TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Anneli Jäätteenmäki (PE603.

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta /0381(COD) TARKISTUKSET Lausuntoluonnos Anneli Jäätteenmäki (PE v01-00) rakennusten energiatehokkuudesta (COM(2016)0765 C8-0499/ /0381(COD)) AM\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_LegOpinion PE v /127 AM\ docx

3 154 Michel Dantin, Françoise Grossetête, Angélique Delahaye 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 2 artikla 3 kohta 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita sekä niihin liittyviä järjestelmiä tai menettelyjä (vetenä, ilmana tai sähkönä toimitettavan energian toimitusjärjestelmät), joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, vesijärjestelmien asentamiseen, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; Or. fr 155 Eleonora Evi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 2 artikla 3 kohta 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, AM\ docx 3/127 PE v01-00

4 jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, ja kaikkia muita laitteita, joilla ohjataan sisätilojen ilmanlaatua, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin, mukaan lukien direktiivissä 2014/94/EU tarkoitetut latauspisteet, tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; Perustelu Myös muilla tärkeillä teknologioilla estetään ylikuumentumista (esim. aurinkovarjot) ja parannetaan sisätilan ilmaa (esim. ilman puhdistaminen) ja parannetaan siten terveyttä ja lisätään mukavuutta. Lisäksi on johdonmukaisuuden takaamiseksi tärkeää yhdistää sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettu paikan päällä oleva infrastruktuuri, joka sisältää latauspisteet, direktiiviin 2014/94/EU. 156 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 2 artikla 3 kohta 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, sähköntuotantoon tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; PE v /127 AM\ docx

5 olevaa energiaa; ; Or. fr 157 Françoise Grossetête, Michel Dantin, Angélique Delahaye 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 2 artikla 3 kohta 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, myös energian hallintaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; Perustelu Rakennuksen teknisen järjestelmän määritelmässä olisi otettava paremmin huomioon energian hallinnan kustannustehokkuutta koskevat mahdollisuudet rakennuksen tasolla rakennuksen automatisointi- ja valvontajärjestelmien avulla. 158 Karin Kadenbach 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 2 artikla 3 kohta AM\ docx 5/127 PE v01-00

6 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, sisäilman laatuun, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; 159 Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta 1 artikla 1 kohta 1 alakohta (uusi) 2 artikla 3 a kohta (uusi) 3 a. vähähiilisellä rakennuskannalla tarkoitetaan erittäin energiatehokasta rakennuskantaa, joka on peruskorjattu vähintään lähes nollaenergiatasolle ja jossa jäljellä olevat energiatarpeet täytetään uusiutuvilla energialähteillä; 160 Sirpa Pietikäinen 1 artikla 1 kohta 1 alakohta PE v /127 AM\ docx

7 2 artikla 3 kohta 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; 3. rakennuksen teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, sisäilman laatuun, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa; ; 161 Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta 1 artikla 1 kohta 1 a alakohta (uusi) 2 artikla 14 kohta Nykyinen teksti 14. kustannusoptimaalisella tasolla tarkoitetaan energiatehokkuuden tasoa, joka johtaa alimpiin kustannuksiin arvioidun taloudellisen elinkaaren aikana, jolloin: 1 a) Korvataan 2 artiklan 14 kohta seuraavasti: a) 14. kustannusoptimaalisella tasolla tarkoitetaan energiatehokkuuden tasoa, joka johtaa alimpiin kustannuksiin arvioidun taloudellisen elinkaaren aikana, jolloin: alimmat kustannukset määritetään ottamalla huomioon energiaan liittyvät AM\ docx 7/127 PE v01-00 a)

8 investointikustannukset, ylläpito- ja käyttökustannukset (mukaan luettuina energiakustannukset ja -säästöt, kyseessä oleva rakennuksen luokka sekä tuotetusta energiasta saatavat tuotot tapauksen mukaan) ja käytöstäpoistokustannukset tapauksen mukaan; ja b) alimmat kustannukset määritetään ottamalla huomioon energiaan liittyvät investointikustannukset, ylläpito- ja käyttökustannukset (mukaan lukien energiakustannukset ja -säästöt, kyseessä oleva rakennusluokka sekä tuotetusta energiasta saatavat tuotot) tapauksen mukaan ja käytöstäpoistokustannukset tapauksen mukaan, sekä muiden kuin energiaan liittyvien hyötyjen, kuten tuottavuuden kasvun, kestävyyden, ilmanlaadun ja terveyskustannusten vähenemisen taloudellinen arvo; ja kukin jäsenvaltio määrittää arvioidun taloudellisen elinkaaren. Se tarkoittaa rakennuksen jäljellä olevaa arvioitua taloudellista elinkaarta, kun energiatehokkuusvaatimukset on asetettu rakennukselle kokonaisuudessaan, tai rakennusosan arvioitua taloudellista elinkaarta, kun energiatehokkuusvaatimukset on asetettu rakennusosille. Kustannusoptimaalisen tason on oltava niiden tehokkuustasojen puitteissa, joilla arvioidulle taloudelliselle elinkaarelle laskettu kustannus-hyötyanalyysi on positiivinen; b) kukin jäsenvaltio määrittää arvioidun taloudellisen elinkaaren. Se tarkoittaa rakennuksen jäljellä olevaa arvioitua taloudellista elinkaarta, kun energiatehokkuusvaatimukset on asetettu rakennukselle kokonaisuudessaan, tai rakennusosan arvioitua taloudellista elinkaarta, kun energiatehokkuusvaatimukset on asetettu rakennusosille. Kustannusoptimaalisen tason on oltava niiden tehokkuustasojen puitteissa, joilla arvioidulle taloudelliselle elinkaarelle laskettu laajennettu kustannushyötyanalyysi on positiivinen; PE v /127 AM\ docx

9 ( Perustelu Muut kuin energiaan liittyvät hyödyt otetaan kustannusoptimaalisuuden laskentamenetelmässä huomioon yhdenmukaistettuina viitearvoina, jotta niiden lukuisat ja merkittävät taloudelliset ja muut kuin taloudelliset hyödyt voidaan ottaa huomioon, esittää muiden kuin asuinrakennusten peruskorjauksen todelliset liiketoimintahyödyt ja saada asuntoalalla aikaan entistä enemmän peruskorjauksia. 162 Kateřina Konečná 1 artikla 1 kohta 1 a alakohta (uusi) 2 artikla 15 a kohta (uusi) 1 a) Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti: 15 a. lämmönkehittimellä tarkoitetaan rakennuksen teknisen järjestelmän osaa, joka kehittää tilojen lämmittämisessä käytettävää lämpöä, sekä siihen liittyviä valvontajärjestelmiä ja kiertovesipumppuja, ja joka käyttää yhtä tai useaa seuraavista prosesseista; a) polttoaineiden poltto esimerkiksi lämmityskattilassa; b) sähkövastuslämmitysjärjestelmän lämmityselementeissä tapahtuva Jouleilmiö; c) lämmön talteenotto ympäröivästä ilmasta, ilmanvaihdon poistoilmasta, vesitai maalämpölähteestä (-lähteistä) lämpöpumppua käyttäen; 163 Sirpa Pietikäinen AM\ docx 9/127 PE v01-00

10 1 artikla 1 kohta 1 a alakohta (uusi) 2 artikla 19 a kohta (uusi) Perustelu 1 a) Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti: 19 a. rakennusten peruskorjauspassilla tarkoitetaan sähköisessä muodossa tai paperimuodossa olevaa asiakirjaa, jossa esitetään tietyn rakennuksen enintään 20 vuoden pitkän aikavälin asteittainen peruskorjauksen etenemissuunnitelma, joka perustuu itse paikalla tehtyyn tarkastukseen tiettyjen laatukriteerien ja - mittarien täyttämisestä ja joka tehdään yhteistyössä rakennuksen omistajan kanssa; Rakennusten peruskorjauspassin laajamittainen käyttöönotto koko EU:ssa antaa viitteitä kokonaisvaltaisten energian peruskorjaustöiden vauhdin ja perusteellisuuden parantamisesta, koska tiedot olisivat aiempaa helpommin saatavilla ja käytettävissä. Tämä määritelmä liittyy myöhempiin tarkistuksiin. 164 Eleonora Evi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano 1 artikla 1 kohta 1 a alakohta (uusi) 2 artikla 19 a kohta (uusi) 1 a) Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti: 19 a. rakennusten peruskorjauspassilla tarkoitetaan sähköistä asiakirjaa, jossa esitetään tietyn rakennuksen pitkän aikavälin asteittainen peruskorjauksen PE v /127 AM\ docx

11 Perustelu etenemissuunnitelma, joka perustuu itse paikalla tehtyyn tarkastukseen ja joka sisältää tietyt laatukriteerit ja energiatehokkuusindikaattorit; Talonomistajat eivät aina tunne rakennustensa peruskorjausvaihtoehtoja, koska energiatehokkuustodistuksissa ei anneta riittävän täsmällisiä tietoja, jotka voisivat ohjata heitä peruskorjausprosessissa. Rakennusten peruskorjauspassin olisi oltava lisäväline, jonka avulla voitaisiin lisätä kansalaisten mahdollisuuksia tehdä oikeita valintoja peruskorjauksessa. 165 Eleonora Evi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano 1 artikla 1 kohta 1 b alakohta (uusi) 2 artikla 19 b kohta (uusi) Perustelu 1 b) Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti: 19 b. käynnistyskohdalla tarkoitetaan tilaisuutta suorittaa rakennuksen peruskorjaus, esimerkiksi silloin, kun rakennus vuokrataan tai myydään, sen käyttötarkoitusta muutetaan, sitä laajennetaan tai siinä tehdään huoltotöitä; Voimassa olevassa direktiivissä asetetaan vain vaatimukset rakennuksen tehokkuuden lisäämisestä, kun omistaja päättää tehdä peruskorjauksen. Siinä ei kuitenkaan säädetä peruskorjausvauhdin parantamisesta. Vauhti on alle yksi prosentti vuodessa. Kunkin rakennuksen elinkaaren aikana on peruskorjauksen tekemisen kannalta keskeisiä hetkiä, joita ei saisi ohittaa, koska energiatehokkuuden parantaminen ei ole kyseisinä aikoina niin häiritsevää ja kallista kuin muulloin. AM\ docx 11/127 PE v01-00

12 166 Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta 1 artikla 1 kohta 2 alakohta a alakohta 2 a artikla 1 kohta a) Artiklan 1 kohdan muodostaa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU 16 4 artikla, sen viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta; a) Lisätään 1 kohta seuraavasti: 1. Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategia investointien saamiseksi käyttöön kansallisen sekä julkisten että yksityisten asuin- ja liikerakennusten kannan peruskorjauksessa, jotta vuoteen 2050 mennessä saadaan aikaan lähes nollaenergiarakennuskanta. Tähän strategiaan on sisällyttävä a) sellainen yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan; b) rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjausten edistämiseksi täytäntöön pantavien kustannustehokkaiden lähestymistapojen ja toimenpiteiden määrittäminen erityisesti rakennuksen elinkaaren käynnistyskohdissa sellaisten peruskorjausvaatimusten nojalla, jotka ovat rakennusalakohtaisia, joita tiukennetaan kahden vuoden välein ja jotka on täytettävä ennen rakennuksen vuokraamista; c) määritettävissä olevat tavoitteet, toimintalinjat ja toimenpiteet, joilla edistetään kustannustehokkaita pitkälle meneviä peruskorjauksia, jotta nykyisessä rakennuskannassa voidaan saavuttaa vähintään kolmen prosentin yleinen vuotuinen peruskorjaustaso; d) riippumattomat, helposti käytettävissä olevat ja maksuttomat PE v /127 AM\ docx

13 16 EUVL L 315, , s. 13. energianeuvontapalvelut, joilla tuetaan kansalaista energiaa säästävissä peruskorjaushankkeissa, mukaan lukien pitkälle menevät tai asteittaiset pitkälle menevät peruskorjaukset, materiaalien ja teknologioiden valinta, rahoitusvälineet ja energiatehokkuustulosten seuranta; e) tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden, julkisten laitosten, mukaan lukien kunnat, ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi; f) toimintalinjat ja toimet, joiden tavoitteet voidaan määritellä ja jotka koskevat energiatehokkuudeltaan heikoimpia kansallisen rakennuskannan osia, energiaköyhyyden koettelemia kotitalouksia ja kotitalouksia, joiden ongelmana ovat peruskorjauksia koskevat jakautuneet kannustimet; g) toimintalinjat ja toimet, joiden tavoitteet voidaan määritellä ja jotka kohdistuvat kaikkiin julkisiin rakennuksiin, myös julkisten viranomaisten omistamiin, käyttämiin tai johtamiin rakennuksiin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, oppilaitoksiin ja sosiaalisiin vuokra-asuntoihin; h) näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä, mukaan lukien muiden kuin energiaan liittyvien hyötyjen, kuten ilmanlaadun paranemisen, terveyden edistämisen, energiaköyhyyden vähentämisen, tuottavuuden lisääntymisen, energiaturvallisuuden edistämisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen, taloudellinen arvo; i) yleiskuvaus rakennus- ja energiatehokkuusalan osaamista ja koulutusta edistävistä nykyisistä ja suunnitelluista kansallisista aloitteista, joilla varmistetaan, että työvoimalla on energiasiirtymän saavuttamisessa tarvittavat taidot. AM\ docx 13/127 PE v01-00

14 Perustelu Pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa on pantava täysimääräisesti täytäntöön energiatehokkuus ensin -periaate. Lähes nollanenergiarakennuskannan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskeva tavoite on muutettava jäsenvaltioiden toimiksi, joilla saadaan aikaan tarvittava peruskorjausvauhti ja joissa keskitytään energiatehokkuudeltaan heikoimpiin rakennuksiin, julkisiin rakennuksiin yleisesti sekä energiaköyhyydessä elävien kotitalouksien käyttämiin rakennuksiin. Riippumattomien energia-alan asiantuntijapalvelujen, osaamisaloitteiden ja peruskorjausten muiden kuin energiahyötyjen huomioon ottamisen on oltava olennainen osa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita. 167 Stanislav Polčák 1 artikla 1 kohta 2 alakohta a alakohta 2 a artikla 1 kohta a) Artiklan 1 kohdan muodostaa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU 16 4 artikla, sen viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta; a) Lisätään 1 kohta seuraavasti: 1. Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin korjausstrategia, jolla pannaan liikkeelle investointeja sekä julkisen että yksityisen kansallisen asuin- ja liikerakennuskannan korjaamiseen ja jolla pyritään kannustamaan ja ohjaamaan rakennuskannan vähähiilisyyteen vuoteen 2050 mennessä. Tähän strategiaan on sisällyttävä a) sellainen yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan; b) rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjaamista koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen tunnistaminen; c) toimintalinjat ja toimenpiteet, joilla edistetään rakennusten PE v /127 AM\ docx

15 16 EUVL L 315, , s. 13. kustannustehokkaita pitkälle meneviä perusparannuksia, mukaan lukien vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset; d) yksittäisiä rakennuksia koskevien peruskorjauspassien tai vastaavien toimenpiteiden, kuten uusien energiatehokkuusmittausten käyttöönotto; e) tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi; f) näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä. 168 Eleonora Evi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano 1 artikla 1 kohta 2 alakohta a alakohta 2 a artikla 1 kohta a) Artiklan 1 kohdan muodostaa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU 16 4 artikla, sen viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta; a) Lisätään 1 kohta seuraavasti: 1. Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategia investointien saamiseksi käyttöön kansallisen sekä julkisten että yksityisten asuin- ja liikerakennusten kannan peruskorjauksessa. Tähän strategiaan on sisällyttävä a) sellainen yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka perustuu AM\ docx 15/127 PE v01-00

16 16 EUVL L 315, , s. 13. tarvittaessa tilastolliseen otantaan; b) rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjaamista koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen tunnistaminen; c) toimintalinjat ja toimenpiteet, joilla edistetään rakennusten kustannustehokkaita pitkälle meneviä perusparannuksia, mukaan lukien vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset; d) julkiset energianeuvontapalvelut kansalaisille näiden tukemiseksi peruskorjaushankkeissa, mukaan lukien pitkälle menevät perusparannukset. Kyseisten energianeuvontapalvelujen on toimittava ainoastaan kansalaisten etujen mukaisesti, niiden on oltava helposti käytettävissä, katettava kaikki peruskorjauksen vaiheet ja niissä on tehtävä ennakkotarkastus peruskorjauspassien laatimiselle; e) tulevaisuudennäkymät kansalaisten, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi; f) näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä, mukaan lukien energiatehokkuuden paranemisesta ja sisäilman paranemisesta johtuvat terveydelliset ja sosioekonomiset hyödyt; g) ennuste energiatehokkuutta koskevista kohdennetuista julkisista investoinneista pienituloisten ja energiaköyhien kotitalouksien käyttämissä asuinrakennuksissa. PE v /127 AM\ docx

17 Perustelu New letter (d): Energy advice as a free and tailor-made service offered to citizens by the public authorities should be an integral part of the long-term renovation strategies. Such a service could support owners along the renovation path of their homes. Letter (f): wider socio-economic benefits from improved energy efficiency and improved indoor environment conditions should also appear in the evidence-based estimations of expected energy savings to be included in the strategy. New letter (g): the long-term renovation strategies should address the issue of energy poverty as a priority. 169 Damiano Zoffoli, Massimo Paolucci, Simona Bonafè 1 artikla 1 kohta 2 alakohta a alakohta 2 a artikla 1 kohta a) Artiklan 1 kohdan muodostaa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU 16 4 artikla, sen viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta; a) Lisätään 1 kohta seuraavasti: 1. Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin peruskorjausstrategia, jolla pannaan liikkeelle investointeja sekä julkisen että yksityisen kansallisen asuinja liikerakennuskannan korjaamiseen ja jolla pyritään kannustamaan ja ohjaamaan rakennuskannan vähähiilisyyteen vuoteen 2050 mennessä. Tähän strategiaan on sisällyttävä a) sellainen yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan; b) rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjaamista koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen ja toimien määrittäminen; c) toimintalinjat ja toimenpiteet, joilla edistetään rakennusten kustannustehokkaita pitkälle meneviä perusparannuksia ja energiatehokkuustoimia, mukaan lukien AM\ docx 17/127 PE v01-00

18 16 EUVL L 315, , s. 13. vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset; d) tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi; e) näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä; f) peruskorjausta täydentävät ja/tai sille vaihtoehtoiset toimenpiteet, kuten energiatehokkuussopimukset, kuluttajien käyttäytymisen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, liitäntä tehokkaisiin kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmiin. 170 Anneli Jäätteenmäki 1 artikla 1 kohta 2 alakohta a alakohta 2 a artikla 1 kohta a) Artiklan 1 kohdan muodostaa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU 16 4 artikla, sen viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta; a) Lisätään 1 kohta seuraavasti: 1. Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin peruskorjausstrategia, jolla pannaan liikkeelle investointeja sekä julkisen että yksityisen kansallisen asuinja liikerakennuskannan korjaamiseen ja jolla pyritään kannustamaan ja ohjaamaan rakennuskannan vähähiilisyyteen vuoteen 2050 mennessä. Tähän strategiaan on sisällyttävä a) sellainen yleiskatsaus kansallisesta PE v /127 AM\ docx

19 16 EUVL L 315, , s. 13. rakennuskannasta, joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan; b) rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjaamista koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen tunnistaminen; c) toimintalinjat ja toimenpiteet, joilla edistetään rakennusten kustannustehokkaita pitkälle meneviä perusparannuksia, mukaan lukien vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset; d) tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi; e) näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä. Perustelu Vakaat pitkän aikavälin strategiat ovat välttämättömiä, jos Euroopan rakennuskannasta halutaan tehdä vähähiilistä. Tehottomat rakennukset on tunnistettava ennen kuin pääomaa voidaan käytännössä osoittaa. Yksittäisten rakennusten osalta analyysi sisältää tavallisesti lämmityksen, sanitaation, ilmanvaihdon ja sähkö- ja viestintäjärjestelmät. Lisäksi se sisältää usein ikkuna-, julkisivu- ja kattoremonttisuunnitelmat sekä tarvittaessa hissiremonttisuunnitelmat. 171 Eleonora Evi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan AM\ docx 19/127 PE v01-00

20 jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet. Täysin hiilettömän rakennuskannan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä jäsenvaltioiden on varmistettava, että a) energiatehokkuus ensin -periaatteen mukaisesti rakennuskannan energiantarvetta vähennetään vähintään 80 prosenttia vuoden 2010 tasosta; b) rakennuskannan jäljellä oleva energiantarve katetaan uusiutuvalla energialla; c) rakennuskanta yhdistetään täysin hiilettömään energiajärjestelmään, joka perustuu uusiutuvan energian tuotantoon. Perustelu Komission ehdotus on lähtökohta. Siinä ei kuitenkaan ole todellista määritelmää vuoteen 2050 mennessä saavutettavasta pitkän aikavälin tavoitteesta. Ehdotuksen käsite vähähiilisyydestä on liian epämääräinen, joten se mahdollistaa erilaisia tulkintoja kansallisella tasolla. Kaikissa pitkän aikavälin tavoitteissa on oltava selkeä lopputavoite, jotta toimenpiteitä voidaan jaksottaa, saada investointeja liikkeelle ja saada sidosryhmiltä tukea. Direktiivissä olisi esitettävä selkeästi, mitä hiilen vähentäminen vuoteen 2050 mennessä tarkoittaa. 172 Damiano Zoffoli, Simona Bonafè, Massimo Paolucci 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan PE v /127 AM\ docx

21 jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan täysin hiiletöntä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet. Jäsenvaltioiden on välitavoitteita asettaessaan määriteltävä, miten ne edistävät mahdollisuuksia saavuttaa EU:n sitova 40 prosentin energiatehokkuustavoite vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 koskevan unionin tavoitteen mukaisesti. Lisäksi pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassa on esitettävä erityistoimenpiteitä ja rahoitusvälineitä, joilla vähennetään energiantarvetta ja edistetään energiaköyhyyden lieventämistä. 173 Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan, jota on päivitettävä viiden vuoden välein, jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet, ja otettava AM\ docx 21/127 PE v01-00

22 huomioon, että niiden yhteenlasketut kansalliset osuudet unionin vuoden 2030 lopullisessa energiantarpeesta eivät ole yli 169 Mtoe asunnoissa ja 108 Mtoe muissa kuin asuinrakennuksissa. 174 Sirpa Pietikäinen 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin tavoitteen varmistaa erittäin energiatehokas ja vähähiilinen rakennuskanta, joka vastaa vähintään lähes nollaenergiavaatimusta, ja mahdollisuuksien mukaan pitkän aikavälin tavoitteen siitä, että suurin osa rakennuksista on energiapositiivisia, ja vuodeksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet. Perustelu Vähähiilisen rakennuskannan varmistamiseksi kaikkien peruskorjausten aivan vähimmäisenä vaatimuksena olisi oltava lähes nollaenergiavaatimus. Jäsenvaltioille olisi myös annettava valtuudet harkita tämän vaatimuksen ylittämistä pitkän aikavälin strategioissaan ja harkita rakennustensa enemmistön muuttamista energiapositiivisiksi rakennuksiksi. 175 Jørn Dohrmann PE v /127 AM\ docx

23 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin tavoitteen parantaa huomattavasti kansallisen rakennuskantansa energiatehokkuutta hiilen vähentämistä koskevan yleisen tavoitteen edistämiseksi ja vuodeksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet. 176 Karl-Heinz Florenz, Bendt Bendtsen, Peter Liese, Birgit Collin-Langen, Annie Schreijer-Pierik, Norbert Lins, Peter Jahr 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan erittäin energiatehokasta ja vähähiilistä kansallista rakennuskantaa ja rakennusten teknisiä järjestelmiä koskevan pitkän aikavälin tavoitteen sekä vuosiksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet. Or. de AM\ docx 23/127 PE v01-00

24 Perustelu Rakennuksen vaipan lisäksi myös esimerkiksi rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien tulisi olla energiatehokkaita ja vähähiilisiä. Vuodelle 2040 asetettavan välitavoitteen avulla parannetaan ennakoitavuutta ja helpotetaan vuodelle 2050 asetetun pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista. 177 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 1 a kohta (uusi) Jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa on keskityttävä yksityiseen asuinrakennuskantaan ja erityisesti yksityiseen sosiaaliseen asuinrakennuskantaan, koska asuinrakennuskanta muodostaa 75 prosenttia Euroopan käytössä olevasta kokonaisrakennuskannasta, koska asuinrakennuksista 80 prosenttia on yksityisomistuksessa useimmissa jäsenvaltioissa ja koska yksityisen asuinrakennuskannan ja erityisesti vanhojen rakennusten vähähiiliseksi muuttamisen esteenä on rahoituksellisten kannustinjärjestelmien puute, sillä rakennusten omistajien on suoritettava erityisesti rakennuksen energiatehokkuuteen tähtääviä korjaustöitä, joita varten on tehtävä merkittäviä investointeja ilman, että niistä saadaan välitöntä etua tai hyötyä. Or. fr 178 Jørn Dohrmann PE v /127 AM\ docx

25 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 1 a kohta (uusi) Jäsenvaltioiden on kartoitettava nykyinen rakennuskantansa iän, tyypin ja energiatoimituksen mukaan, jotta voidaan laatia sitovat välitavoitteet ja toimenpiteet peruskorjaustarpeita varten, ottaen huomioon kansallinen energiajärjestelmä. Jäsenvaltioiden on seurattava edistymistään välitavoitteiden saavuttamisessa. Havainnot on annettava yleisön saataville vähintään kolmen vuoden välein, jolloin komissiolle on myös toimitettava strategian päivitys. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategiasta järjestetään julkinen kuuleminen vähintään kolme kuukautta ennen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian toimittamista komissiolle. Julkisen kuulemisen tuloksista on julkaistava tiivistelmä strategian liitteenä. 179 Eleonora Evi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 1 a kohta (uusi) Pitkän aikavälin peruskorjausstrategioihin on liitettävä kansalliset toimintasuunnitelmat. Jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa esitetään pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa vahvistettujen tavoitteiden AM\ docx 25/127 PE v01-00

26 Perustelu saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa, arviointia ja edistymisen seurantaa koskevat toimenpiteet. Yleisön on osallistuttava kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY vaatimusten mukaisesti. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa esitetyt toimenpiteet kansallisten rakennuskantojen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi ja edistymisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi olisi esitettävä selkeästi kansallisella tasolla laadittavissa toimintasuunnitelmissa. Yleisön osallistuminen kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen ja hyväksymiseen on varmistettava. 180 Francesc Gambús 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 1 a alakohta (uusi) Jäsenvaltioiden on täsmennettävä, kuinka niiden tavoitteet auttavat saavuttamaan direktiivin 2012/27/EU mukaisen 30 prosentin energiatehokkuustavoitteen vuoteen 2030 mennessä, direktiivin 2009/28/EU mukaisen uusiutuvien energialähteiden unionia koskevan tavoitteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen. Or. es PE v /127 AM\ docx

27 181 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 1 a kohta (uusi) Jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita varten on toteutettava etukäteen kansallisten rakennuskannan analyysi, jossa otetaan huomioon erityisesti yleisin kiinteistötyyppi sekä rakennuskannan ikä. Jäsenvaltiot voivat kohdentaa peruskorjausstrategiansa johonkin tiettyyn rakennusluokkaan. Or. fr 182 Eleonora Evi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 1 a kohta (uusi) Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen peruskorjauksia koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen osalta jäsenvaltioiden on otettava käynnistyskohdissa käyttöön peruskorjausvelvoitteet keinona poistaa energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset asteittain 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä. AM\ docx 27/127 PE v01-00

28 Perustelu Vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimintalinjoja ja toimenpiteitä, joilla parannetaan nykyisen rakennuskannan peruskorjausvauhtia. Käynnistyskohdissa tehtävä peruskorjaus olisi otettava käyttöön vuoteen 2023 mennessä. Joustavuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi päätettävä, mihin käynnistyskohtiin puututaan ja mikä energiatehokkuuden taso peruskorjausten jälkeen olisi saatava aikaan. 183 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 1 a kohta (uusi) Jäsenvaltioiden on pyrittävä peruskorjausstrategioissaan mahdollisuuksien sekä rahoitusvalmiuksiensa mukaan suosimaan rakentamista koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon rakennuksen vaippa ja jossa pyritään perusteellisen peruskorjauksen avulla noin 60 prosentin kokonaisenergiasäästöihin. Tällaisessa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa on otettava huomioon erityisesti lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, jotka muodostavat 50 prosenttia Euroopan unionin vuotuisesta energiankulutuksesta, sekä ilmastointi- ja valaistusjärjestelmät uusiutuvien energialähteiden, kuten lämpöpumppujen ja biomassan, käytön lisäämisen sekä lämpöeristyksen optimaalisen käytön avulla. Jäsenvaltioiden ei kuitenkaan pidä kannustaa järjestelmien, kuten erityisesti kotivalaistusjärjestelmien, laajamittaisia vaihtosuunnitelmia, joista voi syntyä merkittävästi jätteitä ja joista aiheutuu vahinkoa ympäristölle. Or. fr PE v /127 AM\ docx

29 184 Gerben-Jan Gerbrandy 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Välitavoitteiden on oltava asianmukaisesti perusteltuja ja ne on voitava mitata ja todentaa. 185 Miriam Dalli 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet ja nopeuttavat sähköajoneuvojen käyttöönottoa. AM\ docx 29/127 PE v01-00

30 186 Mireille D'Ornano, Sylvie Goddyn, Jean-François Jalkh 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on kansallisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi selkeät toimenpiteet, jotka on asetettu vuodeksi 2030 ja joissa otetaan huomioon vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin tavoite. Or. it 187 Françoise Grossetête, Michel Dantin, Angélique Delahaye 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet. PE v /127 AM\ docx

31 188 Francesc Gambús 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 artikla 2 kohta 1 alakohta Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet. Or. es 189 Christofer Fjellner 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 2 alakohta Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Poistetaan. Perustelu Jäsenvaltioiden on määritettävä pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa tavoitteet. 190 Gerben-Jan Gerbrandy AM\ docx 31/127 PE v01-00

32 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 2 alakohta Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Terveellisen sisäilman takaamiseksi ja säilyttämiseksi jäsenvaltioiden on kartoitettava rakennusten peruskorjauksista terveydelle ja mukavuudelle johtuvat odottamattomat ja ei-toivotut sivuvaikutukset ja puututtava niihin. 191 Francesc Gambús 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 artikla 2 kohta 2 alakohta Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla edistetään myös energiaköyhyyden lieventämistä edellyttäen, että käytössä on selkeä määritelmä, johon sisältyvät indikaattorit ovat hyvin määriteltyjä. Sen vuoksi on kannustettava tarvittaviin toimiin ryhtymistä energiaköyhyyden määritelmän laatimiseksi unionin tasolla. Or. es 192 Miriam Dalli PE v /127 AM\ docx

33 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 2 alakohta Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä ja esitettävä etenemissuunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet sosiaalisten vuokra-asuntojen kannan peruskorjausta varten. 193 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 2 kohta 2 alakohta Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden, jossa elää noin 10 prosenttia Euroopan kotitalouksista, lieventämistä. Or. fr 194 Françoise Grossetête, Michel Dantin, Angélique Delahaye 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 2 kohta 2 a alakohta (uusi) 2 a. Pitkän aikavälin strategialla on myös kannustettava älykkäiden teknologioiden käyttöönottoa AM\ docx 33/127 PE v01-00

34 rakennusalalla, ja sen on katettava aloitteet, joilla pyritään parantamaan älykkäiden ja liitettyjen teknologioiden käyttöönottoa rakennuksissa koskevaa osaamista ja koulutusta, sekä toimintalinjat ja toimet, joilla pyritään nopeuttamaan teknologista siirtymistä älykkäisiin ja liitettyihin rakennuksiin. 195 Karl-Heinz Florenz, Peter Liese, Annie Schreijer-Pierik 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 3 kohta a alakohta a) liitetään hankkeita yhteen, jotta investoijien on helpompi rahoittaa 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja peruskorjauksia; a) avustetaan hankkeiden kehittäjiä energian peruskorjaushankkeiden valmistelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa sekä mekanismeissa, joilla liitetään hankkeita yhteen, jotta investoijien on helpompi rahoittaa 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja peruskorjauksia; 196 Karl-Heinz Florenz, Peter Liese, Annie Schreijer-Pierik 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 3 kohta b alakohta b) vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta; ja b) vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta esimerkiksi tukemalla energian peruskorjauksiin PE v /127 AM\ docx

35 liittyvien lainatason tehokkuustietojen julkistamista, energiatehokkuuden omaisuusarvojen lisäämiseen liittävän arvostuskehyksen kehittämistä ja kannustamalla energian peruskorjauksiin liittyvien hyödykekokonaisuuksien jälleenrahoitusta; ja 197 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 3 kohta b alakohta b) vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta; ja b) vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta erityisesti, kun kyse on vuokrattavista asuinrakennuksista, jotka muodostavat noin 40 prosenttia asuinrakennuksista Euroopan unionissa, erityisesti tukemalla innovatiivisten pankkiratkaisujen tarjontaa; ja Or. fr 198 Karl-Heinz Florenz, Bendt Bendtsen, Peter Liese, Birgit Collin-Langen, Annie Schreijer-Pierik, Peter Jahr 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 3 kohta b a alakohta (uusi) b a) otetaan käyttöön helposti saatavissa olevia ja avoimia AM\ docx 35/127 PE v01-00

36 Perustelu neuvontavälineitä, kuten kuluttajille tarkoitettuja keskitettyjä asiointipisteitä, joissa annetaan tietoa rakennusten peruskorjauksiin käytettävissä olevien rahoitusvälineiden rakenteesta ja saatavuudesta ja autetaan kuluttajia rakennusten energiatehokkuutta parantavissa toimenpiteissä; ja Jäsenvaltioiden tulisi perustaa paikallisen tai alueellisen tason keskitettyjä asiointipisteitä, joiden tarkoituksena on tarjota asiakkaille saman katon alla tietoa ja teknistä tukea rahoituksen rakenteesta ja saatavuudesta sekä energiansäästön seurannasta. Näiden asiointipisteiden avulla tulisi luoda enemmän hankkeita itse paikalla sekä vahvoja ja luotettavia kumppanuuksia paikallisten toimijoiden (esim. pk-yritysten) kanssa. Or. de 199 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 3 kohta c alakohta c) hyödynnetään julkista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja tai voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin. ; c) hyödynnetään julkista, eurooppalaista tai kansallista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja tai voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin. ; Or. fr 200 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta 2 a artikla 3 kohta c alakohta PE v /127 AM\ docx

37 c) hyödynnetään julkista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja tai voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin. ; c) hyödynnetään julkista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja signaalien avulla tai voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin. ; Or. fr 201 Francesc Gambús 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 3 kohta c a alakohta (uusi) c a) kehitetään monitasoista hallintoa, jossa ovat mukana alueet ja mahdollisuuksien mukaan paikalliset hallintoyksiköt ja jossa hyödynnetään myös kokemuksia, joita on saatu rakennusten energiatehokkuuden alalla toteutetuissa hankkeissa, joita ovat esimerkiksi MARIE, SHERPA, ELIH- MED ja PROFORBIOMED. Or. es 202 Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Sylvie Goddyn 1 artikla 1 kohta 2 alakohta b alakohta (uusi) 2 a artikla 3 a kohta (uusi) 3 a. Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään energiatehokkuuspolitiikan tarpeisiin käytettävissä olevia varoja, AM\ docx 37/127 PE v01-00