Avustushakemus: Hankeavustus

Transkriptio

1 Avustushakemus 1 (18) Lähetetty 21:42 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi HEIKKI HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY Järjestönumero 58 Käyttötarkoitus Uudellamaalla toimivien sote-järjestöjen yhteisen maakunnan kattavan järjestöjen kumppanuus ja resurssiverkoston rakentaminen vahvistamaan järjestöjen muuttuvaa roolia sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kehittämään järjestöjen ja niiden vapaaehtoisverkoston valmiuksia toimia maakunnan ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tukena. Haettu avustus Perustiedot Käyttötarkoitus Uudellamaalla toimivien sote-järjestöjen yhteisen maakunnan kattavan järjestöjen kumppanuus ja resurssiverkoston rakentaminen vahvistamaan järjestöjen muuttuvaa roolia sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kehittämään järjestöjen ja niiden vapaaehtoisverkoston valmiuksia toimia maakunnan ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tukena. Toiminnan tai hankkeen nimi Uusimaa yhdessä kumppanuus- ja resurssiverkosto ( ) Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen Helsinki

2 Avustushakemus 2 (18) Vantaa Espoo Kauniainen Kirkkonummi Siuntio Inkoo Raasepori Hanko Lohja Karkkila Vihti Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Hyvinkää Kerava Porvoo Sipoo Loviisa Askola Lapinjärvi Myrskylä Mäntsälä Pornainen Pukkila Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa Toimintamuodot ja rahoittajat Iiris Pro: työkeskus-tyyppinen yksikkö; työtoiminta ja erilaiset osatyökykyisten tukijärjestelyt. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Espoon ja Vantaan sos. toimet, TE-toimistot. Annansilmät-Aitta myymälä: toimii omin myyntituotoin, satunnaiset avustukset Näkövammaisten liitolta. Järjestötoimintaan saadut kuntien avustukset. Opintokerhot: Opintokeskus Siviksen avustus ja osallistujien omavastuut. Liikuntatoimintaan saadut kuntien avustukset, mahdolliset muut avustukset ja osallistujien omavastuut.

3 Avustushakemus 3 (18) Tilojen käyttö - Järjestön omat tilat - Rinnakkaisorganisaation tilat (esim. kiinteistö oy) - Vuokratilat - Kuntien osoittamat maksuttomat tilat Kuvaus tiloista: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry omistaa omat tilansa Kiinteistö oy Iiriksessä. Hankkeen Iirikseen sijoitettaville työntekijöille vuokrataan toimitilaa Kiinteistö Oy Iiriksen tiloista. Alueille sijoitettavat työntekijät sijoitetaan yhteistyökumppaneiden toimistojen yhteyteen vuokratiloihin. Tapahtumissa tarvittavat tilat vuokrataan sijainnin ja tilan tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kunnilta, maakunnalta tai muilta tahoilta käyttöön saatavai maksuttomia tiloja. Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Hankkeen taustana on, että Uudenmaan järjestökenttä on erittäin runsas. SOSTE ry:llä on 1760 jäsenjärjestöä Uudellamaalla. Alueelta puuttuvat koko maakunnan kattavat järjestöverkostot. Muodostettaessa maakuntahallintoa ja sote-aluetta puuttuu viranomaisilta selkeät keskustelukumppanit, joka toisivat kansalaisjärjestöjen ja järjestöissä mukana olevien ihmisten äänen kuuluviin. Järjestöillä on tarve osallistua valmistelutyöhön ja tuoda maakuntahallintoa ja palveluita valmisteleville tahoille kokemusasiantuntijuutta palvelujen ja palveluketjujen suunnittelusta sekä yhteistoiminnasta hallinnon kanssa. Maakunta ja sote-uudistuksen yhteydessä myös kuntien tehtävät ja roolit muuttuvat. Tässä muutoksessa järjestöt ja kunnat joutuvat miettimään missä asioissa yhteistyötä tehdään jatkossa. Järjestöille osallistuminen kunnan vastuulle jäävään hyvinvointi- ja terveydenedistämistyöhön on tärkeää. Otakantaa.fi palvelussa tehdyn kyselyn mukaan ihmiset toivovat soteuudistuksen selkeyttävän asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastaajat olivat kiinnostuneita osallistumaan oman alueensa palvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kysymykseen vastanneista 71% toivoi lisätietoa soteuudistuksesta. (Ota kantaa sote-uudistukseen. Kyselyn tulokset. Tulosanalyysi ja raportti: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Juha Salomaa, asiantuntija, TKI ja

4 Avustushakemus 4 (18) Maija Kalm-Akubardia, asiantuntija, projektit.) Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulee tuntea yhdistysten tekemää työtä, jotta he osaavat ohjata ihmisiä esim. yhdistysten vertaistoiminnan tai harrastusmahdollisuuksien pariin. (Pohjois-Karjalan sote-hanke. Loppuraportti Siun sote: Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin.) Pohjois-Karjalan sote-hankkeessa kartoitettiin palvelutuotannon keskeisimpiä ongelmakohtia. Yhteydensaaminen ja tietämättömyys tarjolla olevasta Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamasta palvelutarjonnasta, mukaan lukien kolmannen sektorin tarjoamat palvelut, tunnistettiin kaikkien prosessien keskeisimmäksi ongelmaksi. Kattavan tiedon ylläpitäminen esim. kolmannen sektorin palvelukokonaisuuksista on vaikeaa. Tähän ongelmaan on kansallisessa SADE-ohjelmassa kehitteillä sähköisiä tiedonkeruualustoja. Kuntouttavassa ja ennaltaehkäisevässä työssä kuten mielenterveys- ja päihdetyössä tulee olla monimuotoisia palvelujen tuottamistapoja yhteistyössä järjestöjen ja muiden hallinnon alojen kanssa, kuten esim. nuoriso- ja kulttuuritoimi ja seurakunnat. On tärkeää saada kokemusasiantuntijat osallistumaan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, jotta mukaan saadaan asiakasnäkökulmaa. (Pohjois-Karjalan sote-hanke. Palvelutuotantotyöryhmä loppuraportti ) Lohjalla on toiminut Apuomena ry:n hallinnoimana jo päättynyt Lohjastuuhanke (RAY), jossa yhdistysten ja kunnan sekä yritysten yhteistyön tarvetta selvitetty ja pidetty kuukausittaisia teemapohjaisia järjestötreffejä ja kolme Yhteistyössä Tulevaisuus -seminaareja. Hankkeen tulokset osoittavat, että kuntatason yhteistyön syventämiselle on tarvetta. Lohjastuun jälkeen aloitettu Lohjan kansalaistoiminnan keskus KansKe (STEA) kuuluu potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin. RAY on omassa selvityksessään todennut, että Uudellamaalla osallistumisaktiivisuus sote-järjestöjen toimintaan on Kainuun jälkeen passiivisinta. Lisäksi Vantaan, Helsingin ja Espoon osallistumisaktiivisuus on passiivisempaa kuin maakunnassa keskimäärin. (Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 37/2014, s.7 14). Toiminnan tavoitteet 1. Mahdollistaa paikallisten järjestöjen ja niiden jäsenten osallistuminen maakunta- ja sote-uudistuksessa muodostettavien Uudenmaan maakunnan, kuntayhtymän ja sote-alueen kansalaistoimintaan aktiivisina toimijoina ja tiedonvälittäjinä. 2. Muodostaa toimiva verkosto maakuntatason valmistelutyön tueksi.

5 Avustushakemus 5 (18) 3. Vaikuttaa toteutettaviin maakuntatason palveluihin niiden valmisteluvaiheessa. 4. Vaikuttaa maakunnan ja sote-alueen palveluiden toteutukseen niin että niistä tulisi asiakaslähtöisiä, esteettömiä ja saavutettavia. 5. Tuoda maakuntahallintoa ja palveluita valmisteleville tahoille kokemusasiantuntijuutta palvelujen ja palveluketjujen suunnittelusta sekä yhteistoiminnasta hallinnon kanssa. 6. Kehittää kuntien ja järjestöjen vuoropuhelua hyte-toiminnassa (hyvinvointi ja terveys). 7. Kehittää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä järjestölähtöisessä auttamisja vaikuttamistyössä. Toiminnan kohderyhmät Uudenmaan alueella toimivat sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja yhdistysverkostot, alueen asukkaat joilla on terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä erityistarpeita sekä matalan kynnyksen toimintaa tarjoavat järjestöt yli sektorirajojen. Toiminnan sisältö ja toteutus Hankkeen hakijana toimii Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. Hankeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvina yhteistyökumppaneina toimivat Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry, Länsi-Uudenmaan Järjestöjen Yhteisö LJY ry, Vantaan järjestörinki ry, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry, Loviisan järjestöt ry, Porvoon Yhdistyskeskus ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Helsingin Kehitysvammatuki57 ry ja Uudenmaan Sosiaaliturvayhdistys ry. Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n keväällä 2017 käynnistynyt hanke Kumppanuudella soteen ja kuntiin , jonka toiminta-alueena on Keski-Uudenmaan ns. KUUMA-kunnat (Hyvinkään sairaanhoitopiiri), toimii hankkeen kanssa läheisessä yhteistyössä. Keski-Uudenmaan hankkeessa pilotoituja malleja tuodaan soveltuvin osin osaksi haettavaa hanketta. Hanke pidetään avoimena niin, että myös muut alueella toimivat sote-järjestöt ja järjestöjen yhteisöt voivat liittyä hankkeen toteutukseen mukaan. Yhteistyökumppaneiden kanssa muodostetaan hankkeelle ohjausryhmä, joka kokoontuu heti hankerahoituksen varmistuttua. Ohjausryhmä toimii alkuvaiheessa aktiivisesti hankkeen tavoitteiden ja toiminnan täsmentämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, koska hankkeen haku- ja valmisteluaika on ollut niin lyhyt. Ohjausryhmä kokoontuu vuoden 2017 aikana vähintään 4 kertaa. Ohjausryhmässä sovitaan pienemmän hankeryhmän kokoonpanosta, joka vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa.

6 Avustushakemus 6 (18) Haettavan hankkeen toiminta rakentuu vertikaalisesti kolmelle tasolle. Perustana on horisontaalinen kuntatason järjestötoimijoiden aktivointi yli sektorirajojen yhteistyöhön ja heidän mukaan saaminen hankkeen ruohonjuuritason toteutukseen. Toisena tasona on Uudenmaan perinteinen aluejako Länsi-, Itä- ja Keski-Uuteenmaahan ja pääkaupunkiseutuun sekä näillä alueilla toimivat yhteistyökumppanit resurssiverkostona. Hankkeen henkilöstölle määritellään vastuualueet, joilla he toimivat. Kolmantena tasona on koko Uudenmaan alueen kattava toiminta, toiminnan koordinointi ja hallinnointi. Koko maakunnan kattavan toiminnan keskeisenä tavoitteena on vaikuttamistyö maakunnan ja sote-alueen palveluiden toteutukseen niin että niistä tulisi asiakaslähtöisiä, esteettömiä ja saavutettavia. Hankkeen henkilöstöresurssi on viisi kokopäiväistä työntekijää hankkeen keston ajan. Neljällä hanketyöntekijällä kullakin on vastuullaan oma maantieteellinen alue ja sen kunnat. Alueita ovat Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu. Helsingistä puuttuvat kokonaan järjestöjen yhteiset verkostotoimijat, joten tälle työlle on syytä varata oma henkilöstöresurssi. Muun pääkaupunkiseudun (Espoo ja Vantaa) hanketyöntekijän vastuulla on myös hankkeen tiedotus. Hanketyöntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä alueellaan toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankevastaava koordinoi toimintaa Keski-Uudellamaalla käynnissä olevan sote-hankkeen kanssa. Hankevastaavan tehtävänä on luoda yhteydet koko Uudenmaan alueella toimiviin järjestötahoihin, joita ovat mahdolliset eri liittojen piirit, alueyhdistykset tai alueelliset työntekijät järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa. Hanketyöntekijöiden vastuulla on yhdessä kunta- ja maakuntatason järjestöjen ja järjestöyhteisöjen kanssa luoda yhteistyöverkostot kuntiin, maakuntaan ja sote-alueeseen sekä mahdollisiin kuntayhtymiin. Kaikkia alueita ja yhteistyötä Keski-Uudenmaan sote-hankkeen kanssa koordinoi hankevastaava. Hanke käynnistyy nykytilan arvioinnilla, järjestö- ja hankekentän kartoituksella. Hanketta rakennetaan hyödyntämällä olemassa olevia verkostoja, toimintoja ja käynnissä olevia muita hankkeita. Ensimmäisenä vuonna suunnitellaan ja tuotetaan hankkeen viestintämateriaalia sekä aloitetaan viestintä maakunta ja sote-uudistukseen sekä kuntien ja järjestöjen rooliin liittyvistä asioista. Järjestetään ensimmäiset koko Uudenmaan ja alueittain toteutettavat järjestötapaamiset. Tapaamisten tarkoituksena on tavoittaa mahdollisimman laajasti alueen järjestöt, tiedottaa hankkeesta ja sen tavoitteista, kuulla järjestöjen näkemyksiä sekä aloittaa yhteistyöverkoston rakentaminen. Kumppanuuksien ja luottamuksen rakentamiseen sekä yhteiseen keskusteluun, kuinka yhteisiin tavoitteisiin päästään, varataan aikaa. Keskustelut yhteistyöstä maakuntahallintoa ja sote-aluetta valmistelevien virkamiesten kanssa aloitetaan. Ensimmäisen vuoden aikana käynnistetään yhteistyö Järjestö 2.0 ohjelman koordinaatiohankkeen ja muiden ohjelmaan valittujen hankkeiden kanssa.

7 Avustushakemus 7 (18) Toisessa vaiheessa vahvistetaan alueellista ja maakunnallista järjestöverkoston rakentumista järjestämällä säännöllisiä maakunta-, alue- ja tarvittaessa kuntakohtaisia järjestötapaamisia. Maakunnallisten järjestötapaamisten sisältönä on yhteistyön ja vaikuttamistyön kehittäminen erityisesti maakunta ja sote-uudistusta silmällä pitäen. Alueellisilla järjestötapaamisilla herätetään ajatuksia ja keskustellaan siitä, mitä yhteiset resurssit ovat hyvinvoinnin edistämistyössä, mitä resursseja kannattaa yhdistää, millä tavalla ja miten resurssit saataisiin kaikkien käyttöön. Järjestöjä kannustetaan organisoimaan yhteistilaisuuksia alueen väestölle hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen sekä sairauksiin liittyvissä asioissa. Hanketyöntekijät ovat apuna ja tukena uusien yhteistapahtumien järjestämisessä ja muussa yhteistoiminnassa, jota toimijoiden välille syntyy. Alueellisia tapaamisia toteutetaan yhteistyössä alueilla toimivien järjestöjen yhteistyöverkostojen kanssa. Näiden tapahtumien ohella toteutetaan myös aihekohtaisia työpajoja, joissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan siihen millainen tulevaisuus on, kertomalla toiveitaan ja tarpeitaan, jotka liittyvät tulevaisuuden maakunnan, sote-alueen ja kunnan toimintaan ja järjestöjen palveluihin. Järjestöjen ja asukkaiden näkökulmaa ja kokemusasiantuntijuutta tuodaan esille päättäjien keskuudessa esimerkiksi ehdotusten ja esitysten muodossa. Hankkeen aikana luodaan rakenteita osallistaville malleille, joiden kautta alueen asukkaat voivat tuoda näkökulmia kehitettäviin asioihin. Yhteistyössä ideoidaan ja pohditaan sitä, miten palveluohjaus tulisi toteuttaa. Kerätään tietoa ja luodaan rakenteita, joilla saadaan koordinoidusti kaikkien järjestöjen tarjoamat hyvinvointia edistävät toiminnot täydentäväksi osaksi julkisen sektorin toimintaa. Työpajoja toteutetaan yhteistyössä maakunnan, kuntien ja järjestöjen kanssa. Hankkeessa edistetään järjestöjen asiantuntemuksen ja palvelujen saamista osaksi maakunnan, sote-alueen ja kuntien toimintaa. Järjestetään kuntien, järjestöjen ja maakunnan yhteistapaamisia, esim. kumppanuus-, yhteistyö-, hyvinvointi- tai sote-foorumeita, joihin toimijoita kootaan kulloinkin ajankohtaisen ja tarvelähtöisen aiheen pariin rakentamaan kumppanuutta. Otetaan käyttöön uusia toimintamalleja verkostojen ja verkostotoimijoiden väliseen yhteistyöhön kuten esim. vapaaehtoistoimijoiden yhteisiä koulutuksia tai mitä tarvelähtöisesti nousee esiin hankkeen aikana. Järjestö-kuntayhteistyössä toiminta painottuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön, vuorovaikutuksen kehittämiseen. Hyte-toimintaan liittyviä tapahtumia järjestetään yhteistyössä eri alueilla toimivien yhdistysten ja järjestöjen yhteisöjen kanssa. Kuntien, maakunnan ja sote-alueen henkilöstölle organisoidaan järjestötapaamisia eri teemoista, esim. mielenterveys/lastensuojelu/ikäihmiset/vammaiset/sairaudet, jotta järjestöjen

8 Avustushakemus 8 (18) tarjoamat palvelut ja hyvinvointia edistävien toimintojen kokonaisuus olisi paremmin tiedossa asiakkaiden palveluohjausta varten. Tässä ja muissa hankkeissa syntyviä hyväksi todettuja toimintamalleja otetaan käyttöön. Uudenmaan alueen resurssiverkoston rakentamisessa hyödynnetään järjestöjen kokemusasiantuntijuutta, osaamista ja tarjoamia palveluita. Resurssiverkoston jatkuvuuden takeena ovat säännölliset alue- ja aihekohtaiset verkostotapaamiset ja tietoverkoissa tapahtuvat tiedonvaihto. Resurssiverkostoa rakennettaessa ja ylläpidettäessä hyödynnetään esimerkiksi toimeksi.fi -portaalia, johon kootaan tietoa järjestöjen palveluista ja toiminnoista alueellisesti ja sektoreittain. Säännölliset järjestötapaamiset ja toimiviksi osoittautuvat verkostotyön muodot juurrutetaan resurssiverkoston toimintaan. Hankkeen aikana selvitetään, miten ja mitkä tahot ottavat vastuulleen hankkeessa kehitetyn resurssiverkoston ja sen toimintamallien ylläpidon ja edelleen kehittämisen. Hankkeen aloittaessa on vielä epäselvää, kuinka maakunta ja sote-uudistus käytännössä tulee toteutumaan. Tämän takia hankkeen toimintaa ja sisältöjä on tarvittaessa muutettava vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena muodostuu Uudenmaan resurssiverkosto, jossa ovat mukana paikalliset yhdistykset, järjestöjen yhteisöt sekä koko maakunnan alueella toimivat aluejärjestöt sekä liittojen piirit. Resurssiverkosto toimii yhteistyökumppanina Uudenmaan maakunnan kanssa, välittää tietoa jäsenistölleen sekä kerää heiltä palautetta. Resurssiverkosto toimii myös kuntien kanssa suunniteltaessa hyvinvointi- ja terveyspalveluita. Resurssiverkosto mahdollistaa myös järjestöjen paremman yhteistyön kunnissa ja alueella toteutettavassa järjestölähtöisessä auttamis- ja vaikuttamistyössä. Hankkeen vaikutuksena kansalaisten ja heitä edistävien järjestöjen osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet maakunnassa ja maakuntauudistuksessa vahvistuvat. Palvelut suunnitellaan asiakaita ja heitä edustavia järjestöjä kuunnellen, mikä parantaa kansalaisten hyvinvointia. Vaikutuksena on myös kansalaisten tiedon lisääntyminen sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksesta heidän arkeensa. Järjestöt kokevat, että heillä on verkosto, jonka kautta he voivat vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin. Maakunnalla, sote-alueella ja kunnilla on verkosto, jonka kautta he saavat helpommin yhteyden järjestöihin, niiden asiantuntemukseen sekä asukkaisiin ja heillä olevaan kokemustietoon. Kun asukkaat löytävät paremmin yhdistysten palvelut, yhdistysten osallistujien ja vapaaehtoistoimijoiden määrä kasvaa.

9 Avustushakemus 9 (18) Seurannan ja arvioinnin toteutus Toiminnan toteutusta ohjaa ja seuraa muodostettava ohjausryhmä. Ohjausryhmän rooli on keskeinen alkuvaiheessa toiminnan tavoitteiden ja toiminnan täsmentämisessä. Myöhemmin ohjausryhmän roolina on seurata tavoitteiden toteutumista arvioida toiminnan tuloksia. Koska toimintaympäristön lopullista muotoa ei vielä tiedetä, on ohjausryhmän tarvittaessa korjattava hankkeen toimintaa muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Hankkeen seurannassa ja arvioinnissa käytetään hyväksi ARTSI-hankkeessa kehitettyjä malleja ja lomakkeita. Näitä ovat esimerkiksi toiminnan kuvauslomake, sidosryhmäkyselyn pohja, suullisen palautteen kerääminen ja hyödyntäminen sekä itsearviointi. Hankkeen ensimmäisenä keväänä mallinnetaan hankkeelle vuosikello, johon merkitään myös oleellisimmat seurantaan ja arviointiin liittyvät toimenpiteet. Hankkeen aikana seurataan tietoon saadun ja kerätyn tiedon määrää yhdistysten tarjoamista hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista. Tätä tiedon määrän kehittymistä seurataan sekä paikkakuntakohtaisesti että aihealueittain (esim. lastensuojelu, vammaiset, mielenterveys ja päihteet, ikäihmiset, vertaistuki, terveydenedistämistoiminta jne.). Hankkeen aikana seurataan myös sitää, kuinka monta uutta yhteistyön toimintamallia, tapahtumaa tai verkostoa hankkeen aikana syntyy alueella. Näitä kaikkia raportoidaan hankkeen toimintakertomuksissa sekä STEA:lle tehtävissä raporteissa. Hankkeen aikana seurataan niiden järjestöjen ja yhdistysten määrän kehittymistä, jotka lähtevät mukaan kumppanuuksien rakentamiseen ja Uudenmaan resurssiverkoston kehittämiseen. Samoin seurataan sitä, miten eri teemoihin saadaan tekijöitä mukaan. Hankkeen ensimmäisen vuoden päätteeksi tehdään ensimmäinen sidosryhmäkysely silmällä pitäen toisena toimintavuonna tehtävää STEA:n toiminnan vaikuttavuuden selvittämisraporttia. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hanketoiminnan kehittämisessä. Hankkeen tapahtumista systemaattisesti palautetta tapahtumien ja hanketoiminnan kehittämiseksi. Näitä palautteita hyödynnetään myös STEA:n väliraportissa, joka tehdään hankkeen puolivälissä. Itsearviointi on yksi työkalu, jota hanketyöntekijät käyttävät vuosittain. Sitä hyödynnetään sekä kuluneen vuoden arvioinnissa että tulevan vuoden suunnittelussa ja sen vuoksi se tehdään loppuvuonna. Samoin ohjausryhmä ja muu henkilökunta tekevät itsearvioinnit joulukuussa, ja kaikista näistä voidaan saada aineistoa hankkeen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Hankkeen viimeisenä vuonna tehdään arviointikysely kaikille työhön osallistuneille järjestöjen, kuntien, maakunnan, sote-alueen ja muiden

10 Avustushakemus 10 (18) yhteistyökumppanien edustajille. Tämän kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeen päätteeksi tehtävässä STEA:n loppuraportissa. Asukkailta palautetta kerätään tapahtumien yhteydessä sekä mahdollisilla muilla tavoilla hankkeen edetessä. Viestinnän toteutus Ensimmäisenä vuonna laaditaan viestintäsuunnitelma, johon määritellään vuosittaiset viestinnän kärjet. Alusta alkaen tuodaan esille sitä työtä, jota järjestöt jo nyt tekevät. Viestintäsuunnitelmaan määritellään erilaisia viestinnän polkuja ja keinoja. Yksi hanketyöntekijöistä toimii viestintävastaavana. Yhteistyökumppaneita hyödynnetään viestinnän kehittämisessä. Sisäinen viestintä: Hankkeen sisäiset tiimipalaverit pidetään kaksi kertaa kuussa tai tarpeen mukaan. Muodostettava hanketyöryhmä ja osallistuu niihin kerran kuukaudessa. Tiimipalavereissa hyödynnetään mahdollisimman paljon virtuaalisia kokouksia (esim. skype). Hankkeen alkuvaiheessa on kuitenkin tärkeää, että hanketyöntekijät kokoontuvat myös fyysisesti samassa tilassa. Säännöllinen tiedonkulku hankkeen ohjausryhmälle on tärkeää. Hanketyöntekijät osallistuvat ohjausryhmän kokouksiin. Ulkoinen viestintä: Hanke viestii asukkaille ja sidosryhmille. Myös yhteistyökumppaneita innostetaan ja sitoutetaan viestimään hankkeen asioista. Viestintää tehdään hankkeen toimesta asukkaiden, järjestöjen ja sidosryhmien suuntaan. Myös yhteistyökumppaneita innostetaan ja sitoutetaan viestimään hankkeen asioista. Ensimmäisenä toimintavuonna luodaan hankkeelle yhtenäinen visuaalinen ilme. Tätä visuaalista ilmettä käytetään esimerkiksi hankkeen verkkoviestinnässä, diaesityksissä, dokumenteissa, esitteissä, käyntikorteissa, julisteissa, rollupeissa ja post-it-lapuissa. Hanke käyttää nettiä ja sosiaalista mediaa monipuolisesti viestimään hankkeesta, sen teemoista ja tapahtumista. Riskit ja niiden hallinta

11 Avustushakemus 11 (18) Riski 1 Järjestöjä ei saada yhteistyöhön. Mukaan lähtevät järjestöt edustavat hyvin pientä joukkoa järjestöistä, ovat toiminnaltaan pieniä tai toimivat kaikki samojen asiakasryhmien parissa (esim. lapsiperheet). Uudenmaan alueella toimivat liittojen piirit, aluejärjestöt ja aluetyöntekijät eivät osallistu yhteistyöhön. Tämän riskin toteutuessa järjestöjen välinen yhteistyö ei toteutuisi laajana yli sektorirajojen, vaan jäisi pienen piirin toiminnaksi. Torjuminen Järjestöjen mukaan saamiseksi tuodaan hyötynäkökulmaa vahvasti esiin. Tässä huomioidaan eri järjestöryhmien tarpeet. Koko hankematkan ajan korostetaan viestinnässä ja tapahtumissa sitä, miten järjestöt hyötyvät hankkeesta: saavat lisää asukkaita toimintojen pariin, mahdollisesti uusia vapaaehtoisia, säästävät resursseja kun tilaisuuksia järjestetään yhteisvoimin eikä tehdä päällekkäistä työtä toisten yhdistysten kanssa, vaikuttamistyötä voidaan tehdä järjestöjen yhteistyönä jne. Riski 2 Hanketyöntekijöiden työsuhteet eivät säily koko hankkeen ajan. Hanketyön eteneminen hidastuu rekrytointi- ja perehdytysprosessin ajaksi. Panostetaan työhyvinvointiin. Torjuminen Luodulla, tiiviillä tiimirakenteella minimoidaan riskiä henkilövaihdoksista. Hyödynnetään tiimin vahvoja synergiaetuja, tehdään pari- ja ryhmätyöskentelyä niin että kukaan ei koe tekevänsä työtä yksin omalla vastuualueellaan. Otetaan koko tiimi mukaan hanketoimintojen suunnitteluun ja arviointiin. Vahva tiimihenki luo positiivisia paineita sille, että kaveria ei jätetä. Riski 3 Julkisen sektorin ja järjestöjen avainhenkilöiden mahdollinen vaihtuvuus. Hidastaa hanketyön etenemistä esim. rekrytointi- ja perehdytysaikana. Lisäksi avainhenkilön vaihtuessa on se riski, ettei uusi henkilö sitoudu hankkeen toimintaan. Torjuminen Tämän riskin välttämiseksi pyritään saamaan alusta alkaen tärkeimmille avainhenkilöille varahenkilöt. Lisäksi tehdään räätälöityä ja kohdennettua viestintää eri kohderyhmille, jotta he kokevat saavansa hankkeesta juuri heidän työtään helpottavaa materiaalia. Riski 4 Sidosryhmien erilaiset odotukset hankkeelle. Esimerkiksi julkinen sektori toivoo sote-palveluiden kuormituksen laskevan kun asiakkaat saadaan palveluohjauksen kautta paremmin järjestöjen organisoimien hyvinvointia edistävien toimintojen pariin. Järjestöt toivovat, että yhteistyö olisi hedelmällistä

12 Avustushakemus 12 (18) ja toisi lisää osallistujia ja vapaaehtoisia heidän toimintoihinsa. Järjestöt toivovat myös vaikutusmahdollisuuksiensa lisääntyvän. Mikäli nämä erilaiset odotukset eivät toteudu, yhteistyökumppanien sitoutuminen ja motivaatio laskevat. Torjuminen Tähän varaudutaan hyvän näkyväksi tekemisellä, avoimella vuoropuhelulla ja yhdessä tekemisellä. Riski 5 Hankkeessa luodut toimintamallit eivät säily hankkeen jälkeen. Resurssiverkoston toiminta päättyy hankkeen päätyttyä. Suuria kysymyksiä ovat esimerkiksi, kuka on vastuussa resurssiverkoston pyörittämisestä ja löytyykö yhteisille toiminnoille vastuuorganisaatioita, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä jatkamaan luotuja toimintoja hankkeen jälkeen. Torjuminen Tämä asia pidetään avoimesti keskustelussa alusta alkaen ja lähdetään kehittämään toimintaa niin, ettei riskin ole mahdollista toteutua. Arvio kilpailuvaikutuksista Hankkeen kohteena olevien yhdistysten palvelut ovat pääasiassa vapaaehtoisvoimin toteutettavia ei-kaupallisia palveluja, jotka eivät kilpaile julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden kanssa. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Hankkeessa syntyvä Uudenmaan resurssiverkosto ja sen toiminta täydentää ja tukee julkisen sektorin toimintaa. Resurssiverkosto kokoaa yhteen tietoa järjestöjen palveluista, osaamisesta ja kokemusasiantuntemuksesta jota julkinen sektori voi käyttää toimintaansa kehittäessään. Tämän lisäksi julkinen sektori voi tiedotustyössään käyttää hyväksi verkoston tarjoamaa kontaktiverkostoa. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit

13 Avustushakemus 13 (18) Yksittäinen kumppani: Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, työntekijäresurssi Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Tapahtumien järjestämisyhteistyö pääkaupunkiseudun alueella järjestötapaamisten ja erilaisten työpajojen muodossa. Tiedotusyhteistyö. Hankkeen yhden työntekijäresurssin sijoittaminen yhteistyökumppanin toimitiloihin ja työnjohtovastuuseen. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus EJY.pdf Yksittäinen kumppani: Länsi-Uudenmaan Järjestöjen Yhteisö LJY ry Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, työntekijäresurssi Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Tapahtumien järjestämisyhteistyö Länsi-Uudenmaan alueella järjestötapaamisten ja erilaisten työpajojen muodossa. Tiedotusyhteistyö. Hankkeen yhden työntekijäresurssin sijoittaminen yhteistyökumppanin toimitiloihin ja työnjohtovastuuseen. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus LJY.pdf Yksittäinen kumppani: Porvoon Yhdistyskeskus ry Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, työntekijäresurssi Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa. Tapahtumien järjestämisyhteistyö Itä- Uudenmaan alueella järjestötapaamisten ja erilaisten työpajojen muodossa. Tiedotusyhteistyö. Yhden työntekijän sijoittaminen yhteistyökumppanin toimitiloihin ja työnjohtovastuuseen. (Sopimus toimitet mennessä) Yksittäinen kumppani: Vantaan Järjestörinki ry

14 Avustushakemus 14 (18) Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa. Tapahtumien järjestämisyhteistyö pääkaupunkiseudun alueella järjestötapaamisten ja erilaisten työpajojen muodossa. Tiedotusyhteistyö. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus Vantaa.pdf Yksittäinen kumppani: Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien sekä Keski- Uudenmaan sote-hankkeen välistä yhteistyötä. Tietojen vaihto koskien Kumppanuudella soteen ja kuntiin hanketta. Tiedotusyhteistyö. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus KUY.pdf Yksittäinen kumppani: Loviisan Järjestöt ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa. Tapahtumien järjestämisyhteistyö Loviisan ja Itä-Uudenmaan alueella järjestötapaamisten ja erilaisten työpajojen muodossa. Tiedotusyhteistyö. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus Loviisa.pdf Yksittäinen kumppani: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn.

15 Avustushakemus 15 (18) Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa sekä vaikuttamistoimintaa. Tapahtumien järjestämisyhteistyö pääkaupunkiseudun alueella järjestötapaamisten ja erilaisten työpajojen muodossa. Tiedotusyhteistyö. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus HIY.pdf Yksittäinen kumppani: Helsingin Kehitysvammatuki57 ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijaosaamisen vaihto, koskien järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa sekä vaikuttamistoimintaa. Tapahtumien järjestämisyhteistyö pääkaupunkiseudun alueella järjestötapaamisten ja erilaisten työpajojen muodossa. Tiedotusyhteistyö. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus HKT57.pdf Yksittäinen kumppani: Uudenmaan Sosiaaliturvayhdistys ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Toimii hankekumppanina erityisesti kehittämisosaamisen vaihdon ja tiedonvälityksen alueilla. Yhdistys vastaa myös tiedonvaihdosta suhteessa muihin alueellisiin sosiaaliturvayhdistyksiin, joita toimii käytännössä jokaisessa maakunnassa. tarvittaessa Uudenmaan Sosiaaliturvayhdistyksen osaamista voi hyödyntää myös esim. hankkeen ohjausryhmätyössä. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Aiesopimus USY.pdf Tavara- ja palveluhankinnat

16 Avustushakemus 16 (18) Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Puhelin ja ICT hankinnat Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat Perustelu ostolle: Hanketyöntekijöiden kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet ja lisätarvikkeet hankitaan ensimmäisenä vuotena. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Tiedotuspalvelut Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Hankkeen visuaalisen ilmeen luonti, nettisivujen suunnittelu ja toteutus ja ylläpito. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Asiantuntijapalkkiot Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Asiantuntijapalkkiot tapahtumiin ja koulutuksiin. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Terveyspalvelut Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Hanketyöntekijöiden työterveyshuolto ja työhyvinvointi Kilpailutettava hankinta: Kyllä

17 Avustushakemus 17 (18) Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Kopionti ja painatuskulut Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Painomateriaalien hankinta hankkeelle. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä Miten kilpailutus hoidetaan? Pyytämällä tarjouksia muutamalta palveluntuottajalta sekä vertaamalla niiden tarjoamia hintoja ja laatua. Hankinnat eivät ylitä hankintalain kynnysarvoja. Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Järjestö 2.0: mukana muutoksessa Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Hankkeen tavoitteet liittyvät ohjelman tavoitteisiin siten, että hankkeessa

18 Avustushakemus 18 (18) vahvistetaan järjestöjen verkottoitumista niin, että he pystyvät Uudenmaan maakunnan alueella vastaamaan toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin. Järjestöjen palvelut ja osaaminen tuodaan maakunnan, sotealueen ja kuntien saavutettavaksi luomalla yhtenäisen maakunnan kattavan resurssiverkoston. Hankkeella lisätään maakunnan asukkaiden ja a järjestöjen osallisuutta maakunta ja sote-uudistuksessa. Järjestöjen tekemä työ, palvelut ja vertaistoiminta tulee laajemmin maakunnan asukkaiden tietoisuuteen ja helpommin tavoitettavaksi. Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Heikki Majava Sähköpostiosoite heikki.majava@hun.fi Puhelin Taloudesta vastaava henkilö Nimi Taru Lonka Sähköpostiosoite taru.lonka@hun.fi Puhelin