ne on jaettu myös muiden tahojen käyttöön joko aineistorajapintojen tai erillisten aineistopakettien kautta. Aineistotuotantoa on käsitelty organisaatiotasolla, koska kyselyn tulosten perusteella on nähtävissä, että kunkin organisaation aineistontuotanto nojautuu hieman yleistäen keskenään samankaltaisiin aineistotuotannon prosesseihin ja välineisiin riippumatta siitä, millaisen aineiston tuotannosta on kyse. Toki variaatiotakin löytyy, erityisesti aineiston keruutavoissa. Osa aineistoista tuotetaan paikan päällä tehtävien mittausten ja havainnoinnin perusteella, kun taas osa voidaan tuottaa yhdistelemällä muiden osapuolten tuottamaa aineistoa vaikkapa kunnissa tehtäviin viranomaispäätöksiin Organisaatioissa tuotetut INSPIRE-aineistot ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tuottamat INSPIRE-direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot on lueteltu taulukossa 3. ELY-keskusten tuottamien aineistojen koostamisesta ja julkaisemisesta vastaavat tällä hetkellä SYKE (ympäristötoimiala) ja Liikennevirasto (liikennetoimiala). Näiden osalta on vielä tarkemmin määrittelemättä, miten aineistojen koonti ja julkaisu tapahtuu uuden

12 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 12 (47) maakuntahallinnon alaisuudessa. Vaihtoehtoja voivat olla aineistojen julkaisun hajauttaminen uusien maakuntien vastuulle tai koordinaatiotehtävän säilyttäminen nykyisellään. Taulukko 3. ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tuottamat INSPIRE-direktiiviin kuuluvat paikkatietoaineistot tuottajien mukaan listattuna. Lähde: Suomen ympäristökeskuksen tuottamat INSPIRE-aineistot: Valuma-aluejako Uomaverkosto Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet Natura 2000 Järvien syvyysaineisto Corine Land Cover 2000, 2006, 2012 Image2000, 2006, 2012 mosaiikki Pohjavesialueet Hydrologiset havaintopaikat Pintavesien tilan havaintopaikat Pohjaveden seuranta-asemat Maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueet Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt Vesienhoitoalueet Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat Uimavesidirektiivin mukaiset uimavedet Tulvavaaravyöhykkeet Metsäkasvillisuusvyöhykkeet Suokasvillisuusvyöhykkeet Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi Lajit, luontodirektiivin raportointi Linnut, lintudirektiivin raportointi Liikenneviraston tuottamat INSPIRE-aineistot: Aluevesien rajat Vesiväylät (väylät ja turvalaitteet) Rataverkko Tierekisteri Digiroad Kanavien sulut Rantarakenteet Merikartan syvyystiedot Merikartan johtotiedot Yleisiä vesiväyliä koskevat kiellot ja rajoitukset (rajoitusalueet ja vesiliikennemerkit) Maakuntien liittojen tuottamat INSPIRE-aineistot: Maakuntakaavat, maakuntien liitot

13 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 13 (47) Maakuntien liittojen tuottamat aineistot Maakuntien liittojen tuottamat paikkatietoaineistot keskittyvät lähinnä maakuntakaavoitukseen ja siihen olennaisesti liittyviin aineistoihin; liikennejärjestelmäsuunnittelun aineistoihin ja erilaisiin selvitysaineistoihin. Aineistojen tuotanto tapahtuu pääasiallisesti ESRI:n ohjelmistoilla sekä QGISohjelmistolla. Lisäksi ainakin Uudenmaan liitolla on käytössä MapInfo, joka tosin pyritään tulevaisuudessa korvaamaan QGIS:llä. Erityisesti Pirkanmaan maakuntaliitossa ollaan perehdytty QGIS:n käyttömahdollisuuksiin maakuntakaavaaineistojen pääasiallisena tuotantovälineenä. Kokeilusta on saatu hyviä tuloksia, mutta kesken kaavanlaadintaprosessin ohjelmiston vaihtaminen kokonaan toiseen koettiin liian työlääksi. Tietokantojen hyödyntämisen osalta QGIS havaittiin jopa kätevämmäksi kuin ESRI:n ohjelmistot. Aineistojen pääasiallinen tallennusmuoto on shapefile tai geodatabase. Maakuntakaavojen merkintätapoja ja tietosisältöä on harmonisoitu käynnissä olevan HAME-hankkeen yhteydessä. Hankkeessa toteutettiin tietokantapohja, joka on kaikkien maakuntien saatavilla. Edelleen tarvittaisiin olemassa olevien kaavamerkintöjen harmonisointityötä, jotta olemassa olevat käytänteet saataisiin yhdenmukaistettua ja aineistojen sisältö aidosti keskenään yhteismitalliseksi. Aineistojen keruun ja tuotannon tavat ovat moninaisia riippuen aineiston sisällöstä. Tarvittaessa aineistoa tuotetaan kenttähavaintojen, mittausten ja inventointien avulla. Aineistokokonaisuuksien yhdisteleminen kokonaiskuvaa varten on kaavoitusaineistojen koonnissa suuressa roolissa. Lopullinen aineisto tuotetaan digitoimalla. Maakuntien tuottamat kaava-aineistot julkaistaan maakuntien yhteisessä karttapalvelussa, jota hoitaa Lounaispaikka (mukana kaikki muut maakuntien liitot paitsi Ahvenanmaan ja Uudenmaan liitot). Lounaispaikan karttapalvelussa aineistot on saatavilla latauspalveluna ATOM-syötteenä sekä katselupalveluna WMSrajapinnan kautta. Lisäksi aineistoja toimitetaan tiedostoina pyydettäessä. Uudenmaan liitto tarjoaa oman maakuntakaava-aineistonsa ArcGIS Serverillä julkaistussa karttapalvelussa. Uudenmaan liitto tarjoaa myös muita tuottamiaan aineistoja samaisella alustalla julkaistussa latauspalvelussa.

14 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 14 (47) Kuva 1. Maakuntien liittojen aineistotuotannon pääpiirteet ELY-keskusten tuottamat aineistot ELY-keskusten tuottamat aineistot voidaan jakaa karkealla tasolla kolmeen: ympäristöä ja sen tilaa kuvaavat aineistot, maankäyttöön ja kaavoituksen liittyvät aineistot sekä liikenneverkkoihin liittyvät aineistot. Kuva 2. ELY-keskusten aineistotuotannon pääpiirteet. Aineistojen tuotanto tapahtuu pääasiallisesti SYKE:n ja Liikenneviraston ylläpitämissä järjestelmissä, joihin ELY-keskusten henkilöstö pääsee kirjautumaan omilta työasemiltaan. Pääsääntönä on, että SYKE tarjoaa paikkatieto-ohjelmistot ympäristö- ja elinkeinopuolen henkilöstölle ja Liikennevirasto puolestaan liikennepuolen väelle. Joissain ELY-keskuksissa työnjako ei ole näin selkeä, vaan samat henkilöt saattavat hoitaa eri toimialojen paikkatietoon liittyviä tehtäviä. Siirtyminen järjestelmien välillä aiheuttaa jonkin verran haasteita, koska kaikki aineistojen tuottamisessa tarvittavat pohja-aineistot eivät välttämättä ole saatavilla

15 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 15 (47) molemmissa järjestelmissä tai tuotettujen aineistojen siirtäminen järjestelmästä toiseen on hankalaa. ELY:n Y-puolella tehdään aineistojen päivitystä myös Metsähallituksen järjestelmiin, sillä luonnonsuojelualueiden tiedot ovat Metsähallituksen ylläpitämiä. Lisäksi erityisesti elinkeinopuolella on tarvetta hyödyntää Maaseutuviraston Kartturijärjestelmää maatalouteen ja sen tukien seurantaan liittyvien tietojen raportoinnissa ja ylläpidossa. Sekä SYKE:n että Liikenneviraston ympäristöissä ELY-keskusten väellä on käytettävissään ESRI:n ArcGIS-perheen tuotteet joko omalla työasemallaan tai Citrix-yhteyden välityksellä virtuaaliympäristössä. Tuotetut aineistot tallennetaan verkkoympäristöissä oleviin tietokantoihin (SQL- tai Oracle-kantoihin), joista aineistot julkaistaan sisäverkkoon sekä soveltuvilta osin julkiseen käyttöön. Aineistojen julkaiseminen tapahtuu pääasiallisesti INSPIRE-direktiivin velvoitteiden mukaisesti tiedostolatauspalvelun ja WMS/WFS-rajapintojen kautta. Ympäristöpuolen aineistot julkaistaan keskitetysti SYKE:n aineistopalvelujen osana. Lisäksi osa aineistoista on saataville erillisestä pyynnöstä ftp-tiedostopalveluiden kautta tai siirtotiedostoina. Vastaavasti liikennepuolen aineistojulkaisu on keskitetty Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Liikennevirasto tarjoaa tiettyjä tiestön ominaisuustietoja muutostietopalvelun kautta. Muutostiedot toimitetaan TN-ITS - standardin mukaisesti xml-sanomana Pelastuslaitosten tuottamat aineistot Pelastuslaitokset tuottavat aineistoa muun muassa onnettomuuksista (PRONTOjärjestelmä) sekä tietoa paloasemien, palopostien ja muiden operatiivisen toiminnan kannalta tärkeiden kohteiden sijainnista, kohteiden saavutettavuustietoa, onnettomuuksien riskiarviointiin ja ehkäisyyn liittyvää valvontatietoa. Lisäksi kerätään tietoa operatiivisesta toiminnasta. Kuva 3. Pelastustoimen aineistotuotannon pääpiirteet.

16 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 16 (47) Aineistojen tuotanto tapahtuu pääasiallisesti MapInfon avulla ja aineistojen pääasiallinen tallennusmuoto on.tab-tiedosto. Aineistojen päivitys on jatkuvaa ja se perustuu kentällä tehtäviin inventointeihin ja havaintojen keruuseen. Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että pelastuslaitoksilla ei tällä hetkellä ole keskitettyä tapaa tuottamiensa aineistojen julkaisemiseen ja jakeluun. Osa tuotetuista aineistoista onkin suunnattu ainoastaan sisäiseen käyttöön ja nekin, joita tarvittaessa toimitetaan muiden tahojen käyttöön, ovat tarjolla ainoastaan pyydettäessä. Aineistotoimitus tapahtuu pääasiallisesti erillisenä tiedostotoimituksena. Yksittäisissä tapauksissa mainittiin myös latauspalvelun käyttö aineiston toimitusmuotona. 2.4 ICT-infrastruktuurin kuvaus maakuntauudistuksen alaisissa organisaatioissa Kuva 4. Paikkatiedon viitearkkitehtuurin kuvauksen mukainen jäsentely selvityksessä perehdyttyihin tietojärjestelmiin ja teknologioihin Johdanto Selvityksessä perehdyttiin tarkemmin ELY-keskusten (erityisesti SYKEn tuottamat ELY-Y -puolen), maakuntien liittojen ja pelastuslaitoksen nykyisiin ICT-ratkaisuihin paikkatietojärjestelmien osalta. Selvityksessä kartoitettiin organisaatioiden nykyisen paikkatietoinfrastruktuurin tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja teknologiavalintoja. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että nykyisellään kaikkien organisaatioiden paikkatietojärjestelmät pohjautuvat kaupallisten toimijoiden toteuttamiin ratkaisuihin. Nähtävissä on kuitenkin pyrkimys avoimen lähdekoodin teknologioiden lisäämiseen järjestelmien toteutuksessa niin tietokanta-, ohjelmisto- kuin palvelinympäristöjenkin osalta. ICT-infrastruktuurin kuvausten tiedot pohjautuvat selvitystä varten tehtyihin haastatteluihin (haastatellut henkilöt on listattu kappaleessa 8.)

17 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 17 (47) Lounaispaikka Lounaispaikka on Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimiva paikkatietoverkosto, joka edistää paikkatiedon hyödyntämistä, paikkatietoaineistojen saatavuutta sekä julkishallinnon tietovarantojen avaamista. Lounaispaikan ylläpitämässä karttapalvelussa on tällä hetkellä yli 350 paikkatietoaineistoa paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta aineistontuottajilta. Aineistot tuodaan karttapalveluun osin rajapintateknologioita hyödyntäen suoraan aineistontuottajien palvelimilta. Osa aineistoista sijaitsee Lounaispaikan omilla palvelimilla. Lounaispaikan ICT-infrastruktuuri perustuu avoimen lähdekoodin ratkaisuihin (kuva 5). Katselupalvelut on toteutettu MapServer-teknologialla, mutta siirto GeoServeriin toteutunee loppuvuodesta Karttakäyttöliittymä on toteutettu Oskari-kirjastolla. Toistaiseksi karttapalvelusta on käytössä vasta beta-versio, jossa kaikki toiminnallisuudet (esimerkiksi osin metatiedot) eivät vielä ole käytössä. Kuva 5. Lounaispaikan ICT-infrastruktuuri pääpiirteittäin. Aineistojen tiedostolatauspalvelu on toteutettu ATOM-syötteen avulla. Metatietojen osalta työ on kesken. Maakuntakaavojen ja eräiden varsinaissuomalaisten kuntien osalta metatiedot on toimitettu Paikkatietohakemistoon. Muilta osin tällä hetkellä pohditaan muun muassa tulevan avoimen datan portaalin hyödyntämistä myös paikkatietoaineistojen metatietojen syöttämisessä. Avoimen datan portaali tulee perustumaan avoimen lähdekoodin CKAN-teknologiaan. Lounaispaikka toteutti vuosina yhteistyöhankkeen, jossa tehtiin Uudenmaan liittoa ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikille maakuntien liitoille INSPIRE-direktiivin edellyttämät maakuntakaava-aineistojen rajapintapalvelut. Vahvistettujen maakuntakaava-aineistojen metatiedot kerättiin Paikkatietohakemistoon, kaavojen katselupalvelut tuotettiin WMS-rajapintoina ja aineistojen latauspalvelu ATOM-syötteenä.

18 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 18 (47) Siitä lähtien Lounaispaikka on vastannut kyseisten maakuntien liittojen maakuntakaavarajapintojen ylläpidosta. Lounaispaikan ylläpidettävänä on hankkeen seurauksena yhteensä 30 maakuntakaava-aineiston INSPIRE-direktiivin velvoitteet täyttävää rajapintaa 18 maakuntien liitolta (Lähde: HAME-hanke Nykytilasta tavoitetilaan -työpaketin loppuraportti). Aineistot ovat katseltavissa Paikkatietoikkunassa ja ladattavissa Lounaistiedon internetsivujen kautta. Lisäksi Lounaispaikka on toteuttanut INSPIRE-direktiivin mukaiset aineistopalvelut muutamalle varsinaissuomalaiselle kunnalle Uudenmaan liiton ICT-infrastruktuuri Uudenmaan liiton paikkatietojärjestelmät rakentuvat pääasiallisesti ESRI:n ArcGISratkaisujen varaan. Aineistot tuotetaan ArcGIS-desktop -ohjelmistolla ja tuotetut aineistot tallennetaan geodatabaseen. Lisäksi käytössä on QGIS-ohjelmisto. Uudenmaan liitossa ei ole käytössä erillistä paikkatietojen tallennukseen tarkoitettua tietokantaa, vaan filegeodatabase toimii käsiteltävien aineistojen tallennuspaikkana. Oman aineistotuotannon lisäksi hyödynnetään muiden aineistotuottajien aineistoja, jotka tallennetaan osaksi filegeodatabasea tarpeen mukaan. Käytettävissä olevia aineistoja voidaan tarkastella ja muokata sisäisessä käytössä olevassa, ArcGIS Serverillä julkaistussa karttakäyttöliittymässä. Käyttöliittymä toimii sisäisenä suunnittelijan työpöytänä. Tuotetut maakuntakaavat julkaistaan kaavakarttapalvelussa, joka sekin on ArcGIS Serverillä julkaistu rajapintapalvelu. Lisäksi muita kaavavalmistelun yhteydessä tuotettuja aineistoja julkaistaan latauspalvelussa. Kuva 6. Uudenmaan liiton ICT-infrastruktuuri pääpiirteittäin.

19 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 19 (47) ELY-keskukset Kuva 7. SYKEn ylläpitämä paikkatietojärjestelmä on laajasti käytössä ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastossakin. Liikennevirasto tarjoaa ICT-palveluitaan lähinnä ELY-keskusten liikennepuolen käyttöön omassa sisäverkossaan, jonne kirjautuminen edellyttää Citrixtunnistautumisen. Liikennevirastolla on myös käytössään ESRIn ArcGIS-tuoteperhe ELA-sopimuksella. Liikennevirasto julkaisee aineistonsa INSPIRE-velvoitteen mukaisesti katselupalveluna, joka on toteutettu WMS/WFS-rajapintana. Lisäksi tarjolla on tiedostojen latauspalvelu, jota ollaan syksyn 2017 aikana uudistamassa. Tarjolla olevien aineistojen metatietojen julkaisemisessa käytännöt ovat melko kirjavia, eikä niitä toimiteta tietyn prosessin mukaisesti Paikkatietohakemiston metatietopalveluun. SYKE ylläpitää paikkatietojärjestelmäänsä, jossa aineistot on saatavilla yhden kirjautumisen periaatteella kaikille käyttöluvan omaaville tahoille. Autentikointi tehdään Citrixin kautta. SYKEn palveluita käyttävät mm. ELY-keskusten Y-puolen sekä aluehallintovirastojen henkilöstö. SYKEn lisenssien kautta heillä on käytössään ESRIn ArcGIS-lisenssit sekä tarvittaessa pääsy ArcGIS Online-ympäristöihin. SYKE tarjoaa ELA-sopimusten puitteissa ArcGISin noin 50 käyttäjälle, joista on aktiivikäyttäjiä. Lisäksi ArcGIS Online -lisenssejä on käytössä Niiden käytetään pääasiassa aineistojen keruuseen maastossa sekä tietojen julkaisemiseen hyödyntäjille. SYKEn järjestelmistä on pääsy Metsähallituksen järjestelmiin, joissa pidetään yllä luonnonsuojelualueisiin liittyviä tietoja. Näiden yhteyksien säilyminen on tarpeen huomioida maakuntauudistuksen aiheuttaman mahdollisen järjestelmäkehityksen yhteydessä. SYKEllä on käytössään eri valtakunnallisten ja alueellisten

20 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 20 (47) aineistotoimittajien laaja aineistotarjooma. Suurelta osin aineistoja hyödynnetään suoraan rajapintayhteyksien kautta, mutta aineistojen jatkojalostamista ja omiin tarpeisiin sovittamista varten osa aineistosta on tarpeen tallentaa myös SYKEn omille tietokantapalvelimille, joista loppukäyttäjän on mahdollista tallentaa käsittelemänsä aineistot omalle työasemalleen. SYKEn ympäristötietopalvelut on julkaistu web-karttasovelluksina. Osa karttasovelluksen sisällöstä on avointa kaikille käyttäjille, kun taas osaltaan palvelu tarjoaa sisäisen Citrix-autentikoidun käyttöliittymän ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen henkilöstölle. Karttapalvelussa tarjotuista aineistoista tuotetaan metatietokuvaukset, joiden keskeinen sisältö on url-linkitetty suoraan Paikkatietohakemiston metatietopalveluun. Näin vältytään samojen tietojen kirjaamisesta kahteen eri järjestelmään. Metatietojen linkittämisen hyvä käytänne kannattaa huomioida uusien maakuntien paikkatietoinfrastruktuuria suunniteltaessa. SYKE hallinnoi ympäristöministeriön Elinympäristön tietopalvelua Liiteriä. Sen tietosisältö koostuu SYKEn tuottamien aineistojen lisäksi muiden organisaatioiden tuottamista tilasto- ja paikkatietoaineistoista. Palvelu tarjoaa käyttäjilleen yhdyskuntarakenteeseen, kaupan alueisiin, viherrakenteeseen ja ympäristön häiriöihin liittyvää tietoa kootusti yhden luukun periaatteella. Lisäksi Liiterissä on erilaisia aineistojen yhdistämiseen ja analysointiin suunniteltuja työkaluja, joiden ansiosta aineistojen käsittely on helppoa ja tehokasta. Liiterissä on tarjolla kattava määrä aineistoa kenen tahansa käyttöön. Kuka tahansa voi hyödyntää palvelussa olevia valmiita aineistopaketteja, jotka tällä hetkellä kattavat rakennetun ympäristön ja vesihuollon aineistot. Aineistopakettien sisällöstä voi luoda erilaisilla aluerajauksilla tilastokoosteita, diagrammeja tai teemakarttoja. Maksullinen palvelu kattaa laajemman joukon aineistoja ja tarjolla olevien toiminnallisuuksien määrä kasvaa. Käyttäjä voi tuoda osaksi Liiterin käyttöliittymää omia aineistojaan ja liittää niitä mukaan aineiston analyyseihin. Käyttäjä voi myös piirtää omia aluerajauksiaan, tai tehdä puskurivyöhykeanalyysejä. Liiterissä tilastoaineistot muuntuvat paikkatiedoksi hallinnollisten alueiden tarkastelun myötä. Pienin tilastoyksikkö, jossa aineistoja voidaan verrata, on kunta. Kuva 8. Elinympäristön tietopalvelu Liiteri kokoaan tietoa yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä.

21 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 21 (47) 3 ALUEHALLINTOVIRASTO, PELASTUSTOIMI JA SOTE 3.1 Paikkatiedon hyödyntäminen Aluehallintovirastoissa Selvitystä varten haastateltiin Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston kehittämispäällikkö Seppo Suorsaa liittyen paikkatiedon rooliin viraston toiminnassa. Suorsan mukaan aluehallintovirastoissa paikkatietoa hyödynnetään muun muassa seuraavasti: opetus- ja kulttuuritoimi: esimerkiksi perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen saavutettavuustarkastelut sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotarkastelut pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen toiminta eräissä aluehallintovirastoissa valmiussuunnittelu: normaaliolojen häiriötilanteissa AVI vastaa tilannekuvan koostamisesta lainsäädännön toimeenpanon vaikutusten arviointi Aluehallintovirastoissa käytetyin paikkatieto-ohjelmisto on MapInfo. Teemakarttoja ja analyyseja tuotetaan pääosin itse. Jonkin verran paikkatietoyhteistyötä on tehty myös muun muassa Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa. Aluehallintoviraston tärkeimpiä hyödynnettyjä paikkatietoaineistoja on Tilastokeskuksen väestöruutuaineisto. Lisäksi esimerkiksi perusopetukseen liittyen käytetään tausta-aineistona Opetushallituksen julkaisuja, joiden sisältämää dataa on virastossa käsitelty siten, että tietoja pystytään esittämään myös kartalla. Paikkatietoaineistojen kehittämiseen liittyviä tarpeita ovat: aineistojen maksullisuuden poistuminen tiedon tasalaatuisuus koskien yksityisiä ja julkisia sote-palveluiden tuottajia: yksityisiä toimijoita koskeva tieto on helppo löytää ja sen laatu on hyvä, mutta julkisia toimijoita koskevan tiedon luotettavuus ja laatu vaihtelee. kuntakokojen kasvaessa tarve kuntayksikköä tarkemmille aluejakoaineistoille vahvistuu Kaikkien aluehallintovirastojen käyttämä Patio-järjestelmä tarjoaa tietoa asukkaiden perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta, peruspalvelujen saatavuudesta, väestön hyvinvoinnin tilasta sekä asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Patio-järjestelmää käytetään muun muassa laajoihin toimintaympäristön arviointeihin, joka toinen vuosi tehtävän peruspalveluiden arviointikierroksen raportointiin sekä vuosittaisten tilinpäätöstietojen esittämiseen. Patio-järjestelmässä on asiantuntijoille tarkoitettu työtila sekä julkinen käyttöliittymä. Järjestelmä on toteutettu Liferay-teknologialla. Paikkatiedon osalta keskeistä on, että järjestelmässä on hyödynnetty Paikkatietoikkunan teemakartta- ja analyysityökalua. Työkalulla tehdyt, muun muassa THL:n Sotkanetin datoihin pohjautuvat, teemakartat on upotettu osaksi Patio-järjestelmän näkymää.

22 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 22 (47) Patio-järjestelmä tai vastaavan kaltaiset toiminnallisuudet tarjoava muu keskitetty järjestelmä nähdään AVI:n näkökulmasta tärkeänä osana uutta maakuntahallintoa ja Luovan toimintaa. Aluehallintoviranomaisilla on myös pääsy SYKEn paikkatietojärjestelmiin. 3.2 Paikkatieto ja pelastustoimi Taustaa Paikkatiedon hyödyntämistä pelastustoimessa selvitettiin haastatteluiden, verkkokyselyn ja taustamateriaalien avulla. Haastateltaviksi valittiin Helsingin pelastuslaitoksen tietohallintopäällikkö Harri Lehto sekä palotarkastaja Tanja Seppälä. Verkkokyselystä saatiin hyvin lisätietoa paikkatiedon hyödyntämisestä pelastustoiminnassa. Lisäksi hyödynnettiin keväällä 2017 julkistettua tietopyyntöä pelastuslaitosten valtakunnallisen onnettomuuksien ennaltaehkäisyjärjestelmän kehittämisestä. Pelastustoimen keskeiset tehtävät ovat: pelastustoiminta ensihoito onnettomuuksien ehkäisy (ml. valvontatoiminta) varautumisen tukeminen valistustoiminta sekä tutkimus- ja kehitystoiminta Pelastustoimen keskeisiä tietojärjestelmiä ovat: pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät (alueellisia/paikallisia toteutuksia) pelastustoimen valtakunnallinen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO (sisäasianministeriön järjestelmä pelastustoimen seurantaa ja kehittämistä sekä onnettomuuden selvittämistä varten) valvonta- ja palotarkastusjärjestelmät työpöytäsovellukset (aineistojen tarkastelu esim. MapInfossa) Paikkatiedon hyödyntäminen pelastustoimessa Paikkatietoa hyödynnetään pelastustoimessa jo nyt monipuolisesti, mutta käyttöä tarkoitus vielä tehostaa. Pelastustoimet tuottavat verkkokyselyn mukaan aineistoja pääasiassa MapInfon TAB-muotoisina. Aineisto kerätään pääasiassa mittauksilla tai havaintoja kirjaamalla. Aineistot toimitetaan tiedostona pyydettäessä.

23 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 23 (47) Kuva 9. Pelastustoimen aineistotuotanto pääpiirteissään. Paikkatietoa hyödynnetään pelastustoiminnassa muun muassa seuraavasti: A. Pelastustoiminta: onnettomuustiedon paikkatieto saadaan hätäkeskuksesta, navigointi onnettomuuspaikalle, tieto pelastuslaitoksen ajoneuvojen sijainneista, tehtäväkohteista, paloposteista, liikennepuomeista, tunneleista, sisäänpääsyistä, kiinteistön omistajuuden selvittäminen, sähkölinjat jne. B. Riskianalyysit ja varautuminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy sekä yleinen pelastustoimen resursointi: tiedot rakennetuista neliöistä tiedot asukasmääristä tiedot riskikohteista tiedot tapahtuneista onnettomuuksista tiedot liikennemääristä tiedot tulvariskeistä tiedot pohjavesialueista valmiussuunnittelu sammutusvesisuunnitelmat väestöhälyttimien sijoittelu evakuointisuunnittelu rakennus- ja asuntotiedot Paikkatieto on pelastustoiminnassa mukana laajasti eri tehtäväkentillä operatiivisesta toiminnasta riskienhallintaan ja palotarkastuksiin. Hälytystehtävät tallentuvat pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmään, joka tallentaa kaiken hälytystehtävän aikaisen toiminnan sijaintitietoineen ja aikaleimoineen (lähdön viiveaika, yksikön lähtöaika asemalta jne.). Tämä data saadaan tilastotiedoksi, jota voidaan hyödyntää toiminnan seurannassa ja suunnittelussa.

24 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 24 (47) Pelastustoimen valvontatoimintaan (mm. palotarkastukset sekä kemikaali- ja räjähdevalvonta) liittyen tarkoituksena on tulevaisuudessa ottaa käyttöön huomattavasti laajemmin paikkatietoja kuin nykyään. Nykytilanteesta haastattelussa mainittiin esimerkiksi sosioekonomiseen asemaan liittyvät tiedot, joita on käytetty riskiruudukossa tarkasteltaessa pelastusasemien sijaintia, toiminta-aikoja ym. Näitä tietoja hyödyntäen toivomuksena on, että valvontatoiminnassa pystytään jatkossa hyödyntämään mahdollisimman paljon alueellista taustatietoa osoitteittain tai rakennuksittain. Tällä tavalla saadaan taustatiedoissa tapahtuvat muutokset selville kohdennetusti ja toimintaa voidaan suunnata tarpeen mukaan Aineistonjakelu pelastustoimelle turvattava uudessa maakuntahallinnossa Olennainen muutos pelastustoimelle on toiminnan siirtyminen maakuntauudistuksen myötä kunnan alaisuudesta maakunnan alaisuuteen. Tosiasia on, että pelastustoimi käyttää operatiivisissa järjestelmissään monia kuntien tuottamia paikkatietoaineistoja. Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmässä on käytössä muun muassa kaupungin opaskartta-aineistot, kaupunki-infrastruktuurin pohjakarttatietoja, johtokuvia sekä jakokeskusten ja kaappien tietoja. Toisaalta myös Maastotietokantaa käytetään niiltä osin kun kaupungin toimittamien aineistojen kattavuus ei riitä. Uudessa maakuntahallinnossa onkin ratkaistava, miten aineistonjakelu ja sen resursointi kuntien ja pelastustoimen välillä hoidetaan. Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksella on ollut käytössään kaupunkimittausosaston paikkatietojärjestelmiä, mutta tämänlaisen yhteistyön jatkuminen uudessa maakunnassa on epävarmaa. Selvitettäväksi jää, voisiko PTA toimia alustana kuntien ja maakuntien välisten aineiston jakamiselle. 3.3 Paikkatiedon hyödyntäminen ja tuottaminen sote-alalla Taustaa Selvityksen osana kartoitettiin paikkatiedon tuottamista ja hyödyntämistä myös sotealalla. Haastatteluita toteutettiin kolme kappaletta (edustus sairaanhoitopiiristä, kunnasta sekä sote-tietojärjestelmiä tarjoavasta yrityksestä). Verkkokysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen 20 sairaanhoitopiiriin tietohallintopäälliköille/-johtajille. Kyselyyn saatiin vastaukset vain seitsemästä sairaanhoitopiiristä, joten kattavaa kansallista nykytilan kuvausta ei näiden tietojen perusteella pystytty rakentamaan. Hankkeen ohjausryhmän kanssa linjattiin, ettei maakuntaselvityksen tässä vaiheessa ole tarpeen selvittää tarkemmalla tasolla kuntien merkitystä soteen liittyvien aineistojen tuottajana, vaikka kuntien merkitys perusterveydenhuollon tämänhetkisenä tarjoajana tunnistettiinkin. Kuitenkin ensimmäisen haastattelukierroksen aikana nousi esille kuntien merkitys niin strategisessa suunnittelussa kuin operatiivisessa toiminnassakin keskeisten aineistojen tuotannossa sekä sote-puolella että pelastustoimessa. Jatkossa tulisikin selvittää tarkemmin kuntien tarjoamien IT-palveluiden ja paikkatietoaineistojen saatavuutta uuden maakuntahallinnon kannalta. Erityisesti

25 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 25 (47) sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastustoimen operatiivisella puolella nojataan laajalti kuntien tuottamaan tietoon. Tulevan selvityksen olisi hyvä kattaa myös Kuntaliiton hallinnoiman Kuntien tietopalvelu-alustan (KTP) mahdollinen hyödyntäminen ja yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten arviointi. Tässä osiossa tarkastellaan paikkatiedon hyödyntämistä sote-alalla erikoissairaanhoidon ja kuntasektorin näkökulmasta Erikoissairaanhoidossa tiedon esittämiselle kartalla on tilausta Paikkatiedon hyödyntämistä erikoissairaanhoidossa selvitettiin haastattelemalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangasta sekä Medbit Oy:n liiketoimintapäällikkö Juhana Valoa. Medbit Oy tarjoaa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireille näiden tarvitsemat ICT-palvelut. Kesäkuussa uutisoitiin Medbit Oy:n ja Medi-IT Oy:n yritysfuusiosta, jonka myötä yritysten toiminta tulee kattamaan 14 sairaanhoitopiiriä. Medbit Oy:ssa lähdettiin tänä vuonna laajemmin selvittämään sijaintitiedon hyödyntämistä sote-kentällä. Potilastietoa on olemassa suuret määrät, ja keskitetyissä tietovarastoissa olevan datan pohjalta tiedon havainnollistaminen on mahdollista. Paikkatiedon arvo on tunnistettu ja erilaisia pilotointeja jo tehty, mutta paikkatietoa ei vielä systemaattisesti hyödynnetä Medbit Oy:n palvelemissa sairaanhoitopiireissä. Sote-järjestelmissä oleva tieto on pääosin osoitetietoa pois lukien kuitenkin ensihoidon ja päivystyksen järjestelmät, joissa myös koordinaattitieto on keskeisessä ja kriittisessä asemassa. Molemmista haastatteluista kävi ilmi, että tarve sote-tiedon esittämiselle kartalla on suuri ja akuutti. Pirkko Kortekangas Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä listasi muun muassa seuraavat tarpeet: Oikein mitoitetun tuotantorakenteen suunnittelu ja siihen liittyen palvelupisteiden ominaisuudet (volyymit, käynnit, hoitojaksot). Tietolähteenä Varsinais-Suomessa on alueellinen Elisa CodeServer -järjestelmä avaintiedon hallintaan, mutta data tullaan perusluokitustiedoilla saamaan tulevaisuudessa myös Palvelutietovarannon kautta. Asiakasvolyymit ja asiakasryhmät (ikä, sukupuoli, palveluiden tarve, kotikunta). Tietolähteenä Varsinais-Suomessa on Medbit Oy:n ylläpitämä raakadata-allas. Palveluviiveet ja odotusajat. Alueellinen ajanvaraustoteutus on työn alla, joten tällä hetkellä tilannekuvan tasolla ei ole vielä mahdollisuutta tuottaa tätä tietoa tieto saadaan ainoastaan jälkikäteen viiveellä. Kapasiteetit (vapaat vuodepaikat ym.). Tämän kehittämistä aloitellaan Varsinais-Suomessa parhaillaan. Tämän tyyppistä tietoa havainnollistamalla saataisiin muodostettua sote-palveluiden osalta alueellinen tilannekuva, joka tarjoaisi suunnittelijoille ja päättäjille keskeiset tiedot nykytilanteesta. Tilannekuvanäkymille on tarvetta muillakin tulevien maakuntien toimialoilla (esim. ympäristön tila, maakuntakaavoitus, väestö- ja työllisyyskehitys).

26 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 26 (47) Medbit Oy:n näkemys on, että yritys tulee tarjoamaan esimerkiksi alueellisiin tilannekuviin liittyvän alustapalvelun itse. Yrityksen kannalta tavoitteellista olisi, että eri toimijoiden välistä yhteistä tekemistä hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon. Tietoturvan ja sensitiivisyyden näkökulmat huomioiden tietyt tiedot voisivat liikkua myös muihin alustoihin ja palveluihin esimerkiksi juuri maakunnallista tilannekuvaa silmällä pitäen. Tiedon sensitiivisyys ja tietoturvavaatimukset, tietomassojen laajuus sekä aikataululliset paineet tarvittavien ratkaisujen kehittämiselle asettavat omia reunaehtojaan sille, miten julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta voi sotetoimijoita palvella. 3.4 Kunnat sote-tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä Kuntien paikkatiedon tuottamista ja hyödyntämistä sote-sektorin tarpeisiin selvitettiin Vantaan kaupungin haastattelulla. Hankkeen ohjausryhmä linjasi, ettei kuntien paikkatietotilannetta sote-puolella ole tarpeen tarkastella tässä yhteydessä tarkemmalla tasolla, mistä syystä verkkokyselyä ei lähetetty kuntiin. Haastateltavaksi kunnaksi valikoitui Vantaa, sillä se on yhdistänyt edistyksellisellä tavalla paikkatiedon ja sote-palvelut. Vantaalta haastateltiin paikkatietokoordinaattori Sami Rapoa ja Pohjois-Vantaan terveyspalvelupäällikköä Eila Koivusta. Vantaalla on käytössä karttapalvelu niin kaupungin asukkaiden kuin työntekijöidenkin käyttöön. Karttapalvelusta on suppeampi versio avoinna julkisesti sekä kattavampi versio kaupungin sisäisessä käytössä. Lisäksi kaupungin verkkosivuilta löytyy terveyskeskusten hoitoonpääsyajat reaaliajassa. Karttapalvelun julkisesta versiosta löytyy toimipisteiden sijainnit sekä terveyspalvelujen toteumatietoja terveyspiireittäin kuluneelta ja edelliseltä vuodelta. Kartalta voi tarkistaa päiväpoliklinikan keskimääräisen odotusajan, hoitoonpääsyajan omalle lääkärille sekä perumattomat käynnit. Näitä parametreja käytetään hoitotakuun seurantaan. Eniten paikkatietoa hyödennetään Vantaan sote-puolella tilannekuvan luomiseksi ja tiedolla johtamisen apuvälineenä. Esimerkiksi kotihoidon ja kuljetusmatkojen suhteen paikkatietoa käytetään tuotannon volyymien seurannassa. Kaupungin työntekijöiden karttapalvelussa on nähtävissä suoraan reaaliajassa kotipalvelukäynnit ja niiden kestot sekä mahdolliset poikkeamat niissä. Näin resurssien ja toteutuneiden käyntien seuranta on helppoa visuaalisesti karttapohjalla. Sellaiset aineistot, mitkä Vantaalla aiemmin siirrettiin sote-puolelle muuta kautta, toimitetaan nyt paikkatietoinfrastruktuurin välityksellä. Samassa infrassa tehdään analyysit, ja järjestelmä pyörittää myös karttakäyttöliittymiä. Paikkatietoa hyödynnetään lisäksi asiakkuudenhallintajärjestelmässä ja suun terveydenhuollossa, niin operatiivisen kuin strategisenkin suunnittelun puolella. Myös erilaiset tunnusluvut, kuten esim. keskimääräinen matka lääkärille, on saatavissa paikkatietojärjestelmästä. Vantaalla paikkatietojärjestelmä ja karttapalvelut ovat hyödyllisiä työkaluja, jotka ovat olleet vastaus hankalan käytettävyyden ongelmaan. Ratkaisuna on kehitetty systeemi, jossa tietoa ylläpidetään kerran, mutta hyödynnetään monta kertaa, mm. rajapintojen kautta. Näin tieto ei ala monen välikäden kautta elää omaa elämäänsä, vaan kaikki käyttäjät kaupungilla käyttävät

27 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 27 (47) tietoa samasta lähteestä. Myös tiedon louhintaan ja integrointiin on työkalut sekä valmiit automatisoidut ja aikataulutetut ratkaisut. 4 PAIKKATIEDON KÄYTTÖTARPEET TULEVASSA MAAKUNTAHALLINNOSSA Soten ja pelastustoimen myötä tulevissa maakunnissa paikkatiedon rooli muuttuu entistä kriittisemmäksi. Tarvitaan luotettavaa tietoa monipuolisilla muuttujilla, ajantasaisesti ja tietoturvallisesti tarjottuna. Tulevassa maakuntahallinnossa keskeisiä paikkatiedon hyödyntämiskohteita ovat: 1 maakuntakaavoitus, alueidenkäytön suunnitteluun liittyvä viranomaistyö sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu (lausunnot, selvitykset jne.) 2 maakunnan tilan seuranta: väestö- ja työllisyyskehitys sekä muut sosioekonomiset muuttujat 3 ympäristön tilan seuranta ja raportointi 4 sote-palveluiden strateginen suunnittelu ja operatiivinen toiminta 5 pelastustoimen strateginen suunnittelu ja operatiivinen toiminta 4.1 Haasteet paikkatietojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä Haasteita paikkatietojen hyödyntämisessä tai tuottamisessa oli verkkokyselyssä kohdannut suurin osa eli 94 % kysymykseen vastanneista. Yhteensopivuuden haasteet liittyvät esimerkiksi mittakaavoihin, poikkeaviin tietomalleihin ja tiedon ajantasaisuuteen. Aineistojen hajanainen sijainti eri verkkopalvelussa keräsi toiseksi eniten mainintoja verkkokyselyssä. Myös aineistojen maksullisuus, niiden vaikea löydettävyys sekä metatietojen puute mainittiin haasteina useassa vastauksessa. Täsmennä mahdolliset haasteet paikkatietojen tuottamisessa tai hyödyntämisessä yhteensopivuuden haasteet aineistojen hajanainen sijainti aineistojen maksullisuus aineistot vaikeasti löydettävissä metatietojen puutteellisuus organisaatiossani ei resursseja tai osaamista metatietojen ymmärrettävyys yksilöivien tunnisteiden puute olennainen aineisto puuttuu jokin muu haaste tietyistä rekistereistä puuttuu paikkatieto Kuva 10. Paikkatiedon käyttöön liittyvät haasteet. Maakuntien liitot näkivät eniten haasteita aineistojen maksullisuudessa ja yhteensopivuudessa. ELY-keskukset kertoivat aineistojen yhteensopivuuden ja hajanaisen sijainnin lisäksi metatietojen puutteellisuudesta ja heikosta

28 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 28 (47) ymmärrettävyydestä sekä ohjelmistojen hitaudesta tai toimimattomuudesta käytössä. Pelastustoimessa haasteina tuotiin esiin resurssien tai osaamisen puute aineiston hyödyntämiseen, aineistojen hajanaisuus eri verkkopalveluissa sekä aineistojen vaikea löydettävyys. Järjestelmiä ja palveluita on niin paljon, että asiantuntijoiden on haastavaa hyödyntää tarjolla olevaa tietoa. Monet vastaajat näkivät haasteita paikkatietojen hyödyntämisessä, tuottamisessa tai välittämisessä uuteen maakuntahallintoon siirryttäessä. Huolta aiheuttivat resurssien riittävyys uudistusprosessissa sekä ongelmat eri tuottajien aineistojen yhteiskäytössä uudessa organisaatiorakenteessa. Maakuntien liitoissa nousi myös esiin huoli ELY-keskusten ja maakuntien liittojen järjestelmien yhteensopivuudesta. ELY-keskuksen vastaajat toivoivat hyvän ja toimivan yhteyden Suomen ympäristökeskuksen kanssa säilyvän sekä vastaavan yhteyden rakentumisen myös LUOVAn suuntaan. Huolta herätti ELYkeskuksen vastaajissa myös se, jos yhteys Liikennevirastoon heikkenee, liittyen etenkin liikenteen paikkatietoasioihin. SYKE on hallinnoinut aineisto- ja ohjelmistopäivitykset sekä ylläpitänyt ArcGIS -käyttöliittymää, jolla uusienkin käyttäjien on ollut helppo omaksua aineistojen käyttö tarvitsematta tuntea niiden tietokantarakennetta. ELY-keskusten vastauksissa nousi esille valtakunnallisten virastojen ja maakuntien välisen tietoyhteistyön sujuminen, kun maakuntia tulee olemaan pitkälti toistakymmentä. Vastauksissa ilmeni huolta aineistotuotannon pirstaloitumisesta. Koska uudet maakunnat ovat itsenäisiä tulee luultavasti paikkatietojen hyödyntämisessä ja tuottamisessa olemaan suurta variaatiota maakuntien välillä. Vaikeaa tuottaa valtakunnallisia yhtenäisiä aineistoja ja tietomalleja. Suomen ympäristökeskuksen vastauksissa pohdittiin, miten ELY-keskusten tällä hetkellä keräämät ympäristöpaikkatietoaineistot saadaan jatkossa kootusti kerättyä (esim. pohjavesialueet, maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueet, vesistöjen suojavyöhykesuositukset). SYKE:n vastauksissa mietittiiin, että miten INSPIRE-direktiivin mukaiset raportointivelvoitteet ja työnjaot hoidetaan jatkossa. Haastatteluissa pohdittiin lisäksi sitä, miten alueelliset ja kansalliset tietoaineistot ja -järjestelmät sovitetaan yhteen uudessa maakuntahallinnossa ja mihin sijoitetaan sellaiset esimerkiksi mikroaineistot, joilla ei ole kansallista painoarvoa, mutta ovat alueellisesti olennaisia. Varsinais-Suomessa asia on ratkaistu Lounaispaikka-yhteistyöverkoston avulla, mutta muilla alueilla vastaavat ratkaisut ovat toteuttamatta. 4.2 Aineistot: sisällölliset tarpeet Päätöksenteon ja strategisen suunnittelun tueksi tarvitaan erityisesti väestö- ja rakennustietoaineistoja. Näitä aineistoja oli verkkokyselyn mukaan pääosin

29 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 29 (47) saatavillakin, ja ne hankittiin joko latauspalvelun kautta tai kirjautumalla suoraan aineistontoimittajan järjestelmään. Kysyttäessä, puuttuuko organisaation käytöstä jokin sellainen paikkatietoaineisto, jonka olemassaolosta olisi hyötyä, nimettiin haastatteluissa ja verkkokyselyssä seuraavia teemoja ja tarpeita: yritysten sijaintiin ja toimialoihin liittyvät kattavat tiedot, yritys- ja toimipaikkarekisteri yksityisten ja julkisten sote-palveluntuottajien suhteen paikkatiedoissa on kehittämistä. Etenkin julkisiin toimijoihin liittyvän tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus vaihtelee. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI sisältää vain osoitetiedon, ei koordinaattitietoa. VRK:n rakennus- ja huoneistorekisteri, jonka käyttö on tällä hetkellä kallista. Toiveena aineiston käyttöön saaminen nimellisellä irrotuskustannuksella kaikkien viranomaistahojen käyttöön uuden paikkatietoalustan myötä. YKR-aineistot olisivat mainioita hyödyntää laajemminkin, mutta aineiston salaukset estävät niiden mielekkään hyödyntämisen etenkin pienissä maakunnissa. Paikkatietoalustassa tulisi mahdollistaa salaamattoman aineiston käyttö vähintään sellaisten aineistoanalyysien pohjana, joissa yksittäiset tiedot häviävät tehdyn aineistoyhdistelyn ja analyysin seurauksena. Natura-alueiden epätarkka rajaus esim. saaristossa: rajauksessa mukana hyvin laajoja alueita, myös yksittäisiä saaria ja luotoja yksityisessä omistuksessa, jotka eivät kuulu Naturaan. Tästä on valitettu, mutta vaikea muuttaa, sillä valtioneuvoston täytyy päättää rajauksen muutoksesta. Luvitukset (rakennusluvat, ympäristöluvat) tausta-aineistoineen järkevästi saataville paikkatietomuotoisena. Lupahakemuksissa, missä luvanhakija itse vastaa tietojen syöttämisestä, datan laadussa on usein vaihtelua. Erilaisten tukijärjestelmien paikkatietoistaminen (maataloustuet, biotooppituet jne.) Maakuntien tietopalvelut: kaikki Tilastokeskuksen tuottama sisältö olisi hyödyllistä olla saatavilla tiettyyn aluejakoon linkitettynä Pelastusruudukon sisällyttäminen osaksi paikkatietoalustaa helpottaisi paikantamista. Ei toimitettaisi pelkästään koordinaattien ja osoitteiden varassa, vaan voitaisiin hyödyntää myös ruudukko. (Reila-hanke LVM, pilotti käynnissä) Kuntien vesihuollon toiminta-alueet Kuntien maanalaiset sähkö-, vesi- ja viemärijohdot sekä MML:n kiinteistötietojärjestelmää rajapintapalveluna Sähköverkkojen omistajat Yleis- ja asemakaavadata: Aina ajantasaiset kaavat kokonaisuudessaan ajantasaisena vektorina koko maakunnan alueelta. Erityisesti pienempien kuntien kaavat tulisi saada sähköiseen muotoon. Valtakunnallinen oleva aineisto ympäristösopimuksessa olevista kohteista ja inventoiduista perinnebiotoopeista. Inventoitujen perinnebiotooppien aineisto tulisi olla käytössä myös muilla kuin viranomaisilla, ainakin jossain muodossa. Valtakunnallinen reititysaineisto, jota voisi hyödyntää Network Analystin kanssa.

30 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 30 (47) Pienalueittainen tilastoraja-aineisto, jotta päästään käsiksi esim. kuntaliitosten seurauksena syntyneiden suurkuntien alueellisiin erityispiirteisiin 4.3 Paikkatietoalustaa sivuavat toiminnalliset tarpeet Kuva 11. Paikkatietoalustalle suunniteltujen toimintojen alustava hahmotelma. Paikkatietoalustan INSPIRE-osahankkeessa on hahmoteltu niitä toiminnallisuuksia, joita paikkatietoalustan tulisi kattaa. Erityisesti maakuntien strategiseen suunnitteluun painottuvien paikkatietotarpeiden osalta suunnitellut toiminnallisuudet vastaavat selvityksessä ilmenneisiin tarpeisiin ja haasteisiin. Operatiivisen toiminnan osalta maakuntien tilanne on vielä huomattavan kirjavaa, eikä paikkatietoalustan ensi vaiheessa ole syytä harkita näiden toimintojen liittämistä osaksi alustaa. Seuraavissa kappaleissa on nostettu esille niitä tarpeita, joita selvityksen perusteella nousi erityisesti maakuntien strategisen suunnittelun osalta esille. Maakuntien näkökulmasta ei ole ainakaan tässä vaiheessa, maakuntien työnjaon ollessa edelleen melko hahmottumatonta tarpeen kehittää erillisiä toiminnallisuuksia, joita paikkatietoalusta ei muuten sisältäisi Paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen liittyvät toiminnalliset tarpeet Verkkokyselyssä pyydettiin vastaajia arvottamaan tiettyjä toiminnallisuuksia tulevassa paikkatietoalustassa. Kyselyn perusteella maakuntien, ELY-keskusten ja pelastustoimen näkökulmasta uuden paikkatietoalustan tärkeimpiä ominaisuuksia aineistojen hyödyntämiselle ovat: mahdollisuus ladata paikkatietoalustassa tarjolla olevia aineistoja omalle työasemalle tarjolla olevien aineistojen metatietojen saatavuus paikkatietoalustassa yksi kirjautuminen, jolla saa käyttöön kaiken tarvitsemansa (aineistot, toiminnallisuudet)

31 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 31 (47) muokattavat aineistokoonnit esim. tilannekuvan/ennusteiden luomiseksi standardoitu rajapinta paikkatietoalustassa tarjolla olevien aineistojen hakemiseksi omalle työasemalle analyysityökalut, joiden avulla aineistoja voi yhdistellä ja tarkastella, esimerkiksi teemakarttojen rakentaminen Miten tärkeinä näet maakuntien näkökulmasta seuraavat toiminnallisuudet tulevassa paikkatietoalustassa? Aineistojen hyödyntämistä koskien: mahdollisuus ladata paikkatietoalustassa tarjolla olevia aineistoja omalle työasemalle tarjolla olevien aineistojen metatietojen saatavuus paikkatietoalustassa yksi kirjautuminen, jolla saan käyttööni kaiken tarvitsemani (aineistot, toiminnallisuudet) analyysityökalut, joiden avulla aineistoja voi yhdistellä ja tarkastella, esimerkiksi teemakarttojen rakentaminen standardoitu rajapinta paikkatietoalustassa tarjolla olevien aineistojen hakemiseksi omalle työasemalle muokattavat aineistokoonnit esim. tilannekuvan/ennusteiden luomiseksi TJS -palvelu (Table Joining Service), joka mahdollistaa tilastotietojen yhdistämisen paikkatietoon valmiit, staattiset aineistokoonnit (aineistopaketit) esim. tilannekuvan/ennusteiden luomiseksi geokoodaus en osaa sanoa ei tärkeä tärkeä erittäin tärkeä välttämätön Kuva 12. Keskeisimpinä pidetyt toiminnallisuudet uuden paikkatietoalustan osalta. Haastattelujen perusteella kävi ilmi myös huoli siitä, miten nykyisten järjestelmien hyödyntäminen sekä niiden sisältämien palveluiden jatkuminen turvataan uudessa maakuntahallinnossa. Myös analyysityökaluja toivottiin sekä haastatteluissa että kyselyssä melko paljon. Haastatteluissa esille tuli moneen kertaan Liiteri-palvelun jo nykyisellään tarjoamat analyysityökalut ja erilaisten tilastollisten aineistojen yhdisteleminen erilaisiin alueellisiin jakoihin. Eräässä kyselyvastauksessa nousi esiin toive, että Liiterin palveluita ei rakenneta uudelleen jollekin toiselle alustalle vaan jo olemassa olevia palveluja pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon uuden alustan kehityksessä. Toisaalta haastatteluissa toivottuja analyysityökaluja mainittiin esimerkiksi:

32 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 32 (47) valmiiksi määritellyt palveluverkot (esim. SOTEa, maakuntakaavoitusta ja pelastustoimen varautumissuunnittelua varten) valmiiksi muodostetut reitittävät tiestöaineistot, joissa joko valmiiksi määritellyt reititysparametrit tai mahdollisuus muokata reitityksen ehtoja osana toiminnallisuutta geokoodauspalvelu, jonka avulla osoitteellista, mutta ilman koordinaattitietoa olevaa aineistoa voisi muuttaa paikkatiedoksi tilastoaineistojen yleistäminen ruutuaineistoksi tai aluejakoja myötäileväksi paikkatietoaineistoksi Koordinaattitiedon puuttuminen tietyistä käytössä olevista rekistereistä ja aineistoista tuo myös haasteita aineistojen hyödyntämiselle. Monesta rekisteristä löytyy osoitetieto, mutta suoran paikkatiedon puuttuessa aineiston käsittely hidastuu. Lisäksi esimerkiksi Tilastokeskuksen aineistotarjooman käytettävyyttä parantaisi tilastotiedon helppo kytkentä esimerkiksi keskeisiin hallintorajaaineistoihin. Paikkatietoalustan tuleva TJS-palvelu saattaakin nousta varsin hyödylliseksi alustan toiminnallisuudeksi. Aineistojen saatavuuden osalta haastatteluissa todettiin, että osa aineistoista on luonteeltaan sellaisia, että niiden hyödyntäminen suoraan rajapintojen avulla (WMS/WFS) on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Kuitenkin osaa aineistoja on tarvittaessa voitava muokata ja analysoida omien tarpeiden mukaan, jolloin niiden tulisi sijaita paikkatietoalustan omalla alustalla, jonne muokatut tietoaineistot olisi mahdollista myös tallentaa. Etenkin haastatteluissa nousi esille tarve päästä tarvittaessa myös raakadatan äärelle sekä ladata aineisto omalle koneelle analyysien laatimista varten. Vastaajien ja haastateltujen toiveissa oli myös, että saatavilla olisi erilaisiin teemoihin liittyviä aineistopaketteja, joiden käyttöönotto olisi vaivatonta, yhteensovittaminen helppoa ja mahdollisimman pitkälle valmiiksi mietittyä. valmiit aineistopaketit esim. SOTE-puolelle, työllisyyteen, alueidenkäytön suunnitteluun ja toteutumisen seurantaan, pelastustoimen strategiseen suunnitteluun, ympäristön tilan seuranta muokattavat aineistokoonnit esim. tilannekuvan/ennusteiden luomiseksi Lisäksi toivottiin juridisesti sitovien paikkatietoaineistojen sijoittamista erilleen, jotta hyödyntäjä voi olla automaattisesti varma datan luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta. Myös toive maakuntakaavojen, palveluiden sijoittumisen ja ympäristön tilan seurannan muutoshistoria- ja aikasarjatietojen helposta saatavuudesta esitettiin useassa vastauksessa. Aikasarjatiedosta olisi hyötyä kehityksen seurannassa, ennakoinnissa ja strategiatyössä. Aineistoissa tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi toivottiin yksilöivän id:n antamista paikkatietokohteille. Samoin kohteiden elinkaarimallin määrittelyn olevan tarpeellista. Lisäksi pelastustoimintaan liittyen mainittiin seuraavan laisia toivomuksia ja tarpeita:

33 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 33 (47) aineistojen tulisi olla ajan tasalla sekä helposti saatavilla ja käytettävissä analyysityökalut ja tehtävät analyysit tulisivat olla vakioituja toimialan kesken maakuntien hallinnoimat aineistot tulisi olla jatkossa hyödynnettävissä myös hallinnon turvallisuusverkkoympäristössä (TUVE) Varautumisen suhteen tiedon tarve tulee lisääntymään koko maakunnan tasolta ja maakunnassa toimivien eri organisaatioilta. Jopa ylimaakunnallisen tiedon saatavuus kasvaa, esimerkiksi yhteisten tilannekeskusten myötä Paikkatietoaineistojen tuottamiseen liittyvät toiminnalliset tarpeet Kyselyssä maakuntien ja ELY-keskusten vastausten perusteella uuden paikkatietoalustan tärkeimpiä ominaisuuksia aineiston tuottamisen osalta ovat: yksi kirjautuminen, jonka jälkeen voin muokata kaikkia ylläpitämiäni aineistoja metatietojen päivittäminen suoraan järjestelmään standardoitu rajapinta itse tuotettujen aineistojen lisäämiseksi osaksi paikkatietoalustan tarjoomaa Pelastustoimen näkökulmasta uuden paikkatietoalustan tärkeimpiä ominaisuuksia aineiston tuottamisen osalta olivat: yksi kirjautuminen, jonka jälkeen voin muokata kaikkia ylläpitämiäni aineistoja palautekanavan integroiminen osaksi paikkatietoalustaa ylläpitämieni aineistojen suora muokkaus paikkatietoalustassa (ei tarvetta muulle ylläpitotyölle muissa järjestelmissä) Lisäksi pelastustoimen avovastauksessa mainittiin, että alustan kautta tulisi pystyä jakamaan dataa vain valitsemilleen organisaatioille ilman että tieto pääsee välttämättä kaikkien käyttöön. Yhden kirjautumisen periaate nostettiin haastatteluissa ja kyselyssä sekä aineistojen tuottamisen että hyödyntämisen osalta tärkeäksi seikaksi. Usean järjestelmän ja verkkopalvelun kirjautumisen sijaan yhdellä kirjautumisella tulisi saada käyttöön kaikki tarvittu aineistoista ja analyysityökaluista henkilökohtaisiin työtiloihin ja jakelupalveluihin. Yhden kirjautumisen toive liittyy etenkin ELY-keskusten tilanteeseen. Haastattelujen perusteella ELY-keskusten ja maakuntien liittojen paikkatietoasiat on melko hyvällä mallilla, mutta ELY-keskuksissa palvelut on kuitenkin jakautuneet kahden eri toimittajan järjestelmien välille. Suomen ympäristökeskuksen laaja aineisto- ja paikkatietopalvelu kattaa erityisesti Y- ja E-puolen paikkatietotarpeet, joita myös L- puolen on mahdollista hyödyntää. Toisaalta Liikennevirasto tarjoaa palvelujaan L- puolella. ELY-keskusten näkökulmasta järjestelmien ongelmana on se, että ne vaativat erillisen kirjautumisen eivätkä eri järjestelmissä olevat aineistot ja analyysivälineet keskustele keskenään. Toiveena onkin, että uudessa paikkatietoalustassa yksi kirjautuminen ja tunnistautuminen mahdollistaa kaikkien järjestelmän toiminnallisuuksien ja aineistojen hyödyntämisen.

34 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 34 (47) Miten tärkeinä näet maakuntien näkökulmasta seuraavat toiminnallisuudet tulevassa paikkatietoalustassa? Aineistojen tuottamista koskien: yksi kirjautuminen, jonka jälkeen voin muokata kaikkia ylläpitämiäni aineistoja metatietojen päivittäminen suoraan järjestelmään standardoitu rajapinta itse tuotettujen aineistojen lisäämiseksi osaksi paikkatietoalustan tarjoomaa ylläpitämieni aineistojen sisällön validointi ennen liittämistä osaksi keskitettyä tietovarantoa ylläpitämieni aineistojen muokkaus paikkatietoalustassa (ei tarvetta ylläpidolle muissa järjestelmissä) palautekanavan integroiminen osaksi paikkatietoalustaa TJS -palvelu (Table Joining Service), joka mahdollistaa tilastotietojen yhdistämisen paikkatietoon geokoodaus en osaa sanoa ei tärkeä tärkeä erittäin tärkeä välttämätön Kuva 13. Aineistojen tuotannon kannalta keskeiset toiminnot kyselytutkimuksen perusteella. 5 KÄYTTÖTAPAUKSET Selvityksen kuluessa todettiin, että käyttötapauksia ei ole tarpeen jakaa nykyisiin käyttötapauksiin ja uuden maakuntahallinnon kannalta keskeisiin käyttötapauksiin, sillä samat toiminnot säilyvat jatkossakin. Haastattelujen perusteella tunnistettiin tulevan maakuntahallinnon osalta neljä keskeistä käyttötapausta: tilannekuva, saavutettavuus ja palveluverkot, INSPIREN mukaiset raportointivelvollisuudet sekä maakuntakaavoitus. Kyselytutkimuksen osallistujat saivat kommentoida tunnistettuja käyttötapauksia osana kyselyä. Kyselyn vastausten perusteella käyttötapauksia lisättiin yhdellä, sillä

35 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 35 (47) riskianalyysit ja varautuminen nousivat esille erityisesti pelastuslaitosten vastauksista. Lisäksi yhdeksi käyttötapaukseksi nostettiin operatiiviset toiminnot. Tähän linjaukseen päädyttiin, koska selvityksen aikana havaittiin, että maakuntien hallinnon osalta on toistaiseksi vaikeaa asettaa selkeitä operatiivista toimintaa tukevia vaatimuksia. Operatiiviset järjestelmät ovat usein paikallisia ja sellaisenaan hyvin toimivia. Niinpä operatiivista toimintaa käsitellään tässä selvityksessä yhtenä käyttötapauksena, jonka tarpeisiin mahdollinen maakuntien yhteinen paikkatietojärjestelmä voisi ainakin alkuvaiheessa tarjota tausta-aineistoja kootusti, mutta ei vielä tuottaisi operatiivisen toiminnan turvaavia tietoteknisiä ratkaisuja. Seuraavissa kappaleissa on esitelty kukin käyttötapaus. Käyttötapauksissa esiin nousseita tarpeita on verrattu niihin toiminnallisuuksiin, jotka paikkatietoalustan alustavien määrittelyjen pohjalta on muissa osahankkeissa tunnistettu tarpeellisiksi. Pääpaino on ollut etenkin INSPIRE-osahankkeessa sekä maankäytön päätökset - osahankkeessa. 5.1 Tilannekuva Nykyhetken kuvaaminen luotettaviin ja ajantasaisiin aineistoihin perustuen on strategisen suunnittelun kannalta ehdottoman tärkeää. Kattava kuva nykytilanteesta ei kuitenkaan sellaisenaan riitä, vaan onnistuakseen suunnittelussa ja strategisessa päätöksenteossa tulee olla käytössä tietoa alueen aiemmasta kehityksestä (luotettavat aikasarjat) sekä paras mahdollinen tieto alueen tulevaisuudennäkymistä (ennusteet). Täsmällisen tilannekuvan luomiseksi tarvitaan mm. tilasto-, rekisteri ja paikkatietoa väestörakenteesta, väestöennusteista, työllisyydestä, palveluiden sijoittumisesta ja asiakasmääristä, maankäytöstä sekä liikenneverkoista. Kuva 14. Tilannekuva antaa kattavan kuvan maakuntahallinnon tarkasteltavasta osa-alueesta. Kattavan tilannekuvan luominen on tärkeää kaikilla tulevan maakuntahallinnon osaalueilla alueidenkäytön ja palvelurakenteen suunnittelusta pelastustoimen

36 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 36 (47) strategiseen varautumiseen, SOTE-palveluiden ja sivistystoimen palveluverkkojen suunnitteluun sekä ympäristönsuojelun ja maaseudun kehittämiseen. Hyvin valmisteltujen tilannekuva-analyysien avulla voidaan merkittävästi tukea tietojohtamista ja alueellista päätöksentekoa sekä havainnollistaa alueellisten erityispiirteiden vaikutusta alueen kehitykseen. ELY-keskuksissa laaditaan tällä hetkellä kunnille niin sanottujen kehityskeskustelujen tueksi tilannekuvaan verrattavia aineistokatsauksia, joihin on koottu kunnan taajamien väestörakenteeseen ja -ennusteisiin liittyviä tietoja. Näiden pohjalta kuntien päättäjiä pyydetty miettimään, millaisena näkevät kuntansa tilanteen tulevaisuudessa ja miten palvelurakennetta tulisi kehittää. Vastaavasti maatalouden tukemisen suunnittelun tehostamiseksi on laadittu aineistokoonteja, joissa on kuvattu eläin- ja viljelytilojen suhde sekä maatalouteen ohjatut tuet ja avustukset. Yhdistämällä edellä mainittuja aineistoja voidaan tarkastella maaseutuvaltaisten taajamien ja kuntien kehitystä ja ennakoida tulevien vuosien kasvunäkymiä. Tilannekuville yhteistä on se, että ne vaativat taustalleen suuren joukon valtakunnallisesti tuotettavaa tilastollista tietoa, jota onkin jo nykyisellään saatavilla kattavasti. Kaikki aineisto ei ole suoraan paikkatietomuodossa, mutta muutettavaksi sellaiseksi joko osoite- ja koordinaattitietojen tai hallinnollisen yksikkötunnuksen (esim. kuntanumero) avulla. Nykytilanteessa kattavien tilannekuvien luomisen haasteena on lähtöaineistojen hajanainen sijainti. Jo pelkästään ELY-keskuksissa käytetään kahden eri palveluntarjoajan eli SYKE:n ja Liikenneviraston aineistoja sekä järjestelmiä. Järjestelmien välillä siirtyminen aiheuttaa toisinaan haasteita tietojen yhteensovittamisessa ja tehokkaassa yhteiskäytössä. Useiden palveluntarjoajien järjestelmien käyttö voi jopa tarkoittaa sitä, että käytössä olevia analyysi- ja tiedonmuokkauksen välineitä ei ole mahdollista hyödyntää kaikkien aineistojen analysoinnissa. Lisäksi eri aineistotuottajien aineistojen yhteensovittaminen voi olla työläs prosessi erilaisten aineistoformaattien ja keskenään erilaisten tietomallien vuoksi. Useat aineistot eivät myöskään ole saatavilla paikkatietomuodossa, mikä hankaloittaa niiden suoraa hyödyntämistä alueellisen tilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietoalustan tai muun maakuntien paikkatietoja yhtenäisesti tarjoavan palvelun etuna on nähtävissä se, että kaikki tarvittavat valtakunnalliset aineistot voidaan keskittää yhdelle alustalle, josta ne on kaikkien saatavilla vähintään standardoitujen rajapintojen kautta. Yhteiselle alustalle tietoa voidaan koota eri aineistotuottajien omista palveluista rajapintojen kautta. Yhdelle alustalle koostettujen aineistojen etuna on se, että aineistojen analysointiin kehitettävät analyysivälineet voidaan toteuttaa keskitetysti, jolloin vältytään kunkin organisaation omien analyysijärjestelmien rakentamiselta. Keskitetyn alustan määrittelyissä tulee huolehtia siitä, että alustan kautta kulkevat ja mahdollisesti muokatut aineistot on edelleen siirrettävissä standardimuotoisten rajapintojen kautta kolmansien osapuolten järjestelmien käyttöön. Toisaalta paikkatietotarpeita kartoittavassa kyselyssä suoran rajapintojen käytön kanssa yhtä tärkeäksi toiminnallisuudeksi nimettiin tarjolla olevien aineistojen lataaminen omalle työasemalle (yhteensä 32 vastaajaa piti tätä joko välttämättömänä tai erittäin

37 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 37 (47) 5.2 Saavutettavuus ja palveluverkot tärkeänä), mikä mahdollistaa käytettävien aineistojen edelleen muokkaamisen omaan käyttöön soveltuvaksi. Saavutettavuus ja palveluverkkojen suunnittelu ovat keskeisessä osassa monissa uuden maakuntahallinnon alaisuuteen siirtyvissä organisaatioissa ja toiminnoissa. Maakuntien palvelu- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun kannalta on keskeistä, että niin sivistystoimen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin pelastustoimen ja julkisen liikenteen palveluverkot ovat kattavia. Kuva 15. Saavutettavuuden ja palveluverkkojen analyysiä voidaan hyödyntää myös LUOVAssa. Julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös yksityisten tuottamien ja tarjoamien palveluiden sijoittumista seuraamalla voidaan vaikuttaa kattavan palvelutarjonnan kehittymiseen ja säilymiseen ympäri Suomen. Luotettavien saavutettavuusanalyysien tekemiseksi tulee olla saatavilla tietoa mm. liikenneverkoista, väestörakenteesta, toimialakohtaisesta palvelurakenteesta, matka-ajoista sekä joukkoliikenteen pysäkki- ja reittitiedoista. Saavutettavuus- ja palveluverkkoanalyysit ovatkin keskeinen osa strategista suunnittelua. Eri organisaatioiden kyvykkyys analyysien tuottamiseen vaihtelee, samoin kuin analyyseihin käytettävissä olevat välineet ja aineistot. Keskitetysti paikkatietoja tarjoava alusta toisi helpotusta osaamisen ja resurssien kanssa kamppaileville organisaatioille, mikäli keskitetyllä alustalla olisi tarjolla helppokäyttöiset työkalut saavutettavuus- ja palveluverkkoanalyysien tekemiseen. Esimerkiksi soten ja pelastustoimen organisaatioilla on käytössään laajalti dataa palveluiden nykyisistä vasteajoista sekä eri palvelupisteiden käyttäjämääristä, mutta tiedon hyödyntämistä palveluverkkojen suunnittelussa ja saavutettavuusanalyysien laadinnassa voisi tehostaa huomattavasti.

38 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 38 (47) 5.3 Riskianalyysit ja varautuminen Maakuntahallinnon lisäksi saavutettavuus- ja palveluverkkoanalyysejä voitaisiin soveltaa LUOVAn organisaatiossa esimerkiksi olemassa olevien peruspalveluiden kattavuuden ja mitoituksen arvioinnissa sekä uusien toimilupahakemusten myöntämisen yhteydessä. Operatiivisen toiminnan ohella riskianalyysit ja varautuminen ovat pelastustoimen keskeisiä tehtäviä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspuolella on tarpeen huomioida erilaisten paikallisten, alueellisten ja kansallisten riskitilanteiden merkitys toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Riskianalyysien kannalta keskeisiä aineistoja ovat väestötiedot ja -ennusteet, liikenneverkot, pelastuslaitosten ja julkisten yksiköiden (esim. koulut, päiväkodit, vanhustentalot) sijainnit ja pohjapiirustukset sekä pohjavesialueet. Pelastustoimen ja kuntien yhteistyö on nykyisellään hyvällä mallilla, ja pelastustoimessa käytössä on paljon kuntien tuottamaa aineistoa. Tuleva maakuntauudistus saattaa muuttaa näitä käytäntöjä, minkä vuoksi olisikin tärkeää saada kuntien tuottamaa tietoa (esim. kaupunkien osoite- ja pohjakartta-aineistot sekä osoitetiedot) kootusti saataville. Kuva 16. Riskianalyysit ja varautuminen ovat keskeisiä tehtäviä pelastustoimessa. Pelastustoimen näkökulmasta ajantasainen, jatkuvasti päivittyvä osoitetietokanta, jossa julkisten rakennusten ja asuinhuoneistojen tarkat sisäänkäynnit on tallennettu käyntiosoitteen lisäksi, olisi tarpeellinen. Nykyisellään tällaista aineistoa ei ole kattavasti saatavilla, mutta Maanmittauslaitos valmistelee parhaillaan aineiston tietomallia sekä pilotoi tiedonkeruuta kesän 2017 aikana. Varautumissuunnitelmien osalta keskeistä on laatia suunnitelmat siitä, miten mahdollisista toteutuneista riskeistä (esim. suuronnettomuudet) tiedotetaan ja miten evakuoinnit toteutetaan tarvittaessa. Suunnitelmien laatimisessa voitaisiin hyödyntää myös aiemmin mainittuja saavutettavuus- ja palveluverkkoanalyysejä varten tuotettuja työkaluja ja aineistoja, sillä osaltaan kyseessä on samankaltaisista toiminnoista.

39 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 39 (47) 5.4 INSPIRE-direktiivin mukaiset raportointivelvoitteet INSPIRE-direktiivin mukainen aineistotuotanto jakautuu useiden eri organisaatioiden vastuulle, mutta suurin osa INSPIRE-velvoitteista jää tulevassa maakuntauudistuksessa maakuntien organisaation ulkopuolelle. Kuitenkin erityisesti ympäristön tilaan liittyvässä raportoinnissa (vesistöihin ja luonnonsuojelualueisiin liittyvät tiedot) ELY-keskukset koostavat valtakunnallisia tietoja ja tekevät raportointia. Tällä hetkellä tehtävien hoito on jaettu pääasiallisesti niin, että SYKE on vastuussa aineistojen koonnista ja toisinaan myös tuottamisesta kun taas ELYkeskusten tehtävänä on ollut aineistojen tuottaminen. Nykykäytäntö, jossa SYKE tuottaa suurimman osan raporteista, on taannut sen, että tuotettavat aineistot ovat tietosisällöltään yhtenäisiä ja kattavia. Mikäli raportointivelvollisuus siirtyy jatkossa maakuntien vastuulle, tulee huolehtia siitä, että aineistojen yhdenmukaisuus säilyy. Tämä on ehdottoman tärkeää, jotta aineistoja voidaan jatkossakin hyödyntää koko maan kattavina kokonaisuuksina. INSPIRE-velvoite koskettaa maakuntien liittoja maakuntakaava-aineiston osalta. Maakuntakaavoitusta käsitellään omassa kappaleessaan 5.5. Kuva 17. INSPIRE-direktiivien mukainen raportointi on osa velvoitteita, joita siirrosta ei päätetty. Toistaiseksi on epäselvää, miten tällä hetkellä Liikenneviraston vastuulla olevien INSPIRE-velvoitteiden mukaisten aineistojen (esim. Tierekisteri, rataverkko, merikartan syvyystiedot, rantarakenteet) tuottaminen hoidetaan uudessa maakuntahallinnossa. Käytännössä suuri osa tiedosta, jota Liikennevirasto liikenneverkkoihin liittyen julkaisee, tuotetaan ELY-keskuksissa. Mikäli nämä toiminnot siirtyvät suoraan maakuntahallinnon alaisuuteen tulee liikenneverkkoihin liittyvien aineistojen osalta myös varmistaa, että tarvittavat tiedot tallennetaan jatkossa yhdenmukaisesti ja kootaan koko maan kattaviksi aineistoiksi julkaistavaksi. Koska toistaiseksi ei ole selvyyttä siitä, miten INSPIRE-direktiivin mukaisten, aineistojen tuotannosta vastaavien organisaatioiden toiminta jakautuu uudessa maakuntahallinnossa, on mahdotonta todeta, miten aineistojen ylläpito kannattaisi jatkossa järjestää. Keskitetty paikkatietoalusta, jossa aineistojen tallentaminen, muokkaaminen ja liittäminen osaksi kansallisesti kattavaa tietovarantoa

40 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 40 (47) mahdollistettaisiin näiden aineistojen osalta, voisi olla ylläpitoprosessissa apuna. Mikäli aineistojen muokkaaminen mahdollistetaan suoraan kootussa paikkatietopalvelussa, tulee varmistaa riittävä uuden, tuotetun aineiston validointi ennen sen siirtymistä osaksi tietovarastoa. 5.5 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksesta vastaavat maakuntien liitot ja niiden tehtävät siirtyvät uuteen maakuntahallintoon kokonaisuudessaan. Maakuntakaavoituksen yhtenäistämiseksi on käynnissä HAME-hanke, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa maakuntakaavoituksessa käytettyjä karttamerkintöjä ja varmistaa eri maakunnissa tuotettavien kaava-aineistojen yhtenäinen ulkoasu. Hankkeessa otetaan käyttöön kaavakartan harmonisoitu tietomalli sekä maakuntakaavamerkintöjen visualisointi INSPIRE-yhteensopivin käytäntein. Maakuntakaavan valmistelussa tarvitaan monipuolisesti tietoa alueen maankäytöstä, väestörakenteesta -ja ennusteista, liikenneverkoista, palvelujen ja liiketoimintojen sijoittumisesta sekä ympäristöön liittyvistä muuttujista, kuten pohjavesialueista. Suurin osa edellä mainituista aineistoista on saatavilla valtakunnallisesti kattavina aineistokokonaisuuksina, ja niiden tuottamisesta vastaavat valtionhallinnon toimijat. Kuva 18. Maakuntakaavoitus siirtyy uusien maakuntien vastuulle. Toisaalta esim. palvelujen ja liiketoimintojen sijoittumisesta ei ole laajalti saatavilla kattavaa julkisen toimijan tuottamaa aineistoa, vaan sen hankinnassa maakunnilla on erilaisia tapoja. Esimerkiksi Uudellamaalla aineisto hankitaan yksityiseltä toimittajalta. Varsinais-Suomessa on puolestaan vuodesta 2012 alkaen kerätty tietoa maakunnan alueella toimivista palveluista maakunnalliseen palvelupisteaineistoon. Lisäksi kuntien rakentamisen lupa- ja poikkeamispäätökset ovat välttämättömiä tietoja kaava-aineistojen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Nykyisellään SYKE vastaa useiden ELY-keskuksissa (erityisesti ympäristöpuolella) tuotettujen aineistojen koostamisesta ja tietosisällön yhtenäistämisestä. SYKE on myös aiemmin ylläpitänyt tietoa vireillä olevista kaavaselvityksistä ja -valmistelusta. Tästä on

41 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 41 (47) 5.6 Operatiivinen toiminta luovuttu lainsäädännön muututtua niin, ettei maakunnilla ole enää ilmoittamisvelvollisuutta uusista kaava-aineistoista ja niiden valmistelusta. Selvityksessä nousi esille, että maakunnissa olisi tarvetta maakuntakaavoitusta tukeville aineistopaketeille, joihin olisi koottu edellä mainittuja keskeisiä tietoja alueen nykytilaan ja tulevaisuuden ennusteisiin liittyen. Lisätoiveena esitettiin aineistopakettien helppo muokkaaminen siten, että kukin käyttäjä voisi lisätä niihin omia aineistojaan. Näin saataisiin mahdollisissa lisäselvityksissä ja alueellisesti tehdyissä inventoinneissa kerätyt tiedot tehokkaasti keskustelemaan valtakunnallisesti tuotettujen viranomaisaineistojen kanssa. PTA-hankeselvityksen maankäytön päätökset -osahankkeessa tehtävä selvitystyö asema- ja yleiskaavatyön käytänteiden tukemiseksi paikkatietoalustassa tarjonnee jatkossa käyttökelpoista tietoa ja hyviä työkaluja myös maakuntakaavoituksen tarpeisiin, vaikka kaavatyöhön liittyviä tarpeita tarkastellaankin eri tasolla. Asema- ja yleiskaavoituksessa kuntien tuottamalla aineistolla on maakuntakaavoitusta huomattavasti suurempi merkitys, joten osahankkeessa joudutaan ottamaan kantaa siihen kysymykseen, miten kuntien tuottamien aineistojen saatavuus jatkossa varmistetaan maakuntien valmistelussa. Kysymys koskettaa muitakin esiteltyjä käyttötapauksia kuin maakuntakaavoitusta ja muitakin tulevan maakuntahallinnon toimialoja kuin maankäytön suunnittelua, mutta noussee keskeiseksi kysymykseksi myös kaavoituksen osalta. Operatiivinen toiminta nostettiin omaksi käyttötapauksekseen, koska uuteen maakuntahallintoon kohdistuu paljon sellaista toimintaa, jossa akuutti operatiivinen toiminta on merkittävässä asemassa. Esimerkiksi sairaanhoidon, erityisesti ensihoidon, ja pelastustoimen näkökulmasta toimivat operatiiviset järjestelmät ovat ehdoton edellytys lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi. Onkin perusteltua, että uuden maakuntahallinnon aloittaessa työskentelyään, operatiiviset toiminnot pyritään turvaamaan tukeutumalla jo olemassa oleviin järjestelmiin. Eri toimialoilla on käytössä useiden palveluntuottajien järjestelmiä, jotka on suunniteltu nimenomaan operatiivisen toiminnan tarpeet huomioiden. Näihin järjestelmiin tallentuu jo nykyisellään suuri määrä tietoa erilaisiin operatiivisin tehtäviin liittyen. Tämän tiedon tehokkaampi hyödyntäminen olemassa olevien käytänteiden parantamiseksi ja toimialojen käytänteiden yhtenäistämiseksi vaatii vielä työtä. Operatiivinen toiminta on usein keskittynyt kohtalaisen pieniin yksiköihin, mihin uusi maakuntahallintoon siirtyminen tuo muutoksen. Toisaalta operatiivisten järjestelmien hankintoja keskitetään jo nykyisellään ja useat yksiköt tekevätkin yhteistyötä lähialueidensa kanssa niin järjestelmähankinnoissa kuin operatiivisessa toiminnassakin. Osa ELY-keskusten operatiivisesta toiminnasta tulee siirtymään osaksi LUOVAn palveluita, kun lausuntojen ja päätöksien tekeminen sekä vesilainsäädännön valvonta siirtyvät uuden lupa- ja valvontaviraston alaisuuteen. Lisäksi edelleen ei ole tarkalleen tiedossa, mitkä L-puolen operatiivisista tehtävistä siirtyvät maakuntahallinnon vastuulle ja mitkä tehtävät jäävät Liikenneviraston vastuulle. Mahdollisesti Liikenneviraston ja Trafin toimintojen yhdistäminen tulee vaikuttamaan tehtävien jakoon jollain tavoin. Joka tapauksessa L-puolen operatiiviset toiminnot ja

42 MAAKUNTIEN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI 42 (47) teiden ylläpidon tehtävät tulee jatkossakin varmistaa. Liikennevirastossa käynnissä olevat järjestelmäuudistukset vastannevat osaltaan tähän vaatimukseen ja operatiivisten tehtävien hoito ohjautunee maakuntien tehtäväksi. Kuva 19. Operatiivinen toiminta jakautuu maakuntien ja LUOVAn välille. Työnjaon ja maakuntien tehtävien selkiytyessä on luultavasti mahdollista löytää synergiaa ja kustannussäästöjä operatiivisten järjestelmien kokonaisarkkitehtuuria yhtenäistämällä ja keskittämällä aineisto- ja järjestelmähankintoja. Aluksi tärkeää on keskeisten toimintojen turvaaminen. 6 VALTION LUPA- JA VALVONTAVIRASTO (LUOVA) JA SEN SUHDE MAAKUNTIIN Alun perin tarkoituksena oli, että maakuntauudistuksen kanssa samanaikaisesti toteutetaan hallinnon uudistus, jossa nykyisten aluehallintovirastojen ja osaltaan ELY-keskusten toiminnot siirretään uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) alaisuuteen. Sekä maakuntien että LUOVA:n oli määrä aloittaa toimintansa Maakuntauudistuksen aikataulua ollaan kuitenkin korjattu niin, että maakunnat aloittavat toimintansa vasta vuoden 2020 alusta. Sen sijaan LUOVA:n toiminnan aloittamisesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, mutta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen odotetaan tekevän asiasta päätöksen elokuun 2017 puolivälin paikkeilla. Mikäli LUOVA:n valmisteluaikataulu pysyy alkuperäisenä, saattaa se tarkoittaa joidenkin toimintojen uudelleen järjestelyjä ensin vuoden 2019 alussa ja tarkistamista uudelleen vuotta myöhemmin maakuntien toiminnan alkaessa. Toistaiseksi ei ole kaikilta osin vielä selvyyttä siitä, mitkä kaikki toiminnot siirtyvät aikanaan LUOVA:n alaisuuteen. Tämänhetkisen tiedon perusteella pääsääntönä voidaan pitää, että aluehallintovirastojen tämänhetkiset toiminnot siirtyvät lähes kokonaisuudessaan LUOVA:n hoidettaviksi. Sen sijaan ELY-keskusten elinkeinopuolen toiminnot siirtyvät lähes kokonaisuudessaan maakuntien vastuulle, jolloin työllisyyteen liittyvä kokonaisuus jää maakuntien vastuulle. Työsuojelutehtävät siirtyvät LUOVA:an.