ERIKOISSIJOITUSRAHASTO TITANIUM HOIVAKIINTEISTÖ RAHASTOESITE ( )

Transkriptio

1 ERIKOISSIJOITUSRAHASTO TITANIUM HOIVAKIINTEISTÖ RAHASTOESITE ( ) YLEISET TIEDOT RAHASTOSTA, RAHASTOYHTIÖSTÄ, SÄILYTYS- YHTEISÖSTÄ JA MUISTA PALVELUN- TARJOAJISTA Rahasto Rahaston nimi on Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistö (jäljempänä Rahasto ), ruotsiksi Specialplaceringsfonden Titanium Vårdfastighet ja englanniksi Special Mutual Fund Titanium Care Real Estate (AIF). Rahasto aloitti toimintansa Rahasto on sijoitusrahastolaissa mainittu pääasiassa kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittava erikoissijoitusrahasto, joka voi poiketa sijoitusrahastolain yleisesti sijoitusrahastoja koskevista säännöistä ja rajoituksista, kuten rajoituksista koskien Rahaston sijoituskohteita, hajauttamista, arvonlaskentaa, merkintöjä ja lunastuksia sekä luotonottoa. Rahasto on myös vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto. Rahasto-osuudenomistajat voivat käyttää äänivaltaansa vuosittain rahastoyhtiön hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä pidettävässä varsinaisessa osuudenomistajien kokouksessa, jossa esitellään myös Rahaston tilinpäätös ja vuosikertomus. Rahasto-osuus oikeuttaa osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen sijoitusrahaston varoista. Rahaston tilikausi on kalenterivuosi. Rahastoyhtiö Rahastoa hallinnoi Titanium Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö ). Rahastoyhtiön Y-tunnus on Rahastoyhtiö edustaa Rahastoa omissa nimissään ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain asettamin rajoituksin. Titanium Rahastoyhtiö on perustettu Rahastoyhtiöllä on sijoitusrahastolain mukainen toimilupa sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukainen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. Rahastoyhtiöön hallitukseen kuuluvat: puheenjohtaja Henri Prittinen ja hallituksen jäsenet Andrei Novitsky ja Riku Wiitala, joka on osuudenomistajien valitsema hallituksen jäsen. Rahastoyhtiön toimitusjohtajana toimii Teemu Kauppinen. aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi, joista Rahastoyhtiö on lain mukaan vastuussa. Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisönä toimii Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta (jäljempänä säilytysyhteisö ), joka on toimiluvallaan luottolaitostoimintaa harjoittava talletuspankki. Säilytysyhteisö vastaa Rahaston toiminnasta vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa sekä sijoitusrahastolaissa säännellyn mukaisesti. Rahaston varat säilytetään erillään Rahastoyhtiön, säilytysyhteisön ja muiden rahastojen varoista. Rahaston varoja ei voida käyttää Rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön velkojen kattamiseksi. Säilytysyhteisö ei ole siirtänyt säilytysyhteisöä koskevia muita tehtäviä tai vastuita kolmannelle. Säilytysyhteisö ei saa käyttää Rahaston säilytysyhteisölle säilytettäväksi antamia varoja uudelleen. Tilintarkastaja Rahastoyhtiön ja Rahaston tilintarkastajana toimii KHTyhteisö KPMG Oy Ab (päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Timo Nummi). Osuudenomistajien valitsemana tilintarkastajana toimii KHT Tiia- Kaisa Kataja ja varatilintarkastajana KHT Timo Nummi. Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija Rahastoyhtiö teettää kiinteistöistä ja kiinteistöarvopapereista riippumattoman ja ulkopuolisen Keskuskauppakamarin hyväksymän arvioitsijan (Kiinteistötaito Peltola & Co Oy) laatimaan arvion hankintojen ja myyntien yhteydessä sekä jatkuvaan arvonlaskentaan kerran kuukaudessa. Kiinteistötekniset tarkastukset suorittaa tällä hetkellä Suomen Rakennustarkastus Oy. KENELLE TITANIUM KIINTEISTÖ SOPII? Titanium Kiinteistö sopii sijoittajalle, jolla osa sijoitussalkusta saa ajoittain sisältää kohtuullisen merkittävää riskiä joka tavoittelee hajautusta sijoitussalkkunsa muiden omaisuusluokkien ja kohteiden kanssa jolle sopii kiinteistösijoittamiseen lähtökohtaisesti suositeltava vähintään viiden vuoden sijoitusaika. Rahastoyhtiön toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Rahastoyhtiöllä on lain edellyttämät riittävät omat lisävarat sen mahdollisesta huolimattomuudesta

2 RAHASTON KULUT JA PALKKIOT SIJOITUSTOIMINNAN STRATEGIA JA TAVOITTEET Rahaston pääasialliset sijoituskohteet ovat Suomessa sijaitsevat kiinteistöt ja suomalaiset kiinteistöarvopaperit. Kiinteistökohteiden käyttötarkoituksena ovat erilaiset hoiva- ja hyvinvointipalvelut. Tällaisia kohteita voivat olla mm. vanhusten hoivakodit, vammaisten palvelutalot, terveysasemat, päiväkodit sekä sosiaali- ja nuorisotoimeen liittyvät kiinteistöt. Rahasto voi sijoittaa myös rahaston säännöissä mainituin rajoituksin rahasto-osuuksiin tai joukkovelkakirjoihin (ETF tai ETC) sekä arvopapereihin, rahasto-osuuksiin, talletuksiin ja rahamarkkinavälineisiin. Merkintä- ja lunastuspalkkiot on ilmoitettu enimmäismäärinä, joissain tapauksessa sijoittaja saattaa maksaa vähemmän. Tarkempia tietoja saa Rahastoa hallinnoivasta Rahastoyhtiöstä. Esitetyt juoksevat kulut perustuvat vuonna 2014 perittyihin kuluihin. Niiden määrä voi vaihdella vuodesta toiseen. Ne eivät sisällä: Tuottosidonnaista palkkiota Rahaston maksamia kohteenhankinta- tai luovutuspalkkioita, paitsi toisen rahaston osuuksien ostamisesta tai myymisestä maksetut merkintä- ja lunastuspalkkiot Kiinteistöjen ylläpito- ja peruskorjauskustannuksia. Rahastoyhtiölle maksetaan lisäksi tuottosidonnaista palkkiota, joka on enintään kaksikymmentä (20) prosenttia referenssituoton ylitteestä. Referenssituottona käytetään seitsemää (7) prosenttia NAV -arvosta vuodessa. Referenssituotto lasketaan ja palkkio vähennetään Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) kuukausittain arvonlaskennassa. Tuottosidonnainen palkkio lasketaan Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) hallinnointipalkkion ja säilytysyhteisölle maksettavien kulujen vähentämisen jälkeen ja lisättynä Rahastosta osuudenomistajille maksetulla tuotonjaolla. Tuottosidonnainen palkkio maksetaan Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) kuukausittain jälkikäteen. Tuottosidonnaista palkkiota voidaan veloittaa vain siitä osasta Rahaston arvonnousua, joka ylittää edellisen tuottosidonnaisen veloituksen mukaisen Rahaston arvon (ns. high-water-mark arvo). High-water-mark arvosta vähennetään tapahtuneet tuotonjaot. Palkkioista voidaan myöntää alennuksia asiakkaan kokonaisasiakkuus huomioiden. Kiinteistösijoituskohteiksi hankitaan uusia, uudehkoja, vastikään modernisoituja, rakennettavia tai saneerauksen kohteena olevia kohteita niiden pitkäaikaista omistusta varten. Kohteita ylläpidetään, kehitetään ja niiden arvon säilymisestä huolehditaan yhteistyössä vuokralaisen kanssa. Kohteiden kehittämisessä huomioidaan mm. mahdolliset muutostarpeet kohteen käyttötarkoituksessa sekä toimialan sääntelyssä tapahtuvat muutokset. Rahaston tavoitteena on saavuttaa Rahastolle mahdollisimman korkea tuotto Rahaston suositellun sijoitusajan kuluessa kiinteistösijoittamisen aika-ajoin mahdolliset voimakkaatkin arvonmuutokset huomioiden. Rahasto ei kuitenkaan takaa mitään määrällistä vuosittaista tuottotasoa. Rahaston tuottona jaetaan vuosittain vähintään 75 % Rahaston tilikauden voitosta. Tilikauden voittoa laskettaessa ei huomioida realisoitumattomia arvonmuutoksia RAHASTON VAROJEN SIJOITTAMINEN Rahaston varoja voidaan sijoittaa: 1) Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin ja Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. 2) Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ja sellaisten julkisyhteisöjen sekä muiden yhteisöjen, joiden takaajana on Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjalainoihin, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. 3) Euromääräisiin, Euroopan talousalueeseen kuuluvien yritysten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin, jotka ovat julkisen kaupankäynninkohteena. 4) Talletuksiin luottolaitoksissa, joiden kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Talletusten on oltava vaadittaessa takaisinmaksettava tai nostettavissa ja erääntyä maksettavaksi viimeistään kahdentoista (12) kuukauden kuluessa. Enintään kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) saadaan sijoittaa talletuksiin samassa

3 luottolaitoksessa. Talletukset voivat olla euromääräisiä tai muussa valuutassa. 5) Suomeen rekisteröityjen, yhteistä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden osuuksiin tai osakkeisiin. 6) Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden sijoitusrahastojen (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (NON-UCITS) rahasto-osuuksiin ja yhteissijoitusyritysten osuuksiin, jotka voivat olla myös pörssissä vaihdettavia rahasto-osuuksia (ETF). Nämä sijoituskohteet voivat olla myös muita kuin kotivaltionsa lainsäädännön mukaisesti sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttäviä sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä edellyttäen, että osuudenomistajien suoja ja varojen erillään pitoa, lainaksiottoa ja -antoa sekä arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvaa luovutusta koskeva sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia. Rahaston varoja ei voida sijoittaa osuuksiin sellaisissa sijoitusrahastoissa, erikoissijoitusrahastoissa tai yhteissijoitusyrityksissä, jotka sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti voivat sijoittaa enemmän kuin kymmenen (10) prosenttia varoistaan toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin, yhteissijoitusyritysten osuuksiin ja pörssissä vaihdettaviin rahastoosuuksiin, joiden vuotuinen kiinteä hallinnointipalkkio on enintään kolme (3) prosenttia sijoitusrahaston, erikoissijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen arvosta. Tämän kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi sijoituskohteena olevasta sijoitusrahastosta, erikoissijoitusrahastosta ja yhteissijoitusyrityksestä voidaan periä tuottosidonnaista palkkiota. Rahasto-osuuksien arvonkehitys on sidottu kohdissa 1-7 tarkoitettuihin sijoituskohteisiin tai markkinakorkoon tai koronvaihtosopimuksiin, tai valuutan tai valuuttakorin arvoon, volatiliteettiin tai volatiliteetti-indeksiin. Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden neljäsosan saman sijoitusrahaston osuuksista. 7) Kiinteistörakentamiseen ja kiinteistöjalostustoimintaan. Tällaiset sijoitukset voivat olla enintään kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). 8) Vakioituihin tai vakioimattomiin johdannaisiin, joiden kohde-etuutena voi olla kohdissa 1-7 mainitut sijoituskohteet, markkinakorko tai koronvaihtosopimus, valuutta tai valuuttakori, volatiliteetti tai volatiliteetti-indeksi tai edellä mainituista kohde-etuuksista muodostettu indeksi tai kori. Rahasto saa ostaa, myydä ja asettaa johdannaisia riippumatta siitä, onko Rahastolla positiota kohde-etuudessa. Vakioimattomien johdannaissopimusten vastapuolena voi olla luottolaitos, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Yhdysvalloissa tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Rahasto käyttää johdannaisia mm. a) tehostaakseen Rahaston varojen hoitoa korvaamalla arvopaperimarkkinoille tehtyjä suoria sijoituksia, b) suojatakseen Rahaston sijoituksia erityyppisiltä riskeiltä ja c) muodostaakseen positioita, jotka antavat positiivisen tuoton laskevilla markkinoilla (negatiivinen delta). SIJOITUSRAJOITUKSET Rahaston sijoitustoimintaa erityyppisiin sijoituskohteisiin rajoitetaan seuraavasti: Rahaston kokonaisvaroista (GAV) vähintään kuusikymmentä (60) prosenttia on sijoitettava Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin ja Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. Rahasto voi poiketa rajoituksesta tilapäisesti merkintöjen ja lunastusten yhteydessä, mikäli Rahaston varoja ei voida tuottavalla tavalla sijoittaa sääntöjen mukaisiin kohteisiin, tai jos Rahaston osuudenomistajien etu muutoin sitä vaatii. Lukuun ottamatta kiinteistöä tai kiinteistöä koskevaa arvopaperia enimmäissijoitus yhden liikkeeseenlaskijan arvopapereihin, rahamarkkinavälineisiin tai sijoitusrahastoihin on kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Tällaisia sijoituksia saa olla enintään kaksi (2). Muiden yksittäisten sijoitusten enimmäiskoko on kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Edellä mainitusta riippumatta Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) voidaan sijoittaa enintään kolmekymmentäviisi (35) prosenttia saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan unionin jäsenvaltio. Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) enintään kaksikymmentä (20) prosenttia voidaan sijoittaa saman sijoitusrahaston rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) enintään kolmekymmentä (30) prosenttia voidaan sijoittaa tässä kohdassa mainittujen erikoissijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten

4 osuuksiin, kuitenkin enintään kaksikymmentä (20) prosenttia saman erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Kaikkien Rahaston omistamien joukkolainojen ja muiden korkoa tuottavien sijoituskohteiden duraatio on maksimissaan keskimäärin kymmenen vuotta. Rahaston sijoitusaste lasketaan jakamalla Rahaston sijoitukset ja vastuut Rahaston varojen nettoarvolla (NAV). Sijoitusaste laskettuna Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) voi vaihdella minimissään kuudenkymmenen (60) prosentin ja maksimissaan kahdensadan (200) prosentin välillä. Mikäli Rahaston sijoitusaste on minimitason mukainen 60 %, tarkoittaa se sitä, että kyseiset sijoitukset koostuvat kotimaisista kiinteistöistä ja niihin liittyvistä kiinteistöarvopapereista. Rahaston kokonaisvaroista (GAV) täytyy olla sijoitettuna suomalaisiin kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin vähintään kuusikymmentä (60) prosenttia ja enintään sata (100) prosenttia. Korkein Rahaston sääntöjen sallima sijoitusaste pitää sisällään myös kiinteistöissä tai kiinteistöarvopapereissa jo mahdollisesti olevan vieraan pääoman sekä muista Rahaston solmimista sopimuksista (mukaan lukien johdannaiset) aiheutuvan sijoitusasteen nousun. RAHASTON RISKIT Lain mukaan rahastoa hoitavalla rahastoyhtiöllä on oltava toimintaansa nähden riittävät riskienhallintajärjestelmät. Rahastoyhtiössä noudatetaan sen hallituksen hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita, jotka käsittävät menettelytapaohjeet mm. eri toimintojen riskien hallitsemisen vastuujaosta ja tehtävistä. Riskejä pyritään hallitsemaan asianmukaisin ja tehokkain järjestelyin. Rahaston sijoituspolitiikka ja sijoituskohteet huomioiden Rahastoon sijoittamiseen voi liittyä seuraavat riskit: Likviditeettiriski (maksuvalmiusriski) tarkoittaa sitä, että sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei välttämättä onnistu suunnitellussa ajassa ja toivottuun hintaan. Kiinteistöjen tai kiinteistöarvopapereiden myyminen voi toisinaan edellyttää pitkääkin realisointiaikaa. Rahasto ryhtyy kuitenkin aina viipymättä toimiin lunastusten kattamiseksi. Likviditeettiriskiä pyritään hallitsemaan pitämällä sijoitussalkussa myös kooltaan ja yksikköhinnaltaan pienempiä kohteita sekä pitämällä Rahaston varoista mahdollisuuksien mukaan aina osa kiinteistövarallisuutta likvidimpinä varoina. Myös hyödyntämällä Rahaston mahdollisuutta luoton ottamiseen voidaan parantaa Rahaston maksuvalmiutta erityistilanteissa. Toimialariski: Rahaston kohdetoimialan liiketoiminnallinen menestyminen voi vaikuttaa merkittävästi kohdekiinteistöjen markkinahintoihin sekä Rahaston osuuden arvoon. Rahasto sijoitustoiminta keskittyy pääasiallisesti hoiva- ja hyvinvointikiinteistöihin, mikä nostaa Rahaston toimialariskiä. Toimialariskiä pyritään pienentämään hajauttamalla sijoituskohteita erilaisiin hoivatyyppeihin, toimialan aktiivisella seurannalla, erilaisten toimialan tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden ennakoinnilla sijoituskohteiden valinnassa ja sijoituskohteiden huolellisella hoitamisella. Kohderiski tarkoittaa kiinteistökohteen ominaisuuksien heikkenemisestä aiheutuvaa omaisuuden arvon merkittävää laskua. Rahasto pyrkii hallitsemaan tätä riskiä arvioimalla kiinteistökohteiden kunnon huolellisesti ennen niiden hankkimista, seuraamalla jatkuvasti kohteiden kehitystä ja tekemällä tarvittaessa sopimus- ja rakennusteknisiä parannuksia. Kiinteistökohteisiin voi liittyä myös ennakoimattomia, odottamattomien ulkopuolisten tekijöiden (voimakkaat luonnonilmiöt, tuhotyöt ym.) aiheuttamaa vaikutusta kohteen arvon alentumisesta. Tällaisiin riskeihin pyritään varautumaan mahdollisimman kattavin vakuutuksin, ml. keskeytysturva. Kohderiskit kuuluvat tyypillisesti kiinteistösijoittamiseen. Vastapuoliriski tarkoittaa kiinteistön vuokralaisen kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen liittyvää riskiä vuokrasuhteesta johtuvien velvoitteiden, pääasiallisena vuokranmaksu, asianmukaisesta hoitamisesta ajallaan. Näihin riskeihin pyritään varautumaan mm. hajauttamalla vuokrasuhteita julkisyhteisöjen ja yksityisten vuokralaisten kesken ja vuokralaisten huolellisella valinnalla. Maantieteellisellä riskillä tarkoitetaan tietylle alueelle tehtyihin kiinteistösijoituksiin liittyvää riskiä, joka aiheutuu alueen taloudellisten olosuhteiden merkittävästä ja ennakoimattomasta heikentymisestä heijastuen myös alueen kiinteistösijoituksen arvoon ja likvidisyyteen. Rahaston kiinteistösijoitukset tehdään aina Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin tai kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. Maantieteellistä riskiä pyritään pienentämään hajauttamalla sijoituksia eri alueille Suomessa ja keskittymällä pääosin kasvukeskuksiin. Markkinariskit (osake- ja korkoriski) liittyvät arvopapereiden kurssien sekä korkojen

5 muutosten vaikutukseen sijoituskohteiden markkina-arvoon ja siten Rahaston sijoitusten arvoon. Näiden riskien merkitys on edellä mainittuja vähäisempi huomioon ottaen Rahaston sijoitustoiminnan keskittymisen pääasiassa kiinteistösijoituksiin. Selvitysriski on luottoriski, joka syntyy arvopaperitransaktion vastapuolen kyvystä toimittaa sovittujen ehtojen mukainen suoritus toisen vastapuolen jo täytettyä omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriskiä sisältyy rahoitusvälineiden kaupankäyntiin, kun maksu ja rahoitusvälineen luovutus selvitetään erillään. Rahaston sijoitustoiminnassa selvitysriskiä pyritään eliminoimaan toimimalla luotettavilla arvopapereiden kaupankäyntimarkkinoilla. Rahoitusriski: Rahaston rahoitustilanne voi heikentyä ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa tai hinnassa saattaa tapahtua muutoksia. Rahasto pyrkii hallitsemaan rahoitusriskiä suojautumalla yleisen korkotason nousulta. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan Rahastoon vaikuttavaa suoraa tai epäsuoraa taloudellista tappionvaaraa, joka aiheutuu Rahastoyhtiön riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, henkilöstöstä ja varsinkin henkilömuutoksista tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisiin riskeihin sisältyvät myös oikeudelliset ja tietoturvariskit. Operatiivisten riskien hallinta perustuu hallituksen vahvistamiin menettelytapaohjeisiin, joilla operatiivisia riskejä jatkuvasti huomioidaan ja arvioidaan sekä pyritään vähentämään ja ennakoimaan mm. erilaisin varajärjestelyin. Muut riskit, Force Majeure: Rahaston toimintaan voi liittyä myös muita johonkin toimintoon tai kokonaisuuteen vaikuttavia sisäisiä tai ulkoisia ennakoimattomia riskejä, joita ei voida vielä tunnistaa ja huomioida. Tällaisia riskejä ja niistä aiheutuvia seurauksia pyritään minimoimaan riskien tunnistamisen jatkuvalla seurannalla. On kuitenkin huomioitava, että sijoitustoimintaan voi aina liittyä täysin odottamattomia ja ylivoimaisista tapahtumista aiheutuvia riskejä (Force Majeure), joilla voi olla huomattavakin vaikutus Rahaston arvoon, sijoitustoimintaan ja rahasto-osuuksien lunastusten toteuttamiseen. Tällaisia riskejä ovat mm. luonnon katastrofit, työtaistelutoimenpiteet, kapinat ja sodat. LUOTON OTTAMINEN RAHASTON LUKUUN Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun Rahaston sijoitustoimintaa ja omaisuuden hoitamista varten luottoa määrän, joka vastaa enintään sata (100) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Rahastoyhtiö saa lisäksi ottaa erityisestä syystä Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään kolmeakymmentä (30) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi kiinteistön tai kiinteistöarvopaperin hankintaan liittyviä rahoitustarpeita kohteisiin liittyvien velkojen tilapäiseksi uudelleenrahoittamiseksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös rahasto-osuuksien lunastamista, mikäli Rahastolla ei muuten ole riittäviä käteisvaroja lunastusten toteuttamiseen. Rahasto voi pantata varojaan luottojensa vakuudeksi. Panttaus voi tarvittaessa käsittää Rahaston kaikki varat. RAHASTO-OSUUKSIEN MERKINTÄ Rahasto-osuuksia voi merkitä kerran kuukaudessa ( Merkintäpäivä ). Merkintäpäivä on kunkin kalenterikuukauden viimeinen pankkipäivä. Rahastoosuuksia merkitään antamalla kirjallinen toimeksianto Rahastoyhtiölle vähintään kaksi (2) pankkipäivää ennen aiottua merkintää. Ilmoitus merkinnästä on sitova. Merkintämaksun on oltava Rahaston tilillä viimeistään merkintäpäivänä kello kaksitoista (12.00) Suomen aikaa. Rahasto-osuuden merkintähinta voidaan maksaa myös Rahastoyhtiön hyväksymällä apporttiomaisuudella. Rahastoyhtiön hyväksyntää varten varataan mahdollisuus tarkastaa ja arvioida apporttiomaisuuden teknisiä, taloudellisia ja juridisia ominaisuuksia Rahastoyhtiön tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Apporttina annettava omaisuus arvostetaan noudattaen Rahaston sääntöjen 14 :ssä mainittuja periaatteita. Apporttiomaisuudella suoritettu merkintä katsotaan maksetuksi, kun apporttiomaisuus on siirretty Rahaston omistukseen. Merkittävien rahasto-osuuksien lukumäärä lasketaan jakamalla merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma rahasto-osuuden arvolla. Mikäli merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma ei ole tasan jaollinen rahastoosuuden ja sen murto-osan arvolla, pyöristetään rahastoosuuksien lukumäärä alaspäin lähimpään rahasto-osuuden murto-osaan ja erotus lisätään rahastopääomaan. Vahvistuksena merkinnästä Rahastoon sijoittanut osuudenomistaja saa merkintälaskelman ja säännöissä mainituin edellytyksin myös osuustodistuksen. Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahastoosuuksien merkinnät, mikäli rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai muu painava etu sitä erityisesti vaatii esimerkiksi silloin, kun Rahaston sijoituskohteiden päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole

6 saatavissa luotettavia markkinatietoja tai rahasto-osuuden arvoa ei voida luotettavalla tavalla laskea. Myös yksittäisen merkinnän suuruutta voidaan väliaikaisesti rajoittaa edellä mainitun rahastoosuudenomistajien edun sitä vaatiessa. Yksittäisten merkintöjen suuruutta voidaan rajoittaa Rahaston varojen nettoarvon (NAV) ollessa yli 50 miljoonaa euroa ja kun yksittäisen merkinnän koko olisi yli viisikymmentä (50) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Merkintätoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkitsijästä ja tämän henkilöllisyydestä. Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä merkintätoimeksianto tai lykätä sen toteuttamista, ellei sille ole toimitettu näitä tietoja. RAHASTO-OSUUKSIEN LUNASTUS Rahasto-osuuksia voi lunastaa neljä kertaa vuodessa ( Lunastuspäivä ). Lunastuspäivät ovat kalenterivuoden maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun viimeinen pankkipäivä. Rahasto-osuuksia lunastetaan antamalla kirjallinen toimeksianto sekä luovuttamalla mahdollinen osuustodistus Rahastoyhtiölle. Lunastuspyyntö ja mahdollinen osuustodistus tulee toimittaa Rahastoyhtiölle viimeistään yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen Lunastuspäivää. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Lunastus on sitova ja voidaan peruuttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella. Rahasto-osuudet lunastetaan lunastuspäivän arvoon ja maksetaan osuudenomistajan ilmoittamalle pankkitilille. Maksu suoritetaan Arvonlaskentapäivää seuraavana pankkipäivänä. Mikäli Rahastolla ei ole riittäviä käteisvaroja lunastuksen toteuttamiseen, Rahasto hankkii varat lunastuksen toteuttamiseksi ryhtymällä viipymättä myymään rahaston sijoituksia tai pyrkimällä rahoittamaan lunastuksen vieraalla pääomalla. Mikäli edellä mainitut toimenpiteet (vieraan pääoman kasvattaminen ja Rahaston omistamien sijoituksien realisointi) eivät ole olleet riittäviä lunastuksen toteuttamiseksi lunastustoimeksiannon mukaisena Lunastuspäivänä, toteutetaan lunastus viipymättä Rahaston omistamien sijoitusten toteutuneiden myyntipäivien jälkeiseen seuraavan rahasto-osuuden arvonlaskentapäivän arvoon. Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahastoosuuksien lunastukset, mikäli rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai muu painava etu sitä erityisesti vaatii esimerkiksi silloin, kun Rahaston sijoituskohteiden päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole saatavissa luotettavia markkinatietoja tai rahasto-osuuden arvoa ei voida luotettavalla tavalla laskea. Lunastukset voidaan myös väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa Rahastoyhtiö voisi joutua realisoimaan Rahaston sijoituskohteita markkina-arvoa merkittävästi alhaisemmalla hinnalla. Lunastustoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot lunastajasta ja tämän henkilöllisyydestä. Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä lunastustoimeksianto tai lykätä sen toteuttamista, ellei sille ole toimitettu näitä tietoja. RAHASTON ARVON LASKEMINEN JA ARVONLASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston kokonaisvaroista Rahaston velat. Rahaston arvo ilmoitetaan euroina. Rahastoyhtiö laskee rahastoosuuksien arvon kerran kuukaudessa ( Arvonlaskentapäivä ). Arvonlaskentapäivä on kuukauden viimeinen pankkipäivä. Rahastoyhtiö laskee ja julkistaa rahasto-osuuksien arvon viipymättä Arvonlaskentapäivän jälkeen ja viimeistään seuraavan kuukauden kymmenenteen (10.) pankkipäivään mennessä. Tieto rahasto-osuuden arvosta on saatavissa Rahastoyhtiöstä, Rahastoyhtiön verkkosivuilta sekä kaikista merkintäpaikoista. Rahastoon kuuluvat kiinteistöt ja muut kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevat kiinteistöarvopaperit arvostetaan käypään arvoon. Rahastoyhtiö teettää mainituista kiinteistöistä ja kiinteistöarvopapereista riippumattoman ja ulkopuolisen, Keskuskauppakamarin hyväksymän arvioitsijan laatiman arvion hankintojen ja myyntien yhteydessä sekä jatkuvaan arvonlaskentaan kerran kuukaudessa. Rahastoon kuuluvat arvopaperit ja rahamarkkinavälineet arvostetaan arvonlaskentapäivän päätöskurssiin. Jos arvostuspäivältä ei ole edellä mainittua kurssia, käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia, mikäli se on osto- ja myyntinoteerausten välillä. Jos viimeinen kaupankäyntikurssi on myyntinoteerausta korkeampi tai ostonoteerausta alempi, käytetään joko osto- tai myyntinoteerausta sen mukaan, kumpi on lähempänä viimeistä kaupankäyntikurssia. Rahamarkkinavälineet arvostetaan arvonlaskentapäivän virallisiin euribornoteerauksiin lisäämällä niihin liikkeeseenlaskijakohtainen riskipreemio. Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko Rahastoyhtiön hallituksen määräämin tavoin. Sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet arvostetaan markkina-arvoonsa, joka on viimeisin julkistettu arvo Rahaston arvostuspäivänä. Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastojen osuudet arvostetaan arvostuspäivälle laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahaston sijoitukset pörssinoteerattuihin rahastoosuuksiin ja joukkovelkakirjoihin (ETF ja ETC) arvostetaan samoin kuin pörssinoteeratut arvopaperit. Rahaston valuuttamääräisten omistusten arvo muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin päivittäin vahvistamia valuuttakursseja.

7 Jos sijoituskohteilla ei ole saatavilla käypää markkinaarvoa, ne arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen määrittämien objektiivisten periaatteiden mukaan ja toimenpide dokumentoidaan. RAHASTON TUOTONJAKO Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää Rahaston osuudenomistajille jaettavasta osuuksien tuotonjaosta ja sen maksamisesta. Rahasto-osuudenomistajille jaetaan voitto-osuutena heidän omistustensa suhteessa vuosittain vähintään seitsemänkymmentäviisi (75) prosenttia Rahaston tilikauden voitosta. Tilikauden voittoa laskettaessa ei huomioida realisoitumattomia arvonmuutoksia. Osuuksille maksettu tuotto-osuus vähennetään Rahaston pääomasta. Tuotto-osuus maksetaan osuudenomistajille vuosittain toukokuussa. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU, OIKEUSPAIKKA Kaikissa rahastoon liittyvissä asioissa Rahaston osuudenomistajan tulee ensisijaisesti olla yhteydessä Rahastoyhtiöön. Mikäli asia ei ratkea neuvotellen, osuudenomistaja voi viedä asiansa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä toimivan Arvopaperilautakunnan käsittelyyn. Mikäli asia käsitellään oikeudessa, oikeuspaikkana toimii Helsingin käräjäoikeus; kuluttaja-asiakas voi myös saattaa asiansa kotipaikkansa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia. VEROTUS Rahaston verotus: Erikoissijoitusrahastot ovat Suomen lainsäädännön mukaan tuloverosta vapaita yhteisöjä eivätkä ne maksa veroa luovutusvoitoista tai korkotuotoista. Osuudenomistajan verotus: Rahasto-osuuksien lunastamisesta syntyvä mahdollinen luovutusvoitto ja rahaston vuosittain maksama tuotto-osuus ovat suomalaiselle henkilölle veronalaista pääomatuloa. Mahdollisen luovutustappion voi vähentää luovutusvoitoista verovuoden ja seuraavan viiden vuoden aikana. Rahastoyhtiö perii vuosittaisesta tuotonjaosta ennakonpidätyksen ja ilmoittaa verohallinnolle rahastoosuuksien omistustiedot, lunastustapahtumat sekä tiedot myyntivoittojen ja -tappioiden laskemiseksi. Verovelvollisen tulee tarkastaa verohallinnolta tuleva esitäytetty veroilmoitus; verovelvollinen vastaa veroilmoituksessaan olevien tietojen oikeellisuudesta. Tarkempia tietoja verotuksesta on saatavilla verohallinnon verkkopalvelussa osoitteessa: RAHASTON ASIAMIEHET JA TOIMINTOJEN ULKOISTAMINEN Rahastoyhtiö voi ulkoistaa lain mukaisia toimintojaan siten, että se vastaa ja valvoo ulkoistettujen tehtävien hoitamista. Titanium Rahastoyhtiö käyttää ulkopuolisia palveluja ja asiantuntijoita täyttääkseen toiminnallensa sääntelyssä asetetut velvoitteet ja kunkin toimintasektorin erityisosaamisen hankkimiseksi seuraavien toimintojen osalta: taloushallinto ja kirjanpito, tietotekniikka, compliance, sisäinen tarkastus, myynti ja markkinointi sekä kiinteistöjen arviointi ja hallinnointi/huolto.