ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 64/11/2 Dnro PSAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS LUPAPÄÄTÖS Nro 64/11/2 Dnro PSAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Louhenjoen ruoppaaminen sekä töidenaloittamislupa, Puolanka Puolangan kunta PL PUOLANKA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Luonnonsuojelualueet ja pohjaveden tila... 5 Vesistön yleiskuvaus... 6 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 6 Kalasto ja kalastus... 6 Vesistön käyttö... 6 ALUEEN OMISTUSSUHTEET... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä... 7 Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Rakenteita koskevat määräykset... 9 Rakentamisaika... 9 Työnaikaisten haittojen minimointi... 9 Viimeistelytyöt... 9 Kunnossapitomääräys Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Tarkkailumääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA TÖIDENALOITTAMISLUPA RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Töidenaloittamisluvan perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 13

3 3 HAKEMUS Puolangan kunta on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Louhenjoen ruoppaamiseen Puolangan kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa saada aloittaa rakennustyöt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Perinteiset laskettelukeskukset tavoittelevat toiminnassaan ympärivuotisuutta, minkä vuoksi Paljakan matkailukeskuksessa halutaan panostaa myös alueen kesäviihtyisyyteen. Paljakan matkailukeskuksen ydinalueen maisemointi on kirjattu toiminnalliseksi ratkaisuksi alueen Master Plansuunnitelmaan vuonna Puolangan kunta ja Kainuun ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) ovat laadituttaneet Paljakan ydinalueen maisemoinnista yleissuunnitelman, joka valmistui vuonna Hanke on saanut työnimekseen Paljakan kalastuspuistohanke. Rakentamista varten Puolangan kunta on käynnistänyt toteutushankkeen vuonna 2011 toimien itse hankkeen vetäjänä. Paljakan kalastuspuistohankkeen tarkoituksena on parantaa vuosien aikana Paljakan matkailukeskuksen ydinalueen kesäviihtyisyyttä ja lisätä kalastuspaikkoja alueen läpi virtaavassa Louhenjoessa sekä siihen aiemmin tehdyissä laajennuksissa ja lammikoissa. Aloite Louhenjoen kalastuspaikkojen lisäämisestä lampia syventämällä ja laajentamalla on tullut alueen yrittäjiltä. Lisäämällä kalastuspaikkoja, helppokulkuisia kulku-uria, kalastuslaitureita ja nuotiopaikkoja sekä maisemoimalla jokivartta saadaan alueen viihtyvyyteen ja kalastukselliseen käyttöön olennainen parannus. Hankkeessa uusitaan myös Louhenjoen ylittävien kelkkaurien ja latujen siltoja. Hankkeeseen kuuluu lisäksi pysäköintialueiden parantamista ja retkeilyreittien lähtöalueen rakenteiden uusimista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Puolangan kunnan, Kainuun ELYkeskuksen ja alueen yrittäjien kanssa. Hankealue sijaitsee Puolangan kunnassa Paljakan matkailukeskuksessa, jonne on matkaa Puolangan kuntakeskuksesta 32 km, Kajaanista 68 km ja Oulusta 160 km. Toimenpidealue alkaa Savipaikankosken alapuolelta ja jatkuu alimman vedenottolammen alalaitaan saakka. Alueen pituus on noin 750 metriä. Suunnitellut työt Ruopattavia alueita on yhteensä viisi, joista kolme on Louhenjoessa olemassa olevien altaiden pohjien ruoppauksia (ruoppauskohteet A, B ja E) ja kaksi Louhenjoen jokiuoman laajentamiseksi tehtäviä ruoppauksia (ruoppauskohteet C ja D). Olemassa olevia lampia ruopataan syvemmäksi kalojen ympärivuotisen viihtymisen turvaamiseksi. Yhdessä kohdassa jokiuomaa laajennetaan poistamalla turvemaat niin, että aiemmalle joutomaalle muodostuu uusi lampimainen alue virkistyskalastukseen. Lisäksi jokiuomaan rajautuu yksi kapea soistunut maakaistale, joka poistetaan.

4 4 Ylin vedenottoallas (ruoppauskohde A) Allas (noin 75 m x 30 m) on erillinen laajennettu sivu-uoma, joka saa vetensä Savipaikankosken alapäästä. Altaan alapäässä vedenkorkeutta säädellään kivipadon avulla. Altaan länsilaidalla, noin kahden metrin päässä kulkee valaistu kuntorata. Altaan ruoppaus tehdään mahdollisimman alhaisella vedenkorkeudella. Uuden veden tulo altaaseen estetään syksyllä ja purkupää kivipato avataan. Kaivinkoneruoppaus tehdään pitkäpuomisella kaivurilla kuntoradalta päin menemättä varsinaiselle vesialueelle. Altaan keskikohdassa ruoppaussyvyys on noin kaksi metriä ja se madaltuu vaiheittain rantaa kohden mentäessä. Rantapenkkaa vahvistetaan ja muotoillaan tarvittaessa paikalle tuotavalla kiviaineksella. Työn suorittamisessa otetaan huomioon, että altaan länsilaidassa rantaviivassa kulkee sähkökaapeleita ja rantaviivassa kasvaa nuoria leppiä ja koivuja, jotka jätetään verhopuustoksi ryhmiin. Ruopattava alue on 15 m x 75 m (1 125 m 2 ) kokoinen ja ruoppausmassojen määrä on noin m 3 ktr. Ruoppausmassat ajetaan pääläjityspaikkaan. Paljakkatalon edustan lampi (ruoppauskohde B) Lammessa muokataan rantaprofiilia nykyiseen vedenkorkeuteen sopivaksi. Lammen vedenkorkeutta on aiemmin hieman laskettu avaamalla pohjapatoa lammen alapäässä, koska vesi on tulvinut pysäköintialueelle pienten korkeuserojen vuoksi. Padon avaamisen jälkeen rantavyöhyke jäi loivaksi ja se alkoi kasvaa voimakkaasti vesikasvillisuutta. Lammen länsilaidalla poistetaan vesikasvillisuutta ja syvennetään rantaa noin metrin syvyiseksi. Työn suorittamisessa otetaan huomioon, että altaan rantaviivassa ja pohjassa kulkee sähkökaapeleita ja ranta-alueella viemärilinjoja. Itärannan olemassa olevat puut säilytetään. Ruopattava alue on 5 m x 100 m (500 m 2 ) kokoinen ja ruoppausmassojen määrä on noin 500 m 3 ktr. Ruoppausmassat ajetaan pääläjityspaikkaan. Jokiuoman laajennus (ruoppauskohde C) Kohteessa jokiuomaa laajennetaan molemmin puolin jokea. Poistettava maa-alue on turveperäistä joutomaata ja puustona on pajua, leppää ja koivua. Poistamalla joutomaa joen uoma laajenee ja muodostuu uusi heittokalastukseen hyvin soveltuva alue. Länsilaidalla uudelle rantaviivalle on maastollisesti sopiva paikka. Varttunut koivurivistö jätetään pystyyn, jolloin lampareelle muodostuu luonteva rantapuusto, joka varjostaa allasta ja lisää kalojen viihtyvyyttä. Koska poistettava maa-aines on pääasiassa turvetta, länsilaidan rantaviivaa vahvistetaan tarvittaessa paikalle tuotavalla kiviaineksella. Länsirannalla altaan alue rajataan niin, että maastossa valmiina oleva iso koivurivistö jää paikoilleen ja koivurivistön ja vesirajan väliin jää noin neljän metrin levyinen kaistale kulku-uraa varten. Itärannalle ei tarvita erillistä kulku-uraa. Altaan pohjoispäässä allasta laajennetaan rinteisiin päin noin 80 metrin matkalta poistamalla soistunut maa-aines. Itärannalle jäävä puusto harvennetaan ja veteen kaatuneet puut poistetaan. Muodostuvan altaan alapäässä on luonnostaan kynnysmäinen rakenne, joka säätelee vedenkorkeutta altaassa. Vedenkorkeuden säilyminen varmistetaan lisäämällä

5 esimerkiksi kiviä purkupaikkaan. Länsirannalla kulkee viemärilinjoja latu- ja kelkkaurien kohdalla, mikä otetaan huomioon töiden suorittamisessa. Ruopattava alue länsirannalla on 12 m x 100 m (1 200 m 2 ) ja itärannalla 10 m x 80 m (800 m 2 ) kokoinen ja ruoppausmassojen määrä on vesirajasta alaspäin noin m 3 ktr ja vesirajasta ylöspäin noin 880 m 3 ktr. Ruoppausmassat ajetaan pääläjityspaikkaan tai soveltuvin osin viereiselle latu- /kelkkauran pohjalle. 5 Jokiuoman laajennus (ruoppauskohde D) Kohteessa jokirannassa on soistunut ja mutainen kaistale, joka poistetaan noin metrin syvyyteen. Toimenpiteellä selkeytetään rantaviivaa ja parannetaan jokirannan viihtyvyyttä. Rantapolku kulkee lähellä vesirajaa, mikä otetaan huomioon töiden suorittamisessa. Ruopattava alue on 3 m x 25 m (75 m 2 ) kokoinen ja ruoppausmassojen määrä on noin 75 m 3 ktr. Ruoppausmassat läjitetään soveltuvin osin latu- /kelkkaurien pohjalle ja muutoin ne ajetaan pääläjityspaikkaan. Alin vedenottoallas (ruoppauskohde E) Kyseessä on olemassa oleva vedenottoallas, jonka rantaviivat jäävät ennalleen. Rinteiden puoleisella itärannalla allas on kuitenkin matala ja ruoppaamalla allas syvemmäksi voidaan muodostaa uusi kalastuskohde. Rantapuusto on jo valmiiksi harvennettu. Kaivutyö voidaan tehdä rannalta pitkäpuomisella ruoppaimella olemassa olevia puustoaukkoja hyödyntäen. Töiden suorittamisessa otetaan huomioon, että rinteiden puolella kulkee ilmasähköjohtoja ja altaassa on vedenottoputki rinteiden lumetusta varten. Ruopattava alue on 15 m x 75 m (1 125 m 2 ) kokoinen ja ruoppausmassojen määrä on noin m 3 ktr. Ruoppausmassat ajetaan pääläjityspaikkaan. Ruoppaustyöt tehdään vuoden 2012 kevättalvella. Muilta osin kalastuspuistohanke toteutetaan vuosina Jokiuoman ja ruopattujen lampien tilaa seurataan ja tarvittaessa tehdään mahdolliset kunnostustoimenpiteet ja parannustyöt. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Luonnonsuojelualueet ja pohjaveden tila Louhenjoen rannat ovat rehevät ja paikoin soistuneet. Alueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai erämaa-alueita, Natura verkostoon kuuluvia alueita tai muita arvokkaita luontokohteita. Alueella on kaksi I-luokan pohjavesialuetta, Rakennuskangas ja Latvajärven kankaat, jotka sijoittuvat laakson pohjukkaan. Koko suunnittelualue on pohjaveden kertymäaluetta.

6 6 Vesistön yleiskuvaus Louhenjoen valuma-alueen pinta-ala on 34,09 km 2 ja järvisyys 1,61 %. Louhenjoki kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen ja se laskee vetensä Latvajärven ja Utajärvien kautta Iijärveen ja edelleen Kiehimänjoen kautta Oulujärveen. Louhenjoki saa alkunsa noin km:n päässä pohjoisessa Louhenvaaran alueelta. Louhenjoki on kuulunut aikoinaan uiton piiriin ja jokivarressa on edelleen näkyvissä uiton aikaisia rakenteita. Uitonaikaisia muutostöitä on nähtävissä heti matkailukeskuksesta pohjoiseen, jossa on edelleen kivistä rakennettu uittoränni ja vieressä vanha luonnonuoma. Joessa ei ole tiettävästi tehty uiton jälkeisiä koskikunnostuksia. Rinnekeskuksen rakentamisen yhteydessä alueelle on rakennettu kaksi lumetukseen käytettävää vedenottoallasta ja maisemalampi Paljakkatalon edustalle. Vedenkorkeudet ja virtaamat Kalasto ja kalastus Louhenjoen jokiuoman leveys vaihtelee hankealueella 4 6 metriin. Vedenkorkeus merenpinnasta on hankealueen ylälaidassa 164,71 m ja alalaidassa 164,15 m, jolloin putouskorkeus on 0,71 metriä. Joen keskisyvyys on 0,84 metriä. Putouskorkeus on varsin pieni ja jokialue on matkailukeskuksen kohdalla hitaasti virtaavaa nivamaista aluetta. Koskia ei juuri ole. Ennen matkailukeskuksen aluetta joki on koskivoittoista. Virtaamat Louhenjoen alaosalla ovat: HQ 1/20 = 11,4 m 3 /s MHQ = 7,1 m 3 /s MQ = 0,5 m 3 /s. Kalastus Louhenjoessa matkailukeskuksen alueella on rajoittunut muutamiin lampilaajentumiin. Nivamaiset virrat eivät tarjoa erityisen hyviä suojapaikkoja pyyntikokoisille arvokaloille, kuten taimenelle. Yläjuoksun koskisilla osuuksilla Savipaikankoskesta ylöspäin on kuitenkin tammukkaa, jota paikalliset asukkaat kalastavat. Latvajärvestä lähtevässä Latvajoessa on jonkin verran harjusta ja satunnaisia yksilöitä tavataan ajoittain myös Louhenjoessa. Louhenjoessa on myös jonkin verran haukea ja ahventa. Louhenjokeen on muutaman viime vuoden aikana tuki-istutettu pyyntikokoisia taimenia ja kirjolohia. Kalastus ja istutukset kohdentuvat olemassa oleviin lampareisiin, joista Paljakan edustan lampi on syvin ja toimivin. Kalat viihtyvät niissä pitkään ja paikka on kalastettava. Lohikalat myös talvehtivat Paljakkatalon edustan lammikossa. Muut altaat ovat nykyisin liian matalia kalojen viihtyvyyden kannalta, sillä niissä on vettä alimmillaan enintään noin metri. Vesistön käyttö Louhenjoella harjoitetaan lähinnä melontaa.

7 7 ALUEEN OMISTUSSUHTEET Ruoppaukset tehdään hakijan omistamilla maa- ja vesialueilla sekä Kotilan kylän yhteisellä vesialueella ( ). Kotilan kalaveden osakaskunta on antanut suostumuksensa hankkeen toteuttamiseen. Ruoppausmassoja läjitetään Suomen valtion omistamalle tilalle Itävaltio ( ). Metsähallitus on Suomen valtion edustajana tehnyt hakijan kanssa vuokrasopimuksen läjitysalueen käytöstä. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Hankkeella ei ole vaikutusta vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Virtausnopeus hidastuu hetkellisesti ruoppauskohteessa D, jossa jokiuoma laajenee. Ruoppaustoimenpiteillä on hetkellinen vaikutus vedenlaatuun työalueilla esiintyvän tilapäisen veden samentumisen seurauksena. Vesialueella tehtävät toimenpiteet toteutetaan vuoden 2012 alussa, jolloin haittavaikutukset kalastolle, vesieliöstölle ja vapaa-ajan asutukselle ovat mahdollisimman pienet. Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä Hankkeesta hyötyvät matkailukeskuksessa vierailevat matkailijat. Viihtyisä kesämaisema on merkittävä viihtyvyystekijä. Paljakan yhtenä kohdeasiakasryhmänä ovat lapsiperheet ja hankkeen tarkoituksena on luoda ensisijaisesti tälle kohderyhmälle soveltuva helppokalastuskohde. Samalla viihtyisä jokiympäristö palvelee muita alueen matkailijoita. Ruoppaustoimenpiteillä lisätään pyyntikokoisille kaloille soveliaita elinympäristöjä. Louhenjoen vesiliikenne on lähinnä melontaa. Ruoppauksen yhteydessä poistetaan muutamia jokeen kaatuneita rantapuita, mikä parantaa melontamahdollisuuksia alueella. Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille Hakija on arvioinut, ettei hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua eikä siitä aiheudu korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja *Kajaanin kaupungissa* Puolangan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Puolangan kunnan kaavoitusviranomaiselta.

8 8 Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on vaatinut, että työt on tehtävä siten, että niistä vesistölle ja sen muulle käytölle aiheutuva haitta ja häiriöt jäävät mahdollisimman vähäiseksi. Ruoppausmassojen läjitystyö on tehtävä siten, ettei työn aikana eikä työn jälkeen tapahdu ruopatun aineksen valumista takaisin vesistöön. Töiden päätyttyä toimenpidealue ympäristöineen on siistittävä ja maisemoitava. Luvan saajan tulee tarkkailla vedenlaatua ja vedenkorkeutta työn vaikutusalueella. Töiden aloittamisesta ja lopettamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Kainuun ELY-keskukselle. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa hakemusasiakirjojen suunnitelmien pohjalta. 2. Kainuun ELY-keskus / kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että ruoppaukset nostavat Louhenjoen kiintoainepitoisuutta, mikä voi haitata erityisesti syyskutuisten kalojen mädin kehittymistä. Toimenpidealue sijaitsee kuitenkin joen nivamaisella alaosalla, ja ainakin parhaat purotaimenen lisääntymisalueet lienevät ruoppauskohteiden yläpuolisilla koskialueilla. Huuhtoutuva kiintoaines laskeutunee Latvajärveen eikä vaikuttane vedenlaatuun Latvajoessa. ELY-keskus on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta eikä kalataloudellisen kompensaation tai tarkkailun määrääminen ole tarpeen. Hakijan kuuleminen ja selitys Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selitys annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut selitystä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Puolangan kunnalle luvan Louhenjoessa olevien kolmen altaan ruoppaamiseen ja Louhenjoen uoman laajentamiseen kahdessa kohdassa Puolangan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

9 9 LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Luvan saajan on toteutettava ruoppaus hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen "Paljakan kalastuspuiston ruoppaustyöt, Puolanka. Toimenpidealue. Liite 2." MK 1:1 000 osoittamissa paikoissa sekä piirustusten "Paljakan kalastuspuiston ruoppaustyöt, Puolanka. Pituusleikkaus. Liite 3." MK 1:2 000/1:100, "Paljakan kalastuspuiston ruoppaustyöt, Puolanka. Poikkileikkaus, allas A. Liite 4 a." MK 1:100, "Paljakan kalastuspuiston ruoppaustyöt, Puolanka. Poikkileikkaus, allas B. Liite 4 b." MK 1:100, "Paljakan kalastuspuiston ruoppaustyöt, Puolanka. Poikkileikkaus, allas C. Liite 4 c." MK 1:100 ja "Paljakan kalastuspuiston ruoppaustyöt, Puolanka. Poikkileikkaus, allas E. Liite 4 e." MK 1:100 osoittamalla sekä hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Ruoppausmaat on ajettava pois vesialueelta ja niiden sijoittamiseen maaalueelle on oltava maanomistajan hyväksyntä. Altaiden pengerosat tulee tarvittaessa vahvistaa kiviaineksella siten, ettei maa-ainesta ja kiviä pääse irtoilemaan vesistöön. Rakentamisaika 2. Rakennustyöt on saatettava loppuun kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Ruoppaus- ja kaivutyöt on toteutettava sellaisilla työmenetelmillä, ettei niistä aiheudu sellaista veden samentumista tai muuta haitallista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Työt on tehtävä välisenä aikana. Muutoinkin samennusta aiheuttavat työt on tehtävä viivytyksettä ja mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Hienojakoiset ruoppausmassat tulee läjittää maalle siten, ettei massoista pääse huuhtoutumaan läjitystyön aikana tai sen jälkeen samentumista aiheuttavia maa-aineksia takaisin vesistöön. Viimeistelytyöt 4. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Toimenpidealueet ympäristöineen on lisäksi maisemoitava ympäröivään maastoon sopeutuvaksi.

10 10 Kunnossapitomääräys 5. Luvan saaja on velvollinen pitämään rakenteet hakemussuunnitelman mukaisessa kunnossa. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 6. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta Kainuun ELY-keskukselle ja Puolangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta 60 päivän kuluessa aluehallintovirastolle, Kainuun ELY-keskukselle ja *Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle* Puolangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailumääräys 7. Louhenjoen rakentamisaikaista vedenlaatua ja vedenkorkeutta on tarkkailtava hankkeen vaikutusalueella Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueen hyväksymällä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä vahinkojen poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. TÖIDENALOITTAMISLUPA Aluehallintovirasto myöntää Puolangan kunnalle luvan töiden aloittamiseen ennen tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Louhenjoen ruoppaaminen parantaa Paljakan matkailukeskuksen kesäaikaista virkistyskäyttöä. Hanke liittyy yhtenä osana matkailualueen kalastuspuistohankkeeseen. Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle. Hanke ei ole vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen. Hankkeen toteuttaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ruoppauksesta aiheutuu väliaikaista veden samentumista, mistä ei kuitenkaan ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.

11 Ottaen huomioon ruoppauskohteen sijainti, töistä aiheutuvat vähäiset ja paikalliset vesistövaikutukset sekä asetetut lupamääräykset rakentamisesta ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain säännösten soveltaminen ei ole tarpeen. Lupa ei ole jätelain tai luonnonsuojelulain vastainen. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. 11 Lupamääräysten perustelut Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. Töidenaloittamisluvan perustelut Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan ruoppaustöiden suorittamiseen vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla eikä hanke sanottavasti vaikuta vesioloihin. Päätöksessä tarkoitettujen töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Kainuun ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 4, 6 1 momentti, 12, 15, 26 1 momentti 3) kohta, 2 ja 6 momentti ja 31 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelystä perittävä käsittelymaksu on euroa.

12 Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 12 Perustelut Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen vesitalousasian, jossa ruoppausmäärä on m 3 ktr, käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Paavo Liimatta Anna-Maria Juntunen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Paavo Liimatta. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai A-MJ/am Liite Valitusosoitus Tiedoksi Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Puolangan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus *Korjattu hallintolain 51 :n nojalla sivuilla 7 ja 10 olleet kirjoitusvirheet Oulu Paavo Liimatta

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.