Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI. kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityötä varten

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 379 lopullinen 2010/0210 (COD) C7-0180/10 Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityötä varten {SEK(2010) 887} {SEK(2010) 888} FI FI

2 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämä direktiiviehdotus liittyy EU:n tavoitteeseen luoda kattava maahanmuuttopolitiikka. Marraskuussa 2004 laaditun Haagin ohjelman mukaan laillinen maahanmuutto tulee tärkeäksi osaamiselle rakentuvan talouden kehittämisessä Euroopassa ja talouskehityksen eteenpäin viemisessä ja myötävaikuttaa siten Lissabonin strategian täytäntöönpanoon. Ohjelmassa komissiota pyydetään esittämään laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma ja maahanpääsymenettelyjä, joilla voidaan nopeasti vastata siirtotyövoiman vaihtelevaan kysyntään työmarkkinoilla. Joulukuussa 2005 laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintapoliittisesta suunnitelmasta annetun komission tiedonannon (KOM(2005) 669) mukaan vuosina annetaan viisi työperäistä maahanmuuttoa koskevaa säädösehdotusta, joihin kuuluu myös ehdotus direktiiviksi kausityöntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksistä. Eurooppa-neuvoston 15. ja 16. lokakuuta 2008 vahvistamassa Euroopan maahanmuuttoja turvapaikkasopimuksessa Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuvat harjoittamaan tasapuolista, tehoavaa ja johdonmukaista politiikkaa muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien suhteen. Neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa toistetaan komission ja neuvoston sitoutuminen laillista maahanmuuttoa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Lokakuussa 2007 tehtiin erittäin päteviä työntekijöitä koskeva ehdotus (ns. EU:n sininen kortti) ja ehdotus yleiseksi puitedirektiiviksi 1. Neuvosto hyväksyi ensin mainitun ehdotuksen 25. toukokuuta 2009, ja toinen on Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyssä. Kausityöntekijät on rajattu kummankin asiakirjan soveltamisalan ulkopuolelle. Tällä ehdotuksella toteutetaan edellä mainittuja poliittisia toimeksiantoja ja pyritään vaikuttamaan EU strategian toteuttamiseen ja muuttovirtojen tehokkaaseen hallintaan nimenomaan tilapäisen kausimuuton osalta. Ehdotuksessa asetetaan maahanpääsylle ja oleskelulle tasapuoliset ja selkeät säännöt ja luodaan samalla kannustimia ja suojatoimia, joilla estetään tilapäisen oleskelun muuttuminen pysyväksi. Yleinen tausta EU:n talouksissa on rakenteellinen kausityövoiman tarve. Odotettavissa on, että tällaista työvoimaa on EU:n sisältä tarjolla yhä vähemmän. Tulevaisuudessakin osaamisvaje EU:n alueella koskee erityisesti perinteisiä aloja, ja matalan osaamis- ja koulutustason työvoimaa todennäköisesti tarvitaan rakenteellisista syistä yhä enemmän. On myös 1 KOM(2007) 637 ja 638, FI 2 FI

3 huomattava, että EU:ssa on pysyvämpi kouluttamattoman työvoiman tarve. Ennusteiden mukaan tällaisten työpaikkojen täyttäminen EU:n omilla työntekijöillä vaikeutuu jatkuvasti lähinnä siitä syystä, että kausiluonteista työtä ei pidetä houkuttelevana. Lisäksi on selkeää näyttöä siitä, että joitakin kolmansista maista lähtöisin olevia kausityöntekijöitä riistetään ja että he joutuvat työskentelemään ala-arvoisissa olosuhteissa, jotka saattavat vaarantaa heidän terveytensä ja turvallisuutensa. On myös toistuvasti osoitettu, että EU:ssa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia työskentelee todennäköisimmin juuri sellaisilla elinkeinoelämän aloilla, joilla kausityövoimaa tarvitaan runsaasti, eli erityisesti maatalouden ja puutarhaviljelyn alalla sekä matkailualalla. Voimassa olevat aiemmat säännökset Ainoa voimassa oleva EU:n tason asiakirja, joka koskee myös kausityöntekijöiden maahanpääsyn edellytyksiä, on perustamissopimuksen K.1 artiklan nojalla vuonna 1994 annettu neuvoston päätöslauselma työskentelyä varten jäsenvaltioiden alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimisen rajoittamisesta 2. Päätöslauselma sisältää elementtejä kausityöntekijän määritelmää varten (työntekijöitä, jotka tekevät tarkasti määriteltyä työtä, johon kyseisessä jäsenvaltiossa on perinteisesti tarvetta). Siinä myös asetetaan oleskelun enimmäiskestoksi kuusi kuukautta kahdentoista perättäisen kuukauden aikana ja suljetaan pois mahdollisuus jatkaa oleskelua muunlaisen työn tekemistä varten. Kolmannen maan kansalaisille myönnettävän oleskeluluvan malli vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1030/2002, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat lisätä oleskelulupaan yhtenäistä kaavaa käyttäen mitä tahansa muita tietoja, erityisesti maininnan siitä, onko henkilöllä työlupa. Tämä ehdotus perustuu kyseiseen asetukseen sikäli, että jäsenvaltioiden edellytetään esittävän työlupaa koskeva maininta yhtenäisen mallin mukaisesti riippumatta siitä, mikä on maahanpääsyn oikeusperusta. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ehdotuksen säännökset noudattavat ja tukevat tavoitteita, jotka on asetettu komission tiedonannossa KOM(2006) 249 Ihmisarvoista työtä kaikille, ja EU strategian päämääriä. Luomalla nopeat ja joustavat maahanpääsymenettelyt ja varmistamalla kausityöntekijöiden oikeudellinen asema voidaan suojata kausityöntekijöitä hyväksikäytöltä ja kausityötä tekeviä EU:n kansalaisia epäterveeltä kilpailulta. Ehdotus on myös EU:n kehityspolitiikan mukainen, koska sen keskeisenä tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen. Erityisesti säännökset, jotka koskevat kausityöntekijöiden kiertomuuttoa EU-maiden ja omien kotimaidensa välillä (kausityöntekijät voivat tulla jäsenvaltioon, palata kotimaahansa ja tulla sitten takaisin jäsenvaltioon), helpottaisivat luotettavia rahalähetyksiä, osaamisen siirtämistä ja investointeja. Koska kyseessä on tilapäinen maahanmuutto, direktiivin ei odoteta johtavan aivovientiin nousevan talouden maista tai kehitysmaista. 2 EUVL C 274, , s. 3. FI 3 FI

4 Työhön liittyvien kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden oikeuksien osalta tässä ehdotuksessa noudatetaan velvoitetta, jonka mukaan kaikissa yhteisön politiikoissa on varmistettava terveyden suojelun korkea taso. Siinä otetaan huomioon perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, erityisesti 12 artikla kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta, 21 artiklan 2 kohta syrjinnän kieltämisestä, 31 artikla oikeudenmukaisista ja kohtuullisista työoloista ja työehdoista, 34 artikla sosiaaliturvasta ja toimeentuloturvasta, 35 artikla terveyden suojelusta sekä 47 artikla oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. 2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Intressitahojen kuuleminen Julkista kuulemista varten julkaistiin vihreä kirja taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta, ja julkinen kuulemistilaisuus järjestettiin 14. kesäkuuta Kuulemiskierroksen yhteydessä järjestettiin myös seminaareja ja työpajoja. Jäsenvaltioita on kuultu maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita käsittelevän komission komitean välityksellä. Vaikutusten arvioinnin tueksi tilattiin ulkopuolinen tutkimus, jossa tärkeimmiltä intressiryhmiltä pyydettiin lisäkommentteja kyselylomakkeissa ja haastatteluissa. Taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevan EU:n yhteisen politiikan laatiminen sai kommenteissa laajaa kannatusta, mutta menettelytavoista ja odotetuista tuloksista esitettiin voimakkaasti eriäviä näkemyksiä. Esille otettiin joitakin kysymyksiä, kuten tarve laatia EU:n yhteiset säännöt kaikkea työperäistä maahanmuuttoa varten tai vähintään maahanpääsyn ehdot tietyille taloudellisista syistä maahan muuttavien henkilöiden ryhmille, erityisesti erittäin päteville työntekijöille ja kausityöntekijöille. Näitä kahta ryhmää pidetään elintärkeinä EU:n kilpailukyvylle. Lisäksi vastauksissa toivotaan yksinkertaisia, epäbyrokraattisia ja joustavia ratkaisuja. Koska useat jäsenvaltiot eivät kannata horisontaalista lähestymistapaa, komissio katsoo alakohtaisen lähestymistavan olevan sopivampi vaihtoehto, sillä se soveltuu paremmin vastauksissa edellytetyn joustavuuden saavuttamiseen. Asiantuntijatiedon käyttö Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen. Vaikutusten arviointi Seuraavia vaihtoehtoja harkittiin: Vaihtoehto 1 Nykytilanteen säilyttäminen. Nykykehitys jatkuisi jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla voimassa olevan säännöstön puitteissa. Työnantajille on asetettu tiettyjä velvoitteita 18. kesäkuuta 2009 annetulla direktiivillä työnantajien seuraamuksista. Nämä koskevat laittomaan työntekoon liittyviä ilmoituksia viranomaisille ja rangaistuksia. Tämän vaihtoehdon vaikutus olisi vähäinen. FI 4 FI

5 Vaihtoehto 2 Direktiivi kausityöntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksistä ja heidän oikeuksistaan. Luotaisiin yhteiset säännöt, joihin kuuluisivat kausityön määrittely, maahanpääsykriteerit, kausityöntekijän oleskelun enimmäiskesto ja säännökset kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten ja EU:n kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta tiettyjen sosiaalis-taloudellisten oikeuksien (yhdistymisvapaus, oikeus sosiaaliturvaan jne.) osalta. Tämä vaihtoehto auttaisi luomaan yhteiset oikeudelliset puitteet, joita sovellettaisiin EU:ssa kaikkiin työnantajiin, ja ehkäisisi hyväksikäyttöä. Kausityöntekijöillä olisi kuitenkin edelleen vastassaan eri maissa erilaiset monimutkaiset maahantulomenettelyt. Vaihtoehto 3 Direktiivi yhteisistä maahanpääsymenettelyistä. Lisänä vaihtoehtoon 2 otettaisiin käyttöön kausityötä tekeville kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu, samassa menettelyssä sekä työskentelyä että oleskelua varten myönnettävä yhdistelmälupa. Kausityöntekijöiden maahanpaluuta seuraavilla kausilla helpotettaisiin. Työhönottomenettelyt tehostuisivat ja EU:n työnantajien käytettävissä olevaa työvoimaa olisi helpompi ennustaa. Vaihtoehto 4 Direktiivi kotiinpaluun varmistavista toimenpiteistä. Toimenpiteitä olisivat oleskelun pituuden rajoittaminen ja nimenomainen velvollisuus palata oleskeluajan päättyessä. Kausityöntekijöiden jääminen maahan oleskeluajan jälkeen estyisi jossain määrin. Vaikutukset EU:n työmarkkinoiden toimivuuteen olisivat hyvin vähäiset. Kausityöntekijöillä olisi edelleen vastassaan eri maissa erilaiset monimutkaiset maahantulomenettelyt. Vaihtoehto 5 Jäsenvaltioiden välinen tiedotus, koordinointi ja yhteistyö Ei annettaisi uutta lainsäädäntöä, vaan toteutettaisiin täydentäviä ja tukevia toimia jäsenvaltioiden käytäntöjen lähentämiseksi. Vaikutukset olisivat vähäisiä, sillä toimenpiteet eivät olisi sitovia. Potentiaalisilla kausityöntekijöillä ja heidän mahdollisilla työnantajillaan olisi edelleen vastassaan liuta erilaisia maahanpääsysääntöjä ja kausityöntekijöillä olisi eri jäsenvaltioissa erilaiset oikeudet oleskelunsa aikana. Kun vertaillaan eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, paras vaihtoehto on vaihtoehtojen 2, 3 ja 4 yhdistelmä. Yhteiset maahanpääsynormit ja yksinkertaistetut maahantulomenettelyt sekä mahdollisuus palata tulevina kausina (vaihtoehdot 2 ja 3) takaavat joustavan maahanpääsyn ja EU:n työmarkkinoiden tarvitsemat resurssit. Vaihtoehdon 4 elementit auttavat varmistamaan, että kausityöntekijä palaa kotimaahansa, ja ehkäisevät näin oleskeluajan ylittymisen. Komissio on tehnyt työohjelmassa mainitun vaikutusten arvioinnin, joka on saatavilla [ ]. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotuksella luodaan kolmansista maista tuleville kausityöntekijöille nopeutettu maahanpääsymenettely, joka perustuu yhteiseen määritelmään ja yhteisiin kriteereihin. Yksi tärkeimmistä kriteereistä on työsopimus tai sitova työtarjous, jossa määrätään minimitason suuruisesta tai sen ylittävästä palkasta. Kausityöntekijöille myönnetään oleskelulupa, jolla he voivat työskennellä tietyn enimmäisajan kalenterivuotta kohti. FI 5 FI

6 Lisäksi helpotetaan kausityöntekijöiden maahanpaluuta myöhemmällä työskentelykaudella. Työoloja koskevat säännökset määritellään selvästi. Näin estetään kausityöntekijöiden hyväksikäyttö ja taataan heidän turvallisuutensa ja terveytensä. Työnantajien on myös osoitettava, että kausityöntekijällä on asianmukainen majoitus oleskelun aikana ja että kantelumahdollisuuksia helpotetaan. Jotta kausityötä tekevät kolmansien maiden kansalaiset eivät jäisi maahan, säädetään oleskelulle enimmäiskesto kalenterivuotta kohti sekä nimenomainen velvollisuus palata tuon ajan päätyttyä. Statuksen muuttaminen ei ole mahdollista. Oikeusperusta Tämä direktiiviehdotus koskee kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä, tarvittavien lupien myöntämistä koskevia vaatimuksia ja jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien määrittelemistä. Tämän vuoksi soveltuva oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta. Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan. Se edellyttää, että unioni ei toteuta toimia aloilla, joilla toimivalta on yhteinen, elleivät jäsenvaltiot voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohta). EU:n toimet tällä alalla ovat oikeutettuja seuraavista syistä: Kausityöntekijöitä tarvitaan useimmissa jäsenvaltioissa. Vaikka kolmansien maiden työntekijät tulevat tiettyyn jäsenvaltioon, sen tekemä päätös kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista voi vaikuttaa myös muihin jäsenvaltioihin ja mahdollisesti vääristää muuttovirtoja. Sisärajaton Schengen-alue edellyttää yhteistä järjestelmää (yhteisiä vähimmäissääntöjä), jolla vähennetään oleskeluajan ylittämisen riskiä ja laitonta maahantuloa, jotka voivat olla seurausta epämääräisistä ja toisistaan poikkeavista kausityöntekijöiden maahanpääsysäännöistä. Kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden hyväksikäyttöön ja ala-arvoisiin työoloihin on puututtava myöntämällä heille tietyt sosiaalis-taloudelliset oikeudet sitovalla ja täytäntöönpanokelpoisella EU:n tason säädöksellä. Tämä vastaa Tampereella vuonna 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kehotusta myöntää kolmansien maiden kansalaisille oikeudenmukainen kohtelu ja turvattu oikeudellinen asema. Kausityöntekijöitä koskeva EU:n säädös on hyvin tärkeä myös maahanmuuttopolitiikan ulkoisten näkökohtien kannalta, sillä sen avulla voidaan FI 6 FI

7 tehostaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja syventää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin säädös antaa EU:lle mahdollisuuden poistaa esteet vähän koulutettujen ja kouluttamattomien työntekijöiden lailliselta maahanmuutolta, ja toiseksi se voi osoittautua ratkaisevaksi vahvistettaessa kolmansien maiden sitoutumista laittoman maahanmuuton torjuntaan. Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Lisäksi ehdotuksessa kunnioitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden oikeutta päättää siitä, kuinka paljon taloudellisista syistä kolmansista maista tulevia päästetään niiden alueelle. Näin ollen on kunkin jäsenvaltion tehtävä arvioida, onko sillä taloudellista tarvetta päästää maahan kolmansien maiden kansalaisia kausityöntekijöiksi. Suhteellisuusperiaate Suhteellisuusperiaatetta sovelletaan. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohta). Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: Välineeksi on valittu direktiivi, sillä se jättää jäsenvaltioille runsaasti joustovaraa täytäntöönpanossa. Toiminnan muoto ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kausimuuttovirtojen sääntelemiseksi. Ei-sitovien toimenpiteiden vaikutus olisi liian vähäinen, sillä kolmansista maista tulevilla potentiaalisilla kausityöntekijöillä ja heidän mahdollisilla työnantajillaan olisi edelleen vastassaan liuta erilaisia maahanpääsy- ja oleskelusääntöjä ja kausityöntekijöillä olisi eri jäsenvaltioissa erilaiset oikeudet oleskelunsa aikana. Toiminnan sisältö rajoittuu edellä esitetyn tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömään. Ehdotetut säännöt koskevat maahanpääsyä koskevia edellytyksiä, menettelyä ja lupia sekä kausityöntekijöiden oikeuksia eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan mukaisia yhteisen maahanmuuttopolitiikan osatekijöitä. Tarvittavien lainsäädäntötoimien ja mahdollisiin työnantajiin kohdistuvan taakan osalta ehdotus muuttaa vallitsevaa tilannetta vain vähän. Joidenkin jäsenvaltioiden taakka voi lisääntyä, koska niiden on tarpeen laatia (täsmällisempiä) sääntöjä. Ehdotuksen tavoitteiden ja tähän ryhmään kuuluvien kolmansista maista tulevien työntekijöiden rakenteellisen tarpeen kannalta tämä on perusteltua. Kuten edellä todettiin, jäsenvaltiot saavat päättää, kuinka paljon ne päästävät kolmansista maista tulevia kausityöntekijöitä maahan. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: direktiivi. Direktiivi on sopiva väline, sillä siinä määritetään sitovat vähimmäisvaatimukset, mutta samalla annetaan jäsenvaltioille tarvittavaa liikkumavaraa niiden sovittamisessa työmarkkinoiden tarpeisiin ja voimassa olevaan lainsäädäntökehykseen. FI 7 FI

8 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. 5. LISÄTIEDOT Uudelleentarkastelulauseke Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen. Vastaavuustaulukko Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina kansalliset säännökset, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko. Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus I luku: Yleiset säännökset 1 artikla Ehdotuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön erityismenettely, jota sovelletaan kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyyn ja oleskeluun, kun nämä anovat lupaa oleskella EU:ssa tehdäkseen kausityötä, ja määrittää kausityöntekijöiden oikeudet. 2 artikla Ehdotuksen säännöksiä sovelletaan ainoastaan sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joiden kotipaikka on jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella. Jäsenvaltiosta tulevien kausityöntekijöiden hakemuksista ei ole säännöksiä. Siksi ei ole tarpeen säätää poikkeuksia ehdotuksen soveltamisalasta jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien, tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten osalta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta jäsenvaltiossa jo laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuteen käyttää oikeuttaan työhön, kausityö mukaan lukien. Tämän oikeuden käyttämiseen ei sovelleta tässä ehdotuksessa asetettuja edellytyksiä. Ehdotusta ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, jotka jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset lähettävät toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamista varten direktiivin 96/71/EY mukaisesti. 3 artikla Kausityöntekijän käsite poikkeaa säännöllisestä vakituisesta työstä erityisesti siinä, että suurempi työvoiman tarve liittyy tapahtumaan tai tapahtumasarjaan, kuten maataloudessa istutus- tai sadonkorjuuaikaan tai matkailussa lomakauteen, kulttuuritapahtumat, - festivaalit ja -biennaalit sekä pitkäaikaiset näyttelyt mukaan lukien. Jäsenvaltiot voivat määrittää ne talouden alat, jotka täyttävät edellä mainitut kausityön kriteerit. FI 8 FI

9 4 artikla Ehdotuksessa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus myöntää suotuisammat edellytykset ainoastaan tiettyjen yksittäisten säännösten osalta. Nämä koskevat menettelyllisiä takeita, kausityöntekijöille myönnettävien oikeuksien tasoa sekä majoitusta ja valitusmahdollisuuksien helpottamista koskevia säännöksiä. FI 9 FI

10 II luku: Maahanpääsyn edellytykset 5 artikla Artiklassa esitetään kriteerit, jotka kolmannesta maasta tulevan kausityöntekijän ja hänen työnantajansa on täytettävä. Koska maahanpääsy riippuu työvoiman kysynnästä, henkilön on esitettävä työsopimus tai sitova työtarjous. Vaatimusta, että työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainitaan palkkataso, pidettiin välttämättömänä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida, vastaako palkka kyseisessä jäsenvaltiossa vastaavasta työstä maksettavaa palkkaa. Tämä on tärkeää siksi, ettei työnantaja saisi epäoikeudenmukaista etua ja ettei kausityöntekijän työoloihin liittyisi hyväksikäyttöä. Työsopimuksessa on myös mainittava työtunnit viikkoa tai kuukautta kohti. Tällä vaatimuksella varmistetaan, että työnantajat käyttävät kolmansista maista tulevia kausityöntekijöitä ainoastaan silloin, kun siihen on todellinen taloudellinen tarve (riittävät työllistämisvalmiudet); turvataan kausityöntekijöille tietty kiinteä palkkataso ja tilanteesta riippuen muuten asiaankuuluvat työolot, kuten vakuutukset; varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset voivat harjoittaa tehokasta valvontaa ennen maahantuloa. Hakemuksessa on myös todistettava, että kyseisellä kausityöntekijällä on asianmukainen majoitus. 6 ja 7 artikla Tässä ehdotuksessa ei anneta yleistä maahanpääsyoikeutta. Nämä artiklat koskevat velvoittavia ja mahdollisia hylkäysperusteita sekä perusteita luvan peruuttamiselle ja uusimatta jättämiselle. Kielteiset päätökset voivat perustua esimerkiksi siihen, että maahanpääsyn vaatimukset eivät täyty, tai kiintiöiden täyttymiseen taikka jäsenvaltioiden suorittamaan työmarkkinatestiin. EU:n etuuskohtelun periaate, sellaisena kuin se on ilmaistu vuosien 2003 ja 2005 liittymisasiakirjoissa, on primäärioikeutta. Tämän vuoksi niiden jäsenvaltioiden, jotka soveltavat siirtymäkauden järjestelyjä, on sovellettava direktiiviä liittymisasiakirjojen mukaisesti. III luku: Menettely ja lupa 8 artikla Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mahdollisten kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden ja heidän työnantajiensa saatavilla on asianmukaista tietoa maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden oikeuksista sekä asiakirjoista, joita hakemuksen jättämisen yhteydessä tarvitaan. 9 artikla FI 10 FI

11 Jäsenvaltioiden on päätettävä, kuuluuko hakemuksen jättäminen kolmannen maan kansalaiselle vai hänen tulevalle työnantajalleen. Jäsenvaltioiden on myös nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaanottaa hakemuksen ja myöntää luvan. Viranomaisen nimeäminen ei vaikuta muiden kansallisten viranomaisten asemaan ja vastuuseen hakemuksen tutkimisen ja sitä koskevan päätöksen teon yhteydessä. Viranomaisen nimeäminen hakemuksen vastaanottajaksi ja luvan myöntäjäksi ei myöskään saisi estää jäsenvaltioita nimeämästä muita viranomaisia, joille kolmannen maan kansalainen tai hänen tuleva työnantajansa voi jättää hakemuksen ja jolla on toimivalta luvan myöntämiseen (esim. konsulaatit). Hakemus oleskelusta ja työnteosta kausityöntekijänä tehdään yhden hakemuksen menettelyssä. 10 artikla Kolmansien maiden kansalaisille, joiden hakemuksesta jäsenvaltio on tehnyt myönteisen päätöksen, on annettava kausityölupa. Oleskeluluvalla, jossa on merkintä kausityöntekijä, on saatava sekä oleskella että tehdä tiettyä kausityötä, johon on saatu lupa, ilman että tarvitaan enää esimerkiksi työlupaa. Alle kolmen kuukauden oleskelua varten jäsenvaltioiden on myönnettävä viisumi, joka antaa kausityöntekijälle oikeuden tehdä sitä työtä, johon hän on saanut luvan. 11 artikla Oleskelun enimmäisaika on kuusi kuukautta kalenterivuotta kohti. Oleskelun tiukalla rajoittamisella pyritään varmistamaan, että direktiivin nojalla maahan tulevat työntekijät, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, otetaan työhön, joka on aidosti kausiluonteista eikä jatkuvaa. Ehdotuksessa on säännös, jossa nimenomaan säädetään, että oleskelun enimmäisajan rajoissa on mahdollista pidentää sopimuksen voimassaoloa tai vaihtaa työnantajaa. Tämä on tärkeää siksi, että yhteen työnantajaan sidotut kausityöntekijät voivat olla vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi. Mahdollisuus pidentää oleskelua määritetyn ajan rajoissa saattaa vähentää maahan jäämisen riskiä. Oleskelun pidentämisen ansiosta kolmansista maista tulevilla kausityöntekijöillä on myös mahdollisuus ansaita enemmän ja lähettää enemmän rahaa lähtömaihinsa, millä puolestaan on vaikutusta heidän lähtömaidensa kehitykseen. 12 artikla Artiklalla on tarkoitus edistää kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten kiertomuuttoa eli heidän liikkumistaan kolmannen maan ja EU:n välillä EU:ssa oleskelua ja työntekoa varten. Tällainen muuttoliike voi hyödyttää lähtömaata, EU:ssa olevaa vastaanottajamaata sekä kausityöntekijää itseään. Näin ollen jäsenvaltiot voivat päättää joko myöntää toistuvaislupia tai soveltaa helpotettua menettelyä. Toistuvaisluvat ovat voimassa enintään kolme kautta ja soveltuvat näin aloille, joilla työmarkkinoiden tarpeet ovat tietyllä aikavälillä vakaita. FI 11 FI

12 Kolmannen maan kansalaista, joka ei ole noudattanut velvoitteita aikaisemman kausityöoleskelunsa aikana, ei päästetä kausityöntekijäksi seuraavana vuonna tai vuosina. Työnantajalle, joka ei ole täyttänyt työsopimuksesta aiheutuvia velvoitteita, on määrättävä seuraamuksia ja työnantajalta on evättävä mahdollisuus hakea kausityöntekijöitä ainakin vuodeksi. 13 artikla Ehdotuksessa säädetään hakemusten nopeutetusta käsittelystä (30 päivää). Menettelyllisiin takeisiin kuuluu mahdollisuus hakea oikeusteitse muutosta hakemuksen hylkäyspäätökseen sekä viranomaisten velvoittaminen ilmoittamaan syyt hylkäyspäätökseen. 14 artikla Jäsenvaltioiden on vaadittava kausityöntekijöiden työnantajia todistamaan, että kausityöntekijällä on asianmukaista elintasoa vastaava majoitus. Tämä kattaa tapaukset, joissa majoituksen järjestää työnantaja, ja tapaukset, joissa sen järjestää kolmas osapuoli. IV luku: Oikeudet 15 artikla Kausityölupa antaa haltijalleen oikeuden tulla luvan myöntäneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä sekä tehdä työtä, johon lupa on myönnetty. 16 artikla Oikeusvarmuuden vuoksi artiklassa määritellään työehdot, kausityöntekijöihin sovellettavat palkkaa, irtisanomista ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat ehdot mukaan lukien. Artiklassa taataan kolmansista maista tulleiden kausityöntekijöiden oikeudet määrittelemällä alat, joilla heitä on kohdeltava tasavertaisesti maan omien kansalaisten kanssa vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeutta antaa tai pitää voimassa tätä edullisempia säännöksiä. Tasavertainen kohtelu koskee yhdistymisvapautta sekä oikeutta liittyä työntekijöitä edustavaan järjestöön. Tasavertainen kohtelu koskee myös sosiaaliturvaa ja kattaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/ artiklassa määritellyt edut. Näillä säännöksillä pyritään luomaan EU:lle yhteiset säännöt; tunnustamaan, että jäsenvaltiossa laillisesti työskentelevät kolmansista maista tulevat kausityöntekijät vaikuttavat Euroopan talouteen tekemällä työtä ja maksamalla veroja; ja vähentämään epätervettä kilpailua omien kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välillä, sillä se voi johtaa jälkimmäisten riistoon. 17 artikla Tehokas täytäntöönpano edellyttää kantelumekanismeja. Kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden lisäksi niiden olisi oltava avoimia nimetyille kolmansille osapuolille. FI 12 FI

13 Näin on siksi, että on osoitettu, etteivät kausityöntekijät useinkaan joko tiedä tällaisista mekanismeista tai he epäröivät käyttää niitä omalla nimellään, koska he pelkäävät, että se vaikuttaa tuleviin työllistymismahdollisuuksiin. Vastaava säännös on yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 9 artiklan 2 kohdassa. V luku: Loppusäännökset Tässä luvussa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteista, jotka koskevat tilastotietojen jakamista ja tiedottamista direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi mainitaan Euroopan komission raportointivelvollisuudet ja säädetään, minä päivänä direktiivi tulee voimaan. FI 13 FI

14 2010/0210 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityötä varten EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen 3, sen jälkeen, kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 4, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 5, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Perussopimuksessa määrätään, että neuvosto toteuttaa turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien turvaamista koskevia toimenpiteitä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamiseksi asteittain. (2) Eurooppa-neuvoston 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 hyväksymässä Haagin ohjelmassa tunnustetaan, että laillinen maahanmuutto tulee tärkeäksi talouskehityksen eteenpäin viemisessä, ja pyydetään komissiota esittämään laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma ja maahanpääsymenettelyjä, joilla voidaan nopeasti vastata siirtotyövoiman vaihtelevaan kysyntään työmarkkinoilla. (3) Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2006 sovittiin lukuisista vuonna 2007 toteutettavista toimista, joilla muun muassa kehitetään hyvin hallittuja laillista maahanmuuttoa koskevia politiikkoja kansallista toimivaltaa mitenkään rajoittamatta, jotta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa täyttämään nykyiset ja tulevat työvoimatarpeet. Lisäksi pyydettiin selvittämään keinoja väliaikaisen maahanmuuton helpottamiseksi EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. FI 14 FI

15 (4) Eurooppa-neuvoston 15 ja 16 päivänä lokakuuta 2008 vahvistamassa Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuvat harjoittamaan tasapuolista, tehoavaa ja johdonmukaista politiikkaa muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien suhteen. Sopimus muodostaa perustan yhteiselle maahanmuuttopolitiikalle, jonka ohjenuorana on jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja joka perustuu muuttovirtojen asianmukaiselle hallinnalle sekä vastaanottavan maan että alkuperämaiden ja muuttajien itsensä eduksi. (5) Eurooppa-neuvoston kokouksissaan 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa tunnustetaan, että työperäinen maahanmuutto voi osaltaan lisätä kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta ja että unionin väestörakenteen muuttuessa huomattavasti ja työvoiman kysynnän kasvaessa joustavat maahanmuuttopolitiikat myötävaikuttavat merkittävästi unionin pitkän aikavälin taloudelliseen kehitykseen ja suorituskykyyn. Euroopan komissiota ja Eurooppaneuvostoa pyydetään ohjelmassa jatkamaan laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman 6 täytäntöönpanoa. (6) Tämän direktiivin olisi myötävaikutettava muuttovirtojen tehokkaaseen hallintaan nimenomaan väliaikaisen kausimuuton osalta asettamalla maahanpääsylle ja oleskelulle tasapuoliset ja selkeät säännöt ja luomalla samalla kannustimia ja suojatoimia, joilla estetään tilapäisen oleskelun muuttuminen pysyväksi. Lisäksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/52/EY 7 annetut säännöt ehkäisevät osaltaan tällaisen tilapäisen oleskelun muuttumista laittomaksi oleskeluksi. (7) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rajoittamatta jäsenvaltioiden työmarkkinoille pääsyyn sovellettavaa EU:n etuuskohtelun periaatetta, sellaisena kuin se on ilmaistuna liittymisasiakirjojen asiaa koskevissa määräyksissä. (8) Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon niiden alueelle päästetään kausityöntekijöiksi kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 5 kohdassa täsmennetään. (9) Tämä direktiivi ei vaikuta edellytyksiin, jotka koskevat SEUT-sopimuksen 56 artiklan mukaista palveluiden tarjoamista. Tämä direktiivi ei vaikuta etenkään työehtoihin ja -oloihin, joita palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 8 mukaisesti sovelletaan työtekijöihin, jotka jäsenvaltioon sijoittautunut yritys on lähettänyt tuottamaan palvelun toisen jäsenvaltion alueella. (10) Kausiluonteista toimintaa on tyypillisesti esimerkiksi maataloudessa istutus- tai sadonkorjuuaikaan tai matkailussa lomakaudella KOM(2005) 669. EUVL L 168, , s. 24. EYVL L 18, , s. 1. FI 15 FI

16 (11) Maahanpääsyä kausityöntekijäksi olisi oltava mahdollista hakea ainoastaan, kun hakija oleskelee jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella. (12) Direktiivin ei pitäisi vaikuttaa niiden kolmansien maiden kansalaisten oikeuksiin, jotka jo oleskelevat jäsenvaltiossa laillisesti työntekoa varten. (13) Direktiivissä olisi säädettävä joustavasta maahantulojärjestelmästä, joka perustuu kysyntään ja objektiivisiin kriteereihin, kuten voimassa oleva työsopimus tai sitova työtarjous, jossa määritetään kyseisellä alalla kausityöntekijöihin sovellettava palkkataso. (14) Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus tehdä testi, jolla osoitetaan, että paikkaa ei voida täyttää kotimaisilta työmarkkinoilta. (15) Säätäminen yhden hakemuksen menettelystä, joka johtaa sekä oleskeluluvan että työluvan sisältävän asiakirjan myöntämiseen, yksinkertaistaisi jäsenvaltioissa tällä hetkellä sovellettavia sääntöjä. Tämän ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen määrittää hallinnon organisointia ja hallintokäytäntöä koskevien kansallisten erityispiirteiden mukaisesti kansalliset viranomaiset ja se, millä tavalla niiden olisi oltava mukana yhden hakemuksen menettelyssä. (16) Oleskelun kesto olisi rajoitettava kalenterivuotta kohti enimmäisaikaan, joka varmistaisi yhdessä kausityön määrittelyn kanssa, että työ on aidosti kausiluonteista. Olisi säädettävä, että oleskelun enimmäisajan rajoissa on mahdollista pidentää sopimuksen voimassaoloa tai vaihtaa työnantajaa. Tällä vähennettäisiin hyväksikäytön vaaraa, jolle kausityöntekijät voivat altistua, jos he ovat yhteen työnantajaan sidottuja, ja samalla vastattaisiin joustavasti työnantajien tosiasiallisiin työvoimatarpeisiin. (17) Kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten kiertomuuttoa olisi edistettävä. Jotta kausityöntekijöillä olisi mahdollisuus työllistyä EU:ssa yhtä kautta pidempään ja jotta EU:n työnantajat voisivat luottaa pysyvämpään ja jo koulutettuun työvoimaan, olisi säädettävä mahdollisuudesta päästä kausityöhön useampana peräkkäisenä vuotena, joko toistuvaiskausityöluvan tai helpotetun menettelyn välityksellä. Menettelyssä hakijat olisi asetettava etusijalle kausityöntekijäksi ensimmäistä kertaa hakevien kolmansien maiden kansalaisiin nähden tai lyhennettävä käsittelyaikaa taikka vaadittava vähemmän asiakirjatodisteita. (18) Olisi vahvistettava säännöt kausityöntekijäksi pääsemistä koskevien hakemusten tutkimismenettelyä varten. Tutkimismenettelyjen olisi oltava tehokkaita ja helposti toteutettavia jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten tavanomainen työtaakka huomioon ottaen, ja niiden olisi oltava läpinäkyviä ja tasapuolisia, jotta asianomaisille henkilöille voitaisiin taata riittävä oikeusvarmuus. (19) Jotta voitaisiin varmistaa, että kausityöntekijöillä on oleskelunsa aikana asianmukainen majoitus kohtuuhintaan, olisi velvoitettava työnantajat esittämään todisteet tarjoamastaan tai kolmansien osapuolien tarjoamasta majoituksesta. (20) Koska kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten tilanne on erityisen herkkä ja koska heidän tehtävänsä ovat luonteeltaan tilapäisiä, oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen määrittää selvästi tällaisiin työntekijöihin sovellettavat työehdot viittaamalla yleisesti sitoviin välineisiin, joilla tehokkaasti suojataan kausityötä FI 16 FI

17 tekevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia, kuten lainsäädäntöön tai kansainvälisesti sovellettaviin työehtosopimuksiin. (21) Jos työehtosopimusten yleissitovaksi julistamista koskevaa järjestelmää ei ole, jäsenvaltiot voivat käyttää perustana kyseisellä maantieteellisellä alueella ja kyseisessä ammatissa tai kyseisellä alalla samanlaisiin yrityksiin yleisesti sovellettavia työehtosopimuksia ja/tai työehtosopimuksia, jotka työmarkkinaosapuolten edustavimmat järjestöt ovat kansallisella tasolla tehneet ja joita sovelletaan kaikkialla jäsenvaltion alueella. (22) Kausityötä tekeville kolmansien maiden kansalaisille olisi myönnettävä tasavertainen kohtelu niillä sosiaaliturvan osa-alueilla, jotka on lueteltu sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/ artiklassa. Tällä direktiivillä ei pitäisi antaa enempää oikeuksia kuin ne, joita sovelletaan sosiaaliturvan alalla voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaisesti sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joiden tilanteeseen liittyy jäsenvaltioiden välisiä rajat ylittäviä etuja. Tällä direktiivillä ei pitäisi antaa oikeuksia EU:n lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella olevien tilanteiden, esimerkiksi kolmannessa maassa oleskelevien perheenjäsenten osalta. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioissa syrjimättömästi sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön, jossa säädetään eläkejärjestelmiin suoritettavia maksuja koskevista vähimmäissäännöistä. (23) Nimettyjen kolmansien osapuolien, kuten ammattiliittojen tai muiden järjestöjen, olisi täytäntöönpanon helpottamiseksi voitava tehdä kanteluja tämän direktiivin tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Tätä pidetään välttämättömänä, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa kausityöntekijät eivät ole tietoisia täytäntöönpanomekanismeista tai epäröivät käyttää niitä omissa nimissään mahdollisten seurausten pelossa. (24) Koska tavoitteita eli erityisen maahanpääsymenettelyn käyttöönottoa ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytysten hyväksymistä kausityötä varten ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, ja ne voidaan siksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti hyväksyä toimenpiteitä. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (25) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. (26) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan (N:o 21) 1 ja 2 artiklan mukaisesti ja tämän vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin antamiseen, se ei sido niitä eikä sitä sovelleta niihin. (27) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan (N:o 22) 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, se sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, FI 17 FI

18 OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 artikla Aihe Tässä direktiivissä määritetään kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset kausityötä varten ja määritellään kausityöntekijöiden oikeudet. 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka asuvat jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella ja hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työskennelläkseen kausityöntekijöinä. 2. Tätä direktiiviä ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, jotka suorittavat tehtäviä toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten lukuun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 56 artiklassa tarkoitetun palvelujen tarjoamisen yhteydessä, mukaan lukien ne kolmansien maiden kansalaiset, jotka jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset ovat lähettäneet toiseen jäsenvaltioon direktiivin 96/71/EY mukaisen palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Tässä direktiivissä tarkoitetaan: 3 artikla Määritelmät a) kolmannen maan kansalaisella henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen; b) kausityöntekijällä kolmannen maan kansalaista, jonka lainmukainen kotipaikka on edelleen kolmannessa maassa, mutta joka asuu tilapäisesti jäsenvaltion alueella työskennelläkseen kausiluonteisella toimialalla yhden tai useamman määräaikaisen, kolmannen maan kansalaisen ja jäsenvaltioon sijoittautuneen työnantajan välillä tehdyn työsopimuksen perusteella; c) kausiluonteisella toimialalla toimintaa, jonka tietty tapahtuma tai käyttäytymismalli sitoo tiettyyn aikaan vuodesta, jolloin työvoimaa tarvitaan selvästi enemmän kuin tavallisesti käynnissä olevassa toiminnassa; d) kausityöluvalla lupaa, jossa on merkintä kausityöntekijä ja jonka nojalla luvanhaltija voi asua ja työskennellä jäsenvaltion alueella tämän direktiivin ehtojen mukaisesti; FI 18 FI

19 e) yhden hakemuksen menettelyllä menettelyä, jonka tuloksena tehdään kolmannen maan kansalaisen oleskelua ja työskentelyä jonkin jäsenvaltion alueella koskevan lupahakemuksen perusteella päätös; f) yleisesti sovellettavalla työehtosopimuksella työehtosopimusta, jota kaikkien yritysten on kyseisellä maantieteellisellä alueella ja kyseisessä ammatissa tai kyseisellä alalla noudatettava. Jos työehtosopimusten yleissitovaksi julistamista koskevaa järjestelmää ei ole, jäsenvaltiot voivat, jos ne niin päättävät, käyttää perustana kyseisellä maantieteellisellä alueella ja kyseisessä ammatissa tai kyseisellä alalla samanlaisiin yrityksiin yleisesti sovellettavia työehtosopimuksia ja/tai työehtosopimuksia, jotka työmarkkinaosapuolten edustavimmat järjestöt ovat kansallisella tasolla tehneet ja joita sovelletaan kaikkialla jäsenvaltion alueella. 4 artikla Suotuisammat säännökset 1. Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, joita voi sisältyä a) unionin lainsäädäntöön, mukaan lukien unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä yhden tai useamman kolmannen maan väliset kahden- ja monenväliset sopimukset; b) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa. 2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa tai pitää voimassa direktiivin soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kannalta suotuisampia säännöksiä tämän direktiivin artiklan osalta. II LUKU MAAHANPÄÄSYN EDELLYTYKSET 5 artikla Maahanpääsyn perusteet 1. Tämän direktiivin nojalla esitettäviin, jäsenvaltioon pääsyä koskeviin hakemuksiin on liitettävä seuraavat asiakirjat: a) voimassa oleva työsopimus tai, kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sitova työtarjous, joka koskee kausityön tekemistä kyseisessä jäsenvaltiossa jäsenvaltioon sijoittautuneelle työnantajalle ja jossa määritetään palkka ja työtunnit viikkoa tai kuukautta kohti sekä tarvittaessa muut merkitykselliset työehdot; b) kansallisen lainsäädännön mukainen voimassa oleva matkustusasiakirja; jäsenvaltiot voivat edellyttää, että matkustusasiakirjan voimassaoloaika kattaa vähintään oleskeluluvan voimassaoloajan; FI 19 FI

20 c) todisteet sairausvakuutuksesta, joka kattaa kaikki riskit, jotka yleensä katetaan asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta, niille ajanjaksoille, jolloin tällaista vakuutusturvaa ja vastaavaa oikeutta etuuksiin ei ole työsopimukseen liittyen tai sen seurauksena, tai jos kansallisessa lainsäädännössä niin määrätään, todisteet tällaisen sairausvakuutuksen hakemisesta; d) todisteet 14 artiklassa tarkoitetusta majoituksesta. 2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että kausityöntekijällä on riittävät varat elääkseen tarvitsematta turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaaliavustusjärjestelmään. 3. Kolmansien maiden kansalaisia, joita pidetään uhkana yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle, ei saa päästää maahan tämän direktiivin tarkoituksia varten. 6 artikla Hylkäysperusteet 1. Jäsenvaltioiden on hylättävä hakemus, joka koskee pääsyä jäsenvaltioon tämän direktiivin nojalla, jos 5 artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty tai esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, ne ovat väärennetyt tai niitä on muutettu. 2. Jäsenvaltiot voivat selvittää, voiko kyseisen avoimen työpaikan täyttää kansalliseen tai EU:n työvoimaan kuuluva henkilö taikka kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva kolmannen maan kansalainen, joka on jo kyseisen jäsenvaltion työmarkkinoilla EU:n tai kansallisen lainsäädännön nojalla, ja hylätä hakemuksen. 3. Jäsenvaltiot voivat hylätä hakemuksen, jos työnantajalle on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti työnantajavelvoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi. 4. Jäsenvaltiot voivat hylätä hakemuksen maahan päästettävien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärän perusteella. 7 artikla Luvan peruuttaminen tai uusimatta jättäminen 1. Jäsenvaltioiden on peruutettava tämän direktiivin nojalla myönnetty lupa tai jätettävä se uusimatta seuraavissa tapauksissa: a) lupa on hankittu vilpillisin keinoin, se on väärennetty tai sitä on muutettu; tai b) luvan haltija on maassa muuta tarkoitusta varten kuin sitä, jonka perusteella hänelle on myönnetty lupa oleskeluun. 2. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa tämän direktiivin nojalla myönnetyn luvan tai jättää sen uusimatta seuraavissa tapauksissa: FI 20 FI

21 a) edellä 5 artiklassa säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet tai eivät enää täyty; tai b) yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. III LUKU MENETTELY JA LUPA 8 artikla Tiedon saatavuus Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta maahantuloa ja oleskelua koskevista edellytyksistä, oikeudet mukaan lukien, sekä asiakirjoista, jotka tarvitaan jäsenvaltion alueella kausityöntekijänä oleskelua ja työskentelyä varten tehtävään hakemukseen, on tietoa saatavilla. 9 artikla Maahantuloa koskevat hakemukset 1. Jäsenvaltioiden on määritettävä, tekeekö hakemuksen kolmannen maan kansalainen vai työnantaja. 2. Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen, jolla on toimivalta ottaa hakemus vastaan ja myöntää kausityölupa. 3. Hakemus jäsenvaltion alueella kausityöntekijänä oleskelua ja työskentelyä varten tehdään yhden hakemuksen menettelyllä. 4. Asianomaisen jäsenvaltion on kaikin tavoin edistettävä tarvittavan viisumin myöntämistä kolmannen maan kansalaiselle, jonka maahanpääsyä koskeva hakemus on hyväksytty. 10 artikla Kausityölupa 1. Kausityöntekijälle, joka täyttää 5 artiklassa säädetyt maahanpääsyn edellytykset ja jonka hakemuksesta toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet myönteisen päätöksen, on myönnettävä kausityölupa. 2. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä kausityölupa käyttäen neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1030/ säädettyä kaavaa. Asetuksen liitteessä olevan a kohdan 6.4 alakohdan mukaisesti kohtaan oleskeluluvan luonne on merkittävä jäsenvaltioissa kausityöntekijä. 9 EYVL L 157, , s. 1. FI 21 FI

22 3. Jäsenvaltiot eivät saa myöntää kausityöluvan haltijalle muita asiakirjoja todisteeksi siitä, että ne ovat myöntäneet henkilölle pääsyn työmarkkinoilleen. 11 artikla Oleskelun pituus 1. Kausityöntekijöiden voidaan antaa oleskella jäsenvaltiossa enintään kuuden kuukauden ajan kalenterivuotta kohti, minkä jälkeen heidän on palattava kolmanteen maahan. 2. Kausityöntekijöiden voidaan antaa pidentää sopimustaan tai siirtyä kausityöntekijäksi toisen työnantajan palvelukseen 1 kohdassa mainitun ajan rajoissa ja edellyttäen, että 5 artiklassa säädetyt kriteerit täyttyvät. 1. Jäsenvaltioiden on joko: 12 artikla Maahanpaluun helpottaminen a) myönnettävä hakemuksesta yhtenä hallinnollisena asiakirjana enintään kolme kausityölupaa, jotka kattavat enintään kolme peräkkäistä kautta (toistuvaiskausityölupa), tai b) järjestettävä helpotettu menettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka on päästetty kyseiseen jäsenvaltioon kausityöntekijöiksi ja jotka hakevat sellaisiksi seuraavana vuonna uudestaan. 2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että a) kolmannen maan kansalaiselta, joka ei ole aikaisemmin kausityöntekijänä oleskellessaan noudattanut maahanpääsypäätöksestä seuraavia velvollisuuksia ja erityisesti velvollisuutta palata kolmanteen maahan luvan voimassaolon päättyessä, on evättävä maahanpääsy kausityöntekijäksi yhtenä tai useampana seuraavana vuotena; b) työnantajalle, joka ei ole täyttänyt työsopimuksesta johtuvia velvollisuuksia, on määrättävä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia. Tällaiset työnantajat on jätettävä kausityöntekoa koskevien hakemusten ulkopuolelle yhtenä tai useampana seuraavana vuotena. 13 artikla Menettelylliset takeet 1. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös hakemuksesta ja annettava päätös kirjallisesti tiedoksi hakijalle jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjen ilmoitusmenettelyjen mukaisesti 30 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä. FI 22 FI

23 2. Jos hakemuksen liitteenä esitetyt tiedot ovat puutteelliset, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle kohtuullisen ajan kuluessa, mitä lisätietoja vaaditaan, ja asetettava niiden toimittamista varten kohtuullinen määräaika. 3. Päätös hakemuksen hylkäämisestä, luvan uusimatta jättämisestä tai peruuttamisesta on annettava kirjallisesti tiedoksi hakijalle ja päätökseen voidaan asianomaisessa jäsenvaltiossa hakea muutosta oikeusteitse kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tiedoksiannon yhteydessä hakijalle on ilmoitettava päätöksen perustelut, käytettävissä olevat muutoksenhakumenettelyt ja niitä koskevat määräajat. 14 artikla Majoitus Jäsenvaltioiden on vaadittava kausityöntekijöiden työnantajia esittämään todisteet siitä, että kausityöntekijällä on asianmukaista elintasoa vastaava majoitus. Jos kausityöntekijöiden on maksettava vuokraa majoituksesta, sen suuruus ei saa olla kohtuuton suhteessa heidän palkkaansa. IV LUKU OIKEUDET 15 artikla Kausityölupaan/viisumiin perustuvat oikeudet Kausityöluvan voimassaoloaikana sen haltijalla on oltava vähintään seuraavat oikeudet: a) oikeus tulla luvan myöntäneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä; b) oikeus liikkua vapaasti kaikkialla luvan myöntäneen jäsenvaltion alueella kansallisessa lainsäädännössä säädetyin rajoituksin; c) oikeus tehdä sitä konkreettista työtä, johon lupa on kansallisen lainsäädännön mukaisesti myönnetty. 16 artikla Oikeudet Riippumatta siitä, mitä lakia työsuhteeseen sovelletaan, kausityöntekijöillä on oltava oikeus 1. sellaisiin työoloihin ja työehtoihin, palkkausta ja irtisanomista sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat ehdot mukaan lukien, joita sovelletaan kausityöhön lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten ja/tai yleisesti sovellettavien työehtosopimusten perusteella siinä jäsenvaltiossa, johon heille on myönnetty pääsy tämän direktiivin mukaisesti. Jos työehtosopimusten yleissitovaksi julistamista koskevaa järjestelmää ei ole, jäsenvaltiot voivat, jos ne niin päättävät, käyttää perustana kyseisellä maantieteellisellä alueella ja kyseisessä ammatissa tai kyseisellä alalla samanlaisiin FI 23 FI