SELVÄ SUUNTA SUUNTANA SELVÄSTI PAREMPI ELÄKEIKÄ. Ohjaajan käsikirja

Transkriptio

1 SELVÄ SUUNTA SUUNTANA SELVÄSTI PAREMPI ELÄKEIKÄ Ohjaajan käsikirja

2 2 Sisällysluettelo Ryhmäohjaajalle 3 Selvä suunta ryhmän tausta-ajatuksia 8 Toisin kuin ennen (runo) 12 Hilkka-mummin mietteitä 13 Hyvinvointi muutoksessa 14 Ryhmäkerran ohjelma 20 Runo ystävyydestä 30 Sosiaaliset suhteet ja sosiaaliset taidot 31 Ryhmäkerran ohjelma 38 Mielekäs tekeminen 45 Ryhmäkerran ohjelma 50 Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys 53 Ryhmäkerran ohjelma 1 61 Ryhmäkerran ohjelma 2 63 Ravitsemus 70 Ryhmäkerran ohjelma 78 Alkoholi ja lääkkeet 81 Ryhmäkerran ohjelma 92 Fyysinen aktiivisuus ja liikunta 97 Ryhmäkerran ohjelma 104 Rentoutuminen ja uni 107 Ryhmäkerran ohjelma 113 Seksuaalisuus 116 Ryhmäkerran ohjelma 125 Muisti ja aivojen huoltaminen ikääntyessä 130 Ryhmäkerran ohjelma 136 Talouden suunnittelu 138 Ryhmäkerran ohjelma 144 Viimeinen ryhmäkerta 148 Ideoita ryhmäkerran aloittamiseen ja lopettamiseen 151

3 3 Ryhmäohjaajalle Ihminen elää niin sanottua kolmatta ikää jäädessään eläkkeelle. Tämä ikä on luontevinta aikaa etsiä itselleen uusia toimintamuotoja työn tilalle esimerkiksi opiskelun ja eläkeläistoiminnan tai vapaaehtoistyön kautta. Kolmannen iän aikana korostuu yksilön sosiaalinen aktiivisuus, oman elämän hallinta ja itsensä toteuttaminen. Eläkkeelle jääminen voi tuoda elämään paljon mahdollisuuksia. Tästä elämänvaiheesta nauttiminen edellyttää useimmiten aktiivisuutta. Kaikilla ei kuitenkaan ole resursseja hyvän eläköitymisen toteutumiselle, jolloin eläkkeelle jääminen voi tuoda seniorin elämään myös paljon riskejä. Näitä riskejä voivat olla päihteet, yksinäisyys, sairaudet, huono taloudellinen tilanne, turhautuminen ja pitkästyminen. Riskit saattavat tuoda tullessaan ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja alentaa seniorin toimintakykyä sekä elämänhallintaa. Avioerot ja vähentyneet sosiaaliset suhteet lisäävät seniorien yksinäisyyttä ja tämän myötä myös mm. mielenterveysongelmia. Tämä ryhmäohjaajan käsikirja on syntynyt Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja osin Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Selvä suunta hankkeessa vuosina Hankkeen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä eläkkeelle jäävien tai hiljattain eläkkeelle jääneiden mielenterveys- ja päihdeongelmia. Käsillä oleva hyvinvointia laajasti käsittelevä ohjaajan käsikirja on yksi työväline, jonka avulla tähän päämäärään voidaan pyrkiä. Ryhmäkertojen teemat on valittu ja ryhmäkertojen sisältöä on kehitetty yhdessä eri-ikäisten eläkeläisten kanssa. Eläkkeelle jäämistä suunnittelevista tai juuri eläkkeelle jääneistä käytetään monia eri nimityksiä. Puhutaan ikäihmisistä, ikääntyneistä, kultaisesta iästä, harmaa-

4 4 hapsista, kolmannesta iästä, iltaruskon vuosista, senioreista tai seniori-ikäisistä. Tässä käsikirjassa heistä käytetään pääasiassa nimityksiä eläkeikäinen ja ikääntyvä. Käsikirja on tarkoitettu tueksi ammattilaisille tai vertaisohjaajille. Oletuksena on, että ohjaajalla on halussa perustiedot ja taidot liittyen ryhmädynamiikkaan ja ryhmän ohjaamiseen. Käsikirjassa mukana on kaikkiaan 11 teemaa. Teemat ovat hyvinvointi kokonaisuutena, sosiaaliset suhteet, mielekäs tekeminen, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys, ravitsemus, alkoholin ja lääkkeiden käyttö, liikunta, seksuaalisuus, muisti, rentoutuminen ja uni sekä talouden suunnittelu. Ohjaajana voit ryhmäläisten tarpeiden ja toiveiden mukaan valita, mitkä teemat otatte esille. Teemojen järjestyksen voit myös itse päättää, mutta hyvinvointi-teema on suunniteltu johdannoksi muille teemoille. Ohjelma toimii parhaiten, mikäli samat ryhmäläiset osallistuvat eri ryhmäkerroille eli ryhmä on suljettu. Tällöin ryhmän luottamus ja kiinteys lisääntyvät, mikä edesauttaa ryhmäläisten vapautumista keskustelemaan itselle tärkeistä asioista. Käsikirjassa on koottuna eri teemojen yhteyteen ehdotuksia ryhmäkerran ohjelmasta. Ohjaajana voit valita ne sisällöt ja tehtävät, mitä katsot ryhmällesi parhaiten soveltuviksi. Samoin voit tarpeen mukaan käyttää haluamasi määrän ryhmäkertoja kunkin teeman käsittelyyn. Lähtökohtana käsikirjaa kootessa on ollut, että yksi ryhmäkerta on kestoltaan noin kaksi tuntia. Keskustelulle ja tehtävien tekemiselle on syytä varata reilusti aikaa. Kunkin teeman alussa on tutkittua tietoa aiheesta. Se on tarkoitettu nimenomaan sinun, ohjaajan, tueksi. Tästä tiedosta voit poimia haluamasi osan ryhmäläisten käyttöön. Teoriaosan lopussa olevasta luettelosta löydät kirjoja ja nettilinkkejä, joista voit hakea lisätietoa itsellesi ja ryhmäläisille.

5 5 Ryhmätapaaminen voi olla hyvä aloittaa jollain virittävällä harjoituksella tai tehtävällä. Vastaavasti ryhmätapaamisen voi lopettaa rentouttavaan harjoitukseen tai tunnelmien kokoamiseen. Tämän kansion lopussa on koottuna joitain aloittamiseen ja lopettamiseen liittyviä tehtäviä sekä ideoita viimeiselle ryhmäkerralle. Käsikirjassa kulkevat mukana kuvitteelliset Matti ja Maija, joiden avulla hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teemoja voi ryhmässä käsitellä yleisellä tasolla. Tämä voi helpottaa keskustelua ensimmäisillä ryhmäkerroilla, jolloin ryhmäläiset eivät vielä ole tuttuja keskenään. Kuvitteelliset henkilöt voivat myös edesauttaa aiheen käsittelyä hyvin henkilökohtaiseksi koettujen teemojen yhteydessä. Halutessasi voit ottaa käyttöön 10-vuotiaan Idan piirtämät kuvat Matista (sivu 7) ja Maijasta (sivu 6). Näiden kuvien tilalla voi käyttää myös lehdistä leikattuja kuvia.

6 6

7 7

8 8 Selvä suunta ryhmän tausta-ajatuksia Ryhmäkertojen sisällön laadintaa on ohjannut kaksi ajatusmallia. Ensinnäkin taustalla on usko siihen, että ihminen voi vaikuttaa elämäänsä ja hyvinvointiinsa säätelemällä omia ajatuksiaan (kognitiivinen lähestymistapa). Toisena lähtökohtana on tarinoiden merkitys oman elämäntilanteen peilinä ja identiteetin rakentamisen tukena. Kognitiivinen lähestymistapa Kognitiivinen lähestymistapa perustuu tietoon siitä, että ajattelutoiminnot sekä tunteet ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen joko lisäämällä tai vähentämällä energiaa sekä motivaatiota. Ajatukset ohjaavat toimintaa, havainnointia ja valintoja sekä vaikuttavat mielialaan ja toimintakykyyn. Esimerkiksi negatiiviset ja vääristyneet ajatukset itsestä tai muista pitävät usein yllä kielteisiä tunteita, estävät osallistumasta erilaisiin toimintoihin ja haittaavat tavoitteiden saavuttamista. Haitallisia tapoja ajatella voivat olla liioittelevat, jäykät, yliyleistävät, epärealistiset, syyllistävät, pessimistiset ja mustavalkoiset ajattelutavat. Tunnistamalla haitalliset ajattelutavat voi omaa käyttämistä muuttaa. Tuhoavat ajatukset voi korvata rakentavilla, tarpeettomat tarpeellisilla sekä kielteiset myönteisillä. Kognitiivista lähestymistapaa hyödynnettäessä uskotaan ihmisen omaan kykyyn ratkaista oman elämän asiat. Omia ja toisten ajatusmalleja tarkastelemalla ja näkökulmia tietoisesti muuttamalla voi löytää uudenlaisia tapoja asioiden käsittelemiseen. Muutokset ajattelutavassa heijastavat usein mielialaan. Positiivinen mieliala auttaa pitämään yllä sosiaalisia kontakteja sekä osallistumaan itselle mielekkääseen toimintaan. Aktiivisuus ja osallistuminen taas vahvistavat ja pitävät yl-

9 9 lä myönteistä mielialaa. Lisäksi tarkoituksena on löytää keinoja, joilla selvitään vaikeista tilanteista. Keskeisiä ovat muutokselle asetettavat, konkreettiset tavoitteet ja niiden saavuttamisen seuraaminen. Selvä suunta ryhmässä pyydetäänkin ryhmäläisiä asettamaan konkreettisia tavoitteita itselleen. Myös tiedolla on keskeinen osuus ajattelun ja käyttäytymisen muutoksessa. Siksi tähän ohjaajan käsikirjaan on koottu teoreettista tietoa eri aiheista, jota ryhmäläiset voivat täydentää omilla kertomuksillaan. Erilaiset harjoitukset, väli- ja kotitehtävät konkretisoivat muutostarvetta sekä kasvattavat motivaatiota saavuttaa muutos asetettujen tavoitteiden mukaan. Tarinallisuus Tarinallisuus tukee kognitiivista lähestymistapaa, sillä tarinoiden kautta ajatukset, tunteet ja käyttäytymismallit tulevat näkyviksi. Tarinoissa voidaan nähdä kaksi tasoa. Ensinnäkin kullakin henkilöllä oma menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta koostuva elämäntarina. Toiseksi elämä koostuu pienistä tarinoista, jotka konkretisoivat tiettyjä näkökulmia tai tapahtumia ja muokkaavat käsitystä siitä, keitä me olemme. Tarinallisuus korostaa sitä, että ihminen on aina oman elämänsä päähenkilö. Hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan tarinaansa nyt ja tulevaisuudessa. Eläkkeelle jääminen on eräs suuri elämänmuutos. Usein elämänmuutoksen kohdatessaan ihminen pohtii omaa sisäistä tarinaansa, jolloin hänen aikaisempi elämää ohjannut tarinansa voi muuttua. Tämän vuoksi on etsittävä uusi tarina ohjaamaan elämää. Vaihtoehtoiset tarinat ovat tarinoita, joissa on uudenlaisia toimintatapoja, niissä korostuvat uudet voimavarat, suunnitelmat, kokeilut, näkemykset ja taidot. Elämästä pyritään löytämään sellaisia kokemuksia, joihin ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota. Tarinallisuuden kautta pyritään löytämään uusia ja toivoa tuovia elämäntarinoita. Tarinoiden jatkuvuus on tärkeä ja toivoa tuo-

10 10 va asia. Selvä suunta ryhmä erilaine teemoineen voi olla auttaa ryhmäläisiä muokkaamaan omaa elämäntarinaasa uuteen suuntaan. Selvä suunta ryhmän ohjelmaan on liitetty myös haastattelemalla saatuja tai kirjallisuudesta poimittuja tarinoita ja mukana on tehtäviä, joissa ryhmäläiset voivat tarinoida elämästään. Tarinat ovat osa kulttuuria ja niissä erilaisia elämäntapahtumia yhdistellään merkityksellisiksi ja ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Tarinat syntyvät aina sen yhteisön ja kulttuurin mukaan, missä ihminen on kasvanut. Siksi eri sukupolvien tarinat eroavat toisistaan. Tarinaa kerrottaessa omaan elämään liittyvät asia tulee ulkoistettua, siirrettyä itse ulkopuolelle, jolloin sitä on helpompi tarkastella. Sisäisen tarinan ulkoistaminen, antaa ihmiselle mahdollisuuden, ottaa etäisyyttä tarinaansa ja muokata sitä yhdessä muiden kanssa. Ryhmässä tarinoiden kertominen voi lisätä yhteisöllisyyttä. Tarinoiden avulla on mahdollisuus ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, käyttäytymistä, arvoja ja toiveita. Ryhmäläisten samankaltainen tausta ja elämäntilanne heijastuu tarinoissa, joita on näin helppo ymmärtää. Toisilta kuultujen tarinoiden kautta ihmisen usko selviytyä muutoksesta lisääntyy. Lähteet: Bardy, M. & Känkänen, P Omat ja muiden tarinat. Ihmisyyttä vaalimassa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hänninen, V Sisäinen tarina, elämä ja muutos. 5. painos. Tampere: Tampereen yliopisto. Hänninen, V. & Valkonen, J Tarinat, sairaudet ja kuntoutuminen. Teoksessa: Hänninen, V. & Valkonen, J. (Toim.) Kunnon tarinoita. Tarinallinen näkökulma kuntoutukseen. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 59/1998, Katajainen, A Kokemuksia ratkaisukeskeisistä narratiivisista keinoista. Teoksessa: Hänninen, V. & Valkonen, J. (Toim.) Kunnon tarinoita. Tarinallinen näkökulma kuntoutukseen. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 59/1998,

11 11 Koffert, T. & Kuusi, K Depressiokoulu. Opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Työkirja. 6. painos. Helsinki: Mielenterveyden koulutuskeskus/ Suomen mielenterveysseura. Korhonen, M Oma elämäntarina itseymmärryksen välineenä. Teoksessa: Onnismaa, J.; Pasanen, H. & Spangar, T. (Toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS- Kustannus, Linnossuo, O Narratiivisuus ja elämänkaarikirjoittaminen. Teoksessa: Kuukasjärvi, A.; Linnossuo, O. & Sutinen, J. (Toim.) Taidetyöskentely arjen näyttämöillä. Teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 53. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, Mäkisalo-Ropponen, M Tarinat työn tukena. Helsinki:Tammi. Pietikäinen, A Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. 1-3 painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Rantanen, J Tunteella! Voimaa tekemiseen. Helsinki: Talentum Media.

12 12 Toisin kuin ennen Kaikki on kauempana kuin ennen. Kadunkulmaan on kaksi kertaa pidempi matka ja olen huomannut, että sinne on lisätty kukkula. En enää juokse linja-auton perässä. Se lähtee nopeammin kuin ennen. Tuntuu siltä, että portaita tehdään jyrkemmiksi kuin ennen vanhaan, ja oletko huomannut miten pientä tekstiä nykyisin käytetään sanomalehdissä. Ei kannata pyytää ketään lukemaan ääneen. Kaikki puhuvat niin hiljaisella äänellä, että tuskin kuulen heitä. Vaatteiden materiaali on niin kippanaa nykyisin varsinkin vyötäröstä. On melkein mahdotonta ylettyä kengännauhoihin - enkä tiedä miksi. Jopa ihmisetkin ovat muuttuneet. He ovat niin paljon nuorempia kuin ennen, kun olin heidän ikäisensä ja toisaalta taas ikäiseni ihmiset ovat niin paljon vanhempia kuin minä. Tapasin entisen koulutoverini tässä eräänä päivänä. Hän on vanhentunut niin tavattomasti, ettei hän edes tuntenut minua. Ajattelin tuota ihmisparkaa kammatessani tänä aamuna tukkaani ja kammatessani katsoin kuvaani peilistä. - Ajatella, eivät ne osaa enää tehdä edes kunnon peilejä. - Tuntematon -

13 13 Hilkka-mummin mietteitä Valmistaudu henkisesti jo etukäteen eläkkeelle jäämiseen. Nauti vapauden ajatuksesta ja tunteesta, että saat aamuisin nukkua niin kauan kuin itse haluat. Ei herätyksiä eikä aamukiireitä. Voit tehdä kaikkea sitä, mitä haluaisit eikä ennen aika riittänyt. Hanki uusia harrastuksia ellei sinulla ole ennestään. Vaali ystävyyssuhteita. Ystävät ovat ihmiselle suuri aarre ja voimavara. Hoida terveyttäsi ja pidä huoli terveellisestä ravinnosta. Liiku ja ulkoile, sillä ne hoitavat sielua ja kehoa. Muista hymy ja huumori. Jokaiselle tulee kremppoja ja masennustakin joskus, mutta yritä opettaa itsesi katselemaan tätä ihmisen viimeistä neljännestä kirkkaiden silmälasien läpi silloin maailmakin näyttää niin valoisalta ja mukavalta.

14 14 Hyvinvointi muutoksessa Mitä on hyvinvointi? Vanheneminen on itsessään elämänmittainen, huikea ja seikkailurikas tehtävä. Seikkailuun on kuitenkin syytä valmistautua ja siksi on tärkeää tutkiskella omaa hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä eläkkeelle jäännin yhteydessä. Perinteisesti hyvinvoinnilla on nähty olevan kolme ulottuvuutta: terveys, subjektiivinen eli oma kokemus hyvinvoinnista sekä objektiivinen eli materiaalinen hyvinvointi. Subjektiiviselta kannalta hyvinvointi ja onnellisuus on usein rinnastettu toisiinsa. Rinnastus lienee luonnollinen, sillä onhan hyvinvoinnissa perimmiltään kysymys siitä, mikä on oma käsitys hyvästä elämästä. Hyvä elämä on ollut filosofien kiinnostuksen kohde jo vuosituhansia. Bertrand Russell esimerkiksi ( ) on todennut, että mitä useammasta asiasta ihminen on kiinnostunut, sitä enemmän hänellä on aihetta onnellisuuteen ja siis hyvinvointiin. Lisäksi työ, joka estää pitkästymistä ja antaa onnistumisen mahdollisuuksia sekä tarkoituksen tunnetta voi tuoda onnellisuutta. Onnellisuus ei kuitenkaan putoa Russelin mukaan syliimme kuin kypsä hedelmä vaan vaatii ponnisteluja ja kovaa työtä. John Rawls ( ) onkin todennut, että ihmisen onnellisuus on riippuvainen siitä, miten hyvin hän menestyy suunnitelmiensa toteuttamisessa. Samoilla linjoilla on James Griffin (1986), jonka mukaan hyvinvointia on sellaisten järkevien halujen tyydyttäminen, jotka liittyvät ihmisen omiin elämäntavoitteisiin. Nämä kaksi viimeistä näkökulmaa voitaneen tulkita niin, että ihminen on onnellinen kun hän voi elää arvojensa mukaista elämää. Sosiaalisuus, tasapainoisuus, miellyttävyys ja vastuullisuus ovat persoonallisuudenpiirteitä, jotka liitetään onnelliseen ihmiseen. Samoin myönteinen itsearviointi, optimismi, elämänhallinta ja toiveikkuus kuvaavat onnellista ihmistä. Sen sijaan pienet tulot ja kehnot elinolot vähentävät onnellisuuden kokemusta. Myös alkoho-

15 15 liongelma, lapsuudessa ja nuoruudessa sekä aikuisiässä koetut vääryydet ovat merkittäviä onnellisuusvarkaita. Subjektiivista hyvinvointia on luonnehdittu mielentilaksi, jossa positiivinen asenne ja tyytyväisyys omaan elämään vaikuttavat hyvinvoinnin kokemusta vahvistavasti. Subjektiivisen hyvinvoinnin tutkija Barbara Fredrickson on liittänyt ihmisen hyvinvoinnin kokemuksen tunteeseen elämän tarkoituksesta. Silloin tietää, miksi aamulla nousta ylös sängystä: tehdäkseen päivästä ja omasta elämästä arvokkaan. Jokainen ihminen on yksilö, jolla on omat ainutlaatuiset kokemukset ja elämän kaaren aikana syntyneet arvot. Amartya Sen puhuu inhimillisestä kyvykkyydestä, jonka mukaan ihmisellä tulee olla vapaus omaa elämäänsä koskevien valintojen tekemiseen. Kyvykkyys viittaa siihen, että ihmisellä on mahdollisuus elää arvojensa mukaista elämää ja tehdä sellaisia valintoja, jotka vaikuttavat siihen. Hyvinvoinnin kokemus on kullekin hyvin yksilöllinen. Usein hyvinvointiin liittyvät ihmissuhteet, työ ja / tai mielekäs toiminta, terveys sekä ravinto ja liikunta. Objektiivisen hyvinvoinnin tekijät ovat ihmisestä itsestään riippumattomia. Niistä käytetään usein myös käsitettä materiaalinen hyvinvointi, jolla tarkoitetaan elinoloja ja toimeentuloa. Yhteiskunnallisilla tekijöillä kuten esimerkiksi poliittisilla ohjelmilla on vaikutusta siihen, mitkä asiat ovat valtiovallan kehittämisen kohteena ja saavat siis rahallista tukea. Keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä seniorille ovat tunne oman elämänsä hallinnasta ja aktiivisuus eli osallistuminen. Oman elämän hallintaan liittyy mm. oman talouden suunnittelu, kunnosta huolehtiminen, itsensä kehittäminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Osallistumisen kautta eläkeikäinen henkilö pysyy aktiivisena kansalaisena, joka tuntee omat oikeutensa ja osaa vaikuttaa ympäristöönsä ja omiin asioihinsa. Osallistuminen on usein kodin ulkopuolista aktiivisuutta, kuten vapaaehtoistoimintaa, kerhoja, kulttuuritapahtumia tai esimerkiksi lastenlasten hoitoa. Työelämän jo taakseen jättäneelle on tärkeää kokea olevansa vielä hyödyllinen ja tarpeellinen.

16 16 Tärkeä tekijä hyvinvoinnille on myös turvallisuuden tunne, joka koostuu turvallisesta kodista, läheisistä ihmisistä ja riittävästä taloudellisesta toimeentulosta sekä ajatuksesta, ettei ole yksin vaikeimpinakaan hetkinä. Hyvä elämänlaatu koostuu kaikkien hyvinvoinnin osa-alueiden yhteisvaikutuksesta. Tärkeää on löytää itselleen uusi mielekäs päivärytmi ja ennen kaikkea oppia nauttimaan eläkkeen tuomasta kiireettömyydestä ja vapaudesta. Hyvinvointia voidaan tarkastella myös Maslowin tarvehierarkian avulla. Ihminen pohtii luonnostaan tarpeisiinsa liittyviä kysymyksiä ja määrittää näin kokonaiskuvaa hyvinvoinnistaan. Hyvinvointi koostuu kaikkien tarvealueiden riittävästä tyydytyksestä: Perustarpeet: Mistä saan elantoni? Riittävätkö rahat? Miten pysyn terveenä? Turvallisuus: Mistä ja keneltä saan suojaa? Miten turvaan tulevaisuuden? Liittyminen: Mihin kuulun? Saanko rakkautta? Mikä on vastuuni? Arvostus: Olenko arvokas? Miten suhteudun puutteisiini ja iän mukana tuomiin muutoksiin? Itsensä toteuttaminen: Kuka tai mikä olen? Miten tulen onnelliseksi? Tietäminen: Mikä on elämän tarkoitus? Mitkä seikat tekevät elämästäni mielekkään? Mitä tapahtuu elämän jälkeen? Hyvinvoinnin eri osa-alueet Fyysinen hyvinvointi on tärkeä osa toimintakykyä. Ikääntymisen myötä tapahtuviin muutoksiin voi osaltaan vaikuttaa terveellisten elintapojen, liikunnan ja ravinnon avulla. Liikunnassa on tärkeää monipuolisuus ja säännöllisyys, sillä liikunnan hyödyt eivät varastoidu. Fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa on hyvä muistaa, että kuntoliikunta ei ole ainoa keino kunnon ylläpitämiseksi, vaan myös hyötyliikunnalla voidaan vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn säilymiseen. Liikunnan lisäksi myös ravitsemuksella on suuri merkitys fyysisen terveyden ylläpitämisessä. Liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutukset täydentävät toisiaan. Aivan

17 17 kuten liikunnassa myös ravitsemuksessa huomiota tulisi kiinnittää säännöllisyyteen sekä monipuolisuuteen. Vanheneminen ei sinänsä aiheuta mielenterveysongelmia, mutta siihen liittyy psyykkisen hyvinvoinnin kannalta haasteita, joita vanheneva ihminen joutuu kohtaamaan. Mikäli ikääntymisen ja eläköitymisen mukanaan tuomat muutokset tuntuvat liian suurilta, ne voivat johtaa esimerkiksi masennukseen tai muihin mielenterveyteen liittyviin ongelmiin. Psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueita ovat mm. kohtalaisen hyvä ja tasainen mieliala, elämänhallinta, kokemus elämän merkityksellisyydestä ja kyky nauttia elämästä. Myönteinen elämänasenne, terve omanarvontunto ja huumori ovat tärkeitä henkisten voimavarojen lähteitä. Vaikka vanheneminen ja sairaudet jarruttavat elämää, on hyvä osata asennoitua toimimaan omien mahdollisuuksien ja rajojen puitteissa. On hyvä muistaa olla itselleen riittävän armollinen ja hyväksyvä. Sosiaalinen hyvinvointi syntyy fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haasteiden ja vahvuuksien tasapainosta. Ihminen on luonnostaan sosiaalinen ja tarvitsee ympärilleen toisia ihmisiä, läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Eläkeikäisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat sosiaaliset suhteet ja niiden antama tuki, sekä sosiaalinen aktiivisuus eli osallistuminen. Sosiaaliset verkostot helpottavat eläkeläistä selviytymään erilaisista elämänmuutoksista. Toisaalta sosiaalisten verkostojen puute kasvattaa riskiä syrjäytymiseen ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten päihteiden käyttöön. Sosiaalinen hyvinvointi voi pienentää esimerkiksi riskiä sairastua masennukseen tai dementiaan, laitoshoitoon joutumista ja aivojen hyvinvoinnin heikkenemistä. Taloudellinen hyvinvointi ja sen puute vaikuttavat kaikkiin hyvinvointialueisiin, ja on otettava huomioon kaikissa elämätilanteissa. Eläkkeelle siirtyessä taloudellinen hyvinvointi voi muuttua, koska tulot laskevat. Tulojen lasku koetaan suuri-

18 18 pana riskitekijänä. Ennen eläkkeelle siirtymistä kannattaa arvioida ja miettiä omaa toimeentuloaan ja miten tuleva taloudellinen muutos vaikuttaa esimerkiksi asumiseen ja elinkustannuksiin. Suomalainen hyvinvointi tutkimuksen mukaan suomalaisten elämänlaatu, jota pidetään hyvinvoinnin synonyyminä, säilyy pääsääntöisesti korkeana myöhäiseen ikään saakka vaikka sen kaikilla ulottuvuuksilla tapahtuu selvää heikentymistä iän myötä. Eniten heikkenemistä tapahtuu fyysisellä ja psyykkisellä alueella, mutta vähemmän sosiaalisella alueella. Riittävä tarmo arjesta selviytymiseen, hyvä liikuntakyky ja keskittymiskyky osoittautuivat tärkeiksi elämänlaadun osatekijöiksi, erityisesti vuotiailla. Tutkimusten mukaan kustannusvaikuttavia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tapoja ovat mm. varhainen toimintakyvyn ongelmiin puuttuminen, liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukeminen sekä fyysistä toimintakykyä ja aivojen hyvinvointia tukeva toiminta. Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvinvoinnin kannalta on tärkeää pohtia, millaisia asioita itse kunkin hyvään elämään kuuluu ja mitkä asiat lisäävät tai vähentävät onnellisuutta. Ne vaikuttavat paljon siihen, millaiseksi kokee itsensä ja elämänsä. On siis hyvä muistaa suhtautua itseensä ja ikäänsä arvostavasti sekä osata hyödyntää omia henkisiä voimavarojaan. Terveydestä huolehtiminen, riittävä liikunta ja tasapainoinen ruokavalio sekä mielekäs tekeminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin edistämisen keinoja kohtuullista herkuttelua ja hemmottelua. Lähteet ja kirjallisuutta Aalto, R Liikkeelle: Hyvänolon opas senioreille. WSOY: Saarijärvi. Haarni, I Kolmas elämä, aktiiviset eläkeläiset kaupungissa. Helsinki: Gaudeamus. Ihalainen, J. & Kettunen, T Turvaverkko vai trampoliini. Helsinki: WSOY.

19 19 Lyyra, T.; Pikkarainen, A. & Tiikkainen, P Vanheneminen ja terveys. Helsinki: Edita. Mattila, A Hyvinvointi (Well-beeing). Viitattu Moisio, P.; Karvonen, S.; Simpura, J. & Heikkilä, M Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Stakes. Ojanen, M Hyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja. Sen, A Editorial: Human capital and human capability. World Development vol. 25, No.12, Senioritutkimus, Tutkimusraportti Kesäkuu Finanssialan keskusliitto. Viitattu Vaarama, M.; Silander, E.; Luoma, M-L. & Meriläinen, S Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen. Teoksessa Vaarama, M.; Moisio, P. & Karvonen, S. (toim.) Suomalainen hyvinvointi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

20 20 Ryhmäkerran ohjelma HYVINVOINTI MUUTOKSESSA TÄMÄN RYHMÄKERRAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ RYHMÄLÄISET - tutustuvat toisiinsa ja ryhmän sääntöihin - alkavat pohtia omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia hyvinvoinnin riskejä - tunnistavat omia voimavarojaan ja keinoja niiden ylläpitämiseen Tutustuminen ja orientoituminen Kukin ryhmäläinen kirjoittaa tarralapulle yhden myönteisen asian joka kuvaa itseä (minä), yhden asian joka kuvaa itselle tärkeää toimintaa ja yhden omaa ympäristöä kuvaavan asian. Pöydälle tai seinälle voi kiinnittää näkyviin paperit minää, ympäristöä ja toimintaa varten. Kukin ryhmäläinen kertoo nimensä, kiinnittää tarralaput paperiin ja kertoo niiden avulla itsestään ja itselle tärkeistä asioista. Muut ryhmäläiset voivat kysellä asioista tarkemmin. Keskustelu: Mitä laput kertovat hyvinvoinnista ja onnellisuudesta? Mitä ryhmäläisiä yhdistäviä tekijöitä lapuista löytyi? Ryhmäohjelman esittely ja säännöt Ryhmän tavoitteena on auttaa ryhmäläisiä löytämään keinoja pitää yllä ja parantaa omaa hyvinvointiaan. Teemoina ovat hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, mielekäs toiminta, liikunta, ravitsemus, alkoholin ja lääkkeiden käyttö, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys, rentoutuminen ja uni, muisti, seksuaalisuus ja talouden suunnittelu. Onko ryhmäläisillä toiveita sisällön tai jonkun muun asian suhteen? Yhdessä sovitaan säännöt ryhmälle. Esimerkiksi: - ryhmä on luottamuksellinen; ryhmässä kuultuja henkilökohtaisia asioita ei puhuta ryhmän ulkopuolella

21 21 - kannustetaan kaikkia ryhmäläisiä ja kunnioitetaan kunkin mielipiteitä, ei keskeytetä toisten puhetta - puhuminen ja tehtävien tekeminen on aina vapaaehtoista Tarina, jota eläkkeellä oleva pariskunta kertoo: Me olemme sodanjälkeisen ajan kasvatteja, olemme aina olleet suorittajia, työihmisiä kuten tyttäremme sanoi. Ahkeruudesta on ollut kyllä hyötyä, mutta tuntuu että jotain on myös jäänyt puuttumaan, rentoutta, nauttimista ja vapautta. Olemme osanneet motivoida itseämme työhön ja sen sisältöön ja pitäneet sitä tärkeänä, mutta myös velvollisuudentunne on ollut vahva. Aila kertoo, että kuusi vuotta sitten hän oli väsynyt monesta syystä ja otti osaaikavapaata. Silloin mietin asioita ja opettelin sitä että ihmisellä on muutakin arvoa kuin suoritusarvo. Opettelin iloitsemaan yksinkin luonnosta, lintujen seurasta lintulaudalla, auringonlaskun upeudesta, aamun kirkkaudesta. Aiemmin tuntui, että on sääli jos joku muukin ei sitä kauneutta ole näkemässä. Näenhän minä, minäkin olen tärkeä, oli oppiaineeni. Se mielenmuutos auttaa nyt, kun työelämä on takanapäin. Tunnen muuttuneeni, olemisella on oma arvonsa. En tunne, että tuo puuhastelu on suorittamista, se on aika mukavaa. Nyt on tärkeätä, että tekisin ensisijaisesti sellaista, mistä oikeasti pidän. Viime viikkoina meillä on ollut monenlaista menoa ja liikkumista, kotimaan matkoja ja Reijolla vähän entisen työn tehtäviäkin. Reijo kertoo seuraavaa: Edelleen tuntuu, että asiat ovat hyvässä muistissa, palaavat tarvittaessa käyttöön ja että minulla olisi vielä antamistakin ainakin aloitteleville työntekijöille. Työ tuntuu kuitenkin jo menneeltä ja haluan keskittyä tulevaan, hoitaa lapsenlapsiani, kotiani, puuhastella omiani. Välillä on vain hyvä olla, ja aikaahan minulla nyt on. Paljon aikaa. Aluksi tuntui että aika ei riittänyt kaikkeen mitä olin suunnitellut eläkepäivilleni, mutta kyllä sitä jää ylikin. Silloin voin vaipua ajatuksiini ja vain olla, soittaa puhelun läheiselle, puuhailla mökillä, mennä sauvakävelylle tai lukea. Aila kertoo: Olen huomannut miten paljon omaan hyvinvointiini voin itse vaikuttaa. Teen miehelleni ja itselleni terveellistä ruokaa, liikun edes hiukan joka päivä ja juttelen paljon ihmisten kanssa. Välillä on päiviä, kun tuntuu yksinäiseltä, mutta sitten soitan ystävälle tai lapselleni. Olen myös nauttinut nykyään siitä että on aikaa tehdä sitä mitä haluaa, ainakin oma hyvinvointini on parantunut kun voi aamulla olla aamutakki päällä lehteä lukien ja lähteä tekemään erilaisia juttuja. Elää tässä ja nyt, tätä päivää, mutta hymy huulilla.

22 22 Eläkkeelle jäämisestä on ollut se ilo, että on aikaa toteuttaa haaveitaan ja unelmiaan. Mekin Reijon kanssa yhdessä innostuimme kiertämään ympäri Eurooppaa, mikä on ollut suuri haaveemme jo vuosia. Kyllähän vielä työelämässä velvollisuudentunnosta on hyötyä ollut, mutta nykyinen rennompi elämä on ollut hauskempaa. Siksipä nyt vaalimme tätä eläkeläisten vapautta! Keskustelu: Mitä ajatuksia Ailan ja Reijon kertomus herätti? Oliko heidän elämässään jotain samaa, kuin sinun elämässäsi? Oliko kertomuksessa jotain sellaista, mitä toivot omassa elämässäsikin tapahtuvat? Keskustelua ja tietoa hyvinvoinnista Mitä sana hyvinvointi tuo mieleen? Mitkä asiat rakentavat hyvinvointia? Mihin niistä voi itse vaikuttaa? Miten alussa kootut laput liittyvät hyvinvointiin? Tietoa hyvinvoinnista (voi koota esim. alun teoriaosuudesta) Hyvinvointi ja onnellisuus ovat synonyymeja tai ainakin lähellä tosiaan. Vuonna 2005 Britanniassa asiantuntijaryhmä laati onnellisuusmanifestin, jonka avulla voi maksimoida omaa onnellisuuttaan: harrasta liikuntaa tunnista kiitollisuuden aiheet varaa aikaa keskustelemiseen kylvä, istuta ja kasvata jotakin vähennä television katsomista puoleen tervehdi hymyillen vierasta ihmistä ainakin kerran päivässä soita sellaiselle ihmiselle, jota et ole tavannut pitkään aikaan ja sovi tapaaminen naura ainakin kerran päivässä hemmottele itseäsi joka päivä jollain asialla levitä ystävällisyyttä ympärillesi Keskustelu: Mitä mieltä olette näistä ohjeista? Mikä tuntuisi luontevalta omalla kohdalla? Mitkä kohdat ovat vaikeita toteuttaa? Millaista elämä omalla asuinalueella olisi, jos näitä ohjeita noudatettaisiin?

23 23 Voi Hyvin - ristikko Jaetaan ryhmäläisille paperi, jossa lukee korkeussuunnassa VOI HYVIN (löytyy sivulta 28). Tehtävänä on kirjoittaa kunkin kirjaimen kohdalle sillä kirjaimella alkava, hyvinvointiin vaikuttavat asia. Tehtävän voi tehdä pareittain tai yksilöllisesti. Keskustelu: Mitä fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä papereista löytyy? Mitkä ovat ryhmäläisiä yhdistäviä tekijöitä? Mitä hyvinvoinnin riskejä eläkeläisten elämään liittyy? Kuvien avulla omaan hyvinvointiin liittyvien tekijöiden tunnistaminen Tarjolle asetetaan sekä positiivisia että negatiivisia tunteita ja ajatuksia herättäviä kuvia. Kuvia tulisi olla noin nelinkertainen määrä osallistujiin nähden, ja ne voivat olla lehdestä leikattuja, postikortteja tai ammattikäyttöön tarkoitettuja kuvia (esim. Spectro-kortit: Kuvissa voi tulla esiin erilaisia ilmeitä, maisemia, harrastuksia, tunteita ja ihmisiä. Jokainen ryhmäläinen voi valita kaksi kuvaa. Ensimmäisen kuvan tulee kuvastaa omaa olotilaa nyt; miten voit ja miltä sinusta tuntuu? Toinen kuva kertoo miten itse kokee hyvinvoinnin? Mitä tarkoittaa kun voi hyvin? Kuvien valinnan jälkeen jokainen kertoo muille ryhmäläisille kuvistaan. Miksi valitsi juuri sen kuvan ja mitä kyseinen kuva kertoo itsestään? Mitkä seikat hyvinvoinnista tulevat esille valittujen kuvien kautta? Hyvinvointiprofiili Tehtävän tavoitteena on pohtia ja tiedostaa oman hyvinvoinnin osa-alueita. Tehtävän myötä voi löytää niiden mahdollisuudet ja riskit sekä keinot edistää omaa hyvinvointiaan. Ihanteena olisi, että hyvinvoinnin eri osa-alueet ovat tasapainossa keskenään. Tällöin mikään osa-alue ei jäisi muita huomattavasti heikommaksi. Tehtävin avulla on tarkoitus hahmottaa kokonaiskuvaa omasta hyvinvoinnista. Hyvinvointiprofiilissa merkitään ensin kunkin hyvinvoinnin osa-alueen kohdalle sen tärkeys itselle. Tämän jälkeen voidaan värittää kukin osa-alue siinä suhteessa kuin se tu-

24 24 kee omaa hyvinvointia kyseisellä hetkellä ja viimeksi pohtia, mitkä alueet kaipaavat muutosta. (kts. tarkempi ohje lomakkeesta, joka on sivulla 27.) Pohdintakysymyksiä hyvinvointiprofiilia tehdessä: Ihmissuhteet: Tyytyväisyys ystävyyssuhteisiin ja sosiaaliseen elämään. Onko sinulla ystäviä? Pidätkö mielestäsi riittävästi yhteyttä ystäviisi? Onko sinulla tuttavia, joiden kanssa vietät aikaa? Mielekäs tekeminen: Oma kokemus päivien sisällöstä Onko sinulla tarpeeksi tekemistä viikko-ohjelmassasi? Vai onko tekemistä liikaa? Mistä tekemisestä nautit? Teetkö vapaaehtoistyötä? Talous: Oma kokemus omasta rahatilanteesta. Aiheuttaako rahatilanteesi sinulle stressiä? Huolestuttaako tuleva toimeentulo? Onko sinulla varaa harrastaa ja tehdä asioita, joista nautit? Elämän arvot: Oma kokemus elämän mielekkyydestä Oletko tyytyväinen elämääsi? Tunnetko elämäsi mielekkääksi? Millaiset arvot kantavat elämässä eteenpäin? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Mitkä asiat tuovat turvaa elämässäsi? Koti ja ympäristö: Oma tyytyväisyys omaan kotiin ja asuinympäristöön. Viihdytkö kotonasi ja asuinalueellasi? Vastaako koti ja ympäristö tarpeitasi? Mitä koti sinulle merkitsee? Ravinto ja liikunta: Tyytyväisyys omaan ravitsemukseen ja liikkumiseen Onko ravitsemuksesi kohdallaan? Syötkö mielestäsi terveellisesti? Liikutko riittävästi? Rentoutuminen ja uni Osaatko rentoutua? Nukutko riittävästi?

25 25 Keskustelu lopuksi: Mitä ajatuksia herätti? Löytyikö jotain yllättävää? Nousiko joku asia erityisen korkealle tai laskiko matalalle? Oliko ympyrä hyödyllinen? Miten tästä eteenpäin? Koetko jotkin osa-alueet muita tärkeämmäksi? Miksi? Väitteitä ikääntyvän hyvinvoinnista Ryhmälle voi esittää väitteitä, joiden todenperäisyydestä ryhmäläiset voivat muodostaa mielipiteen. Samassa yhteydessä voi keskustella yleisesti väittämiin liittyvistä asioista. Väitteiden alla on ohjaajalle joitain vinkkejä keskusteluun. (Väittämät sivulla 29) 1) Ikääntymisen myötä ei opi enää uutta. Siksi uuden harrastuksen aloittaminen ei ole eläke-iässä enää mahdollista. VÄÄRIN: kyky oppia uutta säilyy ikääntymisen myötä, mutta se voi vaatia enemmän aikaa kuin nuorena Mitä kokemuksia ryhmäläisillä on uuden oppimisesta ikääntyneenä? 2) Alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden käyttö ei ole ikääntyvän hyvinvointia uhkaava ongelma. VÄÄRIN: Myös eläkeiässä runsaasta päihteiden käytöstä voi seurata haittoja ja riippuvuutta. Milloin on syytä huolestua? Mitkä seikat johtavat alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön? Mikä auttaa pysymään kohtuudessa? 3) Ruokavalion muuttaminen monipuoliseksi ja terveelliseksi tai liikunnan lisääminen ei vaikuta enää eläkeläisen terveyteen. VÄÄRIN: Myös eläkeiässä ravitsemuksella ja liikunnalla voi vaikuttaa omaan terveyteen ja toimintakykyyn. Ovatko ryhmäläiset tehneet muutoksia ravitsemuksessa ja liikunnassa? Onko vaikea muuttaa tapoja ravitsemuksen ja liikunnan suhteen? 4) Avun pyytäminen on ikääntyvän oikeus. OIKEIN Keneltä apua voi pyytää?

26 26 Onko eroa siinä, pyytääkö apua naapurilta, sukulaisilta tai yhteiskunnalta? Mitä tunteita avun pyytämiseen liittyy? 5) Ikääntyvää on helppo käyttää hyväksi. Heitä voi huijata, koska he eivät ole aina selvillä asioista. OIKEIN tai VÄÄRIN Uhkaako eläkeläisiä tietoyhteiskunnasta syrjäytyminen? Mitkä asiat tuovat turvattomuutta? 6) Seksi yli 65-vuotiaiden kesken on pelkkää mielikuvitusta. VÄÄRIN: Seksuaalisuudella on monia ilmenemismuotoja Mitä ajattelitte nuorena eläkeiässä olevien seksuaalisuudesta? Liittyykö ikääntyneiden seksuaalisuuteen ennakkoluuloja tai asetetaanko sille rajoja?

27 27 HYVINVOINTIPROFIILI 1) Laita kuvioon kunkin hyvinvoinnin osatekijän jäljessä olevalle viivalle numero, joka osoittaa miten tärkeänä koet kyseisen seikan omalle hyvinvoinnillesi. 1= ei lainkaan tärkeä 2 = jonkin verran tärkeä 3= tärkeä 4= hyvin tärkeä Ihmissuhteet Mielekäs tekeminen Koti ja ympäristö Rentoutuminen ja uni Taloudellinen turva Ravinto Elämän arvot Liikkuminen ja liikunta 2) Väritä kuvioon kunkin hyvinvointitekijän kohdalle, miten paljon se tukee hyvinvointiasi tällä hetkellä. Mitä enemmän kutakin hyvinvoinnin sektoria on väritetty, sitä tärkeämpi se on hyvinvoinnillesi. Jos esimerkiksi syöt terveellisesti, eikä ruokavaliosi kaipaa muutosta, väritä koko sektori. Mutta jos hyvinvointisi kannalta ruokavaliosi tulisi mielestäsi olla erilainen, värität vain osan sektoria. 3) Listaa alapuolelle ne hyvinvointitekijät, joihin haluat muutosta: Suomen Mielenterveysseuran Hyvin voivan mielen kartasta.

28 28 V O I H Y V I N

29 29 VÄITTEITÄ LIITTYEN IKÄÄNTYMISEEN VÄITE KYLLÄ EI Ikääntymisen myötä ei opi enää uutta. Siksi uuden harrastuksen aloittaminen ei ole eläkeiässä enää mahdollista. Alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden käyttö ei ole ikääntyvän hyvinvointia uhkaava ongelma. Ruokavalion muuttaminen monipuoliseksi ja terveelliseksi tai liikunnan lisääminen ei vaikuta enää eläkeläisen terveyteen. Avun pyytäminen on ikääntyvän oikeus. Ikääntyviä on helppo käyttää hyväksi. Heitä voi huijata, koska he eivät ole aina selvillä asioista. Seksi yli 65-vuotiaiden kesken on pelkkää mielikuvitusta.

30 30 Runo ystävyydestä Ystävä on hän jonka kanssa voi vaieta pitkään kuunnella hiljaisuutta lintuja tuulta myrskyn raivoamista oudossa metsässä katsoa kynttilänliekkiä auringonlaskua pimeää yötä Ystävä on hän jonka kanssa saa kulkea omaan tahtiin eikä toinen sano: nopeammin nopeammin astu jälkiini olemme pikemmin perillä! Ystävän kanssa taival matkanteko viivähtäminen yhtä tärkeää kuin perille pääsy. Tai tärkeämpää - Maaria Leinonen -

31 31 Sosiaaliset suhteet ja sosiaaliset taidot Sosiaalisten suhteiden merkitys ikääntyvän hyvinvoinnille Ihmiselle on tärkeää voida tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön. Sosiaaliset suhteet ovatkin yksi elämänlaatua ja hyvinvointia ylläpitävä ja edistävä tekijä. Ihmissuhteet ovat vuorovaikutuksellisia ja voimaa tuovia ja niiden kautta saadaan monenlaista tukea. Kun ihminen tuntee kuuluvansa johonkin, hänen identiteettinsä ja minäkuvansa vahvistuvat. Ikääntyville ovat useimmiten merkityksellisimpiä suhteet perheeseen ja sukuun. Myös työaikana syntyneet suhteet ovat usein pitkäaikaisia ja niiden merkitys pitäisi huomioida myös eläkkeelle jäädessä. Osallisuuden kokemus perheen, lähiyhteisön ja tutun yhteisön kanssa on tärkeä osa elämää. Arjessa osallisuuden kokemus perheen ja lähiyhteisön kanssa tarkoittaa kansalaisen aseman säilyttämistä, vapautta elää omaa elämää tutussa ympäristössä ja kuulumista kaikkeen toimintaan voimien mukaan. Ystävyyssuhteiden hyötyjä voivat olla avun saanti erilaisissa tilanteissa, psykologinen tuki esim. elämän murrostilanteissa, arvostuksen saaminen, hyväksynnän saaminen ja jonkin yhteisön jäsenyys, tiedon saaminen erilaisista mahdollisuuksista ja palveluista. Sosiaaliset suhteet ja onnellisuus liittyvät usein yhteen. Ihmissuhteissa voimaa tuovaa on vastavuoroisuus, jolloin molemmat sekä antavat että saavat. Vastavuoroisuus voi toimia eri aikoina. Sosiaalisten suhteiden tasavertaisuus tuo myös voimaa, pelkkä passiivinen avun saaminen ei tuo sitä. Ikääntyvät kokevat toisten samanikäisten seuran tärkeänä ja antoisana. Samanikäiset koetaan vertaisina ja seurustelu heidän kanssaan on yksi hyvinvointia lisäävä tekijä. Ystävät, tuttavat ja perhe ovat merkittävä tuen lähde ja voimavara erityisesti haastavissa elämäntilanteissa.

32 32 Sosiaalisten suhteiden puuttuminen vaikuttaa moniin terveyden osa-alueisiin, myös sairastumisriskiin ja kuolleisuuteen. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat suoraan fysiologisiin toimintoihin. Kuolemanriskin on todettu iäkkäillä naisilla lisääntyvän kaksinkertaiseksi silloin kun naisilla oli vain vähän kokemuksia turvallisuudesta, yhteenkuuluvuudesta, arvostuksesta ja tarpeellisuudesta. Sosiaalisten suhteiden muutos eläkkeelle jäädessä Eläkkeelle siirtyminen on elämänvaihe, jolloin sosiaaliset suhteet muuttuvat radikaalisti. Aktiviteetit, jotka työikäisenä veivät aikaa ja voimia, eivät ole enää rasitteena. Ikääntyminen voi siten tuoda enemmän aikaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Ihmissuhteet ja verkostot vaativat kuitenkin vaalimista, etteivät ne katkea ja katoa eläkkeelle jäädessä. Kun työpaikan verkosto käy harvemmaksi, tulevat entistä tärkeämmiksi sekä harrastusten piirissä syntyneet että muut uudet tuttavuudet. Kolmatta ikää elävien sosiaalinen hyvinvointi on todettu hyväksi. Yhä useammat elävät parisuhteissa. Sosiaaliset suhteet eri talouksissa asuvien lasten, sukulaisten ja ystävien kanssa ovat kiinteät. Ikääntyvät ovat elämänsä aikana liittyneet ystävyysverkostoihin, joita pidetään yllä monissa tilanteissa kotona ja kodin ulkopuolella. Ystävien määrä näyttää laajenevan heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen, mutta iän karttuessa ja toiminnan tullessa kotikeskeisemmäksi ystävien määrä vähenee. Ydinjoukko säilyy kuitenkin läheisenä. Yksinäisyyden kokemus Yksinäisyys on hyvin henkilökohtainen kokemus. Se voi olla arvottomuuden tai riittämättömyyden tunnetta tai tunnetta siitä, ettei ole kenellekään tarpeellinen. Yksinäisyys voi olla myös ulkopuolisuuden tunnetta tai tunnetta siitä, että on

33 33 jotenkin vääränlainen. Seuran tai tekemisen puute liittyy yksinäisyyden tunteeseen. Yksinäisyys voi johtua siitä, että henkilö ei osaa solmia sosiaalisia suhteita eikä ottaa kontaktia toiseen ihmiseen, koska vuorovaikutustaidot ovat puutteellisia tai kadonneet. Hän voi olla ujo tai arka tai hän on voinut joutua hylätyksi tai torjutuksi eikä siksi rohkene ottaa kontaktia. Yksinäisyys voi olla myös jaksamattomuutta toimintakyvyn ja terveyden heikkenemisen myötä. Se voi olla myös edesmenneen puolison kaipuuta. Yksinäisyys voi kuitenkin olla myös omaehtoinen valinta ja nautittavaa yksinoloa omassa rauhassa, omien ajatusten kanssa. Voi tehdä sellaisia asioita, joita haluaa eikä tarvitse huomioida koko ajan muitten tarpeita. Yksinäisyys voi siten merkitä erilaisia asioita näkökulmasta ja tilanteista riippuen. Erityisesti silloin kun yksinäisyys ei ole itse valittu tila, sen seurauksia voivat olla mm. masennus ja paha olo, eristäytyminen, läheisyyden puute, häpeä ja kateus. Yksinäisyyteen voi liittyä surun tai levottomuuden tunteita. Se voidaan kokea myös tyhjyyden tunteena, jolloin ihmissuhteet ja mielekäs toiminta ovat lähes olemattomia. Masentunut ikääntyvä ei pääse irti alakuloisista ajatuksistaan, mielenkiinto muuhun elämään vähenee ja hän käpristyy yhä enemmän itseensä. Hän tuntee itsensä avuttomaksi, pelokkaaksi ja yksinäiseksi. Turvattomuus, pelot ja sosiaalisen tuen puute voivat aiheuttaa ikääntyneelle yksinäisyyttä. Terveyden heikentymisellä on myös yhteys yksinäisyyteen. Ikääntyessä riski sairastua suurenee ja sairaus tuo tullessaan erilaisia vaivoja sekä pelkoa kivuista. Yksinäisyyden tunne on sitä voimakkaampi, mitä heikompi käsitys ikääntyneellä on omasta terveydestään. Huono terveys ei kuitenkaan välttämättä vähennä sosiaalista elämää. Sairauden lisäksi myös menetykset ja elämänmuutokset voivat tehdä yksinäisyydestä ongelman. Usein ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota menetyksiin kuin läsnä oleviin ihmisiin. Omaa ja muiden yksinäisyyttä voi keventää kiinnittämällä enemmän huomiota ajankohtaisiin verkostoihin.

34 34 Sosiaaliset taidot ja viestintä Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot eivät ole sama asia. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre ja halu olla tekemisissä muitten kanssa, sosiaaliset taidot tulevat oppimalla. Sosiaaliset taidot tarkoittavat taitoa selvitä sosiaalisista tilanteista ja kykyä tulla toimeen muiden kanssa. Sosiaalisesti taitavalla ihmisellä on käytössä suuri määrä erilaisia toimintamalleja tai käyttäytymistapoja, joista hän ottaa joustavasti tilanteen kannalta parhaimman ja tehokkaimman. Hänen käyttämänsä mallit ovat aina rakentavia ja tilanteeseen sopivia. Kun ihmisellä on paljon vaihtoehtoja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi, hän joutuu harvoin kahnauksiin muitten kanssa. Sosiaalisiin taitoihin kuuluvat mm. kyky ymmärtää toista ihmistä, hänen näkökantojaan ja tunteitaan sekä hienotunteisuus. Sosiaaliset taidot liittyvät kiinteästi viestintään. Viestintä vaatii mm. herkkyyttä havainnoida toisten ihmisten käyttäytymistä ja ympäristöolosuhteita sekä näiden yhteisvaikutusta viestintätilanteessa. Se vaatii myös joustavuutta ja oman toiminnan ja käyttäytymisen sopeuttamista erilaisiin muuttuviin tilanteisiin. Usein se vaatii myös nopeitten ratkaisujen tekemistä. Vuorovaikutus rakentuu sekä sanallisesta että sanattomasta viestinnästä. Viestien avulla luodaan toimiva suhde toiseen ihmiseen. Viestintä edellyttää, että ihmiset avaavat omat viestintäkanavansa. Palauteviestintä on olennaista ihmisen jatkuvalle kehitykselle. Osa ihmisten välisistä ongelmista aiheutuu viestien virhetulkinnoista ja epäselvyyksistä, jotka ovat aina mahdollisia. Tiedetään, että ihminen viestii enemmän sanattomasti, ilmeillä, eleillä ja asennoilla kuin sanallisesti. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu, että sanalliset ja sanattomat viestit ovat sopusoinnussa. Sanattomaan viestintään kuuluu myös kosketus, ulkoasu ja se, miten asettuu tullessaan samaan tilaan muitten kanssa. Näistä kasvojen ilmeet ovat yleensä helpoiten tunnistettavissa.

35 35 Sosiaaliseen vuorovaikutukseen kuuluu se, että arvioidaan muiden ihmisten pyrkimysten ja toimien tarkoitusta. Tätä tehdään havainnoimalla ja tulkitsemalla tilannetta ja muitten toimintaa. Tulkintaan vaikuttavat aiemmat kokemukset vuorovaikutuksesta. Sen jälkeen valitaan sopiva tapa toimia sen mukaan, mitä omat pyrkimykset ovat. Myös näihin toimintatapoihin vaikuttavat saadut toimintamallit ja kokemukset. Kontaktin syntyminen on siis monien toisiinsa vaikuttavien asioiden summa. Hyvään viestintään ja vuorovaikutukseen kuuluu mm. rehellisyys, luottamus, kiinnostus, ymmärtäminen, avoimuus, aktiivisuus ja tunneyhteys. Omista oikeuksista kiinni pitäminen jämäkkyyden avulla Jämäkkä vuorovaikutus auttaa varmistamaan, että persoonallisia oikeuksia ei loukata. Jämäkästi toimiva pitää puolensa toisten epäoikeudenmukaisia vaatimuksia vastaan ja käsittelee tehokkaasti toisten epärealistisia ehdotuksia. Jämäkkyys auttaa myös havaitsemaan toisten oikeuksia ja välttämään aggressiivisia ristiriitoja sekä viestittämään avoimesti ja luottamuksellisesti asioista. Jämäkkyyteen liittyy 1. kieltäytymisen taito 2. taito kysyä ja tiedustella 3. kyky ilmaista positiivisia ja negatiivisia tunnetiloja 4. taito aloittaa ja lopettaa keskustelu. Jämäkkä vuorovaikutus on siis omia oikeuksia puolustavaa ja samalla toisten oikeuksia huomioivaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta.

36 36 Lähteet ja kirjallisuutta Haarni, I Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Helsinki: Gaudeamus. Heikkinen, E. & Rantanen, T Gerontologia. Helsinki: Duodecim. Heiskanen, T. & Saaristo, L. (toim.) Kaiken keskellä yksin yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot. Jyväskylä: PS-kustannus. Kajanoja, J. & Simpura, J (toim.) Sosiaalinen pääoma. Globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Helsinki: Stakes. Kauhanen-Simanainen, A Valmentaudu vanhuuteen viisaasti. Opas omaehtoiseen ikääntymiseen. Helsinki: CIM kustannus. Kärnä, S Hyvinvoinnin pysyvyyttä ja muutosta kolmannessa iässä. Ikääntyvien elämänkulun seuranta vuosina 1991 ja 2004 Varkauden kaupungissa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 166. Kuopio. Lappalainen, R.; Lehtonen, T.; Hynninen, M.; Loimala, P.; Mikkola, A.; Väätäinen S. & Rantanen, M Sosiaaliset taidot. Työkirja. Tampereen yliopisto, psykologian laitoksen julkaisuja 5/2004. Malin, M-L. (toim.) Verkostot ja vertaiset. Helsinki: Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry. Marjovuo, A.; Pitkälä, K. & Routasalo, P. (toim.) Ikääntyneiden yksinäisyys. Senioripysäkin ryhmäterapia psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti 8. Saarijärvi: Gummerus. Seikkula, J Sosiaaliset verkostot - ammattiauttajan voimavara kriiseissä. Helsinki: Kirjayhtymä. Suomi, A. & Hakonen, S (toim.) Kuluerästä voimavaraksi - Sosiokulttuurinen kannanotto ikäkysymykseen. Jyväskylä: PS-Kustannus. Tiikkainen, P Yksinäisyys ja yhteisyys. Teoksessa Lyyra T-M.; Pikkarainen A. & Tiikkainen, P (toim.) Vanheneminen ja terveys. Helsinki: Edita, Vaahtio, E-L Enemmän irti elämästä. Sisäinen puhe voimavaraksi. Helsinki: Tammi.

37 37 Vaarama, M. & Ollila, K Koettu hyvinvointi ja elämänlaatu kolmannessa iässä. Teoksessa Moisio, P.; Karvonen, S.; Simpura, J. & Heikkilä, M. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki: Stakes,

38 38 Ryhmäkerran ohjelma SOSIAALISET SUHTEET TÄMÄN RYHMÄKERRAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ RYHMÄLÄISET - ymmärtävät sosiaalisten suhteiden merkityksen hyvinvoinnille - hahmottavat omaa ihmissuhdeverkostoaan/ eläkkeelle siirtyvän ihmissuhdeverkostoja - ymmärtävät sosiaalisten taitojen ja viestinnän merkityksen suhteiden aloittamisessa ja ylläpitämisessä - harjoittelevat joitain sosiaalisia taitoja Tarina ihmisen seurana olevasta muuttuvasta saattueesta Anne Kauhanen-Simanaisen kirjassa on tarina elämästä matkana, jossa jokaisella ihmisellä on seuranaan saattue. Se seuraa ihmistä kautta hänen elämänsä, mutta ei pysy samana. Siihen tulee uusia ihmisiä, siitä irtaantuu ihmisiä, joku voi kulkea mukana vain kappaleen matkaa. Vanhemmat saattelevat lapsensa aikuisiksi. Mukana on sisaruksia, sukulaisia, työtovereita, ystäviä, naapureita, ammattilaisia. Lopulta meitä saattelevat omat lapsemme ja lapsenlapsemme tai muut nuoremmat ihmiset. Saattueeseen kuuluu myös läheisiä kotieläimiä. Siinä kulkevat ovat rinnallamme, auttavat meitä ja jakavat aikaa kanssamme. Monet heistä ajattelevat meitä vaikka eivät olisikaan joka hetki arjessa kanssamme ja vaikka eivät pystyisi auttamaan meitä käytännössä. Jotkut heistä saattavat meidät myös viimeiselle matkalle. Etenkin jotkut luonnonkansat uskovat, että meitä saattelevat näkymättöminä myös esi-isiemme henget. Keskustelu: Millaisena näette oman saattueenne tähänastisen elämänne aikana? Millainen saattue teillä on nyt? Millainen on tulevaisuuden saattueenne ja keitä toivotte siinä olevan. Verkostokartan tekeminen Jokainen ryhmään kuuluva tekee verkostokartan (sivu 44) omasta näkökulmastaan ja sen jälkeen verkostosta keskustellaan yleisellä tasolla ryhmässä.

39 39 Verkostokartan avulla voidaan kuvata ikääntyvän ihmissuhteiden kokonaisuutta. Sen kautta voi hahmottaa positiivisia ja negatiivisia suhteita omassa verkostossaan. Verkostolla tarkoitetaan kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa ollaan tekemisissä joko tapaamalla, puhelimitse tai muuten. Kun ihmissuhteet on merkitty karttaan, voi myös pohtia mahdollisia tukiverkostoja. Kartta voi helpottaa sen pohdintaa, onko piirtäjällä riittävästi sen tapaisia ihmissuhteita, joita hän kaipaa ja tarvitsee ja millä sektorilla hän toivoisi tapahtuvan muutoksia. Sen jälkeen voi pohtia, miten näihin muutoksiin voisi päästä. Verkostokarttaa piirrettäessä yleensä naiset merkitään ympyrällä ja miehet kolmiolla. Kuolleet verkostoon kuuluneet henkilöt merkitään ristillä. Yleensä piirtäjän ajatellaan olevan ympyrän keskellä ja hänen voi pyytää piirtämään kartalle tulevat henkilöt itsestään oikealta tuntuvan etäisyyden päähän keskipisteen ja ympyrän ulkokehän välille. Verkostokarttaan voidaan piirtää myös lemmikkejä yms. Kartan sektorit voi itse piirtää mieleisikseen ja omaan tilanteeseen sopiviksi. Karttaan piirrettävät symbolit voivat myös olla sellaisia kuin piirtäjä itse haluaa. Keskustelu: Ryhmässä voidaan pohtia kartan tekemistä useallakin tavalla, esim. mitä tunteita eri sektorien pohdintaan liittyy, miten sektorit ovat painottuneet ja millaista muutosta eläkkeelle siirtyminen niihin tuo, millaisia toiveita eri sektoreihin kiinnittyy jne. Matin tai Maijan ihmissuhteet Matin tai Maijan kuva voidaan laittaa näkyville. Lisäksi tarvitaan valmiita ihmisiä esittäviä kuvakortteja tai lehdistä leikattuja eri ikäisten ja tyylisten ihmisten kuvia. Ryhmä yhdessä voi muodostaa Matin tai Maijan ihmissuhdeverkostoa ja kertoa, mitä eri ihmishahmot hänelle edustavat. Keskustelu: Millaiset ihmissuhteet tuovat energiaa ja millaiset vievät sitä? Miten verkostoon voisi saada lisää ihmissuhteita tai miten verkoston voisi saada enemmän haluamansa laiseksi? Ystävyyden syntymistä edesauttavat tekijät Pohtikaa, millaiset tekijät edesauttavat ystävyyden syntymistä ja ylläpitävät sitä. Pohdintaa olisi hyvä tehdä siten, että osanottajien ehdotukset kirjataan esimerkiksi fläpille, josta ne voidaan sitten kerrata ja koota.

40 40 Uuteen ihmiseen tutustuminen Tehtävässä pohditaan omia toimintatapoja uuteen ihmiseen tutustuessa. Tehtävä aloitetaan kehyskertomuksella eli annetaan pieni kuvitteellinen tarinan alku, jota ryhmän jäsenten pyydetään jatkamaan. Anna tarinan alku ensin kaikille: Maija haluaa uusia ihmisiä elämäänsä. Hänen naapuriinsa on muuttanut uusi, suurin piirtein hänen ikäisensä nainen. Maija päättää tehdä aloitteen tutustumisesta häneen. Jaa ryhmä kahteen osaan ja anna ensimmäiselle ryhmälle ensimmäinen tehtävä ja toiselle ryhmälle toinen tehtävä: 1. Päätös johtaa onnistuneeseen tulokseen ja Maija on itseensä ja tilanteeseen hyvin tyytyväinen. Kuvatkaa, mitä tapaamistilanteessa tapahtui. 2. Päätös johtaa epäonnistuneeseen tulokseen. Maija on itseensä ja tilanteeseen tyytymätön. Kuvatkaa, mitä tilanteessa tapahtui. Kun ryhmät ovat keskustelleet tilanteesta ja Maijan toiminnasta, ryhmä yhdistetään taas yhdeksi ja sen jälkeen molemmat ryhmät kertovat Maijan tarinan kaikille muille. Sen jälkeen keskustellaan ja kootaan yhdessä ne asiat, jotka ovat olennaisia uuteen ihmiseen tutustumisen kannalta. Jatko 1: Miten tätä onnistunutta suhdetta voi jatkaa? Mitä ohjeita Maijalle voi antaa sen suhteen, miten ylläpitää suhdetta. Jatko 2: Mitä muita tapoja on tutustua uusiin ihmisiin? Kootaan keskustelun tulokset. Sanaton viestintä Ryhmäläiset jakautuvat pareiksi. Kukin pari saa vaikka laulle kirjoitettuna jonkin asian, mitä pitää ilmentää toiselle ilman sanoja, esim. miten luoda hyvää kontaktia toiseen, miten karkottaa toinen luotaan, miten ilmaista hyväksyntää / paheksuntaa. Parit voivat ilmentää näitä asioita vuorotellen. Sanattomassa viestinnässä voi käyttää ilmeitä, eleitä, asentoja, liikettä jne. Keskustelu: Miten hyvin vastaanottava parin jäsen tunnisti toisen pyrkimykset ja miltä ne tuntuivat? Mitä vinkkejä kontaktia luovalle tai karkottavalle voisi antaa? Millainen sanaton kommunikaatio liittyy hyvään vuorovaikutukseen?

41 41 Minun tukiverkostoni Tavoitteena on hahmottaa, keiltä voi saada omaan tilanteeseen tukea missäkin asioissa. Pyydetään osallistujia listaamaan, keiden puoleen voivat kääntyä kun heillä on tarve saada: - tiedollista tukea (oikeudet, palvelut, terveys jne) - aineellinen tuki (raha, tavara jne.) - sosiaalinen tuki (paineitten purku, lohtu, rohkaisu) - toiminnallinen tuki (erilainen apu käytännön asioissa) - henkinen tuki (päätöksenteossa auttaminen) - apu hätätilanteissa - jokin muu Keskustelu: Jaetaan yhdessä ajatuksia erilaisista tukiverkostoista, sekä epävirallisista että virallisista. Keskustellaan siitä, mitä ryhmäläiset ajattelevat oikeuksistaan saada apua ja tukea erilaisissa asioissa. Onko eri asia saada apua perheeltä ja sukulaisilta kuin ammattilaisilta tai viranomaisilta. Miten voisi rohkaistua pyytämään tai vaatimaan apua ja tukea. Tehtävä liittyen sosiaalisiin tilanteisiin Listan tekeminen erilaisista sosiaalisista tilanteista, joita voi tulla vastaan päivän aikana (tai joita on tullut vastaan jonain määrättynä päivänä). Kaikki tilanteet, joissa tapaa ihmisiä päivän aikana, ovat sosiaalisia tilanteita. Parin kanssa tai ryhmässä voidaan jakaa keskenään itse kunkin listaamia tilanteita ja miettiä, miten ne itseen vaikuttavat. Sen jälkeen voi pohtia esim. miten voisi lisätä itsestä miellyttävältä tuntuvia tilanteita ja vähentää epämiellyttäviä tai raskaita tilanteita. Voi myös pohtia, millaisia keinoja olisi joka tapauksessa kohdalle tulevien vähemmän miellyttävien tilanteiden ja ihmisten varalle, voisiko löytyä tapoja muuttaa omaa suhtautumistaan tms.

42 42 Tämän voisi toteuttaa myös kuvakorttien avulla. Silloin pitäisi olla kortteja, joissa on kuvattu erilaisia tapaamistilanteita. Silloin voisi esim. hankalien tai epämiellyttävien tilanteiden kortin päälle tai viereen laittaa jonkin kauniin näkymän / kuvan ja pohtia, miten nuo kaksi saisi yhdistetyksi. Sitten voisi jakaa yhdessä hyvät ideat siitä, miten hankalia sosiaalisia tilanteita voi kääntää itselleen miellyttävämmiksi. Tarina kuulumisten vaihdosta E-L Vaahtion kirjasta Enemmän irti elämästä Tapasin tuttavani marketin parkkipaikalla ja pysähdyimme juttelemaan. Mitä sinulle kuuluu? kysyin. Ja kuuluihan hänelle. Oli ollut etelänlomalla, tehnyt pihallaan kevättöitä, istuttanut niitä ja niitä kukkia, leiponut, mehustanut viime vuoden marjat, siivonnut ja niin edelleen. Tuttavani ei sanallakaan kysynyt, mitä minulle kuuluu. Olisin jotain päällimmäistä kertonutkin, mutta kuulumiseni eivät häntä kiinnostaneet. Omat tekemisensä kerrottuaan hän riensi autolleen ja huikkasi: Nähdään taas Oli mukava jutella, sanoin, mutta sitä hän ei enää kuullut. Keskustelu: Miltä tämä keskustelu vaikuttaa hyvän viestinnän ja vuorovaikutuksen kannalta? Miltä keskustelijoiden sosiaaliset taidot vaikuttavat? Mitä neuvoja antaisit keskustelijoille? Saako tästä jotain vinkkejä omaan vuorovaikutukseen? Tarina kontaktin ottamisesta E-L Vaahtion kirjasta Enemmän irti elämästä Olin Helsingissä työmatkalla. Ilma oli raadollinen, pakkasta viisitoista astetta. Raivokas tuuli ajoi lunta lasinliukkaille kaduille ja tunki villakangastakkini lävitse. Seisoin sitkeästi Mannerheimintien tolpalla taksia tähyillen. Sitten sain seuraa minkkiturkkirouvasta ja hetken päästä myös nuoresta kaljupäästä (ilman pipoa siinä viimassa, äiti minussa murisi, mutta pysyin hiljaa). Ensin seisoimme siinä hiljaisuuden vallitessa. Sitten sanoin kohtalotovereilleni, että sattuipas sopivan leppoisa ilma tällaiseen ulkosalla oleskeluun. Kohta lähti juttu luistamaan. Siinä me kolme toisillemme ventovierasta ihmistä rupattelimme luihin ja ytimiin käyvässä tuulessa. Totesimme, että ei tässä muuta kuin positiivista ajattelua kehiin. Kun

43 43 taksi sitten tuli, tuntui melkein, että se tuli liian pian. Minkkiturkkirouva ja kaljupää juttelivat vielä, kun heilautin heille kättäni taksin takapenkiltä. Keskustelu: Miten tämä keskustelu sopii ajatukseen viestinnästä ja vuorovaikutuksesta? Millaisia kokemuksia teillä on kommunikaation aloittamisesta vieraitten ihmisten kanssa? Mitä siihen tarvitaan? Miten suhtaudut kun hyvin erityylinen tai eri-ikäinen ihminen ottaa kontaktia sinuun? Millaisia taitoja tarvitsisit tutustuaksesi uusiin ihmisiin? Kun puhut kauniisti ja olet ystävällinen, voit vetää vaikka norsua perässäsi hiuskarvaan sidottuna. (Vanha persialainen sananlasku)

44 44 Verkostokartta Naapurit Perhe ja suku Harrastustuttavuudet Minä Ystävät Muut Viranomaiset ja ammattilaiset

45 45 Mielekäs tekeminen Toiminta on luonnollinen osa ihmisen elämää; se on ihmisen eräs perustarpeista. Toiminta voidaan jakaa itsestä huolehtimisen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviin tehtäviin. Usein itsestä huolehtimiseen liittyvät tehtävät, kuten ruoanlaitto ja ruokailu, peseytyminen ja pukeutuminen sekä työhön liittyvät tehtävät, kuten siivoaminen ja pyykkien peseminen, ovat asioita, mitä tulee tehdä, koska ne kuuluvat rooleihimme ja kulttuurisiin normeihin. Vapaa-ajan toiminnat taas ovat niitä, jota voidaan valita omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Eläkkeelle jääminen tarjoaa usein tilaisuuden sellaisten uusien harrastusten aloittamisen, mihin ei työssä ollessa ollut aikaa. Tai se antaa mahdollisuuden käyttää entistä enemmän aikaa tuttujen, itselle tärkeiden asioiden tekemiselle. Tekeminen sitoo ihmisen maailmaan. Tekeminen on vuorovaikutusta sekä fyysisen, sosiaalisen että kulttuurisen ympäristön kanssa. Esimerkiksi siivoamalla järjestämme fyysistä ympäristöä, mutta toteutamme samalla kulttuurisia tapoja ja normeja. Roolien ja niihin liittyvien tehtävien kautta ihminen on yhteydessä laajasti yhteiskuntaan. Usein hyvinvoinnin kokeminen liittyy juuri rooleihin ja niiden kautta tarjoutuvaan mahdollisuuteen osallistua elämään. Eläkkeelle jääminen on suuri muutos, joka haastaa etsimään uusia ja muokkaamaan vanhoja rooleja, jotta kokemus elämän mielekkyydestä säilyy. Kun on tutkittu pitkään terveenä eläneitä henkilöitä, on todettu, että heitä yhdistää elämän kokeminen mielekkäänä ja elämään aktiivinen osallistuminen. Toiminta tarjoaa mahdollisuuden oppia ja vahvistaa taitoja. Tämä on helppo nähdä lapsen kehitystä seuratessa, mutta uuden oppimisen taito säilyy läpi koko elämän. Vanhetessa oppiminen saattaa vaan vaatia enemmän aikaa kuin nuorena. Halu oppia, onkin eräs tärkeimmistä tekijöistä, joka saa ihmisen toimimaan. Toimintaa motivoitumista voidaan tarkastella Maslowin tarvehierarkian avulla:

46 46 KESKEISET MOTIVOIVAT VIE- TIT JA TARPEET Itsensä toteuttaminen: tarve selvittää mihin pystyy Estetiikka ja kognitio: tarve ymmärtää asioita, nähdä kauneutta ja järjestystä maailmassa Arvostus: tarve saada arvostusta ja tulla huomioiduksi, tulla nähdyksi pätevänä Liittyminen: tarve tuntea itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi Turvallisuus: tarve tuntea olonsa turvalliseksi fyysisesti ja henkisesti Fysiologiset vietit: tarve huolehtia kehon hyvinvoinnista ESIMERKKEJÄ TOIMINNOISTA, JOTKA TUKEVAT TARPEIDEN TÄYTTYMISTÄ Kokemuksia edistävä toiminta, esim. kirjoittaminen, vapaaehtoistyö, tarinoiden kertominen Taiteen harrastaminen, musiikki, kirjallisuus, matkustaminen, teatteri ym. Ammatillinen tai harrastustoiminta, joka tarjoaa jatkuvasti haastetta, mahdollisuuden kehittää taitoja ja kehittyä henkilökohtaisella tasolla Toiminta, johon sisältyy sosiaalista vuorovaikutusta; parisuhde, kerhot, järjestöt ym. Rahatalouden hoitaminen, kuntoiluryhmään osallistuminen, lääkkeistä huolehtiminen Itsestä huolehtimisen toiminnat; syöminen, nukkuminen, henkilökohtainen hygienia Toimimalla tyydytämme siis usein tarpeitamme. Toiminnan mielekkyys liittyy siihen, että se vastaa arvojamme, mielenkiinnon kohteitamme ja mahdollistaa näin itselle tärkeiden tavoitteiden toteutumisen. Kun toiminta on lisäksi sopivalla tasolla suhteessa omiin taitoihin, mahdollistuu Flow-kokemus. Se tarkoittaa tilannetta, jossa toiminta tempaisee mukaansa niin, että aika ja paikka lähes unohtuvat. Vain toiminta itsessään on sillä hetkellä tärkeää ja siksi psyykkinen energia sekä tarkkaavaisuus luovat järjestystä tietoisuuteen.

47 47 Monet arjen askareet voivat olla tällaisia palkitsevia ja sopivalla tavalla haasteellisia kokemuksia. Tutkimusten mukaan ruoanlaitto, puutarhanhoito, remontointi ja sisustaminen sekä tietysti erilaiset harrastukset, kuten käsityöt ja liikunta, tarjoavat usein myönteisiä kokemuksia. Niillä on suora yhteys elämän mielekkyyden kokemiseen. Siksi on tärkeää, että elämässä on paitsi pakollisia tehtäviä, myös itselle nautintoa tuovia ja mukaansa tempaavia toimintoja. Aktiivisuudella, siis harrastamisella ja osallistumisella, on tutkimusten mukaan yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi runsaasti liikuntaa harrastavat, vapaaehtoistyöhön osallistuvat ja jotain intensiivisesti harrastavat henkilöt ovat tutkimusten mukaan keskimääräistä onnellisempia. Aktiivisuudella ja myönteisellä mielialalla on selkeä yhteys, mutta kumpi on kumman seuraus, on vielä epäselvää. Vapaaehtoistyöhön, uskonnolliseen toimintaan sekä taideharrastuksiin osallistumisella on todettu olevan yhteys elämäntyytyväisyyteen. Teatteri- ja tanssiesitykset, taidenäyttelyt, runoillat ja erilaiset konsertit ovat esimerkkejä kulttuurielämyksistä, jotka voivat tarjota sekä virkistystä että virikkeitä. Eläkeläisenä voi kokeilla rohkeasti uusia, ennen kokemattomia asioita. Monet yhdistykset ja kerhot tekevät yhdessä kulttuuriretkiä. Niihin osallistumalla säästyy lippujen varaamiselta ja saa usein myös mahdollisuuden jakaa nähtyä ja koettua. Kulttuurielämysten esteenä voi olla lippujen korkeat hinnat, mutta onneksi eläkeläiset saavat monissa paikoissa alennusta. Varsinkin kesäisin järjestetään ilmaisia konsertteja ja taidetapahtumia. Gene Cohen on ehdottanut ikääntyville sosiaalisen toiminnan salkun muodostamista. Sen periaatteet on löydetty 2000-luvun aivotutkimusten tuloksista. Salkun muodostumiseen pätevät samat ohjeet kuin osakesalkkuunkin: sen tulee olla tasapainossa siten, että jos jotkut mahdollisuudet heikkenevät, tilalle löytyy korvaavaa toimintaa. Salkussa on hyvä olla tasapuolisesti tekemistä, henkisiä haasteita ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Mukana on hyvä olla sekä yhteisöllistä että yksilöllistä toimintaa ja sekä paljon että vähän energiaa vaativaa liikuntaa. Teke-

48 48 mällä sosiaalisen toiminnan salkun, voi arvioida omien harrastusten tasapainoa ja pohtia samalla, painottuuko toiminta esimerkiksi liikaa yksin tehtäviin tai vain vähän energiaa vaativiin tehtäviin. Ohessa esimerkki Maijan sosiaalisen toiminnan salkusta: Paljon liikuntaa ja energiaa vaativaa T e k e m ä l l ä Vähän liikuntaa ja oenergiaa vaativaa m a n Puutarhan ja kasvimaan hoitaminen Sauvakävely, hiihto, vaeltaminen Luontovalokuvaus Keittokirjan laadinta jälkipolville Sukututkimuksen tekeminen Kirjeenvaihto ystävien tai lastenlasten kanssa Tanssiharjoitukset Teatteriryhmään osallistuminen Kulttuuri- ja opintomatkailu Vapaaehtoistoiminta Yksin tekemistä Yhdessä tekemistä Käsityökerho, korttipeliklubi Valokuvakirjan tekeminen yhdessä lastenlasten kanssa Kirjallisuuspiiri omassa kodissa Tärkeää on huolehtia myös siitä, että itsellä on aikaa levätä ja ottaa rauhallisesti. Tarve aktiivisuuteen ja toimintaan on yksilöllinen. Kalenterin ei siis tarvitse olla täynnä vaikka mediassa piirretäänkin kuvaa kiireisistä eläkeläisistä. Parhaimmillaan ikääntyminen lisää viisautta; kykyä olla oma itsensä ja vapautua mitä muut ajattelevat - paineista.

49 49 Lähteet ja kirjallisuutta: Christiansen, C Occupation and Identity: Becoming who we are through what we do. Teoksessa Christiansen, C. & Townsend, E. (toim.) Introduction to Occupation: the Art and Science of Living. New Jersey: Prentice Hall, Csìkszentmihàlyi, M Flow - Elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Helsinki: Rasalas kustannus. Hautala, T.; Hämäläinen, T.; Mäkelä, L. & Rusi-Pyykönen M Toiminnan voimaa. Toimintaterapia käytännössä. Helsinki: Edita Prisma. Kauhanen-Simanainen, A Valmentaudu vanhuuteen viisaasti. Opas omaehtoiseen ikääntymiseen. Helsinki: CIM kustannus. Kielhofner, G Model of Human Occupation. Theory and Application. 4. painos. Baltimore: Lippincitt Williams & Wilkins. Ojanen, M Hyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja. Valkama, M Flow Optimaalinen kokemus ja sen yhteys persoonallisuuteen. Pro Gradu tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

50 50 Ryhmäkerran ohjelma MIELEKÄS TEKEMINEN TÄMÄN RYHMÄKERRAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ RYHMÄLÄISET - tiedostavat tekijöitä, jotka vaikuttavat oman elämän mielekkyyteen - tarkastelevat erilaisten toimintojen välistä tasapainoa omassa elämässään - löytävät ideoita erilaisista osallistumismahdollisuuksista Matin ja Maijan päivä Ryhmä voidaan jakaa kahtia. Toinen ryhmä saa tehtävän: Maija/Matti on eläkeläinen. Eräänä iltana nukkumaan mennessään, hän toteaa: olipa hyvä päivä. Kertokaa, mitkä asiat tekivät päivästä hyvän. Vastaavasti toinen ryhmä miettii: Maija/Matti on eläkeläinen. Eräänä iltana nukkumaan mennessään, hän toteaa: olipa huono päivä. Kertokaa, mitkä asiat tekivät päivästä huonon. Ryhmien tuotokset voidaan kirjoittaa näkyville seinälle tai pöydälle laitettuun paperiin. Keskustelua: Todetaan, mitkä asiat vaikuttavat päivän hyvyyteen tai huonouteen. Mitä kokemuksia ryhmäläisillä on näistä asioista? Mitkä asiat tuovat mielekkyyttä omaan elämään? Onko omassa viikko-ohjelmassa tarpeeksi asioista, mitkä tuovat nautintoa ja hyvää mieltä? Tietoa aktiivisuuden merkityksestä Katso esimerkiksi teoriaosuus alussa. Viikko-ohjelman laadinta Kukin ryhmäläinen laatii oman viikko-ohjelman, johon hän merkitsee esimerkiksi itsestä huolehtimiseen liittyvät asiat sinisellä (esim. peseytyminen, päivälepo, ruokailu), velvol-

51 51 lisuudet punaisella (esim. siivoaminen, lastenhoito, vapaaehtoistyö, ruoan laitto) ja itselle miellyttävät, virkistävät toiminnat vihreällä (esim. harrastukset, kerhot, käsityöt, lukeminen, television katselu). Ohjaaja antaa ryhmäläisille esimerkiksi viikkokalenterista monistetun sivun, johon viikko-ohjelman voi laatia. Viikko-ohjelmaa ei tarvitse näyttää muille, mutta siitä voidaan keskustella yhdessä. Keskustelu: Onko kaikkia värejä tasapuolisesti? Olisiko hyvä lisätä / vähentää jotain osa-aluetta? Mitä kokemuksia ryhmäläisillä on erilaisista kerhoista, kursseista tai ryhmistä? Mistä saa lisätietoa harrastusmahdollisuuksista? Mitä tavoitteita asetatte oman viikko-ohjelman suhteen? Sosiaalisen toiminnan salkun laatiminen Kukin ryhmäläinen laatii sosiaalisen toiminnan salkun (sivulla 52). Sitä ei tarvitse näyttää ryhmälle, mutta siitä voidaan keskustella yhdessä. Keskustelu: Löytyykö itseltä sekä paljon että vähän energiaa vaativaa toimintaa ja yksin sekä yhdessä tehtävää toimintaa? Pitäisikö jotain osa-aluetta lisätä tai vähentää? Mitä kokemuksia on erilaisista kerhoista, kursseista tai ryhmistä? Mitä tavoitteita asetatte oman toiminnan suhteen? Mitä asioita voi harrastaa ilmaiseksi? Keskustellen kootaan listaa asioista, mitä voi harrastaa tai mihin voi osallistua ilmaiseksi. Samalla ryhmäläiset voivat jakaa toisilleen hyviä kokemuksia erilaisista harrastemahdollisuuksista. Tietoa eri yhdistysten ja organisaatioiden järjestämästä toiminnasta Ryhmäläisten tarpeista riippuen voi jakaa tietoa kansalais- ja työväenopistojen, seurakunnan, SPR:n ja Senioripysäkin toiminnasta. Samoin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista voi antaa vinkkejä. Ev.lut seurakunnan vapaaehtoistyön mahdollisuuksista löytyy tietoa osoitteesta Kulttuuri- ym. tapahtumista löytyy tietoa mm. sivustolta.

52 52 Minun sosiaalinen salkkuni: Paljon liikuntaa ja energiaa vaativaa Yksin tekemistä Yhdessä tekemistä Vähän liikuntaa ja energiaa vaativaa (COHEN)

53 53 Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä muutos ihmisen elämässä. Siihen kiteytyy yhden elämänvaiheen päättäminen ja toisen aloittaminen. Eläkkeelle siirryttäessä ihminen jättää taakseen roolin työntekijänä ja siirtyy elämässään vanhuutta edeltävään kolmannen iän vaiheeseen. Elämänkaariteorian mukaan ihminen siirtyy vuotiaana kypsyyden ikävaiheeseen. Tällöin ihmisellä on edelleen mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen. Ikävaiheeseen kuuluu myös arvojen muutos, kun sisäiset arvot muuttuvat yhteiskunnallisia ja työn arvoja merkityksellisemmiksi. Myös suhteet omaan ruumiiseen, puolisoon ja perheeseen luodaan uudelleen. Ikävaiheen keskeisenä kysymyksenä on arvioida suhtautumista itsenäisenä tai vastaavasti toisista riippuvaisena olemiseen. Muutoksen työstämiseen sisältyy sekä menneen elämän arviointia että tulevan suunnittelua. Elämän muutosvaiheissa on tavallista palata ajatuksissaan myös aiempiin vastaaviin taitekohtiin, jotka ovat mahdollisesti jääneet aikanaan käsittelemättä. Kypsyyden ikävaiheessa ihminen arvioi, onko mennyt elämä ollut mielekästä vai ei. Muutoksiin liittyy usein myös epätietoisuutta tulevaisuudesta, mikä saattaa herättää monenlaisia tunteita. Siksi mieluisatkin muutokset voivat olla stressitekijöitä elämässä. Muutosten rakentava käsittely ehkäisee mahdollisten huolten ja kielteisten tunteiden muuttumista hetkellisistä pitkäkestoisiksi mielenterveyttä kuormittaviksi asioiksi. Voimavarat ja minäkuva Muutosten kohtaamisessa ja käsittelyssä auttaa omien voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Voimavaroja ovat asiat, jotka elämässä ovat hyvin. Niitä voivat olla esimerkiksi perhe, ystävät ja harrastukset. Myös oman persoonan

54 54 vahvuudet tai mieluisat asiat voivat olla elämän voimavaroja. Voimavarat tuovat hyvää mieltä ja jaksamista jokapäiväiseen elämään sekä auttavat pääsemään yli vaikeuksista. Voimavaransa tunnistamalla ja niihin tukeutumalla on myös mahdollista muuttaa asioita, joihin ehkä kaipaa muutosta. Omien voimavarojen tunnistaminen vahvistaa minäkuvaa, joka muodostuu käsityksestä omista ominaisuuksista, taidoista ja kyvyistä. Siihen kuuluu sekä hyvien että huonojen puolien tunnistaminen itsessään, eli käsitys omista vahvuuksista ja rajoituksista. Minäkuva on myönteinen, kun sitä luonnehtii päällimmäisenä käsitys hyvistä ominaisuuksista. Myönteiseen minäkuvaan kuuluu myös huonojen puoliensa tunnistaminen, mutta niihin suhtaudutaan rakentavasti persoonan kehityskohteina eikä sitä kokonaan epäonnistuneeksi leimaavina piirteinä. Kun minäkuva on myönteinen, voi ihminen olla tyytyväinen itseensä ja omiin tekemisiinsä. Tällöin myös toisiin ihmisiin voi suhtautua avoimesti kadehtimatta tai vähättelemättä. Minäkuvaa voi parantaa esimerkiksi miettimällä, mikä juuri itsessä on ainutlaatuista ja hyvää. Masennuksen tunnistaminen ja oireet Mikäli esimerkiksi eläkkeelle jääntiin liittyvä muutos tuntuu vaikealta, huoli omasta terveydestä tai läheisistä kasvaa suureksi, rahojen riittäminen pelottaa tai yksinäisyys valtaa mielen, saattaa seurauksena olla masennus. Jokainen ihminen kokee hetkellisiä surun ja alakulon tunteita, sillä ne ovat normaaleja tunnekokemuksia esimerkiksi menetyksen yhteydessä. Elämään kuuluu ajoittain myös synkkiä päiviä, mutta jatkuvasti alakuloinen tai masentunut mieliala ei ole normaalia. Kivelä (2009) on listannut ikääntyneiden masennuksen syitä seuraavasti: perimä ja persoonallisuus lapsuudessa koetut menetykset

55 55 vähäinen itsearvostus ja itseluottamus vaikeus hyväksyä vanhenemista ja lähestyvää kuolemaa aikaisemmat depressiot työn pois jäännin myötä uuden roolin löytymisen vaikeus fyysiset sairaudet ja niiden mukanaan tuoma toimintakyvyn heikkeneminen liikunnan ja ulkoilun puute stressi menetykset; puolison, läheisen sairastuminen tai kuolema pitkäaikaiset elämän vaikeudet (taloudelliset huolet, läheisen alkoholiongelma, väkivalta, omaishoitajana toimiminen ym.) alkoholin runsas käyttö aliarvotus muiden taholta muutto pois kotoa heikentyneen kunnon myötä yksinäisyys, eristyminen Listassa on monia tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. Pitämällä itsestä huolta mm. liikkumalla ja olemalla aktiivinen, käyttämällä alkoholia kohtuudella ja arvostamalla itseä ja omia saavutuksia, voi pitää yllä myönteistä mielialaa ja ennaltaehkäistä näin masennusta. Vaikka taipumus masennukseen voi olla periytyvää, ei sairastuminen ole itsestäänselvyys. Paljon on kiinni siitä, miten elämään asennoituu. Myös persoonallisuuspiirteillä on merkitystä masennuksen synnyssä ja voimakkuudessa. Kronström on väitöskirjassaan todennut, että pessimismi (eli negatiiviset tulevaisuuden odotukset) lisää masennuksen riskiä sekä saattaa pitkittää sen kestoa. Jos masennuksen tunne jatkuu pidempään kuin hetken, puhutaan masentuneesta mielialasta. Masennustiloista eli depressioista voidaan puhua, kun masentuneeseen mielialaan yhdistyy tiettyjä tautiluokituksen mukaisia tunteita ja oireita. Näitä ovat mielialan lasku, vaikeus nauttia elämästä, kielteinen käsitys itsestä sekä vaikeus tehdä päätöksiä. Masentunut kokee itsensä usein voimattomaksi ja väsyneeksi ja myös nukkumisessa voi ilmetä vaikeuksia. Masennuksen tunnuspiirteet on hyvä tiedostaa, jotta ne osaa tunnistaa itsessä ja muissa. Näin osaa nähdä milloin on syytä hakeutua ammattiauttajan puheille apua saamaan.

56 56 Masennuksen tyypillisimmät ydinoireet ovat Kivelän (2009, 67) mukaan: mielialan lasku, masentunut mieliala mielihyvän tunteen, elämänilon tunteen tai mielenkiinnon heikkeneminen tarmon ja toimeliaisuuden puute, uupumus, väsymys. Lisäoireita ovat itsetunnon, itseluottamuksen tai itsearvostuksen heikkeneminen perusteettomat syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet, kohtuuton itsekritiikki toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen ajattelu-, keskittymis- ja huomiokyvyn heikkeneminen, päättämättömyyden tunne liikkeiden hidastuminen ja jähmeys tai kiihtynyt liikkuminen ja levottomuus unihäiriöt, unettomuus tai liiallinen nukkuminen ruokahalun ja painon muutos (tavallisesti laihtuminen). Masennus on psyykkinen sairaus, mutta se oireilee usein myös fyysisesti. Epämääräiset kivut, säryt ja laihtuminen voivat kieliä masennuksesta. Erityisesti ikääntyvien henkilöiden masennustiloissa muut kuin psyykkiset oireet ovat huomattavan yleisiä. Mikäli sairastuneen fyysiset oireet ovat keskeisiä tuntemuksia, ne voivat peittää alleen depressioon kuuluvat alakulon, surun ja masennuksen tunteet. Tällöin sairastuneen, omaisten ja hoitohenkilökunnan voi olla vaikea tunnistaa kyseessä olevan nimenomaan depressio. Eri ihmisten masennusoireissa voi myös olla huomattavia eroja. Masennustilat jaetaan oireiden määrän ja voimakkuuden mukaan kolmeen vaikeusasteeseen: lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin masennustiloihin. Lieväkin depressio aiheuttaa sairastuneelle kärsimystä ja elämänlaadun heikkenemistä. Se voi ilmetä esimerkiksi ravitsemustilan heikkenemisenä, toimintakyvyn laskuna ja elämänilon menetyksenä. Mitä pikaisemmin sairaus tunnistetaan ja hoito aloitetaan, sitä nopeammin depressiosta voi toipua taas tasapainoiseen ja mielekkääseen elämään.

57 57 Tutkimusten mukaan masennustilat ovat yleisiä kodeissa asuvilla ja erittäin yleisiä pitkäaikaislaitoksissa tai palveluasunnoissa asuvien iäkkäiden keskuudessa. Kotona asuvista iäkkäistä (yli 65-vuotiaista) arvioidaan hoitoa masennukseen tarvitsevan 13,5% ikäluokasta. Lievät masennustilat ovat iäkkäillä yleisempiä kuin keski-ikäisillä, tämä todentuu erityisesti naisten kohdalla. Naisilla ilmenee kaikissa ikäluokissa enemmän masennusta kuin miehillä. Lisäksi yli 65-vuotiaista miehistä 10,7% ja naisista 17,7% on kertonut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa pelkäävänsä henkisen tasapainonsa järkkymistä. Tulevaisuuden kokee samassa ikäryhmässä toivottomaksi 19,4% miehistä ja naisista 17,7%. Iäkkäiden masennusta ei usein tunnisteta, koska siihen liittyviä oireita, kuten unihäiriöitä, väsymystä ja ruokahalun vähenemistä, pidetään virheellisesti luonnollisina ikääntymiseen liittyvinä muutoksina. Vanheneminen ei itsessään altista masennukselle. Korkea ikä ei siis ole riskitekijä. Oman mielenterveyden ylläpitäminen tulee kuulua jokaisen ikääntyvän ja iäkkään elämään! Mikäli epäilee olevansa masentunut, voi tehdä masennusoireita kartoittavan BDItestin. Se löytyy esimerkiksi Internetistä hakusanoilla BDI tai Beck Depression Inventory. Jos testin tulos antaa aihetta, kannattaa hakea ammattiapua. Masennuksen hoito ja ennaltaehkäisy Masennuksen hoito riippuu oireiden voimakkuudesta. Hoitokeinoja ovat esimerkiksi keskusteluapu ja erilaiset terapiamuodot, kuten psykoterapia, sekä lääkehoito. Lievä masennustila saattaa parantua tukikeskusteluilla ja omaehtoisen mielekkään toiminnan avulla. Keskivaikeat ja vaikeat masennustilat sen sijaan vaativat myös lääketieteellistä hoitoa. Sirkka-Liisa Kivelän mukaan ryhmätoiminta on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi iäkkäiden depression hoidossa. Erilaisilla terapia-, harrastus- ja liikuntaryhmillä

58 58 on tutkimusten mukaan havaittu parantavia vaikutuksia. Eräs parantava tekijä ryhmissä on nimenomaan ikätovereiden vertaistuki! Sen sijaan hänen mukaansa masennuslääkkeiden kanssa on syytä olla varovainen; niillä ei välttämättä ole vaikutusta iäkkäiden lievissä masennustiloissa. Sekä masennuksen ennaltaehkäisyssä että sairauden itsehoidossa keskeistä on mielekäs toiminta, koska mieliala on voimakkaasti yhteydessä toimintaamme. Mukavien asioiden tekeminen auttaa pitämään mielen hyvänä tai parantamaan huonoa oloa. Hyvät kokemukset toiminnasta muokkaavat myös masennuksen myötä kielteiseksi muuttunutta minäkuvaa myönteiseen suuntaan. Arkeen kannattaa mahdollisuuksien mukaan lisätä mukavien asioiden tekemistä. On hyvä tehdä joka päivä jotain, mistä pitää. Asioiden ei tarvitse olla suuria, vaan pienetkin hyvät hetket tekevät arjesta parempaa. Lisäksi on hyvä miettiä, onko omassa elämässä joitakin sellaisia voimavaroja kuluttavia asioita, joita voi vähentää. Masennusta voidaan ennaltaehkäistä myös pohtimalla omaa suhtautumistapaa itseen ja elämän tapahtumiin. Taipumus suhtautua itseen kielteisesti (en osaa, ei minusta ole mihinkään, ei kukaan välitä minusta) pitää yllä matalaa mielialaa. Tämä kielteinen ajattelumalli, skeema, estää usein myös toimintaan osallistumista, kun ei kannata yrittää. Omaa ajattelutapaa tutkimalla ja havaitsemalla itselle tyypillisiä reagointitapoja, voi löytää mahdollisuuden muuttaa ajatteluaan ja samalla tukea henkistä hyvinvointiaan. Eeva-Leena Vaahtio on listannut neljä asiaa, joiden avulla voi opetella muuttamaan ajatusten suuntaa: 1. kielteisten ajatusten tunnistaminen 2. sen hyödyllisyyden arviointi (auttaako tämä ajattelutapa saavuttamaan sen, mitä haluan) 3. kielteisen ajatusmallin hylkääminen 4. ajatusmallin korvaaminen myönteisellä vaihtoehdolla.

59 59 Tarja Koffert ja Katariina Kuusi ovat listanneet masennuksen ennaltaehkäisy- ja hoitokeinoja esittelevässä työkirjassa seuraavanlaisia tapoja, joiden avulla voi estää ajatusten kielteistä vaikutusta elämässä: omien hyvien puolien listaaminen ja listan kertaaminen päivittäin huomion kiinnittäminen omiin saavutuksiin ja onnistumisiin sekä itsensäpalkitseminen saavutuksista kielteisten ajatusten tietoinen keskeyttäminen: Tämä pilaa oloni; haluan ajatella jotain muuta! ajan varaaminen - mutta myös rajaaminen - murehtimista varten; esim. 10 minuuttia aamusta on varattu murehtimiseen, mutta muuna aikana päivästä kielteiset ajatukset keskeytetään kun jotkut asiat huolestuttavat tai pelottavat, ne saavat suhteettoman suuren merkityksen. Silloin voi auttaa, kun miettii mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos pelko toteutuu? Tällöin usein huomaa, että eivät seuraukset niin kamalia ehkä olekaan jos elämä näyttää vain hyvin synkältä, voi ajatuksissa siirtyä tulevaisuuteen, milloin kaikki on hyvin taas. Ajatusten kanssa työskentelystä voit lukea lisää Koffert, T. & Kuusi, K. 2002: Depressiokoulu opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Helsinki: SMStuotanto. Sirkka-Liisa Kivelä on laatinut seuraavan listan iäkkäiden masennusta ehkäisevistä keinoista: eläkkeelle jäämiseen valmentautuminen jo töissä ollessa iäkkäiden esteettömän osallistumisen mahdollistamien yhteiskunnassa osallistuminen, aktiivinen toiminta, ystävyyssuhteet liikunta kohottaa tutkitusti mielialaa terveellinen ravinto luontokokemukset tuovat mielihyvää. Niiden avulla voi kokea vuodenaikojen rytmin ja elämän jatkuvuuden eläimet ja kasvit voivat olla läheisiä ystäviä, jotka tarvitsevat ihmistä säilyäkseen hengissä. Ne voivat tuottaa mielihyvää. ulkonäköön ja pukeutumiseen huomion kiinnittäminen tuo itsetuntoa ja piristää mieltä psykososiaalinen tuki (sururyhmät, työntekijöiden tapaaminen ym.) ilon ja huumorin tietoinen etsiminen elämään

60 60 työtapojen muuttaminen, lepotaukojen pitäminen muisteleminen: myönteiset muistot ja tapahtumat vahvistavat itsetuntoa, mutta myös vaikeiden asioiden muistelu voi tuoda ymmärrystä koettuun tavoitteiden, toiveiden ja haaveiden asettaminen tulevaisuuteen uskonto, filosofia, elämän tarkoituksen löytäminen fyysisten sairauksien hyvä hoito kodikas ympäristö iäkkäiden arvostaminen yhteiskunnassa. Lähteet ja kirjallisuutta Bourne, E. 1999: Vapaaksi ahdistuksesta: työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Vantaa: Rikurex. Kivelä, S-L Depressiosta tasapainoon. Hyvä elämä iäkkäänä. Helsinki: Kirjapaja. Koffert, T. & Kuusi, K Depressiokoulu. Opi masennuksen ehkäisy- ja hoitokeinoja. Työkirja. Helsinki: SMS-tuotanto. Kronström, K Personality and depression. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, osa 963. Viitattu Mielenterveys 1/2011. Teemanumero: Ikääntyvän mieli Turun Sanomat : Ryhmätoiminta puree hyvin iäkkäiden masennukseen (S-L Kivelän haastattelu) Vaahtioa, E-L Enemmän irti elämästä. Sisäinen puhe voimavaraksi. Helsinki: Tammi.

61 61 Ryhmäkerran ohjelma HENKINEN HYVINVOINTI JA MIELENTERVEYS 1. TÄMÄN RYHMÄKERRAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ RYHMÄLÄISET - tunnistavat omia voimavarojaan - saavat tukea vertaisilta oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi Valokuvat omasta hyvinvoinnista Ryhmäläisiä on edellisellä kerralla pyydetty tuomaan mukanaan itsestä 1-3 valokuvaa, joista välittyy hyvinvointi. Kuvat voivat olla mistä elämänvaiheesta tahansa. Kukin ryhmäläinen esittelee oman kuvansa. Muut ryhmäläiset voivat tehdä tarkempia kysymyksiä, joiden avulla tarina hyvinvoinnista kehittyy. Jos kuva on menneisyydestä, kuvan omistajalta voidaan kysyä: Mitä kuvassa oleva sinä haluaa sanoa sinulle nyt? Keskustelu: Yhteenvetoa kuvista esiin tulleista voimavaroista ja hyvinvointitekijöistä. Mitä kuulemistasi tarinoista haluat liittää omaan elämääsi? Millaisen valokuvan toivoisit kuvaavan omaa hyvinvointiasi ensi vuonna / viiden vuoden kuluttua? Omat vahvuuteni Ryhmäläisiä pyydetään nimeämään viisi asiaa, joissa he ovat hyviä tai jotka he nimeävät vahvuuksikseen. Asioiden ei tarvitse olla isoja, vaan pienetkin arkipäivän asiat auttavat myönteisen minäkuvan rakentamisessa. Asiat voivat liittyä tekemiseen, ihmissuhteisiin, oppimiseen tai osaamiseen, tapoihin ja asenteisiin. (Esimerkiksi olen lempeä, olen hyvä hakkaamaan halkoja, pidän huolta läheisistäni, olen hyvä kuuntelija ) Ryhmäläiset voivat kirjoittaa omat vahvuutensa näkyvästi paperille ja kiinnittää sen kotona näkyvälle paikalle, esimerkiksi jääkaapin oveen. Listaa voi päivittäin lukea vaikkapa ääneen itselle.

62 62 Keskustelu: Mistä johtuu, että meidän suomalaisten on usein vaikea nimetä omia hyviä puolia? Onko tässä eroja eri ikäryhmien välillä? Mitä hyötyä on siitä, jos näkee itsensä myönteisessä valossa? Onko ylpeyttä, jos kertoo omista hyvistä puolista muille?

63 63 Ryhmäkerran ohjelma HENKINEN HYVINVOINTI JA MIELENTERVEYS 2. TÄMÄN RYHMÄKERRAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ RYHMÄLÄISET - oppivat tunnistamaan mahdollisia kielteisiä ajatuksiaan - oppivat työskentelemään kielteisten ajatusten kanssa ja muokkaamaan ajatuksia myönteiseksi - ymmärtävät ajatusten, toiminnan ja mielialan yhteyden - oppivat tunnistamaan mahdollisen masennuksen itsessä ja muissa Tietoa masennuksesta Katso teoriaosuus. Tällä kertaa on tarkoitus koota asioita, joiden avulla voi ehkäistä ja torjua masennusta. Ajatusten, toiminnan ja mielialan yhteys Ajatukset Toiminta Mieliala

64 64 Jos ajatukset ovat kovin synkkiä ja kielteisiä, emme usko onnistuvamme missään tekemisessäkään. Jätämme usein tarttumatta toimintoihin. Tämä kaikki pitää mielialaa alhaalla. Kehä toimii myös toisin päin; kun näemme asioissa myönteisiä puolia, pidämme yllä positiivista mielialaa. Samoin tekemällä itselle miellyttäviä asioita, voimme pitää yllä positiivista mielialaa, jolloin on helpompi ajatella myönteisiä ajatuksia. Keskustelu: Tunnistatteko itsessänne tavan ajatella kielteisesti (minä en kuitenkaan onnistu, taas minulle kävi näin, en ikinä pääse päämäärääni, ei kukaan välitä minusta)? Millaisia keinoja teillä on pitää positiivista ajattelua yllä? Onko jolloin elämänohje tai slougan, josta saa voimia? Listataan yhdessä tyypillisiä positiivisia ja negatiivisia ajatuksia ja uskomuksia itsestä Keksitään yhdessä slogan, jonka tehoa ryhmäläiset voivat kokeilla seuraavan viikon aikana. Erään eläkeläisen ajatuksia Aina on pidettävä mieli avoinna, mietittävä ja kehitettävä jotain uutta. Siinä pysyy itsekin vireessä. Voin lämpimästi suositella esim. vapaaehtoistyötä yhtenä vaihtoehtona eläkkeellä olevalle. Siitä saa uskomattoman paljon hyvää mieltä ja voimia myös itselleen. Se on todellista vuorovaikutusta molempiin suuntiin. Ja mikä tärkeintä saat uusia ystäviä ikäihmisten parista. Voit ammentaa heidän elämänviisauttaan myös itsellesi ja samalla unohtaa mahdolliset omat huonot hetkesi. Voit nauttia kaikesta tästä ystäviesi seurassa. Keskustelu: Tässä on muutaman vuoden eläkkeellä olleen henkilön ajatuksia. Mitä mieltä olette hänen keinoistaan pitää mielialaansa yllä? Esimerkkejä positiivisen ajattelun voimasta Turun Sanomat Extrassa oli artikkeli entisestä mäkihyppääjästä Toni Niemisestä. Hänen urallaan meni vuosia sitten huonosti, hyppääminen ei enää kiinnostanut sillä Toni koki toimivansa muiden ihmisten tavoitteiden mukaisesti. Velkojakin oli maksettavaksi kertynyt melkoinen määrä. Tässä elämäntilanteessa Toni kohtasi Positiivarit ry:n perustajan Juhani Töytärin. Elämän perusasioita lähdettiin tarkistamaan uudelleen ja Töytärin kehotuksesta Toni alkoi pitää positiivisten kokemusten bongauskirjaa. Pieneen vihkoon piti joka päivä kirjata vähintään kolme tapausta tai tilannetta, jossa oli

65 65 kokenut onnistuvansa. Toni kertoo: Onnistumisen kriteerit oli mietittävä alusta asti uusiksi. Piti rohjeta kirjata kaunis alastulo, vaikka hyppy olikin jäänyt kumpuun. Pikku hiljaa alkoi koko hyppy tuntua hyvältä. Ensin ehkä yksi seitsemästä, sitten kaksi ja pian kaikki. Tulin ahneeksi. Aloin saada itseni kiinni onnistumisista. Toni otti käyttöön myös tavoitevihkon, johon hän alkoi kirjata asioita, mitkä motivoivat häntä ja mitä hän halusi saavuttaa niin mäkihypyssä kuin yksityiselämässäkin. Tavoitevihkon avulla Toni opiskeli englannin kielen, pääsi olympialaisiin ja sai hankittua omakotitalon. Onnistumisten ja tavoitteiden kirjaamisesta on jäänyt hänelle pysyvä tapa. Hanna Sumari, jonka ehkä tunnemme sisustusohjelmista, kertoi Annassa 18/2011 elämän kriisikohdassa oppineensa suhtautumaan itseen, elämään ja tapahtumiin uudella tavalla. Hän listaa tavat, joiden avulla on opetellut ajattelemaan myönteisesti: Voit itse valita, miten koet asiat Laita tapahtumat mittasuhteisiin Kaikilla asioilla on myös toinen puoli Mieti mikä sellainen voi olla nyt mahdollista, mikä ei ennen ole ollut Kaiva vaikka väkisin jotain hyvää huonosta tapahtumasta. Sitä löytyy aina! Elä tässä hetkessä Säilytä elämässäsi murheesta vapaita alueita Älä suurentele ikäviä asioita Jaa hyvää: Kun näet hyvää, sano se myös ääneen Kannusta muita ja iloitse heidän onnistumisestaan. Se ei ole pois sinulta itseltäsi. Keskustelu: Onko Tonin ja Hannan positiivisen ajattelun ylläpitämisen keinoissa joitain, joita voisi kokeilla omassa elämässä? Miellyttävät toiminnat Ryhmäläiset voivat kirjata itselleen listan niistä asioista, joiden tekemisestä he nauttivat (Esim. saunominen, metsässä kuljeskelu, lastenlasten kanssa leipominen, sudokujen ratkaiseminen). Kaikkia asioista ei tarvitse kertoa ääneen, mutta voidaan sopia vaikka, että kukin kertoo yhden asian muille. Keskustelu: On lupa tehdä asioita, joista nauttii!!! On hyvä ottaa aika itselle, jotta jaksaa olla positiivisesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Onko viikossa aikaa näille miellyttäville asioille? Voiko jonkun ehkä lähes unohtuneen asian ottaa taas ohjelmaan?

66 66 Hyvän mielen laatikon valmistaminen Ryhmäläiset tarvitsevat kukin kenkälaatikon tms., aikakausilehtiä tai muita kuvia, sakset ja liimaa. Ensin leikataan erilaisia kuvia ja / tai lauseita, jotka saavat itsen hyvälle tuulelle, josta unelmoidaan tai jotka vain miellyttävät itseä jostain syystä. Kuvat ja lauseet liimataan laatikon pintaan ja mahdollisesti myös sisäpuolelle. Kotona laatikon voi täyttää esineillä, jotka merkitsevät jotain miellyttävää (esim. valokuvia, muistoesineitä tai stressipalloja, kynttilöitä, postikortteja, runoja, mietelauseita). Laatikon voi ottaa esiin, kun mieli on matala tai jostain syystä kaipaa piristystä ja hyvää mieltä. Laatikon sisältöä tarkastellessa voi antaa positiivisten mietteiden täyttää mielen. Omien positiivisten ajatusten kirjaaminen viikon ajalta Ryhmäläiset voivat ottaa käyttöönsä pienen vihkon, mihin he voivat viikon ajan kirjata myönteisiä ajatuksia ja havaintoja itsestä ja muista joka päivä. Näin voidaan käytännössä tarkastella ajatusten ja mielialan välistä yhteyttä. Vihkosiin kertyneitä havaintoja voidaan koota yhteen seuraavan ryhmäkerran aluksi. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen Ryhmäläisille voidaan jakaa keskustelun pohjaksi taulukko (sivu 68) erilaisista tunteista. Keskustelu: Mitä tunteita olet kokenut viime viikon aikana? Mitä tunteita sinussa herättää sana eläkeläinen tai eläkkeelle jäänti? Mitä tunteita on vaikea havaita muissa? Mitä tunteita on vaikea ilmaista muille? Mitä tunteita saa ja ei saa ilmaista suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä merkitys tunteilla on psyykkiselle hyvinvoinnille? Mitä tapahtuu, jos kielteisiä tunteita patoaa sisälleen? Soveltaminen: Ryhmässä voidaan kokeilla eri tunteiden ilmaisemista. Tämän voi toteuttaa pareittain, jolloin esiintymispaineet eivät ehkä ole niin suuret. Pari voi yrittää arvata, mitä tunnetilaa toinen ilmaisee.

67 67 Omien oikeuksien tunnistaminen Ryhmäläisille jaetaan Omien oikeuksien luettelo (sivu 69). Keskustelu: Mitkä näistä oikeuksista toteutuvat elämässänne hyvin? Joutuvatko eläkeläiset vaatimaan oikeuksia tämän hetken yhteiskunnassa? Mitä oikeutta ette ole tulleet ajatelleeksi? Mitkä oikeudet ovat vaikeita toteuttaa käytännössä? Mitkä oikeudet ovat erityisen tärkeitä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta? Millaisissa tilanteissa olette sanoneet / halunneet sanoa ei tai en tiedä? Tuovatko nämä oikeudet mukanaan myös velvollisuuksia?

68 68 Erilaisia tunteita välttely päättäväisyys irrallisuus arvostus kateus katkeruus viha ristiriita uhka kiire pelko uhma kiukku epäusko kotoisuus toiveikkuus odotus kärsimys syyllisyys avuttomuus ahdistus virkeys arkuus ikävä hämmennys katumus harmi tyytymättömyys masennus riemu ilo helpotus rentous levollisuus jännitys huoli suru yksinäisyys epätoivo luovuus kiitollisuus selkeys innostus turhautuminen turtumus vapaus taitavuus avoimuus pettymys lamaannus tuska pirteys luottamus riittävyys nöyryys nolous tympeys itsesääli uskallus turvallisuus häpeä alemmuus inho rohkeus nautinto mukautuminen kyvyttömyys tarmo tarpeettomuus uupumus tyhjyys hämmästys

69 69 Omien oikeuksien luettelo (Bourne 1999) Minulla on oikeus pyytää haluamaani Minulla on oikeus vastata kieltävästi pyyntöihin ja vaatimuksiin, joita en voi täyttää Minulla on oikeus ilmaista kaikkia sekä myönteisiä että kielteisiä tunteitani Minulla on oikeus muuttaa mieleni Minulla on oikeus tehdä virheitä ja olla epätäydellinen Minulla on oikeus sanoa ei kaikelle, mihin en koe olevani valmis, mikä tuntuu vaaralliselta tai mikä loukkaa arvojani Minulla on oikeus päättää omien asioideni tärkeysjärjestyksestä Minulla on oikeus olla vastaamatta muiden käytöksestä, teoista, tunteista tai ongelmista Minulla on oikeus odottaa muilta rehellisyyttä Minulla on oikeus suuttua rakastamilleni ihmisille Minulla on oikeus olla täysin oma itseni Minulla on oikeus pelätä ja sanoa, että minua pelottaa Minulla on oikeus sanoa: En tiedä. Minulla on oikeus olla selittelemättä tai puolustelematta omaa käytöstäni Minulla on oikeus tehdä päätöksiä tunteitteni pohjalta Minulla on oikeus kaivata omaa tilaa ja aikaa Minulla on oikeus olla leikillinen ja kevytmielinen Minulla on oikeus olla läheisiäni terveempi Minulla on oikeus olla ympäristössä, jossa minua ei kohdella huonosti Minulla on oikeus saada ystäviä ja viihtyä ihmisten seurassa Minulla on oikeus muuttua ja kasvaa Minulla on oikeus siihen, että muut kunnioittavat tarpeitani ja toiveitani Minulla on oikeus saada arvostusta ja kunnioittavaa kohtelua Minulla on oikeus olla onnellinen

70 70 Ravitsemus Hyvä ravitsemus on ikääntyessä yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka pitää yllä hyvää mieltä ja vahvistaa fyysistä kuntoa. Terveellisten elintapojen ylläpitäminen ja omaksuminen kannattaa vielä eläkeiässäkin, sillä oikealla ravinnolla ja hyvällä ravitsemustilalla voidaan ylläpitää terveyttä, lisätä toimintakykyä sekä parantaa elämänlaatua. Ruoka on muutakin kuin ravinnontarpeen tyydyttymistä. Ruoka tuottaa mielihyvää ja nautintoa. Ruoanlaitto on mukavaa ajanvietettä ja nykyään monille kiva harrastus. Myös sosiaalinen ruokailutilanne ja myönteinen ruokailuilmapiiri vaikuttavat omalta osaltaan hyvinvointiimme. Ruokatottumukset eläkeiän kynnyksellä Ruokatottumusten perusta luodaan jo lapsuudessa. Lisäksi vuosien varrella syntyneet makumieltymykset, sosiaaliset tekijät, elämäntilanne, varallisuus sekä esimerkiksi ikääntyminen ja sairaudet vaikuttavat ruokatottumuksiimme. Suomalaisten ruokatottumukset ovat viime vuosikymmenten aikana muuttuneet terveellisemmiksi kaikissa ikäryhmissä. Terveellisten ruokatottumusten on todettu olevan yleisempiä korkeammin koulutettujen ja suurissa kaupungeissa asuvien eläkeläisten keskuudessa. Eläkkeelle jääminen on merkittävä elämänmuutos ja se voi johtaa ruokatottumusten muuttumiseen. Lisääntynyt vapaa-aika voi lisätä terveellisten aterioiden valmistamista kotona sekä kiinnostusta huolehtia omasta terveydestä mutta toisaalta työpaikkaruokailun puuttuminen voi luoda haasteita säännölliselle ja tasapai-

71 71 noiselle ruokailulle. Kunta-alan työntekijöitä koskevan Helsinki Health Study - tutkimuksen mukaan naisten ruokatottumukset muuttuivat terveellisemmiksi siirryttäessä vanhuuseläkkeelle. Tutkituista naisista noin neljännes paransi ruokatottumuksiaan eläkkeelle siirtyessä. Miesten kohdalla tällaista muutosta ei ollut havaittavissa tässä tutkimuksessa. Heillä muutos oli vähäisempi ja muutos oli samanlainen sekä työssä jatkaneilla että eläkkeelle siirtyneillä miehillä. Ikääntymisen vaikutukset Ikääntyneen elimistössä tapahtuu monia fysiologisia muutoksia, jotka vaikuttavat energiantarpeeseen ja ravitsemukseen. Ikääntymisen myötä kehon koostumus muuttuu siten, että lihaskudoksen määrä pienenee ja vastaavasti rasvakudoksen määrä lisääntyy. Tämän seurauksena perusaineenvaihdunta laskee. Usein ikääntymisen myötä myös liikkuminen saattaa vähentyä ja sen seurauksena energian kokonaistarve pienenee. Aktiivisesti liikkuvalla naisella energiantarve on noin 1900 kcal ja miehellä noin 2200 kcal päivässä. Yksilölliset erot energiantarpeessa voivat kuitenkin olla suuret. Vaikka kokonaisenergiantarve ikääntyessä yleensä laskee, ravintoaineiden tarve ei vähene. Tiettyjen ravintoaineiden kuten esimerkiksi proteiinin tarve jopa suurenee ikääntyessä. Myös D-vitamiinin saantiin tulee ikääntyessä kiinnittää huomiota. Riittävän saannin turvaamiseksi sitä suositellaan kaikille yli 60-vuotiaille D-vitamiinivalmisteena 20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. Eläkeiän kynnyksellä ikääntyvien energiansaanti on yleensä hyvällä tasolla. Sen sijaan myöhäisemmässä ikääntymisen vaiheessa energian saanti saattaa jäädä liian vähäiseksi ja se voi johtaa ravitsemustilan heikkenemiseen. Myöhäisessä ikääntymisen vaiheessa ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat siis toisenlaisia kuin työikäisillä. Keski-iässä lihavuus lisää esimerkiksi sydäntautien, diabeteksen, dementian riskiä sekä nivelrikon ja toiminnanvajeiden ilmaantumista, kun

72 72 taas 70 vuotta täyttäneillä ylipaino ja joissakin sairauksissa jopa lievä lihavuus vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Ikääntyessä luuston tiheys myös pienenee ja osteoporoosin riski kasvaa. Kun ikää tulee enemmän, elimistön nestepitoisuus vähenee, janon tunne heikkenee sekä elimistön toiminnot hidastuvat. Ruoansulatuskanavan limakalvot ja lihakset heikentyvät iän myötä. Mahalaukku tyhjenee hitaammin kuin nuoremmilla ja runsaasti rasvaa sisältävä ateria saattaa sulaa hitaasti. Muutokset maku- ja hajuaisteissa voivat vaikuttaa sairauksiin liittyneenä ruokahalun heikkenemiseen. Säännöllisin väliajoin monipuolista ruokaa Oman jaksamisen kannalta ikääntyvän olisi suositeltavaa syödä säännöllisin väliajoin. Hyvä ateriaväli on 3-4 tuntia. Riittävän energian ja ravintoaineiden saannin turvaamiseksi ikääntyvien olisi suositeltavaa syödä monipuolisia aterioita ja välipaloja päivän aikana. Ruokavaliossa kannattaa suosia kuitupitoisia täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä vähärasvaisia maitovalmisteita. Leivällä olisi suositeltavaa käyttää kasviöljypohjaisia levitteitä. Lisäksi kalaa olisi hyvä syödä pari kertaa viikossa. Suositeltavaa on kiinnittää huomiota ruokavaliossa myös kalsiumin ja D-vitamiinin riittävään saantiin. Nämä ravintoaineet ovat tärkeitä mm. luuston hyvinvoinnin kannalta. Lautasmalli on hyvä apu eläkeiän kynnyksellä olevan aterian koostamiseen. Lautasesta puolet täytetään aluksi kasviksilla. Neljännes lautasesta täytetään perunalla, tummalla pastalla tai riisillä ja viimeinen neljännes lihalla, kanalla, kalalla tai palkokasveilla. Lisäksi ateriaan kuuluu pala leipää, jonka päällä on sipaisu kasvimargariinia ja lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää. Öljypohjainen salaatinkastike sopii salaatin maustajaksi. Marjat tai hedelmä jälkiruokana täydentävät aterian.

73 73 Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset, ikääntyneiden ravitsemussuositukset sekä kuvan lautasmallista löydät Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta, Ruokakustannuksissa voi säästää leipomalla sekä laittamalla itse ruokaa. Lisäksi suosimalla vuodenaikaan sopivia raaka-aineita kuten talvella juureksia, ruoka on paitsi kestävän kehityksen mukaista myös usein halvempaa. Vaihtelevuutta ja uusia ideoita ruoanvalmistukseen saa esimerkiksi lehtien ruokaohjeista, kirjastosta lainattavista keittokirjoista sekä potilas- ja kansalaisjärjestöjen kuten Suomen Diabetesliiton verkkosivuilta. Riittävä nesteen saanti korostuu Nesteitä tulisi nauttia noin 1-1,5 litraa päivässä. Paras janojuoma on tavallinen vesi. Ikääntyessä janontunne saattaa heikentyä ja juominen voi jäädä vähäiseksi. Koska nestevajaus voi ikääntyneillä kehittyä nopeasti ja se on usein haitallisempaa kuin nuoremmilla, ikäihmisten tulee kiinnittää erityisesti huomiota riittävään juomiseen. Veden ohella mm. erilaiset maitovalmisteet, mehukeitot ja täysmehut ovat hyviä ravintoaineiden lähteitä ja oivallisia välipaloja varsinkin, jos syödyn ruoan määrä pienenee.

74 74 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta löydät esitteen Juomilla on väliä harkitse, mitä juot. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositukset lapsille ja nuorille, aikuisille sekä ikääntyneille. Alkoholia kannattaa juoda vain satunnaisesti. Koska ikääntyessä elimistön nestepitoisuus pienenee, humaltuminen tapahtuu nopeammin. Alkoholin haittavaikutukset voi siten voimistua, vaikka käyttömäärät eivät ikääntyessä kasvaisikaan. Alkoholijuomissa on myös energiaa, mikä on hyvä huomioida. Koska ihmisen ikääntyessä elimistö muuttuu, riskirajat ovat ikääntyneillä pienemmät kuin työikäisillä. Alkoholin käytön riskirajat yli 65-vuotiailla ovat enintään 1-2 annosta päivässä tai enintään seitsemän annosta viikossa. Alkoholista lisää Alkoholi ja lääkkeet - osiossa Lyhyesti muutamista ravintoaineista Hiilihydraatit toimivat elimistömme pääasiallisena energianlähteenä ja ne ylläpitävät verensokeritasapainoa. Hiilihydraatteja saamme mm. viljavalmisteita, perunasta, riisistä, makaronista, vihanneksista, juureksista, marjoista, hedelmistä, maidosta sekä sokerista. Hiilihydraateista tulevan energiamäärän tulisi olla noin puolet kokonaisenergiansaannista ja puhtaan sokerin osuus enintään 10 % kokonaisenergiasta. Ravintokuidulla tarkoitetaan imeytymättömiä hiilihydraatteja. Kuitu parantaa suolen toimintaa, alentaa kokonais- ja LDL-kolesterolin määrää, tasaa verensokerin nousua aterian jälkeen sekä hidastaa mahalaukun tyhjenemistä sekä lisää näin

75 75 kylläisyyden tunnetta. Kuitua tulisi hyvä nauttia grammaa päivässä. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväviljat, marjat, hedelmät ja kasvikset. Hiilihydraatti- ja kuitusuositus toteutuu käytännössä, kun lisätään täysjyväviljavalmisteiden, juuresten, vihannesten sekä hedelmien ja marjojen osuutta sekä vähennetään sokerin ja paljon sokeria sisältävien tuotteiden käyttöä ruokavaliossa. Leipätiedotuksen sivulta löytyy kuitutesti. Testin avulla voidaan arvioida kuidun päivittäistä saantia. Rasvoja tarvitsemme välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien lähteeksi. Ne rakentavat myös mm. solukalvojamme. Paras vaikutus solukalvoille saadaan, kun rasvahapot ovat ruokavaliossa oikeassa suhteessa. Ravitsemussuositusten mukaan rasvojen osuuden tulisi olla noin kolmannes kokonaisenergiasta. Kovaa rasvaa, joka sisältää tyydyttyneitä rasvahappoja, ei saisi olla enempää kuin 1/3 rasvojen määrästä. Tätä kovaa rasvaa saadaan mm. rasvaisista maito- ja lihatuotteista, voista ja leivonnaisista. Pehmeitä rasvoja, jotka sisältävät runsaasti kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja, saa olla ruokavaliossa 2/3 rasvojen määrästä. Tätä pehmeää rasvaa saadaan mm. kasviöljyistä, kasviöljypohjaisista margariineista, kaloista ja pähkinöistä. Pehmeiden rasvojen suosiminen vähentää mm. metabolisen oireyhtymän riskiä alentamalla veren kolesterolipitoisuutta ja parantamalla verensokeriarvoja sekä lisäämällä veren liukoisuutta. Sydänliiton sivulta löytyy mm. testi, jonka avulla voidaan arvioida ruokavalion rasvan laatua. Riittävä proteiinien saanti on yksi tärkeimmistä ikääntyneen ravitsemustilaan vaikuttavista tekijöistä. Sen tarve eläkeiän kynnyksellä olevalla on noin 1 gramma tavoitepainokiloa kohden vuorokaudessa. Hyviä proteiinin lähteitä ovat liha, kala, kana, kananmuna, maito ja maitovalmisteet. Kasvikunnan tuotteista proteiinia

76 76 saadaan herneistä, pavuista, pähkinöistä, siemenistä ja viljavalmisteista. Proteiinit ylläpitävät elimistön vastustus- ja toimintakykyä. Riittävällä energian ja proteiinin saannilla sekä liikunnalla voidaan hidastaa lihasmassan vähenemistä ikääntyessä. Proteiinin puute mm. heikentää lihaskuntoa, aiheuttaa tasapainovaikeuksia ja altistaa infektioille. Koska iän myötä proteiinin hyväksikäyttö elimistössä vähenee, proteiinin riittävään saantiin ruokavaliossa on hyvä kiinnittää huomiota. Proteiinin saannin turvaamiseksi on hyvä syödä päivittäin maitotuotteita sekä lihaa, kalaa, kanaa tai kananmunaa. Kalsium vaikuttaa mm. luuston kuntoon, hermoviestien kulkuun ja veren hyytymiseen. Kalsiumsuositus on 800 milligrammaa päivässä yli 60-vuotiailla. Hyviä lähteitä ovat maito ja maitovalmisteet. Riittävän saannin turvaa esimerkiksi 3 lasillista maitoa tai piimää sekä 2 viipaletta juustoa, jossa on rasvaa enintään 17 %. Valitsemalla rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita kovan rasvan saanti ruokavaliossa vähenee. D-vitamiini tarvitaan luuston ja lihaksiston hyvinvointiin. Se on välttämätön kalsiumin ja fosforin imeytymisessä sekä niiden erityksen säätelyssä. D-vitamiinin puute vaikuttaa mm. luustoon, lisää infektioherkkyyttä sekä aiheuttaa lihasheikkoutta, mikä heikentää tasapainoa ja altistaa kaatumisille. Hyviä lähteitä ravinnossa ovat kalat sekä vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit. Yli 60-vuotiaille suositellaan D-vitamiinia valmisteena 20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. C-vitamiini tarvitaan mm. raudan imeytymiseen ja vastustuskyvyn lisäämiseen. C-vitamiinisuositus on 75 milligrammaa päivässä yli 60-vuotiailla. Hyviä lähteitä ruokavaliossa ovat hedelmät, marjat ja kasvikset. Riittävän määrän C-vitamiinia saa esimerkiksi yhdestä appelsiinista, reilusta 2 desilitrasta appelsiinitäysmehua tai reilusta desilitrasta mansikkaa.

77 77 Lähteet ja kirjallisuutta Haglund, B.; Huupponen, T.; Ventola, A-L. & Hakala-Lahtinen, P Ihminen ravitsemus. Helsinki: WSOY pro Oy. Helakorpi, S.; Pajunen, T.; Jallinoja, P.; Virtanen, S. & Uutela, A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Raportti 15/2011. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helldan, A.; Lallukka, T.; Rahkonen, O. & Lahelma, E Ruokatottumusten muutokset vanhuseläkkeelle siirryttäessä. Suomen Lääkärilehti 3/2011, Laitalainen, E.; Helakorpi, S.; Martelin, T. & Uutela, A Eläkeikäisten elintavoissa eroja koulutuksen ja kuntatyypin mukaan. Suomen Lääkärilehti 5/2010, Laitalainen, E.; Helakorpi, S. & Uutela, A Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset Raportti 30/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry Ikääntyneen ravitsemus ja erityisruokavaliot. Opas ikääntyneitä hoitavalle henkilökunnalle. Vammala: Dieettimedia Oy. Valsta, L.; Borg, P.; Heiskanen, S.; Keskinen, H.; Männistö, S.; Rautio, T.; Sarlio- Lähteenkorva, S. & Kara, R Juomat ravitsemuksessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan raportti. Helsinki: Yliopistopaino. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Helsinki: Edita Prima Oy. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Prima Oy. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

78 78 Ryhmäkerran ohjelma RAVITSEMUS TÄMÄN RYHMÄKERRAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ RYHMÄLÄISET - ymmärtävät ravinnon merkityksen omalle terveydelle ja hyvinvoinnille sekä - osaavat arjessa kiinnittää huomiota ateriarytmiinsä ja ruokavalion monipuolisuuteen Keskustelua lapsuuden ja nuoruuden ruokatottumuksista sekä hyvästä ravitsemuksesta Ryhmän voi aloittaa keskustelulla lapsuus- ja nuoruusajan ruokamuistoilla - Millaisia muistoja lapsuuden ruokailuista on jäänyt? Mikä oli lapsuudessa oma lempiruoka? Miten arki- ja juhlaruoat erosivat toisistaan jne. Keskustelun tukena voi käyttää erilaisia valokuvia tai lehtileikkeitä. Sen jälkeen keskustelun voi johdatella hyvään ravitsemukseen Mitä ryhmäläiset ajattelevat hyvästä ravitsemuksesta? Millainen on hyvä ruokavalio? Ovatko ryhmäläiset tehneet jossain vaiheessa muutoksia omassa ruokavaliossaan? Tietoa ja keskustelua suomalaisten ravitsemuksesta, suositeltavasta ruokavaliosta ja mihin ruokavaliossa tulisi kiinnittää huomiota Tietoa saa esimerkiksi alussa olevasta teoriaosuudesta. Suomalaisten ravitsemustottumuksista saa tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta ( löytyy mm. suomalaiset ravitsemussuositukset, ikääntyneiden ravitsemussuositukset sekä juomasuositukset, joita voi käyttää apuna tiedon keräämisessä ryhmäkertaa varten. Sivuilta löytyy myös esite, Ravinto ja liikunta tasapainoon. Esitettä voi halutessa tilata ja sen voi jakaa ryhmäläisille. Myös po-

79 79 tilas- ja kansalaisjärjestöjen kuten Suomen Sydänliitto ry:n sekä erilaisten yhdistysten kuten Maito ja Terveys ry:n sivuilta voi löytyä ryhmään sopivaa, tilattavaa materiaalia. Syömistottumuksiin liittyvä tehtävä Ryhmäläiset voivat tehdä esimerkiksi Sydänliiton Testaa syömistottumuksesi testin. Testiä voi tilata Sydänliiton sydänkaupasta ( Testin voi tehdä myös sydänliiton www-sivuilla, jos tietokoneen käyttö ryhmässä on mahdollista. Sydänliiton sivuilta löytyy myös mm. rasvan laatuun sekä suolan saantiin liittyvä testit. Kuidun saantiin liittyvän testi löytyy tarvittaessa Leipätiedotuksen sivuilta ( Testaa syömistottumuksesi testiin liittyy kysymyksiä, joiden avulla kukin ryhmäläinen voi itsekseen miettiä omaa ruokavaliota ja sen mahdollisia muutostarpeita sekä omia tavoitteita tämän hyvinvoinnin alueen osalta. Testin tekemisen jälkeen syömistottumuksista voidaan keskustella yleisellä tasolla. Keskustelussa voidaan myös käsitellä esimerkiksi millaisia esteitä syömistottumusten muuttamiseen voi liittyä ja toisaalta myös siitä, mitkä tekijät kannustavat ruokatottumusten muuttamiseen. Kokemuksia ruokailuun liittyen Nautin syömisestä ja teen ruokaa, vaikka yksin asunkin. Useimmiten teen ruokaa itse alusta saakka. Se on mukavaa ajanvietettä. Töissä käydessä söin aina töissä ja kun jäin eläkkeelle, tuli syötyä vähemmän. Päätimme kahden ystävän kanssa, että syömme yhdessä useammin. Koen sen mukavaksi tavaksi syödä. Ruokakin maistuu. Keskustelu: Mitä ajatuksia nämä ruokailuun liittyvät kokemukset herättivät? Tuleeko ruokaa laitettua yksin asuessa? Vaikuttaako ruokaseura ruokahaluun ja syömiseen? Oliko näissä kokemuksissa jotain sellaista, mitä voisit omassa elämässäsi jatkossa toteuttaa?

80 80 Tietoa kunnan tai kaupungin terveyspalveluista sekä ravitsemusterapeutin palveluiden saatavuudesta Ryhmäläisten tarpeista riippuen ryhmässä voi jakaa tietoa ikäneuvolan terveydenhoitajan palveluista sekä ravitsemusterapeutin palveluiden saatavuudesta. Mahdollisuuksien mukaan voi harkita ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan kutsumista ryhmäkertaan asiantuntijaksi. VINKKI - tähän ryhmäkertaan voit halutessasi liittää myös keskustelun alkoholista ja sen käytöstä. Juomasuosituksesta keskusteltaessa aiheeseen pääsee luontevasti.

81 81 Alkoholi ja lääkkeet Eläkeikäisten alkoholin käyttö ja sen muutostrendit Keski- ikäisten ja sitä vanhempien miesten ja naisten alkoholin kulutus on lisääntynyt. Lisäys johtuu ennen kaikkea siitä, että alkoholia juodaan useammin eli alkoholin käyttökertoja on tullut paljon lisää. Alkoholin käyttö on lisääntynyt luvulla erityisesti vuotiailla. Raittiiden yli 65-vuotiaiden määrä on vähentynyt. Vanhemmilla ikäryhmillä pienten annosmäärien kulutuskerrat lisääntyvät ja suurkulutuskertojen määrät vähenevät. Käytön säännöllisyys kuitenkin lisääntyy kuten nuoremmillakin. Myös naisilla keski-ikäisten ja sitä vanhempien alkoholinkulutus on lisääntynyt sen vuoksi, että alkoholia käytetään aiempaa useammin. Nämä lisääntyneet käyttökerrat ovat olleet sekä pienen että suuren kulutuksen kertoja. Vuoden 2011 havaintojen mukaan alkoholin käyttöön liittyvä kuolleisuus lisääntyi (vuoden 2004 hinnanalennuksen jälkeen) eniten vuotiailla miehillä ja vuotiailla naisilla. Juominen on siis yleistynyt eläkeläisväestön parissa ja vastaavasti tilastoidut alkoholiehtoiset haitat ovat yleistyneet. Iäkkäät eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ikäryhmä. Alkoholin käyttö ja haitat ovat yleisiä nuorilla iäkkäillä, mutta eivät enää 70 vuotta täyttäneillä. Juomisen säännöllisyys ei vähene kuitenkaan vuotiaillakaan, mutta kulutusmäärät vähenevät. Suurten ikäluokkien alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat ovat lisääntyneet huolestuttavasti, joten haittojen ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä enenevästi huomiota myös heidän siirtyessään eläkeikään. Ikääntyneiden alkoholin käytössä on kysymys kouriintuntuvasta kulttuurisesta muutoksesta, jota vahvistaa eläkeikäisten määrän tuntuva kasvu tulevina vuosikymmeninä. Suomalaisen alkoholikulttuurin muutos on lisännyt alkoholin käyttöä monissa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilan-

82 82 teissa. Lisäksi alkoholijuomien helppo saatavuus, iän myötä lisääntyvä vapaaaika ja taloudellinen liikkumavara voivat vaikuttaa ikääntyneiden alkoholikäytön lisääntymiseen. Alkoholin suurkulutus voi alkaa ja alkoholiriippuvuus voi kehittyä minkä ikäisenä tahansa. Henkilöllä, joka on nuoruudesta lähtien käyttänyt alkoholia, alkoholin käyttö voi jatkua tai lisääntyä ikääntyessä. Yli 55-vuotias voi alkaa käyttää alkoholia myös elämän muutosvaiheen myötä. Esimerkiksi puolison kuolema, eläkkeelle jääminen, sairaudet, kipu, toimintakyvyn heikkeneminen, tarpeettomuuden tunne ja yksinäisyys voivat johtaa tällaiseen alkoholin kulutuksen kasvuun ja siitä seuraaviin ongelmiin. Myös positiiviseksi mielletty nautinnollinen elämä voi johtaa alkoholin ongelmakäyttöön pitkällä tähtäyksellä. Toleranssi, riskit ja haitat Alkoholin sietokykyä nimitetään toleranssiksi ja se liittyy alkoholin toistuvaan käyttöön. Se tarkoittaa humalluttavan vaikutuksen vähenemistä alkoholin toistuvan käytön seurauksena, jolloin tarvitaan suurempia kerta-annoksia saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Toleranssi häviää vähitellen kun alkoholia ei nautita. Korkea toleranssi on siis merkki runsaasta alkoholinkäytöstä ja mahdollisista (tulevista) haitoista. Sanontatapa hyvästä viinapäästä liittyy toleranssiin. Alkoholin kohtuukäytöllä tarkoitetaan satunnaista tai melko vähäistä alkoholin käyttöä, jossa ei tavoitella humalatilaa. Riskikäytöllä tarkoitetaan riskirajojen yli menevää kulutusta. Alkoholinkäytön riskirajalla tarkoitetaan sitä määrää, joka jo todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja. Riskiraja on keskimääräinen arvio, ei siis turvaraja. Yli 65-vuotiaiden riskirajana on pidetty kahta annosta päivässä ja seitsemää annosta viikossa. Tällöin on vaara, että haittoja syntyy, mutta niitä ei voi vielä todeta. Puhutaan myös haitallisesta käytöstä silloin kun käytöstä on jo selkeästi koitunut fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia haittoja. Haitan syntyminen on yksilöllistä, joten siihen ei voida antaa mitään alkoholimäärään perus-

83 83 tuvia rajoja. Haittoja voi syntyä jo yhdestä tai muutamasta käyttökerrasta, kuten kaatumisia tai kahnauksiin joutumista. Vakavia haittoja kehittyy tavallisimmin niille, joilla on jo jonkinasteinen riippuvuus. Riippuvuudella tarkoitetaan pakonomaista tarvetta käyttää alkoholia ja kykenemättömyyttä pidättäytyä siitä haitoista huolimatta. Riippuvuuden kehitys on pitkä ja monimutkainen prosessi. Siihen liittyy voimakas halu käyttää päihdettä, heikentynyt kyky hallita päihteen käytön aloittamista ja lopettamista, vieroitusoireet käytön loputtua, toleranssin lisääntyminen ja käytön jatkuminen haitoista huolimatta. Alkoholiannokset ja riskiä tuovan käytön määrät Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa oppaassa Otetaan selvää, määritetään, että kahden alkoholiannoksen ylittäminen kerralla on ikääntyneelle riski. Säännöllinen viikoittainen käyttö ei saisi nousta yli seitsemän annoksen. Yksi alkoholiannos on yksi pullo (33 cl) ruokakaupan olutta, siideriä tai lonkeroa. Viiniä juodessa se tarkoittaa yhtä lasillista (12 cl) puna- tai valkoviiniä. Väkevän viinin kohdalla se tarkoittaa 8 cl:n lasillista. Viinaa, konjakkia, viskiä tms. juodessa annos on 4 cl. Alkoholiannos = Pieni pullo keskiolutta Lasi viiniä 12cl Viinaryyppy 4 cl Nämä rajat saattavat tuntua alhaisilta, mutta osalla ikääntyneistä vieläkin alhaisemmat määrät voivat aiheuttaa riskejä, koska lääkitys, pitkäaikaissairaudet ja toimintakyvyn vajeet, kuten tasapainon heikkeneminen, saattavat jo hyvin alhaisen alkoholimäärän kanssa aiheuttaa yllättäviä haittoja. Rajat perustuvat siihen,