Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. joulukuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. joulukuuta 2016 (OR. en) 15433/16 SAATE Lähettäjä: CLIMA 179 ENV 793 MI 789 ENT 228 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 30. marraskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2016) 749 final KOMISSION KERTOMUS määräyksien, standardien ja lainsäädännön aiheuttamista ympäristöystävällisten teknologioiden käytön esteistä jäähdytyksessä, ilmastoinnissa sekä lämpöpumpuissa ja solumuoveissa Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 749 final. Liite: COM(2016) 749 final 15433/16 pt DGE 1B FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 749 final KOMISSION KERTOMUS määräyksien, standardien ja lainsäädännön aiheuttamista ympäristöystävällisten teknologioiden käytön esteistä jäähdytyksessä, ilmastoinnissa sekä lämpöpumpuissa ja solumuoveissa FI FI

3 1. JOHDANTO Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/ mukaan niiden fluorihiilivetyjen (HFC-kaasut) määriä, jotka yritykset voivat EU:ssa saattaa markkinoille, ts. tuoda maahan tai tuottaa, on vähennettävä. Tämän ansiosta näiden voimakkaiden kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät. Määriä on vähennetty vuodesta Niiden fluorihiilivetyjen määrä, joka voidaan vuosittain saattaa markkinoille, vähenee vuoteen 2030 mennessä 79 prosentilla vuosien määriin verrattuna. Tämän seurauksena päästöjen kokonaismäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä yhteen kolmasosaan määrästä, joka syntyisi ilman mitään vähennyksiä 2. Tällä voidaan siis merkittävästi edistää sitä, että Euroopan unioni saavuttaa laajemmat ilmastotavoitteensa 3. Fluorihiilivetypäästöjä rajoitetaan myös maailmanlaajuisesti. Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan puitteissa on tänä vuonna päästy sopimukseen siitä, että fluorihiilivetyjen käytöstä ja tuotannosta luovutaan asteittain kaikkialla maailmassa. Fluorihiilivedyistä luopuminen helpottaa Pariisin sopimuksen mukaisten maailmanlaajuisten kasvihuonepäästövähennysten toteutumista 4. Fluorihiilivetyjä sisältäviä laitteita ja tuotteita valmistavien tahojen on näin ollen siirryttävä käyttämään ilmastolle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Viime vuosien nopea teknologinen kehitys on mahdollistanut sen, että monien tuotteiden ja laitteiden valmistuksessa voidaan siirtyä käyttämään tarkoituksenmukaisia, entistä energiatehokkaampia vaihtoehtoja, joilla on lisäksi erittäin pieni lämmitysvaikutus (Global Warming Potential, GWP) 5. On kuitenkin mahdollista, että muut kuin teknologiset esteet vaikeuttavat tällaisten ilmastoystävällisempien teknologioiden käyttöönottoa ja johtavat tarpeettoman korkeisiin kustannuksiin. Lainsäätäjät päättivät pyytää komissiota selvittämään ilmastoystävällisten teknologioiden markkinoille saattamista mahdollisesti rajoittavia tekijöitä, jotta fluorihiilivetyjen käytöstä poistamiseen tähtäävät toimenpiteet kyettäisiin panemaan täytäntöön sujuvalla, haitat minimoivalla ja vihreiden teknologioiden kehittämistä edistävällä tavalla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 517/ artiklan 6 kohdan mukaan komission on "koottava jäsenvaltioilta saatavien tietojen pohjalta tietoja jäsenvaltioiden kansallisista 1 EUVL L 150, , s Commission Staff Working Paper: Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Impact assessment - Review of Regulation (EC) No 842/2006 on certain fluorinated greenhouse gases, , SWD(2012) 364 final (Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Arvio vaikutuksista tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen (EY) N:o 842/2006 uudelleentarkastelu, , SWD(2012) 364, lopullinen). 3 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille , COM/2014/015, lopullinen: 4 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Pariisin jälkeen: arvio Pariisin sopimuksen vaikutuksista oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta, (COM(2016) 110, lopullinen): EN-F1-1.PDF 5 Study on alternatives for high ambient temperatures (Tutkimus korkeissa ympäristölämpötiloissa toimivista vaihtoehdoista), Öko-Recherche, Marraskuu 2014: 2

4 määräyksistä, standardeista tai lainsäädännöstä, jotka koskevat sellaisia korvaavia tekniikoita, joissa käytetään fluorattujen kasvihuonekaasujen vaihtoehtoja jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa sekä solumuoveissa." Komissio julkaisee kerättyjä tietoja koskevan yhteenvetokertomuksen viimeistään 1. tammikuuta Kansallisen tason tilannetta koskevan analyysin lisäksi tässä kertomuksessa käsitellään Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla voimassa olevaa lainsäädäntöä ja standardeja, sillä näissä standardeissa asetetaan yritysten laajalti käyttämät laitteiden turvallista käyttöä Euroopassa koskevat vertailuarvot. Myös monet kehittyvät maat hyväksyvät eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja ja tekevät niiden noudattamisesta pakollista oman lainsäädäntönsä kautta. Jos tällaisilla standardeilla näin ollen asetetaan perusteettomia esteitä ilmastoystävällisten teknologioiden käyttöönotolle, ulottuvat niiden kielteiset vaikutukset huomattavasti pelkkää EU-aluetta laajemmalle markkina-alueelle. Helpottaakseen näiden asioiden käsittelyä komissio on asetuksen (EU) 517/2014 hyväksymisen jälkeen toteuttanut laajoja kuulemisia eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien edellä mainitun asetuksen 23 artiklan mukaisen kuulemisfoorumin, sekä palkannut ulkopuolisen konsultin suorittamaan asiaa koskevan arvioinnin ja keräämään asiaa koskevaa tietoa jäsenvaltioiden viranomaistahoille osoitetun kyselyn avulla. Tämän kertomuksen laadinnassa on hyödynnetty edellä mainitun arviointi- ja konsultointiprosessin aikana kerättyjä tietoja. 2. MÄÄRÄYSTEN, STANDARDIEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN MERKITYS Määräyksillä, standardeilla ja lainsäädännöllä voidaan välillisesti vaikuttaa fluorihiilivedyille tarjolla olevien vaihtoehtojen käyttöön, mikäli niihin on kirjattu sellaisia jonkin laitteen tai laiteosan suunnittelua tai valmistusta, asentamista, huoltoa, ylläpitoa tai purkamista koskevia vaatimuksia, joita ei ole mahdollista toteuttaa vaihtoehtoista teknologiaa soveltaen. Vaikka käyttökelpoiset vaihtoehtoiset teknologiat saattavat usein olla ilmastolle vähemmän haitallisia ja tavanomaisia teknologioita energiatehokkaampia, niillä on omat rajoituksensa, jotka voivat koskea esimerkiksi syttyvyyttä, materiaalien huonoa yhteensopivuutta ja toksisuutta, tai niiden käyttö voi edellyttää tavanomaista korkeampien käyttöpaineiden ylläpitämistä. Kyseisiä ongelmia on kuitenkin yleensä mahdollista helpottaa tuotesuunnittelulla ja huoltamalla laitteita asianmukaisella tavalla. Käyttökelpoisiin, ilmastolle vähemmän haitallisiin vaihtoehtoihin lukeutuvat: hiilidioksidi (CO 2 ), ammoniakki (NH 3 ), hiilivedyt ja tyydyttymättömät fluorihiilivedyt (HFO-kaasut). Samalla kun huolehditaan riskien minimoimisesta ja siitä, ettei turvarajoja ylitetä, olisi standardeja, määräyksiä ja lainsäädäntöä mukautettava tekniikan kehitykseen sekä fluorihiilivetyjen käytöstä poistamisen ja Pariisin sopimuksen puitteissa sallittava ympäristöystävällisempien teknologioiden käyttö, jos se on turvallista. 2.1 Yleiskatsaus Euroopan tason lainsäädäntöön ja standardeihin Tuotteiden ja laitteiden valmistajien, asentajien ja loppukäyttäjien on noudatettava suurta määrää Euroopan tasolla sovellettavia lakeja ja standardeja. Osa näistä vaatimuksista koskee 3

5 jäähdytys- tai paisuteaineiden turvallista käyttöä. Suurin osa ei kuitenkaan liity suoraan minkään tietyn jäähdytysaineen tai paisuteaineen käyttöön, vaan niiden soveltamisalaan kuuluu yleiseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Eurooppalaisten standardien asettamisesta vastaavat kaksi eurooppalaista standardointijärjestöä, CEN ja CENELEC. Standardeihin sisällytettävien teknisten eritelmien määrittelyyn osallistuu näiden ohella suuri joukko teollisuuden sidosryhmien edustajia. Päinvastoin kuin säädöksiä, standardeja ei ole pakko noudattaa (ellei niitä ole erityisesti sisällytetty lainsäädäntöön tai kaupallisiin sopimuksiin), mutta lähes kaikkien laitteiden kohdalla asianmukaisen eurooppalaisen standardin noudattamista pidetään yleisesti hyväksyttynä merkkinä siitä, että kyseinen laite on turvallinen käyttää. Tämän vuoksi, vaikka standardien noudattaminen ei olekaan pakollista, standardeja sovelletaan erittäin laajalti, ja niillä on erittäin suuri merkitys. Osa Euroopan tasolla käytössä olevista standardeista on lisäksi yhdenmukaistettu yleismaailmallisten standardien, kuten IEC- ja ISO-standardien kanssa. Tärkeimpien jäähdytys- ja paisuteaineiden käyttöä koskevien standardien yleistiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: Yhteenveto Euroopan tasolla voimassa olevista jäähdytys-, ilmastointi-, lämpöpumppu- ja solumuovialoja koskevista standardeista Standardi EN 378: 2008 IEC EN IEC EN IEC EN EN EN Tarkoitus Refrigerating systems and heat pumps safety and environmental requirements (Jäähdytysjärjestelmät ja lämpöpumput. Turvallisuusja ympäristövaatimukset). EN 378 tärkeimpien parametrien määrittelyä koskevia käytännön ohjeita, mukaan lukien suurimmat sallitut kylmäainetäytökset. Standardi on yhdenmukainen joidenkin yllä mainittujen EU-direktiivien kanssa. Safety requirements for household and similar electrical appliances (Kotitalouksissa käytettäviä ja muita vastaavia sähkölaitteita koskevat turvallisuusvaatimukset) Safety requirements for electrical heat pumps, air conditioners, and dehumidifiers (Sähkökäyttöisiä lämpöpumppuja, ilmastointilaitteita ja ilmankuivaimia koskevat turvallisuusvaatimukset) Safety requirements for commercial refrigerating appliances (Kaupallisessa käytössä olevia kylmälaitteita koskevat turvallisuusvaatimukset) Explosive atmospheres explosion prevention and protection (Räjähdysvaaralliset tilat. Räjähdyksen esto ja suojaus). Requirements for electrical systems used in potentially explosive atmospheres (Mahdollisesti räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä sähköjärjestelmiä koskevat vaatimukset). Sisältää suuren määrän standardeja, joista osa koskee suoraan myös jäähdytys- ja 4

6 ilmastointilaitteita ja lämpöpumppuja. EN Non-electrical equipment for use in potentially explosive atmospheres (Räjähdysvaarallisten tilojen muut kuin sähkölaitteet). Keskeisimmät jäähdytystä, ilmastointia ja lämpöpumppuja koskevat standardit ovat EN 378 ja tähän nähden ensisijaiset tuotestandardit IEC EN (ilmastointilaitteet) ja IEC EN (kiinteät ja erilliset jäähdytyslaitteet). Standardia EN 378 on muutettu äskettäin. Sitä vastaava kansainvälinen standardi on standardi ISO Kansainvälisten standardien IEC ja IEC muuttamista koskevia neuvotteluja käydään parhaillaan asiaa käsittelevissä IEC-komiteoissa. Kun uusitut standardit on hyväksytty, kyseisiä standardeja vastaavia eurooppalaisia standardeja IEC EN ja IEC muutetaan todennäköisesti vastaavasti. Euroopan tasolla kyseisten standardien sisällöistä vastaavat tekniset komiteat ovat CEN/TC 182 "Refrigeration systems, safety and environmental requirements" (Jäähdytysjärjestelmät, turvallisuus- ja ympäristövaatimukset) ja CLC/TC 61 "Safety of household and similar electrical appliances" (Kotitalouskäytössä olevien- ja muiden vastaavien laitteiden turvallisuus). 2.2 Jäsenvaltioilta saadut kansallisia määräyksiä, standardeja ja lainsäädäntöä koskevat tiedot Tutkimustietojen 6 perusteella suurimmassa osassa jäsenvaltioita ei ole voimassa sellaisia määräyksiä, standardeja tai säädöksiä, jotka asettaisivat Euroopan tason vastaavia rajoituksia tiukempia rajoitteita. On erityisen tärkeä huomata, ettei yksikään jäsenvaltio ole ilmoittanut mistään sellaisesta kansallisesta määräyksestä tai säädöksestä, joka estäisi siirtymisen ilmastolle vähemmän haitallisten paisuteaineiden käyttöön. Yksikään jäsenvaltio ei myöskään raportoinut mitään merkittäviä, eurooppalaisia rajoituksia tiukempia ammoniakin tai hiilidioksidin jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa tai lämpöpumpuissa tapahtuvaa käyttöä koskevia rajoituksia, joskin muutamat sidosryhmäedustajat mainitsivat Ranskassa voimassa olevat, ammoniakin käyttöä rajoittavat säädökset 7. Osa jäsenvaltioista raportoi lisäksi herkästi syttyvien jäähdytysaineiden, kuten hiilivetyjen ja HFO-kaasujen, käyttöön liittyviä rajoituksia: Italia, Ranska ja Espanja raportoivat useista kansallisista asetuksista, jotka asettavat tiukkoja rajoituksia syttyvien jäähdytysaineiden käytölle tietyntyyppisissä julkisissa rakennuksissa. Asetuksiin sisältyvät vaatimukset ovat huomattavasti tiukempia kuin tällaista käyttöä koskeviin kansainvälisiin standardeihin, kuten standardeihin EN 378 ja ISO 5149, kirjatut vaatimukset. Ruotsi raportoi, että herkästi syttyvien jäähdytysaineiden käyttö edellyttäisi nykyistä laajempia riskikartoituksia, minkä myötä myös aikaa ja varoja kuluisi nykyistä enemmän. 6 Vastauksien kattavuus: 24 jäsenvaltiota, jotka kattavat 95 % EU:n väestöstä 7 Ks. kuulemisfoorumin 1. kokous, 10 päivänä syyskuuta 2015: 5

7 Useissa jäsenvaltioissa paikalliset rakennus- ja paloturvallisuusmääräykset sekä kuljetusalaa 8 ja varastointia koskevat määräykset saattavat rajoittaa syttyvien jäähdytysaineiden käyttöä erittäin merkittävällä tavalla. Rajoituksia ei sovelleta yhdenmukaisesti valtioiden sisällä. Etenkin liittovaltioissa hallintorakenteen alemmilla tasoilla saattaa olla esteitä, joita on vaikea tunnistaa tai poistaa. Jotkin alueellisen tai paikallisen tason määräykset saattavat olla tarpeettoman tiukkoja, ja usein paikallisen tason turvallisuusviranomaiset soveltavat määräyksiä oman harkintansa mukaan, mikä saattaa osaltaan vaikeuttaa syttyvien jäähdytysaineiden käyttöön ottamista. Saksa raportoi, että sen kansalliset hiilivetyjä koskevat asetukset ovat eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja lievempiä. Merkittävä osa saksalaisista loppukäyttäjistä suosii kuitenkin tiukempia eurooppalaisia standardeja. 2.3 Määräysten, standardien ja lainsäädännön muodostamat esteet Ammoniakin ja hiilidioksidin jäähdytyskäyttöä koskevat esteet Euroopan tai kansallisen tason määräyksillä, standardeilla tai lainsäädännöllä ei ilmeisestikään aseteta merkittäviä esteitä ammoniakin tai hiilidioksidin jäähdytyskäytölle. Nykyisellään niillä varmistetaan, että näiden aineiden jäähdytyskäyttö tapahtuu turvallisella tavalla, muttei kuitenkaan estetä näillä aineilla toimivia järjestelmiä ja laitteita saamasta nykyistä vahvempaa markkina-asemaa. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että ammoniakin jäähdytyskäytössä on noudatettava varovaisuutta, mutta suurimman osan mielestä nykyiset turvallisuusstandardit, kuten EN 378, riittävät tämän varmistamiseen. Vaikuttaa siltä, ettei suurimassa osassa jäsenvaltioita aseteta muilla määräyksillä ylitsepääsemättömiä esteitä kyseisen aineen käytölle. Myös hiilidioksidin osalta nykyisten standardien, kuten EN 378:n, ja painelaitedirektiivin voidaan katsoa tarjoavan riittävän viitekehyksen sitä hyödyntävien järjestelmien turvalliselle käytölle Syttyvien jäähdytysaineiden käyttöä koskevat esteet: hiilivedyt ja HFOkaasut Laitteiden täytöskoon (ts. jäähdytysaineen määrän) rajoittaminen on tähän asti ollut pääasiallinen ja helpoin keino syttyviin jäähdytysaineisiin liittyvien riskien minimoimiseksi. Standardeihin on varovaisuuden nimissä kirjattu vain pieniä määriä, minkä myötä myös täytöskoot ovat yleensä hyvin pieniä, esim. 150 g. Olemassa oleviin standardeihin kirjatut sallitut määrät estävät syttyvien jäähdytysaineiden käyttämisen monissa laiteluokissa, sovelluksissa ja kohteissa. Viimeisimpien standardiin 378 tehtyjen muutosten myötä kyseiseen standardiin sisältyy nyt uusi syttyvyysluokitus HFC- ja HFO-kaasuille. Luokituksen myötä standardi EN 378 sallii nyt suuremmat täytöskoot ja lisäksi kyseisten aineiden käytön aiempaa suuremmassa määrässä erilaisia sovelluksia ja kohteita. Lisäksi standardiin tehdyn, riskienhallintaa korostavan kirjauksen myötä valmistajat voivat käyttää huomattavasti aiempaa suurempia 8 Mukaan lukien tunneleissa tapahtuva käyttö 6

8 täytöskokoja, olettaen että nämä kykenevät toteuttamaan standardin edellyttämät riskienhallintatoimet joko laitteen sijaintipaikalla tai sen suunnittelussa. Vaikka edellä mainitut muutokset helpottavat HFO-kaasujen käyttöä jonkin verran, hiilivetyjen käyttöön niillä ei ole vaikutusta, ja niiden käytölle onkin edelleen hyvin merkittäviä esteitä. Seuraavat syttyvien jäähdytysaineiden, etenkin hiilivetyjen, käyttöä koskevat esteet vaativat erityistä huomiota: Edellä mainitut Euroopan tasolla sovellettavat standardit rajoittavat täytöskokoja huomattavasti enemmän kuin laitteiden turvallisen käytön varmistaminen edellyttäisi. Etenkin ihmisten mukavuuteen liittyvää jäähdyttämistä ja maan alle sijoitettavia laitteita koskevat täytöskokorajoitukset vaikuttavat tarpeettoman tiukoilta. Joidenkin syttyviä jäähdytysaineita käyttävien laitteiden järjestelmien ja toimintojen suunnittelussa ei ole huomioitu kaikkia riskejä täysin kattavasti, ja tämän vuoksi kyseisille laitteille ei ole mahdollista määrittää turvallisia täytöskokoja. Vaikka nykyiset säännöt mahdollistavat laitekohtaisten riskikartoitusten toteuttamisen joillekin laitteille, tällainen kartoitus aiheuttaa laitevalmistajille lisäkustannuksia. Tämän sijaan markkinoilla toimivat tahot luottavat standardeihin ja uskovat niihin sisältyvien määräysten takaavan laitteiden turvallisuuden. Kyselyfoorumiin osallistuneiden sidosryhmien edustajien mukaan ilmastolle vähemmän haitallisten teknologioiden käyttöönotto standardeja muuttamalla aiheuttaa ongelmia seuraavista syistä: Standardeja muutetaan yleensä korkeintaan viiden vuoden välein. Tästä syystä vaadittujen muutosten toteuttaminen standardeja muuttamalla on erittäin haastavaa. Esimerkiksi tuotestandardit EN ja EN perustuvat kansainvälisellä tasolla asetettaviin IEC-standardeihin. Ongelmalliseksi tämän tekee se, että EU:ssa toimivilla yrityksillä on vain rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa tällaisten standardien sisältöön. Lisäksi kyseisiin sisältöihin tehtävistä muutoksista sopiminen on erittäin hidas prosessi, minkä jälkeen kestää vielä noin 1 3 vuotta ennen kuin tällaiset muutokset saadaan kirjattua vastaaviin eurooppalaisiin tuotestandardeihin. Tämä on erittäin vakava ongelma, sillä tuotestandardien noudattaminen on ensisijaista standardin EN 378 kaltaisiin yleisstandardeihin nähden. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei useinkaan ole varaa osallistua pitkiin ja paljon resursseja vaativiin standardointiprosesseihin. Tällä hetkellä tällaisiin prosesseihin osallistuu vain muutamia hiilivetyihin erikoistuneita asiantuntijoita. Etenkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on lisäksi vaikeuksia toteuttaa sellaisia tutkimuksia ja riskianalyysejä, jotka mahdollistaisivat ilmastolle vähemmän haitallisten ratkaisujen markkinoinnin. Ulkopuolisten tahojen näkökulmasta katsottuna standardoimisprosessit ovat vaikeaselkoisia ja monimutkaisia, ja niiden lopputuloksiin on vain hyvin rajallisia vaikutusmahdollisuuksia. 7

9 Prosesseissa huomioidut riskit eivät usein vastaa todellisuutta, eikä niiden tueksi esitetä mitään empiiristä näyttöä. Loppukäyttäjät saattavat vastustaa syttyvien jäähdytysaineiden käyttöä ja valmistajat pelkäävät etenkin mahdollisia vahingonkorvausvastuita ja syttyvien aineiden huonoa mainetta. Uhkakuvat ovat erityisen voimakkaita niiden laitteiden kohdalla, joita ei huolleta säännöllisesti. Suhtautuminen aineisiin liittyviin riskeihin on kaksijakoista, ja osan yrityksistä on helppoa hyödyntää niihin liittyviä pelkoja oman teknologiansa markkinoinnissa. Joissakin jäsenvaltioissa voimassa olevilla kansallisilla määräyksillä, standardeilla tai lainsäädännöllä yksinkertaisesti kielletään syttyvien jäähdytysaineiden käyttö tietyissä laitteissa ja sovelluksissa. Näin niiden käyttö fluorihiilivetyjen korvikkeena on tehty erittäin vaikeaksi Paisuteaineet Euroopan tai kansallisen tason määräyksillä, standardeilla tai lainsäädännöllä ei aseta mitään merkittäviä esteitä ilmastolle vähemmän haitallisten paisuteaineiden käytölle. Merkittävin este näiden aineiden käyttöönotolle on niiden korkea hinta, jonka merkitystä korostaa se, että paisuteainekustannukset muodostavat hyvin merkittävän osan solumuovien kokonaiskustannuksista ja se, että niihin liittyvään tuotekehitykseen ja testaukseen käytetään paljon aikaa ja varoja PÄÄTELMÄT JA SEURAAVAT VAIHEET Jäsenvaltioiden viranomaistahoilta saatujen tietojen ja sidosryhmien edustajien kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella on pääteltävissä, että syttyvien jäähdytysaineiden käyttöä rajoittavat (eurooppalaiset ja kansainväliset) standardit muodostavat merkittävän esteen niiden hyödyntämiselle fluorihiilivetyjen korvikkeena. Jotta EU kykenisi toteuttamaan Pariisin sopimuksen nojalla EU-alueella ja kolmansissa maissa vaaditut fluorihiilivetyjen markkinoilta poistamisen ja päästöjen rajoittamisen mahdollisimman kustannustehokkaasti, edellä mainitut esteet olisi kyettävä purkamaan mahdollisimman nopeasti. Päätelmä on yhdenmukainen jo aiemmin (alustavien tietojen pohjalta kootussa) EU:n lämmitystä ja jäähdytystä koskevassa strategiassa esitetyn arvion kanssa 10. Asian kiireellisyyden vuoksi myös tässä esitettävän arvion kokoaminen aloitettiin välittömästi asetuksen (EU) N:o 517/2014 voimaan saattamisen jälkeen. Analyysi korostaa etenkin seuraavien toimenpiteiden tarpeellisuutta: Euroopan standardointijärjestöjen olisi helpotettava asianmukaisten Euroopan tasolla käytössä olevien standardien muuttamista. Kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien teollisuudenalojen ja jäsenvaltioiden edustajien, olisi esitettävä asianmukaisten 9 Osa sidosryhmien edustajista halusi painottaa, että myös standardien muuttaminen vaatii paljon aikaa ja resursseja ja saattaa vaikuttaa uusien eristystuotteiden myyntikelpoisuuteen. 10 COM(2016) 51 lopullinen. 8

10 prosessien läpiviemistä, unohtamatta niitä prosesseja, jotka on toteutettava samanaikaisesti kansainvälisellä tasolla. Yritysten ja tutkijoiden olisi kerättävä kaikki syttyvien jäähdytysaineiden käyttöönottoa varten tarvittaviin riskiarvioihin vaadittavat tiedot ja todisteet, minkä jälkeen nämä aineistot olisi toimitettava asianmukaisten standardointikomiteoiden käyttöön. Jäsenvaltioiden, joissa on voimassa syttyvien jäähdytysaineiden käyttöä rajoittavia kansallisia määräyksiä, standardeja tai säädöksiä, olisi harkittava näiden muuttamista sellaiseen muotoon, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten jäähdytysaineiden turvallisen käyttöönoton. Sidosryhmien edustajat ovat lisäksi esittäneet, että ympäristönäkökohdat vahvemmin huomioivien hankintajärjestelmien käyttöönotto voisi nopeuttaa vaihtoehtoisten teknologioiden markkinoillepääsyä, minkä lisäksi näiden kautta markkinat saataisiin vakuuttuneeksi siitä, että kyseiset teknologiat ovat turvallisia. Lisäksi komissio suunnittelee seuraavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa: Euroopan standardointijärjestöjä suositellaan päivittämään kaikkien Euroopan tasolla voimassa olevien asianmukaisten standardien sisällöt teknologianeutraaleiksi ja yhdenmukaisiksi. Etenkin täytöskokoja olisi suurennettava turvallisuutta vaarantamatta, ja riskienhallintaa laajasti painottava lähestymistapa olisi otettava käyttöön kaikkien jäähdytysaineiden tutkimus- ja tuotekehitysprosesseissa. Pyyntöön liittyvä valtuutus on valmisteltavana. Helpotetaan kansainvälisellä tasolla standardeihin, niiden tarkistamiseen ja niihin liittyviin prosesseihin liittyvien tietojen vaihtoa Montrealin pöytäkirjan allekirjoittaneiden tahojen, standardointijärjestöjen, teollisuuden toimijoiden ja muiden standardien asettamiseen osallistuvien sidosryhmien välillä. 9