Ehdotus RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PERUSTELUT 0 YLEISTÄ

Transkriptio

1 0 YLEISTÄ Rakennusjärjestyksen rakennetta on selkeytetty erottamalla määräykset, lisätiedot ja lainsäännökset selkeästi toisistaan. Muutokset on esitetty voimassa olevaan rakennusjärjestyksen nähden. 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PERUSTELUT Ehdotus Tähän kohtaan ei ole tullut muutoksia. 1.2 Rakennusjärjestyksen tavoite Tämä kohta on lisätty. 1.3 Rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvontaviranomainen oli edellisen rakennusjärjestyksen laatimisajankohtana rakennuslautakunta. Määritelmä on muotoiltu kunnan johtosäännössä tapahtuvia muutoksia kestäväksi. 1.4 Rakennusjärjestyksen liitteet Liitteitä on karsittu suunnittelutarvealueen kohdalta rakennusjärjestyksestä ja niitä on siirretty perusteluosaan. 2 LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Talousrakennuksen luvan- /ilmoituksenvaraisuus Kolmas kappale on siirretty kohdassa 2.2 olevaan taulukkoon. 2.2 Toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuus Taulukkoa on täydennetty rakennusjärjestyksen laatimista koskevan Suomen kuntaliiton ohjeen ja lain muutosten perusteella. Samalla taulukosta on pyritty tekemään mahdollisimman kattava, jotta rakentamiseen ryhtyvä saa mahdollisimman hyvin tietoa lupatarpeesta. Aitaaminen: Tontin rajoittuessa katujen ja/tai yleisten teiden liittymien näkemäalueeseen, keskeisen kevyen liikenteen väylän näkemäalueeseen yms. halutaan tarkastaa, että aita, jonka korkeus on yli 0,9 m ei muodostu näkemäesteeksi liittymäalueella. Lisäksi on haluttu tarkentaa, mistä aidan korkeus mitataan. Mainoskylttejä koskeva määräys on lisätty, jotta katujen varsilla ja yleisillä alueilla paikoin vallitseva mainoskylttiviidakko saataisiin nykyistä paremmin hallintaan. 2.3 Menettelytapamääräyksiä Määräyksiä on täsmennetty ja selkeytetty.

2 3 RAKENTAMISTAPAOHJEET, HYVÄ RAKENTAMISTAPA JA YMPÄRISTÖN HOITO Tämä luku lisättiin, koska haluttiin kiinnittää huomiota rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaviin tekijöihin ja toisaalta rakennusten kestävyyteen. 3.1 Hyvä rakentamistapa Uusi kohta. 3.2 Rakentamistapaohjeet Eri tavoin hyväksyttyjen rakentamistapaohjeiden juridista asemaa haluttiin tarkentaa. 3.3 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat Tässä kohdassa kiinnitetään huomiota materiaalivalintoihin kestävyyden, huollettavuuden ja korjattavuuden näkökulmasta. Myös rakennusten suojaamiseen kosteudelta on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota etenkin, kun voimakkaat sateet ovat yleistyneet. 3.4 Ympäristön hoito ja valvonta Tämä kohta on pysynyt samana, mutta sen sijainti muutettu. 4 RAKENTAMISEEN LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 4.1 Sijoittuminen Kohtaan on lisätty määräys rakennusten etäisyydestä yksityisteistä, koska lainsäädännössä sitä ei ole esitetty. Tavoitteena on suojata rakennusta esimerkiksi aurauslumilta. Muutoin kohtaa on täsmennetty. 4.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Tämä kohta on pysynyt samana lukuun ottamatta alkua, joka on poistettu tarpeettomana. 4.3 Tontin/rakennuspaikan terveellisyys Melu Uusissa kaavoissa asuinrakennuksia on sijoitettu yli 55 db liikennemelualueille. Seinän ja ikkunan ääneneristävyys vaatimus ei yksin riitä, mikäli ikkuna avautuu suoraan melualueelle. Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaisen altistumisen ympäristömelulle on todettu lisäävän riskiä verisuonisairauksiin. Myös melun häiritsevyys on merkityksellistä. Tutkimuksissa on kiinnitetty lisäksi huomiota meluherkkyyteen, jota ei ole aiemmin otettu riittävästi huomioon. (Ympäristöministeriön julkaisu Ympäristömelun vaikutukset 3/2007). Pilaantuneet maa-alueet Asuinrakennuksissa asuville saattaa aiheutua terveyshaittaa tai vaaraa, mikäli rakennetaan asuntoja alueelle, jossa maaperän puhtautta ei ole pystytty tehtyjen tutkimusten perusteella ja maan omistajan/vuokraajan selontekovelvollisuudesta huolimatta yksiselitteisesti selvittämään. Rakenteita ja maapohjaa ei koskaan saada niin tiiviiksi, että se estäisi eri olomuodoissa esiintyvien haitallisten aineiden pääsyn asuntoon, osa haitallista aineista voi mm. imeytyä rakennusmateriaaleihin. 4.4 Aitaaminen Radon Tähän kohtaan ei ole tehty muutoksia. Maalämpö Maalämmöllä tarkoitetaan maa- ja kallioperän pintaosiin varastoitunutta lämpöenergiaa. Lämpöenergiaa voidaan hyödyntää rakennusten ja niiden käyttöveden lämmittämiseen ja viilentämiseen lämpöpumpputekniikan avulla. Lämpökaivojen rakentaminen on tullut luvanvaraiseksi ja niiden rakentaminen on lisääntynyt huomattavasti. Määräyksissä on annettu ohjeita siitä mitä on huomioitava ja selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista. Maalämpökaivoista aiheutuva pohjaveden pilaantumisriski johtuu pääasiassa mahdollisista lämmönsiirtoainevuodoista ja pintavesien pääsystä pohjaveteen vuotavien kaivorakenteiden vuoksi. Maalämpökaivo aiheuttaa aina riskin pohjavedelle. Lämpökaivojen aiheuttama riski pohjaveden muutoksille kasvaa suhteessa lämpökaivojen määrään. Maalämpökaivon poraus saattaa aiheuttaa pohjaveden samentumista, muutoksia pohjaveden virtausolosuhteisiin ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kaivojen kuivumista. Maalämpökaivon ja maaperään asennettavien lämmönkeruuputkistojen rakentamista pohjavesialueella käsitellään kohdassa 10. On haluttu tarkentaa, että määräykset koskevat myös kasvillisuudesta muodostuvaa aitaa. On myös haluttu tarkentaa, että aita ei saa aiheuttaa vaaraa liikenteelle, ei saa haitata katujen kunnossapitoa eikä yli 3 metriä korkea istutettu aita saa aiheuttaa haittaa naapurikiinteistölle. Lisäksi on haluttu tarkentaa, että sekä rakenteellinen aita että istutettava aita tulee aina sijoittaa kokonaan tontin puolelle. Istutettavan aidan tulee sopia kasvamaan tontin puolella täysikasvuisenakin. Vielä on haluttu tarkentaa, että aidan sijoittamisessa tonttien rajalle tulee huomioida myös rajalla mahdollisesti oleva avo-oja: sekä aita että avo-oja tulee voida pitää kunnossa. Aidan rakentamista on haluttu ohjeistaa, jotta voidaan välttää naapureiden välisiä riitoja ja toisaalta kiinnittää huomiota aidan rakentamiseen ja sen huoltamiseen liittyviin seikkoihin. 4.5 Tontin/rakennuspaikan piha-alue Tontin/rakennuspaikan sade- ja kuivatusvesien johtaminen Tontin/rakennuspaikan sade- ja kuivatusvesien johtamisessa halutaan huomioida uusi hulevesiohjeistus. Tavoitteena on, että kaikkia sade- ja kuivatusvesiä ei enää johdeta suoraan hulevesiviemäriin vaan vesiä pyritään mahdollisuuksien mukaan imeyttämään ja viivyttämään tonteilla kuitenkin siten, että siitä ei aiheudu haittaa rakennuksille. Lisäksi on haluttu tarkentaa, että tonttien väliset rajaojat tulee säilyttää osana hulevesijärjestelmää ja niitä ei saa täyttää ilman naapurin ja rakennusvalvonnan lupaa. Pihan korkeusasema Pihan/tontin korkeusasemaan liittyen on haluttu tarkentaa, että korkeustaso tulee sopeuttaa katu- ja puistoalueen, naapurikiinteistöjen sekä muun lähiympäristön korkeustasoihin. Lisäksi on haluttu tarkentaa, että pengerrykset ja tukimuurit tulee toteuttaa kokonaan oman tontin puolella ja pengerrykset on sopeutettava istutuksin ympäristöön. Tukimuurin sijoittamisesta naapuritontin rajalle voi rakennusvalvontaviranomainen antaa luvan, jos haitta naapurille ei ole merkittävä. Tavoitteena on toisaalta ohjeistaa rakentajaa ja toisaalta var-

3 mistaa etukäteen, että yleisten alueiden ja tonttien sekä tonttien keskinäiset korkeuserot soveltuvat toisiinsa. Pihan siisteys Tontin/rakennuspaikan siisteydestä on haluttu tarkentaa, että tontit rakennuksineen ja istutuksineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pihan ja rakennuksen valaistus Tontin/rakennuspaikan valaistuksesta on haluttu tarkentaa, että valolaitteiden teho, sijoitus ja suuntaus eivät saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa alueen asukkaille tai muille alueella liikkuville. 4.6 Tontin/rakennuspaikan rajan ylittävä rakentaminen 4.7 Liikennejärjestelyt Tähän kohtaan ei ole tehty muutoksia. Ajoneuvoliittymä Tontin/rakennuspaikan ajoneuvoliittymän määrä on haluttu rajoittaa yhteen liittymään ja liittymän enimmäisleveys 6 m:n mm. katujen kunnossapidon helpottamiseksi. Ajoneuvoliittymän tulee olla käyttökelpoinen ja se ei saa aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Lisäksi on haluttu määrätä liittymärummun minimikoko. Rummun vähimmäiskokoon on haluttu kiinnittää huomiota, jotta veden virtaus myös voimakkaiden sateiden ja tulvien aikaan olisi esteetöntä. Pysäköinti asemakaava-alueella Asemakaava-alueella pysäköimisestä on haluttu ohjeistaa mm. pysäköintialueen sijoittamisesta suhteessa naapurikiinteistöihin. Lisäksi on haluttu ohjeistaa liikuntaesteisten autopaikkojen sijoittelussa, mitoituksessa yms. ja polkupyörien pysäköinnissä. Vielä on haluttu tarkentaa, että henkilöauto pitäisi pystyä kääntämään omalla tontilla siten, että kadulle ei tarvitse peruuttaa. 4.8 Maanalaiset johdot ja rakenteet 4.9 Osoitemerkintä On haluttu tarkentaa, että maanalaisten johtojen sijoittamisesta yleiselle alueelle tulee hakea kunnan asianomaisen viranomaisen lupa. Lisäksi on haluttu kertoa, että MRL 161 mukaan kiinteistön omistajalla on velvollisuus sallia yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien johtojen sijoittaminen maalleen, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi tai kohtuullisin kustannuksin. Tähän kohtaan ei ole tehty muutoksia. 5 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 5.1 Rakennuspaikka Selkeyden vuoksi rakennuspaikan rantaviivan pituutta koskeva määräys on siirretty tähän kohdasta Rakentamisen määrä Asuinrakennuksen kerroslukua koskeva enimmäismäärä on poistettu tarpeettomana. Kerroslukuun otetaan kantaa lupaharkinnassa maaston, maaston korkeussuhteiden ja ympäristön rakennuskannan perusteella. Sivuasunnot Sivuasunnon rakentamisella halutaan tukea useamman sukupolven asumista. Sivuasunnon pitää olla jo voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan olla esteetön. Kellarin rakentamismahdollisuus on rajattu koskemaan vain rinteeseen rakennettavaa sivuasuntoa, kun kellarin rakentaminen on maastollisesti perusteltua. Kellarin rakentaminen ei täytä esteettömyysvaatimusta ja tästä syystä sinne ei voida sijoittaa asuintiloja, vaan ainoastaan varastotiloja. Talousrakennukset Talousrakennuksen pohjapinta-ala on muutettu kerrosalaksi. Saunarakennuksen kerrosalaksi on määritelty enintään 30 k-m², mikä on yhdenmukainen ranta-alueen rakentamisen kanssa. Talousrakennusten määrä rakennuspaikalla on rajattu neljään ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala 250 k-m²:iin. Tavoitteena on, että rakennuspaikan pääkäyttötarkoitukseen kuten asumiseen varataan pääosa rakennuspaikan enimmäiskerrosalasta. Loma-asunnot Rakennusjärjestykseen on lisätty ranta-alueen loma-asumista koskeva määräys koskemaan myös ns. kuivan maan loma-asuntoja, jotka sijaitsevat yleiskaavan loma-asumiseen tarkoitetuilla rakennuspaikoilla. Näin saadaan loma-asumista koskevat säännökset yhdenmukaisiksi riippumatta loma-asunnon sijainnista. Hevosten pito Muun kuin elinkeinon harjoittamiseen käytettävän hevostallin rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on nostettu m²:stä m²:iin. Hevosten enimmäismääräksi on määritelty viisi hevosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen (nykyisin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ohjeiden mukainen hevosten lukumäärää koskeva suositus on kolme hevosta/2 hehtaarin tila. Vähimmäissuojaetäisyyksiä on lyhennetty 300 metristä 250 metriin elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetuilla hevostiloilla ja muilla 200 metristä 150 metriin nykyisen rakennusjärjestyksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Tämä kohta on poistettu tarpeettomana, koska asiasta on säännökset maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lisäksi lupaharkinnan yhteydessä voidaan tarvittaessa ottaa kantaa asiaan.

4 6 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 6.1 Yleistä Määritelmä rakennuspaikan rantaviivan pituudesta on siirretty kohtaan 5.1, jossa on esitetty asemakaava-alueen ulkopuolella olevan rakennuspaikan kokoa koskevat määräykset. 6.2 Rakennusten sijoittuminen ranta-alueille sekä asemakaava- että asemakaavan ulkopuolisilla alueilla Otsikkoon ja tekstiin on selkeyden vuoksi lisätty täsmennys, että kohta koskee sekä asemakaava- että asemakaavan ulkopuolisia alueita. Kohtaan on lisätty alimpia rakentamiskorkeuksia, jotka koskevat Valkjärven, Sääksjärven, Vantaanjoen, Palojoen ja Lepsämänjoen ranta-alueita. 6.3 Rakennuspaikan koko ranta-alueilla asemakaava-alueen ulkopuolella Tähän on lisätty viittaus kohtaan Rakentamisen määrä ranta-alueella asemakaava-alueen ulkopuolella Rakennuspaikan enimmäiskerrosalan lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa enintään 50 k- m² suuruisen talousrakennuksen. Tämä on lisätty, koska on haluttu mahdollistaa esimerkiksi puuliiterin ja varaston rakentamisen loma-asunnon ja saunarakennuksen lisäksi. 7 ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Poikettaessa asemakaavassa osoitetusta ohjeellisesta tonttijaosta muodostettavien rakennuspaikkojen vähimmäiskokoa on pienennetty 1000 m²:stä Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Rajamäen asemakaavoitetuilla alueilla 700 m²:iin rakennusjärjestyksessä määritellyin edellytyksin. Tämä muutos mahdollistaa nykyistä pienempien tonttien muodostaminen maanomistajan niin halutessa ja samalla luodaan nykyistä parempia edellytyksiä täydentämisrakentamiselle ja olevan kunnallistekniikan hyödyntämiselle. Taulukkoon on lisätty K- ja U-alkuisia kaavamerkintöjä koskevat määräykset. Nämä tulevat noudatettavaksi ellei asemakaavassa ole niitä koskevia määräyksiä. 8 SUUNNITTELUTARVEALUEET Suunnittelutarvealueita koskeva määräys voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä on johdonmukaistanut kuntalaisten neuvontaa. Toisaalta määräys on mahdollistanut kaikkien alueiden osalta tasapuolisen ja oikeudenmukaisen lupahallinnon. Suunnittelutarvealueeksi on määritelty kaikki asemakaavoitetun alueen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta rantaalueita, joiden suunnittelutarpeesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä. Maaseutualueisen oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen alueilla edellytetään suunnittelutarveratkaisua lähes kaikissa tapauksissa suoraan lain nojalla. Näin ollen oikeusvaikutteisten maaseudun yleiskaavojen alueita ei ole rajattu suunnittelutarvealueiden ulkopuolelle. Tämä on perusteltua myös asiakasneuvonnan näkökulmasta. Näillä osayleiskaava-alueilla suunnittelutarveratkaisut perustuvat osayleiskaavan määräyksiin. Nurmijärven kunnan alue on suurelta osin jo suoraan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suunnittelutarvealuetta. Tämä alue laajenee koko ajan rakentamisen myötä. Asiakasneuvonnassa on osoittautunut selkeäksi ja tasapuoliseksi se, että kaikilla asemakaavan ulkopuolisilla alueilla tarvitaan ennen rakentamista myönteinen suunnittelutarveratkaisu. Näin ollen kaikki asemakaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen arvioidaan samojen perusteiden mukaan kaikilla alueilla kunnassa. Suunnittelutarvealueita koskeva määräys on voimassa 10 vuoden ajan rakennusjärjestyksen voimaantulosta. Suunnittelutarvealue-määräystä koskevat perustelut on poistettu rakennusjärjestyksestä ja perustelut esitetään tässä perusteluosassa. Lisäksi liitekartoilla on esitetty alla olevien suunnittelutarvetta aiheuttavien seikkojen yleispiirteiset rajaukset. Liitekartat osoittavat, että lähes koko kunnan alueella on suunnittelutarvetta jonkin tekijän suhteen. Seuraavilla alueilla on suunnittelutarvetta: 1. sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä: Asemakaava-alueiden lievealueet Liikenneverkon kehittämishankkeiden linjaukset sekä yhdyskuntateknisten verkostojen hyödyntämisen ja suunnittelun kannalta olennaiset vaikutusalueet (runkovesijohdot, runkoviemärit, Päijännetunneli, maakaasujohtovaraus, voimajohtolinjat) 2. erityisten ympäristöarvojen kuten luonnon, maiseman tai rakennuskulttuurin vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä: Natura 2000 verkoston alueet Merkittävät kulttuurimaisema-alueet Merkittävät yhtenäiset metsäalueet Pohjavesialueet 3. erityisten ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä: Melualueet 9 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Tätä kohtaa on täsmennetty. Ranta-alueita koskeva vesikäymälän kielto on poistettu, koska se on ympäristön suojelumääräyksissä esitettävä asia niin haluttaessa. 10 POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Pohjavesialueilla rakentaminen on erotettu omaksi kohdakseen selkeyden vuoksi. Määräyksillä halutaan turvata pohjaveden säilyminen laadun ja määrän suhteen. Yleistä Suunniteltaessa kaikkea rakentamista on pohjavesialueella tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun, korkeusasemaan ja virtausmahdollisuuksiin. Maalämpö Nurmijärvi Vesi ottaa kaiken talousvetensä kunnan alueen pohjavesistä, siksi on pohjaveden suojelua varten laadittu jokaiselle vedenottamolle suojelusuunnitelmat toimenpideehdotuksineen. Lämpökaivon poraus saattaa aiheuttaa pohjaveden samentumista, muutoksia pohjaveden virtausolosuhteisiin ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kaivojen kuivumista. Maalämpökaivo aiheuttaa aina riskin pohjavedelle. Lämpökaivojen aiheuttama riski pohjaveden muutoksille kasvaa suhteessa lämpökaivojen määrään. Tämän vuoksi suunniteltaessa maalämpökaivojen ja -putkistojen rakentamista tulee selvittää hankkeen vaikutukset pohjaveteen, vedenottamoihin, naapureiden kaivoihin, pilaantuneisiin maa- alueisiin sekä maanalaisiin rakenteisiin.

5 Maalämpökaivoa ja maaperään asennettavia lämmönkeruuputkistoja ei tule rakentaa pohjavedenottamoiden lähistöille (500 m etäisyysvaatimus). Muualla pohjavesialueella tulee maalämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen sallittavuus harkita tapauskohtaisesti. Useamman lämpökaivon rakentaminen samalle rakennuspaikalle tai mahdollisesti isommalle yhtenäiselle alueelle aiheuttaa toimenpideluvan käsittelyn yhteydessä tarpeen harkita, tarvitseeko hanke myös vesilain 3 luvun 2 :n mukaisen luvan aluehallintoviranomaiselta. LIITTEET Lukuun ottamatta liitteitä 1 Lentomelualue ja 8 Pohjavesialueet muut liitteet on poistettu, koska niihin ei rakennusjärjestyksessä ole viitattu. Rakennusjärjestyksestä poistetut liitteet on pääosin siirretty perusteluihin. Öljysäiliöt ja huoltoasemat Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa sisätiloihin tai maan päälle suoja-altaisiin määräys on ympäristönsuojelu määräyksissä ja tässä viitataan niihin. Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa uutta huolto- tai jakeluasematoimintaa eikä polttomoottorikäyttöisten koneiden tai ajoneuvojen korjaamotoimintaa. Maanrakentaminen Pohjavesialueella tehtävässä työssä on kiinnitettävä huomiota pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja alimman kaivutason välille jätettävä vähintään 5 metrin paksuinen suojakerros toimittaessa pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin 250 metrin säteellä vedenottamosta. Muualla pohjavesialueella noudatetaan kolmen (3) metrin suojakerrosta. Täyttöjä tehtäessä on maa-aineksien oltava laadultaan täyttöön soveltuvia. Hulevedet Hulevedet ja niiden käsittely voivat vaikuttaa sekä pohjaveden laatuun että määrään. Muodostuvat hulevedet voidaan käsitellä kahdella tavalla: ne joko imeytetään maaperään syntypaikallaan tai sen välittömässä läheisyydessä, tai ne johdetaan alueelta pois ja puretaan vesistöön tai imeytetään maaperään muualla. Tärkeillä pohjavesialueilla hulevesiä imeytettäessä tulee varmistua siitä, ettei vesien mukana pääse epäpuhtauksia pohjaveteen. Likaantuneita hulevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueelle. Pohjavesialueella tulee turvata riittävä pohjaveden muodostuminen. Rakennusten katoilta suoraan tulevat vedet ovat puhtaimpia hulevesiä, siksi niiden imeyttäminen on suotavaa, mikäli maaperän laatu on hyvin vettä läpäisevää. Jätevedet Pohjavesialueella jätevesien käsittelyssä on noudatettava kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 11 RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 12 JÄTEHUOLTO Tähän kohtaan on lisätty vaatimus rakennustyömaiden riittävien jätehuoltotilojen järjestämisestä. Tähän kohtaan on tehty täsmennyksiä. 13 MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN 14 VOIMAANTULO Rakennusjärjestyksen määräyksistä on mahdollista käsitellä poikkeamisia maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n säännöksen nojalla. Ratkaisuvalta poikkeamisten osalta määritellään johtosäännöissä. Rakennusjärjestys on tarkoitus saattaa voimaan heti mahdollisista valituksista huolimatta, mikä tullaan toteamaan hyväksymisen yhteydessä.

6

7

8

9

10

11

12

13