Peruskoulutus toimeentulotuen ammattilaisille

Transkriptio

1 Peruskoulutus toimeentulotuen ammattilaisille T A M P E R E E N K A U P U N K I Sanna Tohka VT, OTL

2 Keskeistä lainsäädäntöä T A M P E R E E N K A U P U N K I

3 Keskeistä lainsäädäntöä Valtion säädöstietopankki: YK:n ihmisoikeussopimus Euroopan sosiaalinen peruskirja Suomen perustuslaki 731/1999 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Asiakaslaki) Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki sosiaalihuollon asiakirjoista 254/2015 Toimeentulotukilaki 1412/1997 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 (Julkisuuslaki) Hallintolaki 434/2003 (HL) T A M P E R E E N K A U P U N K I

4 Keskeiset lainsäädännön uudistukset - Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 uusi laki tuli voimaan keskeisin osin Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015 kuitenkin niin, että 19 :ää sovelletaan jo alkaen ja 46, 48 ja 49 :ää alkaen : Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta - Uusi laki sosiaalihuollon asiakirjoista 254/2015 tuli voimaan , siirtymäsäännökset jatkuvat aina vuoteen 2021 (jatkossa Asiakirjalaki) - Lastensuojelulaki 417/2007 (jatkossa LSL) uudistus tuli voimaan sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä, osaa uudistuksista sovelletaan vasta alkaen - Perhehoitajalaki 263/2015 tuli voimaan Vanhasta sosiaalihuoltolaista 710/1982 jää edelleen voimaan 2 luku, 25,26, 26 a, 27d, 27e ja 40 sekä 5 ja 8 luku - Viranomaisen ilmoitusoikeus uhkaavista tilanteista, uudistukset mm. asiakaslakiin ja potilaslakiin tuli voimaan (HE 333/2014 vp.) T A M P E R E E N K A U P U N K I

5 Perustuslain turva Suomen perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Välttämättömän toimeentulon tarpeessa oleva voi perustaa vaatimuksensa suoraan perustuslakiin. Käytännössä tätä oikeutta toteutetaan alemman tason säännöksellä eli toimeentulotukilain nojalla. Toimeentulotukilaki 1 Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. T A M P E R E E N K A U P U N K I

6 Delegointisääntö T A M P E R E E N K A U P U N K I

7 Kuka päättää ja mistä? Lähtökohtana sosiaalihuoltolaki ja delegointisääntö, tukena effican ohjeet. Delegointisääntö: Tetola Sosiaalityöntekijä päättää 1.toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisinperinnästä 2.pyynnön esittämisestä rahalaitokselle asiakasta koskevien tietojen saamiseksi 3.holhoustoimesta annetun lain mukaisen ilmoituksen tai hakemuksen tekemisestä holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle. 11 Sosiaaliohjaaja, etuuskäsittelijä, kehitysvammahuollon palvelusihteeri päättää 1. toimeentulotuen myöntämisestä ja takaisin perinnästä Etuuskäsittelijä ja kehitysvammahuollon palvelusihteeri eivät kuitenkaan voi päättää ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä. T A M P E R E E N K A U P U N K I

8 Asiakkaan oikeudet ja hyvän hallinnon perusteet T A M P E R E E N K A U P U N K I

9 Hallintomenettelyn yleiset vaatimukset Suomen perustuslain 21 Oikeusturva Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. T A M P E R E E N K A U P U N K I

10 Sosiaalihuoltolain tarkoitus Sosiaalihuoltolain 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa; 5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1 4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. T A M P E R E E N K A U P U N K I

11 Asiakaslain tarkoitus Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, ns. sosiaalihuollon asiakaslaki koskee sosiaalihuoltoa. Laki tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Lain tarkoitus on edistää: - asiakaslähtöisyyttä - asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon - asiakkaan ja työntekijän sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin T A M P E R E E N K A U P U N K I

12 Hallintolain tarkoitus HL 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. HL 5 Suhde muuhun lainsäädäntöön Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta. T A M P E R E E N K A U P U N K I

13 Oikeus hyvään palveluun Sosiaalihuoltolain 30 Keskeiset periaatteet Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa koskevia päätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä ja sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan etu siten kuin 4 ja 5 :ssä säädetään Sosiaalihuoltoa on lähtökohtaisesti toteutettava siten, että avio- ja avopuolisoilla sekä muilla perheenjäsenillä on mahdollisuus asua yhdessä. Asiakkaiden käytössä olevien sosiaalipalvelujen toimitilojen on tuettava asiakkaiden sosiaalista vuorovaikutusta. Toimitilojen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja edellytykset, esteettömyys ja yksityisyyden suoja. 33 Sosiaalihuollon saatavuus ja saavutettavuus T A M P E R E E N K A U P U N K I

14 Oikeus hyvään palveluun Asiakaslain 4 : Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.. T A M P E R E E N K A U P U N K I

15 Oikeus hyvään palveluun Hallintolain 6 : Hallinnon oikeusperiaatteet Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallintolain 7 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. T A M P E R E E N K A U P U N K I

16 Oikeus neuvontaan Sosiaalihuoltolain 31 Asiakkaan kuuleminen ja oikeus saada selvitys eri vaihtoehdoista Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa (434/2003). Asiakkaan oikeudesta saada selvitys eri vaihtoehdoista säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Asiakaslain 5 : Oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Jos on kysymys asiasta, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, on tulkitsemisesta ja kääntämisestä huolehdittava siten kuin hallintolain (434/2003) 26 :ssä säädetään. ( /1361) T A M P E R E E N K A U P U N K I

17 Oikeus neuvontaan Sosiaalihuoltolain 6 Neuvonta ja ohjaus Kunnan asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. Neuvontaa ja ohjausta järjestäessään sosiaalihuollon on tarvittaessa toimittava yhteistyössä terveydenhuoltolain (1326/2010) 13 :ssä tarkoitettua terveysneuvontaa järjestävän perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa. Hallintolain 8 Neuvonta Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. T A M P E R E E N K A U P U N K I

18 Itsemääräämisoikeus Asiakaslain 8 : Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa. ( /1361) Asiakkaan tahdosta riippumattomista toimenpiteistä sekä asiakkaan hoitoon tai huoltoon liittyvistä pakotteista ja rajoituksista sekä niitä koskevasta päätöksentekomenettelystä sosiaalihuollossa on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. T A M P E R E E N K A U P U N K I

19 Palvelu- ja hoitosuunnitelma Asiakaslain 7 : Oikeus palvelu- ja hoitosuunnitelmaan Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutustai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä 9 ja 10 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. T A M P E R E E N K A U P U N K I

20 Palvelutarpeen arviointi 36 Palvelutarpeen arviointi 1 mom. Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. HE 164/2014 vp. Arviointi olisi käytännössä tarpeetonta, jos vastaavantyyppinen selvitys olisi jo tehty tai henkilön tarve olisi selvästi luonteeltaan tilapäistä. Yhteistyön välttämättömyys Milloin tarve on selvästi luonteeltaan tilapäistä? T A M P E R E E N K A U P U N K I

21 Palvelutarpeen arviointi 2 mom. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnalliseen viranomaiseen palvelujen saamiseksi, jos: 1) henkilö on yli 75-vuotias; 2) henkilö saa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 :n 3 momentin 3 kohdan mukaista ylintä hoitotukea. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. T A M P E R E E N K A U P U N K I

22 Palvelutarpeen arviointi 3 mom. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Ikääntyneen väestön palvelutarpeen selvitystä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulaissa säädetään. Lastensuojelutarpeen selvittämisestä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä säädetään lastensuojelulaissa. T A M P E R E E N K A U P U N K I

23 Palvelutarpeen arviointi 4 mom. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus, ellei muualla laissa toisin säädetä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla viranhaltijalla on oltava mainitun lain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. T A M P E R E E N K A U P U N K I

24 Palvelutarpeen arvioinnin sisältö 37 Palvelutarpeen arvioinnin sisältö Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. Palvelutarpeen arviointi sisältää: 1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta; 2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä; 3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä; 4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion 42 :n mukaisen omatyöntekijän tarpeesta. Uuden asiakirjalain 15 Palvelutarpeen arviointi Sen lisäksi, mitä sosiaalihuoltolain 37 :ssä ja 39 :n 2 momentin 1 3 ja 5 kohdissa on säädetty, asiakkaan palvelutarpeen arviointia koskeviin asiakirjoihin kirjataan tarvittaessa asiakkaan laillisen edustajan, omaisen, läheisen tai muun henkilön käsitys asiakkaan tuen tarpeesta. Suunnitelmaa koskevaan arvioon kirjataan lisäksi asiakkaan ja muiden suunnitelman toteuttamiseen osallistuneiden käsitys ja työntekijän arvio siitä, miten suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ovat toteutuneet. T A M P E R E E N K A U P U N K I

25 Palvelutarpeen arvioinnin sisältö 39 2 mom (Asiakassuunnitelma) Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa: 1) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tuen tarpeesta; 2) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä; 3) omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän arvio asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta. 4) tiedot siitä kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan; 5) asiakkaan ja työntekijän arvion asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista; 6) asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään; 7) arvion asiakkuuden kestosta; 8) tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen ja vastuiden jakautuminen niiden kesken; 9) suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot. T A M P E R E E N K A U P U N K I

26 Käsittelyn viivytyksettömyys Hallintolain 23 Käsittelyn viivytyksettömyys Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Toimeentulotuki lain 14 a Toimeentulotukiasian käsittely Toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön. T A M P E R E E N K A U P U N K I

27 Tulkitseminen Hallintolain 26 Tulkitseminen ja kääntäminen Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos: 1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai 2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa. T A M P E R E E N K A U P U N K I

28 Hallintoasian käsittely toimeentulotuen näkökulmasta T A M P E R E E N K A U P U N K I

29 Vireillepano Hallintolain 19 Asian vireillepano Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti. Hallintolain 22 Asiakirjan täydentäminen Jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä. Viranomaiseen saapunutta asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä ja eheyttä ole syytä epäillä. Asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. T A M P E R E E N K A U P U N K I

30 Oikeus päätökseen Asiakaslain 6 Päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Hallintolain 43 Päätöksen muoto Hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään. T A M P E R E E N K A U P U N K I

31 Päätöksen sisältö Hallintolain 44 Päätöksen sisältö Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta; 2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu; 3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä 4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Annettaessa suullinen päätös asianosaiselle on ilmoitettava, miten asia on ratkaistu, ja selostettava ratkaisun perustelut. Hallintolain 45 Päätöksen perusteleminen Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Hallintolain Päätöksessä on oltava oikaisuvaatimusohjeet, valitusosoitus tai Ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta T A M P E R E E N K A U P U N K I

32 Päätöksen tiedoksianto Hallintolain 54 Tiedoksiantovelvollisuus Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Viranomaisen on annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto.. T A M P E R E E N K A U P U N K I

33 Toimeentulotukeen liittyvän tiedon käsittely T A M P E R E E N K A U P U N K I

34 Asiakkaan tiedonantovelvollisuus Toimeentulotukilain 17 Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tietojen antamiseen sovelletaan vastaavasti, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain :ssä säädetään. Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava toimielimelle 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Edellä 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitystä talouden erillisyydestä. T A M P E R E E N K A U P U N K I

35 Asiakkaan tiedonantovelvollisuus Asiakaslain 12 Asiakkaan ja hänen edustajansa tietojenantovelvollisuus Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa on annettava sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetulle toimielimelle ne tiedot, joita tämä tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan suostumuksesta riippumatta hankkia. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin samoin kuin tilaisuus antaa asiassa tarpeellista selvitystä. Asiakaslain 13 Informointi tietojen käsittelystä Ennen kuin asiakas tai hänen edustajansa antaa sosiaalihuollon järjestäjälle ja toteuttajalle tietoja, hänellä on oikeus saada tietää, miksi hänen antamiaan tietoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan sekä minkä henkilötietolaissa tarkoitetun rekisterinpitäjän henkilörekisteriin tiedot talletetaan. Asiakkaalle ja hänen lailliselle edustajalleen on annettava tieto siitä, miten hän voi käyttää henkilötietolaissa tarkoitettuja oikeuksiaan, jollei asiakas ole jo saanut tätä tietoa. T A M P E R E E N K A U P U N K I

36 Viranomaisen selvittämisvelvollisuus Hallintolain 31 Selvittämisvelvollisuus Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Hallintolain 32 Selvityspyyntö Lausuntoa tai muuta selvitystä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä. Hallintolain 33 Selvityksen antamiselle asetettava määräaika Asiakirjan täydentämistä, selityksen antamista ja selvityksen esittämistä varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista. Määräaikaa voidaan asianosaisen pyynnöstä pidentää, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. T A M P E R E E N K A U P U N K I

37 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Asiakaslain 14 Asiakirjasalaisuus Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta ja hänen saamastaan etuudesta tai tukitoimesta tai sosiaalihuollon palvelusta, ovat aina salassa pidettäviä asiakirjat, joissa on tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta asiakirjat, joissa on tietoja yksilön omaan elinpiiriin ja yksityiselämään kuuluvat asioista tai taloudellisesta asemasta kaikki asiakasta tai muuta yksityistä henkilöä koskevat tietoja, jotka on saatu asiakassuhteessa T A M P E R E E N K A U P U N K I

38 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Asiakaslain 15 Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto Sosiaalihuollon järjestäjä tai tuottaja taikka niiden palveluksessa oleva samoin kuin sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa tai tehtävän hoitaminen niiden lukuun on päättynyt. T A M P E R E E N K A U P U N K I

39 Tietojen luovuttaminen Asiakaslain 16 : Pääsääntöisesti salassa pidettäviä tietoja saa luovuttaa ulkopuoliselle vain asiakkaan nimenomaisella suostumuksella Asiakaslain 17 : Jos ei voida saada asiakkaan suostumusta taikka jos asiakas nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, saadaan asiakirjasta antaa salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. T A M P E R E E N K A U P U N K I

40 Tietojen luovuttaminen JOS 1. Se, jotka asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi, eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää tai hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa; 2. Lapsen edun vuoksi 3. Tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi, eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä.. T A M P E R E E N K A U P U N K I

41 Tietojen luovuttaminen Jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät viranomainen saa antaa tietoja toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle viranomaisen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle muulle viranomaiselle asiakkaan lailliselle edustajalle muulle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. T A M P E R E E N K A U P U N K I

42 Tietojen luovuttaminen Asiakaslain 18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa 1 momentti sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa, jos se on välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi, antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle asiassa, jossa sosiaalihuollon viranomaiselle on laissa säädetty oikeus tai velvollisuus panna asia vireille taikka osallistua vireillä olevan asian käsittelyyn tai toimeenpanoon antamalla lausunto tai selvitys taikka muulla vastaavalla tavalla lisäksi tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa sosiaalietuuksia käsittelevälle viranomaiselle tai laitokselle etuutta koskevan väärinkäytöksen selvittämiseksi, jos väärinkäytöstä on perusteltua syytä epäillä. T A M P E R E E N K A U P U N K I

43 Tietojen luovuttaminen 2 momentti: sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan tulee pyydettäessä antaa asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille, syyttäjäviranomaiselle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta säädetään ilmoitusvelvollisuus rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 :ssä, taikka jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. 3 momentti: Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään edellä 2 momentissa tarkoitettua rikosta taikka silloin, kun epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. ( /270) T A M P E R E E N K A U P U N K I

44 Tiedon saaminen Asiakaslain 20 Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassapidettäviä tietoja 1 momentti: Sosiaalihuollon viranomaisella on pyynnöstä ja maksutta oikeus saada salassapitosäännösten muiden hallussa olevat sellaiset tiedot ja selvitykset, jotka vaikuttavat olennaisesti sosiaalihuollon asiakassuhteeseen. Edellytyksenä on, että nämä tiedot ja selvitykset ovat sosiaalihuollon viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi tai viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. T A M P E R E E N K A U P U N K I

45 Tiedon saaminen 2 momentti: Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä edellä mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö tulee esittää kirjallisena rahalaitokselle ja pyynnön esittämistä koskevan päätöksen on oikeutettu tekemään sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetun toimielimen määräämä sosiaalihuollon viranhaltija. Ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on asiakkaalle annettava siitä tieto. T A M P E R E E N K A U P U N K I

46 Rangaistusvastuusta Asiakaslain 29 1 momentti: Rangaistus asiakirjan salassa pitämistä koskevan velvollisuuden sekä vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain 40 luvun 5 :n mukaan RL 40 luku 5 virkasalaisuuden rikkominen: voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi sekä mahdollisesti myös viraltapantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtävään tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen (huolimattomuudesta johtuva): voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi Joka rikkoo 20 :ssä tai 22 :n 2 momentissa tarkoitetun virka-apuun liittyvän tiedonantovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. T A M P E R E E N K A U P U N K I

47 Merkintä tietojen hankinnasta tai antamisesta Asiakaslain 28 Merkintä tietojen hankinnasta tai antamisesta Sosiaalihuollon järjestäjän ja toteuttajan on tehtävä asiakirjaan merkintä, kun tietoja hankitaan ulkopuolisilta tai annetaan asiakaslain nojalla. Merkinnästä tulisi käydä ilmi, kenelle tietoja on luovutettu, mitä tietoja luovutus koskee ja millä perusteella tiedot on luovutettu. Vastaavanlaiset merkinnät on tehtävä asiakasasiakirjoihin silloin, kun tietoja hankitaan sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan toimesta. Katso myös uusi asiakirjalaki! T A M P E R E E N K A U P U N K I

48 Asiakkaan oikeus itseään koskevaan tietoon T A M P E R E E N K A U P U N K I

49 Henkilötietolain tarkastusoikeus Henkilötietolain 26 Tarkastusoikeus Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Henkilötietolain 27 Tarkastusoikeuden rajoitukset Edellä 26 :ssä tarkoitettua tarkastusoikeutta ei ole, jos: 2) tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille;.. T A M P E R E E N K A U P U N K I

50 Asianosaisen tiedonsaantioikeus Julkisuuslain 12 Oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta Jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 :n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä. Julkisuuslain 11 Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. T A M P E R E E N K A U P U N K I

51 Asianosaisen tiedonsaantioikeus Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta: 1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua; 2) esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa asian selvittämiselle; T A M P E R E E N K A U P U N K I

52 Laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 18 Lokitietojen tarkastaminen. Asiakkaalla on oikeus saada asiakastietojensa käsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen antajalta kirjallisesta pyynnöstä viivytyksettä lokirekisterin perusteella maksutta tieto siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste. Jos asiakas katsoo, että hänen asiakastietojaan on käytetty tai luovutettu ilman riittäviä perusteita, tietoja käyttäneen tai tietoja saaneen palvelujen antajan tulee antaa asiakkaalle pyynnöstä selvitys tietojen käytön tai luovuttamisen perusteista. T A M P E R E E N K A U P U N K I

53 Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus T A M P E R E E N K A U P U N K I

54 Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus LSL 25 Ilmoitusvelvollisuus: 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon, 2) opetustoimen, 3) nuorisotoimen, 4) poliisitoimen, 5) Rikosseuraamuslaitoksen, 6) palo- ja pelastustoimen, 7) sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon palveluiden tuottajan, 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, 9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, 10) turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa harjoittavan yksikön, 11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön, taikka 12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön 13) tullin (voimaan ) 14) rajavartiolaitoksen; taikka 15) ulosottoviranomaisen T A M P E R E E N K A U P U N K I

55 Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. LSL 25 2 mom: Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. T A M P E R E E N K A U P U N K I

56 Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus LSL 25 3 mom. (voimaan ) Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa (Seksuaalirikokset) rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain (39/1889) 21 luvussa (Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset) rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. T A M P E R E E N K A U P U N K I

57 Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus Luku 20 Seksuaalirikokset: raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen, paritus, törkeä paritus Luku 21 Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista (väh. 2 vuotta vankeutta): - tappo, murha, surma, lapsensurma, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, törkeä vammantuottamus, vaaran aiheuttaminen, heitteillepano T A M P E R E E N K A U P U N K I

58 Pyyntö tuen tarpeen arvioimiseksi 25 a ( /88) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Edellä 25 :ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) pyyntö tehdään viipymättä; ja 2) pyynnön yhteydessä 25 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Uusi 25 a Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Edellä 25 :ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 :n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) yhteydenotto tehdään viipymättä; ja 2) yhteydenoton yhteydessä 25 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt. T A M P E R E E N K A U P U N K I

59 Uusi asiakirjalaki T A M P E R E E N K A U P U N K I

60 Asiakirjalain tarkoitus 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yhdenmukaisia menettelytapoja käsiteltäessä sosiaalihuollon asiakasta koskevia tietoja ja siten edistää sosiaalihuollon tehtävien asianmukaista hoitamista. T A M P E R E E N K A U P U N K I

61 Yhteinen kirjaaminen 8 Asiakastietojen kirjaaminen organisaatioiden välisessä monialaisessa yhteistyössä Monialaiseen yhteistyöhön osallistuvat henkilöt voivat salassapitosäännösten estämättä 1) kirjata edustamansa organisaation asiakirjoihin sellaiset yhteistyössä saamansa sosiaalihuollon asiakastiedot, jotka ovat tarpeellisia yhteisen asiakkaan asian hoitamiseksi sanotussa organisaatiossa; 2) tallettaa yhteistyön perusteella laaditun asiakassuunnitelman, muistion tai vastaavan asiakirjan sanotussa organisaatiossa, jos se on asiakkaan kannalta tarpeellista siinä asiassa, jonka hoitamiseksi asiakirja on laadittu. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja asiakastietoja koskeviin salassapitovelvoitteisiin ja niistä poikkeamiseen sovelletaan, mitä asiakaslain :ssä, 19 :ssä ja 27 :ssä säädetään, riippumatta siitä, minkä organisaation asiakirjoihin ne sisältyvät. T A M P E R E E N K A U P U N K I

62 Tietojen luovuttaminen 10 Merkinnät tietojen luovuttamisesta Kun asiakasta koskevia tietoja luovutetaan sivulliselle, asiakirjasta on käytävä ilmi: 1) mitä tietoja on luovutettu; 2) kenelle tiedot on luovutettu; 3) milloin tiedot on luovutettu; 4) kuka tiedot on luovuttanut; 5) luovutuksen perusteena oleva säännös tai suostumusta koskevat tiedot; sekä 6) käyttötarkoitus, johon tiedot on luovutettu. T A M P E R E E N K A U P U N K I

63 Tietojen pyytäminen 11 Merkinnät tietojen saamisesta Kun asiakasta koskevia tietoja saadaan asiakkaalta itseltään tai sivulliselta, asiakirjasta on käytävä ilmi: 1) mitä tietoja on hankittu tai saatu; 2) keneltä tiedot on saatu; 3) milloin tiedot on saatu; 4) henkilö, joka tiedot on pyytänyt, jos ne on hankittu oma-aloitteisesti; 5) tiedon hankkimisen tai saamisen perusteena oleva säännös tai suostumusta koskevat tiedot; sekä 6) käyttötarkoitus, johon tiedot on hankittu tai saatu. T A M P E R E E N K A U P U N K I

64 Tietojen korjaaminen 13 Asiakastietojen korjaaminen Asiakasasiakirjoissa olevien tietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain 29 :ää. Korjaus on tehtävä siten, että alkuperäinen merkintä on myöhemmin luettavissa. Korjauksesta on käytävä ilmi korjauksen tekijän nimi ja virka-asema sekä korjauksen ajankohta ja peruste. Henkilötietolain 523/ Tiedon korjaaminen Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rekisterinpitäjän on myös estettävä tällaisen tiedon leviäminen, jos tieto voi vaarantaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen oikeuksiaan. T A M P E R E E N K A U P U N K I

65 Päätöksen toimeenpanon kirjaukset 19 Päätöksen toimeenpanoon liittyvät kirjaukset Seuraavista päätöksen toimeenpanoon liittyvistä toimenpiteistä on tehtävä kirjaukset: 1) tieto päätöksen ja siihen liittyvän muutoksenhakuohjauksen tiedoksiannon ajankohdasta; 2) tiedot mahdollisesta muutoksenhausta; 3) muutoksenhakuviranomaisen ratkaisu; 4) tieto päätöksen lainvoimaiseksi tulosta; sekä 5) tiedot päätöksen täytäntöönpanosta. T A M P E R E E N K A U P U N K I

66 Viranomaisen ilmoitusoikeus uhkaavista tilanteista T A M P E R E E N K A U P U N K I

67 Viranomaisen ilmoitusoikeus uhkaavista tilanteista HE 333/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 :n, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 :n, perusopetuslain 40 :n, taiteen perusopetuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23 :n, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 a :n, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 :n, lukiolain 32 :n, yliopistolain 90 a :n, ammattikorkeakoululain 65 :n, nuorisolain, pelastuslain 86 :n ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :n muuttamisesta Ehdotuksen mukaan viranomaisille ja muille toimijoille säädettäisiin oikeus ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä. Ilmoittamisoikeus olisi silloin, kun sanottuja tehtäviä hoitava on tehtävässään saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Lait tulivat voimaan 1 päivänä huhtikuuta T A M P E R E E N K A U P U N K I

68 Sosiaalihuollon oikeudesta Asiakaslain 18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa 2 mom. Sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan tulee pyydettäessä antaa asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille, syyttäjäviranomaiselle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta säädetään ilmoitusvelvollisuus rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 :ssä, taikka jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. 3 mom. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään edellä 2 momentissa tarkoitettua rikosta taikka silloin, kun epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttajaa saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. T A M P E R E E N K A U P U N K I

69 Terveydenhuollon oikeudesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti - muutetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 13 :n 6 momenttia, sellaisena kuin se on laissa 653/2000, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, - lisätään 13 :ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, seuraavasti: 13 Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito (4 mom.) Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (7 mom.) Edellä 2 4 momentissa tarkoitetusta tietojen luovuttamisesta ja sen perusteesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. T A M P E R E E N K A U P U N K I

70 Ilmoitusvelvollisuus hankkeilla olevista rikoksista Rikoslain 15 luvun 10 :n mukaan jokaiselle kuuluu velvollisuus ilmoittaa törkeistä, hankkeilla olevista rikoksista (mm. raiskaus, törkeän raiskaus, törkeä lapsen seksuaalisen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeän pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö, törkeä huumausainerikos): Jos ei ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi llmoitus pitää tehdä oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä. T A M P E R E E N K A U P U N K I

71 Lopuksi T A M P E R E E N K A U P U N K I

72 Lähteitä Kaarlo Tuori, Toomas Kotkas (2008): Sosiaalioikeus. WSOY. Juva Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:11. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet.helsinki 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4 Opas toimeentulotukilain soveltajille. Tampere 2013 HE 164/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 345/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 10 ja 14 :n muuttamisesta HE 333/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 :n, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 :n, perusopetuslain 40 :n, taiteen perusopetuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23 :n, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 a :n, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 :n, lukiolain 32 :n, yliopistolain 90 a :n, ammattikorkeakoululain 65 :n, nuorisolain, pelastuslain 86 :n ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :n muuttamisesta T A M P E R E E N K A U P U N K I

73 KIITOS! T A M P E R E E N K A U P U N K I