Rakennusinventoinnin keruukertomus

Transkriptio

1 Kuuden kunnan rakennuskulttuuri Janakkala, Kalvola, Kärkölä, Loppi, Nastola, Renko Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Rakennusinventoinnin keruukertomus Harviala / Osayleiskaava Toimeksianto Harvialan osayleiskaavan rakennusinventointi ja kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon sekä mahdollisten suojelutavoitteiden määrittely. Toimeksiantaja Janakkalan kunta. Työ on osa Rengon kunnan hallinnoimaa Kuuden kunnan rakennusselvitys projektia, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto sekä Lopen, Kalvolan, Janakkalan, Rengon, Kärkölän ja Nastolan kunnat. Tekijä Kuuden kunnan rakennusselvitys projektin vetäjä FM Teija Ahola. Kohdealue Harvialan osayleiskaava-alue, joka käsittää osan entistä Harvialan kartanon talouskeskusta Harvialan kylässä. Kaavan rajaus on saatu Janakkalan kunnasta. Osayleiskaava-alue rajautuu pohjoisessa ja idässä kartanokeskuksen halkaisevaan rautatiehen ja etelässä ja lännessä vesistöön. Harvialan kylä on entistä Vanajan pitäjää. Alue liitettiin Janakkalaan Kylän alueella on entinen Harvialan kartanokeskus. Harviala on maankuulu taimiviljelmistään. Osa viljelmistä kuin myös Harvialan kauppapuutarhan toimipisteenä oleva suuri kartanon navetta- ja tallirakennus sijaitsevat vireillä olevalla osayleiskaava-alueella. Alikartanon alue on osa Harvialan kartano nimistä aluekokonaisuutta, joka on luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi v Seutukaavaliiton julkaisussa Kanta-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet. Voimassa oleva seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa Katajamäen alue on merkitty taajatoimintojen alueeksi (As), jossa ympäristön peruspiirteet säilytetään. Varausperusteina esitetään: Taajamatoimintojen alue, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Katajamäen ja Alikartanon rakennusryhmät, alue soveltuisi monipuoliseksi asumisen, matkailun, vapaa-ajan ja työtoiminnan alueeksi. Katajamäen aluetta koskee ao. päämaankäyttöluokan määräysten lisäksi seuraava suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt ja rakennukset. 1

2 Kohteet Toukokuussa 2002 osayleiskaava-alueelta inventoitiin kuusi rakennusryhmää, joissa rakennuksia oli yhteensä kolmisenkymmentä. Lisäksi Harvialan kartano-alue inventointiin aluekokonaisuutena, josta osa jää kaavarajauksen sisälle. 1. Harvialan Alikartanon alue 2. Navetta (Taimikeskus), Haavisto ja muut talousrakennukset 3. Katajamäki 4. Karrintalo entinen Sikopiiri 5. Nyrkkiälä 6. Rautatierakennukset Tietojen tallennustapa ja jakelu Maastossa kerätyt kohdetiedot on tallennettu Access 2000 ohjelmapohjaiseen tietokantaan, joka on sähköisenä tallenteena Hämeen ympäristökeskukseen tietojärjestelmissä, ja tullaan projektin päätyttyä antamaan myös Janakkalan kuntaan osana lopullista kuntakohtaista inventointiaineistoa. Kartta-aineistoa varten tehdään kohdedigitointi Arcview paikkatieto-ohjelmistossa vuonna Syntynyt ESRI-shape on muunnettavissa MapInfo tiedostoksi MapInfo Professional versioon sisältyvällä muunnosohjelmalla Universal Translator (KKj 3, finnish koordinate system). Tämä rakennusinventoinnin keruukertomus toimitetaan Janakkalan kuntaan, Hämeen ympäristökeskukseen, museovirastoon ja Kanta-Hämeen liittoon. Inventointitapa ja lähdeaineisto Rakennukset on dokumentoitu paikan päällä ja kuvattu. Tietoja rakennusten käyttö- ja korjaushistoriasta on saatu haastatteluin (kiinteistön omistajat), kirjallisuudesta ja valokuvista. Lisätietoja alueen historiasta on saatu mm. vanhoista kartoista ajalta ja luvulta (epävarma ajoitus) sekä VR Yhtymä Oy:n piirustusarkistosta ja Janakkalan kunnan piirustusarkistosta. Tärkeimpiä kirjallisuuslähteitä olivat: Vanajan Kirja; Vanajan historia II; Vähäkangas, Tapio. Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset; Jutikkala, Eino, Suomen kartanot ja suurtilat III; Toikka, Harvialan historia (Harviala eilen ja tänään). Moniste; Lampinen Pekka, Harvialan taimitarha 80 vuotta. Hämeenlinna-Wanaja, s Yhteenveto Yhteenveto on tehty rakennusinventoinnin pohjalta. Tarkemmat kohdetiedot löytyvät rakennustietokannasta. Yhteenvetoon sisältyy myös asiantuntijan arvio kohteiden kulttuurihistoriallisesta arvosta sekä ehdotus suojelutavoitteista ja niiden toteuttamisesta kaavalla. Kaikkia kohteena mainittuja (ks. em. lista) rakennuksia tulee koskea seuraava yleinen suojelumääräys: Rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä ja purkamiseen tarvitaan lupa (MRL mom. ja MRA mom.). 2

3 Inventointikohde 1. Harvialan Alikartanon alue Ympäristö Niemenpää ja Harviala ovat olleet keskiajalla Kurkisuvun omistuksessa. Entisiä rälssisätereitä vuodesta 1816 hallinneiden Brusiinien aikana kartanon talouskeskus siirtyi Alikartanon alueelta ylös mäelle Yläkartanolle. Brusiinit perustivat AB Harviala Oy:n vuonna Nelisen vuotta myöhemmin (1913) omistajaksi tuli W.Rosenlew & Co, jonka rakennustuotantoa ovat Alikartanon tiilirakennukset. Harvialan pinta-ala oli tuolloin ha. Yhtiön aikana metsäpuiden taimien kasvattamisesta alkanut taimitarhaus laajeni hyöty- ja koristepuiden ja -pensaiden tuotantoon Harvialan taimitarhasta kasvoi 1950-luvulla alallaan Suomen suurin. Kunta hankki Harvialan alueen Rauma Repolalta v Koko hankitun alueen pinta-ala n. 330 ha. Alue käsitti maita radan molemmin puolin. Taimikeskus myytiin Harviala Oy:lle, Lännen Tehtaiden osakasyhtiölle v Alikartanon alue on loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa, joka rajautuu Hiidenjokeen, Helsinki- Hämeelinna rautatiehen ja Pikkujokea eli Keihäsjokea reunustavaan metsikköön. Harvialan kartanon viljelymaisemalle on luoteenomaista jo lähes 80 vuoden ajan jatkunut taimiviljely ja erityisesti puutaimien kasvatus. Harvialan rakennettu ympäristö on melko hajallaan. Kartanon talouskeskus siirtyi 1920-luvulla ns. Alikartanon alueelle, vanhoille pelloille, missä oli tuolloin enemmänkin työväen puisia asuintaloja. Alueelle rakennettiin tiilisten tuotantorakennusten lisäksi työväen- ja toimihenkilöiden asuintaloja, pääasiassa punatiilestä. Alueen halkaisevan radan varteen valmistui 1920-luvun loppupuolella Harvialan asema. Lisäksi alueella on kaksi ratavartijan asuinrakennusta mahdollisesti 1870-luvulta. Uudistiloja syntyi sotien jälkeen luvulla kartanon itäpuolelle. Mäenkumpareella Alikartanontien varressa on tiivis neljän talon rakennusryhmä. Alueelta on hävitetty mm. kauppa sekä useita puurakenteisia asuinrakennuksia. 3

4 Arvot Harvialan Alikartanon alueen vahvuutena on maisematasot; alue jakautuu selkeästi omiin eri-ikäisiin rakennettuihin alueisiin; kartanon 1920-luvun rakennustuotantoon, 1870-luvun ja 1920-luvun rautatierakennuksiin sekä jälleenrakennuskauden uudistiloihin. Rakennushistoriallista merkitystä on arkkitehtitoimiston Forsterus & Gripenberg suunnittelemilla tiilirakennuksilla sekä etenkin poikkeuksellisen suurella karjarakennuksella, jonka maisemallinen vaikuttavuus on erikoislaatuinen. Rautatierakennuksilla on merkitystä liittyen suomen vanhimpaan 1862 valmistuneeseen rautatiehen Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Lisäksi 1920-luvun asema osaltaan liittyy Harvialan kartanon historiaan. Rakennustaiteellisesti ja miljöön yhtenäisyyden kannalta tärkeitä rakennuksia ja rakennusryhmiä ei saisi purkaa ilman pakottavaa syytä. Museoviranomaisille tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen inventointikohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Ympäröivien peltojen käytössä on otettava huomioon ajallisesti ja tyylillisesti yhtenäinen tiilirakennuskanta ja etenkin tunnuskuvamaisen tiilinavetan säilyminen Alikartanontieltä (mäeltä) ja osittain Katajamäentieltä avautuvissa näkymissä. Alikartanontien ympäristö tulee tarvittaessa rakentaa alueittain julkisivuiltaan yhtenäisinä ja laadukkaina noudatellen näin olemassa olevaa vaiheittaisesta rakentamisesta muodostunutta selkeää rakennustapaa. Inventointikohde 2. Navetta, Haavisto ja muut talousrakennukset Kartta on tiettävästi 1930-luvulta. Harviala Oy:n toimisto. Kartanon talouskeskus siirtyi 1920-luvulla talousrakennusten osalta takaisin peltojen yhteyteen Alikartanolle. Kirjallisuuslähteen mukaan nykyisen Haaviston paikkeilla oli 1800-luvun alkupuolelle saakka aatelisten asuinkartano. Rosenlew rakennutti kerralla uudet tiiliset tuotantorakennukset (navetta, sikala, talli, siilo, ym.). Vuodelle 1919 päivätyt suunnitelmat laadittiin arkkitehtitoimistossa Frosterus & Gripenberg. Talousrakennusten luona on Haavisto niminen hirsirunkoinen työntekijöiden asuntola, mahdollisesti myös tältä ajalta. Kun Harvialan taimitarhasta kasvoi 1950-luvulla alallaan Suomen suurin otettiin rakennukset taimiston ja kauppapuutarhan käyttöön. Tiilirakennuksen tiloissa on tätä nykyä Suomen suurin taimien kylmävarastotila sekä asuin- ja toimistotiloja. 4

5 Ympäristö Alikartanon alue on loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa, joka rajautuu Hiidenjokeen, Helsinki- Hämeenlinna rautatiehen ja Hiidenjokeen laskevaan pieneen jokeen, jonka lähellä sijaitsee entinen kartanon talouskeskus sekä Katajamäen ja Sikopiirin tiiliset asuinrakennukset. reunustavaan metsikköön. Entisen karjarakennuksen edustalla risteää vanha läpikulkutie sekä uusi yhdystie Alikartanolta Harvialantielle. Avointa maisematilaa hallitsee suurten tiilirakennusten muodostama rakennuskompleksi. 5

6 Arvot Arkkitehtitoimiston Forsterus & Gripenberg v suunnittelema tiilinen karjarakennus edustaa luvun alun kartanoiden voimaperäistä maataloutta ja on vaikuttava massiivisen kokonsa puolesta. Se ja muut rakennusryhmän rakennuksista muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen rakennuskompleksin. Avoimessa viljelymaisemassa rakennuksen maisemallinen vaikuttavuus on erikoislaatuinen. Osana kokonaisuutta on Haavisto, puurakenteinen kämppä tyyppinen työväen asuinrakennus. Tiilirakennuksista muodostuvan rakennetun ympäristön säilyminen tulee turvata. Suuren karjarakennuksen osalta alueen käyttötarkoitusmerkinnän tulee vahvistaa rakennuksen uudiskäyttöarvoa. Rakennusten korjaus- tai muutostyöt on tehtävä muuttamatta olennaisesti julkisivujen tunnuspiirteitä (hahmo, kattomuoto, tiiliseinät, ruutujako). Mahdollisesti rakennusryhmän arvokkaimmat osat voisi rajata kaavassa. Inventointikohde 3. Katajamäki Katajamäen talot on rakennettu W. Rosenlew & Co -yhtiön omistuksessa olleen Harvialan työväen asuintaloiksi. Kussakin talossa on ollut alun perin kaksi asuntoa. Talorivin keskellä on entinen yhteinen pesutupa-, sauna- ja leipomorakennus (Frosterus, 1919) ja pihan puolella yhteinen ulkohuone- ja sikalarakennus (Frosterus, 1920). Arkkitehtitoimiston Frosterus & Gripenberg laatimat asuintalojen piirustukset on päivätty vuodelle 1919 (arbetarbostad, allekirj. Frosterus). Kunnalle Katajamäen talot tulivat maanoston myötä v Rakennukset olivat olleet pari vuosikymmentä tyhjillään. Vuonna 1995 kunta myi rakennukset. Viime vuosien korjaustöissä asuinrakennusten julkisivut on pyritty säilyttämään ennallaan. Uudet piharakennukset on rakennettu riviin vanhan talousrakennuksen jatkeeksi. 6

7 Ympäristö Katajamäen rakennukset sijaitsevat Harvialan Alikartanon viljelymaiseman lounaissyrjällä. Rakennuspaikkana on lounaaseen Hiidenjokeen viettävä rinteen ylätasanne. Tontit rajautuvat peltoihin ja tiehen. Joen länsipuolella on Niemenpää metsineen ja taimiviljelyksineen. Katajamäen itäpuolella noin 200 m päässä on kartanon suuret tiilirakennukset, nykyinen taimikeskus. Arvot Katajamäen taloryhmä muodostaa rakennustavaltaan perinteestä poikkeavan rakennuskokonaisuuden. Niin rakennusten arkkitehtuurin kuin tiiviin ja selkeän rakennustavan kannalta omaperäinen rakennusryhmä on toisaalta tyypillistä Harvialan ja Vanajan kartanoiden rakennustuotantoa ja siten tärkeä osa laajempaa kartanoiden luomaa kulttuuriympäristöä. Rakennukset ovat säilyneet pitkälti alkuperäisten rakennuspiirustuksien mukaisina. Rakennustavaltaan ympäristöstä poikkeavan neljästä asuinrakennuksesta ja kahdesta tiilisestä talousrakennuksesta muodostuvan rakennuskokonaisuuden erityisarvo tulee ottaa huomioon rakentamisessa. Maisemallista merkitystä voisi vahvistaa rakentamattomalla ranta- tai peltomaa(puisto)vyöhykkeellä. Rakennukset on kunnostettava muuttamatta olennaisesti julkisivuja (hahmo, kattomuoto, kuistit, tiiliseinät, ruutujako). Inventointikohde 4. Karrintalo entinen Sikopiiri Rosenlew rakennutti Harvialaan useita toimihenkilöiden sekä maa- ja metsätyöväen asuintaloja. Sikopiiri kuten monet muutkin Rosenlewin Harvialaan rakennuttamat toimihenkilöiden/työväen työsuhdeasunnot olivat arkkitehtitoimiston Frosterus & Gripenberg suunnittelua. Marjoniemen ja Sikopiirin talot on rakennettu tarkastajien asuintaloiksi (Inspektorsbostad; allekirjoitus G). Vuonna 1988 kunnan omistukseen siirtynyt rakennus myytiin yksityisille asumiskäyttöön Karrintalon (uusi nimi) ulkoasu on kokenut pieniä muutoksia mm. ikkunoiden osalta, mutta kokonaisilme on säilynyt entisellään. 7

8 Ympäristö Karrintalo (Sikopiiri) sijaitsee pienellä selkeästi ympäristöään korkeammalla maakummulla, joka tiettävästi on muodostunut maasta, jota on siirretty paikalle karjarakennuksen rakennuspaikalta. Tontti rajautuu jokeen, metsikköön ja alavaan pajuvaltaiseen joutomaahan. Rakennus on Alikartanon suuren karjarakennuksen lähellä ja maisemallisesti näkyvällä paikalla. Arvot Karrintalon arkkitehtuuri on perinteestä poikkeavaa, mutta toisaalta tiilirakennus on tyypillistä Harvialan ja Vanajan kartanoiden rakennustuotantoa ja siten tärkeä osa laajempaa kartanoiden luomaa kulttuuriympäristöä. Rakennus on kattoa ja ikkunoiden ruutujakoa lukuun ottamatta säilynyt alkuperäisessä asussaan. Rakennus sijaitsee taimikeskuksen lähellä muuta ympäristöä selvästi korkeammalla kumpareella. Rakennuksen osalta tulee painottaa korjausrakentamisen ensisijaisuutta sekä rakennuksen tunnuspiirteiden säilyttämistä (tiiliseinät, avokuistit, hahmo, aukotus). Alavan maan ympäröimän mäenkumpareen ja Alikartanon (navetta) välinen alue tulisi jättää rakentamatta, koska rakennukset ajallisesti ja historiallisesti muodostavat oman maisematason. Inventointikohde 5. Nyrkkiälä Nyrkkiälän tarkkaa rakennusaika ei ole tiedossa; on esitetty vuotta 1915 tai 1920-luvun alkua. Rakennus on rakennettu Harvialan työntekijöille neljän perheen asuintaloksi. Viime vuosikymmenet rakennus on ollut yhden perheen yksityisasuntona. Rakennus on säilynyt ilmeisen ennallaan. Yksi sisäänkäynti on tehty takafasadin keskiakselille jälkeenpäin. Pihapiiristä on jäljellä sementtitiilinen talousrakennus. 8

9 Ympäristö Nyrkkiälä sijaitsee Harvialan Alikartanon luoteisreunalla Hiidenjokeen laskevan joen pohjoispuolella. Pihapiiri on aivan Helsinki-Hämeenlinna radan vieressä. Radan vastakkaisella puolella on entinen ratavahdin asuinrakennus. Rakennukset ovat Alikartanon yhtenäisen viljelymaiseman ulkopuolella metsikön takana. Nyrkkiälän pihaa ympäröi puuaita. Talo on puutarhan keskellä. Radan kunnostustyöt ja tien katkaiseminen ovat muuttaneet lähiympäristön maisematilaa. Arvot Harvialan kartanon puurakenteisista työväen asuinrakennuksista 1900-luvun alkupuolelta on säilynyt ainoastaan Nyrkkiälä. Se ja ratavartijan asuintalo muodostavat pienen rakennusryhmän radan varteen. Nyrkkiälän rakennus on säilynyt peruspiirteiltään vanhassa asussaan. Kaavassa tulee painottaa korjausrakentamisen ensisijaisuutta sekä rakennuksen tunnuspiirteiden säilyttämistä (rimalaudoitus, avokuistit). Inventointikohde 6. Rautatierakennukset Helsinki-Hämeenlinna rata valmistui vv Harvialan alueen vanhimpia rakennuksia ovat Nyrkkiälän ja aseman luona sijaitsevat ratavartijan asuinrakennukset vuodelta 1874 (tai aikaisemmin). Ratavartijoiden asuntoja rakennettiin ratojen varteen 1800-luvulla jopa 2-4 km:n välein. Tästä huolimatta niitä ei enää juurikaan ole säilynyt. Harvialaan rakennettiin asemarakennus 1920-luvulla Thure Hellströmin suunnittelemassa tyyppiasemarakennuksessa oli alun perin odotussali, toimistohuoneet ja asemapäällikön asunto sekä yleistilat. Alakertaan kunnostettiin tilat postille v Aseman läheltä on purettu Harvialan kaupparakennus. 9

10 Ympäristö Arvot Harvialan asema-alue sijaitsee ns. Ali- ja Ylikartanon välissä. Asema-alueelta suoraan Ylikartanolle kulkenut tie radan yli on katkaistu. Uusi tielinjaus kulkee asema-alueen länsipuolelta radan alitse. Rata-aluetta on korotettu ja levennetty. Aseman ja radan välissä on metalliverkkoaita. Asemarakennus on osittain vanhan sekapuumetsikön suojassa, mutta kaksi muuta asuinrakennusta näkyvät Alikartanon peltoaukealle. Aseman ympärillä on säilynyt piharakennuksia sekä ratavartijan asuintalo. Pohjoisempana sijaitsevan toisen ratavartijan pihapiirissä on asuintalon lisäksi liiteri ja sauna. Pihapiiri on Alikartanon viljelyaukean ulkopuolella. Harvialan asema ja ratavartijoiden asuinrakennukset edustavat rautateiden tyyppirakentamista luvulla ja 1920-luvulla. Peruspiirteiltään samanlaisten 1800-luvun ratavartijoiden asuinrakennukset ovat häviämässä olevaa Suomen rautateiden rakennusperinnettä. Harvialan aseman jääminen pois valtakunnallisesti arvokkaiden rautatiealueiden suojelusopimuksen piiristä ei vähennä sen kulttuurihistoriallista arvoa. Niin aseman, piharakennusten (liiteri, sauna) ja ratavartijoiden rakennukset ovat säilyneet pitkälti alkuperäisessä asussaan. Asema ja ratavartijoiden asuinrakennukset tulee säilyttää. Rakennusten kohdalla tulee painottaa korjausrakentamisen ensisijaisuutta ja tunnuspiirteiden säilyttämistä (vuorilaudoitus, ikkunoiden ruutujako, aukotus, kattolinja). Teija Ahola, FM Kuuden kunnan rakennusselvitys projekti,