Transkriptio

1 Kuulutus Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräyksien hyväksyminen Päijät-Hämeen jätelautakunta hyväksyi ( 17) voimaantulevat jätehuoltomääräykset Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella (Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä). Jätehuoltomääräykset on julkisesti nähtävillä Lahti-Pisteissä, Lahden kaupungintalolla sekä Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Orimattilan, Myrskylän, Nastolan, Padasjoen, Pukkilan ja Sysmän ilmoitustauluilla sekä Lahden kaupungin internet-sivuilla. Lisätietoja antaa jäteasiamies Tiia Yrjölä, jatelautakunta@lahti.fi tai p Kungörelsee Beslut om avfallshanteringsföreskrifter i området för avfallsnämndenn i Päijänne-Tavastland Avfallsnämnden i Päijänne-Tavastland godkände ( 17) ) avfallshanteringsföreskrifter gällande f. r.o.m inom verksamhets sområdet för avfallsnämnden i Päijänne-Tavastland, i (Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahtis, Mörskom, Orimattila, Padasjoki, P Pukkila och Sysmä). Avfallshanteringsföreskrifter är offentligt framlagt vid Lahtis-Punkt, Kärkölä, Orimattila, Nastola, Mörskom, Padasjoki, Pukkila och Sysmä, samt på Lahtis stads webbplats. Mer information ger avfallsombud Tiia Yrjölä, jatelautakunta@lahti.fi eller tfn i Lahtis stadshus samt på anslagstavlor i Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kaupunginhallituksen toimiala Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakuntaa Askonkatu Lahti jatelautakunta@lahti.fi

2 1 (5) OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltomääräykset alkaen D/1148/ /2017 Perusteluosa Jätehuoltomääräysten antaminen Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä (jätelaki 91 ): 1. kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntajätteen (jätelain 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen) määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 2. jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi (jätelain 13 :n 1 ja 2 momentit) muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 3. toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi; 4. velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tietoja 1 kohdassa tarkoitetuista jätteistä tai kiinteistöittäisesti kuljetetusta jätteestä (jätelain 39 ). Jätehuoltomääräykset ovat sitovat ja niistä päättää jätehuoltoviranomainen. Jätehuoltomääräyksistä hyväksytään suomenkielinen versio (Liite 1) ja niistä tehdään ruotsinkielinen käännös (Liite 2). Jätehuoltomääräysten perustelut (Liite 3) ohjaavat jätehuoltomääräysten soveltamista. Jätehuoltomääräysten perusteluihin ei tule muutoksia. Muutokset jätehuoltomääräyksiin Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä (Liite 4): Kunnan järjestämä jätteenkuljetus alkaa Kärkölässä (4, 5, 7, 18 ). Kiinteistöittäinen jätehuoltoon liittyminen muuttuu ensisijaiseksi entisen lähtökohtaisen sijaan. Muutoksella halutaan tähdentää kiinteistökohtaisen liittymisen ensisijaisuutta sekä sitä kautta edistää kiinteistökohtaisen jätehuollon yleistymistä kunnan järjestämässä jätehuollossa ja vähentää roskaantumista (4 ). Kärkölässä ja Orimattilan Artjärvellä alkaa uusi urakointimalli, jossa kuljetusyritys ei enää hoida asiakaspalvelua. Asukkaita ohjataan ottamaan yhteyttä jätteenkuljetuksen asiakaspalveluun entisen jätekuljetusta kunnan puolesta hoitavan kuljetus-

3 yrityksen asiakaspalvelun sijaan (5, 6, 7 ). Kirjallista ilmoitusta kompostoinnista ei tarvitse jättää lautakunnalle ennen kuin yritys vaihtaa sekajätteen tyhjennysvälin pidemmäksi kompostoinnin takia. Se ei ole tarpeellista, koska kuljetusyritys on velvollinen noudattamaan jätehuoltomääräyksiä ja tarkistamaan kompostoidaanko kiinteistöllä jätehuoltomääräysten mukaisesti, jos sekajätteen tyhjennysväli on yli 2 viikkoa (18 ). Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan alkaen (38 ). Karttaliite nimetään uudelleen, koska Kärkölän kunnassa olevaa kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ei ole tarpeen esittää kartalla. Kuuluttaminen Kunnan on tiedotettava jätehuoltomääräyksistä yleisesti siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Jätehuoltomääräykset tulee pitää hyväksymisen jälkeen nähtävillä toimialueen kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutus on liitteenä 5. 2 (5) Liitteenä Esittelijä Päätösehdotus 1. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset 2. Avfallshanteringsföreskrifterna i Päijänne-Tavastlands avfallsnämnds verksamhetsområde 3. Jätehuoltomääräysten perustelut 4. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset, muutokset 5. Kuulutus/Kungörelse Kaupungininsinööri Jorma Vaskelainen Lautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräykset astuvat voimaan muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi lautakunta päättää, että kuulutus ja jätehuoltomääräykset pidetään nähtävillä kuntien virallisilla ilmoitustauluilla, Lahti-Pisteissä ja Lahden kaupungin internet-sivuilla Päätös Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Päätösehdotus hyväksyttiin Jäteasiamies Tiia Yrjölä p Ote: toimialueen kunnat, toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, toimialueen kuntien ympäristöterveysviranomaiset, toimialueen kuntien rakennusvalvontaviranomaiset, toimialueen vesilaitokset, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kopa/säädöskokoelma; Kuulutus (päätös, liitteet 1,2,5): toimialueen kunnat, Lahden kaupungin ilmoitustaulut ja internetsivut

4 3 (5) Muutoksenhaku Kunnallisvalitus Otteen oikeaksi todistaa toukokuun 23. päivänä 2017 Tiia Yrjölä jäteasiamies

5 4 (5) VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden kaupunki Kunnallisasiat Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Päijät-Hämeen jätelautakunta Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusviranomainen ja sen yhteystiedot Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Telekopio hameenlinna.hao(at)oikeus.fi Valitusaika: 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Annettaessa päätös asianosaiselle tiedoksi hänen suostumuksellaan sähköisenä viestinä hänen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Muuta tiedoksiantotapaa käytettäessä asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valitusaika taloudellisin ja tuotannollisin perustein tehdystä irtisanomista koskevasta päätöksestä alkaa kulua vasta irtisanomisajan päättymisestä. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Kuntalain 139 :n 1 momentin mukainen tiedoksianto asianosaiselle Pvm: Asianosainen: x Annettu tiedoksi sähköisesti, pvm: Lähetetty tiedoksi kirjeellä, joka on annettu postin kuljettavaksi, pvm: (kuntalaki 139 ) Tiedoksiantaja: Luovutettu asianosaiselle Paikka ja pvm: Vastaanottajan allekirjoitus Muulla tavoin, miten Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

6 Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai kirjelmän muun laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. 5 (5) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjojen toimittaminen Tuomioistuinmaksut Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja (HLL 21 ) Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n mukaan peritään hallinto-oikeudessa ja markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä tuomioistuimissa 4 ja 5 :n poikkeuksia lukuun ottamatta. Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta.

7 Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä

8 Jätehuoltomääräykset 2 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Soveltamisala Määritelmät Jätehuollon tavoitteet Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen osalta Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Yhteinen jäteastia (jätekimppa) Liittyminen asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen asiakkaaksi Luku Jätteiden kerääminen ja lajittelu kiinteistöllä Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kerääminen ja vastaanotto- ja käsittelypaikat Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Kompostointi Muu jätteiden omatoiminen käsittely Jätteen polttaminen Jätteen hautaaminen Luku Jäteastiat Jäteastiatyypit Jäteastian merkitseminen Jäteastioiden täyttäminen Tyhjennysvälit Kunnossapito ja pesu Luku Jätteen keräyspaikat Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset Alueelliset jätteiden keräyspaikat Luku Jätteenkuljetus Kuormaaminen Kuljettaminen Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätteen vastaanottopaikat Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Liittyminen asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen kuljetukseen Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Lietteiden omatoiminen käsittely Luku Roskaantumisen ehkäiseminen Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 21

9 Jätehuoltomääräykset 3 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisten jätteiden jätehuolto Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet Luku Muut määräykset Tiedottamisvelvoite Jätehuoltomääräysten valvonta Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Voimaantulo Karttaliite. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueet Heinolan haja-asutusalue, Heinolan taajama-alue, Orimattilan taajama-alue, Orimattilan Artjärvi, Sysmän haja-asutusalue... 24

10 Jätehuoltomääräykset 4 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueella. Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla. Mikäli samasta asiasta määrätään muualla, noudatetaan määräyksistä tiukempaa. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin ja kunnan vastuulle toissijaisesti kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen. Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit: 2 Määritelmät 11 Kompostointi 1, 3, 4, 5 momentit 12 Muu jätteen omatoiminen käsittely 1, 2 ja 3 momentit 13 Jätteen polttaminen 1 momentti 14 Jätteen hautaaminen 15 Jäteastiatyypit 17 Jäteastioiden täyttäminen 1, 2, 3, 4, 6, 7 momentit 19 Jäteastioiden kunnossapito ja pesu 20 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset 21 Alueelliset jätteiden keräyspaikat 22 Kuormaaminen 23 Kuljettaminen 28 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 1-7 momentit 30 Yleisötilaisuuksien jätehuolto 31 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla 32 Vaarallisten jätteiden jätehuolto 1, 2 ja 5 ja momentit 33 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä 34 Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet 35 Tiedottamisvelvoite 36 Jätehuoltomääräysten valvonta 37 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 38 Voimaantulo

11 Jätehuoltomääräykset 5 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten :ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa. Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen. 2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan Aluekeräyspisteellä kunnallisessa jätteenkuljetusjärjestelmässä kilpailutettua kuljetusliikkeen ylläpitämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat vähintään sekajätteensä ja energiajätteensä. Aluekeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja. Aluekeräyspisteet on tarkoitettu päivittäisille jätteille. Asemakaavoitetulla alueella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asemakaava-alueita, joihin kuuluvat entisen rakennuslain mukaiset rakennuskaava-alueet. Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Asumisessa syntyvällä lietteellä asumisessa tai vastaavassa toiminnassa syntynyttä kiinteistön saostussäiliöihin, pienpuhdistamon lietesäiliöihin tai muihin käsittelyjärjestelmiin kertyvää laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena sekä umpisäiliölietettä. Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä. Energiajätteellä materiaalihyötykäyttöön soveltumatonta muovi-, paperi-, pahvi- tekstiili- ja kartonkijätettä, josta on syntypaikalla lajittelemalla eroteltu sekajäte, hyötyjätteet, PVC sekä vaaralliset jätteet. Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat ja pölyävät jätteet. Haja-asutusalueella maaseutumaista harvaan asuttua aluetta, joka ei ole voimassa olevaan maakuntakaavaan taajamatoiminnoiksi rajattua aluetta. Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta materiaalihyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä kuten biojätettä, paperia, kartonkia, metallia, lasia tai muovia. Jäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää valvottua jätteiden tuontipaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa.

12 Jätehuoltomääräykset 6 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltorekisterillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämää jätelain 142 :n 1 momentin 2 kohdan rekisteriä, johon sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista tai toimia jätteen välittäjänä, on tehtävä hakemus toiminnan hyväksymiseksi. Jätekeskuksella jätehuollon järjestäjän ylläpitämää jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jätteen käsittelyä sisältäen kierrätystä tai hyödyntämistä. Jätevesijärjestelmän suodatinmateriaalilla maatuvia tai maatumattomia jätevesien puhdistamiseen käytettäviä materiaaleja. Kartongilla käytöstä poistettuja kuitupakkauksia, kuten maito- ja mehutölkkejä sekä paperi-, aaltopahvi- ja kartonkipakkauksia. Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten. Kierrätyspisteellä tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Kierrätyspisteellä ei kerätä sekajätettä tai energiajätettä. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä. Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteällä yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, pois lukien asumisessa syntyvää lietettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen hapellisissa oloissa tapahtuvaa käsittelyä, mikä toteutetaan kompostorissa tai kehikossa. Kuljetusrekisterillä jätelain 143 :n mukaista Päijät-Hämeen jätelautakunnan rekisteriä, johon merkitään jätteen kuljettajan toimittamat jätelain 39 :n 2 momentin mukaiset tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy tai kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

13 Jätehuoltomääräykset 7 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi muutoin ole mahdollista. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä. Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräysja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä. Lasilla käytöstä poistettuja pantittomia, korkittomia lasipulloja ja kannettomia lasipurkkeja. Metallilla käytöstä poistettujaa metallipakkauksia sekä kotitalouden pienmetalliesineitä. Muovilla käytöstä poistettuja tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia pois lukien PVC-pakkauksia. Pahvilla käytöstä poistettuja aaltopahvista valmistettuja pakkauksia ja pakkaustarvikkeita, esimerkiksi pahvilaatikoita. Paperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua kierrätyskelpoista paperia. Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia. Sekajätteellä sellaista yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun siitä on erikseen syntypaikalla lajiteltu energiajäte, biojäte, muut hyötyjätteen, tuottajavastuunalaiset jätteet ml. pakkausjätteet, sekä vaaralliset jätteet omiksi jätelajeikseen. Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, paperi sekä pakkaukset. Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

14 Jätehuoltomääräykset 8 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Yhteisellä jäteastialla tai kimppa-astialla kahden tai useamman nimetyn kiinteistön yhteistä keräyspaikkaa, jossa on yksi tai useampi keräysväline eri jätelajeille. 3 Jätehuollon tavoitteet Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen osalta 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu ensisijaisesti liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella, Kärkölässä sekä Orimattilan Artjärvellä jätehuoltojärjestelmään voi liittyä myös liittymällä aluekeräyspisteen asiakkaaksi. 5 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen, kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tapahtuu alueilla 1 ilmoittamalla liittymisestä jätteenkuljetuksen asiakaspalveluun. Myös Päijät-Hämeen jätelautakunta voi liittää kiinteistön kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. (Kunnan järjestämä jätteenkuljetus) Liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen, kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tapahtuu alueilla 2 ottamalla yhteyttä jätteenkuljettajaan, joka on hyväksytty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijan on tehtävä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. (Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus) Kunta, kunnanosa Kuljetusjärjestelmä (Karttaliite) Asikkala Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Hollola Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Heinolan taajama-alue, biojäte Heinolan taajama-alue, muu jäte Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1 Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2

15 Jätehuoltomääräykset 9 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Heinolan haja-asutusalue Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1 Kärkölä Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1 Lahti Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Myrskylä Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Orimattilan keskustaajama, biojäte Orimattilan Artjärvi Orimattila, muu Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1 Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Padasjoki Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Pukkila Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Sysmän asemakaava-alue * Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus 2 Sysmän haja-asutusalue * Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1 * Jos Sysmän asemakaavoitettu alue muuttuu, jätteenkuljetusjärjestelmä muuttuu sen mukaisesti. Kiinteistön haltijan on tehtävä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat. 6 Yhteinen jäteastia (jätekimppa) Kiinteistöt voivat liittyä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen sopimalla yhteisen jäteastian eli kimppa-astian käytöstä. Yhteisiä jäteastioita voidaan käyttää kaikkien jätelajien keräämiseen. Asemakaava-alueella yhteisiä jäteastioita voivat käyttää yksittäiset kiinteistöt, jotka sijaitsevat lähinaapureina. Haja-asutusalueella yhteisiä jäteastioita voivat käyttää kiinteistöt, jotka sijaitsevat ajotietä enintään kolmen kilometrin päässä yhteisestä keräysvälineestä tai kiinteistöt, jotka sijaitsevat saman yksityistien tai -tiestön varrella tai vapaa-ajan kiinteistöt, joihin kuljetaan veneellä ja yhteinen astia on sijoitettu venepaikan yhteyteen. Muiden kuin edellä mainittujen kiinteistöjen yhteisten jäteastioiden käyttö edellyttää Päijät-Hämeen jätelautakunnan myöntämää poikkeamispäätöstä näistä jätehuoltomääräyksistä. Yhteisen jäteastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Päijät-Hämeen jätelautakunnalle ja jätteenkuljetuksen asiakaspalvelulle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, kerättävät jätelajit, yhteisen jäteastian sijainti, koko ja määrä, tiedot yhteistä jäteastiaa käyttävistä kiinteistöistä (kiinteistörekisteritunnus, omistajien ja haltijoiden nimi ja osoite) sekä kiinteistön käyttötarkoitus (vakituinen asunto, vapaa-ajanasunto). Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisen jäteastian käytössä tapahtuvista muutoksista.

16 Jätehuoltomääräykset 10 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Liittyminen asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen asiakkaaksi Asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen keräyspisteitä eli aluekeräyspisteitä on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella. Liittyminen aluekeräyspisteen asiakkaaksi Kärkölässä, Orimattilan Artjärvellä sekä Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella tapahtuu ilmoittamalla liittymisestä jätteenkuljetuksen asiakaspalveluun. Myös Päijät-Hämeen jätelautakunta voi liittää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt sekajätteen ja energiajätteen osalta aluekeräyspisteiden käyttäjiksi. Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3 Luku Jätteiden kerääminen ja lajittelu kiinteistöllä 8 Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Asumisessa syntyvät jätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Kiinteistöllä lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä tai enemmän Sekajäte x Energiajäte x Biojäte Kartonki Metalli Lasi Paperi x x x x x x kuten jätelain 49 ja 50 määräävät Biojätteen, kartongin, metallin ja lasin erilliskeräysvelvoitteet koskevat Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan asemakaavoitettuja alueita, pois lukien Orimattilan Artjärvi ja Hollolan Hämeenkoski. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, jos syntyvä biojäte kompostoidaan kiinteistöllä. Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan asemakaavoitetulla alueella pois lukien Orimattilan Artjärvellä ja Hollolan Hämeenkoskella kaikki kiinteistöt voivat sopia kartongin, metallin ja lasin kunnan huolehtimasta kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Poikkeuksena edelliseen, mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä ei kuljeteta edellä mainitussa kunnan huolehtimassa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija itse tilata sille vapaaehtoisen jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljetettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan.

17 Jätehuoltomääräykset 11 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin energia- ja materiaalikierrätystä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön sekajäteastiaan. Sekajätteelle ja energiajätteelle tarkoitettuihin jäteastioihin ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä. Mikäli kiinteistö ei ole liittynyt kartongin, metallin ja lasin kiinteistökohtaiseen kuljetukseen, on em. jätteet toimitettava tuottajan järjestämään kierrätyspisteeseen tuottajien antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Asumisessa syntyvä kierrätyskelpoinen muovipakkausjäte on lajiteltava syntypaikalla erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään kierrätyspisteeseen tuottajien antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Kierrätyskelvoton muovijäte on laitettava kiinteistön energiajäteastiaan. 9 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin 8 :n mukaisessa asumisessa syntyvät jätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Jätelaji Sekajäte Energiajäte Biojäte Kartonki Metalli Lasi Pahvi Paperi Puu Muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji Erilliskeräys Kaikki kiinteistöt kaikki kiinteistöt kyseistä jätejaetta kertyy keskimäärin yli 50 l viikossa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg viikossa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg viikossa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg viikossa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg viikossa kuten jätelain 49 ja 50 määräävät kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 kg viikossa kunnan jätehuoltoviranomainen päättää jätelajin kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta Biojätteen, kartongin, metallin, lasin, pahvin ja puun erilliskeräysvelvoitteet koskevat Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan asemakaavoitettuja alueita, pois lukien Orimattilan Artjärvi ja Hollolan Hämeenkoski. Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan asemakaavoitetulla alueella, pois lukien Orimattilan Artjärvellä ja Hollolan Hämeenkoskella kaikki kiinteistöt voivat sopia kartongin, metallin ja lasin kunnan huolehtimasta kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta jätteenkuljetusyrityksen kanssa.

18 Jätehuoltomääräykset 12 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä ei kuljeteta edellä mainitussa kunnan huolehtimassa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija itse tilata sille vapaaehtoisen jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljetettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. 10 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kerääminen ja vastaanotto- ja käsittelypaikat Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi aluekeräyspisteisiin, on toimitettava Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla erillisen noutopalvelun. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n järjestämät vastaanottopaikat, kuten jäteasemat, jätekeskus ja tuottajien järjestämät kierrätyspisteet. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan kierrätyspisteisiin ja muihin tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. Tuottajien on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanottopaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanottopaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanottopaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä. 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 11 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostoriin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö, jos kyseessä on useamman kuin kolmen huoneiston tai kiinteistön yhteinen kompostori.

19 Jätehuoltomääräykset 13 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Biojätettä saa kompostoida ympärivuotisesti vain sitä varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 29 :ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida, mikäli kompostointia ei ole erikseen kielletty kaavamääräyksissä, ympäristönsuojelumääräyksissä tai muissa määräyksissä. Kompostointi on suoritettava vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Komposti on suojattava haittaeläinten pääsyltä ja valumavesien pääsy maahan on estettävä. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Käymäläjätettä ei saa haudata maahan tai sekoittaa muihin jätteisiin. Puutarhajätettä ja vähäisiä määriä harmaavesisuodattimien maatuvia suodatinmateriaaleja saa kompostoida kompostorissa ja kompostikehikossa. 12 Muu jätteiden omatoiminen käsittely Risujen haketus ja puiden lehtien ja heinän silppuaminen ja käyttö viherrakentamisessa on sallittu. Maapuhdistamon maa-ainekset voidaan jättää paikalleen tai hyödyntää maanparannusaineena lannoitevalmistelain säännösten mukaisesti käsiteltyinä kompostoimalla tai kalkitsemalla tai viedä PHJ:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Ylimääräisen rasvan johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti :ien mukaisesti, on toimitettava Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. 13 Jätteen polttaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä ja polttavia käymälöitä. Asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia sekä käsittelemätöntä puujätettä. Käsittelemätön puu on kyllästämätön, pinnoittamaton ja sitä ei ole maalattu eikä se sisällä liima-aineita. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa lämmityksen yhteydessä kuivaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä paperia ja pahvia sytykkeenä. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

20 Jätehuoltomääräykset 14 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. 5 Luku Jäteastiat 15 Jäteastiatyypit Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Normaalin tyhjennysvälin harventamiseksi ei saa käyttää tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää 1. käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun ja jotka ovat voimassa olevien SFS-standardien mukaisia; 2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 3. vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan; 4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita. Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. 16 Jäteastian merkitseminen Jäteastiat on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Jäteastiassa tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan kuljetusyrityksen nimi ja yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja ja tyhjennyksestä vastaavan kuljetusyrityksen tiedoista kuljetusyritys. Jäteastian haltijan tiedoista kiinteistökohtaisessa kuljetuksessa vastaa kiinteistön haltija tai yhteisen jäteastian vastuuhenkilö.

21 Jätehuoltomääräykset 15 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Jäteastioiden täyttäminen Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään: alle 120 l astiat: 20 kg l astiat: 40 kg l astiat: 60 kg Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Tämä koskee ainoastaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavia jätteitä. Jäte on merkittävä poisvietäväksi. Jäte tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Jätepakkaus saa painaa korkeintaan 15 kg. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista. Kiinteistöjen jäteastioihin ei saa laittaa aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle. Astioihin ei saa myöskään laittaa aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista tai hyödyntämistä. Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekajäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. 18 Tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle, kuitenkin vähintään seuraavasti:

22 Jätehuoltomääräykset 16 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätelaji Pisin tyhjennysväli vkoa Sekajäte * 2 Sekajäte, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai biojäte kompostoidaan 12 Energiajäte 12 Biojäte 2 Biojäte, joka kerätään koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön tai syväkeräyssäiliöön 4 Sekajäte, josta ei ole eroteltu biojätettä, ja joka kerätään syväkeräyssäiliöön. 4 Kartonki 26 Metalli 26 Lasi 26 * Kärkölässä, Orimattilan Artjärvellä sekä Sysmän ja Heinolan haja-asutusalueella biojätteen kompostoinnista ilmoitetaan suoraan kuljetusyritykselle, joka hoitaa jätteenkuljetuksen kunnan puolesta, jos kiinteistö haluaa sekajätteen jäteastian tyhjennettäväksi harvemmin kuin 2 viikon välein mutta korkeintaan 12 viikon välein. * Asikkalassa, Heinolan taajama-alueella, Hollolassa, Lahdessa, Myrskylässä, Orimattilassa pois lukien Orimattilan Artjärvellä, Padasjoella, Pukkilassa ja Sysmän taajama-alueella biojätteen kompostoinnista tehdään kirjallinen ilmoitus Päijät-Hämeen jätelautakunnalle, jos kiinteistö haluaa sekajätteen jäteastian tyhjennettäväksi harvemmin kuin 2 viikon välein mutta korkeintaan 12 viikon välein. Ilmoituksesta on selvittävä kiinteistön osoite, asukkaan nimi ja yhteystiedot ja mahdollisen yhteisen kompostorin vastuuhenkilö. Tyhjennysvälistä sovitaan kuljetusyrityksen kanssa. Seka- ja energiajätteen tyhjennysvälin pidentämistä pidemmäksi kuin 12 viikkoa haetaan tekemällä kirjallinen hakemus Päijät-Hämeen jätelautakunnalle, jonka jälkeen asiasta sovitaan jätteenkuljettajan kanssa. Erilliskerättyjen jätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu energiajätteen tai hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon. 19 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 :n mukaan jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastian haltijan on huolehdittava biojäteastia pesusta tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

23 Jätehuoltomääräykset 17 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Luku Jätteen keräyspaikat 20 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa, tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. Jäteastian siirtoväylän kaltevuuden ylittäessä 1:5 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä siten, että ne aiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet. Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä. Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnossapidosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista. Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen. Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat. 21 Alueelliset jätteiden keräyspaikat Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa aluekeräyspisteillä ja kierrätyspisteillä sekä mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla. Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee toimittaa toiselle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle. Alueelliseen jätteiden keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen vaaditaan maanomistajan lupa sekä tarvittaessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa.

24 Jätehuoltomääräykset 18 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräyspisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu erillisissä sopimuksissa. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot. 7 Luku Jätteenkuljetus 22 Kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen on sallittu kuten kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätään. Jätteenkuljettajan on huolehdittava, että jätettä ei pääse leviämään kuormauksen aikana ympäristöön. Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai ympäristö- tai terveyshaittaa. 23 Kuljettaminen Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta, joka koskee asumisessa syntyvien lietteiden, rakennus- ja purkujätteen sekä vaarallisten jätteiden kuljettamista. 24 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätteenkuljettajan on luovutettava Päijät-Hämeen jätelautakunnalle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava Päijät- Hämeen jätelautakunnalle vähintään kerran vuodessa tai sen edellyttämän aikataulutuksen mukaisesti. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 :ssä. Tiedot on toimitettava tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja. 25 Jätteen vastaanottopaikat Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Kiinteistöillä kerätyt pakkausjätteet on kuljetettava

25 Jätehuoltomääräykset 19 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan tai kiinteistöittäisesti kerätyt pakkausjätteet vaihtoehtoisesti Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan välivarastointipaikkaan. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanottopaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanottopaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi. Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla. 26 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä vähintään neljän viikon ajan. Jäteastia on tyhjennettävä ennen jätteenkuljettamisen keskeyttämistä, mikäli sitä ei ole tyhjennetty lähiaikoina. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä neljästä viikosta vuoteen asiasta sovitaan kirjallisesti jätteenkuljettajan kanssa. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön. Jätteen kuljettaja antaa tiedon keskeytyksestä jätehuoltoviranomaiselle jätteenkuljetustietojen toimittamisen yhteydessä ( 24). Keskeytyksen kestäessä yli vuoden, edellyttää se kirjallisen ilmoituksen tekemistä Päijät-Hämeen jätelautakunnalle. 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet 27 Liittyminen asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen kuljetukseen Asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liitytään ottamalla yhteyttä jätteenkuljettajaan, joka on hyväksytty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijan on tehtävä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. (Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus)

26 Jätehuoltomääräykset 20 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011). Saostussäiliöistä, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011). Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Fosforinpoistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa. Asumisessa syntyvän lietteiden kiinteistöittäisen jätehuollon keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön. Keskeytyksestä ilmoitetaan kirjallisesti Päijät-Hämeen jätelautakunnalle. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011). Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet on toimitettava Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin tai käsiteltävä 30 pykälän mukaisesti. 29 Lietteiden omatoiminen käsittely Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamiseksi (1250/2014) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011). Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen käsittelyn aloittamista. Jätteen haltija voi luovuttaa asumisessa syntyvän jätevesilietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistölle tai muulle lähellä sijaitsevalle kiinteistölle. Jätteen vastaanottaja voi käsitellä oman ja neljän muun kiinteistön asumisessa syntyvän lietteen ja korkeintaan 20 henkilön asumisessa syntyvän lietteen ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Sen, joka

27 Jätehuoltomääräykset 21 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen on aina ilmoitettava asiasta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen käsittelyn aloittamista. Ilmoituksen tulee sisältää käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot sekä tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään. Harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, jos kiinteistön vedenkäyttö on vähäistä. Pienpuhdistamossa syntyvä kiinteän ylijäämälietteen voi kompostoida kiinteistöllä 11 :n mukaisesti, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen ja mikäli puhdistamo on tekniseltä rakenteeltaan sellainen, että liete on suunniteltu omatoimisesti poistettavaksi ja käsiteltäväksi eikä lietteen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 11 :n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 11 :n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla. Vähäisiä määriä harmaavesisuodattimien maatuvia suodatinmateriaaleja saa kompostoida 11 :n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 30 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötyjätteiden erilliskeräys on järjestettävä yleisötilaisuudessa näiden jätehuoltomääräyksien 9 :ssä jätteen arvioituun syntymäärään perustuvin edellytyksin. Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtumaalueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten. Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä. Yli 500 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.

28 Jätehuoltomääräykset 22 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä. 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 32 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa sen vastaanottamiseen. Suurten vaarallisen jätteen erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa. 33 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Muilla kuin omakotikiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevaan suoja-altaaseen, joka on katettu. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään yhtä suuri kuin suurin nestettä sisältävä astia, eikä altaaseen saa ulkovarastoinnissa päästä kertymään sadevesiä. Asbestijätettä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Asbestia sisältävät jätteet tulee toimittaa niille varattuihin vastaanottopaikkoihin. Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.

29 Jätehuoltomääräykset 23 (24) Päijät-Hämeen jätelautakunta Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet Erityisjätteet on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pakkaus sisältää. Tunnistettavaa terveydenhuollon biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. 11 Luku Muut määräykset 35 Tiedottamisvelvoite Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. 36 Jätehuoltomääräysten valvonta Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimivat Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä Hämeen ja Uudenmaan Ely-keskukset. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa jätelain mukainen seuraamus. 37 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Päijät-Hämeen jätelautakunta voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista. 38 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan ja niillä kumotaan voimaan tulleet Päijät- Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset.

30 Karttaliite. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueet îðïëóðìóïð Kunnan järjestämä jätteenkuljetus, Heinolan haja-asutusalue, Heinolan kaupungin taajama-alue, biojäte Ì«±»»² µ» µ»»² µ±± ¼ ² øûìîíóìóíëú Ò æ Òæ êéçðìçéô Ûæ ìëìèçç Õ «±»» ±» ³ µµ ò Õ ²» * Urakkarajat ovat ó «²²«µ» viitteellisiä. < ª» <<² ±»µ ª ² µ» ² ª µ± ò λµ» ª» ² µ «µ»» «³<< < ±ª ²» ò

31 îðïëóðìóïð Kunnan järjestämä jätteenkuljetus, Orimattilan kaupungin taajama-alue, biojäte Ì«±»»² µ» µ»»² µ±± ¼ ² øûìîíóìóíëú Ò æ Òæ êéìîðçéòëô Ûæ ìíïîíîòë Õ «±»» ±» ³ µµ ò Õ ²» * Urakkarajat ovat ó «²²«µ» viitteellisiä. < ª» <<² ±»µ ª ² µ» ² ª µ± ò λµ» ª» ² µ «µ»» «³<< < ±ª ²» ò

32 îðïëóðìóïð Kunnan järjestämä jätteenkuljetus, Orimattilan Artjärven alue Ì«±»»² µ» µ»»² µ±± ¼ ² øûìîíóìóíëú Ò æ Òæ êéíêçííòëô Ûæ ììçíéêòë Õ «±»» ±» ³ µµ ò Õ ²» * Urakkaraja on viitteellinen. ó «²²«µ» < ª» <<² ±»µ ª ² µ» ² ª µ± ò λµ» ª» ² µ «µ»» «³<< < ±ª ²» ò

33 îðïëóðìóïð Kunnan järjestämä jätteenkuljetus, Sysmän haja-asutusalue Asemakaava-alue Ì«±»»² µ» µ»»² µ±± ¼ ² øûìîíóìóíëú Ò æ Òæ êèïïêééòëô Ûæ ììððîïòë Õ «±»» ±» ³ µµ ò Õ ²» * Urakkaraja on viitteellinen. ó «²²«µ» < ª» <<² ±»µ ª ² µ» ² ª µ± ò λµ» ª» ² µ «µ»» «³<< < ±ª ²» ò

34 Avfallshanteringsföreskrifterna i Päijänne-Tavastlands avfallsnämnds verksamhetsområde Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahtis, Mörskom, Orimattila, Padasjoki, Pukkila och Sysmä

35 Avfallshanteringsföreskrifterna 2 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Sisällys 1 Kapitel Tillämpningsområde och allmänna skyldigheter Tillämpningsområde Definitioner Avfallshanteringens syfte Kapitel Anslutning till kommunens avfallshanteringssystem för fast kommunalt avfall Skyldighet att ansluta sig till kommunens avfallshanteringssystem Anslutning till den fastighetsvisa avfallstransporten Gemensamt sopkärl Anslutning som kund till en regional insamlingspunkt för kommunalt avfall som uppkommer i boende 10 3 Kapitel Insamling och sortering av avfall på fastigheten Skyldighet att sortera och separatinsamla avfallstyp som uppkommer i boende Skyldighet att sortera och separatinsamla avfall från övriga fastigheter som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall Insamling av avfall som inte lämpar sig för den fastighetsvisa avfallstransporten eller regionala insamlingspunkter och deras mottagnings- och behandlingsplatser Kapitel Egen behandling och återvinning av avfall Kompostering Egen behandling av annat avfall Förbränning av avfall Nedgrävning av avfall Kapitel Sopkärl Olika typer av sopkärl Märkning av sopkärl Påfyllning av sopkärl Tömningsintervaller Underhåll och tvättning Kapitel Insamlingsplatser för avfall Föreskrifter gällande sopkärlets placering Områdesvisa insamlingsplatser för avfall Kapitel Avfallstransport Sophämtning Transport Transportregister och inlämnande av uppgifter Mottagningsplatser för avfall Avbrott i den fastighetsvisa avfallstransporten Kapitel Slam som uppkommer vid boende och övrigt slam som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall Anslutning till den fastighetsvisa transporten av slam som uppkommer vid boende Tömningsintervaller och transport av slam till behandling Egen behandling av slam... 21

36 Avfallshanteringsföreskrifterna 3 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Kapitel Förebyggande av nedskräpning Avfallshantering vid offentliga tillställningar Förebyggande av nedskräpning på allmänna områden Kapitel Farligt avfall och specialavfall Avfallshantering av farligt avfall Insamling av farligt avfall på fastigheten Specialavfall och farligt avfall från sjuk- och hälsovården Kapitel Övriga föreskrifter Informationsskyldighet Tillsyn av avfallshanteringsföreskrifterna Undantag från avfallshanteringsföreskrifterna Ikraftträdande Kartbilaga. Områden där kommunen arrangerar avfallstransporten i glesbygden i Heinola, tätortsområdet i Heinola, tätortsområdet i Orimattila, Artsjö i Orimattila och glesbygden i Sysmä

37 Avfallshanteringsföreskrifterna 4 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Kapitel Tillämpningsområde och allmänna skyldigheter 1 Tillämpningsområde Föreskrifterna nedan är bindande avfallshanteringsföreskrifter som kompletterar avfallslagstiftningen. Dessa avfallshanteringsföreskrifter gäller på Päijänne-Tavastlands avfallsnämnds verksamhetsområde. Utöver vad som har föreskrivits eller bestämts i avfallslagen (646/2011) och med stöd av den, ska dessa avfallshanteringsföreskrifter följas vid ordnandet av avfallshantering, förebyggandet av nedskräpning, förebyggandet av skador som avfall förorsakar för hälsan eller miljön samt vid avfallshanteringstillsynen. Avfallshanteringsföreskrifterna iakttas vid sidan om andra kommunala föreskrifter. Ifall det finns föreskrifter om samma sak annanstans, iakttas den föreskrift som är strängare. Dessa avfallshanteringsföreskrifter tillämpas på avfall som omfattas av kommunens skyldighet att ordna avfallshantering samt avfall som i andra hand är på kommunens skyldighet att ordna avfallshantering. Därtill tillämpas dessa avfallshanteringsföreskrifter på insamlingen och transporten till behandling av avfall som lyder under producentansvaret och uppkommer på fastigheter som omfattas av den kommunala avfallshanteringen och. Följande paragrafer och moment gäller avfall som inte omfattas av kommunens skyldighet att ordna avfallshantering och som uppstår i näringsverksamheten. 2 Definitioner 11 Kompostering, mom. 1, 3, 4, 5 12 Egen behandling av annat avfall, mom. 1, 2 och 3 13 Förbränning av avfall mom 1 14 Nedgrävning av avfall 15 Olika typer av sopkärl 17 Påfyllning av sopkärl, mom. 1, 2, 3, 4, 6, 7 19 Underhåll och tvättning av sopkärl 20 Föreskrifter gällande sopkärlets placering 21 Områdesvisa insamlingsplatser för avfall 22 Sophämtning 23 Transport 28 Tömningsintervaller och transport av slam till behandling, mom Avfallshantering vid offentliga tillställningar 31 Förebyggande av nedskräpning på allmänna områden 32 Avfallshantering av farligt avfall, mom. 1, 2 och 5 33 Insamling av farligt avfall på fastigheten 34 Farligt avfall och specialavfall från sjuk- och hälsovården 35 Informationsskyldighet 36 Tillsyn av avfallshanteringsföreskrifterna 37 Undantag från avfallshanteringsföreskrifterna 38 Nedgrävning av avfall

38 Avfallshanteringsföreskrifterna 5 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd i dessa avfallshanteringsföreskrifter tillämpas inte på hantering av avfall som uppstår i näringsverksamhet till de delar som täcks av föreskrifterna i miljötillståndet. Dessa föreskrifter tillämpas inte på hanteringen av smittfarligt och biologiskt avfall, skärande och stickande avfall eller animaliskt avfall från sjukhus, hälsocentraler, laboratorier, övriga forsknings- och vårdanstalter samt veterinärmedicinska inrättningar till den del det annanstans finns särskilda föreskrifter eller bestämmelser för den sortens avfall. 2 Definitioner I dessa avfallshanteringsföreskrifter avses med Regional insamlingspunkt, en områdesvis insamlingsplats inom den kommunala avfallstransporten som underhålls av en konkurrensutsatt transportfirma dit fastigheter som ligger utanför den fastighetsvisa avfallstransporten för åtminstone sitt bland- och energiavfall. Vid den regionala insamlingspunkten kan man även samla in andra avfallsslag. De regionala insamlingspunkterna är avsedda för vardagligt avfall. Detaljplaneområde, sådana detaljplaneområden enligt markanvändnings- och bygglagen, till vilka hör byggnadsplaneområden enligt den gamla byggnadslagen. Avfall som uppkommer i boende, allt sådant avfall som uppkommer under stadigvarande boende, fritidsboende, internat och annat boende, oberoende av slaget, deras beskaffenhet eller mängden. Slam som uppkommer i boende, ämne som antingen sjunker eller flyter som uppkommit i boende eller motsvarande verksamhet och som samlas i fastighetens slamavskiljare eller i de fastighetsvisa minireningsverkens slambehållare eller i andra behandlingsystem och som kan avskiljas från avloppsvatten, samt slam från slambrunnar. Bioavfall, biologiskt nedbrytbart livsmedels- och köksavfall, som uppkommer i hushåll, restauranger, måltidsservice och detaljhandelsaffärer, motsvarande avfall som uppkommer vid livsmedelsproduktion. Energiavfall, plast-, papper-, papp-, textil- och kartongavfall som inte lämpar sig för materialåtervinning, och som har sorterats på ursprungsplatsen från blandavfall, nyttoavfall, PVC samt farligt avfall. Specialavfall, avfall, som inte klassificeras som farligt avfall, men som på grund av sin skadlighet, beskaffenhet eller mängd kräver specialbehandling eller särskilda åtgärder under insamlingen eller transporten. Som specialavfall räknas t.ex. skärande, stickande, luktande samt dammande avfall. Glesbygd, glesbebott landsbygdsområde, som inte ligger inom det område som i den gällande landskapsplanen avgränsats för tätortsfunktioner. Nyttoavfall, avfall som insamlas separat för återvinning eller annan materialåteranvändning, till exempel bioavfall, papper, kartong, metall, glass eller plast. Avfallsstation, bemannad mottagningsplats för avfall, som upprätthålls av anordnaren av avfallshanteringen och som inte har någon behandlingsverksamhet.

39 Avfallshanteringsföreskrifterna 6 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Avfallshanteringsregistret, ett register som upprätthålls av närings-, trafik- och miljöcentralerna i enlighet med avfallslagen mom. punkt 2, till vilket en person som avser utöva yrkesmässig avfallsinsamling eller avser verka som avfallsmäklare måste lämna in en ansökan för godkännande av verksamheten. Avfallscentral, en mottagningsplats för avfall som upprätthålls av anordnaren av avfallshantering, som har många olika funktioner och avfallsbehandlingsmetoder, inklusive återvinning eller återanvändning av avfall. Filtermaterial för avloppsvattensystem, nedbrytbara eller icke nedbrytbara material som används för att rengöra avloppsvatten. Kartong, förpackningsavfall baserat på fiber, såsom mjölk- och saftkartonger samt olika slag av pappers-, wellpapp- och kartongförpackningar. Insamlingsplats, en mottagningsplats avsedd för insamlingen av ett eller flera avfallsslag, där det finns ett eller flera sopkärl för kortvarig lagring och transport av vartdera avfallsslaget. Återvinningspunt, en regional insamlingsplats som arrangeras av producenten, där åtminstone ett återvinningsbart eller återanvändbart avfallsslag samlas in. Vid återvinningspunkter samlas inte in bland- eller energiavfall. Fastighetsvisa avfallstransporter, av kommunen eller fastighetsinnehavaren ordnad avfallstransport, där avfallsslagen hämtas från en på fastigheten placerad insamlingsplats eller från en för två eller flera fastigheter gemensam insamlingsplats. Avfallstransport som fastighetsinnehavaren ordnar, fastighetsvis avfallstransport, där fastighetsinnehavaren ansvarar för att ordna transporten genom att avtala därom med ett privat avfallstransportföretag i enlighet med dessa avfallshanteringsföreskrifter. Fast kommunalt avfall, avfall som uppkommer i stadigvarande bostäder, fritidsbostäder, internat och vid annat boende, dock icke inbegripet slam som uppkommer vid boende och annat till sin beskaffenhet därmed jämförbart avfall som uppkommer vid förvaltnings-, service- och näringsverksamhet. Kompostering, behandling av biologiskt nedbrytbart avfall i syrerika förhållanden, som utförs i en kompostbehållare eller en låda. Registret över avfallstransporter, ett register som upprätthålls av Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd i enlighet med avfallslagen 143, i vilken antecknas uppgifter om vilka fastigheters avfall har avhämtats och om antalet sopkärlstömningar per fastighet och avfallstyp, enligt avfallslagen 39 2 mom. Avfall som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall, avfall som med stöd av avfallslagen omfattas av kommunens skyldighet att ordna avfallshantering eller som behandlas i det kommunala avfallshanteringssystemet på basen av kommunens skyldighet att i andra hand ordna avfallshanteringen. Fastigheter som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall, fastigheter, där det uppkommer avfall som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall.

40 Avfallshanteringsföreskrifterna 7 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Kommunalt anordnad avfallstransport, ett fastighetsvist avfallstransportsystem, där Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy eller kommunen ansvarar för konkurrensutsättande av avfallstransporterna samt beställningar att samla in avfall från fastigheter i enlighet med dessa avfallshanteringsföreskrifter. Avfall som omfattas av kommunens skyldighet att ordna avfallshantering, avfall från boende, inbegripet slam från boende, kommunalt avfall från social- och hälsovården, utbildningsverksamheten, statens, kommunernas, församlingarnas och andra offentligrättsliga samfunds och föreningars förvaltning och servicefunktioner samt sådant kommunalt avfall från affärslokaler som samlas in tillsammans med avfall från boende. Avfall som omfattas av kommunens skyldighet att ordna avfallshantering i andra hand, avfall från näringsverksamhet när avfallsinnehavaren har begärt att få bli ansluten till kommunens avfallshanteringssystem på grund av bristande utbud av andra tjänster och där det inte i övrigt är möjligt att ordna en lämplig avfallshantering för att skydda hälsan och miljön. Avfallet i fråga ska gå att behandla i det kommunala avfallshanteringssystemet. Det kommunala avfallshanteringssystemet, helheten av den kommunala avfallshanteringen, med hjälp av vilken kommunen tar hand om det avfall som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall. Kommunens avfallshanteringssystem består av insamlings- och mottagningspunkter, den fastighetsvisa avfallstransporten samt behandlingen av avfallet. Latrinavfall, avföringsavfall som härrör sig från torravträden. Glas, ur bruk tagna glasflaskor utan pant eller kork och glasburkar utan lock. Metall, ur bruk tagna metallförpackningar samt små metallföremål ur hushållet. Plast, ur bruk tagna tomma, rena och torra plastförpackningar, inte medräknat PVC-förpackningar. Papp, ur bruk tagna förpackningar och förpackningstillbehör tillverkade av wellpapp, till exempel papplådor. Papper, ur bruk taget rent och torrt papper som kan återanvändas. Trädgårdsavfall, nedbrytbart, finfördelat avfall som uppkommer vid gårdsplans- och trädgårdsskötsel, såsom gräs, löv från träd, ris och kvistar. Blandavfall, kommunalt avfall som kvarstår då energiavfall, bioavfall, andra nyttoavfall, avfall som omfattas av producentansvaret inkl. förpackningsavfall och farligt avfall har sorterats skilt på ursprungsplatsen. Avfall som omfattas av producentansvar, avfall för vars avfallshantering och därav förorsakade kostnader producenten eller producentbolagen som representerar dem, som släppt ut den ur bruk tagna produkten på marknaden enligt 6 kap. i avfallslagen svarar för. Avfall som omfattas av producentansvar är däck från motordrivna fordon, skrotbilar, el- och elektroniska apparater, batterier och ackumulatorer, papper och förpackningar. Farligt avfall, avfall som har egenskaper som gör det brand- eller explosionsfarligt, smittfarligt eller på andra sätt gör det farligt för hälsan eller miljön.

41 Avfallshanteringsföreskrifterna 8 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Kommunalt avfall, avfall som uppkommer i stadigvarande bostäder, fritidsbostäder, internat och vid annat boende, inbegripet slam som uppkommer vid boende och annat till sin beskaffenhet därmed jämförbart avfall som uppkommer vid förvaltnings-, service- och näringsverksamhet. Gemensamt kärl, en av två eller flera grannfastigheters gemensamt upprätthållna insamlingsplats, som har ett eller flera insamlingskärl för olika avfallstyp. 3 Avfallshanteringens syfte Avfallshanteringens syfte är att skydda hälsan och miljön. Avfallshanteringen ska alltid vara ändamålsenlig och avfallet ska transporteras och behandlas på ett kontrollerat vis. 2 Kapitel Anslutning till kommunens avfallshanteringssystem för fast kommunalt avfall 4 Skyldighet att ansluta sig till kommunens avfallshanteringssystem Fastigheter och övriga avfallsproducenter är enligt avfallslagen skyldiga att ansluta sig till det kommunala avfallshanteringssystemet till den del det gäller kommunalt avfall, som omfattas av kommunens skyldighet att ordna avfallshanteringen, och ska följa dessa avfallshanteringsföreskrifter. Anslutningen till det kommunala avfallshanteringssystemet sker i första hand genom att man ansluter sig till den fastighetsvisa avfallstransporten. Anslutningen till det kommunala avfallshanteringssystemet i glesbygden i Heinola eller Sysmä, Kärkölä och i Artsjö i Orimattila kan ske genom att ansluta sig som användare till en regional insamlingspunkt. 5 Anslutning till den fastighetsvisa avfallstransporten Anslutning till den fastighetsvisa avfallstransporten av fast kommunalt avfall sker inom område 1 genom att meddela kundtjänsten för avfallstransport.. Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd kan också ansluta en fastighet till den av kommunen anordnade avfallstransporten. (Avfallstransport anordnad av kommunen) Anslutning till den fastighetsvisa avfallstransporten för fast kommunalt avfall i område 2 sker genom att kontakta avfallstransportören som är godkänd i avfallshanteringsregistret som upprätthålls av närings-, trafikoch miljöcentralen. Fastighetsinnehavaren ska ingå ett kontrakt om avhämtning och transport av avfallet från fastigheterna i enlighet med dessa avfallshanteringsföreskrifter. Det är på fastighetsinnehavarens ansvar att försäkra sig om att det företag som erbjuder transporttjänster är godkänt i avfallshanteringsregistret. Avfallstransportören ska på begäran för fastighetsinnehavaren visa upp ett utdrag ur avfallshanteringsregistret som visar att transportören är godkänd i registret. (Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren)

42 Avfallshanteringsföreskrifterna 9 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Kommun, kommundel Transportsystem (Kartbilaga) Asikkala Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Hollola Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Tätortsområdet i Heinola, bioavfall Tätortsområdet i Heinola, annat avfall Glesbygden i Heinola Avfallstransport anordnad av kommunen 1 Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Avfallstransport anordnad av kommunen 1 Kärkölä Avfallstransport anordnad av kommunen 1 Lahtis Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Mörskom Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Orimattilas centraltätort, bioavfall Artsjö i Orimattila Orimattila, annat Avfallstransport anordnad av kommunen 1 Avfallstransport anordnad av kommunen 1 Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Padasjoki Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Pukkila Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Sysmä detaljplaneområde * Glesbygden i Sysmä * * Avfallstransportsystemet ändras sig i enlighet med detaljplaneområde. Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren 2 Avfallstransport anordnad av kommunen 1 Fastighetsinnehavaren ska ingå ett kontrakt om avhämtning och transport av avfallet från fastigheterna i enlighet med dessa avfallshanteringsföreskrifter. Efter att ha kommit överens om anslutningen till den fastighetsvisa avfallstransporten ordnar fastighetsinnehavaren en insamlingsplats för avfall för fastigheten samt anskaffar de nödvändiga sopkärlen. 6 Gemensamt sopkärl Fastigheter kan ansluta sig till den fastighetsvisa avfallstransporten genom att komma överens om användningen av ett gemensamt sopkärl. Gemensamma sopkärl kan användas för insamling av alla avfallsslag. Inom detaljplaneområden kan enskilda fastigheter som är nära grannar använda gemensamma sopkärl. I glesbygd kan följande aktörer använda gemensamma sopkärl fastigheter som ligger högst tre kilometer längsmed en bilväg från det gemensamma insamlingsredskapet eller fastigheter som ligger invid samma privata väg eller vägnät eller fritidsfastigheter, som nås med båt och där det gemensamma kärlet är placerat i samband med båtplatsen Användning av gemensamma kärl i andra fastigheter än ovan nämnda förutsätter ett undantagsbeslut från dessa avfallshanteringsföreskrifter fattat av Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd. Om användning av ett gemensamt sopkärl och om avstående av användningen av det ska på förhand skriftligen anmälas till Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd och kundtjänsten för avfallstransport.. Anmälan

43 Avfallshanteringsföreskrifterna 10 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd ska innehålla kontaktinformation till kontaktpersonen som ansvarar för användningen och upprätthållandet av kärlet, vilka avfallstyp samlas in, kärlets placering, storlek och mängd, uppgifter om fastigheterna som använder det gemensamma sopkärlet (fastighetsregisterbeteckningen, ägarnas och innehavarnas namn och adress) samt fastighetens användningsändamål (stadigvarande bostad, fritidsbostad). Ansvarspersonen ska anmäla om ändringar i användningen av det gemensamma sopkärlet. 7 Anslutning som kund till en regional insamlingspunkt för kommunalt avfall som uppkommer i boende Insamlingspunkter för kommunalt avfall som uppkommer i boende, det vill säga regionala insamlingspunkter ligger inom området som kommunen anordnar avfallstransport för Anslutning som kund till den regionala insamlingspunkten i Kärkölä, i Artsjö i Orimattila samt i glesbygden i Heinola och Sysmä sker genom att meddela kundtjänsten för avfallstransport Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd kan också ansluta sådana fastigheter som inte omfattas av den fastighetsvisa avfallstransporten vad gäller blandavfall och energiavfall till användare av de regionala insamlingspunkterna. Tillfällig, småskalig lagring av avfall på fastigheter som ligger utanför den fastighetsvisa avfallstransporten får inte orsaka hygieniska eller luktolägenheter och inte heller andra skador på hälsan eller miljön. 3 Kapitel Insamling och sortering av avfall på fastigheten 8 Skyldighet att sortera och separatinsamla avfallstyp som uppkommer i boende Avfall som uppstår i boende ska sorteras och insamlas separat i de fastighetsvisa sopkärlen enligt följande: Avfallsslag som ska sorteras och insamlas separat vid fastigheter Antalet lägenheter på fastigheten Blandavfall Energiavfa ll Bioavfall Kartong Metall Glas Papper eller mer x x x x x x x x enligt 49 och 50 i avfallslagen Skyldigheten att separatinsamla bioavfall, kartong, metall och glas gäller detaljplaneområden i Asikkala, Heinola, Hollola, Lahtis och Orimattila, borträknat Artsjö i Orimattila och Hämeenkoski i Hollola. Skyldigheten att separatinsamla bioavfall gäller inte fastigheter där bioavfallet som uppstår komposteras på fastigheten.

44 Avfallshanteringsföreskrifterna 11 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Inom detaljplaneområdena i Asikkala, Heinola, Hollola, Lahtis och Orimattila borträknad Artsjö i Orimattila och Hämeenkoski i Hollola kan alla fastigheter komma överens om den fastighetsvisa avfallstransporten som kommunen sörjer för kartong, metall och glas med avfallstransportörsbolaget. Ett undantag till ovan nämnda är att, ifall transporten av separat insamlat förpackningsavfall inte hör till den ovan nämnda fastighetsvisa avfallstransporten som kommunen sörjer för, så kan fastighetsinnehavaren själv beställa en frivillig avfallstransport för hela området för detta avfall och överlåta transporten av avfallet till ett avfallstransportbolag som transporterar avfallet till en mottagningsplats arrangerad av producenten. Avfall annat än energiavfall och avfall för materialåtervinning som separatinsamlats ska i sådana fastigheter som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall läggas i fastighetens kärl för blandavfall. I kärl för blandavfall och energiavfall får man dock inte lägga avfall som inte hör dit, såsom farligt avfall eller annat avfall som inte kan utnyttjas som energi. Ifall fastigheten inte anslutit sig till den fastighetsvisa transporten av kartong, metall och glas, ska detta avfall levereras till en återvinningspunkt som arrangerats av producenten i enlighet med producenternas skilda anvisningar. Återvinningsbart plastförpackningsavfall som uppkommer i boende ska sorteras separat på uppkomstplatsen och levereras till en återvinningspunktanvändningsplats som arrangerats av producenten i enlighet med producenternas skilda anvisningar. Plastavfall som inte kan återvinnas ska läggas i fastighetens kärl för energiavfall. 9 Skyldighet att sortera och separatinsamla avfall från övriga fastigheter som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall Avfall som uppkommer av andra verksamheter än boende i fastigheter enligt 8 som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall ska sorteras och insamlas separat i de fastighetsvisa sopkärlen enligt följande: Avfallsslag Blandavfall Energiavfall Bioavfall Kartong Metall Glas Papp Papper Trä Separatinsamling Alla fastigheter alla fastigheter om det uppkommer i genomsnitt över 50 l av avfallstypen per vecka om det uppkommer i genomsnitt över 20 kg av avfallstypen per vecka om det uppkommer i genomsnitt över 20 kg av avfallstypen per vecka om det uppkommer i genomsnitt över 20 kg av avfallstypen per vecka om det uppkommer i genomsnitt över 20 kg av avfallstypen per vecka enligt 49 och 50 i avfallslagen om det uppkommer i genomsnitt över 50 kg av avfallstypen per vecka

45 Avfallshanteringsföreskrifterna 12 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Andra avfallsslag som kan återanvändas kommunens avfallshanteringsmyndighet bestämmer om avfallstypen fastighetsvisa avfallstransport Skyldigheten att separat insamla bioavfall, kartong, metall, glas, papp och trä gäller detaljplaneområdena i Asikkala, Heinola, Hollola, Lahtis och Orimattila, borträknad Artsjö i Orimattila och Hämeenkoski i Hollola. Inom detaljplaneområdena i Asikkala, Heinola, Hollola, Lahtis och Orimattila borträknad Artsjö i Orimattila och Hämeenkoski i Hollola kan alla fastigheter komma överens om fastighetsvis avfallstransport som kommunen sörjer för kartong, metall och glas med avfallstransportörsbolaget. Ifall transport av separat insamlat förpackningsavfall inte hör till den ovan nämnda fastighetsvisa avfallstransporten som kommunen sörjer för, så kan fastighetsinnehavaren själv beställa en frivillig avfallstransport för hela området för detta avfall och överlåta transporten av avfallet till ett avfallstransportbolag som transporterar avfallet till en mottagningsplats arrangerad av producenten. 10 Insamling av avfall som inte lämpar sig för den fastighetsvisa avfallstransporten eller regionala insamlingspunkter och deras mottagnings- och behandlingsplatser Avfall som uppkommer på fastigheter som på grund av sin stora storlek eller mängd inte lämpar sig för transport i den fastighetsvisa avfallstransporten eller för insamling i regionala insamlingspunkter, ska levereras till den mottagningsplats som Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy anvisat. Avfallsinnehavaren ansvarar antingen själv för transporten av avfallet eller beställer en skild avhämtningstjänst. Ifall fastighetens ägare själv sköter om avfallshanteringen av bygg- och rivningsavfall, behandlas avfallet som uppstår inom det kommunala avfallshanteringssystemet och det sorterade bygg- och rivningsavfallet levereras till en mottagningsplats som anvisats av Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Mottagningsplatser för avfall som omfattas av den kommunala hanteringen av kommunalt avfall som inte transporteras med den fastighetsvisa avfallstransporten är de mottagningsplatser som Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy arrangerat, såsom avfallsstationer, avfallscentralen och återvinningspunkter arrangerats av producenten. Avfall som omfattas av producentansvaret levereras till återvinningspunkter och andra mottagningsplatser som arrangerats av producenterna. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ska upprätthålla en uppdaterad lista över sina mottagningsplatser på nätet. Producenterna ska upprätthålla en uppdaterad lista över sina mottagningsplatser på nätet. Leverans av avfall till allmänna mottagningsplatser är tillåtet enligt platsens innehavares anvisningar och under de meddelade öppettiderna. Avfall av olika slag ska placeras på de platser som anvisats för dem. Till mottagningsplatsen får enbart levereras sådant avfall som överensstämmer med mottagningsplatsens mottagningsvillkor och som har ett eget sopkärl reserverat för sig i mottagningsplatsen. Mottagningsplatsen kan vägra att ta emot avfall som är olämpligt.

46 Avfallshanteringsföreskrifterna 13 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Kapitel Egen behandling och återvinning av avfall 11 Kompostering På fastigheten får komposteras det bioavfall och trädgårdsavfall som uppkommer där. Kompostbehållare ska placeras, byggas och underhållas så att användningen inte medför olägenhet eller fara för hälsan eller miljön. Kompostering får inte ge upphov till nedskräpning. Endast komposterbart avfall får läggas i kompostbehållaren. En kompostbehållare kan också vara gemensam för flera fastigheter eller lägenheter. En ansvarsperson ska utnämnas för kompostbehållare om den är gemensam för flera än tre lägenheter eller fastigheter. Bioavfall får komposteras endast i en för ändamålet planerad, sluten och välventilerad kompostbehållare, som är oåtkomlig för skadedjur. Kompostbehållaren ska skötas enligt instruktionerna och hållas i behörigt skick. Avfall från torrtoaletter, sällskapsdjurs avföring och det i 29 åsyftade slammet från minireningsverk får komposteras såvida kompostering inte skilt förbjudits i planbestämmelserna, miljöskyddsbestämmelserna eller andra bestämmelser. Kompostering ska enbart utföras i en för ändamålet designad, sluten och välventilerad kompostbehållare. Komposten ska vara oåtkomlig för skadedjur och avrinningsvattnet ska inte kunna komma ut i marken. Kompostbehållaren ska skötas enligt instruktionerna och hållas i behörigt skick. Komposteringstiden för avföringsavfall är minst ett år. Latrinavfall får inte grävas ner i marken eller blandas med annat avfall. Trädgårdsavfall och små mängder nedbrytbart filtermaterial från gråvattenfilter får komposteras i Kompostbehållare och kompostlådor. 12 Egen behandling av annat avfall Det är tillåtet att flisa ris och riva löv från träd och gräs använda dem i anläggning av grönområden. Jordmaterial från anläggningar för avloppsvattenbehandling i mark kan lämnas på plats eller utnyttjas som jordförbättringsmaterial ifall det behandlas i enlighet med lagen om gödselfabrikat genom kompostering eller kalkning, eller så kan det föras till en mottagningsplats angiven av PHJ. Användning av en avfallskvarn kopplad till spillvattenavloppet är förbjudet. Det är förbjudet att leda fett som blivit över till spillvattenavloppet. Trädgårdsavfall får inte levereras till parker eller andra allmänna eller privata områden. Trädgårdsavfall som inte komposteras eller på andra sätt egenhändigt behandlas enligt ska levereras till en plats angiven av Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy.

47 Avfallshanteringsföreskrifterna 14 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Förbränning av avfall Det är förbjudet att bränna avfall i syfte att göra sig av med det. Förbudet gäller inte sådant nyttobruk av avfallet för vilket ett miljötillstånd eller annat godkännande av myndigheter har erhållits, och inte heller för förbränningstoaletter. Utanför detaljplaneområden får man bränna små mängder torrt ris och kvistar samt obehandlat träavfall på öppen eld. Obehandlat trä är inte impregnerat eller ytbehandlat, det har inte målats och innehåller inga limämnen. I fastighetens eldstäder får man i uppvärmningssyfte bränna torrt obehandlat träavfall, ris och grenar samt små mängder papper och papp som tändved. Förbränningen får inte förorsaka rök-, sot-, lukt- eller andra sanitära olägenheter i grannskapet. 14 Nedgrävning av avfall Det är förbjudet att gräva ner avfall i marken. 5 Kapitel Sopkärl 15 Olika typer av sopkärl Fastighetsinnehavaren ska i sin användning ha ett tillräckligt antal sopkärl för att kunna samla in avfall i enlighet med dessa avfallshanteringsföreskrifter. Sopkärlet ska vara lämpligt för det slag av avfall som samlas in i det och dess storlek ska motsvara den avfallsmängd som uppkommer på fastigheten. Sopkärlen ska dimensioneras så att de alltid kan slutas med tanke på tömningsintervallen. Det är inte tillåtet att förlänga den normala tömningsintervallen genom att använda sopkärl som är för stora med tanke på behovet. I den fastighetsvisa avfallstransporten kan som sopkärl användas 1. manuellt flyttbara lockförsedda sopkärl med handtag och hjul, vilka är lämpliga för maskinell lastning och tvätt och som överensstämmer med den ikraftvarande SFS-standarden; 2. avfallsbehållare försedda med lock, som töms maskinellt i sopbilen på fastigheten; 3. växelflaksbehållare, som är försedda med kroklyftanordning och i vilka avfallet transporteras till mottagnings- eller behandlingsplatsen; 4. underjordsbehållare som töms maskinellt i sopbilen på fastigheten; 5. övriga sopkärl som är lämpliga för temporär insamling av avvikande avfallsföremål eller stora avfallsmängder. Ställningar för sopsäckar får inte användas i den fastighetsvisa avfallstransporten.

48 Avfallshanteringsföreskrifterna 15 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Avfallstransportsbolaget kan fastighetsvist godkänna användningen av också andra sopkärl, såvida de inte förorsakar fara eller skada för miljön eller äventyrar arbetssäkerheten. 16 Märkning av sopkärl På sopkärlets lock och/eller framsida ska klistras ett tillräckligt stort klistermärke med text med uppgifter om det avfallsslag som samlas i sopkärlet. De olika avfallsslagen betecknas genom att använda benämningarna på de olika avfallsslagen som används i dessa avfallshanteringsföreskrifter. Sopkärlen ska ha namnet och kontaktinformationen till det transportbolag som ansvarar för dess tömning. Sopkärl som i den fastighetsvisa avfallstransporten inte befinner sig i fastighetens omedelbara närhet ska därtill märkas ut med innehavarens kontaktinformation. Märkning av avfallsslaget ansvarar insamlingsredskapets ägare för, medan märkningen av informationen om transportbolaget som ansvarar för tömningen är på transportbolagets ansvar. Om märkningen av information om sopkärlets innehavare i fastighetsvis transport ansvarar fastighetsinnehavaren eller ansvarspersonen för det gemensamma sopkärlet. 17 Påfyllning av sopkärl I sopkärlet får läggas endast sådant avfall, som det är avsett för. Ett sopkärl, som förflyttas manuellt får inte fyllas så, att dess tömning, med tanke på insamlingsplatsens förhållanden, insamlingskärlets konstruktion, avfallets tyngd eller egenskaper, utgör en arbetssäkerhetsrisk för den som tömmer kärlet. I sopkärl som är avsedda att flyttas manuellt får man lägga högst: kärl under 120 l: 20 kg kärl mellan l: 40 kg kärl mellan l: 60 kg Om avfallet inte ryms in i sopkärlet eller ifall det av andra orsaker inte kan läggas i sopkärlet kan det tillfälligt placeras i insamlingsplatsens omedelbara närhet. Detta gäller enbart avfall som omfattas av den fastighetsvisa avfallstransporten. Avfallet ska märkas för bortföring. Avfallet ska förpackas så att sopbilschauffören tryggt kan lasta det. Avfallsförpackningen får väga högst 15 kg. Avfallet ska även i detta fall till sin beskaffenhet, storlek och mängd lämpa sig för fastighetsvis avfallstransport. För att undvika att smutsa ner sopkärlet ska avfallet vid behov packas innan det placeras i sopkärlet I bioavfallskärlen ska en biologiskt nedbrytbar skyddssäck användas, eller så ska bioavfallet packas i en biologiskt nedbrytbar påse innan det placeras i bioavfallskärlet. I sopkärlet avsett för insamling av bioavfall får inte läggas flytande bioavfall. Finfördelat och dammigt avfall ska packas tätt innan det placeras i sopkärlet. Avfallet ska läggas i sopkärlet så att det alltid kan tömmas maskinellt. I fastigheternas sopkärl får inte läggas ämnen eller föremål som till sin vikt, storlek, form, hårdhet eller annan orsak kan vara farligt för eller orsaka en arbetssäkerhetsrisk för tömmaren, personen som hämtar avfallet, personen som handskas med sopkärlet eller avfallsbehandlaren. I kärlen får inte heller läggas ämnen eller

49 Avfallshanteringsföreskrifterna 16 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd föremål som kan skada sopkärlet eller sopbilen eller anmärkningsvärt försvårar hämtningen, avlastningen eller utnyttjandet av avfallet. Aska och sot som är helt kall och inte glöder får placeras i blandavfallskärlet förpackat i en tät och hållbar förpackning. Avfallstransportören kan vägra tömma ett sopkärl i vilket i strid med dessa avfallshanteringsföreskrifter har placerats avfall som inte lämpar sig för den fastighetsvisa avfallstransporten. I detta fall ska fastighetsinnehavaren se till att sopkärlet töms, att avfallstransport beställs och att avfallet transporteras till en plats anvisad av Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. 18 Tömningsintervaller Sopkärlen ska tömmas i den fastighetsvisa avfallstransporten tillräckligt ofta så att kärlet inte orsakar luktolägenheter eller andra olägenheter till exempel för avfallstransporten, dock minst enligt följande intervaller: Avfallsslag Längsta tömningsintervall veckor Blandavfall * 2 Blandavfall, ifall fastigheten har separatinsamling av bioavfall eller ifall bioavfall komposteras 12 Energiavfall 12 Bioavfall 2 Bioavfall som samlas i en behållare som utrustats med maskinell nedkylning, eller en underjordsbehållare Blandavfall som inte separerats från bioavfall och som samlas i en underjordsbehållare. 4 4 Kartong 26 Metall 26 Glas 26 * I Kärkölä, Artsjö i Orimattila och i glesbygden i Sysmä och Heinola ska transportbolaget som sköter avfallstransporten på kommunens vägnar meddelas direkt om komposteringen av bioavfall, ifall fastigheten vill att blandavfallskärlet töms mer sällan än med 2 veckors mellanrum, dock högst med 12 veckors mellanrum. * I Asikkala, Heinolas tätortsområde, i Hollola, Lahtis, Mörskom, Orimattila borträknad Artsjö i Orimattila, Padasjoki, Pukkila och Sysmä tätortsområden ska en skriftlig anmälan om kompostering av bioavfall ges till Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd i det fall att fastigheten vill att kärlet för blandavfall töms mer sällan än med en intervall på 2 veckor, dock högst en intervall på 12 veckor. I anmälan ska framkomma fastighetens adress, invånarens namn och kontaktinformation och ansvarspersonen för den eventuella gemensamma kompostbehållaren. Man kommer överens om tömningsintervallen med transportbolaget.

50 Avfallshanteringsföreskrifterna 17 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd För att förlänga tömningsintervallen för bland- och energiavfall till över 12 veckor ska en skriftlig ansökan lämnas in till Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd, varefter man kommer överens om saken med avfallstransportören. Tömningen av sopkärlen för det separatinsamlade avfallet ska ordnas så att det inte leder till att energiavfall eller nyttoavfall läggs bland blandavfallet eftersom deras kärl är fulla. 19 Underhåll och tvättning Enligt 10 i avfallsförordningen ska sopkärlet underhållas och rengöras tillräckligt ofta så att insamlingen inte medför någon fara eller skada för hälsan eller miljön. Innehavaren av sopkärlet ska se till att bioavfallskärlet tvättas vid behov, dock minst två gånger i året. 6 Kapitel Insamlingsplatser för avfall 20 Föreskrifter gällande sopkärlets placering Sopkärlen ska placeras på en insamlingsplats som inte har tröskel, trappa eller andra fysiska hinder. Om insamlingsplatsen finns i en inhägnad, under ett takskydd eller i ett soprum, bör det finnas en ingång direkt utifrån. Dörren, som leder till insamlingsplatsen ska vara försedd med en anordning, med hjälp av vilken dörren kan hållas öppen. Sopkärlen ska placeras på ett vågrätt, nötningståligt och för förflyttningen av insamlingskärlen lämpligt underlag. Insamlingsplatsen bör dimensioneras så att de olika avfallsslagens sopkärl kan flyttas till tömning utan att de övriga sopkärlen behöver flyttas. Om sopkärlens flyttningsrutt har en lutning som överstiger 1:5 eller om det på flyttningsrutten finns trösklar, trappor eller andra hinder, så att de utgör en risk för arbetssäkerheten för den som tömmer kärlen, ska fastighetsinnehavaren se till att det för tömningen finns anordningar och konstruktioner som underlättar flyttningen. Insamlingsplatsen ska placeras tillräckligt långt från byggnadens luftintag och från lägenheternas fönster. Insamlingsplatsen ska ha tillräcklig belysning. Om insamlingsplatsen finns i ett soprum, ska tillräcklig ventilation och dränering ordnas. Insamlingsplatsen får inte användas som lager för annat. På insamlingsplatsen får inte placeras avfall eller föremål som inte är avsedda att transporteras bort av den fastighetsvisa avfallstransporten. Fastighetsinnehavaren ansvarar för att insamlingsplatsen och flyttningsrutterna för sopkärlen är väl utrustade, i sakligt skick och att det är rent och snyggt. Snöplogning och halkbekämpning ska utföras så att det är tryggt att flytta och tömma sopkärlen. De hjulförsedda, manuellt flyttbara sopkärlen ska placeras så att sopbilen obehindrat och tryggt kan komma fram till minst 10 meters avstånd från sopkärlen. De på fastigheten befintliga fordonslederna bör bära den fordonstyngd som är tillåten enligt vägtrafiklagen. Ifall fastigheten inte har en plats som lämpar sig som

51 Avfallshanteringsföreskrifterna 18 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd insamlingsplats, bör man reda ut möjligheten att placera en insamlingsplats i fastighetens omedelbara närhet. Sopkärl som inte är manuellt flyttbara ska placeras så att sopbilen utan hinder kommer åt att tömma sopkärlen. 21 Områdesvisa insamlingsplatser för avfall De föreskrifter som gäller områdesvisa insamlingsplatser för avfall gäller de regionala insamlingspunkterna, återvinningspunkterna samt eventuella av andra aktörer ordnade områdesvisa insamlingsplatser. Till en områdesvis insamlingsplats får endast sådant avfall, för vilket det på avfallspunkten finns ett sopkärl föras. Avfall får inte lämnas utanför sopkärlen. Om sopkärlen är fulla, ska avfallet föras till en annan områdesvis insamlingsplats. Det krävs tillstånd av markägaren och eventuellt av kommunens byggnadstillsynsverk för att grunda en områdesvis insamlingsplats och för att placera sopkärlen. Den som ansvarar för en områdesvis insamlingsplats för avfall ska sköta om insamlingsplatsens underhåll, rengöring och tömning, så att det inte uppstår sanitära olägenheter, miljöförorening eller nedskräpning på grund av insamlingsplatsen. Den som bär ansvar för insamlingsplatsen är skyldig att hålla insamlingsplatsen och dess omgivning ren och snygg, om inte annat har avtalats i ett skilt avtal. På en områdesvis insamlingsplats för avfall ska det finnas kontaktuppgifter till den som är ansvarig för platsen. 7 Kapitel Avfallstransport 22 Sophämtning Sophämtning är tillåtet i enlighet med kommunens miljöskyddsföreskrifter. Avfallstransportören ska se till att avfall inte kan spridas i omgivningen under transporten. Avfall kan tillfälligtvis samlas i ett större transportredskap ifall man får tillåtelse av markägaren för placeringen av transportmedlet eller sopkärlet. Det insamlade avfallet ska omedelbart transporteras bort efter att insamlingen upphört. Insamling av avfall får inte orsaka nedskräpning eller miljö- eller sanitära olägenheter. 23 Transport Avfallet ska transporteras i en sådan behållare eller täckas över så att avfall inte kan spridas i omgivningen under transporten och att det inte förorsakar risk för olyckor. Avfallstransportören ansvarar för att avfall inte kommer åt att spridas i omgivningen under transporten. Separat insamlat avfall och avfall av skilda slag ska hållas åtskilt under transporten.

52 Avfallshanteringsföreskrifterna 19 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Avfallsöverlåtaren, avfallstransportören och avfallets mottagare ska vara medvetna om en eventuell skyldighet att upprätta ett transportdokument, som gäller bl.a. transport av slam som uppkommer vid boende, bygg- och rivningsavfall samt farligt avfall. 24 Transportregister och inlämnande av uppgifter Avfallstransportören ska inlämna uppgifter till Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd om sopkärlstömningarna per fastighet och avfallstyp om avfall som transporteras inom den fastighetsvisa avfallstransporten. Uppgifterna ska inlämnas till Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd minst en gång per år eller enligt en av nämnden given tidtabell. I 26 i avfallsförordningen bestäms om innehållet i de uppgifter som ska lämnas. Uppgifterna ska inlämnas i en form som kan bearbetas av ett ordbehandlings- eller kalkylprogram. Uppgifterna ska kunna bearbetas utan ytterligare program eller kodverktyg. 25 Mottagningsplatser för avfall Avfallstransportören ska transportera avfall som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall till mottagningsplatser som anvisats av Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Förpackningsavfall insamlat från fastigheter ska transporteras till en mottagningsplats som anvisats av producenterna eller till ett mellanlager som Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy anvisar. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ska upprätthålla en uppdaterad lista över sina mottagningsplatser på nätet. Leverans av avfall till allmänna mottagningsplatser är tillåtet enligt platsens innehavares anvisningar och under de meddelade öppettiderna. Avfall av olika slag ska placeras på de platser som anvisats för dem. Mottagningsplatsen kan vägra ta emot avfall om det inte följer mottagningsvillkoren på platsen eller om platsen inte är godkänd som mottagnings- eller behandlingsplats för avfallsslaget i fråga. Mottagning av avfall kan exceptionellt avbrytas med ett skilt beslut ifall fortsatt mottagning av avfallet orsakar fara för miljön eller hälsan. Sådana avfallsslag för vilka det finns en mottagningsplats någon annanstans får inte blandas i blandat kommunalt avfall och föras till mottagnings- och behandlingsplatserna. 26 Avbrott i den fastighetsvisa avfallstransporten Den fastighetsvisa avfallstransporten kan avbrytas på viss tid ifall fastigheten varit oanvänd under minst fyra veckors tid. Sopkärlet ska tömmas innan avfallstransporten avbryts, ifall den inte tömts inom den närmaste tiden. Ifall det tillfälliga avbrottet räcker från fyra veckor till ett år avtalas därom skriftligen med avfallstransportören. Avbrottet förutsätter att fastigheten är oanvänd. Avfallstransportören informerar avfallshanteringsmyndigheten om avbrottet i samband med överlåtande av avfallstransportuppgifterna ( 24). Ifall avbrottet varar i över ett år förutsätter det en skriftlig anmälan till Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd.

53 Avfallshanteringsföreskrifterna 20 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Kapitel Slam som uppkommer vid boende och övrigt slam som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall 27 Anslutning till den fastighetsvisa transporten av slam som uppkommer vid boende Anslutning till den fastighetsvisa avfallstransporten av slam som uppkommer vid boende sker genom att kontakta avfallstransportören som är godkänd i avfallshanteringsregistret som upprätthålls av närings-, trafikoch miljöcentralen. Fastighetsinnehavaren ska ingå ett kontrakt om avhämtning och transport av avfallet från fastigheterna i enlighet med dessa avfallshanteringsföreskrifter. Det är på fastighetsinnehavarens ansvar att försäkra sig om att det företag som erbjuder transporttjänster är godkänt i avfallshanteringsregistret. Avfallstransportören ska på begäran för fastighetsinnehavaren visa upp ett utdrag ur avfallshanteringsregistret som visar att transportören är godkänd i registret. (Avfallstransport anordnad av fastighetsinnehavaren) 28 Tömningsintervaller och transport av slam till behandling Avloppsslammet ska avlägsnas från slamavskiljare, minireningsverkens slamutrymmen och motsvarande behållare vid behov, dock minst en gång per år (Statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför avloppsnätet 209/2011). Tömningen av slam från slamavskiljare, som används för behandling av avloppsvatten som innehåller toalettavloppsvatten ska utföras enligt tillverkarens instruktioner, oftare än denna minimiskyldighet. Slutna avloppstankar och deras fyllnadsgrad samt larmanordningen för överfyllning ska kontrolleras regelbundet, minst en gång per år. De slutna avloppstankarna ska tömmas vid behov (Statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför avloppsnätet 209/2011). Sandavskiljningsbrunnar, oljeavskiljningsbrunnar och fettavskiljningsbrunnar ska kontrolleras minst en gång per år och tömmas vid behov. Avskiljningsbrunnarnas larmanordningar ska kontrolleras regelbundet och hållas i funktionsdugligt skick. Fosforavskiljningsbrunnar ska kontrolleras regelbundet, minst en gång per år. Fosforavskiljningsbrunnar ska tömmas vid behov. Ett avbrott i den fastighetsvisa avfallstransporten av slam som uppkommer vid boende förutsätter att fastigheten inte brukas. Om avbrottet meddelas skriftligen till Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd. Fastighetsinnehavaren ska föra bok över slamtömningarna (Statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför avloppsnätet 209/2011). Avloppsslam, avloppsvatten från slutna brunnar samt slam från avskiljningsbrunnar får överlämnas att transporteras endast av en sådan aktör som är godkänd i det i avfallslagen åsyftade avfallshanteringsregistret. Avloppsslam, avloppsvatten från slutna tankar samt annat motsvarande slam ska föras till en mottagningsplats angiven av Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy eller behandlas i enlighet med paragraf 30.

54 Avfallshanteringsföreskrifterna 21 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Egen behandling av slam Egen behandling av slam är förbjuden, förutom i vissa situationer som inbegripits i den här paragrafen. Spridning av slam som uppkommer vid eget boende i behandlad form som gödsel på en egen åker eller en åker som är i egen besittning är tillåtet. Slammet ska alltid behandlas genom kalkstabilisering eller på annat av Evira och miljöskyddsmyndigheterna godkänt sätt. I behandlingen av slam och vid åkerbruk ska iakttas lagen om gödselfabrikat (539/2006), statsrådets förordning om begränsning av vissa utsläpp från jordbruk och trädgårdsodling (1250/2014) och jord- och skogsbruksministeriets förordning om gödselfabrikat (24/2011). Saken anmäls skriftligen till kommunens miljöskyddsmyndighet minst 30 dagar innan behandlingen inleds. Avfallsinnehavaren får överlåta avloppsslam som uppkommer vid boende för behandling på en grannfastighet eller någon annan fastighet i närheten. Den som tar emot avfallet kan behandla det egna slammet och slam från fyra andra fastigheter som uppkommer från boende, men högst slam från 20 personers boende, och sprida ut det på åkern som gödsel på samma villkor som slammet som uppkommer i den egna verksamheten. Den som tar emot, behandlar och nyttjar slammet måste alltid anmäla detta till kommunens miljöskyddsmyndighet minst 30 dagar innan behandlingen inleds. I anmälan ska ingå kontaktinformation till kontaktpersonen som ansvarar för behandlingen och utnyttjandet, samt uppgifter om fastigheterna vars slam utnyttjas. Slam från slamavskiljare för gråvatten kan komposteras på fastigheten ifall fastighetens vattenförbrukning är låg. Fast överloppsslam från minireningsverk kan komposteras på fastigheten i enlighet med 11 ifall mängden slam som uppkommer är liten och ifall reningsverkets tekniska konstruktion planerad för egenhändigt avlägsnande och behandling av slammet, och ifall behandlingen av slammet på fastigheten inte orsakar sanitära eller miljöolägenheter. Avfall från torrtoaletter ska komposteras enligt 11 på fastigheten eller transporteras till en av Päijät- Hämeen Jätehuolto Oy angiven plats. Massor från fosforavskiljningsbrunnar kan komposteras på fastigheten enligt 11 eller utnyttjas som näring på åkrarna. Små mängder nedbrytbart filtermaterial från gråvattenfilter får komposteras enligt 11 på fastigheten eller transporteras till en av Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy angiven plats. 9 Kapitel Förebyggande av nedskräpning 30 Avfallshantering vid offentliga tillställningar Den som arrangerar en offentlig tillställning ansvarar för tillställningens avfallshantering. Arrangören ansvarar även för avfallshanteringsrådgivningen under tillställningen samt för sorteringen och separatinsamlingen av avfall i enlighet med dessa avfallshanteringsföreskrifter.

55 Avfallshanteringsföreskrifterna 22 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Separatinsamling av nyttoavfall ska arrangeras med de förutsättningar som nämns i 9 i dessa avfallshanteringsföreskrifter baserat på den mängd avfall som uppskattas uppkomma. En offentlig tillställning ska planeras så att det uppkommer så lite avfall som möjligt. På tillställningens område ska tillräckligt många sopkärl placeras ut, väl utspridda över området, för insamling av de olika avfallsslagen. Vad gäller skyldigheten att städa ett nedskräpat område räknas även tillställningens eller evenemangets sammankallare i andra hand som arrangör. Sopkärlen ska tömmas och området städas upp omedelbart efter att tillställningen avslutats samt vid behov under tillställningens gång. Sopkärlen ska tömmas så snart de är fulla. Under tillställningar som pågår över flera dagar är grundantagandet att sopkärlen töms och området städas upp minst en gång per dag. Om offentliga tillställningar för över 500 personer ska senast två veckor före uppgöras och presenteras en avfallshanteringsplan för tillställningen till kommunens miljöskyddsmyndighet. 31 Förebyggande av nedskräpning på allmänna områden Det är förbjudet att lämna avfall utanför sopkärl i allmänna områden. Den som underhåller sopkärlet ska se till att sopkärlet töms tillräckligt ofta och att området är städat. 10 Kapitel Farligt avfall och specialavfall 32 Avfallshantering av farligt avfall Olika slag av farligt avfall ska sorteras och samlas in separat. Farliga avfall som samlas in och lagras på fastigheten ska föras till för ändamålet avsedda mottagningsplatser minst en gång per år. Farligt avfall får inte transporteras inom den fastighetsvisa avfallstransporten. Farliga avfall som uppkommer vid boende samt inom jord- och skogsbruk ska föras till en mottagningsplats som Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy arrangerat för det. Farligt avfall, som lyder under producentansvaret (t.ex. elektriskt och elektroniskt skrot samt batterier och ackumulatorer) ska föras till för ändamålet avsedda mottagningsplatser som producenten ordnat. Farligt avfall som uppkommer på andra fastigheter som omfattas av kommunens hantering av kommunalt avfall samt inom näringsverksamhet, ska föras till en sådan mottagare, som har rätt att ta emot avfallet. Man ska på förhand avtala med mottagaren om leverans av stora mängder farligt avfall.

56 Avfallshanteringsföreskrifterna 23 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Insamling av farligt avfall på fastigheten Insamlingen av farligt avfall på andra än egnahemshusfastigheter ska ske i ett separat, låst eller övervakat utrymme eller i sådana skåp och kärl, från vilka avfallet inte fritt kan avlägsnas. För varje slag av farligt avfall ska det finnas ett eget märkt sopkärl. Flytande farligt avfall ska förvaras i hela, tätt slutna och för ändamålet avsedda kärl. Kärlen som innehåller flytande farligt avfall ska placeras i en skyddsbassäng gjort av material som är ogenomträngligt för vätskor och täckt. Skyddsbassängen ska ha en volym som är minst lika stor som kärlet som innehåller vätskan, och ifall kärlet förvaras utomhus ska regnvatten inte få samla sig i bassängen. Asbestavfall får inte blandas med annat avfall. Avfall som innehåller asbest ska föras till mottagningsplatser som reserverats för det. Fastighetsinnehavaren ska placera instruktionerna för användningen av insamlingsplatsen för farligt avfall på ett sådant ställe, där de kan ses av alla dem som använder utrymmet. Dessutom ska fastighetsinnehavaren upplysa användarna av insamlingsplatsen om hur man har ordnat insamlingen av det farliga avfallet på fastigheten. 34 Specialavfall och farligt avfall från sjuk- och hälsovården Specialavfall ska hållas skilt från annat avfall och förpackas i hårda och tätt slutna kärl. På kärlen ska avfallets beskaffenhet, eventuell skada det kan förorsaka och de åtgärder som är påkallade på grund av det märkas. Specialavfall från sjuk- och hälsovården ska förpackas och förpackningarna ska märkas enligt gällande lagstiftning. Det ska framkomma ur märkena vad förpackningen innehåller. Igenkännbart biologiskt avfall från sjuk- och hälsovården och smittfarligt avfall får inte grävas ner utan det ska föras till förbränning eller annan lämplig behandling. 11 Kapitel Övriga föreskrifter 35 Informationsskyldighet Fastighetsinnehavaren ska informera invånarna på fastigheten och dem som arbetar på fastigheten om avfallets sorterings-, insamlings- och transportarrangemang enligt dessa avfallshanteringsföreskrifter samt följa upp hur avfallshanteringen förverkligas på fastigheten. 36 Tillsyn av avfallshanteringsföreskrifterna Som tillsynsmyndigheter som ser till att dessa föreskrifter följs verkar miljöskyddsmyndigheterna i de kommuner som ligger inom Päijänne-Tavastlands avfallsnämnds område samt Tavastlands och Nylands närings-, trafik- och miljöcentraler. Att underlåta att följa dessa avfallshanteringsföreskrifter leder till ett förordnande om övervakning och ifall verksamheten som strider mot avfallshanteringsföreskrifterna fortsätter en påföljd i enlighet med avfallslagen.

57 Avfallshanteringsföreskrifterna 24 (25) Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd Undantag från avfallshanteringsföreskrifterna Päijänne-Tavastlands avfallsnämnd kan i enskilda fall av särsilda orsaker bevilja ett undantag av dessa avfallshanteringsföreskrifter. Undantag från avfallshanteringsföreskrifterna får inte äventyra det adekvat anordnandet av avfallshanteringen, medförä fara eller skada för miljön eller hälsan eller leda till nedskräpning. 38 Ikraftträdande Dessa avfallshanteringsföreskrifter träder i kraft den och med dem upphävs avfallshanteringsföreskrifterna i Päijänne-Tavastlands avfallsnämnds verksamhetsområde som trädde i kraft

58 Kartbilaga Õ»ò Õ«²² ² <» <³<² <»»²µ «µ»² » Avfallstransport anordnad av kommunen Õ«²² ² Avfallstransport <» <³< anordnad <»»²µ «ô av kommunen, Ø» ²± ² Glesbygden ó ««ô i Heinola, Ø» ²± ² Tätortsområdet µ ««²¹ ² i Heinola, ³ ó ô bioavfall¾ ± <» Ë µµ ±ª ª»» <ò

59 Õ«²² ² Avfallstransport <» <³< <»»²µ «ô anordnad av kommunen, Ñ ³ ² Orimattilas µ ««²¹ ² centraltätort, ³ ó ô bioavfall¾ ± <» Ë µµ ±ª ª»» <ò

60 Avfallstransport Õ«²² ² <» <³< anordnad <»»²µ «ô av kommunen, Artsjö Ñ ³ ² i Orimattila ß < ª»² Ë µµ ±² ª»» ²»²ò

61 Õ«²² ² <» <³< <»»²µ «ô Avfallstransport anordnad av kommunen, Í ³<² ó «« Glesbygden i Sysmä Sysmä ß»³ µ ª ó detaljplaneområde Ë µµ ±² ª»» ²»²ò

62 Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä

63 Jätehuoltomääräysten perustelut 2 (19) Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Soveltamisala Määritelmät Jätehuollon tavoitteet Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen osalta Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Yhteinen jäteastia (jätekimppa) Liittyminen asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen asiakkaaksi Luku Jätteiden kerääminen ja lajittelu kiinteistöllä Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kerääminen ja vastaanotto- ja käsittelypaikat Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Kompostointi Muu jätteiden omatoiminen käsittely Jätteen polttaminen Jätteen hautaaminen Luku Jäteastiat Jäteastiatyypit Jäteastian merkitseminen Jäteastioiden täyttäminen Tyhjennysvälit Kunnossapito ja pesu Luku Jätteen keräyspaikat Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset Alueelliset jätteiden keräyspaikat Luku Jätteenkuljetus Kuormaaminen Kuljettaminen Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätteen vastaanottopaikat Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Liittyminen asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen kuljetukseen Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Lietteiden omatoiminen käsittely Luku Roskaantumisen ehkäiseminen Yleisötilaisuuksien jätehuolto Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla... 17

64 Jätehuoltomääräysten perustelut 3 (19) 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisten jätteiden jätehuolto Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet Luku Muut määräykset Tiedottamisvelvoite Jätehuoltomääräysten valvonta Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Voimaantulo... 19

65 Jätehuoltomääräysten perustelut 4 (19) 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset ovat voimassa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Myrskylässä, Orimattilassa, Padasjoella, Pukkilassa ja Sysmässä. Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin sekä kunnan jätehuoltomääräyksiin. Jätelaissa on määritelty millaisista asioista jätehuoltomääräyksiä voi antaa ja keitä ne koskevat. Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä jätteiden keräykseen, vastaanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa ympäristönsuojelulain 202 :n perusteella paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia tiukempia määräyksiä. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle säädettyä jätehuoltoa. Jätelain 32 :n mukaan kunnan järjestämä jätehuolto koskee vakituisessa asumisessa, vapaa-ajan asumisessa, asuntolassa sekä muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa ja muussa vastaavassa toiminnassa syntyvä sako- ja umpikaivoliete. Samoin kunnan vastuulle kuuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa sekä valtion, kuntien ja seurakuntien hallintoja palvelutoiminnassa ja asuinkiinteistöjen kanssa samaa keräyspistettä käyttävissä liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluu elinkeinotoiminnan jäte, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi ei muutoin ole mahdollista. Jätelain 91 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti jätehuoltomääräykset koskevat kuitenkin muutakin kuin jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltoa siltä osin, kuin on kyse jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöllä tai jätteen vastaanottopaikoilla tai näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, eläinlääkintälaitosten sekä muiden tutkimus- ja hoitolaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen sekä viiltävän ja pistävän jätteen jätehuollon järjestämiseen siltä osin kuin siitä on määrätty erikseen. 2 Määritelmät Jätehuoltomääräyksissä käytetyt käsitteet avataan ja määritellään määräysten lukijaa varten 2 :ssä. Mikäli käsite on määritelty jätelaissa tai -asetuksessa, on sen määritelmä otettu sellaisenaan jätehuoltomääräyksiin.

66 Jätehuoltomääräysten perustelut 5 (19) 3 Jätehuollon tavoitteet Tässä pykälässä kerrotaan jätelain tavoitteista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Se edellyttää, että jätteitä käsitellään kaikissa olosuhteissa hallitusti. 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen kiinteän yhdyskuntajätteen osalta 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään on tuotu määräysten alkuun merkittävyytensä vuoksi. Vanhan jätelain termi järjestetty jätteenkuljetus on uudessa jätelaissa korvattu termillä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu käytännössä liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Pykälässä velvoitetaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltija luovuttamaan jätteensä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja sitä kautta liittymään kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätelain mukaan jätehuoltoviranomainen voi tehdä erillisen päätöksen tiettyjen alueiden rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Pois rajatuilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetus järjestetään aluekeräyspisteiden avulla. Tällaisilla alueilla kiinteistöt liittyvät kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymällä aluekeräyspisteen käyttäjäksi. 5 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on joko kunnan (jätelaki 35 ) tai kiinteistön haltijan järjestämä (jätelaki 36 ). Kunnassa tai sen osassa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, jos jätehuoltoviranomainen on niin päättänyt. Muussa tapauksessa käytetään kunnan järjestämää jätteenkuljetusta. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen eri kuljetusjärjestelmissä on esitetty pykälässä taulukossa ja karttaliitteessä. Liittymismenettelyssä korostetaan kiinteistön haltijan vastuuta ottaa yhteyttä joko kunnan puolesta toimivaan jätteenkuljettajaan tai jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan. Jätteenhaltijaa velvoitetaan tekemään sopimus näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella liittäminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen voi tapahtua myös Päijät-Hämeen jätelautakunnan aloitteesta (Alue 1). Jätelautakunnan on ilmoitettava asiakkaalle liittämisestä ja sen perusteista etukäteen kirjeitse, jotta asiakas on tietoinen siitä, mihin liittymisja maksuvelvollisuus perustuu. Mikäli kiinteistön haltija ei liity kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella (alue 2), kiinteistöä ei voida liittää. Tällöin Päijät-Hämeen jätelautakunta toimii yhdessä valvontaviranomaisen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, sillä valvontaan ja hallintopakkoon liittyvä toimivalta on valvontaviranomaisella. Jätelain 40 :n mukaan kiinteistön haltijan on järjestettävä keräyspaikka kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettaville jätteille sekä hankittava tarvittavat jäteastiat. Keräyspaikka voi olla myös

67 Jätehuoltomääräysten perustelut 6 (19) kiinteistön ulkopuolella, jos sitä ei voida järjestää kiinteistölle ja kiinteistön haltija sopii asiasta maanomistajan kanssa. 6 Yhteinen jäteastia (jätekimppa) Yhteisen jäteastian eli kimppa-astian perustaminen ja käyttö sallitaan jätehuoltomääräyksissä lähekkäin sijaitseville kiinteistöille. Välimatkojen kiinteistöltä jäteastialle pitää olla riittävän lyhyitä tai jäteastia pitää sijoittaa kulkureitin varrelle siten, että astia tai keräyspaikka on kaikkien sitä käyttävien helposti saavutettavissa. Sujuvan ilmoitusmenettelyn takia jätekimpan ehdoista määrätään jätehuoltomääräyksissä aiempaa tarkemmin. Kiinteistön jätehuoltotilanteen seuranta ja valvonta edellyttävät yhteisastioiden ja yhteisten keräyspaikkojen käyttöönoton ja niistä luopumisen ilmoittamista Päijät-Hämeen jätelautakunnalle, joka ylläpitää jätehuoltorekisteriä. Yhteisastialle ja yhteiselle keräyspaikalle on syytä nimetä sen ylläpidosta vastuussa oleva henkilö, johon kuljetuksen suorittaja tai viranomaiset voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan ylläpitoon liittyvissä asioissa. Ennen jätelautakunnan perustamista jätteiden kuljettaminen mökiltä vakituiselle asunnolle oli sallittua. Jätelautakunta kielsi loma-asunnon ja vakituisen asunnon jätekimpat. Yhteisastian perustamisen vakituisen ja vapaa-ajanasunnon välillä tulisi perustua kiinteistöjen lähekkäisyyteen, kuten muissakin tapauksissa. Yhteisastiaa käyttävien kiinteistöjen pitäisi kaikissa tapauksissa sijaita samalla alueella, sillä jätelain 41 velvoittaa luovuttamaan jätteen alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Lähekkäisyyden tai saman alueen määrittely on aina tapauskohtaista, mutta tarkoituksena ei ole, että jätteitä kuljetetaan pitkiä matkoja vapaa-ajanasunnolta vakituiselle asunnolle. Kiinteistöjen omistussuhteet (saman omistajan omistuksessa olevat kiinteistöt) tai sukulaisuussuhteet eivät voi olla perusteina yhteisastian käyttämiselle. Vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon välistä kimppaa voi hakea poikkeuksena jätehuoltomääräyksiin. Yhteisen jäteastian asianmukainen käyttö edellyttää, että astiatilavuus vastaa kiinteistöillä syntyvää jätemäärää, eikä yhteiskerääminen aiheuta tarpeetonta roskaamista tai jätteen epäasianmukaista käsittelyä. Mikäli yhteisen jäteastian käytöstä aiheutuu ongelmia, voi valvova viranomainen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kieltää yhteisen jäteastian käytön tai kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi kasvattamaan astiakokoa. 7 Liittyminen asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen asiakkaaksi Jätehuoltoviranomaisen päätöksellä jätelain edellytykset täyttävät alueet voidaan jättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Liittymisestä tähän aluekeräysjärjestelmään on otettu oma pykälänsä, sillä kyseessä ei ole kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, johon liittymisestä määrätään muissa liittymistä käsittelevissä pykälissä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle on rajattu Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueet. Lisäksi liittyminen aluekeräyspisteen asiakkaaksi on mahdollista Orimattilan Artjärvellä.

68 Jätehuoltomääräysten perustelut 7 (19) Kuten liittymisessä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymismenettelyssä aluekeräyspisteen asiakkaaksi korostetaan kiinteistön haltijan vastuuta ottaa yhteyttä kunnan puolesta toimivaan jätteenkuljettajaan. Liittäminen aluekeräyspisteasiakkaaksi voi tapahtua myös Päijät-Hämeen jätelautakunnan aloitteesta. Jätelautakunnan on ilmoitettava asiakkaalle liittämisestä ja sen perusteista etukäteen kirjeitse, jotta asiakas on tietoinen siitä, mihin liittymis- ja maksuvelvollisuus perustuu. Jätteiden mahdollinen väliaikainen varastointi kiinteistöllä ennen niiden toimittamista aluekeräyspisteeseen ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja, hajuhaittoja tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 3 Luku Jätteiden kerääminen ja lajittelu kiinteistöllä 8 Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Hyötyjätteille annettavilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista (jätelaki 8 ) ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erillään pitovelvollisuutta (jätelaki 15 ). Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoite täyttyy. Biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräysvelvoitteet ovat voimassa alueen suurimmissa taajamissa. Biojätteen ja pakkausjätteen keräysrajat on määritelty laskelmien kautta, jotta logistiikka sekä keräyksestä ja kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ympäristövaikutukset tulevat huomioiduksi. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen ei ole taloudellisesti perusteltua kaikilla alueilla. Biojätteen erilliskeräyksen järjestäminen on kuitenkin palvelutason, jätehuollon kokonaisuuden ja etusijajärjestyksen kannalta tärkeää. Tarkoituksena on kannustaa jätteen haltijoita erottamaan hyötyjätteet sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä hyötyjätteistä. Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi tässä mahdollistetaan lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen liittyminen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen alueen suurimpien taajamien osalta. Kunta voi edelleen täyden tuottajavastuun tultua voimaan jätelain 35 :n nojalla huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse huolehdi pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta. Päijät-Hämeen jätelautakunta ilmoittaa näissä jätehuoltomääräyksissä huolehtivansa kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan asemakaavoitetulla alueella pois lukien Orimattilan Artjärvellä ja Hollolan Hämeenkoskella (jätelaki 35 1 momentti). Käytännössä näillä alueilla kiinteistönhaltija tilaa itse kuljetuksen (kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus), mutta jätteenkuljettajan on vietävä kerätty jäte Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. Huolehtiminen tarkoittaa, että jätelautakunnan tulee seurata, että kuljetusta on saatavilla mainituilla alueilla. Jätelain 41 :n 3 momentti antaa kiinteistön haltijalle mahdollisuuden järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen jätteenkuljetuksen kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta tuottajan järjestämässä kuljetuksessa tai kunnan huolehtimassa täydentävässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Muilla alueilla kuin kunnan

69 Jätehuoltomääräysten perustelut 8 (19) huolehtimassa jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltija voi tilata pakkausjätteenkuljetuksen jätelain 41 :n mukaisesti. Tällöin kuljetusyritys saa kuljettaa ne omissa nimissään tuottajan vastaanottoon. Kiinteistökohtaisesti kerätty (35 1 mom, 41 3 mom) metallijäte tulee aina toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. Mikäli kiinteistössä ei kuulu kartongin, lasin ja metallin kiinteistökohtaisen keräyksen piiriin, pakkausjätteet on toimitettava tuottajien kierrätyspisteelle. Asumisessa syntyvä kierrätyskelpoinen muovijäte on toimitettava tuottajien kierrätyspisteeseen. Paperituotteiden osalta tuottajan on järjestettävä maksutta kuljetus kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta, jos kiinteistö sijaitsee muulla kuin pientalo- tai haja-asutusalueella. Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka käytöstä poistettujen paperituotteiden keräystä varten. Velvollisuus ei kuitenkaan koske pientaloja tai muita vastaavia kiinteistöjä eikä haja-asutusalueella sijaitsevia kiinteistöjä. 9 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muille kuin 8 mainituille asuinkiinteistöille annettavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 :n perusteella kuuluvia kiinteistöjä. Lisäksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään jätteensä toimittavat kiinteistöt velvoitetaan noudattamaan tämän pykälän erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa. Hyötyjätteille annettavilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista (jätelaki 8 ) ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erillään pitovelvollisuutta (jätelaki 15 ). Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusija-järjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoite täyttyy. Keräysrajat on määritelty laskelmien kautta, jotta logistiikka sekä keräyksestä ja kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ympäristövaikutukset tulevat huomioiduksi. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen ei ole taloudellisesti perusteltua kaikilla alueilla. Biojätteen erilliskeräyksen järjestäminen on kuitenkin palvelutason, jätehuollon kokonaisuuden ja etusijajärjestyksen kannalta tärkeää. Tarkoituksena on kannustaa jätteen haltijoita erottamaan hyötyjätteet sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräysvelvoitteet ovat voimassa alueen suurimmissa taajamissa. Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä hyötyjätteistä. Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi tässä mahdollistetaan lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen liittyminen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kunta voi edelleen täyden tuottajavastuun tultua voimaan jätelain 35 :n nojalla huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse huolehdi pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta. Päijät-Hämeen jätelautakunta ilmoittaa näissä jätehuoltomääräyksissä huolehtivansa kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan asemakaavoitetulla alueella pois lukien Orimattilan Artjärvellä ja Hollolan Hämeenkoskella. Käytännössä näillä alueilla kiinteistönhaltija tilaa itse kuljetuksen, mutta jätteenkuljettajan

70 Jätehuoltomääräysten perustelut 9 (19) on vietävä kerätty jäte Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. Huolehtiminen tarkoittaa, että jätelautakunnan tulee seurata, että kuljetusta on saatavilla mainituilla alueilla. Jätelain 41 :n 3 momentti antaa kiinteistön haltijalle mahdollisuuden järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen jätteenkuljetuksen kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta tuottajan tai kunnan huolehtimassa täydentävässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Muilla alueilla kuin kunnan huolehtimassa jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltija voi tilata pakkausjätteenkuljetuksen jätelain 41 :n mukaisesti. Tällöin kuljetusyritys saa kuljettaa ne omissa nimissään tuottajan vastaanottoon. Kiinteistökohtaisesti kerätty (35 1 mom, 41 3 mom) metallijäte tulee aina toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimissä tuottajan vastaanottoon. 10 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kerääminen ja vastaanotto- ja käsittelypaikat Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteisiin soveltumattomat jätteet voidaan kuljettaa kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään keräyspaikkaan jätteen haltijan toimesta, mikäli tämä sallitaan jätehuoltomääräyksissä (jätelaki 41 ). Määräys on tarpeellinen, kun halutaan sallia esimerkiksi suurikokoisten jätteiden tai rakennus- ja purkujäte-erien kuljettaminen omatoimisesti jäteasemalle. Jos määräystä ei ole, pitäisi suurikokoisetkin jätteet sekä rakennus- ja purkujäte-erät kuljettaa kunnan huolehtimassa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sallia niiden toimittaminen alueellisiin keräyspaikkoihin. Kunta tai kunnallinen jätelaitos voi tarjota noutopalvelua suurikokoisille jätteille. Palvelu on vapaaehtoinen ja siitä peritään taksan mukainen maksu. Myös yritykset, jotka ovat rekisteröityneet jätehuoltorekisteriin, voivat tarjota tällaista palvelua kiinteistöille. Palvelun tilaaminen kunnalta, kunnan jätelaitokselta tai muulta yritykseltä tulee mahdollistaa jätehuoltomääräyksissä. Muita erikseen kerättäviä jätelajeja ovat muut tuottajavastuunalaiset jätteet kuin pakkausjätteet sekä vaaralliset jätteet ja erityisjätteet. Tämän pykälän tarkoituksena on kertoa kiinteistöjen haltijoille ja jätteen tuottajille vastaanottopaikoista, joihin jätteet voi toimittaa. Jätteenkuljettajille tarkoitettu pykälä vastaanottopaikoista on sisällytetty kuljettamista käsittelevien pykälien yhteyteen. Samalla tuottajat ja Päijät-Hämeen jätehuolto velvoitetaan pitämään yllä ajantasaista listaa jätteen vastaanottopaikoista tietoverkossa. Jäteastioiden asianmukaisen täyttämisen edistämiseksi voidaan laatia määräys kiinteistön haltijan velvollisuudesta huolehtia jäteastian tyhjentämisestä ja jätteenkuljetuksesta, jos jäteastiassa on kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteenkuljetuksen tilaamista kiinteistön haltijan laskuun esimerkiksi edellisessä kohdassa mainituilta tahoilta. 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 11 Kompostointi Jätteen omatoiminen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty, ellei sitä erikseen sallita jätehuoltomääräyksissä.

71 Jätehuoltomääräysten perustelut 10 (19) Biojätteen kompostointi kiinteistöllä, joka ei kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin, on erittäin suositeltavaa. Kompostointiin kannustaminen edistää etusijajärjestyksen toteutumista. Jätelain perusteluissa todetaan, että jätehuoltomääräyksissä voidaan määrätä muun kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen pienimuotoisesta omatoimisesta käsittelystä jätteen syntypaikalla. Siten tämä pykälä koskee elinkeinotoiminnan harjoittamista. Yhteiselle kompostille määrätään nimeämään vastuuhenkilö. Henkilöä ei tarvitse ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle, mutta henkilön määrittäminen etukäteen auttaa mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisessä. Kiinteistökohtaisessa kompostorissa voidaan kompostoida elintarvikejätettä, puutarhajätettä, kuivakäymäläjätettä ja tietyin edellytyksin vähäisiä määriä jätevesilietteitä. Jotta kompostointi onnistuu, on kompostorin ylläpitoon kiinnitettävä huomiota. Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Näiden jätteiden kompostointiin käytettävän kompostorin pitää ehdottomasti olla haittaeläinsuojattu, esim. jyrsijöiden varalta. Puutarhajätteen kompostoinnille ei tarvitse antaa niin tarkkoja määräyksiä kuin elintarvike- ja ulosteperäiselle jätteelle. Määräyksen tulee kuitenkin estää epämääräisten kompostikasojen syntymisen ja puutarhajätteen leviämisen kompostista ympäristöön. 12 Muu jätteiden omatoiminen käsittely Muu sallittu jätteen omatoiminen käsittely kuin kompostointi ja 13 :n mukainen polttaminen on eroteltu omaksi pykäläkseen. Jätemyllyt ovat vesihuoltolaitoksen kannalta ongelmallisia ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia viemäriverkostossa. Määräyksiin on otettu erikseen kielto kuljettaa puutarhajätettä puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille, koska asia on koettu Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella ongelmaksi. Pykälässä määrätään lisäksi, että puutarhajätteelle, jota ei kompostoida, haketeta tai silputa tulee toimittaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. 13 Jätteen polttaminen Lähtökohtaisesti jätteen polttaminen on kielletty. Tässä pykälässä määritellään tilanteet, joissa jätteen polttaminen on mahdollista eli jätteen omatoiminen käsittely on mahdollista. Haja-asutusalueella voidaan sallia risujen, oksien, käsittelemättömän puujätteen ja vastaavien polttaminen avopolttona, jos se ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja poltettavien jätteiden määrä on vähäinen. Käsitellyn puujätteen polttamista ei voida sallia.

72 Jätehuoltomääräysten perustelut 11 (19) Kiinteistön lämmitysjärjestelmässä poltettavaksi sallitaan käsittelemätön puujäte, risut ja oksat sekä pienet määrät paperia ja pahvia. Paperia, pahvia ja kartonkia voi käyttää vain sytykkeenä. Muiden jätteiden, kuten polttokelpoisen muovin, polttamista ei voi sallia kiinteistöjen tulipesissä, sillä niissä ei ole palamiselle optimaaliset olosuhteet. Rakennusten hävittämiseen polttamalla liittyvät määräykset kuuluvat kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin 14 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen on jätelainkin perusteella lähtökohtaisesti kielletty, ainoastaan tietyt poikkeukset tästä periaatteesta ovat mahdollisia. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. Tarkat ohjeet esimerkiksi lemmikkieläinten hautaamiseen liittyen eivät ole varsinaisia jätehuoltomääräyksiin liittyviä määräyksiä, koska niiden tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ja terveyden vaarantumisen estäminen. Siten ne tulisi sisällyttää ympäristönsuojelumääräyksiin. 5 Luku Jäteastiat 15 Jäteastiatyypit Kiinteistöllä on oltava tarvittava määrä jäteastioita syntyvään jätemäärään, erilliskeräysvelvoitteisiin ja tyhjennysväliin nähden. Jätelaissa kiinteistön haltija velvoitetaan nimenomaan järjestämään keräyspaikka jätteille (40 ). Jäteasetuksen 10 :ssä jätteen keräykseen liittyen todetaan, että kiinteistön haltijan, kunnan, jätteen haltijan, tuottajan, jakelijan ja muun toimijan on huolehdittava siitä, keräyspaikassa on riittävä määrä kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, jätelavoja tai muita jäteastioita, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille. On tärkeää, että jäteastiat on mitoitettu oikein tyhjennysväliin nähden ja jäteastiat on aina pystyttävä sulkemaan. Toisaalta tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita käyttämällä ei voi perustella pidempää tyhjennysväliä. Jätehuoltomääräyksissä listataan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät vaihtoehtoiset jäteastiat. Jäteastioita lueteltaessa ei voida suosia tietyn valmistajan jäteastioita, vaan määräyksissä kuvataan niiden teknisiä ominaisuuksia. Jäteastiatyyppejä määriteltäessä on keskusteltu alueella toimivien jätteenkuljettajien kanssa jäteastiatyyppien vaikutuksesta kuljettajien työturvallisuuteen. Velvoittaminen standardin mukaisiin jäteastioihin on perusteltua, sillä markkinoilla on myös muita kuin standardin mukaisia sanallisen määritelmän täyttäviä jäteastioita, jotka voivat esimerkiksi rikkoutua helpommin vaikkapa kippaustilanteessa. Jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan myös muunlaisen jäteastian käyttö sopimalla asiasta jätteenkuljetusyrityksen tai kunnan lukuun toimivan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Näin voidaan edistää uusien innovaatioiden käyttöön ottamista ja siten parantaa esimerkiksi jätteenkuljettajan työturvallisuutta.

73 Jätehuoltomääräysten perustelut 12 (19) 16 Jäteastian merkitseminen Jäteasetuksen 10 velvoittaa merkitsemään jäteastioihin niihin kerättävän jätelajin ja keräyksestä vastaavan yhteisön yhteystiedot. Tarkennuksena voidaan määrätä, että jäteastiaan tulee merkitä jäteastian tyhjentämisestä vastaava kuljetusyritys. Lisäksi tilanteissa, joissa jäteastia ei ole kiinteistön välittömässä läheisyydessä velvoitetaan merkitsemään siihen jäteastian haltijan tiedot. Tällöin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti. 17 Jäteastioiden täyttäminen Jäteastioiden täyttämisestä säädetään jäteasetuksen 10 :ssä. Jäteastioiden täyttämisen osalta jätehuoltomääräyksissä määrätään, mitä jäteastioihin voidaan laittaa ja miten jätteet tulee esimerkiksi pakata. Työturvallisuus syistä käsin siirrettäville jäteastioille annetaan maksimipainot. Paino antaa vähintään viitettä siitä, millaisia määriä jätettä jäteastiaan voi laittaa. Etuna on se, että jätteen haltija ei voi sijoittaa jäteastiaan tätä painavampia jäte-eriä. Jos jäte ei jostain syystä mahdu kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastiaan, määräyksissä annetaan mahdollisuus sijoittaa jäte jäteastian läheisyyteen. Tämä ei koske aluekeräysjärjestelmää käyttäviä kiinteistöjä. Sijoittaminen on rajattava sellaiseksi, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa vastaanottopaikalla tai jätteenkuljetukselle. Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle ei saa myöskään aiheuttaa työturvallisuusriskiä, joten ylimääräiselle jätteelle annetaan painorajoitus. 18 Tyhjennysvälit Tässä pykälässä annetut tyhjennysvälit koskevat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvia asuinkiinteistöjä sekä muita kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Jäteastiat on tyhjennettävä riittävän usein, jotta hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja ei pääse syntymään. Kyseiset haitat aiheutuvat yleensä muiden jätteiden seassa olevasta biojätteestä. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää erottamalla biojäte sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Tyhjennysvälin pidentämisestä kompostoimalla velvoitetaan ilmoittamaan kunnan puolesta toimivalle kuljetusyritykselle, jos käytössä on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä asiasta ilmoitetaan kirjallisesti jätelautakunnalle. Sen lisäksi kiinteistön haltijan tulee sopia asiasta jätteenkuljetuksesta huolehtivan yrityksen kanssa. Ilmoitusvelvoitteella voidaan varmistaa, että kiinteistö täyttää tyhjennysvälin harventamisen edellytykset. Tätä pidemmistä tyhjennysvälin harvennuksista edellytetään jätehuoltoviranomaisen poikkeamispäätöstä. Vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen ei ole tarpeen olla liittyneenä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen talviaikana. Käytännössä tällöin kesäasukas tekee kuljetusyritykselle 26 :n mukaisen kuljetuksen keskeytysilmoituksen. Jätehuoltomääräyksissä annetut tyhjennysvälit koskevat vain niitä vapaaajanasuntoja (ja muita kiinteistöjä), jotka kuuluvat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin.

74 Jätehuoltomääräysten perustelut 13 (19) 19 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 velvoittaa pitämään jäteastian kunnossa ja puhdistamaan sen riittävän usein, jotta keräyksestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastian kunnossapito ja pesu liittyy myös työturvallisuuteen. 6 Luku Jätteen keräyspaikat 20 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset Jäteasetuksen 10 :n mukaan keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Koska jäteastioiden sijoittamiseen liittyvät asiat vaikuttavat merkittävästi työturvallisuuteen, on niihin kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi jäteastioiden liikuttaminen sekä kuormaaminen pitää pystyä tekemään turvallisesti, kuten myös liikkuminen alueella. Määräyksiä laadittaessa on keskusteltu asiasta alueella toimivien jätteenkuljettajien kanssa. 21 Alueelliset jätteiden keräyspaikat Alueellisiksi keräyspaikoiksi luokitellaan aluekeräyspisteet ja kierrätyspisteet sekä mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueelliset keräyspaikat. Keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaisia jätteitä, joita varten siellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle, sillä valvomattomilla keräyspaikoilla jäteastioiden ulkopuolelle jätetyt jätteet aiheuttavat helposti roskaantumista. Alueellisen jätteiden keräyspaikan perustamiseen on oltava maanomistajan lupa. Lisäksi jos kyseessä on rakennelma, vaaditaan rakennusvalvonnan lupaa asiaan. Asemakaava-alueella alueellisen keräyspaikan perustaminen vaatii myös kaava-merkinnän. Alueellisen keräyspaikan ylläpidosta vastaa sen järjestäjä. Ensisijaisesti ylläpitovelvollisuudesta pitää sopia erikseen keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen liittyvissä sopimuksissa. 7 Luku Jätteenkuljetus 22 Kuormaaminen Jätteen kuormaamisen ajankohdasta määrätään kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista. Koska roskaantuminen johtuu jätteiden leviämisestä ympäristöön, voidaan jätteenkuljettaja velvoittaa huolehtimaan siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön. Suurempien jäte-erien kokoaminen esimerkiksi siirtolavalle voidaan sallia, jos se on alueella tarpeen. Jätteiden kokoamiseen on vaadittava maanomistajan lupa.

75 Jätehuoltomääräysten perustelut 14 (19) 23 Kuljettaminen Kuljettamista koskevat määräykset koskevat pääosin jätteenkuljettajia. Jos käytössä on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, voivat tässä määräyksessä annetut velvoitteet olla sisällytettynä urakoitsijoiden sopimuksiin. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa toimitaan tämän jätehuoltomääräyksen perusteella ja mukaisesti. Kuljettamisen osalta tavoitteena on varmistaa, että se ei aiheuta ympäristön roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jäteasetuksen 11 velvoittaa kuljettamaan jätteet tiiviissä pakkauksessa, umpinaisessa kuljetusvälineessä tai muuten peitettynä. Erilliskerätyt tai erilaatuiset jätteet voidaan kuljettaa samassa säiliössä vain silloin, kuin se ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle. Erilläänpito velvollisuudesta säätävän jätelain 15 mahdollistaa tämän. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi keräyslasia ja keräysmetallia kuljetettaessa. Tällaista keräystä ei ole toistaiseksi alueella, joten määräystä ei ole tarpeen sisällyttää jätehuoltomääräyksiin. Jätelain 121 määrää siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta tietyille jätelajeille. Jätehuoltomääräyksissä tuodaan esille kyseinen laatimisvelvoite ja velvoittaa luovuttaja, kuljettaja ja vastaanottaja olemaan selvillä siitä. Jätelaissa ja asetuksessa on tarkat määräykset ja sisältövaatimukset siirtoasiakirjaan liittyen, joten niitä ei tarvitse tuoda esille varsinaisissa jätehuoltomääräyksissä. 24 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätelain 39 :ssä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudesta ilmoittaa vuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista. Velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 26 :ssä. Tietojen toimittamistavasta määrätään jätehuoltomääräyksissä. Vaikka määräys tietojen toimittamisesta tulee jätelaista, se on sisällytetty myös määräyksiin. Jätteenkuljettajan on annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos se on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Jotta tietojen siirtäminen kuljetusrekisteriin olisi mahdollisimman tehokasta, on tiedot määrätty toimittamaan sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Pelkkä sähköinen muoto ei riitä, sillä tällöin tiedot voidaan toimittaa esimerkiksi pdf-muodossa, josta tietoja ei voida muokata. Jätelautakunta on tehnyt asiasta päätöksen Jätteen vastaanottopaikat Tämä jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikkoja koskeva määräys on tarkoitettu jätteenkuljettajille. Kotitalouksia koskevat määräykset jätteiden toimittamisesta esimerkiksi kierrätyspisteille tai jäteasemille on annettu 10 :ssä.

76 Jätehuoltomääräysten perustelut 15 (19) Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet on kuljetettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan. Jätteitä ei saa kuljettaa muihin vastaanottopaikkoihin. Jätelain 35 :n mukaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kerätty jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet velvoitetaan jätelain mukaisesti kuljettamaan alkaen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan tai kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään välivarastointipaikkaan, josta ne kuljetetaan tuottajien jätehuoltoon. Koska vastaanottopaikat voivat muuttua lyhyilläkin aikaväleillä, jätehuoltomääräyksissä viitataan päivitettävissä olevaan listaan. Jätehuoltomääräyksissä tuodaan esille yleiset vastaanotto- ja käsittelypaikkojen käyttämistä koskevat velvoitteet ja käytännöt. 26 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen tilanteissa, joissa kiinteistö on tyhjillään ja käyttämättömänä. Keskeytyksen tulee aina olla määräaikainen. Sitä voidaan tarpeen mukaan jatkaa määräajan päättyessä. Alle vuodenpituisesta keskeytyksestä voidaan sopia jätteenkuljetuksesta huolehtivan tahon kanssa. Yli vuoden kestävät keskeytykset edellyttävät ilmoitusta jätehuoltoviranomaiselle. 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Asumisessa syntyviä lietteitä koskevat :t on tuotu omaksi luvukseen. 2 :n määritelmän mukaan asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan asumisessa tai vastaavassa toiminnassa syntynyttä kiinteistön saostussäiliöihin, pienpuhdistamon lietesäiliöihin tai muihin käsittelyjärjestelmiin kertyvää laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena sekä umpisäiliölietettä. 27 Liittyminen asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen kuljetukseen Liittyminen kiinteistöittäiseen kuljetukseen asumisessa syntyvän lietteen osalta tuodaan esille omassa pykälässä asian tärkeyden vuoksi. Jätelain 94 velvoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista harjoittavat toimijat tekemään hakemuksen alueelliselle ELY-keskukselle toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltomääräyksissä annettava velvoite luovuttaa liete ainoastaan ko. rekisteriin hyväksytylle toimijalle on tärkeää lietteiden asianmukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa.

77 Jätehuoltomääräysten perustelut 16 (19) 28 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Vaikka saostussäiliöiden ja pienpuhdistamoiden lietetilojen lietteenpoiston vähimmäistyhjennysvelvoite sekä umpisäiliöiden tarkkailuvelvoite perustuvat haja-asutuksen jätevesiasetukseen (209/2011), tulee ne tuoda esille myös jätehuoltomääräyksissä. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaan liete on poistettava saostussäiliöistä ja pienpuhdistamoiden lietetiloista vähintään kerran vuodessa. Jätehuoltomääräyksissä ei ole tarkoituksenmukaistaa kiristää tyhjennysvälejä asetuksessa annetuista. Jätehuoltomääräyksissä ei myöskään voi antaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa haja-asutuksen jätevesiasetuksen säännösten kanssa. Jätehuoltomääräyksillä ei siten voida antaa lupaa poiketa hajajätevesiasetuksen mukaisista lietteenpoiston vähimmäisvaatimuksista. Jätevesilietesäiliöiden lisäksi hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisestä on huolehdittava säännöllisesti. Kyseisten kaivojen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Samoin on huolehdittava fosforinpoistokaivojen suodatinmassojen, biosuotimiin kertyvien massojen sekä maapuhdistamoiden massojen jätehuollosta. On tärkeää huomata, että vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka lietteen käsittely tapahtuisi kiinteistöllä omatoimisesti. Asumisessa syntyvät lietteet ovat osa kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa ja ne tulee siten toimittaa palvelutehtäviä hoitavan tahon eli Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. 29 Lietteiden omatoiminen käsittely Mikäli jätehuoltomääräyksissä sallitaan lietteen omatoiminen käsittely, on jätehuollon järjestämisen seurannan kannalta tärkeää, että tieto omatoimisesta käsittelystä tulee jätehuoltoviranomaiselle. Tiedot omatoimisesta käsittelystä tarvitaan, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata liittymistä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Lietteen stabiloinnin levityksen osalta katsotaan, että ilmoitus tulee toimittaa suoraan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, koska niiden kohdalla asianmukaisen jätehuollon toteutumisen valvonta on erityisen tärkeää. Omatoiminen saostussäiliöiden mustien jätevesilietteiden (ja umpisäiliöiden jätevesien) käsittely voidaan sallia, jos kiinteistöllä on käytössään (joko omana tai esimerkiksi vuokrattuna) siihen soveltuvat laitteistot sekä olosuhteet ovat sopivat. Tällaisesta menettelystä ilmoittavan osalta on varmistettava, että stabiloitu liete voidaan käyttää lannoitustarkoituksessa eli kiinteistöllä on oltava hallinnassaan viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen soveltuvaa peltoalaa. Siksi useimmiten kyseeseen tulee aktiiviviljelijä. Liete tulee aina stabiloida ennen peltokäyttöä. Soveltuvia menetelmiä ovat esimerkiksi kalkkistabilointi ja termofiilinen stabilointi. Kalkkistabiloidun lietteen voi käytännössä sekoittaa myös lantalaan, mutta tällöin tulee tunnistaa ihmisperäisen jätevesilietteen tuomat viljelyrajoitukset. Siten käsitellyn lietteen sijoittaminen sellaisenaan peltoon on useimmiten järkevämpää, sillä tällöin sen tarkka sijoituspaikka tiedetään ja viljelyrajoitukset rajoittuvat vain tälle kyseiselle alueelle. Muissa tapauksissa asumisessa syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely on mahdollista hallitusti lähinnä silloin, kun syntyvän lietteen määrä on vähäinen tai se on kiinteässä muodossa. Käytännössä käsittelymenetelmänä on kompostointi.

78 Jätehuoltomääräysten perustelut 17 (19) 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 30 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Ulkona järjestettäviä yleisötilaisuuksia koskevat jätehuoltomääräykset perustuvat sekä roskaantumisen ehkäisemiseen että jätelain velvoitteeseen asianmukaisesta jätehuollosta. Yleisötilaisuuden järjestäjä on jätelain 74 :n mukaan vastuussa yleisötilaisuuden seurauksena roskaantuneen alueen siivoamisesta, jos roskaaja itse ei huolehdi siivoamisesta. Määräyksissä velvoitetaan yleisötilaisuuden järjestäjä huolehtimaan tilaisuuden jätehuollosta kokonaisuudessaan, ei pelkästään siivoamisesta. Velvoite jätehuollosta huolehtimiseen on merkittävä toimenpide roskaantumisen ehkäisemiseksi, sillä sen perusteella tilaisuuden järjestäjän on hankittava alueelle tarpeeksi jäteastioita ja huolehdittava niiden tyhjentämisestä tarpeen mukaan. Myös lajittelu ja erilliskerääminen määrätään tilaisuuden järjestäjän vastuulle. Suurista tapahtumista velvoitetaan ilmoittamaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 31 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Jätelaissa annettua roskaamiskieltoa korostetaan kieltämällä jätehuoltomääräyksissä jätteiden sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla. Koska yleisillä alueilla olevat jäteastiat voivat olla muidenkin tahojen kuin kunnan ylläpitovastuulla, on tarpeen korostaa että määräys koskee kaikkien toimijoiden (esimerkiksi tienpitäjän) ylläpitämiä jäteastioita, vaikka kyseessä ovat kunnalliset jätehuoltomääräykset. 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 32 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Jätehuoltomääräysten vaarallisia jätteitä koskevat määräykset velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Vaarallista jätettä koskevilla määräyksillä määrätään turvallisen jätehuollon käytännön järjestelyistä. Vaarallisen jätteen varastoinnista väliaikaisessa paikassa voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Sen vuoksi jätehuoltomääräyksiin on sisällytetty väliaikaista varastointia koskeva määräys. Määräys enimmillään vuoden säilytysajasta koskee kaikkia kiinteistöjä, myös esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa sijaitsevia kerätyn sähkö- ja elektroniikkaromun säilytykseen tarkoitettuja jäteastioita tai kontteja ja varmistaa osaltaan jätteen asianmukaista käsittelyä. Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli vaarallisen jätteen määrä ei ole kohtuuton. Tuottajavastuunalaiset sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut määrätään toimitettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Muissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Sama määräys koskee elinkeinotoiminnan harjoittajaa.

79 Jätehuoltomääräysten perustelut 18 (19) Mikäli kyseessä on merkittävä erä vaarallista jätettä, tulee sen toimittamisesta sopia vastaanottajan kanssa. Tällöin vastaanottaja voi varautua suuren jätemäärän turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin. Vaarallisen jätteen pakkaamisen osalta jäteasetuksessa on tarkat ohjeet, joihin näissä määräyksissä viitataan. 33 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Vaarallisen jätteen keräyspaikkaa koskevat määräykset koskevat kaikkia toimijoita omakotikiinteistöjä lukuun ottamatta, sillä ne liittyvät jätehuollon tekniseen järjestämiseen sekä turvallisuuteen. Pykälässä annetaan määräyksiä vaarallisten jätteiden säilyttämisestä turvallisesti asianmukaisissa astioissa. Lisäksi velvoitetaan kiinteistön haltija tiedottamaan keräyspaikan käyttäjiä sen asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä. Tarkoituksena on, että vaarallisten jätteiden keräämisestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 34 Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet Erityisjäte velvoitetaan erotettavaksi muista jätteistä. Erityisjätteiden osalta määrätään niiden pakkaamisesta sekä merkitsemisestä niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava kuten muukin erityisjäte eli kestäviin ja tiiviisiin pakkauksiin. 11 Luku Muut määräykset 35 Tiedottamisvelvoite Jotta varmistutaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisen jätehuollon toteutumisesta, määrätään kiinteistön haltijalle tiedottamisvelvollisuus jätehuoltomääräysten mukaisista velvoitteista kiinteistössä asuville tai sitä muuten käyttäville. 36 Jätehuoltomääräysten valvonta Jätelain 24 :ssä säädetään jätelain ja sen nojalla annettujen jätehuoltomääräysten valvonnasta. Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Valvontaviranomainen kehottaa ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Valvontaviranomainen voi myös lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakko-menettely asian lain mukaiseksi saattamiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille.

80 Jätehuoltomääräysten perustelut 19 (19) 37 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta päätöksessä mainituin perustein. Siten jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä poikkeuksen myöntävästä viranomaisesta. Koska jätehuoltomääräykset ovat voimassa usean eri kunnan alueella, joilla lähes kaikilla on oma ympäristönsuojeluviranomaisensa, poikkeuksen myöntävä viranomainen on jätehuoltoviranomainen. Tällöin poikkeusten myöntämisessä voidaan helpommin noudattaa samoja periaatteita koko soveltamisalueella. 38 Voimaantulo Voimaantulopykälään kirjataan ajankohta, jolloin jätehuoltomääräykset tulevat voimaan ja luetellaan ne jätehuoltomääräykset, jotka uusilla määräyksillä kumotaan.