IdeaStructura w w w. i d e a s t r u c t u r a. c o m

Transkriptio

1 Kuvan lähde:

2 2/22 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistiedot Tutkimuksen kohde Tutkimuksen tilaaja Tutkimuksen tavoite ja laajuus Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijät Kohteen ja sen rakenteiden yleiskuvaus Lähtötiedot Käytössä olleet asiakirjat Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedot Havainnot ja mittaustulokset Kosteuskartoituksen tulokset ja muut kosteustekniset havainnot Ilmanvaihto ja sen toimivuus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Tilojen ilmamäärät ja ilmanjako Rakenteiden ilmatiiveys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Yleistä rakenteiden ilmatiiveydestä Havainnot rakenteiden ilmatiiveydestä Muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Yhteenveto ja johtopäätökset Jatkotoimenpide-ehdotukset ja niiden perustelut Liitteet 1. Pohjapiirustukset täydennettyinä pintakosteuskartoituksen tuloksilla ja kosteusmittapisteiden sijainneilla, 1:50, 2 piirustusta

3 3/22 1. Yleistiedot 1.1 Tutkimuksen kohde Länsitie Laihia 1.2 Tutkimuksen tilaaja Laihian kunta Laihiantie 50 (PL 13) Laihia Yhteyshenkilö: Jari Mansikka-Aho, tekninen johtaja 1.3 Tutkimuksen tavoite ja laajuus Tehtävänä on ollut määritellä keskuskoulun B-rakennuksen tarvittavat rakennus- ja sisäilmatekniset toimenpiteet. Tavoitteena on ollut tehdä rakennuksessa aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja näytteenottojen tuloksista sekä kohteessa jo tehdyistä korjaustoimenpiteistä yhteenveto ja johtopäätökset sekä lisäksi esittää tämän korjaustoimenpide-ehdotuksen laatimista varten tehdyn kohdekäynnin aikana tehdyt uudet sisäilman laatuun liittyvät havainnot. Edellä mainittujen tietojen perusteella on ollut tavoitteena muodostaa kokonaiskäsitys kohderakennuksen sisäilman laadusta korjaustoimenpide-ehdotusten määrittelemiseksi sekä varsinaisten korjaustöiden suorittamiseksi/suunnittelemiseksi. Tässä korjaustoimenpide-ehdotuksessa ei ole otettu kantaa muihin kuin suoraan sisäilman laatuun vaikuttaviin sisäilma- ja kosteusteknisiin korjaustoimenpiteisiin. Tämä korjaustoimenpide-ehdotus on laadittu tutkimuksen tilaajalta saatujen lähtötietojen, kohteen aiempien tutkimusraporttien sekä kohteessa tehtyjen täydentävien tutkimusten, kuten mm. pintakosteuskartoituksen ja ilmanvaihdon ilmamäärämittausten, perusteella. Kohteessa tehdyt tutkimukset ja tämä korjaustoimenpide-ehdotus käsittävät ainoastaan B-rakennuksen tilat. Samalla tontilla sijaitsevan A-rakennuksen korjaustoimenpiteisiin on otettu kantaa jo aiemmin erillisessä korjaustoimenpide-ehdotuksessa (IdeaStructura Oy ). C-rakennusta käsittelevä korjaustoimenpide-ehdotus puolestaan valmistuu syyskuun 2017 aikana. 1.4 Tutkimusajankohta Kohteeseen tutustuminen ja täydentävät havainnot sekä mittaukset tehtiin , jolloin osan aikaa läsnä olivat myös tekninen johtaja Jari Mansikka- Aho ja kohderakennuksen vahtimestari. Kiinteistönhoitajaan oltiin puhelinyhteyksissä. Kohdekäynnin aikana ulkoilman lämpötila oli +17 C. 1.5 Tutkimuksen tekijät IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki

4 4/22 Tutkimuksen tekijät: Henri Wennström, puh (yhteyshenkilö) Hannanoora Junttila, puh Henri Lerssi, puh Kohteen ja sen rakenteiden yleiskuvaus Tutkimus- ja korjauskohteena on 1980-luvun alussa rakennettu 2-kerroksinen lukiona toimiva koulurakennus, joka sijaitsee tasaisella tontilla Laihianjoen läheisyydessä. Rakennuksen 1. ja 2. kerroksessa on luokkahuoneita, opettajien työskentelytilat, sekä wc- ja varastotiloja. Lisäksi B-rakennus liittyy viereiseen A-rakennukseen kahdella yhdyskäytävällä 2. kerroksen korkeudella. Rakennuksessa ei ole tehty varsinaista peruskorjausta. Vuonna 1999 on kuitenkin tehty pienempiä korjauksia, kuten mm. uusittu lattianpäällysteitä. Jossakin vaiheessa, oletettavasti 2000-luvun aikana, on myös tehty tilamuutoksia 1. kerroksen tiloissa ja samassa yhteydessä on ilmanvaihtojärjestelmään tehty kanavointimuutoksia. Vuonna 2016 on asennettu käytävätiloihin niistä aikaisemmin ilmeisesti kokonaan puuttunut koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto. Vuoden 2017 tai 2018 aikana on suunniteltu tehtäväksi A- ja B-rakennusten välisten yhdyskäytävien korjaus. Kesän 2017 aikana on aloitettu rakennuksen ulkopuolisia piha- ja pintavesikorjaustöitä, jotka ovat tätä korjaustoimenpide-ehdotusta laadittaessa vielä kesken. Vuoden 2017 heinäkuun lopulla 1. kerroksen käytävällä sijaitsevassa wctilassa oli tapahtunut putkivuoto, minkä seurauksena käytävän lattialle oli ehtinyt vuotaa huomattava määrä vettä. Tämän jälkeen muovimattopäällysteet oli purettu käytävätilojen lattiapinnoilta kokonaisuudessaan ja ne on tarkoitus korvata keraamisella laatoituksella. Rakennuksen pääasialliset rakennusmateriaalit ovat teräsbetoni ja tiili. Käytettävissä olleista alkuperäisistä rakennepiirustuksista ei käynyt ilmi perustamistapaa, mutta oletettavasti rakennus on viereisen A-rakennuksen tapaan perustettu teräsbetonipaaluilla. Rakennuksessa ei ole kellaritiloja. Alapohjarakenteena on maanvarainen teräsbetonilaatta, joka on valettu solupolystyreenilämmöneristeen (EPS) ja muovikalvon päälle. Alustäyttönä on hiekkatäyttö. Kantavana pystyrunkona toimivat paikallavaletut teräsbetonipilarit. Välipohjarakenne on paikalla valettu ylälaattapalkisto. Ulkoseinät ovat ei-kantavia tiilivilla-tiilirakenteisia seiniä. Lattiataso sijoittuu sokkelin yläpinnan alapuolelle, eli kyseessä on ns. valesokkelirakenne. Lattiataso sijaitsee kuitenkin maanpinnan tason yläpuolella. Yläpohjan kantavana rakenteena on paikallavalettu ylälaattapalkisto, jonka päällä on lämmöneristeenä ilmeisesti mineraalivillaa. Vesikatto on loiva ja ulokeräystäätön pulpettikatto, jonka sadevedenpoisto on toteutettu rakennuksen ulkopuolisten räystäskourujen ja syöksytorvien avulla.

5 2. Lähtötiedot 5/ Käytössä olleet asiakirjat Tätä korjaustoimenpide-ehdotusta laadittaessa on ollut käytettävissä yksittäisiä tutkimuksen tilaajalta saatuja rakennuksen arkkitehti-, rakenne- ja ilmanvaihtopiirustuksia. Käytettävissä on ollut myös Laihian kunnan koulujen sisäilmaremontti-työryhmän kokousmuistiot nro 1-12 ajalta sekä seuraavat kohteessa aikaisemmin suoritettujen sisäilmateknisten tutkimusten raportit: Tiivistelmä tutkimuksista, Aa tutkijat, Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi, Laihian keskuskoulu ja lukio , Työterveyslaitos, Mikrobi, asbesti, VOC, PAH, ja pintapölynäytteiden otto sekä rakenneavaukset Lukio, Keskuskoulu ja Kirkonkylän koulu, Aa tutkijat, Ilmasta kerättävien näytteiden otto, Laihian Lukio, Aa tutkijat, Ilmanäytteen mikrobianalyysi, Laihian keskuskoulu/lukio, Työterveyslaitos, Ilmasta kerättävien näytteiden otto, Laihian Lukio, Aa tutkijat, PAH-määritys ilmanäytteestä, , Työterveyslaitos, VOC-analyysi ilmanäytteestä, , Työterveyslaitos, Homekoirakartoitusraportti, Laihian Yläaste ja Lukio B-rakennus, Lakeuden Homekoirat, Homekoirakartoitusraportti, Koulurakennus A laajennus 1 krs, Lakeuden Homekoirat, Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä B-rakennuksen homekoirakartoitusten raporttien (Lakeuden Homekoirat ja ) mukaan koirat olivat merkanneet 1. kerroksen tiloissa pilari-lattialiittymiä, ja pistemäisiä kohtia mm. viemäreihin, kaappien sokkeleihin, vesipisteiden vierustoille ja ovien karmeihin. Vastaavasti 2. kerroksen tiloissa oli merkattu viemäreitä, patteriputken läpivientejä ja kynnyksiä. Homekoirakartoitusten aikana rakennuksen ilmanvaihto oli ollut pois päältä. Käytettävissä olleiden Aa tutkijoiden raporttien ( ) mukaan tiloista on kerätty sisäilmanäytteitä ja tehty rakenneavauksia rakennekerrosten selvittämiseksi. Luokkahuoneen B6 ulkoseinästä kerätyssä mikrobinäytteessä oli esiintynyt vahva viite vauriosta. Muissa näytteissä ei ollut todettu viitteitä vaurioista. 2. kerroksen käytävän alaslasketun katon päältä kerätyssä pintapölynäytteessä oli esiintynyt runsaasti teollisia mineraalikuituja. Raportissa on kuitenkin todettu, ettei pintapölynäyte kerro kuitupitoisuudesta huoneilmassa.

6 6/22 Lattiapintojen pintakosteusarvot olivat 1. kerroksessa olleet paikoin kostean ja kuivan rajamailla. Lattiarakenteen kosteustilannetta oli suositeltu selvitettäväksi viilto- tai porareikäkosteusmittausten avulla. Luokkatilojen B5 ja B6 lattiaan tehtyjen rakenneavausten perusteella alapohjarakenne on seuraava: muovimatto, betonilaatta, muovikalvo, EPS-lämmöneriste ja hiekkatäyttö. 2.3 Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedot Tutkimuksen tilaajalta saatujen tietojen mukaan rakennuksen 1. kerroksessa oli juuri muutamaa viikkoa ennen tutkimusajankohtaa sattunut vesivahinko. Vesivahinko oli tapahtunut 1. kerroksen wc-tilassa, josta vettä oli vuotanut käytävätiloihin. Tiloissa oli aloitettu välittömästi korjaustoimenpiteet purkamalla käytävien lattioiden muovimattopäällysteet sekä puiset ovikynnykset. Käytävätiloihin on tarkoitus asentaa uudeksi lattianpäällysteeksi keraaminen laatoitus. Saatujen tietojen mukaan B-rakennuksessa tilojen käyttäjät eivät ole kokeneet sisäilman laatua erityisen huonoksi. Myöskään oireiluja ja muita valituksia ei ole tullut tietoon ainakaan laajasti. Tilaajan kertoman mukaan B-rakennukseen on suunnitteilla seuraavia korjauksia: B-rakennuksesta A-rakennukseen 2.kerroksessa johtavien yhdyskäytävien korjaaminen kokonaisuudessaan niissä esiintyneiden hajujen vuoksi Luokan B6 ulkoseinän mikrobivaurioituneiden materiaalien uusiminen B-osan salaojien uusiminen pihakorjausten yhteydessä. Pihan korjaustyöt olivat tutkimushetkellä käynnissä 1. kerroksen alkuperäisten ja jo purettujen muovimattopäällysteiden korvaaminen keraamisella laatoituksella 3. Havainnot ja mittaustulokset 3.1 Kosteuskartoituksen tulokset ja muut kosteustekniset havainnot Tämän korjaustoimenpide-ehdotuksen laatimista varten katselmoitujen tilojen lattiapintoja ja seinäpintojen alaosia tarkastettiin lähinnä pistokoeluonteisesti pintakosteusilmaisimella (GANN Hydrotest LG 3 + aktiivielektrodi B60) mahdollisten piilevien kosteusvaurioiden varalta. Tämän tutkimuksen yhteydessä kohteessa ei tehty porareikäkosteusmittauksia, rakenneavauksia tai muita vastaavia kosteusteknisiä erityistutkimuksia, vaan tarvittavien korjaustoimenpiteiden määrittelyssä hyödynnettiin kohteessa aikaisemmin suoritettujen tutkimusten tuloksia. 1. kerroksen luokkatilojen muovimattopäällysteisiltä lattiapinnoilta mitattiin lähes kaikkialta hieman tavanomaista korkeampia pintakosteuslukemia (lukemat pääosin välillä , asteikolla ). 2. kerroksen lattiapinnoilta mitatut pintakosteuslukemat sen sijaan olivat tavanomaisia (lukemat välillä 50 60). Pintakosteusilmaisimen GANN lukeman ollessa muovimattopäällysteisellä kiviaineisella lattiapinnalla yli voidaan rakenteen pintakerrosta yleensä pitää normaalia kosteampana. Seinäpinnat olivat täysin kuivia

7 7/22 (lukemat välillä 55 60) lukuun ottamatta opetustilan B-1-24 wc-tilojen vastaista väliseinää, joka oli tavanomaista kosteampi. Kyseinen muurattu seinärakenne oli edelleen kostea wc-tilassa vastikään tapahtuneen vesivuodon seurauksena (lukemat välillä ). 2. kerroksen sisäkattopinnoilla oli yksittäisissä kohdin näkyvillä vesivuotojen aiheuttamia jälkiä (tilat B-2-21). Pintakosteusilmaisimella tarkasteltuna nämä vuotokohdat olivat kuitenkin täysin kuivia. Pintakosteuskartoituksen tulosten varmistamiseksi 1. kerroksen luokkahuoneiden lattiapinnoille tehtiin viiltokosteusmittauksia, joiden tulokset on esitetty taulukossa 1. Mittapisteiden sijainti ja kosteuskartoituksen yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1. Lattiarakenteen viiltokosteusmittausten tulokset sekä sisäilman suhteellinen kosteus, lämpötila ja vesihöyrypitoisuus Mittapisteen nro Mittapisteen sijainti Reiän syvyys sisäpinnasta mitattuna [mm] Lämpötila [C] RH [%] Vesihöyrypitoisuus [g/m 3 ] GANN [-] K1 Luokkatila B-1-21 ~0 (viiltomittaus) 20, ,4 95 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K1 vieressä - 20, ,0 - K2 Luokkatila B-1-18 ~0 (viiltomittaus) 20, ,3 95 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K2 vieressä - 20, ,9 - K3 Luokkatila B-1-24 ~0 (viiltomittaus) 20, ,3 100 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K3 vieressä - 20, ,0 - K4 Luokkatila B-1-17 ~0 (viiltomittaus) 21, ,8 95 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K4 vieressä - 20, ,9 - Muovimattojen kiinnitysliiman pitkäaikaiskestävyyden kannalta kriittisenä pidetään % RH:n ylittäviä liima- ja tasoitekerroksen huokosilman kosteuspitoisuuksia. Tiedossa on kuitenkin, että jo kosteuspitoisuuden ollessa välillä % RH saattaa päällysteen ja kiinnitysliiman tyypistä riippuen aiheutua ongelmia. Taulukossa 1 esitettyjen kosteusmittausten tulosten mukaan muovimattojen kiinnitysliimakerroksen huokosilman suhteellinen kosteus on kaikissa mittapisteissä riskialttiilla tasolla (kuva 1). Kyse on maanvaraisille ja hyvin vesihöyrytiiveillä julkisten tilojen muovimatoilla päällystetyille lattioille tyypillisestä ongelmasta, jossa usein jo pelkästään maaperässä vesihöyrymuodossakin

8 8/22 esiintyvä kosteus riittää aiheuttamaan kosteuspitoisuuden kohoamisen muovimaton alla riskirajoille ilman, että esimerkiksi rakennuspohjan salaojituksessa tai alapohjan kapillaarikatkomateriaaleissa olisi selviä puutteita. Kuva 1. Valokuva mittapisteen K3 kohdalta tilasta B-1-24, jossa muovimattopäällysteen kiinnitysliimakerroksen huokosilman suhteellinen kosteus oli 84 % RH. 3.2 Ilmanvaihto ja sen toimivuus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Rakennuksessa on koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto, joka on toteutettu kahdella ilmanvaihtokoneella, joista toinen on asennettu vasta keväällä Alun perin rakennuksessa on ollut ainoastaan yksi ilmanvaihtokone, mutta ilmanvaihtuvuudeltaan huonojen käytävätilojen ilmanvaihtoa on tehostettu uudella ilmanvaihtokoneella. Luokka- ja toimistotiloja palveleva ilmanvaihtokone on alkuperäinen, vuodelta 1981 oleva tulo- ja poistoilmakone. Lisäksi wctiloja palvelee erillinen huippuimuri. Kiinteistönhoitajan kertoman mukaan ilmanvaihto on automaattiohjauksella ja se on käynnissä ympärivuorokautisesti. Kello välisenä aikana ilmanvaihto on täydellä tehollaan ja muina aikoina puoliteholla. Ilmanvaihtokoneen suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa ja edellisen kerran ne oli vaihdettu Seuraavan kerran suodattimet oli tarkoitus vaihtaa juuri ennen koulujen alkamista, viikolla 32. Tutkimushetkellä suodattimet olivat varsin likaiset, mikä saattoi pienentää ilmamääriä (kuva 2). Ilmanvaihtokanavisto on nuohottu edellisen kerran noin kaksi vuotta sitten. Alkuperäisessä ilmanvaihtokoneessa on pyörivä lämmöntalteenottokiekko, joka on havaintojen perusteella hyvässä kunnossa. Hihnat oli vaihdettu viimeisen vuoden aikana. Tuloilman lämpötilaksi on ilmanvaihtokoneen säätötaulun mukaan asetettu +20 ºC (kuva 3).

9 9/22 Kuva 2. Valokuvassa luokkahuoneita palvelevan alkuperäisen ilmanvaihtokoneen tuloilmasuodatin. Suodatin oli varsin likainen, mikä saattoi pienentää ilmamääriä. Lisäksi likaisista suodattimista saattaa aiheutua tunkkaista hajua. Suodattimet oli kiinteistönhoitajan kertoman mukaan tarkoitus vaihtaa viikolla 32, juuri ennen koulujen alkamista. Kuva 3. Ilmanvaihtokoneen säätötaulun mukaan tuloilman lämpötilaksi on säädetty +20 ºC.

10 Tilojen ilmamäärät ja ilmanjako 10/22 Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastamiseksi mitattiin useimpien luokka-, käytävä- ja toimistotilojen tulo- ja poistoilmamäärät. Ilmamäärämittaukset tehtiin SwemaFlow 125D -huppumittarilla ja Swema 3000 md -paine-eromittarilla suoraan ilmanvaihtojärjestelmän pääte-elimistä. Ilmamäärämittausten tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. B-rakennuksen tilakohtaisten ilmamäärämittausten tulokset Mittauksissa käytettiin pääasiassa SwemaFlow 125 D huppumittaria ja osittain Swema 3000 md -paine-eromittaria. Mittaukset tehtiin suoraan ilmanvaihtojärjestelmän pääteelimistä. Taulukossa esitetyt suositellut ilmamäärät ovat Sisäilmastoluokitus 2008 tyydyttävän tason (S3-luokka) mukaiset. Huonetila Tuloilmavirta mitattu/suositeltu hlö. määrän mukaan Poistoilmavirta mitattu/suositeltu hlö. määrän mukaan Mitattu tuloilmavirta / tilan pintaala [dm 3 /s] [dm 3 /s] [dm 3 /s,m 2 ] Luokkatila B-1-24 (30 hlö) +177 / / ,0 Luokkatila B-1-23 (35 hlö) +149 / / ,6 Luokkatila B-1-22 (20 hlö) +166 / / ,4 Luokkatila B-1-17 (30 hlö) +110* / / ,9 Luokkatila B-1-18 (30 hlö) +135* / / ,3 Luokkatila B-2-29 (30 hlö) +114* / / ,5 Luokkatila B-2-27 (35 hlö) +130 / / ,8 Luokkatila B-2-21 (30 hlö) +215* / / ,7

11 11/22 Huonetila Tuloilmavirta mitattu/suositeltu hlö. määrän mukaan Poistoilmavirta mitattu/suositeltu hlö. määrän mukaan Mitattu tuloilmavirta / tilan pintaala [dm 3 /s] [dm 3 /s] [dm 3 /s,m 2 ] Luokkatila B-2-24 (30 hlö) +145 / / ,4 Kanslia +24 / / -50 1,5 Rehtori / * / -35 3,2 Monistushuone +54 / * / -25 3,5 Rehtori / * / -30 2,3 Opon huone +42 / / -83 2,3 *Mittaustulos suuntaa antava, mittauksessa virhetekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa mittaustulokseen. Taulukossa 1 esitettyjen mittaustulosten mukaan mitatut ilmamäärät eivät vastaa suositeltuja arvoja. Suuressa osassa tiloista ilmamäärät jäävät selvästi alle suositusten ja ilmamäärien pinta-alakohtaiset ohjearvot eivät toteudu. Likaiset suodattimet saattoivat osaltaan vaikuttaa mittaustuloksiin (ks. kuva 2). Vertailuksi todettakoon, että Sisäilmastoluokitus 2008:n ohjeistuksissa luokkatilojen hyvän tason (S2-luokka) mukaiset ilmamäärien ohjearvot ovat 4,0 dm 3 /s,m 2 tai 8,0 dm 3 /s,henkilö ja tyydyttävän tason (S3-luokka) mukaiset ohjearvot 3,0 dm 3 /s,m 2 tai 6,0 dm 3 /s,henkilö. Vastaavasti ohjearvot toimistotilojen ilmamäärille ovat tyydyttävällä tasolla (S3-luokka) 1,5 dm 3 /s,m 2 ja hyvän tason (S2-luokka) ohjearvot ovat 1,5 dm 3 /s,m 2 tai 13 dm 3 /s,henkilö. S3-luokan ohjearvot vastaavat RakMk D2:n mukaisia vähimmäisarvoja tilojen ilmanvaihdolle. Ilmamäärämittausten tulosten perusteella tilakohtaiset ilmamäärät eivät ole tasapainossa, vaan poistoilmamäärät olivat muutamissa luokkatiloissa varsin suuria suhteessa tuloilmamääriin. Tuuletusikkunoiden kautta tehtyjen paineeromittausten perusteella tilat olivat vain 2 4 Pa alipaineiset, mikä on tavanomaista koneellisella tulo-/poistoilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle. Epätasapainossa olevien tilakohtaisten ilmamäärien yhteydessä mitattavat pienet paine-erot saattavat toisaalta olla viite siitä, että rakenteissa on ilmavuotoreittejä, joiden kautta sisätiloihin virtaa hallitsemattomasti korvausilmaa (ks. myös kohta Rakenteiden ilmatiiveys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ). Sisätilojen alipaineisuuden kasvaessa lisääntyy myös rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen riski (kuva 4).

12 12/22 Kuva 4. Tuuletusikkunoiden kautta tehtyjen paine-eromittausten perusteella tilat olivat 2 4 Pa alipaineiset, mikä on tavanomaista koneellisella tulo-/poistoilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle. Alipaineisuuden kasvaessa lisääntyy myös rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen riski. 3.3 Rakenteiden ilmatiiveys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Yleistä rakenteiden ilmatiiveydestä Rakenteiden ilmatiiveyden ollessa puutteellinen kulkeutuu vuotoilmavirtausten mukana sisätiloihin rakenneosasta riippuen erilaisia sisäilman laatua heikentäviä epäpuhtauksia. Näitä epäpuhtauksia voivat olla esim. lämmöneristekerroksista kulkeutuvat mineraalikuidut, puunsuojakemikaalien ja muiden materiaalien päästöt, pölyt, lämmöneristeen ulko-osissa sekä tuuletusvälien pinnoilla Suomen ilmasto-olosuhteissa lähes poikkeuksetta esiintyvät mikrobiepäpuhtaudet, maaperän mikrobit sekä yleisesti ulkoilman pöly ja siitepöly. Tärkeää on tiedostaa, että ulkoilmaan rajautuvien rakenteiden ohella myös maanvaraisen lattiarakenteen maatäytöissä tai kantavan alapohjan ryömintätilan ilmassa esiintyy aina homeita ja sädesieniä sekä muita bakteereja. Rakennuksen alipaineisuus (ks. myös kohta Ilmanvaihto ja sen toimivuus ) voimistaa sisäänpäin suuntautuvia vuotoilmavirtauksia ja lisäksi ulkoilman tuuliolosuhteilla on suuri merkitys vuotoilmavirtauksiin. Tyypillisiä yleensä esiintyviä (ei välttämättä kyseessä olevassa kohteessa) epätiiveyskohtia, joiden kautta sisätiloihin virtaa hallitsemattomasti epäpuhdasta korvausilmaa, ovat mm:

13 13/22 lattianurkat, joissa saattaa olla betonilaatan kuivumiskutistuman seurauksena syntyneitä rakoja, joiden kautta on ilmayhteys alapohjarakenteiden lämmöneristekerrokseen ja aina maaperään saakka kattonurkat, joista höyryn-/ilmansulun epätiiveyskohdista on ilmayhteys yläpohjan lämmöneristekerroksiin ja tuuletusväliin sähköasennusrasiat ja muut LVIS-läpiviennit: epätiiviiden läpivientien kautta on ilmayhteys eri rakennusosien lämmöneristekerroksiin ikkuna- ja oviliittymät: epätiiviiden liitosten kautta on ilmayhteys ulkoseinän lämmöneristekerrokseen Havainnot rakenteiden ilmatiiveydestä Kyseessä olevan rakennuksen tapauksessa tiilimuurattujen ulkoseinien sekä paikallavalettujen väli- ja yläpohjarakenteiden ilmatiiveys on jo luonnostaan varsin hyvällä tasolla (kuva 5). Ulkoseinien kohdilla ilmavuotoreittejä esiintyy lähinnä sähkörasioiden ja muiden LVIS-läpivientien kohdilla. Lisäksi ei-kantavien muurattujen ulkoseinien halkeamien kautta on ilmayhteys lämmöneristeisiin. Tiili-villa-tiilirakenteisen ulkoseinän sisäkuori on ilmeisesti rakennettu alapohjan betonilaatan päältä lähtien. Lattiarajoissa ei siten ole systemaattisesti esiintyviä rakoja (kuva 6). Kantavien teräsbetonipilareiden kohdilla rakoja saattaa kuitenkin paikoitellen esiintyä, mihin viittaa myös se, että aikaisemmin tehdyssä homekoiratutkimuksessa homekoira oli merkinnyt pilari-lattialiittymiä. Vanhojen ikkunoiden karmiliittymien väleistä on paikoitellen ilmayhteys ulkoseinän lämmöneristeisiin (kuvat 7 ja 8). Karmivälien tiivistys on tehty kuitenkin ainakin pääosin polyuretaanivaahdolla. 2. kerroksen opettajien toimistotiloissa ikkunoita on vaihdettu ilmeisesti vuonna 2016 ja ikkunoiden karmivälit on samassa yhteydessä ilmatiivistetty lisäksi elastisella saumamassalla. Ikkunoista havaittiin myös, että niiden vesipellit ovat pääosin varsin loivia, mikä altistaa ulkoseinärakennetta vesivuodoille. Selkeitä vuotokohtia ei kuitenkaan erikseen havaittu (kuva 9). Kuva 5. Rakennuksen tiilimuurattujen ulkoseinien sekä paikallavalettujen väli- ja yläpohjarakenteiden ilmatiiveys on jo luonnostaan hyvällä tasolla. Paikallavaletuissa betonirakenteissa ei yleensä ole juuri saumoja tai muita aukkoja kuten elementtirakenteissa tai vaikka kevyemmissä puurakenteissa.

14 14/22 Kuva 6. Tiili-villa-tiilirakenteisen ulkoseinän sisäkuori on ilmeisesti rakennettu alapohjan betonilaatan päältä lähtien. Lattianurkissa ei ole tällöin systemaattisesti esiintyviä ilmarakoja. Kuva 7. Valokuva luokkahuoneen B-1-19 ikkunoiden väliosasta, jossa on polyuretaanivaahdon lisäksi käytetty karminvälin sekä ns. välikarmin tilkemateriaalina mineraalivillaa. Liitoskohdista tapahtui sisäänpäin suuntautuvaa ilmavuotoa.

15 15/22 Kuva 8. Valokuva 2. kerroksen käytävältä B-2-12 porrashuoneen B-2-11 vierestä, jossa ikkunoiden karmiväleistä tapahtui varsin runsasta sisäänpäin suuntautuvaa ilmavuotoa. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla alue, josta ilmavuotoa tapahtui eniten. Kuva 9. Ikkunoiden vesipellit ovat pääosin varsin loivia, mikä altistaa ulkoseinärakennetta vesivuodoille. Selviä vuotokohtia tai tästä aiheutuneita vaurioita ei kuitenkaan havaittu.

16 16/ Muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Kohdekäynnin yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös tiloissa esiintyviin erilaisiin sisäilman laatua heikentäviin hajuihin. Suuressa osassa luokkahuoneista sekä henkilökunnan työskentelytiloista oli aistinvaraisesti havaittavissa lievää tunkkaisuutta, joka aiheutuu huokoisesta puukuitulevystä valmistetuista kiinnityspinnoista sekä alakattolevyistä. Huokoisesta puukuitulevystä aiheutuu tunnistettavaa tunkkaista ominaishajua, minkä lisäksi ne imevät herkästi muita hajuja ympäristöstään lisäten tunkkaisuutta (kuvat 10 ja 11). 2. kerroksen varastotilassa B-2-30/B-2-28 säilytetään paljon vanhaa oppimateriaalia ja mm. täytettyjä eläimiä. Tilassa on voimakas tunkkainen haju, joka on pääosin peräisin täytetyistä eläimistä (kuva 12). Kuva 10. Huokoisesta puukuitulevystä valmistetut kiinnityspinnat aiheuttavat lievää tunkkaisuutena aistittavaa hajua. Valokuva on otettu luokkatilasta B-1-21.

17 17/22 Kuva 11. Suuressa osassa luokkatiloista on huokoisesta puukuitulevystä valmistetut alakattolevyt. Huokoinen puukuitulevy aiheuttaa lievää tunkkaisuutena aistittavaa hajua tiloihin. Kuva 12. Valokuva varastotilasta B-2-30, jossa säilytetään paljon vanhaa oppimateriaaleja sekä mm. täytettyjä eläimiä, joista aiheutuu tilaan voimakasta tunkkaista hajua.

18 4. Yhteenveto ja johtopäätökset 18/22 Tätä korjaustoimenpide-ehdotusta laadittaessa käytettävissä olleiden aiempien tutkimusraporttien sekä kohteessa tehtyjen uusien havaintojen perusteella tilat ovat sisäilmateknisesti tyydyttävässä kunnossa. Laaja-alaisia tai vakavia kosteus- ja homevaurioita ei havaittu, mutta alapohjarakenteiden tilanne on kuitenkin hieman riskialtis muovimattopäällysteiden alapuolisen betoni-/tasoitekerroksen huokosilman suhteellisen kosteuden ollessa päällysteiden ja niiden kiinnitysliimojen kestävyyden kannalta riskirajoilla. Kyse on jossain vaiheessa korjausta edellyttävästä ongelmasta tai vähintäänkin sisäilmariskistä, mutta sen todellista vaikutusta sisäilman laatuun on kuitenkin varsin vaikeata arvioida. Ainakaan toistaiseksi sisäilmassa ei ollut havaittavissa muovimatto-ongelmien aiheuttamille päästöille tyypillistä hajua. Kohteessa on vuosien 2016 ja 2017 aikana tehty homekoirakartoituksia sekä useita sisäilman laatuun liittyviä aikaisempia näytteenottoja sekä rakenteellisia tutkimuksia. Tiloissa ei ilmeisesti ole kuitenkaan esiintynyt varsinaista oireilua tai muita viitteitä sisäilman huonosta laadusta. Aikaisemmin otetuissa mikrobinäytteissä oli todettu luokkahuoneen B6 ulkoseinän lämmöneristeestä otetussa näytteessä vahva viite vauriosta. Näytetuloksissa ei mainita, mistä kohtaa lämmöneristekerrosta näyte oli otettu. Ulkoseinien mineraalivillaeristeistä ja muista huokoisista lämmöneristeistä on tiedossa, että niiden uloimmissa osissa esiintyy Suomen ilmasto-olosuhteissa lähes poikkeuksetta mikrobikasvustoa rakenteiden ikäännyttyä, minkä takia ko. rakenteiden tutkiminen näytteenottojen avulla on usein haastavaa eikä välttämättä tuo juuri lisäarvoa korjaustarpeen arviointiin. Lämmöneristeissä normaalistikin esiintyvien mikrobiepäpuhtauksien, mineraalikuitujen, pölyjen ja materiaalipäästöjen vuoksi onkin joka tapauksessa tärkeää varmistua rakenteiden ilmatiiveydestä, jotta ilmavuotojen mukana ei pääse kulkeutumaan epäpuhtauksia rakenteiden sisältä huoneilmaan. Tutkittavassa rakennuksessa käytetyistä rakenteista johtuen ilmatiiveys on lähtökohtaisesti jo kuitenkin varsin hyvällä tasolla. Paikalla valettu ylä- ja välipohja sekä muuratut ulkoseinät ovat tyypillisesti esimerkiksi puurankaisiin seiniin ja levyrakenteisiin verrattuna ilmatiiveydeltään hyviä. Kohteessa esiintyvät ja systemaattisesti toistuvat rakenteelliset ilmatiiveyspuutteet liittyvät lähinnä ikkunaliittymien tiiveyteen. Ikkunaliittymien kautta on ilmayhteys ulkoseinien lämmöneristeisiin ja ilmavuotojen mukana saattaa paikoitellen kulkeutua sisäilmaan epäpuhtauksia. Ei-kantavien ulkoseinien sisäkuoressa olevien halkeamien kautta on myös ilmayhteys ulkoseinän lämmöneristeisiin. Kantavissa rakenteissa ei halkeamia ollut näkyvissä. Ei-kantavien ulkoseinien sisäkuori on muurattu maanvaraisen alapohjalaatan päältä lähtien ja oletettavasti halkeamat ovat seurausta betonilaatan kuivumiskutistuman, käyristymisen ja osittain myös painuman yhteisvaikutuksesta. Ulkoseinän sisäkuoren ollessa muurattu alapohjalaatan päältä, ei lattianurkissa esiinny tyypillisiä betonilaatan kuivumiskutistuman aiheuttamia ilmarakoja maaperään. Pilarilattialiittymien kohdalla näitä rakoja sen sijaan esiintyy, mistä kertovat osaltaan myös koirien tekemät merkkaukset aikaisempien homekoirakartoitusten yhteydessä. Sisäilman laadun kannalta yhtenä keskeisenä tekijänä on rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä ja sen toimivuus. Kohteen ilmanvaihtojärjestelmä ei ole tehtyjen mittausten perusteella täysin suunnitelmien mukaisissa säädöissään, tosin

19 19/22 tutkimuksen aikana ilmamäärämittauksiin saattoi osaltaan vaikuttaa tuloilmasuodattimien likaisuus. Osassa luokkatiloista tuloilma ei myöskään leviä tilaan tasaisesti tuloilmalaitteiden ollessa pääosin pelkkiä seinäpuhalluslaitteita. Ilmanvaihdon osalta tilanne on kuitenkin jo parantunut aikaisemmasta käytävätiloja palvelevan uuden ilmanvaihtokoneen käyttöönoton myötä, sillä käytävätiloissa ei aikaisemmin ole ollut juurikaan ilmanvaihtoa. Luokkahuoneissa sisäilman laatua heikentävät tunkkaisena hajuna aistittavat huokoisesta puukuitulevystä valmistettujen kiinnityspintojen ja alakattolevyjen materiaalipäästöt. Lisäksi 2. kerroksen varastotiloihin aiheutuu epämiellyttävää ja tunkkaista hajua tilassa säilytettävistä täytetyistä eläimistä.