- 1 - Johdanto Omaisyhdistysten projektitoiminta Omaisyhdistys työnantajana 53

Transkriptio

1 - 1 - Sisällysluettelo Johdanto 2 1. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry ja paikallisyhdistykset Liitto toimii Aluetyö paikallisyhdistysten tukena Alueelliset vastuut ja yhdistysluettelot Aluetyön yhteystiedot Omaishoitajat ja Läheiset Liiton yhteystiedot Yhdistystoiminta omaisyhdistyksissä Omaisyhdistyksen toiminta-ajatus ja tavoitteet Yhdistyksen hallinto ja toimijat Hallitustyöskentelystä Toimintasuunnitelma, toimintakertomus, budjetti ja tilinpäätös Yhdistystoiminnan kompastuskiviä ja elinehtoja Yhdistyksen tiedottaminen Yhdistyksen varainhankinta Jäsenhankinta Tukea toimintaan opintokeskusyhteistyöstä Järjestön arkistonhoito Keskeisiä asioita tietosuojasta Omaisyhdistyksen toimintamuodot Vaikuttamistoiminta Ohjaus ja neuvonta Vertaistuki ja omaishoitajaryhmät Vapaaehtoistoiminta ja virkistystoiminta Vapaaehtoisten ja vertaistoimijoiden tukeminen Omaishoitajalomat ja kuntoutus Omaishoitajalle omaa aikaa ja harrastusvapaata Monenlaisia omaishoitotilanteita Omaishoito ja ansiotyö Omaisyhdistysten projektitoiminta Omaisyhdistys työnantajana Omaishoidon tukeminen Omaishoidon tuki Omaishoidontuen muutokset vuoden 2010 jälkeen Omaishoidon palveluopas tiedä, taida, selviydyt Tietoa valitusmenettelyistä Muutoksenhaku Asiamiehet Omaishoitotilanteisiin liittyviä verovähennyksiä Kotitalousvähennys Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Omaishoitajan tulonhankkimiskulut Työvälineitä yhdistyksille Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Vuosisuunnitelma yhdistyksen vaikuttamistoiminnaksi Tilastot työkalu Vuosiaikataulu Paikallisyhdistyksen omat muistiinpanot 79

2 - 2 - Johdanto Omaishoitajat ja Läheiset liitto on perustettu 1991 omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestöksi. Alueellisia paikallisyhdistyksiä on vuoden 2009 lopulla 72. Yhdistykset järjestävät monipuolista ja tärkeää omaishoitajia tukevaa toimintaa. Tukitoiminnan organisoimiseksi tarvitaan perustietoa yhdistystoiminnasta. Perusyhdistystoiminnan lisäksi yhdistykset toteuttavat monesti projekteja. Yhdistys on ja pysyy, projektit tulevat ja menevät, jättäen jälkeensä uusia toimintamalleja. Liiton aluetyössä on havaittu, että yhdistyksissä ja niiden projekteissa hallitusaktiivit ja projektityöntekijät vaihtuvat joskus tiuhaan, ja uudet toimijat voivat jäädä paitsi kokemuksen tuomaa tietotaitoa omaishoidon kysymyksistä ja yhdistystoiminnasta. Kokosimme vuonna 2006 keskeisiä omaishoitajayhdistyksissä esiin nousevia asioita kansioon yhdistysten Työrukkaseksi - Omaisyhdistysmapiksi. Nyt syksyllä 2009 on kansion päivityksen vuoro. Kansion on suunnitellut ja laatinut Omaishoitajat ja Läheiset Liiton aluetiimi. Keskustoimiston muulta henkilöstöltä on saatu arvokasta tietoa materiaalin koostamisessa. Laitetaan rukkaset kouraan ja ruvetaan hommiin! Marraskuussa 2009 Aluetiimi Pia Järnstedt Taina Laakso ( saakka) Matti Mäkelä Sirkka Nissi-Onnela Eija Pennanen Merja Purhonen Sari Riikonen ( alkaen) Rukkasen toimitus: aluetiimi Kannen ja sisäsivujen rukkaset: Tuula Autio

3 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry ja paikallisyhdistykset 1.1 Liitto toimii Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa valtakunnallinen edunvalvonta- ja tukijärjestö. Jäseniksi hyväksytään omaishoitajat ja muut läheiset sekä omaishoitajien asemasta kiinnostuneet kansalaiset ja ammattihenkilöt. Liiton tehtävänä on omaishoitajien aseman parantaminen. Liitto tekee lakialoitteita, antaa lausuntoja, osallistuu valtakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon omaishoidon kysymyksissä sekä seuraa omaishoitajien tukitoiminnan toteuttamista ja laatua. Rahaautomaattiyhdistys (Ray) tukee liiton toimintaa. Valtakunnallinen liitto tarjoaa jäsenilleen ohjausta ja neuvontaa, ongelmatilanteissa omaishoitajat saavat liitosta myös lakiapua. Yhteistyötä tehdään omaishoitajayhdistysten, kuntien ja valtiovallan sekä muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa omaishoitajien tukemiseksi. Liiton aluetyö kehittää omaishoitajien paikallisia tukimuotoja. Ammatillinen aluevastaavaverkosto toteuttaa liiton aluetyötä. Aluetyön keskeisiä painopisteitä ovat liiton paikallisyhdistysten ohjaus ja koulutus sekä yleinen alueellinen vaikuttamistyö Liitto toteuttaa kehittämishankkeita, joiden avulla edistetään omaishoitajien tukitoimintaa. Liitto kehittää omaishoitajien vertaistukitoimintaa kouluttamalla vertaistoimijoita yhteistyössä Suomen omaishoidon verkoston kanssa sekä ohjaamalla paikallisyhdistysten vertaistukitoimintoja. Lisätietoa liiton hankkeista löydät liiton nettisivuilta Liitto järjestää koulutusta omaishoitajille, kuntien ja seurakuntien sekä kolmannen sektorin työntekijöille, liiton paikallisyhdistysten toimijoille ja muille omaishoidosta kiinnostuneille. Liitto julkaisee mm. palveluoppaita, videoita ja kirjoja omaishoitajien tueksi sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Lähellä - lehteä. Liitto järjestää omaishoitajille vuosittain omaishoitajalomia yhteistyössä sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa. Osa lomista on tarkoitettu omaishoitajalle ja apua tarvitsevalle läheiselle yhdessä. Liitto järjestää myös kuntoutuskursseja yhteistyössä Kelan ja kuntoutuslaitosten kanssa. Kuntoutuksella pyritään tukemaan omaishoitajan toimintakykyä ja kohentamaan elämänlaatua. Lisätietoa liiton toiminnasta löydät liiton kotisivuilta. Sieltä löydät myös Omaishoitajat ja Läheiset - Liiton toiminnan esittelykalvot ( kohdasta ajankohtaista Työrukkanen omaisyhdistysmappi). Liiton toimintatavoitteita ja arvoja kuvaavat seuraavat 10 teesiä omaishoidosta.

4 - 4 - Kymmenen teesiä omaishoidosta (Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2004) 1. Omaishoidolle on annettava sille kuuluva arvo Yhteiskunnan on estettävä omaishoitajien syrjäytyminen. On tunnustettava, että Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa. Omaishoito ei saa olla pelkästään laitoshoidon vaihtoehto. Omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti. 2. Omaishoitotilanteet on tunnistettava Viranomaisten on oltava herkkiä havaitsemaan omaishoidon rajat ja mahdollisuudet. Heti kun hoitosuhde on syntynyt, viranomaisten on tarjottava omaishoitoa tukevia palveluja. Kaikkia omaishoitosuhteita varten on tehtävä yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Kun omaishoito käy hoitajalle ylivoimaiseksi, on hoidettavalle järjestettävä hoitopaikka. 3. Jokaiseen omaishoitosuhteeseen on kohdistettava oikeanlaista tukea Tuen ja palvelujen määrää on kasvatettava hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Työssäkäyvien omaishoitajien hoitoa tarvitseville läheisille on tarjottava riittävästi päivähoidon vaihtoehtoja. Erityistä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevan lapsen vanhempia on kohdeltava omaishoitajina. Iäkkäiden puolisoiden erityistarpeet on otettava huomioon. 4. Omaishoito on osa kotihoidon kokonaisuutta Hoito- ja palvelusuunnitelmaa on säännöllisin välein tarkistettava. Omaishoidon onnistumiseksi on annettava riittävästi apuvälineitä ja hoitotarvikkeita. Kotiin on järjestettävä kotihoitoa tukevia palveluja. Kuntien on varauduttava lyhyt- ja pitkäaikaishoidon antamiseen hoidettavalle. 5. Omaishoitajille on tarjottava tietoa, koulutusta ja ohjausta Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen tulee toimia yhteistyössä omaishoitajien tukemiseksi. Perheitä on tuettava tunnistamaan, milloin normaali perhesuhde muuttuu omaishoitosuhteeksi. Omaishoitajille on tarjottava helposti saatavaa, selkeää tietoa oikeuksista ja palveluista. Koulutuksen ja ohjauksen pitää olla yksilöllistä ja kuhunkin omaishoidon vaiheeseen soveltuvaa.

5 Omaishoitajien terveydestä ja toimintakyvystä on huolehdittava Ammattilaisten tulee aktiivisesti seurata omaishoitosuhteessa elävien henkilöiden terveydentilaa. Omaishoitotilanteiden selvittämiseksi ikääntyvien perheiden tulee saada palveluohjausta. Omaishoitajille on järjestettävä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoitajille on tarjottava mahdollisuus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen. 7. Omaishoitajilla tulee olla oikeus säännölliseen vapaaseen Yksilöllisiä tilapäishoidon vaihtoehtoja on kehitettävä. Omaishoitajien jaksaminen on turvattava loman ja vapaan avulla. Vapaata on järjestettävä hoitajan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kotona tehtävään tilapäishoitoon on koulutettava sijaishoitajia. 8. Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vertaistukeen Viranomaisten on kannustettava omaishoitajia osallistumaan paikkakunnalla toimiviin vertaisryhmiin. Omaishoitajat tarvitsevat toisiaan, vaikka heidän hoitosuhteensa ovat erilaisia. Omaishoitajan yksilöllisyyttä ja omaa elämänkatsomusta on kunnioitettava. Omaishoitajien hiljainen tieto on otettava täydesti käyttöön myös suunnittelussa. 9. Hoitosuhde on ihmissuhde On tärkeää, että sekä hoitajan että hoidettavan arkielämää ja itsetunnon säilymistä tuetaan. Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle. Toisistaan huolehtivia iäkkäitä pariskuntia ei saa jättää yksin. Vammaisten lasten vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen ja aikuiseen parisuhteeseen. 10. Omaishoitajalla on oikeus omaan elämään Omaishoito on elämäntapa, haaste ja mahdollisuus. On muistettava, että hyvä omaishoito ei saa olla itsestäänselvyys eikä se edellytä uhrautumista. Hoitaminen ei saa olla omaishoitajan ainoa elämänsisältö. Riippuvuussuhteen sitovuutta on lievennettävä tukemalla hoitajan jaksamista. Omaishoitajalla on oikeus lepoon, iloon ja hyvään oloon

6 Aluetyö paikallisyhdistysten tukena Yleistä aluetyöstä Liiton aluetoiminta kehittää omaishoitajien paikallisia tukimuotoja. Ammatillinen aluevastaavaverkosto tukee olemassa olevien tukimallien ylläpitämistä ja arviointia. Liiton organisaatiossa aluetoiminta sijoittuu järjestölliseen sektoriin kohdennettuna toimintana. Liiton paikallisyhdistysverkoston sekä projektiyhdistysten määrän jatkuva kasvu luo aluetoiminnalle haasteita. Liiton paikallisyhdistyksien määrä on vuoden 2009 lopulla 72 (2004=52, 2000=34,1998=6). Vuonna omaishoitajien paikallisyhdistyksellä on yksi tai useampi RAY:n kehittämishanke (16/2002, 32/2005, 39/2008). Yhdistysten projektihankkeiden (RAY) kokonaismäärä vuonna 2009 on 47 (2007=63, 2008=54 ). Ilman hankerahaa toimivien yhdistysten määrä 30/2009 on kasvanut edelleen (27/2008) ja 15 yhdistyksessä on päättyviä hankkeita. Aluetyön resurssit ja painopisteet Aluetyössä toimii neljä aluevastaavaa, aluekoordinaattori (Länsi-Suomen aluevastaava) ja järjestöpäällikkö. Toiminta kattaa koko maan. Aluetyön kehittämiskohteena ovat myös omaistoiminnan katvealueet, joilla yhdistysten toiminta on vähäistä tai sitä ei ole. Aluetyön toimintamuotoja kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Liiton aluetyössä keskeisimmät tehtävät ovat: Omaishoitajayhdistysten tukeminen (koulutus, tiedotus, ohjaus ja omaistoiminnan kehittäminen) sekä paikallinen ja alueellinen vaikuttamistoiminta. Alueellinen toiminta suuntautuu paikallisyhdistysten tukemiseen kuten järjestöllisten valmiuksien kouluttamiseen, tiimityöhön ja konsultointiin toimintamuotojen kehittämisessä. Toiminta-alueellaan aluevastaava toimii yhteistyössä eri tahojen ja paikallisten omaisyhdistysten kanssa. Aluetyö ei kuitenkaan koskaan vastaa omaishoitajayhdistysten toimintasisällöistä. Aluevastaavat antavat ohjausta omaishoitajille liiton omaisyhdistyksissä sekä yhteistyötapahtumissa yhdistysten kanssa että alueilla, joissa ei vastaavaa toimintaa ole tarjolla. Tavoitteena on etsivän työn sekä neuvonnan ja ohjauksen lisäksi aktivoida omaishoitajia palvelujen ja tukitoimien piiriin. Paikallisyhdistyksille tarjottavan koulutuksen ja ohjauksen sisältöjä yhtenäistetään jatkuvasti. Kehittämistyössä otetaan huomioon alueiden erilaisuus. Yhtenäisellä koulutuspaketilla (AlueAvain-koulutukset) varmistetaan alueellisen koulutuksen laatua ja kattavuutta. AlueAvain-koulutuksiin liittyy alueellisen yhdistyskoulutuksen ja omaishoitoon liittyvien koulutusosioiden toteuttamista, kehittämistä ja pilotointia. Alueellinen vaikuttamistoiminta omaishoitoperheiden tukemiseksi tapahtuu edunvalvonnan, tiedotuksen, ohjauksen ja koulutuksen kautta. Erilaiset seminaarit ja tapahtumat ovat

7 - 7 - tärkeä osa alueellista vaikuttamistoimintaa. Kumppanuus ja yhteistyö korostuvat aluetyössä. Aluevastaava on omaistoiminnan asiantuntija omalla toimialueellaan. Aluevastaava toimii tarvittaessa luennoitsijana omaishoitajien kuntoutus- ja lomakursseilla, omaishoitoon liittyvissä tilaisuuksissa sekä liiton projektien edustajana alueellaan. Paikallisyhdistysten koulutus ja työnohjauksellinen konsultaatio Paikallisyhdistysten tukeminen on aluetyön tärkeä painopiste. Paikallisyhdistysten työ on suurien haasteiden edessä ja sitä voidaan tehokkaasti tukea tarkoituksenmukaisilla verkosto- ja yhteistyörakenteilla. Vaikka yhdistys tekee työtään omalla rajatulla alueellaan, se hyötyy muiden paikallisyhdistysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Suuri paikallisyhdistysverkosto asettaa odotuksia ohjaustoiminnalle. Yhdistysten luottamus- ja toimihenkilöille järjestetään alueellisia koulutuksia, visiopäiviä ja työnohjauksellisia tapaamisia. Kokeneet paikallisyhdistykset/ tai yhdistysten aktiivitoimijat voivat toimia kummeina lähiyhdistyksissään. Yhdistyksiä kannustetaan lähiyhdistysyhteistyöhön. Alueohjaaja voi toimia kummitoiminnassa ja lähiyhdistysryhmissä kokoonkutsuja ja toiminnan virittäjä. Yhdistykset voivat tavata myös omaehtoisesti. Yhdistyskoulutusteemoja ovat esimerkiksi rahoitus-, työsuhde-, projekti- ja järjestötoiminnankysymykset. Työskentelyssä haetaan alueellisesti sopivia toimintakäytäntöjä, mutta samalla pyritään sisällölliseen yhdenmukaisuuteen, jotta paikallisyhdistysten alueellinen tasavertaisuus konsultaation ja tuen suhteen säilyy ja aluevastaavat voivat myös tarvittaessa tehdä yhteistyötä ja tukea toisiaan toimintakokonaisuuksissa. Aluetyö tarjoaa mahdollisuuden tiettyjen ryhmien (esim. sihteeri-puheenjohtaja tapaamiset) kohdennettuun työnohjaukselliseen konsultaatioon. Paikallisyhdistyksille järjestetään vuosittain alueellisia AlueAvain koulutuspäiviä aluetoimistojen toiminta-alueilla. Yhteistyötä näissä tehdään Suomen Omaishoidon verkoston ja liiton koulutustoiminnan kanssa. Koulutuspäivillä on yhtenäiset yhdistystoiminnan sekä omaishoidon sisältökysymyksiin liittyvät aiheet ja sisältökokonaisuudet, ennakkotehtävät jne. Lisäksi alueilla järjestetään resurssien ja tarpeen mukaan vapaavalintaisia AlueAvain koulutustapaamisia mm. paikallisyhdistysten toiminnan visiointiin sekä annetaan käyttökoulutusta liittyen liiton omaistoiminnan materiaaleihin ja työkaluihin. Toisilta oppiminen ja kokemusten peilaus ovat tärkeitä. Lisäksi tarvitaan vielä yksilöllistä ohjausta ja yksittäisten yhdistysten projektiohjausta. Tämä työmuoto on koettu merkittäväksi. Valitettavasti aluetoiminnan rajalliset resurssit sekä yhdistysjoukon sinänsä positiivinen jatkuva kasvu asettavat rajoituksia. Hallitusten neuvottelupäivät ovat vuosittainen tapahtuma, joissa liiton ja paikallisyhdistysten hallitukset sekä työntekijät kohtaavat. Niissä kuullaan valtakunnalliset omaishoidon kuulumiset ja päivät toimivat tärkeänä tiedonvälityksen ja oman työn arvioinnin ja suunnittelun mahdollistajana.

8 - 8 - Erilaiset valtakunnalliset ja paikalliset ja seminaarit ovat myös tärkeitä omaishoidon ja yhdistystoiminnan informaatio- ja koulutustilaisuuksia. Vuosittain järjestetään useita seminaareja omaistoiminnan kysymyksistä yhteistyössä liiton koulutustoiminnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään yleensä viikolla 48. Viikolla on vuosittain vaihtuva teema ja sitä juhlistetaan Omaishoitajien valtakunnallisen viikon juhlatapahtumalla. Viikkoon liittyen ohjataan paikallisyhdistyksiä ja muita yhteistyötahoja eri puolilla maata organisoimaan paikallisia tilaisuuksia ja tempauksia omaishoitajille valtakunnallisen viikon merkeissä. Omaishoitajien valtakunnallista kirkkopyhää vietetään samalla viikolla. KOULUTUKSIA PAIKALLISYHDISTYKSILLE AlueAvain kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. AlueAvain toimii kaikilla viidellä alueella alueohjaajan vetämänä. AlueAvain-koulutuksen tavoitteena on tukea omaisyhdistysten kaikkia toimijoita. AlueAvaimen koulutusteemat vahvistetaan vuosittain. kuste- AlueAvain-koulutus sisältää aina koulutusosion sekä työnohjauksellisen keslun. 1. Perusyhdistystoiminta 2. Omaistoiminnan sisältöteemat 3. Vapaavalintaiset vaihtelevat eri alueilla Lisäksi toteutamme paikallisyhdistyksille koulutusta liiton eri toimintasektoreiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa: omaistoiminnan keskeisistä kysymyksistä työsuhdeasioista, projektitoiminnoista Jos et ole vielä käynyt AlueAvain-koulutuksessa tai sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä alueohjaajaasi. Tervetuloa koulutukseen!

9 Alueelliset vastuut ja yhdistysluettelot 2009 Liitossa oli 72 paikallisyhdistystä loppuvuodesta 2009, joissa yhteensä 47 hanketta/projektia ja 2 B-avustusta. Yhdistyksistä 33 oli perusyhdistyksiä ja 37 projektiyhdistyksiä Alueelliset yhdistysluettelot Etelä-Suomi (Etelä- ja Varsinais-Suomi) Aluetoimisto Salo, aluevastaava Matti Mäkelä Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry 2. Forssan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 3. Heinolan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 4. Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 5. Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset 6. Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 7. Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry 8. Kaarinan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 9. Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry 10. Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry 11. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 12. Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry 13. Omaisena edelleen ry 14. Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry 15. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 16. Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 17. Salon seudun omaiset ja läheiset ry 18. Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry 19. Sysmän Omaishoitajat ja Läheiset ry 20. Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 21. Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Itä-Suomi (Itä- ja Keski-Suomi) Aluetoimisto Outokumpu, aluevastaava Eija Pennanen Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2. Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry 3. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 4. Jyvässeudun Omaishoitajat ry 5. Keski-Karjalan Omaishoitajat ry 6. Kuopion Seudun Omaishoitajat ry 7. Laukaan Omaishoitajat Samaria ry 8. Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 9. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 10. Pieksämäen Seudun Omaishoitajat ry 11. Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry 12. Varkauden Seudun Omaishoitajat ry 13. Varpaisjärven ja lähikuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry 14. Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry 15. Ääneseudun Omaishoitajat ry

10 Länsi-Suomi Aluetoimisto Pori, aluekoordinaattori, aluevastaava Pia Järnstedt Isojoen Omaishoitajat ry 2. Jämsän Seudun Omaishoitajat ry 3. Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 4. Kankaanpään seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 5. Kauhajoen Seudun Omaishoitajat ry 6. Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry 7. Lakeuden Omaishoitajat ry 8. Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 9. Pirkanmaan Omaishoitajat ry 10. Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 11. Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry 12. Saarijärven Karstulan seudun Omaishoitajat ry 13. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 14. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry 15. Vaasan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 16. Valkeakosken seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 17. Virtain Omaishoitajat ja Läheiset ry Pohjois- sekä Keski-Pohjanmaa ja Kainuu Aluetoimisto Raahe, aluevastaava Sari Riikonen Haapaveden Omaishoitajat ry 2. Kainuun omaishoitajat ja läheiset ry 3. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 4. Nivala Haapajärvi - Reisjärvi Omaishoitajat ja Läheiset ry 5. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 6. Perhojokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry 7. Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry 8. Puolangan Omaishoitajat ry 9. Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry 10. Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry 11. Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry 12. Toholammin Omaishoitajat ja Läheiset ry 13. Ylikiimingin Omaishoitajat ry 14. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Lapin lääni ja Koillismaa Aluetoimisto Rovaniemi, aluevastaava Sirkka Nissi-Onnela Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry 2. Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry 3. Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry 4. Rovaniemen seudun Omaishoitajat ja Läheiset 5. Sodankylän Omaishoitajat ry Aluetyön koordinaatio Keskustoimisto Helsinki, järjestöpäällikkö Merja Purhonen

11 Alueelliset vastuut tilannevuoden lopulla 2009 Etelä-Suomi (Etelä- ja Varsinais-Suomi) 9 perusyhdistystä, 12 projektiyhdistystä, 16 projektia, 5 päättyvää projektia, 2 B-avustusta Itä-Suomi (Itä- ja Keski-Suomi) 4 perusyhdistystä, 11 projektiyhdistystä, 12 projektia, 3 päättyvää projektia Länsi-Suomi 14 perusyhdistystä, 3 projektiyhdistystä, 4 projektia, 3 päättyvää projektia Pohjois- sekä Keski-Pohjanmaa ja Kainuu 7 perusyhdistystä, 7 projektiyhdistystä, 11 projektia, 1 päättyvä projekti Lapin lääni ja Koillismaa 1 perusyhdistys, 4 projektiyhdistystä, 4 projektia, 3 päättyvää projektia 1.4 Aluetyön yhteystiedot Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry / Aluetyö sähköpostit: etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry ALUETOIMISTOJEN YHTEYSTIEDOT Rovaniemi Lapin lääni ja Koillismaa: Ainonkatu 1, Rovaniemi, p Raahe Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu: Rantakatu 8 A, 3 krs., Raahe, p Pori Outokumpu Salo Länsi-Suomi: Antinkatu 15 C, Pori, p Itä-Suomi: Kuvernöörinkatu 1, Outokumpu, p Etelä-Suomi: Annankatu 8, Salo, Keskustoimisto: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry / Aluetoiminta 2009, MP Hämeentie 105 A, 5.krs, Helsinki Aluetyö p

12 Omaishoitajat ja Läheiset Liiton yhteystiedot Keskustoimisto, Hämeentie 105 A, Helsinki Vaihde Fax Omaishoidon neuvonta Jäsenasiat (liittymiset, erot, rekisteri, lehti) Materiaalitilaukset Lomat ja kuntoutuskurssit Keskustoimiston henkilökunta Toiminnanjohtaja Merja Salanko - Vuorela Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Palvelusihteeri Sinikka Fleming Julkaisu- ja taloussihteeri Paula Haukinen Sihteeri Raija Olkkonen Sihteeri Paula Salmi Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Projektisuunnittelija Malla Heino Kurssisihteeri Raija Holappa Projektisuunnittelija Anne Vierros Aluetoimistot: Etelä-Suomen aluetoimisto, aluevastaava Matti Mäkelä Itä-Suomen aluetoimisto, aluevastaava Eija Pennanen Länsi-Suomen aluetoimisto, aluekoordinaattori, aluevastaava Pia Järnstedt Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto, aluevastaava Sari Riikonen Lapin läänin ja Koillismaan aluetoimisto, aluevastaava Sirkka Nissi-Onnela Tampereen toimisto, Hämeenkatu 13 B, Tampere Suomen omaishoidon verkosto, verkostokoordinaattori Maria Malmi

13 Yhdistystoiminta omaisyhdistyksissä Olemme koonneet yhdistyksille työrukkaseksi koosteen yhdistystoiminnan tärkeimmistä aihealueista. Yhdistykset toimivat yhteiskunnassa oman aihepiirinsä, tässä tapauksessa omaishoitajakysymysten, hälytyskelloina. Yhdistykset kertovat esimerkiksi epäkohdista, jotka pitäisi korjata. Ihmiset ovat aina toimineet yhdessä, kun hoitavat tärkeitä asioita. Ilman yhteistyötä ei selviä ja yhdessä on mukavampi toimia kuin yksin. Yhdistystoiminta toteuttaa ihmisen perustarpeita, turvallisuutta ja toisiin ihmisiin liittymistä. Rekisteröity vai epävirallinen yhdistys Yhdistyksen rekisteröinnillä (hyväksymisellä ja merkitsemisellä yhdistysrekisteriin) on tärkeitä oikeusvaikutuksia. Ne liittyvät järjestön toimintaan ja toiminnasta vastaavien oikeusturvaan. Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö. Rekisteröity yhdistys voi siis tehdä sopimuksia ja ottaa lainaa. Yhdistys vastaa kaikista sitoumuksistaan. Yhdistys voi joutua myös korvaamaan vahingot, joita sen toiminta aiheuttaa. Vastuu voi syntyä sopimuksen rikkomisesta tai muusta vahingosta, joka aiheutuu yhdistyksen omalle jäsenelle tai ulkopuoliselle. Jäsenet eivät ole vastuussa henkilökohtaisesti. Yhdistyksen johdossa olevat henkilöt joutuvat kuitenkin vastuuseen, jos yhdistys toimii lainvastaisesti ja rikollisesti. Vain rekisteröity yhdistys saa käyttää nimessään lyhennystä ry = rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeushenkilö. Sitoumuksia voivat tehdä yksityiset jäsenet tai useamman jäsenen ryhmä. Ne, jotka päättävät asioista, vastaavat niistä henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Jos yhdistys ei ole rekisteröity, se ei saa lupaa esimerkiksi rahankeräykseen eikä voi hakea Ray:n tukemia hankkeita. Yhdistystoiminta on vapaaehtoista, ja jäsenet voivat päättää sen sisällöstä. Joskus, jos toimijoita on vähän ja tuleva toiminta epävarmaa, voi olla järkevämpää toimia jonkun aikaa epävirallisena yhdistyksenä; kerhona tai toimijaryhmänä. Vasta toiminnan vakiintuessa perustetaan virallinen yhdistys. Yhdistyksessä tärkeintä ovat jäsenet ja toiminnan sisältö. Yhdistyksen rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteritoimistosta sieltä saatavalla perusilmoituslomakkeella. Ilmoitus on maksullinen, ja maksu tulee suorittaa etukäteen. Ilmoitukseen liitetään maksukuitti, yhdistyksen säännöt ja perustamiskirja. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti Patentti ja rekisterihallitukseen ( Lisätietoa yhdistyksen rekisteröintiin liittyen saa liitosta omalta alueohjaajaltasi tai järjestöpäälliköltä, maistraatista tai yhdistysrekisteritoimistosta. Maistraattien kotisivut Patentti- ja rekisterihallitus Arkadiankatu 6 A, PL 1190, Helsinki puh. (09) , faksi (09) tai internetsivuilta

14 Rekisteröidyn yhdistyksen toimintaan kuuluu paljon erilaisia säännöksiä ja toimintaohjeita; Yhdistyslaki (1503/1989) ja yhdistyksen laatimat säännöt ovat yhdistyksen toiminnan perusta. Yhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa yhdistyslakia. Laki ei määritä, mitä yhdistyksen pitää tehdä, mutta se kertoo, millä tavalla yhdistys toimii lain mukaan oikein. Laki si- sältää säädökset yhdistyksen perustoimintaan liittyvistä asioista, kuten yhdistyksen perustamisesta ja yhdistyksen toiminnan lopettamisesta, yhdistyksen hallintoon ja jäsenyyteen liittyvistä asioista. Rekisteröidyllä yhdistyksellä tulee olla säännöt. Säännöt ohjaavat yhdistyksen toimintaa ja hallintoa. Niistä löytyy vastaus moneen käytännön kysymykseen, kuten vuosikokoukseen liittyviin asioihin. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on laatinut paikallisyhdistyksille mallisäännöt, jotka ovat yhdistysten käytettävissä. Yhdistyslain kuten sääntöjenkin tulee olla hallituksen jäsenten saatavilla ja ne kannattaa jakaa uusille hallituksen jäsenille. Muita yhdistystoimintaa ohjaavia lakeja; Yhdistys on aina kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitolaki (1336/1997) ja -asetus (1339/1997) kertovat mitä yhdistyksen pitää ja mitä se saa tehdä liittyen yhdistyksen raha-asioihin. Toistaiseksi yhdistyksissä sovelletaan tilintarkastuksen osalta vanhaa tilintarkastuslakia (936/1996) Yhdistykset voivat siis valita tilintarkastajikseen niin sanotun maallikkotilintarkastajan entiseen tapaan aina vuoden 2011 loppuun asti. Henkilötietolaki (523/1999) määrittää, mitä henkilötietoja yhdistys saa käsitellä ja kerätä. Erilaisista verolaeista yhdistystoimintaa koskettavat tuloverolaki (1535/1992), arvonlisäverolaki (150/1993), arpajaisverolaki (552/1992) ja perintö- ja lahjaverolaki (378/1940). Lisätietoa yhdistyksen veroasioista saa verotoimistoista tai verohallinnon internetsivuilta ( Tulovero: Omaishoitajat ja Läheiset Liiton paikallisyhdistykset ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain saamastaan elinkeinotulosta. Arvonlisävero: Arvonlisäverovelvollista toimintaa on vain liiketoiminnan muodossa tapahtuva tavaran ja palvelun myynti. Vähäinen liiketoiminta ei ole kuitenkaan arvonlisäverovelvollista. Euromääräinen yläraja on 8500 euroa / vuosi. Arpajaisvero: Tavara-arpajaisista vero on 1,5 % arpajaisten tuotosta. Arpajaisten tuotolla tarkoitetaan arpojen myynnistä kertynyttä kokonaistuloa. Veroa ei makseta, jos arpajaisveron määrä on vähemmän kuin 50 euroa / kuukausi tai tavara-arpajaisten tuotto on alle 3.333,33 euroa. Lahjavero: Veroa ei tarvitse suorittaa omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle. Ajantasaista lakitietoa saat Suomen laki lakikirjan lisäksi Valtion lainsäädännön tietopankista FINLEX:stä internetsivut

15 Omaisyhdistyksen toiminta-ajatus ja tavoitteet Omaisyhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistyksen toiminta-ajatus kertoo, mitä varten yhdistys on olemassa, miksi juuri tätä yhdistystä tarvitaan? Toiminta-ajatus on konkreettinen kuvaus paikallisyhdistyksen erityisestä tehtävästä, joka pohjautuu jäsenten tarpeisiin. Toiminta-ajatuksen merkitystä ja yhdistyksen perustehtävää on hyvä pohtia paitsi yhdistyksen hallituksessa myös jäsenistön kanssa. Kun yhdistys tietää perustehtävänsä ja arvonsa sekä pohtii vielä menestystekijänsä eli sen, mitä yhdistys osaa ja mitä tekee hyvin, voidaan sopia tärkeimmistä linjauksista ja toimintatavoista. Omaishoitajien paikallisyhdistysten tarkoituksena on toimia omaishoitajien sekä vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantamiseksi ja tukemiseksi sekä kehittää omaishoitajien sekä vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluita ja tukitoimia toiminta-alueellaan. Omaisyhdistyksen tavoitteet Paikallisyhdistyksen tavoitteet on tärkeää laatia mahdollisimman selkeiksi ja tarkkarajaisiksi. Selkeät tavoitteet tekevät toiminnasta mielekkään ja motivoivat toimimaan. Kun yhdistyksen tavoitteet on mietitty, kaikki toimijat tietävät, mitä kohti pyritään ja työtäkin on helpompi organisoida ja jakaa. Tavoitteet auttavat arvioimaan toimintaa. Tämä helpottaa toimijoiden jatkotyöskentelyä. Selkeät yhdistyksen tavoitteet vähentävät turhaa työtä, koska keskitytään rajattuihin tehtäviin eikä haaskata aikaa kaikkialla hyörimiseen. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä yhdistykselle tulee arjen työssä ulkopuolelta monenlaisia haasteita, joihin sen odotetaan vastaavan. Voimavarat yhdistystyössä ovat kuitenkin rajalliset. Ulkopuolisille onkin helpompi selittää, mitkä ovat yhdistyksen tämän vuoden tai kolmivuotiskauden tavoitteet. Muita tavoitteita ei juuri nyt pystytä ottamaan, koska resursseja ei ole riittävästi ja se on koko yhdistyksen päätös. Mihin tarvitsemme tavoitteita? toiminnasta tulee mielekäs, ei tekemistä tekemisen vuoksi tavoitteet näyttävät, että suunta on oikea toiminnan perustarkoitus toteutuu tavoitteet vähentävät epäonnistumisia ja turhaa työtä tieto siitä, mihin pyritään luo motivaatiota ja halua toimia ulkopuolisille on helppo perustella toimintaa tavoitteilla

16 Omaisyhdistyksen toimintaa Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistys tekee tarkoituksensa toteuttamiseksi aloitteita, harjoittaa tiedotus-, valistus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa, toteuttaa ja edistää kokeilu- ja tutkimustoimintaa, antaa ohjausta ja neuvontaa jne. Voimavarojensa ja paikallisten tarpeidensa mukaan yhdistyksen olisi hyvä valita muutamia erillisiä tavoitteita, joita lähtee työstämään esim. omaishoitajien jaksamisen tukeminen, omaishoitajien edunvalvonta ja omaishoitajien neuvonta. Näiden muutamien tavoitteiden pohjalta sitten pohditaan, miten ne parhaiten saavutetaan ja miten niiden eteen toimitaan yhdistyksessä. On monia eri tapoja työskennellä jonkin yksittäisen tavoitteen saavuttamiseksi. Omaishoitajien jaksamista voidaan tukea mm. vertaistukiryhmillä. Omaishoitajien edunvalvontaa voi ajaa järjestämällä yleisöluennon, johon pyytää kunnan edustajan ja lehdistöä. Vuosien saatossa yhdistyksen toiminta voi vakiintua omiin uomiinsa. Välillä on tarpeen pysähtyä miettimään, tehdäänkö asioita järkevimmällä tavalla, onko yhdistyksen toiminta ajantasaista? Vastaako toiminta tarpeita? Mitä jäsenet toivovat? Missä ympäristössä yhdistys toimii? 2.2 Yhdistyksen hallinto ja toimijat Yhdistystoiminta on yhdessä tekemistä Yhdistyksen päätösvalta kuuluu sen jäsenille ja tätä päätösvaltaa jäsenet voivat käyttää yhdistyksen kokouksissa (Yhdistyslain ). Yhdistyksen toimintaa koskevat tärkeimmät päätökset tehdään yhdistyksen kokouksissa (kevät-, syyskokous, ylimääräinen kokous tai muu yleinen kokous), jotka ovat avoimia kaikille jäsenille. Asioista päättävät ne jäsenet, jotka ovat paikalla kokouksessa. Poissaolevat eivät voi moittia päätöksiä, ellei lakia tai yhdistyksen sääntöjä ole rikottu. Jokaista tehtävää tai päätöstä varten ei ole järkevää kutsua koolle koko yhdistyksen jäsenistöä. Siksi tehtäviä jaetaan yhdistyksen kokouksen valitsemille toimihenkilöille. Näitä toimihenkilöitä valittaessa on muistettava, että yhdistystoiminta on vapaaehtoista. Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus. Välttämättömiä toimihenkilöitä ovat puheenjohtaja ja tilintarkastajat. Yhdistys voi valita ja palkata toimihenkilöitä, jotka hoitavat tiettyjä tehtäviä. Useimmiten tehdään niin, että yhdistyksen hallitus jakaa muut tehtävät. Yhdistyksen säännöissä sanotaan, kuinka suuri yhdistyksen hallituksen tulee olla. Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä, joista yksi on hallituksen puheenjohtaja (yleensä omaisyhdistysten hallituksissa on niiden sääntöjen mukaan 6-10 jäsentä). Tavallisesti yhdistyksen kokous valitsee puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet. Monet yhdistykset valitsevat kokouksessa myös yhdistyksen varapuheenjohtajan ja sihteerin. Se ei ole välttämätöntä, sillä hallitus voi päättää näiden tehtävien jaosta keskuudessaan.

17 Toimiva hallitus yhdistystoiminnan kulmakivenä Hallitus on yhdistyksen kokouksen valitsema lakisääteinen toimielin, jonka on lain, yhdistyksen sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita (Yhdistyslaki 35 ). Hallitus edustaa yhdistystä, vastaa sen toiminnasta ja tekee kaikki yhdistyksen viralliset kannanotot. Hallituksella on kollektiivinen (kaikki hallituksen jäsenet yhdessä) vastuu yhdistyksen toiminnan pyörittämisestä ja se vastaa vuosikokoukselle (jäsenistölle) tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Hallituksen lakisääteiset tehtävät jäsenluettelon pitäminen (YhdL 11 ) yhdistyksen edustajana toimiminen (YhdL 35 ) omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (YhdL 61 ) yhdistyksen kokouksen koolle kutsuminen (YhdL 20 ) yhdistyksen purkautuessa selvitystehtävät (YhdL 40 ) tilinpäätöksen allekirjoittaminen (kirjanpitolaki 22 ) tilintarkastuksen mahdollistaminen (tilintarkastuslaki 22 ) Hallituksen muita tehtäviä jäsenten ottaminen ja erottaminen, ellei säännöissä toisin sanota (YhdL 12 ) jäsentietojen luovuttaminen ulkopuolisille henkilötietolain rajoissa (YhdL 11 ) yhdistyksen (kokousten) päätösten valvonta yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen tai kiinnittäminen, jos säännöissä on niin määrätty nimenkirjoitusoikeuden antaminen juoksevien asioiden, rahavarojen ja muun omaisuuden hoito sisäisen toiminnan valvonta ja johto (palkatut ja vapaaehtoiset toimihenkilöt, työryhmät) kokousten valmistelu päätösten toimeenpano aloitteiden tekeminen yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi Vaikka hallituksen jäsenillä on vastuu päätöksistä, on tärkeää, että hallituksen työskentely on antoisaa kaikille ja toiminta tuo iloa tekijöilleen. Avoin, myönteinen, ystävällinen ja salliva ilmapiiri hallitustyöskentelyssä luo hyvän pohjan yhteistoiminnalle ja lisää hallituksen jäsenten välistä luottamusta. Yhdistyksen leivänjuuri on hallitustyöskentelyssä, jossa toteutuu keskinäinen luottamus avoimuus, rehellisyys asiallisuus hyvä yhteishenki yhteiset tavoitteet, jonka eteen kaikki toimivat jokaisella vastuu ryhmän työskentelystä jokainen tuntee itsensä tarpeelliseksi poissaoloista ilmoitetaan ennalta Näistä syntyy toiminnallinen yhteisvastuu.

18 Hallitustyöskentelystä Yhdistyksissä tehtävillä on taipumus kasaantua hallitukselle ja siellä taas muutamalle aktiiville. Työnjakoa tehtäessä kannattaa ottaa huomioon jäsenten vahvuudet, ammattitaito ja kiinnostus. Vastuualueista ei pidä tehdä liian laajoja, jotta ihmisten aika ja innostus riittävät asioiden hoitamiseen. Pohditaan yhdessä, mitä toimihenkilöitä meidän yhdistyksemme tarvitsee. Tarvitaanko yhdistyksessä työryhmiä, projektiryhmiä ja kerhoja? Vastuualueita voidaan määrittää ja jakaa tarpeen mukaan esimerkiksi: tiedotusvastaava koulutusvastaava virkistys-, huvi- ja juhlatoimintavastaavat varainhankintavastaava Yhdistyksessä on monenlaisia tehtäviä. On tärkeää, että kaikki yhdistyksen jäsenet saavat halutessaan osallistua toimintaan. Työryhmätyöskentelyn avulla voidaan sitouttaa yhteisiin asioihin hallituksen ulkopuolisia henkilöitä. Hallitus voi esimerkiksi perustaa työryhmiä, joissa on mukana yhdistyksen jäseniä. Työryhmällä on vastuualue, ja se tekee asiasta selvityksiä ja ehdotuksia hallitukselle. Yhdistyksen kokouskin voi perustaa työryhmän jotain toimintaa varten. On hyvä, jos jokaisessa työryhmässä on mukana yksi hallituksen jäsen, jolloin hallitus pysyy koko ajan selvillä siitä, mitä on tulossa ja miten asiat edistyvät. Yhdistystoimintaa voidaan kehittää myös Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista - työkalulla. Löydät sen tämän kansion osiosta 9. Orkesteria johtaa puheenjohtaja Yhdistyksen puheenjohtaja toimii yhdistyksen keulakuvana ja hänen tehtävänään on motivoida jäseniä, pitää yllä avointa ja keskustelevaa toimintakulttuuria sekä pitää huolta siitä, että yhdistys toimii yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti, tasapuolisesti ja sääntöjä sekä yhdistyslakia noudattaen. Puheenjohtajaksi pitäisi löytää henkilö, jonka ominaisuudet, osaaminen ja motivaatio ovat tehtävän vaatimalla tasolla. Yhdistyksen hyvä johtaminen on hallituksen jäsenten tasapuolista kohtelua, vuorovaikutusta, tehtävien jakoa ja vaikutusmahdollisuuksien antamista. Hyvä puheenjohtaja pitää yllä tunnelmaa ja innostaa. Hän rohkaisee puhumaan osoittamalla, että hän arvostaa kaikkien mielipidettä. Yhdistystoiminta on parhaimmillaan yhdessä tekemistä. Puheenjohtajalla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: joko hän tekee kaiken itse tai luo olosuhteet, joiden vallitessa muutkin hallituksen jäsenet haluavat tehdä työtä yhdistyksen päämäärien hyväksi. Jälkimmäinen vaihtoehto lienee parempi ja takaa yhdistykselle pidemmän elinkaaren. Yhteishenkeä voi myös parantaa luomalla ihmisille tilaisuuksia laajentaa ja syventää toistensa tuntemista. Puheenjohtajalla ei ole sen enempää valtaa kuin muillakaan hallituksen jäsenillä. Virallisesti hänellä on kolme tehtävää valmistelee ja kutsuu hallituksen kokoukset koolle johtaa hallituksen kokouksissa puhetta allekirjoittaa yhdistyksen asiakirjat

19 Puheenjohtajalta odotetaan kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa ja erottaa pikkuasiat isoista kykyä saada asiat eteenpäin ja viedä ne loppuun asti organisointikykyä kykyä nähdä kokonaisuuksia järjestelmällisyyttä sosiaalista joustavuutta tilannetajua kykyä sietää epävarmuutta ja ottaa hallittuja riskejä Puheenjohtaja voi motivoida ja innostaa hallituksen jäseniä toimimaan esim. keskusteluttamalla hallitusta tavanomaista enemmän yhdistyksen perustehtävästä ja tavoitteista. kantamalla vastuuta ja osoittamalla esimerkillään pitävänsä tavoitteiden saavuttamista tärkeänä puheenjohtaja antaa vakuuttavan esimerkin muille ja saa ihmisiä sitoutumaan toimintaan. pitämällä huolta siitä, että tehtävät annetaan raakoina ja ongelmia sisältävinä, ja luottamalla siihen, että hallituksen jäsenillä on luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia, puheenjohtaja saa ihmiset aktiivisemmin mukaan toimimaan. Jos hallitustyöskentelyssä on ongelmia, ei kannata lähteä niitä liikaa psykologisoimaan. On helppoa arvaille, mistä henkilön käyttäytyminen voi johtua, mutta se ei yleensä johda mihinkään yhdistyksen toiminnan kannalta oleelliseen ratkaisuun. Toisia ei voi muuttaa ja siksi on rakentavampaa pohtia, miten itse puheenjohtajana tai hallituksen jäsenenä voi toimia niin, että saisi muutkin antamaan panoksensa yhdistyksen toiminnan hyväksi. Rumpupalikoissa häärii sihteeri Yhdistyksen sihteeri on puheenjohtajan työpari. Sihteeri on kuin rumpali, joka luo toisten tekemiselle tahdin. Sihteeri huolehtii, että asiat tapahtuvat ajallaan ja tehdyt päätökset toteutetaan. Sihteerin osa on työläs. Sihteeri pitää pöytäkirjaa hallituksen kokouksissa ja yleensä myös yhdistyksen kokouksissa. Sihteeri kirjoittaa useimmiten myös kirjeet ja muut asiapaperit, joita yhdistys lähettää, sekä järjestää ja säilyttää yhdistyksen arkiston. Jos erityistä jäsenluettelon hoitajaa ei yhdistyksessä ole, sihteeri toimii jäsenluettelon pitäjänä (Omaishoitajat ja Läheiset - Liiton jäsenrekisteri on liiton keskustoimistolla). Yhdistyksen taloudenhoitaja voi olla hallituksen jäsen, mutta myös joku ulkopuolinen.

20 Sihteerin tehtäviä voivat olla pöytäkirjojen laatiminen (voi olla erikseen kokoussihteeri) ilmoitukset viranomaisille toimintakertomuksen laatimiseen osallistuminen toimintasuunnitelman laatimiseen osallistuminen jäsenrekisterin hoitaminen kokousten valmistelu yhdessä puheenjohtajan kanssa sekä kokousjärjestelyt arkistonhoito tiedottaminen muut tehtävät (monistukset, postitukset, kahvitukset) Nimenkirjoittajat Kuka tahansa ei voi toimia yhdistyksen edustajana virallisissa asioissa. Nimenkirjoittajat mainitaan säännöissä. He edustavat yhdistystä virallisissa asioissa. Puheenjohtaja on aina nimenkirjoittaja, muita voivat olla esim. varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja tai muu hallituksen jäsen. Tilintarkastajat Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä on oltava vähintään yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajien lukumäärä määritellään yhdistyksen säännöissä esim. kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa. Hallituksen jäsen ei voi olla tilintarkastajana. Muu yhdistyksen jäsen saa olla tilintarkastajana. Kaikki elämääsi astuvat ihmiset ovat opettajiasi. Vaikka he tekisivät sinut seinähulluksi, he opettavat sinua, koska he näyttävät sinulle rajasi. Andrew Matthews

21 Kokous vai neuvottelu Kokous tavoite/ päätös määrämuotoinen järjestäytyminen pj./kokoustekniikka jälkihoito/ kertaluontoinen tuote/ kirjallinen pöytäkirja Neuvottelu tavoite/ yhteinen ymmärrys vapaamuotoinen järjestäytyminen keskustelu/ prosessi muistio/raportti, pöytäkirja Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja 3. Valitaan kokoukselle sihteeri 4. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa tai Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa 5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6. Esityslistan hyväksyminen 7. Asioiden käsittely - asian esittely - keskustelu - keskustelun päättäminen - päätös 8. Muut mahdolliset asiat 9. Tiedoksi asioita 10. Seuraava kokous 11. Kokouksen päätös 00 Pöytäkirja Pöytäkirja on aina kokouksen kulun ja hyväksytyn esityslistan mukainen. Allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja on todistusvoimainen. pöytäkirjan pitäminen on määritelty yhdistyslaissa Pöytäkirja voi olla päätöspöytäkirja selostuspöytäkirja keskustelupöytäkirja Useimmissa tapauksissa käytetään päätöspöytäkirjaa.

22 Toimintasuunnitelma, toimintakertomus, budjetti ja tilinpäätös Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma antaa yhdistykselle tekemisen raamin. Sen laadintaan tulee varata riittävästi aikaa. Toimintasuunnitelman perustuu yhdistyksen toiminta-ajatukseen. Toimintasuunnitelmaa tehdään pitkäjänteisesti ja siihen jätetään hiukan väljyyttä, jotta voidaan varautua myös yllättäviin toiminnan haasteisiin. Hyvä tapa on tehdä vaikkapa viiden vuoden teematoimintasuunnitelmat, jolloin eri asioita voidaan käsitellä laajemmin ja muotoilla toimintaa teeman mukaan. Suunnitelmavaiheessa keskustellaan, millä resursseilla ja rahoituksella kukin toiminta tehdään. Näin estetään liian mahtipontiset suunnitelmat. Talousarvio kulkee toimintasuunnitelman rinnalla. Hyvä toimintasuunnitelma on lyhyt ja konkreettinen. Se sisältää seuraavan vuoden avainalueet ja niissä tavoiteltavat keskeiset tavoitteet. Toimintasuunnitelma kertoo: Tavoitteet: Mihin pyritään, mitä tulee saada aikaan Keinot: Miten tavoitteet mahdollisesti saavutetaan Lähtökohtatilanne: Mitkä ovat toiminnan olennaiset piirteet Todennäköiset muutokset: Mitkä ovat mahdollisuudet ja uhat Aikataulu: Milloin tavoitteen tulisi olla saavutettu Organisaatio: Ketkä tekevät suunnitelman Voimavarat: Kuka tekee/ kuka toteuttaa Välitavoitteet: Mihin ensivaiheessa pyritään Seuranta ja arviointi: Miten toteutumista valvotaan ja arvioidaan Toimintakertomus Toimintakertomus selvittää edellisen vuoden toiminnan. Toimintakertomus liitetään tilinpäätökseen. Tiivistäen sanottuna toimintakertomuksesta on nähtävissä, kuinka paikallisyhdistys on toteuttanut aatteellista tarkoitustaan kuluneella tilikaudella. Hyviä näkökohtia toimintakertomuksen laadinnassa: samasta asiasta puhutaan vain kerran asioiden käsittelyn laajuus on suhteessa niiden tärkeyteen asiat esitetään johdonmukaisesti ja johdonmukaisessa järjestyksessä tiedot on tarkistettava niin moneen kertaan, että ne ovat varmasti oikein tehdään arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

23 Talousarvio eli budjetti Talousarvio on yhdistyksen seuraavaa tilikautta varten tehtävä tuottojen ja kulujen sekä rahoitustapahtumien arvio. Talousarvioista selviää, miten toimintasuunnitelma on suunniteltu rahoitettavan, se on siis toimintakertomuksen numeraalinen muoto. Siksi nämä kaksi rakentuvat rinnakkain. Niiden toteutuminen tapahtuu varsinaisena toimintana ja taloudenhoitona, jolloin niitä koko ajan seurataan. Talousarvion rakenne on sama kuin tuloslaskelman. Siten talousarvion toteutuminen on helpoimmin seurattavissa. Talousarvion laadinnassa on liikuttava mahdollisimman realistisissa luvuissa. Talousarvio on johtamisen tärkeä apuväline. Se luo mahdollisuuden valtuuksien ja toimivallan antamiselle yhdistyksen toiminnasta vastaaville henkilöille, sekä samalla näiden toimintojen taloudelliselle valvonnalle. Toimintasuunnitelman, -kertomuksen ja talousarvioin laatimisesta vastaa hallitus. Tilinpäätös Tilinpäätöksen tehtävänä on antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös tehdään tilikauden päätyttyä. Tilikausi on 12 kuukautta, tavallisimmin kalenterivuosi. Tilinpäätös on tehtävä 3 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ray:n tukea saavat yhdistykset toimittavat tilinpäätöksen ja selvityksen toiminnasta ja kuluista huhtikuun loppuun mennessä Ray:lle. Tilinpäätös katsotaan valmistuneeksi silloin, kun tuloslaskelma ja tase liitteineen on laadittu ja yhdistyksen päätösvaltainen hallitus on sen allekirjoittanut. Tilinpäätökseen sisältyvät: 1. tuloslaskelma 2. tase 3. tase-erittelyt 4. luettelo tilikirjoista Tilinpäätös katsotaan julkistetuksi, kun se on esitetty yhdistyksen vuosikokoukselle. Tilintarkastuskertomus esitetään vuosikokoukselle, joka päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille.

24 Yhdistystoiminnan kompastuskiviä ja elinehtoja Yhdistyksellä ei ole varaa hukata jäsentensä työpanosta tai ideoita. Yhdistyksessä keskustelun on oltava avointa ja tiedon kuljettava. Kiinnostuneiden tulisi voida osallistua toimintaan. Resursseja ei kannata tuhlata jäsentenväliseen kilpailuun ja epäsopuun. Palapelin rakentajat tietävät, että jokaista palaa tarvitaan, muuten peli ei valmistu koskaan. Jokainen jäsen joka eroaa yhdistyksestä sen takia, ettei ole viihtynyt ja saanut mahdollisuuksia toimia mielekkäällä tavalla on menetys yhdistykselle. Yhdistyksessä voidaan joskus törmätä jyrkkiin asenteisiin, erilaisuuden hyväksymisen vaikeuteen ja virheiden tekemisen pelkoon. Henkilösuhteissa voi tulla ongelmia. Ristiriidat kuuluvat elämään ja myös yhdistystoimintaan. Kun niitä opitaan ratkaisemaan yhdessä, ne antavat voimaa ja vahvistusta eteenpäin. Yhdistystoiminnan alamäet ja toiminnan notkahdukset ovat usein väliaikaisia, ohimeneviä ajanjaksoja. On muistettava, että toimijoilla pitää olla muutakin elämää kuin yhdistystoiminta. Yhdistykset voivat hyvin, huonosti tai oikein heikosti jäsenet uupuvat arkielämästä ilo, innostus, sytytysneste on loppu tahto on yhdistyksen käyttövoima, ihmiset voidaan pakottaa tekemään jotain asiaa, mutta ei koskaan pakottaa tahtomaan sen tekemistä. Asenteet ja vuorovaikutussuhteet ollaanko valmiit sitoutumaan tekemiset syntyvät tunnetasolla kemiat eivät mene yksiin onko avoimuutta, luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta vuoro + vaikutus = vaikuttamista vuorollaan keskustelu on prosessi, jonka päätyttyä kaikki tietävät enemmän Ristiriidat kuuluvat elämään. Niitä ratkaistaan ja uusia tulee Ristiriidat antavat myös voimaa, jos ne yhdessä sovitaan. Kolme asiaa, joita tekemällä parhaiten epäonnistut Tietämällä aina kaikki ja kaiken Olemalla tuomitseva ja kielteinen Olemalla tunteeton ja byrokraattinen Yhdistys selviää jos sillä on yhteiset arvot, joihin ihmiset sitoutuvat yhteiset tavoitteet riskinottokyky eli kyky tehdä päätöksiä vaikeissakin tilanteissa halu ja kyky luottamukselliseen yhteistyöhön yhteisten pelisääntöjen kunnioittaminen ja hyvän ilmapiirin rakentaminen

25 Menestyvä yhdistys poikkeaa monessa suhteessa vähemmän menestyvästä yhdistyksestä. Jos yhdistys haluaa menestyä, sen tulee olla ennen kaikkea jäsenläheinen. Jäsenläheisyys merkitsee sitä, että yhdistys ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon jäsenet ja heidän tarpeensa. Itse asiassa millään muulla ei olekaan merkitystä. " Kari Loimu Yhdistyksen toimintaan sitoutuminen on prosessi ja se tapahtuu vaiheittain. Kun ei ole sitoutunut, turhautuu. Usein on niin, että nämä henkilöt kritisoivat eniten yhdistyksen toimintaa. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin jäsenten tarpeet ja odotukset ovat tiedossa, jotta heidän palvelunsa osuisi mahdollisimman hyvin kohdalleen. Yhdistyksen kehittäminen lähtee ihmisistä. Arvokysymykset ovat yhdistyksen peruskysymyksiä koko sen elinkaaren aikana. Jäsenten on vaikea toimia yhdessä, jos heillä on kovin erilaiset ajatukset yhdistyksen toiminnasta ja sen tarkoituksesta. Arvokeskustelu on yhdistyksessä paikallaan muutaman vuoden välein kaikilla tasoilla. Keitä varten olemme olemassa? Kenen menestymistä olemme varmistamassa? Millaisessa ympäristössä toimimme? Hän, joka haluaa tietää osallistuu Kun osallistuu alkaa ymmärtämään Kun ymmärtää alkaa hyväksymään Tämän jälkeen alkaa sitoutuminen Jäsenläheisyys Jäsenet ovat yhdistyksen tarkoitus ja kohde eli yhdistystä on lähdetty rakentamaan jäsenten, ei luottamusjohdon ja hallinnon tarpeista. Jäsenten tulee olla selvillä yhdistyksen toiminnan tarkoituksesta. Yhdistys palvelee jäseniään luotettavasti, nopeasti ja laadukkaasti. Yhdistyksen toimintamenetelmiltä vaaditaan ihmisläheisyyttä. Luottamusjohdolla ei ole taloudellisia kannusteita, vaan motivaatio löytyy keskinäisestä arvostuksesta, hyväksynnästä, mahdollisuudesta päteä ja saada tuloksia aikaan.

26 Uudistumiskykyisyys On hyvä kokeilla uutta ja pyrkiä sietämään epäonnistumisia. Päätökset tulisi tehdä yhteistyössä. On houkuttelevaa tehdä niin kuin aina ennenkin, uuden kokeilussa tarvitaan riskin sietokykyä! Yhdistyksissä palaute voi tulla melko hitaasti ja usein sitä ei saa lainkaan. Kun mitään poikkipuolista ei kuulu kentältä, jatketaan vanhaan malliin ja kehittämistyö unohtuu. Tosiasia on, että ympäristö ja asiat muuttuvat ja yhdistyksen on muututtava sen mukana. Hyvässä ja turvallisessa yhdistyksessä uskalletaan ottaa myös riskejä ja uudistua. Muutosten hallintaa opitaan vain tekemällä ja kokemuksia kartuttamalla. Yhdistyksessä on hyvä opetella tunnistamaan muutostarpeet ja määritellä ne eli arvioidaan omat muutosedellytykset ja valmiudet. Sen perusteella suunnitellaan ja valitaan toteutustapa, pannaan toimeksi ja seurataan etenemistä, varmistetaan vakiintuminen ja jälkihoito ja opetellaan elämään jatkuvan kehittämisen virrassa. Yhdistystyössä ajatellaan ja toimitaan usein käytännönläheisesti, lähellä ihmistä. Selkeä työnjako ja hyvä tehtävien delegointi auttavat asioita sujumaan jouhevasti ja jäseniä tyydyttävällä tavalla. Yhdistystyössä on oltava tilanneherkkyyttä, tarvittaessa tiukkuutta, on osattava korostaa kulloinkin tärkeää asiaa sekä motivoida ja innostaa ihmisiä toimimaan. Tuulenkin kanssa on tultava toimeen, tuon vaikean lapsen; se ei kuuntele, ei pysähdy miettimään eikä se ota huomioon. Vuoretkin se kohtaa omalla tavallaan. Turha on tuulelle huutaa. Parempi on asettua siihen nähden oikeaan kulmaan. - Liisa Laukkarinen - Rohkeutta yhdistystoimintaan Rohkeus on tahdon veli tartu tilaisuuteen. Uskallus tuo hengen, voiman ja vallan. Kasvukivut erehdysten ja epäonnen kautta ovat uusia mahdollisuuksia. Tunne edistää myös luovaa toimintaa. Yhdistystoiminnan käyttövoima on ilo. Toiminnan ilo kasvaa myönteisyydestä ja vastuullisuudesta. Myönteisyys on ajattelutapa, jossa kiinnitetään huomio mahdollisuuksiin. Kun siihen liitetään vastuullisuus, saadaan aikaan tuloksia tuottavaa toimintaa.

27 Yhdistyksen tiedottaminen Hyvin toimiva tiedotus on jokaisen yhdistyksen mahdollisuus, velvollisuus, tarve ja oikeus. Tärkeää on, että tiedotusta suunnitellaan jo toimintasuunnitelman kanssa rinnakkain. Näin taataan tiedotuksen oikea ajoitus ja siihen tarvittavat voimavarat. Hyvä tiedotus tehdään oikeaan aikaan, oikealle ryhmälle ja oikealla kanavalla. Tiedotussuunnitelma antaa ryhtiä ja rytmiä. Tiedotussuunnitelma voi olla suppeimmillaan yksinkertainen taulukko tiedotustoimista, aikatauluista, vastuuhenkilöistä ja kustannuksista. Sopiva aikajänne voisi olla yksi vuosi. Tiedotussuunnitelmaa laatiessa kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä: mitkä ovat tiedottamisen kohderyhmät millä välineillä tiedotetaan mitkä ovat tiedotuksen aikataulut, kustannukset ja ketkä ovat vastuuhenkilöt Tiedotuksella estetään väärinkäsityksiä ja tehdään toimintaa tunnetuksi. Tiedotuksella hankitaan uusia jäseniä ja pidetään nykyisiä jäseniä aktiivisina ja ilmoitetaan yhdistyksessä tapahtuvista muutoksista. Tiedotuksella valvotaan myös jäsenten etuja sekä saadaan toimintaa näkyvästi esille. Kaikki tämä hyödyttää myös yhdistyksen toimintakertomuksen laatimista. Miksi tiedottaminen on tärkeää tiedottamisella annetaan mielikuva yhdistystoiminnasta tiedotus on yhteisökuvan luomista halutaan yhdistysten jäsenten tietävän, mitä heiltä odotetaan ja mitä heille tarjotaan ulkopuoliset oppivat tuntemaan yhdistyksen, tietämään toiminnan ja mitä on saatu aikaan hankintaan uusia jäseniä Yhdistyksen toiminta, toiminnan sisältö, yhdistyksen aktiivitoimijat ja yhdistyksen viestintä muodostavat ihmisille käsityksen, mitä omaishoitajien paikallisyhdistys tekee ja edustaa. Tulemalla tunnetuksi lisätään yhdistyksen voimaa paikallisena omaishoidon asiantuntijana ja vaikuttajana sekä omaishoitajan arjen tukijana. Tiedottamisessa on muistettava, että lähettäjällä ja vastaanottajalla on yhteinen kieli. Kannattaa asettua vastaanottajan asemaan. Sisäiseen viestintään kuuluu vuorovaikutus hallituksen/johtokunnan, yhdistyksen toimihenkilöiden sekä yhdistyksen jäsenten välillä. Hallituksen sisäistä yhteydenpitoa helpottaa, jos on mahdollista käyttää sähköposti- ja tekstiviestejä. Kirje tavoittaa jokaisen hallituksen jäsenen. Kokouksesta poissa olleelle kannattaa aina lähettää pöytäkirja tiedoksi.

28 Jäsenkirje Henkilökohtainen jäsenkirje antaa tunteen yhteenkuuluvuudesta. Jäsenkirjeessä on mahdollisuus tiedottaa yhdistyksen toiminnoista, suunnitelmista ja myös menneistä tapahtumista. Jäsenkirjeiden aikataulu ja määrä toimintavuonna kannattaa miettiä tarkkaan, jotta se palvelisi parhaiten yhdistyksen toimintaa ja jäseniä. Huomioitavaa jäsenkirjettä laadittaessa siitä ilmenee mitä, missä, milloin ja kenelle kirjeessä mainitaan ainakin pari yhdistyksen yhdyshenkilöä yhteystietoineen sanavalinnalla voidaan madaltaa kynnystä tulla mukaan toimintaan asetutaan lukijan asemaan Ulkoinen viestintä tekee yhdistystä tunnetuksi paikkakunnallaan. Paikallislehdet ja radiot Yhdistyksen tärkein yhteistyökumppani viestinnässä on paikallinen lehti ja mahdollinen paikallisradio. Aluksi on hyvä miettiä, mitä yhdistys haluaa kertoa julkisuuteen. Viestillä on oltava merkitystä paikkakuntalaisille ja sen tulee sisältää jotain konkreettista uutista lukijoille tai kuulijoille. Paikallisviestimiä kiinnostavia uutisia ovat esimerkiksi uudet toiminnot, yleisötapahtumat, omaishoitajien omakohtaiset tarinat ja yhdistyksen kannanotot. Yhdistys voi kutsua toimittajan johonkin tapahtumaan tai tarjota jutun aihetta. Mielipidesivuille lähetetty teksti pääsee hyvin esille. Tekstin saa napakaksi, kun käyttää helppoja sanoja ja lyhyitä lauseita. Toimitukseen on otettava yhteyttä hyvissä ajoin, ainakin viikko ennen haluttua julkaisuajankohtaa. Yhdistyksen yhteyshenkilöt ja mahdolliset haastateltavat on hyvä olla tiedossa etukäteen. Mikäli joukossa on joku kirjoittamisesta innostunut, hän voi tarjota valmista juttua julkaistavaksi. Joka kotiin jaettavat ilmaiset paikallislehdet ottavat mielellään tällaista aineistoa. Esimerkiksi omaishoitajien tapahtumasta kerrottaessa ei luetella, ketkä kaikki siellä sanoivat tai tekivät jotakin, vaan keskitytään tärkeimpään uutiseen. Tiedotusvälineille tarkoitettu selkeä tiedote voi innostaa toimittajaa jutun tekoon ja auttaa tiedon hahmottamisessa. Tiedotemalli muuntuu helposti yksityishenkilölle lähetettäväksi kirjeeksi, sillä idea on molemmissa sama. Kerro asiasi selkeästi ja lyhyesti. Kerro tärkein asia ensin. Muista yhteystiedot (lisätietojen antajat), logot ja tervetuloa - toivotukset. Hyvä tiedote sisältää uuden asian, uutisen herättää lukijan kiinnostuksen lyhyt ja konkreettinen selkeät, lyhyet virkkeet, ei vaikeita termejä tärkein asia otsikkoon uutinen kärkeen taustat viimeisenä tiedotteen lopussa oltava aina lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot

29 Ilmoitukset ja mainokset Yhdistyksen toiminnassa kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon paikallislehtien järjestöpalstoja ja paikallisradioiden menovinkkejä. Useimmilla paikkakunnilla ilmoittelu niissä on edullista jopa maksutonta. Kauppiailta voi saada luvan ilmoitustaulumainoksille. Tietoja yhdistyksen toiminnasta voi julkaista kuntatiedotteissa ja seurakuntien tiedotteissa. Yhdistyksen esite Yhdistyksen omasta toiminnasta kertova esite on hyvä väline markkinoida paikallisyhdistystä. Kun esitteen suunnittelee kerran kunnolla, on sitä helppo päivittää ja parannella jatkossa. Hyvä esite on selkeä ja helppolukuinen. Hyvä esite sisältää yhdistyksen nimen ja yhteystiedot (tarvittavat luottamushenkilöt) yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja päämäärät yhdistyksen keskeiset toiminnot tietoa miten ja missä yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista tietoa jäsenmaksusta ja jäseneduista Internet Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry tarjoaa liiton paikallisyhdistyksille ilmaiseksi WEB palvelua. Paikallisyhdistyksen tulee olla yhteydessä keskustoimistoon, jos yhdistys haluaa tehdä tällä palvelulla nettisivut. Internet sivujen pääasiallinen tehtävä on tiedonvälitys. Tänä päivänä suuri osa yhdistyksistä kertoo toiminnastaan myös verkkosivujen avulla. Sivujen teettäminen ammattilaisilla on kallista. Ellei yhdistyksen piiristä löydy nettisivujen laatijaa, kannattaa tiedustella oppilaitoksilta, voisiko joku opiskelija ottaa osaksi opintojaan yhdistyksen sivuston laatimisen. Nettisivujen valmistusta ja päivittämistä varten tarvitaan oma ohjelma. Esimerkkejä yhdistysten esitteistä ja tiedotteista löytyy mm. yhdistysten kotisivuilta netistä, osoitteet ovat omaishoitajat - portaalissa (

30 Yhdistyksen varainhankinta Yhdistys voi esimerkiksi anoa omaan toimintaansa rahaa kunnilta (ns. toiminta-avustus) ja seurakunnilta hankkia kannattajajäseniksi alueensa yrittäjiä, säätiöitä, palvelutaloja, oppilaitoksia jne. anoa kouluilta oppilaiden taksvärkkituotot yhdistystoimintaan järjestää arpajaisia, pitää kirpputoria, järjestää keräyksiä esim. pullonpalautustuotot pitää myyjäisiä, kahvilatoimintaa, järjestää konsertin, jossa lipputuloilla voi kattaa esiintyjien palkkiot ja saada rahaa yhdistystoimintaan julkaista oman lehden, jossa mainosmyynneillä voi kattaa lehden paino- ja jakelukuluja ja saada rahaa yhdistystoimintaan järjestää omaishoitopäivät, joissa on luentoja omaishoidosta ja tilaisuuteen esim. pieni pääsymaksu ja vapaaehtoinen kahvikassa. Tilaisuuden yhteydessä voi olla erilaisia myyntipisteitä pitää pilkkikilpailut, tanssiaiset, iltamat, karkelot, itsenäisyyspäiväjuhlat painattaa tai myydä joitakin tuotteita kuten kortteja, kalentereita, pinssejä, adresseja, kasseja, lippiksiä, T-paitoja, huiveja, liinoja, tarroja ja vastaavaa ottaa vastuulleen konsertin tai vaikka jääkiekkopelin narikanhoitamisen tai tarjota paketointipalvelua joulun alla Maksuttomia tiloja ja kahvitarjoiluja voi kysyä esimerkiksi pankeilta, seurakunnilta ja vakuutusyhtiöiltä. Useat yrittäjät tai matkatoimistot lahjoittavat arpajaispalkintoja, tuotteitaan ja matkalahjakortteja. Yrityksiltä voi saada säästöä myös postituskuluihin. Yritys antaa kuoret, joissa on sen mainos ja yhdistys laittaa kuoriin osoitetarrat ja oman postinsa. Joskus kukkakaupat ja hautaustoimistot ottavat myyntiin yhdistyksen (liiton) adresseja ja tilittävät tulot ilman myyntipalkkiota yhdistykselle ja näin tukevat yhdistystoimintaa ja lisäävät omaa adressivalikoimaansa. Seurakunnilta voi pyytää kolehtia tai kirkkokonserttia omaishoitajien hyväksi. Lisäksi erilaiset hyväntekeväisyystahot (Lions Clubit, Soroptimistit, Zonta - naiset, Rotaryt) saattavat aktivoitua varainhankintaan omaishoitajien hyväksi. Rahallinen tai konkreettinen materiaalinen tuki voi olla tärkeä varainhankinnan yhteistyömuoto. Lahjoittajalle voi olla hyvän mielen lisäksi palkitsevaa myönteinen julkisuus, kun saa nimensä näkyviin. Lahjoittajat voi julkaista vaikkapa yhdistyksen tiedotteissa. Heille voi laittaa yhdistyksen kotisivuille logon ja linkin, jonka kautta pääsee tutustumaan lahjoittajan toimintaan. Lahjoittajalle voi teettää kiitokseksi yhdistyksen tukemisesta kunniakirjan, tarran tai vastaavaa, jonka voi laittaa esille lahjoittajan toimitiloihin. Toimintaamme on tukenut Pertin Pyöräkorjaamo, Violan kahvila sekä Artun Herkku.

31 Malleja yhdistyksen markkinointi- ja varainhankintakirjeistä on seuraavassa: MARKKINOINTIKIRJEMALLI: XYZ-YHDISTYS RY MARKKINOINTIKIRJE Osoite PAIKKAKUNTA Puh Vastaanottaja Osoite PAIKKAKUNTA Olemme XYZ - yhdistys ry, joka on perustettu vuonna Yhdistyksen toimintaajatuksena on ja yhdistyksen toiminta-alueena ovat x, y ja z - kunnat. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 300 jäsentä ja jäsenmäärämme kasvaa koko ajan. Lisäksi meillä on yyaprojekti, jonka tavoitteena on vertaistukiryhmien perustaminen kaikkiin toiminta-alueemme kuntiin sekä tukea omaishoitajien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista jaksamista yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen avulla. Tänä vuonna tarkoituksenamme on hankkia yhdistyksellemme erityisapuvälineitä, joita voimme myydä tai vuokrata omaishoitajien käyttöön. Toivomme, että voitte osallistua apuvälinehankintakampanjaamme lahjoittamalla rahaa XYZ - yhdistyksemme tilille SAMPO Lisäksi olemme kiinnostuneita maksuttomista tiloista omaishoitajien vertaistukiryhmien käyttöön. Pienetkin avustukset otetaan kiitollisuudella vastaan! Lämmin kiitos avustanne omaishoitajien hyväksi! Paikkakunta XYZ-yhdistys ry Pentti Puhelias Sinikka Sähäkkä puheenjohtaja sihteeri puh puh. (09)

32 AVUSTUSANOMUSKIRJE KUNNILLE/MALLI MMM-yhdistys ry AVUSTUSANOMUS Mammankatu MAMMALA Puh. (09) Mammalan kunta, Sosiaalilautakunta Pappakatu MAMMALA Olemme MMM-yhdistys ry Mammalasta. Yhdistys on perustettu v Yhdistyksemme toiminta-ajatus on ja yhdistyksemme toiminta-alue on Mammala, Pappala ja Muorila kunnat. Yhdistyksellämme on 102 jäsentä ja jäsenmäärämme kasvaa koko ajan. Olemme tehneet alueemme omaishoitajille kyselyn ja kyselyn tuloksena olemme huomanneet, että toiminta-alueemme omaishoitajat ovat hyvin iäkkäitä ja hoitavat hyvin huonokuntoisia läheisiään kotona. Välimatkat alueellamme ovat pitkät ja kaikissa talouksissa ei ole nykyajan mukavuuksia. Haluaisimme yhdistyksenä tukea toiminta-alueemme omaishoitajien kokonaisvaltaista jaksamista vertaistukiryhmien ja virkistysretkien muodossa. Yhdistyksemme johtokunnassa kaikilla on itsellään omaishoitotilanne, joten oma varainhankintamme on ollut hyvin vähäistä. Seurakunnat ovat antaneet tilojaan maksutta käyttöömme ja vertaisryhmien vetäjät olemme löytäneet omasta keskuudestamme. Vertaisryhmien vetäjät tarvitsisivat lisäkoulutusta tehtäväänsä ja omaishoitajat ovat toivoneet meiltä myös virkistysmatkoja jaksamisensa tukemiseksi. Valitettavasti meillä ei ole ollut varaa näitä toiveita toteuttaa. Toivomme, että Mammalan kunnan sosiaalilautakunta voisi tukea kunnassaan asuvia omaishoitajia avustamalla yhdistyksemme toimintaa 2000 euron avustussummalla tänä vuonna. Mammalan kunnasta saadun tiedon mukaan kunnassanne on tällä hetkellä 40 omaishoidon tuen saajaa ja kunnalla ei ole saamamme tiedon mukaan resursseja vertaistukiryhmien vetämiseen ja kouluttamiseen tai virkistysmatkoihin. Tekemällä yhteistyötä yhdistyksemme kanssa voisitte tukea kuntanne omaishoitajia jaksamaan arvokkaassa työssään pitempään. Pitkällä aikavälillä tämä olisi myös kunnan etu, sillä omaishoito on edullista ja inhimillistä. Yhdistyksemme tili on Mammalan keskuspankissa Toivomme myönteistä ratkaisua avustusanomukseemme. Mammalassa MMM-yhdistys ry Pirkko Puheenjohtaja, puheenjohtaja Simo Sihteeri, sihteeri

33 Jäsenhankinta Paras tapa hankkia yhdistykselle uusia jäseniä on laadukas ja hyvin tiedotettu toiminta. Seuraamalla jäsenmääriä paikallis-yhdistys voi saada hyödyllisiä vinkkejä yhdistyksen toimintaan. Jäsenhankintaa arvioidaan aina ensisijaisesti jäsenen kannalta. Mitä hän on tullut hakemaan yhdistyksen toiminnasta? Mitä hän saa? Paikallisyhdistys voi tarjota paikallisia jäsenetuja liiton etujen lisäksi. Erilaiset tilaisuudet, tempaukset, seminaarit ja koulutukset sopivat hyvin yhdistyksen toiminnan esittelyyn ja uusien jäsenten hankintaan. Voidaan myös järjestää avoimen ovien päiviä joiden yhteydessä kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja jäseneksi liittymisestä. Jäsentiedotteisiin voidaan liittää tietyin väliajoin jäsenhakemuslomake ja pyytää jäseniä miettimään sopivia henkilöitä, joita voisi pyytää liittymään yhdistykseen. Paikallisyhdistyksen hallitus voi julistaa esimerkiksi jäsenhankintakilpailun, jossa luvataan etuja tai palkintoja eniten uusia jäseniä hankkineille. Jäseneksi liittymislomakkeita voi laittaa jakeluun kuntien omaishoidon tuesta vastaavien viranhaltijoiden kautta omaishoidontukea saaville sekä omaishoidon tukea hakeville omaishoitajille. Moni kunta on lupautunut lähettämään oman postinsa mukana paikallisyhdistyksen jäsentiedotteita ja informaatiota. Lisäksi jäseneksi liittymislomakkeita ja Lähellä -lehtiä on hyvä olla esillä julkisissa tiloissa (sairaalat, apteekit, kaupat, posti, pankit, vakuutusyhtiöt, Kela, vanhainkodit, yksityiset hoitokodit, terveyskeskus, kunnan infopisteet, seurakunnat, yhdistyksen toimitilat, kuntoutuslaitokset, lääkäriasemat, sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset jne.) Myös toiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhteistyötahot voivat toimia tiedotuskanavina uusille jäsenille. Kannattajajäseniä voi saada muun muassa paikkakunnan pienyrittäjistä ja yrityksistä, muista järjestöistä, säätiöistä, kyläyhdistyksistä, pankeista, vakuutusyhtiöistä, kuntoutuslaitoksista, yksityisistä hoitokodeista, lääkäriasemista. Kannattajajäseniä on hyvä lähestyä henkilökohtaisesti joten kannattaa varata aikaa asian esittämiselle. Kannattajajäsenyydessä on hyvä korostaa sitä, että kannattajajäsenmaksu tulee suoraan paikallisyhdistykselle ja on siksi merkittävä varainhankinnan muoto. Uuden jäsenen vastaanottaminen Uuden jäsenen vastaanottaminen on yhdistyksissä tärkeää. Uusi jäsen on uusi mahdollinen toimija. Hyvä tapa on toivottaa uudet jäsenet tervetulleeksi mukaan yhdistyksen toimintaan kirjeitse. Liitto lähettää aina omasta puolestaan tervehdyksen ja uusimman Lähellä lehden sekä muuta materiaalia uusille jäsenille. Kun jäsen saapuu yhdistyksen tilaisuuteen, ensimmäisessä kohtaamisessa mitataan tuleeko hän uudestaan. Kokeneet aktiivijäsenet voivat ottaa vastuuta uudesta jäsenestä ja toimia kummeina. Kummit keskustelevat uuden jäsenen kanssa, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Kerrotaan, mitä yhdistyksessä on meneillään, esitellään luottamushenkilöt ja opastetaan, minne ja kenelle voi soittaa omaishoitajakysymyksissä. Yhdistyksen kannattaa koota oma materiaalipaketti uusille jäsenille.

34 Tukea toimintaan opintokeskusyhteistyöstä Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on Opintotoiminnan Keskusliiton (OK) jäsen. Liiton paikallisyhdistyksillä on mahdollisuus hakea OK:lta rahallista tukea toimintaansa esim. opintokerhotoimintaan tai opintojakson järjestämiseen. Opintokerho on vähintään viiden aikuisen muodostama opinnollinen pienryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti opiskelemaan, keskustelemaan ja harrastamaan ryhmän jäsenille tärkeitä asioita. Kun ryhmä toimii opinnollisin tavoittein voi se saada koulutuksellista tukea ja taloudellista tukea opinnoista aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Opintojakso on johdettu, valmiiksi suunniteltu koulutus, jossa on vastuullinen järjestäjä ja kouluttaja ja johon useimmiten ilmoittaudutaan osallistujiksi. Opintojakso voi olla esim. kurssi, luento tai seminaari, jossa osallistuja oppii uusia tietoja ja taitoja. Lisäksi OK:sta voi hakea tukea kulttuuritoimintaan, ammatillisen lisäkoulutuksen hakemiseen ja hanketoimintaan. Oma alueohjaajasi neuvoo ja opastaa opintokeskuksen toimintaan ja avustuksiin liittyvissä asioissa. Myös OK:n kotisivuilta tai soittamalla OK:n keskustoimistoon puh saa lisätietoa opintokeskuksen tuomista mahdollisuuksista yhdistystoiminnan tueksi. Ohjeita ja neuvoa voi kysyä myös oman alueen OK:n aluetoimistosta, joita on Turussa, Tampereella, Joensuussa, Seinäjoella ja Oulussa. Sähköisessä Okryverkossa, johon jokaisella paikallisyhdistyksellä on mahdollisuus saada omat tunnukset, voi täyttää kaikki opintokerhoihin ja -jaksoihin tai muihin avustuksiin liittyvät hakemukset ja hoitaa niihin liittyvä asiat. Tunnukset Okryverkkoon voi hankkia osoitteesta => Verkkopalvelut jäsenille => Hae käyttäjätunnuksia. Tunnuksilla pääsee myös OK-opintokeskuksen Ekstranettiin, josta löytyvät opintokeskuksen jäsenjärjestöille suunnatut uutiset ja tiedotteet sekä tietoa opintokeskuksen muista jäsenpalveluista. Liitolle ja paikallisyhdistyksille on myönnetty tietty tuntimäärä / vuosi opintojaksojen ja opintokerhojen toiminnan järjestämiseen, joihin voi saada OK-opintokeskukselta taloudellista tukea. Yhdistysten toimijat saavat Omaishoitajat ja Läheiset - liitosta tiedon opintojaksoihin ja opintokerhoihin varatuista vuosittaisista tuntimääristä. OK- opintokeskuksen yhteyshenkilöinä liitossa toimivat Merja Kaivolainen ja Tiina Lehtinen

35 Järjestön arkistonhoito Jokaisella järjestöllä on oma arkisto. Järjestyksessä oleva arkisto voi toimia tehokkaana apuna järjestön päivittäisessä työssä. Toimivan arkiston avainsanat ovat: A) Arkistoinnin Suunnittelu Kun aloitat arkistonhoidon alusta toimi näin: Kartoita, mitä aineistoa järjestötoiminnan tuloksena syntyy, mitkä asiakirjat pitää tallentaa, kauanko papereita säilytetään, mihin asiakirjat sijoitetaan, kuka vastaa tästä Jos papereita syntyy vuosittain vain vähän, saattaa olla järkevää koota asiakirjat vuosittain yhteen kansioon välilehdillä eroteltuna B) Vanhan arkiston järjestäminen Jaa aineisto osiin ja järjestä aineisto Miksi vanhat tiedot arkistoidaan Vanhojen asiakirjojen säilyttämiselle löytyy monia perusteita. Asiakirjat kertovat jonkun tehtävän hoitamisesta, todistavat, että tehtävä tuli hoidettua tai jäi hoitamatta sekä miten tehtävä hoidettiin. Ihmisen muisti on rajallinen. Siksi arkistojen asiakirjat ovat vielä vuosienkin jälkeen tärkeitä vanhoja asioita selvitettäessä ja tietoja etsittäessä. Arkiston käyttötarkoituksia: tarkastetaan järjestöpäätöksiä selvitetään eläke-, ikälisä- ym. henkilöön liittyviä asioita laki määrää, että tietyt asiakirjat on säilytettävä määräajan tai pysyvästi. Esim. talousasiakirjoille on erilaisia säilytysaikoja kuten 1,6,10,20 vuotta arkisto toimii yhdistyksen muistina haetaan toimintamalleja kehittämistyöhön kerätään tilastotietoja, laaditaan yhteenvetoja, raportteja antaa tietoa tutkimusten, historiikkien, esitelmien, puheiden, artikkelien kirjoittajille sekä historiallisen näyttelyn pystyttäjille. Mitä arkistoidaan Kaikkia asiakirjoja ei voi eikä kannata säilyttää pysyvästi. Siksi asiakirjat jaetaan pysyvästi säilytettäviin ja hävitettäviin asiakirjoihin. Kaikki järjestön toimintaan liittyvä, erityisesti sen itsensä tuottama, aineisto säilytetään pysyvästi esimerkiksi: pöytäkirjat / muistiot (+liitteet) toimintakertomukset ja -suunnitelmat itse tuotetut tutkimukset, raportit, yhteenvedot, tilastot, luettelot säännöt, rekisteröinti- ja organisaatiouudistuksiin liittyvät asiakirjat sopimukset omien kurssien, koulutuksen, juhlien, tapahtumien asiakirjat

36 valokuvat, diat, filmit, videot, ja muut tallenteet itse tuotetut painotuotteet (lehdet, kalenterit, julisteet, mainokset, esitteet ym.) saapuneet kirjeet ja asiakirjat jotka ovat aiheuttaneet toimenpiteitä Kaikki projektitoimintaan liittyvät asiakirjat säilytetään samoin periaattein kuin perusyhdistyksenkin. Mikäli yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä, on muistettava, että palkan maksuun liittyvistä asiakirjoista, etenkin palkkakortti / tiliraportti, on säilytettävä vähintään 50 vuotta tapahtumasta. Mitä ei tarvitse säilyttää pysyvästi Saapuneiden kirjeiden, tiedotteiden, tiedoksi saapuneiden pöytäkirjojen tai muiden asiakirjojen arkistointivelvollisuus (=säilytysvelvollisuus) on lähettäjällä! Tilitositteet säilytetään 6 vuotta tilintarkastuksesta. Muillakin tilikirjoilla on lakisääteiset säilytysajat mm. kirjanpitoaineisto säilytetään 10 vuotta. Arkistointikoulutusta on tarjolla mm. OK - opintokeskuksessa. Tietoja järjestöjen arkistointiin liittyvistä asioita saat Kansan arkistosta: tai puhelimitse tai Yksityiset Keskusarkistot ry:n kotivisuilta Keskeisiä asioita tietosuojasta Oikeus yksityiselämään on Suomen perustuslaissa säädetty perusoikeus. Perustuslain 10 :n mukaan henkilötietojen suojasta säädetään lailla. Henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä säädetään henkilötietolaissa (HetiL 523/1999). Laki kertoo, milloin voit kerätä ja muutoin käsitellä henkilötietoja. Henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn ja se koskee viranomaisten, yritysten, järjestöjen, muiden yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden toimintaa. Yleisesti ei voi antaa yksiselitteistä vastausta siihen, mitä henkilötietoja yhdistys saa jäsenistään kerätä. Yleisenä periaatteena on, että henkilötietojen keräämisen ja muun käsitellyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän (yhdistys) toiminnan kannalta. On siis tarkkaan määriteltävä mitä tietoa kerätään ja mitä varten. Tiedot eivät saa olla tarpeettomia, virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita. Henkilötietolain mukaan yhdistys saa käsitellä muitakin kuin toiminnassa tarpeellisia henkilötietoja, kunhan vain noudattaa henkilötietolain säännöksiä kuten henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita (lain 2 luku) sekä arkaluonteisten henkilötietojen ja henkilötunnusten käsittelyä koskevia normeja (lain 3 luku). Yleensä yhdistysten jäsenten yhteystiedot ovat tarpeellisia yhdistystoiminnassa jäsenten ja yhdistysten välillä tapahtuvan yhteyden pidon hoitamiseksi. Näitä yhteydenpitoon tarvittavia tietoja ovat mm. nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Perusjäsentietoihin kuuluu myös merkintä jäsenmaksun suorittamisesta. Tiedot jäsenten ammatista tai koulutuksesta voivat olla tarpeellisia yhdistyksen päämääristä ja tarkoituksesta riippuen.

37 Henkilötunnuksen käyttäminen jäsenrekisterissä on harvoin perusteltua yhdistystoiminnassa. (HetiL 3 luku). Arkaluonteisten henkilötietojen (HetiL 3 luku) käsittely on lähtökohtaisesti kielletty, poikkeuksena jos jäsen antaa suostumuksensa ko. asian kirjaamiseen. Henkilötietolain 3 luvun 12 :ssä on mainittu poikkeukset arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta. Tämä lain kohta tulee kyseeseen esim. tilanteissa joissa yhdistysten projekteissa annetaan omaishoitoperheille palveluohjausta ja perheistä kerätään ohjausprosessin toteuttamisen kannalta tärkeää tietoa perheen arjen tilanteesta, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin liittyvistä asioista tai sosiaalietuuksista. Näitä tietoja voi ja saa kerätä vain siinä tapauksessa että asianosaisilta on saatu kirjallinen lupa tietojen keräämiseen. Tietojen hävittäminen Jäsentietoja ja asiakastietoja voidaan luonnollisesti tallettaa vain jäseniksi liittyvistä tai asiakkaina olleista ja tiedot tulee hävittää, kun henkilötietolain tarkoittamaa rekisteröintiperustetta ei enää ole eivätkä tiedot ole toiminnan kannalta enää tarpeellisia. Esim. projektin päätyttyä asiakkaista kertynyt tieto tulee hävittää polttamalla tai silppuamalla tieto tunnistamattomaan muotoon. Laadi rekisteriseloste Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä henkilötietolain 10 :ssä kuvattu rekisteriseloste. Pidä rekisteriseloste jokaisen saatavilla. Valmis lomakemalli löytyy => lomakkeet => rekisteri- ja tietosuojaselosteet Tiivistelmän asiat on koottu tietosuojavaltuutetun toimiston materiaaleista Asiaa tietosuojasta 2/2005 Yhdistyksen jäsenluettelot ja henkilötietolaki sekä Asiaa tietosuojasta 2/2008 Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa. Tietosuoja-asioista saat lisätietoa tai puhelin Tutustu myös Henkilötietolakiin (523/1999) joka löytyy Kirjallisuutta yhdistystoiminnasta: Lihavainen Lea (toim.) Yhdistys toimii, Helsinki. Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry, 1996 Loimu Kari, Yhdistystoiminnan käsikirja, Helsinki WSOY Paananen Risto Yhdistyslaki, Helsinki. Työväen Sivistysliitto ry 2001

38 Omaisyhdistyksen toimintamuodot Omaisyhdistykset toteuttavat perusyhdistystoimintana tai erilaisten hankkeiden ja projektien kautta monimuotoista toimintaa. 3.1 Vaikuttamistoiminta Omaisyhdistyksen tehtävä on omaishoitajien asemaan vaikuttaminen. Yhdistyksessä olisi tärkeää yhdessä etukäteen suunnitella, mihin asioihin aiotaan vaikuttaa. Yhdistyksen vaikuttamissuunnitelmassa olennaisinta on selkeä tavoite. Olisi hyvä, jos tarvittaessa pystytään reagoimaan nopeasti ja joustavasti äkillisiin haasteisiin. Yhdistyksen vaikuttamissuunnitelmasta käy selville: mihin pyritään, mikä on yhteinen tavoite? kehen pyritään vaikuttamaan, miten ja milloin? millaisia tuloksia odotetaan ja missä ajassa? mitkä ovat resurssit ja työnjako? Yhdistys voi tehdä vaikuttamistyötä monella eri tavalla. Omaistoiminta on yhteistoimintaa, jossa monet eri tahot (järjestöt, kunnat, seurakunnat, oppilaitokset jne.) tekevät yhteistyötä omaishoitotilanteissa olevien perheiden hyväksi. Yhteistoiminnan malli olisikin nähtävä hyvänä käytäntönä, joka antaa mahdollisuuksia laajempaan omaishoitajien tukemiseen. Hyvä yhteistyö perustuu vastavuoroisuuteen ja siihen, että kaikki osapuolet kokevat hyötyvänsä siitä. Yhteistyöllä voidaan jakaa tietoa, osaamista, voimavaroja, tiloja ja välineitä. Yhteistyöverkostojen avulla on mahdollista luoda ja kehittää uutta ja saada aikaan muutoksia. Asioita kehitetään ja epäkohtia ratkotaan parhaiten keskustelemalla, neuvottelemalla ja sovittelemalla. Yhdistys muokkaa kunnan ilmapiiriä omaishoidolle myönteiseksi käymällä omaishoitoa koskevaa vuorokeskustelua eri tahojen kanssa. tämän kehitämme itse tämän saavutamme yhteistyössä mitä yhteistyö - tahoilta edellytämme mitä vaihtoehtoja aiomme tarjota Monilla paikkakunnilla kunta kutsuu koolle vuosittain kaikki omaishoidon ja vanhustyön parissa työskentelevät kolmannen sektorin toimijat. Ellei omalla paikkakunnalla ole tätä käytäntöä, sitä kannattaa ehdottaa. Nämä tilaisuudet mahdollistavat tietojen vaihtamisen siitä, mitä tarpeita omaishoitotyössä on ilmennyt ja mitä kenelläkin on tarjota seudun omaishoitajille. Tämä luo luottamusta ja poistaa turhaa kyräilyä. Vaalien alla kannattaa koota eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen kanssa avoin vaalipaneeli. Kutsutuille keskustelijoille toimitetaan kysymykset ennalta. Näin saadaan näkyvyyttä omaishoidolle.

39 Miksi tulee tehdä vaikuttamistyötä kunnat voivat itsenäisesti päättää, millaisia palveluja ne tarjoavat kunnan asukkaille palvelutarjonnan perustana ovat kuntalaisten tarpeet jos haluaa jotakin, se on kerrottava päättäjille omaisyhdistyksessä kannattaa selvittää vuosittain kunnan omaishoidon tuen strategia Vaikuttamistoimintaan kannattaa tehdä oma vuosisuunnitelma. Apunasi tässä toimii Vuosisuunnitelma yhdistyksen vaikuttamistoiminnaksi - lomake. Löydät sen tämän kansion osiosta 9. Vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon on asioiden seuraamista ja osallistumista kunnan asukkaiden tarpeista tiedottamista perustele aina tarve! yhteistyösuhteiden luomista itsensä kehittämistä ja kouluttautumista tieto on valtaa mitä tulisi tietää? asioiden ja muutosten vireille saattamista ja niihin puuttumista jo suunnitteluvaiheessa sekä myös ns. korjaavaa työtä huonoihin päätöksiin ja epäkohtiin puuttumista neuvottelemalla, vaatimalla oikaisua, valitusteitse ja uusia ratkaisuja etsien toimimalla rakentavasti, ei repivällä otteella, saadaan asioita yhdessä eteenpäin Suureen yleisöön vaikuttaminen tekee toimintaa näkyväksi, tunnetuksi ja konkreettiseksi. Näin saadaan uusia jäseniä ja kumppaneita omaistoimintaan tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta esimerkiksi lehtijutuilla ja mielipidekirjoituksilla, tapahtumilla, adresseilla, mielenosoituksilla Vaikka kuinka olisi voimia ei ilman yhteistyötä voida toimia, sillä yksissä tuumin löytyy apu. Kerran joutsen, hauki ja rapu Kävivät kuormaa kiskomaan. Hiki hatussa, kuten sanotaan, Vaan kuorma ei liikahda paikoiltaan. Kun joutsen veti pilviin ja hauki alas veteen Ja rapu taakse. Mikä eteen? Kuka veti oikein, väärin meni kellä? Kukapa sitä sanomaan. Kuorma oli näyttänyt kevyeltä. Mutta on yhä paikoillaan.

40 Ohjaus ja neuvonta Neuvonta on osa yhdistysten toimintaa. Yhdistyksiltä kysytään paljon omaishoidon tuen hakemisesta, muista palveluista sekä tuetuista lomista. Yhdistysten neuvontatoimintaan liittyy läheisesti käytännön apu erilaisten lomakkeiden täyttämisessä mm. lomahaut ja Kelan tuet. Palveluohjaus on tavallisimmin projektirahoitteista toimintaa. Palveluohjauksella kootaan omaishoitoperheen tarvitsemat eri tahojen tuottamat palvelut ja tuki perheen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kuntien omaishoidon tuesta vastaavat viranomaiset tiedottavat yleensä mielellään omaishoitajille omaisyhdistyksen tapahtumista. Yhdistyksen kannattaa tehdä yksisivuinen tervehdys- ja informaatiokirje yhdistyksen toimintamuodoista, joka olisi helppo sujauttaa mukaan kunnalta omaishoitajille lähtevään postitukseen. Yhdistykset voivat järjestää teemapäiviä ja tapahtumia itsenäisesti tai muiden tahojen kanssa. Oppilaitokset ovat erinomaisia yhteistyökumppaneita. Samoin seurakunta, kunta ja yhdistys voivat järjestää yhteisiä päiviä omaishoitajille. Kunta tiedottaa alueensa omaishoitajille tapahtumasta ja järjestää kuljetuksen, seurakunta tarjoaa kesäpaikkansa käyttöön ja tarjoaa aterian, yhdistys puolestaan huolehtii asiantuntijuudesta. Tilaisuuksiin kannattaa pyytää asiantuntijoiksi sosiaalilautakunnan puheenjohtajaa tai jotakuta jäsentä, Kelan virkailijoita, veroviraston edustajaa jne. Opiskelijat voivat virittää keskustelua ryhmissä tai pitää rentoutushetken omaishoitajille. Ensitietokursseja on lukuisasti eri vamma ja sairausryhmille, mutta omaishoitajuuteen liittyviä ensitietokursseja kaivataan kipeästi. Liitolta on saatavilla koulutusmateriaali Oppimappi omaishoitoon liittyvistä asioista. Myös muita liiton koulutusmateriaaleja ja julkaisuja voi käyttää erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien sisällön toteuttamiseen ja suunnitteluun. Lisätietoa Liiton aluetyöntekijöiltä voi kysyä apua ja vinkkejä tilaisuuksiin. Yhteistyössä kuntien ja muiden yhdistysten kanssa on hyvä suunnitella ja toteuttaa tällaisia omaishoitotietokursseja. Yhdistysten niukka talous on usein esteenä erilaisten omaishoitajuudesta tiedottavien tilaisuuksien järjestämiselle. Monenlaisia mahdollisuuksia on kuitenkin tarjolla miltei ilman kustannuksia. Hoitotarvike-esittelijät tulevat mielellään erilaisiin omaishoitajien tilaisuuksiin kertomaan tuotteistaan. Apteekit mainostavat pyydettäessä palvelujaan (lääkkeiden annostuspalvelu) ja saattavat antaa näytetuotteita tilaisuuksiin osallistujille. Samalla kerrotaan lääkkeiden yhteensopivuudesta, korvaavista valmisteista sekä vastataan omaishoitajien kysymyksiin. Suurempiin tilaisuuksiin voi saada lääkefirman sponsoriksi. Pienimuotoiset messut muiden toimijoiden kanssa, tietoiskut kauppakeskuksissa, apteekeissa jne. edistävät tietouden leviämistä sekä tuovat uusia kiinnostuneita yhdistyksen yhteyteen. Kannattaa satsata myös omaishoitajien valtakunnallisen viikon tapahtumiin, jolloin tiedotusvälineet ovat erityisen kiinnostuneita omaishoitoon liittyvistä teemoista.

41 Vertaistuki ja omaishoitajaryhmät Vertaistuella tarkoitetaan samassa elämäntilanteessa olevien ihmiskeskinäistä tukea, jota ammattilaisen antama tuki ei voi korvata. Se perustuu vastavuoroisuuteen ja vapaa-ehtoisuuteen. Vertaistuella on todettu olevan suuri merkitys ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle. ten Omaishoitajien tekemä työ on usein yksinäistä ja kotiin sidottua. Vastuu arjen askareista, huoli hoidettavan terveydestä ja hyvinvoinnista kuormittavat omaishoitajaa. Taloudellisen ja konkreettisen avun lisäksi omaishoitajat tarvitsevat henkistä tukea. Vertaistukitoiminta tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan ja tunteitaan toisten samassa elämäntilanteessa elävien kanssa. Yhteiset kokemukset auttavat omaishoitajia ymmärtämään, etteivät he ole yksin tilanteensa kanssa. Vertaisuuden pohjalta on syntynyt monesti esimerkiksi paikallisyhdistystoimintaa. Omaishoitajien keskinäisen vertaistuen tavoite on henkisen jaksamisen tukeminen sekä omaishoitajien voimaantuminen. Vertaistuki voi olla ryhmässä tapahtuvaa keskustelua ja/tai toimintaa tai yksilöllistä tukea. Vertaistoimija voi olla henkilökohtainen tukihenkilö omaishoitajalle puhelimen tai yhteisten tapaamisten kautta. Vertaistoimija voi olla mukana omaishoitajien retkillä sekä erilaisissa omaishoitajille suunnatuissa tilaisuuksissa. Omaishoitajien vertaisryhmätoiminta Omaishoitajille järjestettävästä ryhmätoiminnasta vastaavat yleensä paikallisyhdistysten projektityöntekijät tai vapaaehtoiset aktiivit, seurakuntien diakoniatyöntekijät, kuntien työntekijät jne. Ryhmien ohjaajina voivat toimia myös itse omaishoidon kokeneet vapaaehtoiset ohjaajat eli vertaisohjaajat. Ryhmät voivat olla suljettuja tai avoimia ryhmiä. Ryhmiä nimitetään yleisesti vertaisryhmiksi. Olipa ryhmä avoin tai suljettu toiminnan peruslähtökohta on luottamuksellisuus. On tärkeää sopia ryhmän kanssa heti alussa, että käydyt keskustelut ovat ryhmän sisäisiä, eikä toisten ryhmäläisten henkilökohtaisista asioista puhuta ryhmän ulkopuolisille. Suljetulla ryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jonka jäsenet eivät vaihdu. Se aloitetaan samanaikaisesti ja uusia jäseniä ei oteta lopettaneiden tilalle. Suljetut ryhmät ovat usein määräaikaisia. Niiden etuna on ryhmän mahdollisuus pohtia hyvin henkilökohtaisia asioita. Tämä vaatii ryhmäläisiltä vahvaa sitoutumista. Suljettu ryhmä voi olla myös täydentyvä, jolloin keskeyttäneiden tilalle voidaan ottaa uusia jäseniä. Avoin ryhmä mahdollistaa osallistumisen silloin, kun ei pysty sitoutumaan säännölliseen ryhmätoimintaan. Avoimesta ryhmästä voi myös tulla hyvin luottamuksellinen. Vertaisryhmät voivat olla teemallisia tai toiminnallisia ryhmiä tai ne voivat toimina opintokerhona.

42 Teemaryhmä pohjautuu joko ennalta valittuun aiheeseen, josta keskustellaan tai ryhmäläiset päättävät aiheesta kokoontuessaan. Teema voi liittyä omaishoitajuuteen, jaksamiseen tai olla muutoin voimaannuttava ja innostava. Toiminnallinen ryhmä perustuu yhteiseen tekemiseen. Toiminta voi vaihdella kerroittain tai pysyä vakiona koko ajan. Toiminnaksi soveltuvat hyvin savityöt, kankaanpainanta, korttien teko, liikunta jne. Toiminnallisessa ryhmässä sisältö sovitetaan ryhmäläisten harrastuneisuuden ja innostuksen pohjalta. Kirjoittaminen eri muodoissa on antoisaa, mikäli ryhmä on siihen halukas. Valmiita tekstejä on myös kiinnostavaa tutkia yhdessä, jos kirjoittaminen tuntuu liian vaateliaalta. Kaikkeen uuteen kannattaa rohkaista, sillä luovuutta kannustavalla toiminnalla on aina terapeuttinen, tervehdyttävä ja mielen tasapainoa tukeva vaikutus. Opintokerho on pienryhmä, jota opintokeskus tukee ja ohjaa. Sille on ominaista tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja yhdessä tekeminen. Opintokerhon aloittamiseksi tarvitaan vähintään viisi jäsentä, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, ainakin 10 oppituntia kestävä opiskelujakso sekä opintokokouksia vähintään viitenä eri päivänä. Teemallinen omaishoitajaryhmä voi toimia myös opintokerhona. Pelkkä liikunta, kuntoilu tai käsitöiden tekeminen eivät täytä opintokerho-opiskelun edellytyksiä. Työskentelyn on siis oltava tavoitteellista opiskelua ja johdettava uuden oppimiseen. Jokaisella kerholla on ohjaaja, joka on kerhon vastuuhenkilö opintokeskusasioissa. Ohjaaja ohjaa kerhon toimintaa oman osaamisensa ja yhdessä sovittujen periaatteiden pohjalta sekä vastaa opiskelujakson etenemisestä kerholaisten tukemana. Aloittavan opintokerhon kannattaa tutustua Vihjeitä opintokerhon työskentelyyn - vihkoseen. Opintokerho voi saada opiskelustaan aiheutuneisiin menoihin valtionapua. Lisätietoa OK - opintokeskuksesta. Vertaistoimijoiden koulutus Liitto järjestää Suomen omaishoidon verkoston kanssa yhteistyössä koulutusta vertaistoimijoille. Koulutuksessa käydään läpi esimerkiksi omaishoitajuuteen, vapaaehtoistyöhön, ryhmänohjaamiseen ja ihmisen kohtaamiseen liittyviä asioita sekä pohditaan omia voimavaroja ja halukkuutta toimia vertaistoimijana. Vertaistoimija toimii tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä vielä toimintaan sitoutumista. Lisätietoa saa omalta aluevastaavalta, liiton koulutustoiminnasta tai nettisivuiltamme Koulutuksesta ilmoitetaan Lähellä lehdessä, yhdistyskirjeessä ja aluetoiminnan tiedotelehti Viisarissa.

43 Vapaaehtoistoiminta ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoimijana voi toimia kuka vain omaishoitajien tukemisesta kiinnostunut henkilö. Kaikille halukkaille varmasti löytyy mielekästä tehtävää. Vapaaehtoiset toimijat ovat yhdistyksissä kullanarvoisia silloinkin, kun yhdistykseen on palkattu projektityöntekijä. Vapaaehtoiset työskentelevät ilman palkkiota. He lisäävät yhdistyksen resursseja monimuotoisesti. Vapaaehtoistyössä on kolme kulmakiveä: motivoiva koulutus, tehtävien tarjoaminen sopivasti sekä palkitseva seuranta ja virkistäytyminen. Vertaistukitoiminta on hyvä esimerkki vapaaehtoistyöstä. Myös Ray on osaltaan tukemassa vapaaehtoistoimintaa rahoittamissaan projekteissa. Vapaaehtoisia voi etsiä monin tavoin: jakamalla vapaaehtoistyöhön ilmoittautumislomakkeita julkisille paikoille, lehti-ilmoituksin, kertomalla omaishoitajien tilaisuuksissa vapaaehtoisuuden mahdollisuuksista tai yhteistyössä koulujen kanssa voidaan järjestää vapaaehtoistyön koulutusta. Kannattaa selvittää, onko seudun muillakin yhdistyksillä vapaaehtoistoimijoiden tarvetta ja kouluttamishalukkuutta esim. seurakunta, SPR jne. Usein vapaaehtoiseksi aikovilla on pelkona, että heillä ei ole mitään erityisosaamista. Kaikenlaisella ammattitaidolla on kysyntää omaishoidon parissa tehtävässä vapaaehtoistoiminnassa. Tärkein asia vapaaehtoistoiminnassa on halu olla yhdessä muiden ihmisten kanssa. Hoidettavan kanssa seurustelu, lehdenluku, ulkoilu tai TV:n katselu ovat suurimerkityksisiä asioita omaishoitoperheissä. Monesti myös omaishoitaja tarvitsee juttu- tai lenkkeilykaveria omaan arkeensa. Paikallisyhdistyksille arvokasta on vaikka postitusapu: jäsenkirjeiden taittelu ja kuoriin pakkaaminen on helppoa, mutta aikaa vievää. Myös kahvinkeittäjällä on hallussaan tärkeä taito: ryhmissä ja omaishoitajille järjestetyissä erilaisissa tapahtumissa kahvittelulla luodaan yhteishenkeä. Vapaaehtoinen voisi toimia myös paikallisyhdistyksen markkinointihenkilönä eli olla mukana eri tapahtumissa kertomassa paikallisyhdistyksestä ja sen toiminnasta. Paikallisyhdistyksissä voi olla monenmuotoista virkistystoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa; hemmotteluhetkiä ja hyvää ruokaa, retkiä kylpylöihin, museoihin, näyttelyihin, teatterimatkoja, juhlia jouluun ja kesään liittyen. Vapaaehtoiset ovat usein merkittävänä apuna näissä virkistystapahtumissa ja toiminnoissa. Motivaatiotekijät, jotka rakentavat vapaaehtoistyötä mahdollisuus kokea vastuuta mahdollisuus tuntea haasteellisuutta hyvän olon tunne onnistumisesta, palaute ja tuki tunnustuksen aikaansaama hyvän olon tunne kehittymisen ilo kykyjen käyttömahdollisuuksien tuoma riemu osallistumisen ja vaikuttamisen tuoma ilo

44 Vapaaehtoisten ja vertaistoimijoiden tukeminen Vapaaehtoiset tarvitsevat jatkuvaa huomioimista ja sopivasti tehtäviä. Innokkaita noviiseja on toppuuteltava, sillä käytäntö on osoittanut, että uudet vapaaehtoiset väsyttävät itsensä nopeasti, kun alussa tulee lupauduttua mukaan liian paljon. Toinen äärimmäisyys on, että tehtäviä annetaan turhan harvoin, jolloin asia väljähtyy, unohtuu ja poisjääminen vapaaehtoisringistä tapahtuu huomaamatta. Jokaisen vapaaehtoisen kanssa on hyvä sopia, kuinka usein häneltä odotetaan apua. Vapaaehtoistyössä on helposti vaarana se, että koulutetut ja motivoidut ihmiset unohtuvat puurtamaan omaa sarkaansa ja uupuvat työssään. Monissa yhdistyksissä toimii vapaaehtoisia vertaistoimijoita vertaisohjaajina tai vertaistukihenkilöinä. Yhdistyksen hallituksen olisi hyvä nimetä joukostaan vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden vastuuhenkilö.. Mentorointi Ammattilaiset voivat tukea vapaaehtoisia ja vertaistoimijoita mentoroinnin (työnohjauksellinen menetelmä) avulla. Mentoroinnissa pohditaan esimerkiksi vertaisryhmän ohjaamiseen ja vertaistoimintaan liittyviä kysymyksiä ja välitetään tietoa. Liitossa on tehty Mentorointopas, jota voi hyödyntää vertaistoimijoiden tukemisessa. Opasta voi tilata liitosta Teemaseminaarit ja jatkokoulutuspäivät Liitto järjestää vuosittain vapaaehtoisille, vertaistoimijoille, lomaohjaajille ja omaishoitajaryhmiä ohjaaville ammattilaisille päivän kestäviä teemaseminaareja ja jatkokoulutuspäiviä. Teemaseminaarissa käsitellään omaishoitajuuteen ja jaksamiseen liittyviä aiheita. Seminaarien tavoitteena on tarjota tiedon lisäksi mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia toisten samassa toiminnassa mukana olevien kanssa.

45 Omaishoitajalomat ja kuntoutus Sosiaalinen lomatoiminta Sosiaalista lomatoimintaa harjoittavat lomajärjestöt, joiden rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistykseltä (Ray). Lomajärjestöt toimivat lomatukea myöntäessään Valtioneuvoston päätösten mukaisesti. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry järjestää omaishoitajille tuettuja lomia yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa. Paikallisyhdistyksillä on tärkeä rooli lomista tiedottamisessa sekä omaishoitajien kannustamisessa lomalle lähtemiseen. Paikallisyhdistykset voivat omalla toimintaalueellaan järjestää omaishoitajalomia myös suoraan yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa. Kun liitto järjestää omaishoitajaloman yhteistyössä lomajärjestön kanssa, yhteistyö sujuu seuraavasti: Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Suunnittelee lomien teemat sekä kurssilomien ohjelman Neuvottelee ja sopii lomajärjestöjen kanssa lomien toteuttamisesta (lomakohde, ajankohta, lomaan sis. ohjelma, hoidot tms.) Tiedottaa, ohjaa ja neuvoo Vastaanottaa hakemukset, tekee valintasuosituksen lomajärjestölle Kouluttaa lomaohjaajat Maksaa lomaohjaajien palkkiot, päivärahat ja matkakulut Sosiaalinen lomajärjestö Vastaa rahoituksesta (RAY) Kilpailuttaa ja valitsee lomakohteet Neuvottelee lomakohteiden kanssa lomien sisällöstä (ajankohta, lomiin sisältyvät hoidot / muu ohjelma) Tiedottaa, ohjaa ja neuvoo Tekee päätökset lomalle lähtijöistä, ilmoittaa hakijoille Myöntää lomaohjaajalle ns. vapaapaikan lomalle Lomille hakeminen Lomalle voi hakea sekä Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n hakulomakkeella että ao. lomajärjestönlomakkeella. Liiton lomakkeella voi samanaikaisesti hakea useammalle kuin yhdelle lomalle riippumatta lomatuen myöntävästä lomajärjestöstä. Muutama lomajärjestö hyväksyy vain oman lomakkeensa. Tämä mainitaan kyseisen lomajärjestön järjestämän loman kohdalla lomatiedotteissa (mm. liiton toimittama lomaopas). Hakemukset palautetaan Omaishoitajat ja Läheiset Liittoon, jossa tehdään osallistujien esivalinta. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita lääkärinlausuntoja. Hakemukset käsitellään hakuajan päätyttyä. Myöhästyneitä hakemuksia ei voida käsitellä.

46 Kuntoutuskurssit Omaishoitajien kuntoutuskurssit on tarkoitettu omaistaan päivittäin hoitaville henkilöille. Kuntoutukseen voidaan valita omaishoitajia, jotka omien sairauksiensa tai uupumisoireidensa takia tarvitsevat tukea ja kuntoutusta selvitäkseen omaishoitotyössä ja arjen rutiineissa. Omaishoitajat voivat olla eri-ikäisiä, eikä omaishoidon tuen saaminen ole edellytys valinnalle. Kurssi sisältää ohjausta ja neuvontaa hyvinvointiin ja voimavaroihin liittyvissä asioissa, omasta fyysiseen kuntoon ja omaan terveyteen liittyvissä asioissa sekä ravitsemusneuvontaa. Lisäksi kurssilla annetaan omaishoitajan työhön liittyvää ohjausta. Kuntoutuskurssit ovat kolmeosaisia. Yhdeksän ja viiden vuorokauden mittaisten laitosjaksojen välissä on yhden käyntikerran mittainen verkostopäivä, jonka tarkoituksena on selvittää omaishoitoperheen arjen tilannetta ja tarpeita (esimerkiksi palvelut ja apuvälineet). Verkostopäivä voidaan toteuttaa kotikäyntinä, puhelimitse tai sähköpostitse. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutukseen haetaan toimittamalla kuntoutushakemus liitteineen Kelan toimistoon tai joissakin tapauksissa kuntoutuslaitokseen. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. kuntoutushakemus (KU 102) B-lääkärinlausunto omaishoitajasta (alkuperäinen, alle vuoden vanha). B-lausunnosta tulee selvitä kuntoutuksen tarvetta aiheuttava sairaus, vika tai vamma ja suositeltu kuntoutus perusteluineen. Lääkärinlausunnon hakija hankkii omalla kustannuksellaan. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista. Hakemukset voi myös tulostaa Kelan www-sivuilta ( Kelasta saa neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Omavastuun ylittävät kuntoutusmatkakustannukset korvataan (9,25 vuonna 2009 suunta). Matkakorvausta haetaan toimittamalla matkakorvaushakemus, osallistumistodistus kuntoutuksesta, matkaliput sekä maksukuitit Kelalle kuuden kuukauden sisällä maksun suorittamisesta. Linkkejä: /kuntoutukseen/kuntoutuskurssikurssitarjontakohdasta sairaus valitse omaishoito kuntoutus.

47 Omaishoitajalle omaa aikaa ja harrastusvapaata Monet paikallisyhdistykset järjestävät omaishoitajille lyhytaikaista lomitusapua mm parkkitoimintaa ja näin mahdollistavat omaishoitajien osallistumisen esimerkiksi yhdistysten ryhmiin ja muuhun harrastustoimintaan. Omaishoitajayhdistykset voivat myös tarjota tietoa ja ohjausta omaishoitajuudesta lomitustoimintaa järjestäville pienyrityksille ja toiminimille tai välittää sijaisia kotiin. Myös pidempiaikaista lomituspalvelua on tarjottu joissakin yhdistyksissä erilaisten kokeilujen tuloksena. Paikallisyhdistysten toimintoihin voi tutustua niiden internet kotisivuilla (osoitteita mm. liiton omaishoitajat - portaalissa) Selkeä hyöty, joka yhdistyksen antamasta lomitustoiminnasta on raportoitu, on yksilöllinen ja omaishoitajatilanteet tunteva omaishoitoperheiden kohtaaminen. Palveluntarjoajalla eli omaishoitajayhdistyksellä on aikaa perehtyä perheiden tilanteeseen. Suurin osa omaishoitajayhdistysten projekteista on Ray:n rahoittamia. Ray on linjannut omaishoitajien sijaisaputoiminnan suuntaviivat vuonna Omaishoitajien sijaisaputoimintaa avustetaan ohjeellisen avustussuunnitelman mukaan vuoden 2009 loppuun. Suunnitelmavuosien aikana palveluiden kehitystä seurataan ja seurantatietojen pohjalta arvioidaan kyseisten toimintojen avustusedellytykset vuodesta 2010 eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että uusia omaishoitajien sijaisavun perustoimintahankkeita ei oteta avustettavaksi, mutta uusien toimintamallien luomista ja kokeilua voidaan jatkossakin avustaa määräaikaisilla projekteilla. Siten tilapäistä, pienimuotoista sijaisapua ja parkkitoimintaa omaishoitajan harrastuksen ja asioinnin tai virkistyksen mahdollistajana voidaan Ray:n tuella avustaa edelleenkin, jos toiminta ei korvaa lakisääteistä kunnille kuuluvaa toimintaa. Lisätietoa asiasta saa Ray:n verkkosivuilta tai omalta tarkastajalta. Omaisyhdistysten kannattaisi siis satsata sijaisavun kehittämiskysymyksissä Ray:n rahoittamissa hankkeissa pienimuotoiseen kokeilutoimintaan (mahdollistaa esimerkiksi harrastusvapaa) sekä asiakasnäkökulman ja omaisyhdistyksen tietotaidon esille tuomiseen. Jos omaishoitajayhdistyksellä on tavoitteena sijaishoitopalvelujen jatkuva tuottaminen, olisi harkittava erilaisia ostopalvelusopimuksia kunnan kanssa. Valtteina palvelun tuottamisessa omaisyhdistyksellä ovat yksilöllisyys, hyvä sisältöasiantuntemus ja asiakaslähtöisyys. Tulevaisuudessa omaisyhdistykset voivat hyvinkin olla keskeinen palveluntarjoaja omaislomituksissa. Tämä kysymys on yhdistyksen toimintoja arvioitaessa hyvin keskeinen toimintastrategian valinta, joka tulisi perin pohjin miettiä paikallisyhdistysten hallituksissa yhdistyksen toimintasuunnitelmia sekä pitkän tähtäyksen linjauksia tehtäessä.

48 Monenlaisia omaishoitotilanteita Omaisyhdistyksen haaste on tarjota tarpeeseen sopivia tukimuotoja erilaisiin omaishoito - tilanteisiin. Jäsenistön motivaatio toimia yhdistyksessä perustuu vastavuoroisuuteen; kun kokee saavansa jotain itselleen, on myös halukas itse toimimaan. Erilaisissa omaishoitotilanteissa tiedon ja toiminnan tarpeet vaihtelevat. Yhdistys voi esimerkiksi tarjota jollekin tietylle ryhmälle kohdennettua toimintaa. Lasten ja nuorten omaishoitotilanteissa odotukset ovat erilaisia kuin ikääntyneillä puolisohoitajilla. Yksilöllinen lähestymistapa yhdistyksen toimintoja kehitettäessä on tärkeää. Omaishoidon erityistilanteisin ja omaishoitajien marginaaliryhmille suunnattuja yhdistysten toimintamuotoja voivat olla esimerkiksi kehittämishankkeet tai katvealuetyö, joka kohdistuu ja joissa kehitetään em. ryhmiin ja tilanteisiin sopivia toimintoja kuten ryhmätoiminnot miehille, lapsiperheille, etäomaishoitajille, työssäkäyville, hoivapaikkaan muuttaneiden omaisille, läheisensä menettäneille omaishoitajille, maahanmuuttajaomaishoitajille jne. tukihenkilö- ja vertaistoiminnot näille eri ryhmille tilaisuudet, tapahtumat, teemaseminaarit, koulutukset retket, lomat, virkistyspäivät 3.9 Omaishoito ja ansiotyö Monet omaishoitajat käyvät ansiotyössä hoitotyön rinnalla. Ansiotyön ja omaishoidon ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia, kunhan perusedellytykset yhteensovittamiseen ovat olemassa. Jo pelkästään oivallus omasta omaishoitajuudesta voi olla yhteensovittamisen kysymysten parissa painivalle merkittävä asia. Työ merkitsee ihmisille paljon ja siihen ollaan hyvin sitoutuneita. Huolimatta jatkuvasta kiireestä ja väsymisestä kokevat useimmat omaishoitajat työssäkäynnin tukevan heidän jaksamistaan omaishoitajana. Työ tarjoaa toimeentulon ohella myös sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Myös yhdistys voi toimia monin tavoin työssäkäyvien omaishoitajien tukena.

49 Akuutit sijaishoitotarpeet Työssäkäyvien omaishoitajien arjen sujumisen kannalta olisi tärkeää kehittää sijaishoidon vaihtoehtoja erityisesti omaishoidossa eteen tuleviin äkillisiin tilanteisiin. Esimerkiksi silloin, kun vakituinen hoitaja tai hoidettava läheinen sairastuu tai kun omaishoitaja työn takia joutuu järjestelemään aikataulujaan, olisi hoidon varajärjestelmä kullanarvoinen. Yhdistyksissä voitaisiin miettiä, voisiko yhdistys olla mukana kehittämässä ja organisoimassa hoitajareserviä tai -rengasta tähän tarkoitukseen yhteistyössä muiden järjestöjen, sosiaalija terveystoimen, seurakunnan ja työnantajien kanssa. Tärkeää olisi, että hoitajarenkaassa mukana olevat olisivat hoidettavalle ja omaishoitajalle tuttuja sijaishoitajia, joilla on riittävästi myös hoidollista osaamista. Näitä ominaisuuksia on esimerkiksi sellaisilla omaishoitajilla, jotka ovat hoitotyönsä rinnalla tai sen päätyttyä palaamassa työelämään. Kenties tästä voisi kehittyä alku hoivayritykselle, sosiaaliselle yritykselle tai osuuskunnalle, jossa omaishoitotyössä karttunutta osaamista voisi hyödyntää? Ajantasainen tiedottaminen jäsenille ja sidosryhmille Ajan puute on tuttua kaikille työssäkäyville omaishoitajille. Yhdistykset voivat osaltaan edistää heidän arjessa jaksamistaan aktiivisen tiedottamisen avulla kertomalla tarjolla olevista palveluista, tukimuodoista ja työn ja omaishoidon yhteensovittamisen mahdollisuuksista. Tietoa näistä löytyy mm. liitossa tehdyistä materiaaleista ja liiton nettisivuilta. Työnantajayhteistyö ja -vaikuttaminen kannattaa muistaa. Työnantajat voivat osaltaan edistää erilaisten työaika- ym. järjestelyjen hyödyntämistä. Voimassa oleva työlainsäädäntö antaa joustoihin useita mahdollisuuksia, mutta tietoa saattaa puuttua niin työnantajakuin työntekijäpuolella. Työkykyä ylläpitävän toiminnan edistäminen on tärkeää, sillä kiireisessä arjessa itsestä huolehtiminen helposti jää. Vertaistoiminta ja virkistys Työssäkäyvät omaishoitajat kaipaavat lepoa, virkistystä ja omaa aikaa. Yhdistysten toiminnan kannalta tämä voisi tarkoittaa tälle ryhmälle suunnattua vertaistoimintaa. Työssäkäyvät omaishoitajat pystyvät osallistumaan paremmin ilta- ja viikonlopputapahtumiin. Työikäisellä omaishoitajalla kiinnostuksen kohteet saattavat poiketa vanhempien omaishoitajien vastaavista. Liitosta on saatavissa työssäkäyville tai työhön palaaville omaishoitajille tarkoitettua materiaalia esimerkiksi: Omaishoitaja työpaikallani. Tietoa työnantajille (2004, päivitetty 2009).. Työssäkäyvä omaishoitaja. Tietoa omaishoitajille (2004, päivitetty 2009). Omaishoitajan ansiokansio (2008) on työväline ja opas työelämään paluuta suunnittelevalle omaishoitajalle. Sopii ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn. Työnantaja ja omaishoitaja. Esite työnantajille (2008).

50 lukumäärä Omaisyhdistysten projektitoiminta Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n paikallisyhdistyksissä on meneillään 47 Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa projektia syksyllä Projektiyhdistysten määrä on 37. Projektien määrä näyttää yhdistyksissä edelleen vähenevän Vuonna 2008 päättyviä projekteja oli 18 yhteensä 13 yhdistyksessä ja vuonna 2009 päättyviä hankkeita on 15 (15 yhdistyksessä). Paikallisyhdistysten ja projektien lukumäärän kehitys vuosi Yhdistyksiä Projektiyhdistyksiä Projekteja yhteensä Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry / Aluetoiminta 2009, MP Omaisyhdistysten projektilajit Omaisyhdistysten projektit voidaan tällä hetkellä karkeasti jakaa eri lajeihin seuraavasti: 1. Ohjaus-, neuvonta- ja koulutusprojektit 2. Kuntoutus-, toimintakyvyn tukemis- ja liikuntaprojektit 3. Vertaistuki- ja tukihenkilöprojektit 4. Ensitieto- ja ennakoivan työn projektit 5. Parkki-, harrastusvapaa- ja sijaishoitoprojektit 6. Eritysryhmäprojektit, katvealue-projektit Ray linjaa projektirahoitustaan edelleen ja hankerahoituksen tärkeänä edellytyksenä on innovatiivisuus. Paikallisyhdistysten yleistä toimintaa ei rahoiteta projektirahoituksen kautta, joten monet yhdistykset voivat jäädä ilman hankerahoitusta, jos hankehakemukset sisältävät liiaksi yhdistysten yleisiin tehtäviin liittyviä toimintoja.

51 Hyödyllisiä vinkkejä Raha-automaattiyhdistykseltä (Ray) monilla järjestöillä on hyvä perustoiminta, ei tarvita projekteja, eivät hae projekteja projekteista on hyvä pitää välivuosia, varsinkin jos halutaan kehittää muuta toimintaa projektityöntekijöiden verkostot ja renkaat ovat suuri etu Hylätyissä hakemuksissa (Ray) projektilla halutaan muuttaa liian monia asioita projektilla halutaan toteuttaa yhdistyksen perustoimintaa projektin hylkääminen voi olla hyväksi antaa aikaa kypsyä! Kriittisiä projektihankkeita / harkittava tarkoin, hankkeen läpimeno vaikeaa (Ray) palvelutoiminta ja sitä lähellä oleva toiminta esim. kotipalvelu toiminnat, joihin on syntymässä kilpailua esim. sijaisaputoiminta kunnan velvoitteisiin kuuluvat toiminnat esim. päivätoiminnat laitosten toiminnat esim. kuntoutuslaitokset Suositukset hankesuunnitelmalle (Ray) Aihe ja kohderyhmä rajattava hyvin Tavoitteiden oltava selkeitä Toimenpiteet järkeviä Suunnitelma toteuttavissa eli realistinen - tietotaitoa riittävästi, taloudelliset resurssit ja aikataulu realistinen, sosiaaliset resurssit ja sitoutuminen hankkeeseen olemassa Ulkopuolinen lausunto on aina hyvä olla liitteenä hakemuksessa (esim. kunta tms. tärkeä yhteistyökumppani) Hanke- ja johtamisosaaminen olemassa / hankittava Kriittiset tekijät on tunnistettu ja niihin on varauduttu Yhteydet muihin hankkeisiin on selvitetty, ohjelmat, yhteistyö ja työnjako on kuvattu Kun yhdistys on saanut projektirahoituksen, syntyy tarvetta koulutukseen. Ray järjestää koulutusta, johon projektia toteuttavien yhdistysten on hyvä mennä. Omaishoitajat ja Läheiset Liiton järjestämät koulutukset ja seminaarit kannattaa hyödyntää. Oman alueen alueryhmät tuovat lähiyhdistykset yhteen ja sitä kautta oppii tuntemaan samantyyppistä työtä tekeviä projektitoimijoita ja kuulee hyödyllisiä vinkkejä projektien toteuttamisesta.

52 Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on toimia hankkeen vetäjän ja toteuttavan tahon apuna ja tukena. Ohjausryhmä ei vastaa hankkeen toteuttamisesta, vaan siitä vastaa hanketta hallinnoivan yhdistyksen hallitus ja hankkeen vetäjä. Ohjausryhmän asiantuntemukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siinä on hyvä olla edustus hankkeen eri toteuttaja- ja yhteistyötahoilta sekä omaishoidon asiantuntemusta ja kokemusta. Liian suurta ohjausryhmää tulee välttää. Ohjausryhmän kokoonpanoa voi hankkeen aikana täydentää tai muuttaa. Ohjausryhmän olisi hyvä kokoontua vähintään 2-3 kertaa vuodessa. Ohjausryhmälle lähetetään hyvissä ajoin ennen kokousta esityslista ja ohjausryhmän kokouksista kannattaa tehdä muistio. Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa valitaan ohjausryhmän puheenjohtaja (ja varapuheenjohtaja) sekä sihteeri. Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa selostetaan ja tarkennetaan hankkeen keskeinen sisältö ja todetaan sen tavoitteet. Projektin vetäjän tukena projektin käytännön toteuttamisessa ja ideoinnissa voi toimia myös tukitiimi /työryhmä/ projektiryhmä, joka kokoontuu tilanteen mukaan tarvittaessa esimerkiksi kuukausittain. Hyödyllisiä linkkejä Tutustu Ray:n nettisivuihin, joista löytyy hyödyllisiä linkkejä kuten projektin itsearviointi - opas Projektipotti sekä tietoa eri avustusmuodoista (projektiavustus, investointiavustus, kohdennettu avustus). Kaikki lomakkeet hakemiseen ja projektin seurantaan löytyvät Ray:n sivuilta internetistä, samoin ohjeet ja aikataulut. Ray:n Avustusinfo ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen voi tilata veloituksetta sivuilta. Projektit tulevat ja menevät, Perusyhdistys pysyy! Kannattaa rajata, mitkä toiminnot kuuluvat projektiin, mitkä ovat puhtaasti yhdistystoimintaa.

53 Omaisyhdistys työnantajana Moni yhdistys toteuttaa omaishoitajia tukevaa toimintaa täysin vapaaehtoistyön pohjalta. Usealla yhdistyksellä on myös palkattuja työntekijöitä (Ray:n projektirahoitus, yhdistelmätuki, TE - keskuksen projektirahoitus). Perusyhdistystoimintaa ja vapaaehtoisten panostusta ei ole syytä sivuuttaa silloinkaan, kun saadaan projektirahoituksella työntekijä. Hänet palkataan ko. projektiin ja hänen tehtävänsä on huolehtia sen onnistumisesta. Työnantajuus tuo mukanaan erilaisia asioita ja velvoitteita kuten johtajuus, palkkaus, työaikakysymykset, ylityön tekeminen ja korvaaminen, lomajärjestelyt, työterveyshuolto, ateriakorvaukset, kilometrikorvaukset, päivärahat jne. Työnantajuuteen kuuluu toimenkuvan määrittäminen työntekijälle. Toimenkuvasta kannattaa keskustella yhdessä hallituksen ja työntekijän kanssa ja laatia se heti alkuunsa niin selkeäksi kuin mahdollista. On kaikkien etu, että projektityöntekijä ei uuvu, vaan toimenkuvalla rajataan tehtäviä. Käytännössä projektityöntekijälle kasaantuvat helposti lähes kaikki yhdistyksen työt hallituksen esityslistan laatimisesta sihteerin töihin saakka. Tämä ei ole kuitenkaan järkevää eikä myöskään rahoittajan (Ray) linjan mukaista. Projektin alkuvaiheessa työntekijästä saattaa tuntua, että hänellä olisi aikaa tehdä samalla jotakin yhdistyksen työtä. Käytäntö on osoittanut, että projektin käynnistyttyä kunnolla, työntekijällä on täysi työ ehtiä suoriutua kaikesta, mitä verkostoituvat projektit vaativat. Työntekijän valintaan on syytä perehtyä huolella. Parhaat hakijat tavoitetaan, kun työpaikka laitetaan näyttävästi auki. Pienillä resursseilla toimiessa työvoimatoimiston ilmaiset palvelut ovat tärkeitä. Työntekijän valintaan liittyvää tietoa löytyy mm. kirjasta Honkaniemi Junnila Ollila Poskiparta jne.: Viisaat valinnat, Kirjassa on mm. valmis haastattelurunko, jota voi käyttää mallina. Seuraavassa luettelomaisesti tietoa työnantajuuteen liittyvistä perusasioista. Ennen työllistämistä yhdistyksen täytyy rekisteröityä työnantajaksi verotoimistoon yhdistys tarvitsee ly-tunnuksen voidakseen rekisteröityä työnantajaksi. Ly-tunnuksen saa verotoimistosta, hakemuksen liitteenä tulee olla yhdistyksen säännöt, yhdistyksen perustamiskokouksen pöytäkirja ja perustamiskirja. on määritettävä työllistääkö yhdistys satunnaisesti vai säännöllisesti

54 Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja työnantaja, jonka palveluksessa on verovuoden aikana yksi palkansaaja tai palkansaajia on enintään viisi, ja heidän työsuhteensa ei kestä koko kalenterivuotta ly-tunnus verovirastosta ennakonpidätykset ja sotu-maksut maksetaan oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeella. Posteista ja pankeista saa oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeita, vuosi-ilmoitus mennessä verovirastoon antaa tositteen palkansaajalle palkanmaksusta säilyttää muistiinpanot palkanmaksusta (6v), palkkakirjanpito säilytettävä 10 v Säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja aloittamisilmoitus verovirastolle ennen palkanmaksun aloittamista, jonka jälkeen verovirasto lähettää säännöllisesti palkkaa maksavalle työnantajalle esitäytetyt lomakkeet seuraavia maksuja ja ilmoituksia varten ennakonpidätysten ja sotumaksujen maksaminen esitäytetyllä työnantajasuoritusten tilinsiirtolomakkeella valvontailmoitus palkoista ja ennakonpidätyksistä verovirastolle kuukausittain viimeistään seuraavan kuukauden 15. päivä vuosi-ilmoitus mennessä ilmoitus säännöllisen palkanmaksun lopettamisesta Kun työnantaja (tässä tapauksessa yhdistys) ja yksityinen henkilö sopivat työn tekemisestä vastiketta vastaan, syntyy työsuhde. Työsuhteesta sovitaan erillisellä työsopimuksella, johon kirjataan työehtoihin liittyviä asioita. Työnantajalla on työnjohto oikeus ja työntekijällä on velvollisuus tehdä työ. Määräaikainen työsopimus sijaisuus, harjoittelu, äitiyslomitus, vuosilomitus, ns. urakkatyö tai muu perusteltu syy (työsopimuslaki säätelee), esimerkiksi projektityössä on määräaikaisia työsuhteita on ehdottoman tärkeää tehdä kirjallisena lakkaa sovitun ajan päättyessä tai kunnes yksilöity työ on tehty Toistaiseksi voimassaoleva eli vakinainen työsopimus määräämättömäksi ajaksi tehty, päättyy vain jommankumman osapuolen irtisanomisella irtisanomisajan puitteissa (laki työsopimuksista ja irtisanomismenettelystä) työsuhteen alkaessa tulisi tehdä aina kirjallisesti suullisesti tehdyn sopimuksen ehdoista työnantajan tulee antaa kirjallinen selvitys yleensä kahden kuukauden kuluessa työn alkamisesta

55 Ainakin seuraavien asioiden on oltava työsopimukseen kirjattuna työsopimuksen osapuolet työsopimuksen alkamisajankohta työn suorittamispaikka työntekijän pääasialliset työtehtävät palkka tai muu vastike palkanmaksukausi työaika vuosiloma ja sen määräytymistapa irtisanomisaika ja sen määräytymistapa työsuhteessa mahdollisesti noudatettava työehtosopimus koeaika on erikseen kirjattava työsopimukseen Työsuhteen tärkeitä lakeja: Työsopimuslaki Työaikalaki Vuosilomalaki Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Tapaturmavakuutuslaki Työehtosopimuslaki Työttömyysturvalaki Yhdenvertaisuuslaki Valmiita työsopimuslomakkeita on saatavilla kirjakaupoista ja internetistä. Koeaika jos työsuhteen alussa halutaan käyttää koeaikaa, on siitä sovittava työsopimuksessa kirjallisesti koeaika voidaan sopia enintään neljäksi (4) kuukaudeksi myös määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sopia koeaika työsopimus voidaan purkaa koeaikana molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa, työnantaja ei saa kuitenkaan purkaa työsopimusta epäasiallisin perustein Sairausajan palkka mikäli voimassaolevaa työehtosopimusta ei ole, niin työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa työtekijälle sairauden alkamispäivän jälkeen seitsemän arkipäivän ajanjaksoon sisältyviltä päiviltä (jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, sairausajan palkka on 50 % em. ajalta) jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tältä pitemmältä ajalta, hän saa periä sairausvakuutuksen päivärahan vastaavalta ajalta takaisin Työaika lain sallima säännöllinen työaika on kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksella voidaan säännöllisestä työajasta sopia toisinkin. työnantajan on pidettävä työntekijän työajasta työkirjanpitoa, johon merkitään tehdyt työtunnit, mahdolliset ylityöt ja siitä maksettu ylityöpalkka (myös sunnuntaityöt ja niistä maksettu korotettu palkka).