MTK Häme ry. Toimintakertomus vuodelta 2012

Transkriptio

1 MTK Häme ry Toimintakertomus vuodelta 2012 Tase Tuloslaskelma

2 T o i m i n t a k e r t o m u s v u o d e l t a Yleistä Kulunut toimintavuosi oli MTK Hämeen 95. toimintavuosi. Taloutta varjosti vuosia jatkunut Euroopan rahamarkkinoiden kriisi, joka vasta aivan vuoden loppupuolella alkoi hieman hellittää. Talouskasvu jäi kuitenkin heikoksi kuluneena vuonna. Suomen bruttokansantuote aleni 0,2 % vuodesta Heikon talouskasvun vuoksi korot painuivat ennätyksellisen alhaalle, mutta siitä huolimatta investoinnit jäivät vaatimattomiksi. Poliittisella rintamalla toimintaa värittivät syksyn kunnallisvaalit, joihin vaalivauhtia antoi hallituksen kaavailema kuntarakenneuudistus. MTK:n 33. liittokokous pidettiin Savonlinnassa Liitto osallistui työpaja- ja työryhmätyöskentelyyn, jonka kuluessa valmisteltiin MTK:n johtokunnalle ja edelleen MTK:n valtuuskunnalle liittokokousasiakirjat. Vihreää kasvua ja menestystä maalle -ohjelma hyväksyttiin liittokokouksessa. Ohjelma linjaa MTK-järjestön markkinavaikuttamista, yhteiskunnallista vaikuttamisen sekä järjestön kehittämistä seuraavaan liittokokoukseen. Liiton edustajina kokoukseen osallistui 10 liiton vuoden 2011 syyskokouksen valitsemaa virallista edustajaa. Lisäksi liiton johtokunta osallistui liittokokoukseen. Maatalouden tuotanto ja markkinat Vuosi 2012 jää aikakirjoihin yhtenä sateisimmista kesistä ja syksyistä. Hankalat korjuuolosuhteet lisäsivät huomattavasti maatalouden kustannuksia. Hämeen alueella kuitenkin pahimmilta satovahingoilta vältyttiin ja valtaosa sadosta saatiin korjattua. Muutamia prosentteja peltoalasta jäi kuitenkin korjaamatta. Sateinen sää aiheutti myös laatutappioita. Suurin ongelma sateisesta syksystä oli korjuukauden venyminen ja varsin korkeiksi nousseet korjuu- ja kuivatuskustannukset. Syysviljojen kylvöala jäi pieneksi, kun sopivia muokkaus- ja kylvökelejä ei tullut. Maatalouden kannattavuus kääntyi hienoiseen kasvuun kertomusvuoden aikana. Tämä johtui lähinnä tuottajahintojen kohoamisesta. Toisaalta kasvaneet tuotantokustannukset söivät tuottajahintatason nousua. MTT taloustutkimuksen ennakkotietojen mukaan keskimääräinen kannattavuuskerroin (= tavoitteen mukainen palkkavaatimus ja korkovaatimus sijoitetulle pääomalle) oli 0,55 vuonna 2012, kun vuonna 2011 kannattavuuskerroin 0,47. Maataloudessa arvonlisäys väheni 3,8 prosenttia vuonna 2012 ja metsätalouden osalta arvonlisäys kasvoi 0,1 prosenttia. Maataloustuotteiden hinnat olivat alkuvuodesta hyvin alhaisella tasolla, mutta nousivat vuoden loppua kohden. Erityisesti lihantuotannossa hintataso oli hyvin heikko, mutta tilanne jossain määrin parani loppuvuodesta. Myös viljojen hinnat kireästä maailmanmarkkinatilanteesta johtuen nousivat kertomusvuoden aikana. Maidon keskimääräinen tuottajahinta oli 42,6 senttiä/litra eli 5,2 % vuoden

3 2011 keskihintaa korkeampi. Maidontuotanto kokonaisuudessaan oli miljoonaa kiloa, mikä oli 0,1 % vähemmän kuin vuonna Naudanlihan keskihinta vuonna 2012 (2,81 /kg) oli selvästi vuoden 2011 (2,53 /kg) hintaa korkeampi. Naudanlihan tuotanto oli 80,3 miljoonaa kiloa, jossa laskua noin 3 %. Lampaanlihan tuotanto laski 7,7 %, mutta tuottajahinta nousi vuonna Karitsanlihan keskihinta oli 3,50 /kg. Sianlihan hinnat nousivat vuosikeskiarvolla laskettuna 11,6 % edelliseen vuoteen verrattuna keskihinnan ollessa 1,63 /kg. Sianlihan tuotanto laski 192,7 miljoonaan kiloon edellisvuoden 201,6 miljoonasta kilosta. Siipikarjalihan tuotanto kasvoi edelleen ollen 107,4 miljoonaa kiloa, mikä oli noin 6 % vuotta 2011 enemmän. Kananmunien hinta oli kertomusvuonna 1,16 /kg, mikä oli 21 senttiä korkeampi kuin vuonna Kananmunia tuotantomäärä säilyi ennallaan 62,2 miljoonassa kilossa. Sateisesta kesästä huolimatta viljojen sadot nousivat keskimääräiselle tasolle. Viljan laatu oli sen sijaan osittain edellisvuosia heikompi, mutta kuitenkin kohtuullinen. Laadun osalta heikoiten menestyi syysvehnä, josta vain noin viidennes täytti leipäviljan vaatimukset. Kevätvehnästä myllykelpoista oli 55 %. Sen sijaan mallasohran, rehuohran sekä suurimokauran laatu oli edellisvuotta parempi. Leipävehnän keskihinnaksi muodostui 197 /t, rukiin 214 /t rehuohran 190 /t, mallasohran 215 /t, kauran 184 /t ja rypsin 468 /t. Rehuviljan hinnat olivat vuonna 2012 keskimäärin % korkeammat kuin vuonna Viljakasvien sato oli kaikkiaan noin miljoonaa kiloa mikä oli samansuuruinen kuin vuonna Ruissato pieneni 78 miljoonasta kilosta 64 miljoonaan kiloon, joten omavaraisuusaste aleni selvästi. Vehnän sato oli vajaa 900 miljoonaa kiloa eli hieman edellisvuotta pienempi. Kauraa puitiin lähes 1,1 miljardia kiloa eli hieman enemmän kuin vuonna Ohran sato kasvoi hieman ollen vajaat 1,6 miljardia kiloa. Tästä mallasohraa oli noin 370 miljoonaa kiloa. Perunan sato kärsi vaikeasta kasvukaudesta ja oli vain 490 miljoonaa kiloa kun sato vuonna 2011 oli 673 miljoonaa kiloa. Myös sokerijuurikkaan sato jäi selvästi edellisvuotta pienemmäksi. Rypsin ja rapsin sato oli yhteensä vain noin 73 miljoonaa kiloa, mikä oli selvästi viime vuosien pienin sato. Tämä johtui viljelyalan pienenemisestä hehtaariin. Kokonaissäilörehusato oli noin 7,4 miljardia kiloa, mikä oli edellisvuoden tasoa. Kuivaheinää korjattiin 340 miljoonaa kiloa, missä on laskua 10 % vuoteen 2011 verrattuna. Metsätalous Puukauppa yksityismetsistä kävi edellisvuotta hieman paremmin. Puukauppojen kokonaismäärä oli reilut 28 miljoonaa kuutiometriä, kun vuonna 2011 puukaupat olivat noin 25 miljoonaa kuutiota. Erityisesti mänty- ja kuusitu-

4 kin ostot kasvoivat. Vuoden 2012 kokonaishakkuumäärä oli kaikkiaan noin 53 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli hieman edellisvuotista pienempi. Markkinahakkuut yksityismetsistä olivat myös hieman edellisvuotta pienemmät, noin 41,5 miljoonaa kuutiota. Kantohintojen kehitys oli vuoden 2012 aikana heikkoa. Taloudellinen tilanne maailmanmarkkinoilla oli edelleen vaikea ja kysyntä sen vuoksi heikkoa. Kaikkiaan kantohinnat laskivat noin 4 % vuodesta Eniten laski kuusikuitupuun hinta. Vuoden 2011 lopulla riehunut myrsky toi erityisesti Lounais-Hämeessä runsaasti puuta markkinoille vuonna Tämä näkyi hankintapuun osuuden kasvuna. Pellon käyttö Hämeessä Viljakasvien pinta-alojen muutokset edellisvuoteen verrattuna olivat Hämeessä melko pieniä. Vehnän viljelyala väheni, kun taas mallasohran ja kauran viljelyalat kasvoivat edelleen edellisvuodesta. Öljykasvien kokonaisala laski edelleen. Kesannon ja luonnonhoitonurmien alat vähenivät. Viljojen keskisadot nousivat osin edellisvuotta korkeammiksi huolimatta sateisesta syksystä. Tilakohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin merkittävät kuluneena vuonna. Kaikkiaan Hämeen ELY-keskuksen alueella oli peltoa käytössä ha vuonna Viljelykasvikohtaiset alat ja satomäärät käyvät ilmi sivun alalaidan taulukosta. Edunvalvonta MTK Häme tuki aktiivisesti keskusliiton toimintaa maa- ja metsätalouden edunvalvontakysymyksissä. Keskeisenä asiana niin kotimaan kuin EU-tason edunvalvonnassa oli EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja uusi tukikausi Heikosta taloustilanteesta osittain johtuen päätöksenteko EU:ssa puuroutui kertomusvuoden aikana ja tarvittavia päätöksiä Unionin rahoituskehyksistä ei kyetty tekemään. Lopulliset päätökset siirtyivät vuoteen Rahoituskehyspäätöksen viivästyminen merkitsi, että EU:n maatalouspolitiikan valmistelu uudelle kaudelle myös jumiutui. Vuoden lopulla kävi selväksi, ettei uusi EU-kausi voi alkaa vuonna 2014, vaan uuden kauden alkaminen siirtyy vuoteen Tämä merkitsee, että vuoden 2014 osalta on sovittava järjestelyistä, miten vanhat tukijärjestelmät voivat olla voimassa uuden kauden rahoituksella. Viljelykasvien pinta-alat ja sadot Hämeen ELY-keskuksen alueella 2012 Suluissa edellinen vuosi. Ala, ha Sato, kg/ha Vehnä (kevät) (23200) 3310 (3650) Vehnä (syys) 3600 (4700) 4820 (4310) Ruis 3000 (3100) 3880 (3390) Rehuohra (22600) 3620 (3320) Mallasohra (18800) 3650 (3610) Kaura (32400) 3950 (3620) Rypsi, rapsi 7200 (11500) 1430 (1400) Peruna 1000 (1200) (25690) Sokerijuurikas 850 (1200) (44100) Kumina 1500 (2200) 770 (490) Kuivaheinä 6200 (6900) 3960 (4010) Säilörehu (19500) (14720) Kesanto, luonnonhoitopelto, viherlannoitus (25800)

5 Etelä-Suomen kansallinen 141-tuki on myös katkolla vuodesta 2014 alkaen. EU:n rahoituskauden siirtyminen merkitsee, että Suomen on neuvoteltava järjestelyt, joiden avulla Etelä-Suomen tuki voidaan turvata myös vuodelle MTK Häme oli vaikuttamassa siihen, että maa- ja metsätalousministeriö piti asiaa esillä keskustellessaan EU:n komission kanssa. Liitto myös esitti asiasta huolensa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle ministerin vieraillessa Sysmässä joulukuussa. Komission esitystä uudeksi maatalouspolitiikaksi käsiteltiin kertomusvuoden aikana monipuolisesti. MTK vaikutti aktiivisesti niin maa- ja metsätalousministeriöön kuin suoraan EU:n komissioon ja parlamenttiin Suomen kannalta tärkeiden asioiden huomioimiseksi esityksessä. Vuoden kuluessa saatiinkin esitystä Suomen kannalta useissa kohden muutettua parempaan suuntaan, mutta lopulliset päätökset asiassa siirtyivät vuoden 2013 puolelle. Kotieläinsektori Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa 141-tuen jatkoa vuoden 2013 lopussa päättyvän kauden jälkeen. Maitovaliokunta vaatii, että neuvottelut 141-artiklan jatkosta tulee aloittaa välittömästi, jotta päätös neuvotteluista on tehtynä uuden ohjelmakauden alkaessa. Kansallinen maidon tuotantotuki on säilytettävä litrakohtaisena tukena jatkossakin, ja koko maahan on luotava yhtenäinen järjestelmä maidontuotannon tukemiseksi. Valiokunta otti kantaa myös maatalousyrittäjän työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Valiokunta esitti huolensa maatalouden sosiaaliturvaan kohdistuneisiin budjettileikkauksiin. Luopumistukijärjestelmän ikärajaa ollaan nostamassa vuodella, lomaoikeutta kiristetään ja eläkemaksuja korotetaan. Maitovaliokunnassa MTK Hämettä edustivat Juhani Lemola ja Esa Ryhtä. Lihasektorilla nautojen lukumäärä oli Hämeen ELY-keskuksen alueella , mikä oli noin 500 nautaa vähemmän kuin vuonna Hämeessä lihasikojen määrä aleni kertomusvuonna ollen kun vuotta aikaisemmin sikoja oli Myös emakkojen lukumäärä laski 7700, emakkoon. Siipikarjan lukumäärä Hämeessä oli kaikkiaan , mikä oli hieman enemmän kuin vuonna Etelä-Suomen alueella toimiva tuottajaliittojen yhteinen lihavaliokunta kokoontui kuluneena vuonna kaksi kertaa. Maidontuotannossa tuotannon kannattavuus ei juuri kohonnut, vaikka tuottajahinta elpyikin, sillä tuotantokustannusten nousu kuritti maidontuottajia; erityisesti energian ja rehujen hinnat nousivat tuntuvasti. Liiton alueella maidontuotanto pysyi kuitenkin suurin piirtein edellisvuoden tasolla kun se muualla Etelä-Suomessa väheni selvästi. MTK Häme on mukana eteläisten liittojen yhteisessä maitovaliokunnassa. Kevään kokouksessa valiokunta totesi myönteisenä, että lampaanlihan tuottaminen on kovassa kasvussa ja lampureita tulee lisää 60. Naudanlihassa hinta on lähtenyt nousuun, mutta toisaalta hyvinvointituen lisätoimenpiteet koettiin vaikeaksi toteuttaa, joten siitä koituva hyöty ei ulotu joka tilalle. Emolehmätilat on huonosti huomioitu lisätoimenpiteiden vaihtoehdoissa. Sairaskarsinan voi rakentaa, muut vaikea toteuttaa.

6 Sikataloudessa oli alkuvuodesta todella paha kannattavuuskriisi, joskin tilanne jossain määrin parani vuoden mittaan. Sianlihan tuotanto jäi ensi kertaa alle kulutuksen. Keskustelua herätti vuonna 2013 voimaan tuleva hyvinvointiasetus. Sikatalouden kannattavuutta heikensi myös 141-tuen alenema. Lihavaliokunta antoi asiasta seuraavan kannanoton: 141-tuen kohtalo huolestuttaa eteläisten liittojen MTK:n lihavaliokuntaa. Mikäli tuki jää pois tulos on pahasti tappiollinen. Tänä vuonna (2012) kokonaistuki alenee 23 % viimevuotisesta ja tuen leikkaus on ensi vuonna samansuuruinen. Tuki on ehdottoman tärkeä eteläsuomalaiselle kotieläintilalle! 141- tuki on vakavien vaikeuksien tuki. Olosuhteet harjoittaa maataloutta eivät ole jäsenneuvotteluajoista muuttuneet. Ilman tukea tuotanto on mahdottomassa tilanteessa eteläisessä Suomessa. Valiokunta edellyttää ripeitä toimia neuvottelujen aloittamiseksi, koska epätietoisuus asiasta on ahdistavaa ja estää tilojen kehittämistä. Neuvottelujen lähtökohtana tulisi olla vähintään vuoden 2007 mukainen tuki ja samanlaisten tuotantoedellytysten turvaaminen koko maassa. Etelä-Suomen seitsemän tuottajaliiton yhteisvaliokunnassa MTK Hämettä edustivat Mirva Lanssila (naudanliha) ja Janne Nisula (sianliha). Kasvinviljelysektori Viljasektorilla vuoden aikana maailmanmarkkinahinnat nousivat ja sama kehitys tapahtui myös Suomessa. Suomessa viljan tuottajahintataso jäi edelleen selvästi EU-tasoa heikommaksi. Keväällä oli pulaa siemenviljasta ja MTK esittikin, että huoltovarmuuskeskus avaa varmuusvarastojaan. Pulasta huolimatta kylvöt saatiin tehtyä suunnitellulla tavalla. Markkinatilanteen seuraaminen on noussut yhä tärkeämmäksi viljasektorilla. Liitto on jatkanut aktiivista tiedottamistaan viljanviljelijöille ajankohtaisesta tilanteesta. Liittojen yhteinen viljavaliokunta teki MTK:lle kannanoton, jossa puututtiin kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen erilaisiin hehtaarikohtaisiin tukiin. Valiokunta toivoi, että tämä tukivääristymä saadaan korjattua. Valiokunta totesi vielä, että se haluaa kotieläintalouden tukitasojen säilyvän, mutta tuen perusteisiin kaivataan muutosta. Viljavaliokunnassa liittoa edustivat Axel Holmberg, Tomi Virolainen ja Kalle Sipilä. MTK Häme osallistui edelleen aktiivisesti Päijät-Hämeen viljaklusterin ja Päijät- Hämeen viljaklubin toimintaan. Viljaklusterin tarkoituksena on hankkia koko viljaketjuun arvonlisää, joka jakautuu oikeudenmukaisesti koko ketjussa. Viljaklubin yleiskokous ja laatuviljaseminaari järjestettiin maaliskuussa Hämeenkoskella ja siihen osallistui noin 90 henkilöä. Viljaklubi järjesti alueen teollisuuden kanssa yhteisen sadonkorjuuseminaarin syksyllä Sibeliustalolla Lahdessa. Sokeri Sokerijuurikkaan tuotanto väheni Hämeessä huomattavasti vuonna Tähän vaikutti sekä viljelyalan lasku että vaikea satokausi, jonka vuoksi keskisato (35 t/ha) jäi selvästi vuoden 2011 hyvää satoa (44 t/ha) alemmaksi. Eteläisten liittojen sokerivaliokuntaa ei ollut enää kertomusvuonna vaan edunvalvontaa hoidettiin sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunnan ja MTK:n

7 sokerivaliokunnan kautta. Neuvottelukunnassa Hämeen edustajat olivat Olli Suntiola ja Risto Anttila, Sokerintuotannon vähenemisen vuoksi Sucros ryhtyi syksyllä 2012 kampanjaan sokerijuurikaspinta-alan lisäämiseksi ja uusien juurikkaan viljelijöiden saamiseksi mukaan. Sucros järjesti asiasta yhdessä liiton kanssa asiasta tilaisuuden potentiaalisille juurikkaan viljelijöille joulukuussa Hämeenlinnassa. Viljelijät totesivat, että sokerijuurikaan tuotannon kannattavuus vaatii parempaa hintaa juurikkaasta. Asiasta käynnistyivät neuvottelut toimialasopimuksen tarkistamiseksi, mutta niiden lopputulos venyi vuoden 2013 puolelle. Peruna Liitossa toimi oma perunavaliokunta, jonka puheenjohtajana toimi Tomi Myyryläinen Lammilta. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa kertomusvuonna. Kertomusvuoden 2012 kesä ja varsinkin sateinen syksy jäivät mieliin todella heikon perunasadon vuotena. Tosin vaihtelut tilakohtaisesti olivat suuret. Perunavaliokunta totesikin joulukuun kokouksessa, että perunaa on yritetty nostaa ihan niin pitkään kuin mahdollista, jopa marraskuun lopulle asti. Lokakuun puolessa välissä varastossa oli 78 miljoonaa kiloa vähemmän perunaa kuin vuosi sitten, yhteensä 142 miljoonaa kiloa. Satovahinkoala perunalla oli noin 4000 hehtaaria, suurimmat vahingot Pohjanmaalla. Perunan kokonaissato jäi 470 miljoonaa kiloon, mikä on vuodesta 1920 tilastoidun historian toisiksi alhaisin lukema (alhaisin oli v. 1981). Ruokaperunan veroton tuottajahinta nettokilolle nousi /100 kg tasolle kun vuosi sitten kauppaa käytiin 10 /100 kg. Tärkkelysperunanviljelijöitä on tullut muutama lisää Hämeeseen. Juha Saloranta Hämeenlinnan Hauholta valittiin Finnamylin viljelijätoimikunnan Kokemäen jaokseen vuodesta 2013 alkaen. Luomu Luomutuotteiden kysyntä kasvoi voimakkaasti kertomusvuonna. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia luonnonmukaisesti viljellyistä tuotteista. Liitto osallistui luomualan edistämiseen osallistumalla Kasvua Hämeessä -hankkeen järjestämien tilaisuuksien toteutukseen. Samoin osallistuttiin aktiivisesti Pro Luomu ry:n järjestämään Lisää luomua -kiertueen aluetilaisuuteen ja sen markkinointiin Lahden Sibeliustalolla. Hämeessä luomutuotannon osuus viljelyalasta oli vuonna ,2 %, mikä on toistaiseksi maan keskiarvoa vähäisempi, mutta kiinnostus tuotantoa kohtaan on selvästi kasvussa. Eteläisten liittojen luomuvaliokunta toimi aktiivisesti ja sen työhön osallistuivat Hämeestä Ari Parikka ja Aapo Ylä-Sulkava. Maatalouden tukiasiat Maatalouden tukiasiat työllistivät edelleen liittoa ja toimisto antoi tapauskohtaisesti apua tukiin liittyvissä asioissa. Liitto ylläpiti avustajaverkostoa, jota käytettiin kuluneena vuonna melko ahkerasti. MTK Häme osallistui Koulutuskeskus Salpauksen Tietoverkko II - hankkeen toteuttamien kevään tukiinfojen järjestelyihin, missä tuottajayhdistyksillä oli myös tärkeä rooli. Valtaosalla viljelijöistä alunperin 5- vuotisiksi tehdyt luonnonhaittakorvaus-

8 ja ympäristötukisitoumukset päättyivät keväällä MTK vaikutti siten, että niiden tilalle voitiin tehdä uudet sopimukset. Ympäristötuen lisätoimenpiteiden muuttaminen jatkositoumuksen antamisen yhteydessä toteutui vain osittain. Vuonna 2012 käyttöön otettu uusi eläinten hyvinvoinnin tuki osoittautui menestykseksi. Hyvinvointitukeen sitoutui paljon uusia viljelijöitä ja iso osa vanhoista sitoumuksista vaihdettiin uusiin. Eläinten hyvinvointituen perustuki nousi vuonna 2012 tehdyissä uusissa sitoumuksissa nautojen osalta 16 eurosta/eläinyksikkö 50 euroon/eläinyksikkö. Lisäksi uutena toimena tuli muun muassa laidunnukselle tuki. Eläinten hyvinvointituen kokonaismäärä nousi nautatiloilla kertomusvuonna 40 miljoonaan euroon, kun edellisenä vuonna se oli vain 12 miljoonaa euroa, joten se osaltaan hieman paransi myös liiton alueen nautatilojen tilannetta. harjoittavien maksama osuus oli 18,3 % kaikesta pääomaverosta verovuoden 2009 verotuksessa. MTK onkin usein tuonut esille, että pääomaverokannan kiristys ei saisi kohdentua toiminnalliseen tuloon, kuten elinkeinotoiminnan, maatalouden tai metsätalouden tuloon. MTK Hämeellä oli yhteisvaliokunta Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, NSP:n ja Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen kanssa. Yhteisen verovaliokunnan hämäläiset jäsenet olivat Antti Mäenpää ja puheenjohtajana toiminut Timo Olkkonen. MTK Hämeen alueella toteutettiin verotilaisuudet Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Jokioisilla. Tilaisuudet keräsivät vajaat 200 kuulijaa. Veroneuvontaa annettiin myös puhelimitse ja yksityiskohtaisempaa neuvontaa tarvitsevia ohjattiin edelleen MTK:n veropuhelimen käyttöön. Metsätalous Metsätaloudessa liitto välitti jäsenilleen MTK:n markkina- ja muuta informaatiota ja tuki Metsänomistajien liitto Etelä- Suomen ja alueen metsänhoitoyhdistysten työtä. Joissakin MTK-yhdistysten kokouksissa oli teemana ajankohtainen puumarkkinatilanne. Liitto edisti Metsänomistajaliiton sekä MTK Uudenmaan ja Hämeen yhteisen yhtiön Family Timber Finlandin työtä metsäkiinteistöjen välityksessä tiedottamalla jäsenille yhtiön toiminnasta. Veroasiat Maa- ja metsätalouden verotuksessa kulunut vuosi oli hiljaiselon aikaa. Hallituksen hallitusohjelmassa linjaamat verolinjaukset olivat selvillä, eikä uusia ehdotuksia tullut maa- ja metsätalouden verotukseen. Kiristyksiä tuli kuitenkin muun muassa pääomaveroprosentin nostosta. Pääomaverotus kohdistuu vahvasti maa- ja metsätalouteen sekä elinkeinotoimintaan, koska maataloutta Maa- ja ympäristöpolitiikka Liitto osallistui aktiivisesti alueelliseen kehittämistoimintaan. Se oli edustettuna sekä Päijät-Hämeen että Kanta- Hämeen maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Hämeen ELY-keskuksen neuvottelukunnassa. Liitto edisti maankäyttöön, kaavoitukseen, rakentamiseen ja luonnonsuojeluun liittyvän maanomistajan oikeusturvan toteutumista olemalla säännöllisesti yhteydessä ympäristökeskukseen ja maakuntaliittoihin.

9 Kummassakin maakunnassa on käynnistetty uusien maakuntakaavojen valmistelu. Kanta-Hämeen maakunnassa kaavatyö tapahtuu vaihemaakuntakaavojen avulla. Kertomusvuonna valmistui 1. vaihemaakuntakaava ja käynnistyi 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelutyö. Liitto osallistui näihin aktiivisesti. Päijät- Hämeen osalta laaditaan kokonaan uusi maakuntakaava. Liiton edustajat ovat osallistuneet kaavatyöhön kaavaseminaareissa sekä kaavatyötä varten perustetuissa työryhmissä. Kaava-asioita käsiteltiin liittojen yhteisen maa- ja ympäristöpoliittisen valiokunnan kokouksessa, jossa MTK Hämettä edustivat Ilpo Markkola puheenjohtajana ja Lassi- Antti Haarala. Kuntien ympäristömääräysten laadinnassa ja niihin vaikuttamisessa avustettiin edelleen yhdistyksiä. Myös yksittäisiä MTK:n jäseniä avustettiin maa-, vesi- ja ympäristöoikeudellisissa asioissa. Liitto koulutti yhdessä keskusliiton ja lähiliittojen kanssa yhdistysten ympäristövastaavia yhteisillä ympäristöasiamiespäivillä Mäntsälässä. MTK Häme oli viemässä eteenpäin maaseudun vesihuollon kehittämistoimia, kuten vesiosuuskuntien perustamista. Liitto on mukana lukuisissa ympäristöhankkeiden ohjausryhmissä. Osallistuminen on tärkeää paitsi laajan yhteistoiminnan edistämiseksi, myös siihen vaikuttamiseksi, että vesiensuojelu on maatalouden kannalta tehokasta ja toimivaa. Liitto on kiinteästi mukana Kanta- Hämeessä toimivan Vanajavesikeskuksen työssä ja on perustetun Vanajavesisäätiön perustajajäsen. Vanajavesikeskus on ollut Kanta-Hämeessä maakuntaliiton ykköshanke, johon myös alueen kunnat ovat vahvasti sitoutuneet. Liitto oli mukana Vanajavesikeskuksen joka toimintatasolla, sekä hallinnossa että käytännön työryhmissä. Vanajavesikeskuksen tarkoituksena on koko Vanajaveden valuma-alueen kaikinpuolinen kehittäminen, ei ainoastaan vesiensuojelu. Toiminnasta halutaan pitkäjänteistä, joten vuonna 2012 perustettiin Vanajavesisäätiö. MTK Häme on yksi säätiön perustajista. Säätiö ohjaa ja myös rahoittaa Vanajavesikeskusta. Liiton varapuheenjohtajana vuonna 2012 toiminut Aki Kaivola valittiin säätiön varapuheenjohtajaksi. Säätiön puheenjohtajana toimii Martti Pura. Liitto on niin ikään yhteistyössä Päijät- Hämeen toimivan Vesijärvisäätiö kanssa. Liitto osallistui Vesijärvisäätiön toimintaan aktivoimalla alueen viljelijöitä osallistumaan säätiön eri alaohjelmien työhön. Sosiaalipolitiikka Liitto on osallistunut aktiivisesti viljelijöiden työterveyshuollon kehittämiseen Hämeessä. Työterveyshuoltolain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää maatalousyrittäjien työterveyshuolto joko tuottamalla palvelu itse tai ulkoistamalla se. Valtaosa kunnista tuottaa palvelun itse. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueella sekä Hattulassa kunnan sopimuskumppanina toimii nyt Terveystalo Oy. Kunta ei voi siirtää yksittäisiä työterveyshuollon sopimuksia uudelle palveluntarjoajalle, joten työterveyshuollon liittymisaste on voimakkaasti vähentynyt näissä kunnissa. MTK Häme kampanjoi yhdessä Terveystalon kanssa sopimusten tekemiseksi ja järjesti lisäksi mahdollisuuden liittyä vaihtoehtoisen palveluntarjoajan asiakkaaksi. Riihimäen

10 seudulla vaihtoehtona oli Riihimäen Työterveys ry ja Hattulassa Tampereen Työterveys ry (toimipiste Hämeenlinnassa). MTK Häme kampanjoi työterveyshuoltoon liittymisen puolesta muutoinkin, jonka seurauksena liittyjiä saatiin merkittävästi lisää erityisesti mainituissa kunnissa. Liiton alueella toimii viisi maatalouslomituksen yksikköä. Vaikutimme lomituksen yhteistoimintaryhmissä yhdessä yhdistysten lomitusvastaavien kanssa. Lomituspalvelulaki on uudistumassa vuonna Tähän liittyvää neuvonpitoa ja tiedotusta tehtiin vuoden mittaan. Muutoksia on tulossa muun muassa sijaisapuperusteisiin ja -hintoihin ja yrittäjien velvollisuuteen pitää vuosiloma samanaikaisesti. Työssä jaksamisen edistämiseksi järjestettiin jäsenille kuntoremonttilomia. Hyvää yhteistyötä tehtiin muun muassa Sokos-hotellien kylpylöiden ja Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa. Liitto osallistui maatilojen kriisivalmiuden parantamiseksi perustetun työryhmän työhön, joka on osa Kasvua Hämeessä -kokonaisuutta ja vuodesta 2012 alkaen Hämeen Ammattikorkeakoulun toteuttamaa Huomisen Osaajat - hanketta. Aiemmin ryhmä on julkaissut Melan kustantamana muun muassa lehtisen Jos taivas putoaa - toimintaohje kriisitilanteessa. Työryhmässä on mukana laajasti maatilojen yhteistyökumppaneita, kuten MTK, Mela, meijerit, työterveyshuollot, lomitus ja neuvonta. Liitto osallistui keskusliiton järjestämiin sosiaalipolitiikan koulutuspäiviin. Liiton edustajina alueellisessa sosiaalivaliokunnassa olivat Markku Nieminen ja Liisa Salmela. Maaseutuyrittäjyys ja maaseutupolitiikka Liitto osallistui ja vaikutti keskusliiton Pro Lähipalvelut -hankkeeseen. Suunnitelmien mukaan hankkeessa pitäisi muun muassa tuottaa internet-palvelu, johon voitaisiin listata ne MTK:n jäsenet, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita suoraan kuluttajille. Hämeen Yrittäjien ja MTK Hämeen yhteishanke Kanta-Hämeen yrittäjämäinen toimintamalli päättyi. Hanke lisäsi kuntapäättäjien tietoisuutta yritysvaikutuksista ja näin paransi yritysten edun huomiointia päätöksenteossa. Keskeinen toimintamuoto oli kuntapäättäjille suunnatut yrittäjyyden iltakoulut. Olimme taustavaikuttajana mukana myös Päijät-Hämeessä Lakesin johtamassa Yritysystävällisyys-hankkeessa. Maaseutuyrittäjävaliokunta uudistui ja jatkaa nyt toimintaansa Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja NSP:n yhteisenä valiokuntana. Liiton edustajat valiokunnassa olivat Arto Laine, Oskari Peltola ja Irmeli Vinnikainen. Liitto edisti maaseutuyrittäjyyttä myös osallistumalla useiden maakunnallisten kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn ja kehittämisryhmiin. Liitto jatkoi yhteistyötä ProAgrian energiahankkeen kanssa. Tuulivoima-alueita oli selvityksessä maakuntakaavoituksen myötä. Liitto myötävaikutti tuulivoimaselvitysten tekemiseen, sillä maan myyminen tai

11 vuokraaminen tuulivoimatuotantoon saattaa olla maanomistajalle mielekästä ja tarjolla voi olla yrittämisen mahdollisuuksia tuulivoimarakentamisen alihankinnassa. Koulutus ja järjestötoiminta Osallistuttiin MTK:n järjestämiin koulutuksiin. Koulutuksia markkinoitiin yhdistysten luottamushenkilöille. Liiton toimihenkilöt ovat osallistuneet liittojen toimihenkilöpäiville sekä muuhun MTK:n järjestämään koulutukseen. Osallistuttiin työelämätapahtumaan HAMK:n Mustialan yksikössä ja kerrottiin omalla esittelypisteellä MTK:n toiminnasta opiskelijoille. Yhdistysten välinen salibandyturnaus pidettiin seitsemännen kerran, tällä kertaa Hauholla. Voittajaksi selviytyi MTK Sysmän joukkue, toiseksi tuli Hämeenkoski ja kolmanneksi Hartola. Liitto järjesti sekä keväällä että syksyllä puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelukunnan kokoukset. Uusille johtokunnan jäsenille järjestettiin keväällä MTK Start -kurssi. Liitto ja yhdistykset avustivat Koulutuskeskus Salpauksen Tietoverkko II - hankkeen järjestämien tukikoulutustilaisuuksien järjestämisessä. Hanke toimii osana MTK Hämeen koordinoimaa Kasvua Hämeessä -ohjelmaa. Tilaisuuksiin osallistui lähes 1000 viljelijää, joka kertoo tukiasioiden kiinnostavuudesta, vaikka suuria tukimuutoksia ei keväällä 2012 tullutkaan. Liitto järjesti toiminta-alueensa EUavustajille oman koulutustilaisuuden huhtikuussa. Jatkettiin uuden jäsenrekisterin kouluttamista jäsensihteereille. Uusi jäsenrekisteri on vuoden opettelun jälkeen ottanut oman paikkansa; jäsenrekisteristä on korjattu muutamia käyttöönoton ongelmia ja toisaalta jäsensihteerit - jäsenrekisterin varsinaiset käyttäjät - ovat ehtineet perehtymään jäsenrekisterin yksityiskohtiin. Hämäläisten joukkue osallistui liittojen väliseen jääkiekkoturnaukseen huhtikuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen johdolla. Mukana olivat MTK-liitot Satakunta, Varsinais-Suomi ja Häme. MTK:n jäsenetuja markkinoitiin jäsenkirjeissä ja MTK:n yleisten jäsenetujen lisäksi liitolla jatkui oma Woikoski Oy:n kaasutarjous. Nuorten toiminta Nuorten toiminnan järjestämisestä liiton alueella vastasi pitkälti MTK Hämeen, Uudenmaan ja NSP:n yhteinen nuorten valiokunta. Maaseutunuorten valiokunta kokoontui viisi kertaa. Heidi Siivonen Lopelta toimi valiokunnan puheenjohtajana ja Elmeri Nieminen Myrskylästä varapuheenjohtajana. Meri Ojanen jatkoi valiokunnan sihteerinä ja nuorten asiamiehenä. Valiokunnan toimintaan kuului vuonna 2012 myös uusien avausten tekeminen Vihreiden ja Vegaaniliiton suuntaan. Valiokunta lähti myös aktiivisesti kehittämään paitsi oman alueensa, myös valtakunnan nuorten toimintaa. Vuoden aikana valmisteltiin ja kierrätettiin kaikissa liitoissa Toiminta edellä, nuorten profiilinkohotus -esitys.

12 Osallistuttiin MTK:n järjestämään nuorten toimintaan, kuten nuorten kevätparlamenttiin ja syysparlamenttiin. Syysparlamentti järjestettiin Hämeenlinnassa, Verkatehtaan tiloissa ja illan juhlat juhlittiin Hämeen Linnassa. Keskusliiton koordinoimaan toimintaan kuuluvat myös joulutulet. Hämeessä tulet paloivat Hämeenkoskella, Hartolassa, Hauholla, Lopella, Lammilla, Kylmäkoskella, Tammelassa ja Urjalassa. Osallistujamäärä oli kasvanut ilahduttavasti ja tulien yhteydessä oli jo oheistapahtumiakin. Joulun menoliikenteessä piristäneet tulet muistuttivat matkalaisia ruuan alkuperän tärkeydestä. Kevättalvella järjestettiin nuorten matka Islantiin yhdessä Uudenmaan, Pirkanmaan ja NSP:n nuorten kanssa. Matkan teemana olivat luonnonvaraalat, Islannissa luontevasti mukana olivat siis kalatalous ja geoterminen energia maatalouden rinnalla. Nuorten matkan aikana muun muassa tutustuttiin paikallisiin nuoriin, vierailtiin elintarviketeollisuuden kohteissa, tehtiin tilavierailuja ja käytiin kalatalousvirastossa kuulemassa valaanpyynnistä. Kevättalven ohjelmaan kuuluivat myös jo perineeksi muodostumassa olevat jääkiekkotapahtumat. Tällä kertaa Lahdessa ja Hämeenlinnassa järjestetyissä tapahtumissa oli yhteensä 67 osallistujaa. Kesällä nuorten tapaaminen järjestettiin lähiruokapyöräilyn yhteyteen Tuulokseen. Syksyn toiminta keskittyi pitkälti edunvalvonnallisiin teemoihin. Syksyn aikana nuoret valitsivat itselleen uuden edustajan johtokuntaan seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Tehtävään valittiin Juha Vaari Hattulan-Kalvolan yhdistyksestä. Juha on myös mukana eteläisten liittojen maaseutunuorten valiokunnassa. Syksyn toimintaa leimannut vaaliteema jatkui myös syysparlamentissa. Nuoret valitsivat itselleen syysparlamentissa edustajan keskusliiton johtokuntaan. Eteläisten liittojen alueelta oli mukana myös oma ehdokas, valiokunnan varapuheenjohtaja Elmeri Nieminen. Elmeri pärjäsi johtokuntapaikkakisassa hienosti, päästen viimeiselle äänestyskierrokselle asti. Viestintä Jäsenviestintä on jäsentyytyväisyystutkimuksien mukaan hyvin arvostettu jäsenpalvelu. Viestinnässä pyrittiin paitsi ajankohtaisuuteen, myös suuntaamaan sitä tuotantosuunnittain. Säännöllistä informaatiota tuotettiin ja välitettiin keskeisiltä edunvalvontaaloilta, samoin kuin tietoja liiton järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Välineinä käytettiin sähköpostia, wwwsivuja ja Facebook-sivua. Kertomusvuonna käynnistettiin säännöllinen jäsenkirjeen lähettäminen sähköpostitse pääsääntöisesti kerran kuussa, lisäksi tarpeen vaatiessa tiedotimme myös erikseen. Jäsenyhdistyksiä aktivoitiin www-sivujen ylläpitoon ja jäsenten sähköpostiosoitteiden keräämiseen. Koko MTK-järjestön yhteinen jäsenrekisteri on vähitellen saatu toimivaksi. Viestinnälliseltä kannalta keskeistä olisi jäsenrekisterin käyttömahdollisuus yhteystietojen helppoon hallintaan ja ryhmittelyyn. Näiltä osin kehittämisen varaa vielä on. Kuitenkin perustoiminnallisuus on saatu pääosin kuntoon ja jäsensihteerit pystyvät käyttämään rekisteriä. Liiton toimihenkilöt tai johtokunnan jäsenet pitivät yhdistysten kevät- ja syyskokouksissa ajankohtaiskatsauk-

13 sen. Lisäksi pidettiin merkittävä määrä maatalous- ja maaseutupoliittisia katsauksia ja asiantuntijapuheenvuoroja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Kannustimme jäsenyhdistyksiä järjestämään koululaisille tilavierailuja, jotta nämä pääsevät itse näkemään ja kokemaan hyvää ja eettistä suomalaista ruuantuotantoa. MTK-Viestin liittoliite jaettiin kaikille jäsenille. Ajankohtaisista edunvalvonta-asioista tiedotettiin aktiivisesti alueellisille tiedotusvälineille. Maaseudun asiat olivatkin näissä monipuolisesti esillä. Kirjoitettiin myös itse kolumneja ja mielipidekirjoituksia paikallisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin lehtiin. Erityisen tehokasta viestintää olivat järjestämämme kampanjat, joista on kerrottu jäljempänä tässä toimintakertomuksessa. Ruuan alkuperäkampanjat Hämäläiset maanviljelijät ja elintarviketyöntekijät kampanjoivat kotimaisen elintarviketuotannon puolesta huhtikuun lopulla. Tapahtumia järjestettiin 16 elintarvikemyymälän luona seuraavilla paikkakunnilla: Akaa (Toijala), Forssa, Heinola, Hämeenlinna, Lahti, Riihimäki ja Urjala. Tapahtumat olivat osa valtakunnallista kampanjaa, jonka taustatahoina olivat MTK ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n aluetoimistot. Valtakunnallisesti tapahtumia järjestettiin yli 120. Kampanjassa keskustelimme kuluttajien kanssa kotimaisuusteemoista ja teimme gallupkyselyn. Kyselyn tulos oli, että selvä enemmistö kuluttajista pitää alkuperämerkintöjä riittämättöminä. Jututimme lähes 2000 kaupassakävijää. Kiitokseksi vastauksista jaoimme Hyvää Suomesta -joutsenlipulla ja Kotimaisten Kasvisten sirkkalehtilipulla varustettuja kangaskasseja. Nämä kassit näkyvät kauppareissuilla pitkään ja muistuttavat osaltaan kotimaisuudesta. Hieman pilkettä silmäkulmassa jaoimme myös suurennuslaseja, joilla elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä voi yrittää selvittää. Ne kun eivät aina ole kovinkaan selkeitä. Kotimaisuus tulee nostaa vahvasti ja selkeästi esiin. Alkuperän pitäisi aina olla selkeästi merkitty. Kasvua Hämeessä -teemaohjelma tuki kampanjan järjestämistä. Liitto osallistui suurta mediahuomioita saaneeseen MTK:n ruuanmyyntitempaukseen Tapahtumapaikka oli Hämeenlinnan kaupungin keskustassa oleva kävelykatu, jossa hämäläiset tuottajat myivät ruokaa tuottajahintaan. Kampanjassa kysyttiin Miksi se joka tekee eniten saa vähiten?. Kampanjan tavoitteena oli tuoda esille maataloustuottajien heikentynyt taloudellinen tilanne, tuottajien saama vähäinen osuus ruuan hinnasta ja herättää yhteiskunnallista keskustelua tilanteesta. Liiton myyntipisteessä myytiin ruisleipää, kananmunia, perunoita ja sianlihaa ja keskusteltiin kuluttajien kanssa ruokaketjun hinnanmuodostuksesta. Asia herätti tavatonta kiinnostusta ja kävelykadulle muodostui pitkä jono jo tuntia ennen ruuan myynnin aloittamista. Tuotteet myytiin loppuun reilussa tunnissa. MTK Hämeen tapahtuma näkyi ja kuului kaikissa alueen medioissa ja ruokaa jonotti satoja ihmisiä. Valtakunnallisesti tapahtumasta tehtiin yli 250 uutisjuttua ja lisäksi aiheen tiimoilta keskusteltiin useassa tv- ja radioohjelmassa. Markkinointi & Mainonta - lehti ja MARK Suomen Markkinointiliitto

14 palkitsivat MTK:n ja SLC:n ruuan tuottajahintaprotestin Vuoden 2012 Markkinointitekona. Näiden kuluttajakampanjoiden viesti oli, että suomalainen ruoka työllistää ja luo hyvinvointia. Esimerkiksi Hämeen alueella lähes joka kymmenes työpaikka on joko suoraan tai epäsuorasti maatalous- ja elintarvikealan synnyttämä. Ostamalla lähellä tuotettua ruokaa kuluttaja edistää koko alueen hyvinvointia. Suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista. Kiitos siitä kuuluu elintarvikeketjun vahvoille ammattilaisille, osaaville ja luotettaville maataloustuottajille. Kasvua Hämeessä -teemaohjelmahanke MTK Häme jatkoi Kasvua Hämeessä - teemaohjelman toteutusta yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen, ProAgria Hämeen, Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. MTK Hämeen hallinnoiman teemaohjelmahankkeen toiminnassa painopisteenä vuonna 2012 oli alueen ruokatuotannon näkyväksi tekeminen. Kevään aikana hanke toteutti yhteistyössä Hämeen liiton, Ekocentrian, HAMKin Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeen sekä Hyrian, Tavastian ja Faktian Lähiruokatreffit -hankkeen kanssa kuntajohtajille, ruokapalvelupäälliköille sekä elintarvikeyrittäjille suunnatun Lähiruoka-akatemian. Hämeen lähiruokatuotannosta, sen merkityksestä, alan kehittämisestä sekä erilaisista toimintamalleista lähiruuan käytön lisäämiseksi pidettiin useampia esityksiä Hämeen kuntajohtajakokouksissa, maakuntavaltuustoseminaarissa sekä erilaisissa lähiruokatapahtumissa. Keväällä hanke osallistui lisäksi MTK:n järjestämiin kauppakampanjoihin sekä MTK:n ja meijereiden järjestämiin laitumellelaskutapahtumiin Janakkalassa ja Hauholla.Elokuun lopulla hanke oli mukana Helsingissä järjestetyssä Herkkujen Suomi -tapahtumassa Kanta- ja Päijät-Hämeen yhteisosastolla jakamalla yleistietoa Hämeen ruokatuotannosta. Päävastuu osaston kokoamisesta ja toteuttamisesta oli HAMKin Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma - hankkeella. Osastolla oli mukana 13 hämäläistä elintarvikeyritystä. Syksyllä valmistui Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemä selvitys Hämeen ruuantuotannon aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta. Selvityksen tuloksia esiteltiin mediassa ja se kiinnosti myös kuntavaalien alla monia ehdokkaita. Vuonna 2012 ruokaketju työllisti Kanta-Hämeen maakunnassa suoraan noin 6800 henkilöä ja Päijät- Hämeessä 6400 henkilöä. Koko ruokaketjun yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 2,9 miljardia euroa, joka oli koko Suomen elintarviketuotannon arvosta lähes 13 prosenttia. CGE RegFin - aluemallilaskennasta selvisi, että Kanta-Hämeessä alkutuotannon vaikuttavuus oli 4 prosenttia sekä alueen BKT:sta että työllisyydestä. Sen työllisyyskerroin oli 1,5 eli yksi alkutuotannon työntekijä tuo kerroinvaikutusten kautta alueelle 0,5 muuta työpaikkaa; niistä 0,2 tulee ruokaketjuun ja 0,3 muille toimialoille. Päijät-Hämeessä alkutuotannon vaikuttavuus oli 2 prosenttia BKT:sta ja 3 prosenttia työllisyydestä. Sen työllisyyskerroin on 1,2 eli yksi alkutuotannon työntekijä tuo kerroinvaikutusten kautta 0,2 muuta työpaikkaa; niistä 0,1 tulee ruokaketjuun ja 0,1 muille toimialoille.

15 Hankkeen Kasvua-tiedotuslehti ilmestyi lokakuussa ja se jaettiin MTK Hämeen ja Uudenmaan jäsenrekisterin kautta hankealueen tiloille, elintarvikeyrityksille ja sidosryhmille. Painosmäärä oli hieman yli Vuoden aikana hanke kokosi yhteen alueen ruokasektorilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa sekä toimi asiantuntijaroolissa alueellisen maaseutustrategian valmistelussa ruokateemaan liittyen. Lisäksi hanke osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen ruokasektorin kehittämiseen muun muassa osallistumalla maaja metsätalousministeriölle tehtävän lähiruokaselvityksen tekemiseen. Kasvuahameessa.fi -sivustolla oli kävijöitä vuoden loppuun mennessä Eniten kävijöitä (noin 1000/kuukausi) oli tammikuussa ja maaliskuussa. Teemaohjelmaan kuuluvista osahankkeista ProAgria Hämeen Huomisen hämäläinen maatila -hanke keräsi vuoden loppuun mennessä 733 osallistujaa, joista vajaa puolet oli kasvinviljelytiloja, 200 maitotiloja ja loput lihatiloja. Koulutuskeskus Salpaus järjesti EU-, aloitus- ja investointitukiin liittyvät infotilaisuudet, joihin osallistui vuoden aikana yhteensä 947 viljelijää. Hämeen ammattikorkeakoulun Huomisen osaajat -hankkeeseen osallistui ruokaketjun asiantuntijoita vuoden 2012 aikana yhteensä 150 yli 40 eri organisaatiosta. Hanke toteutti muun muassa tulevaisuustyöpajat maidontuotannosta, sika- ja siipikarjatuotannosta sekä monialaisesta maaseutuyrittämisestä. Kasvua Hämeessä teemaohjelmahankkeen kustannukset vuonna 2012 olivat ,79 euroa (ELY-keskuksen 100 %:sti rahoittama). Hankkeessa työskentelivät ohjelmapäällikkö Päivi Rönni ajanjaksolla kokopäivätoimisesti ja % työpanoksella sekä aluepäällikkö Kari Aikio samoin noin 50 % työpanoksella. Lähiruokapyöräily Kasvua Hämeessä -teemaohjelmahanke ja liitto järjestivät elokuun alussa lähiruokapyöräilyn. Pyöräilemään kutsuttiin erityisesti sidosryhmiä. Tavoitteena oli viestiä, että ruuantuotanto on Hämeen vahvuus ja sen eteen tehdään töitä koko elintarvikeketjun voimin. Reittejä oli kaksi, molemmat noin 60 kilometrin mittaisia. Kanta-Hämeessä poljettiin Hattulan Lepaalta Tuulokseen ja Päijät- Hämeessä Hollolan Salpakankaalta samaan päätepisteeseen, Tuulokseen. Molempien reittien varrelle järjestettiin avoimien ovien maatila, jolloin huomiota saatiin runsaasti sekä kuluttajilta että tiedotusvälineiltä. Avoimien ovien tapahtumissa kävi yhteensä yli 400 vierasta. Tapahtumassa Hämeen liitto ja Päijät- Hämeen liitto haastoivat toisensa kisaan siitä, kumman maakunnan alueella lähiruuan käyttö lisääntyy julkisella sektorilla enemmän vuoteen 2015 mennessä. Lähtötilanteessa Kanta- Hämeessä julkisella sektorilla ostetuista elintarvikkeista keskimäärin 20 % tulee omasta maakunnasta, muualta Suomesta 60 % ja ulkomailta 20 %. Päijät- Hämeessä oman maakunnan tuotteiden osuus on 10 %, muualta Suomesta tulevia tuotteita on 70 % ja ulkomaisia 20 %. Tiedot perustuvat Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin kesäkuussa 2012 alueen hankintarenkaille tekemään kyselyyn. Lähiruokapyöräilytapahtumassa halusimme korostaa sitä, että taloudellisten mittareiden rinnalla julkisissa han-

16 kinnoissa huomiota kiinnitettäisiin yhä enemmän myös raaka-aineen alkuperään, tuotantotapaan ja ympäristövaikutuksiin. Molemmilla pyöräilyreiteillä oli nelisenkymmentä polkijaa mukana. Pyöräilijät edustivat elintarvikeketjun toimijoita, sidosryhmiä ja lähiruuan ystäviä. Reitin varrella pysähdyttiin maatiloilla ja elintarvikeyrityksissä, kuultiin tarinoita ruuan alkulähteiltä ja maisteltiin tuoretta lähiruokasatoa. Kanta-Hämeen joukkueen kapteenina toimi suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta ja Päijät-Hämeen kapteenina Päijät-Hämeen keittiömestarien edustaja Jukka Turta Koulutuskeskus Salpauksesta. Joukkueet saapuivat Tuuloksen Kapakanmäelle, jossa pyöräilijöitä olivat vastaanottamassa MTK:n maaseutunuoret. Tapahtumaan osallistuivat Hämeen kansanedustajista Johannes Koskinen, Sirkka-Liisa Anttila ja Sanni Grahn- Laasonen. Tilaisuus sai hyvin julkisuutta alueen mediassa. Kuntavaalit Kuntavaalit pidettiin Liitto keräsi MTK:laisten ehdokkaiden listat kunnittain, jotka julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa sekä liiton ja keskusliiton verkkosivuilla. Kuntavaaleissa oli ehdolla 297 MTK Hämeen jäsenyhdistysten jäsentä liiton alueella. Hämeen vaalipiirissä MTK:n jäsenten osuus kaikista ehdokkaista oli 9,1 %. Hämeen alueen 297 ehdokkaasta 52 % tuli valituiksi uusiin kunnanvaltuustoihin. MTK Häme järjesti Lahdessa Elinkeinoelämän kuntavaalitilaisuudet yhdessä Hämeen kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Jäseniä aktivoitiin äänestämään ja MTK:n vaalien teemoista tiedotettiin myös paikallista mediaa. Teemoina olivat maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, kuntien linjaukset julkisista hankinnoista sekä vihreiden elinkeinojen kehittymisen varmistaminen ja edistäminen kunnissa. Liiton talous ja hallinto Liiton tilinpäätös oli ,81 euroa ylijäämäinen ( ,53 euroa v. 2011). Tulos on normaaliin tasoon verrattuna edelleen poikkeuksellinen, sillä liiton entisen toimistosihteeri Vieno Mikkosen vuonna 2011 tekemä testamenttilahjoitus vaikutti hyvään tulokseen edelleen. Liiton hallussa olevista metsistä suoritettiin puun myyntejä yli euron arvosta. Vuoden aikana liitto myi testamentissa saadun Sattulan tilan päärakennuksen tontteineen sekä kesämökin määräaloineen. Liiton yhteydessä toimii Hämeen maakuntarahasto, joka tukee lähinnä maanpuolustushengen ja -perinteen ylläpitoa. Rahastosta myönnettiin avustuksena Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistykselle euroa jääkärilipun hankintaan. MTK Hämeen johtokunta kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous. Johtokuntaan kuuluivat, numerolla merkitty osallistuminen kokouksiin: Markku Länninki, pj, Lounais-Häme, 9 Aki Kaivola, varapj, Lammi-Tuulos, 8 Risto Anttila, Hattula, 9 Lassi-Antti Haarala, Lounais-Häme, 7 Markku Nieminen, Sysmä, 9 Kirsi Parikka, Akaa, 6 Pia Parikka, Heinola, 7 Marko Pastila, Padasjoki, 8 Janne Pirilä, Janakkala, 9 Mikko Roppo, Hämeenkoski, 8 Merja Suppi, Nastola, 7 Eero Teppola, Hausjärvi, 6

17 Johtokunnan työvaliokuntaan kuuluivat Markku Länninki, Aki Kaivola, Risto Anttila ja Jukka-Pekka Kataja. Työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna MTK:n valtuuskunnassa MTK Hämettä edustivat varsinaisina jäseninä Markku Länninki Forssasta, Petri Lauttia Rengosta, Ilkka Säynätjoki Kuhmoisista ja Sisko Kivelä Sysmästä sekä varajäseninä Antti Heinonen Hauholta, Heikki Linna Janakkalasta, Pia Parikka Heinolasta ja Liisa Salmela Lopelta. MTK:n johtokunnassa MTK Hämettä edusti Annamari Torttila. MTK Häme nimeää Maataloustuottajain Etelä-Hämeen säätiön hallituksen. Säätiön hallitukseen kuuluivat Hannu Järvinen Janakkalasta, Markku Iisakkila Hauholta, Tauno Leivuori Sääksmäeltä, Ilkka Säynätjoki Kuhmoisista ja Veikko Salomaa Kärkölästä. MTK Hämeen edustajana MTK:n ja maataloustuottajain liittojen säätiön hallintoneuvostossa oli Aki Kaivola Lammilta. MTK:n valiokunnissa MTK Hämeellä oli kuusi valiokuntapaikkaa eri valiokunnissa. Hämettä edustivat Tomi Virolainen Tammelasta (vilja), Kalle Sipilä Hollolasta (vilja, mallasjaosto), Matti Kantola Sysmästä (vilja, kylvösiemenjaosto), Ilpo Markkola Hämeenkoskelta (ympäristö- ja maapolitiikka), Timo Olkkonen Hartolasta (vero), Petri Lauttia Rengosta (sokeri) ja Tomi Myyryläinen Lammilta (peruna). MTK Hämen omat valiokunnat vuonna 2012 olivat työvaliokunta ja perunavaliokunta. Lisäksi MTK Hämeellä oli seuraavat yhteisvaliokunnat lähiliittojen kanssa: lihavaliokunta, luomuvaliokunta, maa- ja ympäristöpoliittinen valiokunta, maaseutunuorten valiokunta, maitovaliokunta, sosiaalipoliittinen valiokunta, verovaliokunta, viljavaliokunta ja maaseutuyrittäjävaliokunta. Liiton kevätkokous pidettiin koulutuskeskus Salpauksessa Asikkalassa (66 kokousedustajaa, 21 jäsenyhteisöä). Kevätkokouksessa kokousesitelmän piti MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa. Syyskokous pidettiin Hämeen ammatti-instituutin koulutuskeskus Tavastiassa, Hämeenlinnassa (104 kokous-edustajaa, 29 jäsenyhteisöä). Kokouksessa ajankohtaisen maatalouspoliittisen katsauksen esitti valtiosihteeri Risto Artjoki. Kokouksen päätteeksi MTK Hämeen yleinen kokous kiitti MTK Hämeen pitkäaikaista johtokunnan puheenjohtajaa Markku Länninkiä hänen suuresta työstään hämäläisen talonpojan hyväksi. Kiitospuheessaan puheenjohtaja Länninki totesi olevansa etuoikeutettu saadessaan johtaa hämäläisiä talonpoikia ja on pitänyt suurena kunniana hänelle uskottua tehtävää. Markku Länninki ehti olemaan MTK:n johtokunnan jäsen 16 vuotta, MTK Hämeen puheenjohtaja 18 vuotta ja MTK Hämeen johtokunnassa 25 vuotta. Liiton toimistossa työskenteli neljästä kuuteen toimihenkilöä vuoden aikana. Kokopäivätoimisina työskentelivät liiton palveluksessa toiminnanjohtaja Jukka- Pekka Kataja ja toimistosihteeri Riitta Kuivasaari. Aluepäällikkö Jyrki Näsi oli työsuhteessa liittoon seitsemän kuukautta vuonna Aluepäällikkö Kari Aikio toimi kokoaikaisena helmikuun loppuun saakka ja siitä alkaen puolipäivätoimisesti liiton palveluksessa ja toisen puolen työajastaan hän käytti Kasvua Hämeessä hankkeen työhön. Kasvua Hämeessä hankkeen ohjelmapäällikkö Päivi Rönni siirtyi maaliskuun alusta tekemään 50 % työpanosta hankkeelle. Syyskuun puolesta välistä alkaen liiton kenttäpäälliköksi tuli Siri Taalas toteuttamaan vuonna 2013 käynnistyvää yhdistysten vuotta. Näiden henkilöiden työpanoksen lisäksi liitolla on ollut yhteisenä osa-aikaisena

18 nuorten asiamiehenä mmyo Meri Ojanen MTK Uusimaan ja NSP:n kanssa. Liiton toimisto toimi edelleen Kanta- Hämeen Mela-asiamiehen, Kaarlo Siukolan, vastaanottopisteenä. Liiton ja yhdistysten jäsenet MTK Hämeeseen kuului kertomusvuonna 39 yhteisöjäsentä: 26 MTK- yhdistystä, 4 metsänhoitoyhdistystä, 3 meijeriosuuskuntaa, 3 lihaosuuskuntaa ja 2 keskinäistä vakuutusyhtiötä. Liiton alueen MTK-yhdistyksissä oli vuoden 2012 lopussa 4734 jäsentilaa (4847 vuonna 2011). Kaikkiaan maksaneita jäseniä henkilö- ja perheenjäsenet mukaan lukien oli yhteensä ( vuonna 2011). MTK Häme on 14 alueellisesta MTK-liitosta jäsenmäärältään viidenneksi suurin. Jäsentilojen ja maksaneiden jäsenten määrät jäsenyhdistyksittäin vuoden 2012 lopussa olivat seuraavat: Yhdistys Jäsenet Tilat Akaa Asikkala Hattula-Kalvola Hauho Hausjärvi Heinola Hollola Hämeenlinna Janakkala Hartola Hämeenkoski Kuhmoinen Kylmäkoski Kärkölä Lahti Lammi-Tuulos Loppi Nastola Padasjoki Renko Riihimäki Sysmä Sääksmäki Tammela Urjala Lounais-Häme Yhteensä

19 Tilinpäätös Tase V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTO 3 346, ,04 AINEELLISET HYÖDYKKEET 3 346, ,04 SIJOITUKSET MUUT OSAKKEET JA OSUUDET , ,33 SIJOITUKSET , ,33 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,37 OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT SIIRTOSAAMISET 0,00 55,58 MUUT OSAKKEET JA OSUUDET , ,14 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,25 OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT , ,97 VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 2 134, ,63 SIIRTOSAAMISET , ,70 LYHYTAIKAISET SAAMISET , ,33 RAHAT JA PANKKISAAMISET RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,04 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,37 V A S T A A V A A , ,71

20 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA OMAKATTEISET RAHASTOT OMAKATTEISET RAHASTOT , ,49 KÄYTTÖRAHASTO KÄYTTÖRAHASTO , ,10 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,53 OMA PÄÄOMA , ,12 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA MUUT VELAT 1 300, ,00 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 1 300, ,00 LYHYTAIK. VIERAS PÄÄOMA MUUT VELAT , ,45 OSTOVELAT 7 308, ,46 SIIRTOVELAT , ,68 LYHYTAIK. VIERAS PÄÄOMA , ,59 VIERAS PÄÄOMA , ,59 V A S T A T T A V A A , ,71