Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2008 vp Valtioneuvoston selvitys kolmesta Euroopan komission tiedonannosta seuraavista teemoista: liikenteen viherryttäminen, liikenteen hinnoittelu ja rautatieliikenteen melu Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 3 päivänä lokakuuta 2008 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen kolmesta Euroopan komission tiedonannosta seuraavista teemoista: liikenteen viherryttäminen, liikenteen hinnoittelu ja rautatieliikenteen melu (E 82/2008 vp) liikenne- ja viestintävaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - liikenneneuvos Risto Saari, liikenne- ja viestintäministeriö - ylijohtaja Ossi Niemimuukko, Ratahallintokeskus - ympäristöpäällikkö Otto Lehtipuu, VR-Yhtymä. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Finavia Ilmailulaitos Merenkulkulaitos Tiehallinto Finnair Oyj Elinkeinoelämän keskusliitto EK Linja-autoliitto Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Suomen Varustamot ry VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Liikenteen viherryttäminen Komission viherryttämistä koskeva tiedonanto on eräänlainen "esittelymuistio" komission samanaikaisesti antamille kahdelle aloitteelle eli tiedonannolle liikenteen ulkoisista kustannuksista (KOM(2008) 435 final) ja eurovinjettidirektiivin uudistamisehdotukselle (KOM(2008) 436 lopullinen). Samalla tiedonanto pyrkii antamaan yleiskuvan myös muista komission lähiaikoina antamista aloitteista, jotka tähtäävät liikenteen haittojen vähentämiseen. Komission tiedonannon keskeisenä tavoitteena on edistää kestävää liikkuvuutta. Keskeisenä työkaluna tässä on liikenteen hinnoittelu eli liikenteen hinnat on asetettava "oikealle tasolle". Vaikka liikenteen hinnat ovat nousseet esimerkiksi polttoaineiden hinnan kallistumisen johdosta, liikenteen hinnoilla on harvoin yhteyttä liikenteen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haittoihin. Yhteiskunnallisia haittoja ovat etenkin hiilidioksidipäästöjen kasvu, ilmanlaatu- ja ter- E 82/2008 vp Versio 2.1

2 veysvaikutukset, meluhaitat, liikenneonnettomuudet ja ruuhkat. Liikenteen ulkoisten kustannusten sisäistäminen Komission tiedonannon keskeisenä tavoitteena on edistää kestävää liikkuvuutta. Komissio on jo usean vuoden ajan painottanut liikenteen tehokkaan ja todelliset kustannukset huomioonottavan hinnoittelujärjestelmän tarvetta eli liikenteen ulkoisten kustannusten sisäistämistä. Ulkoiset kustannukset sisäistävillä liikenteen hinnoilla liikennejärjestelmän käyttäjille tarjotaan oikeat hintasignaalit tehostamaan infrastruktuurien käyttöä koskevia valintoja ja vähentämään ulkoisia kustannuksia. Komissio toteaa, että liikenteen ulkoisten kustannusten vähentäminen edellyttää strategiaa, joka sisältää hinnoittelun lisäksi muita toimia. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi infrastruktuurin kehittäminen, teknologiset innovaatiot, kilpailupolitiikka, lainsäädäntö sekä standardien asettaminen. Liikenteen ulkoisia kustannuksia voidaan sisäistää verotuksen, käyttömaksujen ja joissain tapauksissa päästökaupan avulla. Tämä nostaa väistämättä liikkumisen hintaa. Syrjimätön ja läpinäkyvä hinnoittelu voidaan taata sillä, että jäsenvaltioille asetetaan yhtäläiset periaatteet, joiden perusteella ulkoiset kustannukset hinnoitellaan. Hinnoittelun perusperiaatteeksi komissio ehdottaa yhteiskunnallista rajakustannushinnoittelua. Tämä johtaisi olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaaseen käyttöön ja vastaisi aiheuttaja maksaa -periaatetta. Komissio on esittänyt ehdotuksen laskentakehikoksi, jonka avulla ulkoisten kustannusten suuruus (ruuhka-, melu- ja päästökustannukset) voidaan laskea. Direktiivi 2001/14/EC mahdollistaa periaatteessa rautatieliikenteen ulkoisten kustannusten sisäistämisen. Rautatieliikenteen osalla melu on suurin haaste. Komissio on antanut osana viherryttämispakettia erillisen tiedonannon rautatieliikenteen melusta. Lentoliikenne tulee EU:n päästökaupan piirin vuoden 2012 alusta. Heinäkuussa 2008 Euroopan parlamentin ja neuvoston saavuttama sopu lentoliikenteen päästökaupasta asettaa lentoliikenteen päästöille katon vuosien päästöjen keskiarvon alapuolelle. Komissio tulee tekemään loppuvuonna esityksen, jonka tarkoituksena on vähentää NOx-päästöjä. Lisäksi komissio teki vuonna 2007 direktiiviesityksen lentokenttämaksuista. Ehdotuksessa lentokenttämaksujen suuruus vaihtelisi lentokoneen ympäristövaikutusten mukaan. Meriliikenteen kasvu on lisännyt sen hiilidioksidipäästöjä. Komissio haluaa, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) puitteissa voitaisiin sopia globaalitasolla toimista merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Jos IMO ei kuitenkaan onnistu tässä tehtävässä, tulee komissio ryhtymään toimenpiteisiin. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla merenkulun liittäminen päästökauppaan. Komissio ehdottaa, että ulkoisten kustannusten sisäistämisestä saadut tulot tulisi kohdentaa takaisin liikennesektorille, liikenteen kestävään kehittämiseen ja ulkoisten kustannusten pienentämiseen. Monissa tapauksissa kansainvälinen liikenne tuottaa suurimman osan kerätyistä maksutuotoista. Jos näitä tuloja ei ole korvamerkitty liikenteelle kuuluviksi, saattavat jäsenvaltiot käyttää ulkoisten kustannusten sisäistämisestä kerääntyneet tulot omiin rahoituskohteisiinsa ilman ajatusta kestävästä liikenteestä. Komissio toivoo, että jäsenmaat ottavat mallia ehdotetuista toimista. Komissio tulee arvioimaan ulkoisten kustannusten sisäistämisprosessia ja tekemään yhteenvedon projektista vuonna Tietoja ja arvioita tullaan päivittämään tieteellisellä tutkimuksella. Nykyistä kalustoa koskevat meluntorjuntatoimenpiteet rautatieliikenteessä Komission mukaan tavaravaunujen vierintämelu on rautatieliikenteen suurin melun lähde. Nykyisin käytetty jarruteknologia, siis pyörien kulkupintaa hankaavat valurautaiset anturat, aiheuttaa pyörien pinnan epätasaisuutta ja saa siksi aikaan huomattavaa tärinää raiteissa ja pyörissä. Tavarajunien melupäästöt ovat vielä vakavampia, koska ne liikkuvat usein yöaikaan. 2

3 Komission toimenpideohjelmalla pyritään vähentämään junaliikenteen melusta aiheutuvaa haittaa ilman, että vaarannetaan rautateiden rahdinkuljetusten kilpailukykyä. Vaunukaluston pitkän käyttöiän vuoksi komissio ehdottaa kannustusjärjestelmää olemassa olevan junavaunukaluston muuttamiseksi hiljaisemmaksi. Komission suorittamien selvitysten mukaan tavaravaunujen aiheuttaman vierintämelun vähentämiseksi valurautaiset jarruanturat tulisi vaihtaa hiljaisempiin K-antureihin tai LLanturoihin komission suorittamassa jarruanturien jälkiasennuksen vaikutustenarvioinnissa keskityttiin millimetrin raideleveyteen, mutta komission mukaan ehdotettuja toimenpiteitä voidaan soveltaa myös leveämpää raideväliä käyttäviin järjestelmiin; tällöin on komission mukaan varmistettava naapurimaiden yhteistyö poliittisten toimenpiteiden yhdistelmät vaunujen melun vähentämiseksi ovat asianmukaisempia ja tehokkaampia kuin yksittäiset toimenpiteet radankäyttömaksuista hyvityksen saava yksikkö ei välttämättä olisi sama kuin se, joka on taloudellisessa vastuussa jälkiasennuksesta eriytettyjen radan käyttömaksujen soveltaminen vaatii automaattista tunnistusjärjestelmää sekä tunnistusjärjestelmään ja kansallisiin kalustorekistereihin yhteydessä olevia veloitussovelluksia. Komissio ehdottaa melun mukaan eriytettyjen radan käyttömaksujen, melupäästöjen ylärajojen ja vapaaehtoisten sitoumusten yhdistelmää että ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin käyttöön eriytetyt radan käyttömaksut hiljaisempien jarruanturien jälkiasennuksen edistämiseksi että jälkiasennuksen edellyttämä kannustin tulisi panna täytäntöön pakollisena ja yhdenmukaistettuna kaikissa jäsenvaltioissa ratamaksujen maksujärjestelmien yhdenmukaistamista sekä yhtenäisen vaunujen melun luokittelujärjestelmän luomista markkinaehtoisesti eriytetyt radan käyttömaksut toimivat komission mukaan myös kannustimena kovassa käytössä olevien vaunujen asettamiseksi etusijalle maksujen eriyttämisen osalta komissio suosittelee bonusjärjestelmää, jolloin vaunujen omistajille tarjotaan taloudellisia kannustimia vaunujen jälkiasentamista varten aloitusvaiheessa alan toimijoiden vapaaehtoista sitoumusta radankäyttömaksujen hyvityksen tasapuoliseksi jakamiseksi, koska se toisi avoimuutta jälkiasennukseen ja maksuihin liittyviin rahavirtoihin komissio ehdottaa direktiivin 2001/14/EY uudelleenlaatimisen yhteydessä lakisääteisiä vaatimuksia melun mukaan eriytettyjen radan käyttömaksujen täytäntöönpanoa varten toisena vaiheena komissio ehdottaa melupäästöjen ylärajojen käyttöönottoa komissio suosittelee jäsenvaltioille, että ne ottaisivat käyttöön melupäästöjen ylärajat tärkeimmillä rautateiden tavaraliikenteen reiteillä toisena vaiheena sen jälkeen, kun alustavat jälkiasennusohjelmat on saatettu päätökseen lainsäädäntötoimien lisäksi komissio esittää eriytettyjen radan käyttömaksujen vapaaehtoista täytäntöönpanoa että teollisuus jatkaisi komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden kehittämistä tiiviissä yhteistyössä rautatieyritysten ja vaunujen omistajien kanssa, jotta kustannuksia saataisiin merkittävästi vähennettyä. Lisäksi komissio tukee jatkossakin asianmukaisia tutkimus- ja demonstrointihankkeita voimassa olevista ohjelmista, kuten tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta ja Life+-ohjelmasta, sekä julkaisee raportin kolmen vuoden kuluttua tiedonannon antamisesta lukien ja ryhtyy myös muihin tiedonannon soveltamisalan ulkopuolisiin toimenpiteisiin. Valtioneuvoston kanta Liikenteen viherryttäminen Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että liikenteen yhteiskunnallisia haittoja, etenkin liikenteen ympäristöhaittoja, pyritään vähentämään 3

4 EU-tason toimenpiteillä. Suomi tukee erityisesti niitä yhteisötason aloitteita, jotka tähtäävät eri liikennevälineiden päästöjen vähentämiseen teknologisin keinoin. Suomi kuitenkin katsoo (kuten komissiokin), että liikenne on välttämätön välittäjäpalvelu ja taloudellisen toimeliaisuuden perusedellytys. Yhteisötason ratkaisut liikenteen haittojen vähentämiseksi esimerkiksi hinnoittelun avulla eivät myöskään saisi aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia EU:n reunavaltioille. Konkreettisiin säädösehdotuksiin, erityisesti viherryttämistiedonannon rinnalla julkaistuun tiedonantoon liikenteen ulkoisista kustannuksista (KOM(2008) 435 lopullinen) ja eurovinjettidirektiivin uudistamisehdotukseen (KOM(2008) 436 lopullinen) sekä rautatieliikenteen melua koskevaan tiedonantoon (KOM(2008) 432 lopullinen) otetaan kantaa erillisissä perusmuistioissa. Liikenteen ulkoisiin kustannuksiin sekä eurovinjettidirektiiviehdotukseen liittyy keskeisesti mm. tie- ja muiden käyttömaksujen kohdentamiseen liittyvät kysymykset, joihin myös otetaan kantaa näiden asioiden perusmuistioissa. Myös muihin komission viherryttämistiedonannossa esitettyihin lainsäädäntöehdotuksiin ja aloitteisiin otetaan tarkemmin kantaa, kun ne julkaistaan. EU:n puheenjohtajamaa Ranska on esittänyt lokakuun liikenneministerineuvostossa hyväksyttäväksi päätelmät, joka on neuvoston vastine ja kannanotto komission tiedonantoihin liikenteen viherryttämisestä, liikenteen ulkoisista kustannuksista sekä rautatieliikennemelusta. Neuvoston päätelmissä lähinnä kannustetaan komissiota jatkamaan säädösvalmistelutyötä tiedonannoissa esitetyllä tavalla. Suomella ei ole ongelmia hyväksyä tällaisia yleisiä päätelmiä lokakuun liikenneministerineuvostossa. Liikenteen ulkoisten kustannusten sisäistäminen Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että liikenteen ulkoisia haittoja (erityisesti päästöjä, melua ja ruuhkia) pyritään vähentämään EU-tason toimenpiteillä, ja haittojen sisäistäminen liikenteen hintoihin on tässä eräs työkalu. Liikenteen ulkoisten kustannusten sisäistämisellä liikenteen hintoihin voidaan edistää liikenteen ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Ulkoisten kustannusten sisäistäminen tulee lisäämään liikenteen kustannuksia. Tämän takia Suomi kannattaa sitä, että ulkoisten kustannusten sisäistämisestä laaditaan EU-tasolla selkeät laskentamenetelmät ja maksuille asetetaan ylärajat. Konkreettisiin säädösehdotuksiin, erityisesti eurovinjettidirektiivin uudistamisehdotukseen otetaan kantaa erillisessä perusmuistiossa, joka on toimitettu Eduskunnalle erikseen U-kirjeenä. Hinnoitteluun ja eurovinjettidirektiiviehdotukseen kytkeytyy myös maksujen kohdentaminen tiettyihin käyttötarkoituksiin, ja tähänkin otetaan kantaa tarkemmin eurovinjettidirektiiviehdotuksen U-kirjeessä. Muihin komission hinnoittelutiedonannossa mainittuihin lainsäädäntöehdotuksiin sekä muihin aloitteisiin otetaan tarkemmin kantaa, kun ne aikanaan julkaistaan. Nykyistä kalustoa koskevat meluntorjuntatoimenpiteet rautatieliikenteessä Suomi pitää komission tiedonannossa esitettyjä toimenpiteitä perusteltuina erityisesti Keski-Euroopan rautatieliikenteen kannalta. Rautatieliikenteen aiheuttama melu on kuitenkin Suomessa selvästi pienempi ongelma kuin useimmissa muissa EU-maissa, joissa asukastiheys on Suomea suurempi ja asutusta on paljon radan välittömässä läheisyydessä. Suomi katsoo, että tiedonannosta ei kaikilta osin käy riittävän selkeästi esille, missä asioissa voidaan edetä vapaaehtoisuuden pohjalta ja mitkä asiat edellyttävät yhdenmukaisuuden nimissä sitovia määräyksiä. Eri meluntorjuntatoimenpiteiden kustannustehokkuutta on arvioitava mahdollisimman laajalti ja monipuolisesti (esim. jarruantureiden jälkiasennus suhteessa meluesteiden rakentamiseen). Suomi katsookin, että komission tiedonannossa esitetyt toimenpidesuositukset tarvitsevat tuekseen lisäselvityksiä. Komissio antanee lisäselvityksiä siinä yhteydessä, kun asioiden valmistelussa edetään yhteisötasolla ja mahdollisesti niistä annetaan sitovia lainsäädäntöesityksiä. Lisätietoa tarvitaan erityisesti seuraavista asioista: 4

5 onko vaunukaluston laajamittainen jälkiasennus teknisesti ja taloudellisesti perusteltua ja miten se todellisuudessa tulisi vaikuttamaan melutason alenemiseen eri jäsenvaltioissa; miten komposiittijarrut toimivat talviolosuhteissa; mitä muita hiljaisia jarrutyyppejä voitaisiin hyödyntää; ja mitä vaikutuksia yhteisötason päätöksillä on Venäjän ja IVY-maiden vaunukalustoon ja liikennöintiin, kun otetaan huomioon, että näissä maissa on käytössä erilaisia jarrustandardeja. Suomi katsoo, että tiedonannossa esitetyn rataveron (käyttömaksun) kustannusvaikutus rautatieyrityksille on melko alhainen suhteessa jarruanturoiden muutoksesta Suomessa aiheutuviin kustannuksiin. Rataveron tuotto ei myöskään riittäisi kattamaan veron määrittämiseksi tarvittavien uusien järjestelmien hankinta- ja käyttökustannuksia. Näistä syistä on erittäin vaikea saada aikaan verotukseen tai hinnoitteluun perustuvaa tehokasta ja taloudellisesti mielekästä kannustejärjestelmää. Suomen mielestä komission ehdotusten kustannusvaikutukset samoin kuin epäselvyydet säännösten soveltamisesta kolmansien maiden kalustoon saattavat heikentää rautatieliikenteen kilpailukykyä tavalla, joka jopa siirtäisi liikennettä rautateiltä esimerkiksi maanteille. Tällöin ympäristövaikutukset olisivat juuri päinvastaiset verrattuna komission alkuperäisiin tavoitteisiin. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valtioneuvoston kirjelmän perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää valtioneuvoston kantaa tarkoituksenmukaisena ja yhtyy sen vuoksi esitettyyn kantaan. Valiokunta pitää hyvänä, että liikenteen yhteiskunnallisia haittoja, etenkin liikenteen ympäristöhaittoja pyritään vähentämään EU-tason toimenpiteillä, etenkin sellaisilla, jotka tähtäävät eri liikennevälineiden päästöjen vähentämiseen teknologisin keinoin. Liikenteen viherryttäminen ja liikennemuotojen tasapainon edistäminen on kannatettavaa yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä syistä, sillä se vähentää liikenteen ympäristöhaittoja ja ohjaa kysyntää yhteiskuntataloudellisesti tehokkaisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Valiokunta korostaa kuitenkin, että kansalliset erityispiirteet on voitava ottaa huomioon siten, että yhteisötason ratkaisut liikenteen haittojen vähentämiseksi esimerkiksi hinnoittelun avulla eivät aiheuta kohtuuttomia vaikeuksia EU:n reunavaltioille. Valiokunta viittaa lausuntoonsa (LiVL 19/2008 vp) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta (eurovinjetti). Nykyistä kalustoa koskevat meluntorjuntatoimenpiteet rautatieliikenteessä. Rautatieliikenteen melun vähentäminen vaikuttamalla jo melun syntyyn on yleisesti ottaen kannatettavaa. Valiokunta toteaa kuitenkin, että Suomessa rautatieliikenteen melulle altistuu vajaa 1 % väestöstä, kun komission ehdotuksen taustalla on arvio, että 10 % EU:n kansalaisista altistuu rautatieliikenteen melulle. Suurin osa rautateiden tavaraliikenteestämme liikkuu harvaan asutuilla alueilla. Tilannearvioon vaikuttaa myös venäläisen vaunukaluston laaja käyttö Suomen rataverkolla. Asian jatkovalmistelussa on maamme erityispiirteet otettava huomioon. Valiokunnan mielestä olennaista on selvittää, onko esitetty laajamittainen jälkiasennus teknisesti ja taloudellisesti perusteltu ja miten se todellisuudessa vaikuttaa melutason alenemiseen Suomessa. Ennen kuin meluntorjuntatoimenpiteistä tehdään sitovia päätöksiä, tarvitaan sekä kiistatonta tutkimustietoa komposiittijarrujen toimivuudesta talviolosuhteissa että LL-jarruan- 5

6 turoille tyyppihyväksyntä. Myös muut jarruanturamateriaalit tulee huomioida päätöksenteossa. Eriytetty ratamaksu edellyttää myös vaunujen tunnistusjärjestelmän. Valiokunnan saaman käsityksen mukaan Venäjän liikenne tulee jättää säätelyn ulkopuolelle Venäjän ja IVY-maiden vaunukalustossa käytettävien erilaisten jarrustandardien takia. Nykymuodossaan komission esitys uhkaa lisätä kotimaisten tavaraliikenneoperaattorien kustannuksia ilman merkittäviä hyötyjä meluntorjunnassa. Jatkotyössä on siten tarpeen varmistaa, että lopulliset päätökset ovat sellaisia, että turvallisuus säilyy eikä liikenneoperaattorille aiheuteta kohtuuttomia ja perustelemattomia kustannuksia. Lausunto Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2008 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Martti Korhonen /vas Saara Karhu /sd Mikko Alatalo /kesk Marko Asell /sd Leena Harkimo /kok Mats Nylund /r vjäs. Reijo Paajanen /kok Markku Pakkanen /kesk Lyly Rajala /kok Tero Rönni /sd Johanna Sumuvuori /vihr Sari Palm /kd. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Kaj Laine. 6