ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 14

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupunki Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA 436 LINTULAN LISÄTONTIT 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 14 Kaava-alueen sijainti on merkitty karttaan punaisella. Alueen sijainti Asemakaavalla muodostuu Lintulan kaupunginosassa noin 3 km keskustasta pohjoiseen Valkeakosken kaupungin 8. kaupunginosan korttelin 14 tontit nro 2 4 ja korttelin 25 tontit nro 1 3 sekä lähivirkistysaluetta ja katualuetta Asemakaavan vahvistaa Valkeakosken kaupunginhallitus.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 2 LÄHTÖKOHDAT 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavakarttapienennös 3. Poistuva asemakaava 4. Tonttijakokartta 5. Rakennustapaohje 6. Asemakaavan seurantalomake

3 1 TIIVISTELMÄ Valkeakosken kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan vireilletulosta ja luonnoksen asettamisesta nähtäville Kaavamuutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä. Kaavamuutosalueena on asuinpientalojen tontti Lintulan alueella noin 3 km keskustasta pohjoiseen korttelissa 14 Linnunradan varrella. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Valkeakosken kaupunki. Alue on pientalovaltaista asuntoaluetta, missä tonttikoot ovat tyypillisesti m². Lintulan alue on rakentunut nopeaan tahtiin voimassa olevan kaavan vahvistumisesta lähtien. Alueella järjestettiin vuonna 2009 Asuntomessut. Rakennuskantaan kuuluu pääosin puurakenteisia 1 1,5-kerroksisia valmispientaloja. Asemakaavan vireilletulosta sekä laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu kuulutuksella Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla Vireilletulosta on tiedotettu keskeisiä osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä kaavoitustoimen aulassa ja kaupungin Internet-sivuilla , ja ne on lähetetty tiedoksi luonnosvaiheen keskeisille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on ollut mahdollista jättää mielipiteensä, ja tarvittavilta virkamiestahoilta on pyydetty kommentit luonnoksesta. Luonnoksesta saatiin yksi lähialueen asukkaan suullinen mielipide, joka on huomioitu. Mielipide ei kuitenkaan aiheuta kaavakarttaan muutoksia. Rakennusvalvonnalla, teknisellä keskuksella ja ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Asemakaavaluonnoksesta on laadittu kaavaehdotus, jonka nähtäville asettamisesta kaupunginhallitus päättää kokouksessaan 27. syyskuuta. Nähtävilläolosta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville kaavoitustoimen aulaan sekä kaupungin Internet-sivuille. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta ja muilta tarvittavilta tahoilta. Ehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Kaavamuutoksen tavoitteena on jakaa asuinpientalotontti erillispientalotonteiksi siten, että tonttikoot ovat noin 1200 m² sekä rakennusoikeus ja rakentamistapa yhteneviä ympäröivän alueen kanssa. Erillispientalotonteille on kysyntää, kun taas rivitalotonteille ja muiden kytkettyjen rakennusten tonteille ei ole. Tonttijako vahvistuu sitovana kaavan yhteydessä, ja asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Lintulan kaupunginosassa. Lintula on uusi pientalovaltainen asuinalue joka on vasta rakentunut, rakentumassa tai osittain vielä rakentumatta. Alueen rakennuskantaan kuuluu materiaaleiltaan ja väritykseltään vaihtelevia, pääasiassa puurakenteisia valmispientaloja. Suunnittelualueen luonnonympäristö on kasvillisuuden valtaamaa harvennettua talousmetsää, joka on jo kaavoitettu rakennettavaksi. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.

4 Osayleiskaava Alueella on voimassa Vanhankylän hyväksytty osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava Alueella on voimassa Lintulan, vuonna 2006 voimaan tullut asemakaava. Kaavamuutosalue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP) sekä vähäisessä määrin lähivirkistysaluetta (VL). Rakennusoikeutta AP-alueella on 2300 k-m² asumiselle ja 230 k-m² talousrakennuksille. Rakennusalan rajat sijaitsevat neljän metrin etäisyydellä tontin rajoista.

5 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutosta on ryhdytty laatimaan Valkeakosken kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa asuinpientalojen korttelialue erillispientalotonteiksi, mikä vastaa omakotitalotonttikysyntään alueella. Kaupunginhallitus on päättänyt kaavan vireilletulosta ja luonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville. Asemakaavamuutoksen on laatinut kaavoitustoimi yhteistyössä maa- ja mittaustoimen, rakennusvalvonnan ja teknisen viraston kunnallisteknisen toimiston kanssa. Keskeiset osalliset: Naapurikiinteistöt ja niiden haltijat Kaupungin hallintokunnat ja kaupunkikonsernin osat: rakennuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto, tekninen lautakunta, vesihuoltolaitos, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus Vireilletulo ja luonnos: Kaavoituksen vireilletulosta sekä luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internetsivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä kaavoitustoimen aulassa ja kaupungin Internetsivuilla , mistä on tiedotettu keskeisiä osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on ollut mahdollista kommentoida ja luonnoksesta on voinut jättää mielipiteen. Luonnoksesta saatiin yksi suullinen mielipide alueen asukkaalta (Haapanankaari). Mielipiteen pääasiallinen sisältö koski Haapanankaaren ja kaavalla muodostettavan uuden katualueen, Kuovinkujan, risteyskohdan liikenneturvallisuutta. Haapanankaarelle toivottiin siten pyörätietä. Lisäksi kysyttiin, voiko Kuovinkujalle liittyä suoraan Linnunradalta ja menetetäänkö lähivirkistysalueelta, muodostettavien tonttien itäpuolelta, polkuyhteys lähialueille. Liittymä uuteen pientalokortteliin on osoitettu Haapanankaaren kautta, koska yhteyttä ei voida osoittaa Linnunradalta korttelialueen ja katualueen korkeuseron vuoksi. Haapanankaarelta yhteys voidaan järjestää sopivasta korkeusasemasta. Haapanankaari ei kuulu kaavamuutosalueeseen, ja Haapanankaaren katualueen riittävä leveys on ratkaistu Lintulan ensimmäisessä asemakaavassa. Katujen suunnittelu ja rakentaminen kuuluu tekniselle keskukselle. Kuovinkuja on kuutta omakotitalotonttia palveleva pistokatu, joka liittyy Haapanankaareen, mikä on tonttikatu, ei kokoojakatu. Lisäksi asemakaavalla muutetaan rivitalorakentamiselle tarkoitettu korttelialue erillispientalojen korttelialueeksi, mistä aiheutuu vain omakotiasumiseen liittyvää liikennettä. Mikään muodostettavista erillispientalotonteista ei estä lähivirkistysalueen polun olemassaoloa. Kaavaluonnoksesta on pyydetty tarvittavat kommentit kaupungin eri hallintokunnilta. Rakennusvalvonnalla, teknisellä keskuksella ja ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Ehdotusvaihe: Luonnoksesta on laadittu saatu mielipide huomioiden kaavaehdotus, jonka julkisesti nähtäville asettamisesta kaupunginhallitus päättää kokouksessaan Mielipide ei aiheuttanut muutoksia kaavakarttaan. Nähtävilläolosta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan keskeisiä osallisia. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtä-

6 ville kaavoitustoimen aulaan ja kaupungin Internet-sivuille 14 vuorokauden ajaksi (vähäinen kaavamuutos) kaavan yhteydessä laadittujen tonttijakojen ohella (MRA 27 ). Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaisten lausunnot, ja ehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen sen nähätävilläoloaikana. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutosalue muodostuu Lintulan asemakaava-alueen korttelista 14 sekä puistoalueesta. Kaava-alueen pinta-ala on 0,8317 hehtaaria. Asemakaavamuutoksen seurauksena muodostuu 6 uutta erillispientalotonttia sekä puisto- ja katualuetta. Tonttien pääkäyttötarkoitus on erillispientalojen korttelialue (AO). Tonttien rakennusoikeus on 310 k-m². Kerrosluvuksi on osoitettu kaksi, mutta myös matalampi rakentaminen on mahdollista. Kaavaan liittyy rakennustapaohje. Tonttijako laaditaan sitovana kaavan yhteydessä. Kortteli 14, ote voimassa olevasta asemakaavasta Korttelissa 14 on voimassa olevan kaavan mukaan käyttötarkoituksena AP, asuinpientalojen korttelialue, ja rakennusoikeutta k-m². Tontti on tarkoitettu yhtiömuotoista rakentamista, esimerkiksi rivitaloja tai paritaloja varten. Kaavamuutos koskee AP-tonttia siten, että sen rajoja tarkistetaan vähäisessä määrin puiston suuntaan. Kuitenkin siten, että virkistysyhteyksiä ei vaaranneta. Alue jaetaan pientalotonteiksi, joista on pulaa.

7 Vaikutukset kuntatalouteen: Muutoksella on vähäiset kustannusvaikutukset. Katuverkko lisääntyy lyhyellä pistokadulla, mutta muutoin vaikutus on positiivinen, koska alue tulee luovutettavaksi nopealla aikataululla ja vastaa Asuntomessujen jälkeiseen tonttikysyntään. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen: Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset. Asuntojen määrä kaavamuutosalueella ei muutu merkittävästi eikä näin ollen myöskään alueen henkilöautoliikenteen määrä. Muutos saattaa aiheuttaa vähemmän liikennettä voimassa olevan kaavan sallimaan rakentamiseen liittyvään henkilöautoliikenteeseen verrattuna. Risteysten määrä ei lisäänny kokoojakadulla eli Linnunradalla, koska osoitettu pistokatu, johon muodostettavilta tonteilta liitytään, yhdistyy tonttikadulle eli Haapanankaarelle. Muutos alueella ei ole merkittävä liikenneturvallisuudelle. Vaikutukset palveluihin: Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset. Asuntojen määrä ei muutu merkittävästi eikä näin ollen koulu- tai päiväkotipaikkojen tai muiden kuntapalvelujen tarve. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset. Alue on juuri rakentunut, ja vieressä sijaitsee vuoden 2009 Asuntomessujen alue. Rakentaminen täydentää aluetta luontevasti, ja rakennustapaohje noudattaa ympäröivän alueen ohjeita. Vaikutukset alueen asukkaisiin: Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset. Asuntojen määrä tai korttelialueen määrä ei muutu merkittävästi, ja pientalokortteli sulautuu luontevasti ympäröivään juuri rakentuneeseen tai vielä rakentumattomaan omakotiasutukseen. Virkistysalueiden järjestelyt eivät muutu olennaisesti. Vaikutukset luontoon ja virkistysalueisiin: Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset luontoon, maisemaan tai virkistysmahdollisuuksiin. Kaavamuutosalue on voimassa olevassa kaavassa tonttialuetta ja vähäiseltä osalta puistoaluetta. Lähivirkistysalue on harvahkoa hakattua talousmetsää ja osin puutonta aluetta. Polkuvaraukset säilyvät entisellään. Lintulan kaava-alueilla on laajat viheralueet, eikä vähäinen korttelialueen rajan tarkistus puiston puolella vähennä virkistysmahdollisuuksia. Kaavamuutos on kokonaisuudessaan sekä alueeltaan että vaikutuksiltaan vähäinen, koska sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun tai luonnonympäristöön. Rakentaminen sopeutuu sijoittumiseltaan, mittakaavaltaan ja ilmeeltään olevaan asuinalueeseen. Muutos ei aiheuta merkittäviä kunnallisteknisiä investointeja eikä ympäristön häiriötekijöitä. Muutos vastaa todelliseen kysyntään ja edistää alueen rakentumista valmiiksi sekä jo rakennetun infrastruktuurin ottamista käyttöön täydellä kapasiteetilla. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Valkeakoskella Anna-Maria Nevalainen kaavasuunnittelija

8 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lintulan lisätontit 2, asemakaavan muutos, kaava nro 436 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), tark Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Tämä kaavamuutos käsitellään kaavatyönä, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lintulassa Linnunradan ja Haapanankaaren risteyksen kaakkoispuolella. (8. kaupunginosa, kortteli 14) Alue on rakentamatonta Valkeakosken kaupungin omistamaa maa-aluetta ja osittain puustoista. Rakennuskanta ympäristössä on pääosin uutta.

9 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on muuttaa asuinpientalojen korttelialueeksi varattu alue erillispientalojen korttelialueeksi. Kaupungilla on useita rakentamattomia rivitalotontteja, joille ei ole kysyntää. Myöskään kytkettyjen pientalojen rakentamiselle ei ole ollut kiinnostusta. Sitä vastoin omakotitontit ovat haluttuja. 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Asemakaavan muutos toteuttaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä koskevaa tavoitetta. Samalla hyödynnetään rakennettua kunnallistekniikkaa. Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta Maakuntavaltuuston hyväksymässä ja valtioneuvoston vahvistamassa (KHO ) Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A).

10 Yleiskaava Ote rakenneyleiskaavasta Valtuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Valkeakosken rakenneyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi alueeksi sekä asuntoalueeksi (A). Osayleiskaava Ote Vanhankylän osayleiskaavasta Valtuuston hyväksymässä Vanhankylän osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP).

11 Asemakaava Ote asemakaavasta Alueella on voimassa valtuuston hyväksymä asemakaava. Kaavamuutosalue on pääosin asuinpientalojen korttelialuetta (AP). 4. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL9 ). Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat vähäisessä määrin mm. yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen. Kaavalla on myös yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. 5. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisinä osallisina kaavamuutoksessa voidaan pitää kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajia sekä sen vaikutusalueen asukkaita. Muita osallisia ovat Valkeakosken kaupungin hallintokunnat, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuuden määritelmän. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää.

12 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla Kaavatyön aloitus, vireilletulo ja valmisteluvaihe Kaavoitustoimessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavista luonnostelmista työstetään nähtäville asetettava kaavaluonnos. Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla 14 vuorokauden ajan. Luonnoksesta pyydetään viranomaisosallisten kommentit. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön ja he voivat määräajassa esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteisiin laaditaan vastineet. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavaehdotus (kaavakartta, kaavaselostus sekä vastineet luonnosvaiheen palautteeseen) ovat nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla 14 vuorokauden ajan (asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia). Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisille osallisille ilmoitetaan nähtävilläolosta kirjeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen Suunnittelutyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavakartta ja -selostus. Kaavan hyväksyy kaupunginhallitus. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallintooikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

13 Kaavan voimaantulo Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti 7. Toteutunut / tavoitteellinen aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä kesällä 2010 Asemakaavaehdotus nähtävillä syksyllä 2010 Asemakaavan hyväksyminen vuoden lopulla Yhteystiedot Lisätietoja kaavoitustoimesta puh tai sähköpostilla kaavoitus@vlk.fi. Kaavasuunnitelmat sekä niitä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kaupungintalolla kaavoitustoimen aulassa. (Sääksmäentie 2, nk. B-porras)

14 Liite 2 Kaavakarttapienennös

15 Liite 3 Poistuva asemakaava

16 Liite 4 Tonttijakokartta, korttelit 14 ja 25

17 Liite 5 Rakennustapaohje Erityispiirteet Kerrosluku II, myös matalampi mahdollinen. Korttelit liittyvät METSÄKYLÄ -kokonaisuuteen. Suositellaan rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia ja ulkomelua suojaavia piharakennuksia. Tonteilla säilytetään myös olemassa olevaa luonnonmukaista kasvillisuutta. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnanmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään 60 cm. Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten julkisivumateriaali on muuten vapaasti valittavissa, vain muuratut valkoiset tiilet ja kalkkihiekkakivet eivät ole sallittuja. Julkisivuissa sallitaan pääsääntöisesti enintään 2 erityyppistä ulkovuorausta. Laudoituksen suunta saa vaihtua vain kerran. Julkisivuväreinä käytetään luonnonläheisiä metsän ja kasvillisuuden väreihin mukautuvia värisävyjä, joita ovat esim. erilaiset vihreät ja ruskeat sävyt. Esimerkkivärit ovat nähtävissä rakennusvalvontatoimistossa.. Katto Kattotyyppi on harjakatto. katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään 1:4 ja enintään 1:1,5. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteutetaan selkeästi erottuvana ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuistien ja katosten rakentamista suositellaan. Varusteet Jätesäiliöt sijoitetaan aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoidaan pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään 6,5 m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus on sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu Lintulan kylämäiseen ympäristöön. Sen sijaan tulee käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla on muodostettavissa piha-alueelle suojaisia paikkoja. Kasvillisuus Istutukset muotoillaan ryhmiksi suoraviivaisten rivien sijaan. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapansa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksiensa puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris) sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle.

18 Liite 6 Asemakaavan seurantalomake

19