MTK Häme ry. Toimintakertomus vuodelta 2013

Transkriptio

1 MTK Häme ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Tase Tuloslaskelma

2 T o i m i n t a k e r t o m u s v u o d e l t a Yleistä Kulunut toimintavuosi oli MTK Hämeen 96. toimintavuosi. Euroopan taloustilanteessa nähtiin lieviä elpymisen merkkejä, mutta Suomessa tilanne jatkui vaikeana. Suomessa kansantalous taantui toisena vuonna peräkkäin. Suomen bruttokansantuote aleni 1,4 % vuodesta Korot olivat edelleen alhaalla, mutta siitä huolimatta investoinnit jäivät vaatimattomiksi. Valtion talouden tilanne heikentyi edelleen, sillä valtion menot kasvoivat selvästi tuloja nopeammin. Suomen velkaantumisvauhti siis kasvoi yhä. Poliittisella tasolla paljon keskustelua herättivät hallituksen kaavailema kunta- ja palvelurakenteen uudistus sekä sosiaali- ja terveyshuollon uudistus. Näiden käytännön toteutuksessa ei kuitenkaan päästy juuri eteenpäin. Maatalouden tuotanto ja markkinat Vuosi 2013 oli sääolosuhteiltaan monimuotoinen. Kesä oli sateiseen edellisvuoteen verrattuna melko kuiva ja korjuuolosuhteiden puolesta kohtuullisen hyvä. Loppusyksy oli sen sijaan hyvin sateinen. Syysviljojen kylvöala kasvoi kuitenkin selvästi edellisvuodesta. Edellisvuonna alkanut maatalouden kannattavuuden kasvu lopahti vuonna Tuottajahinnoissa, erityisesti viljojen hinnoissa, tapahtui selvä notkahdus. Kun tuotantopanosten hinnoissa ei tapahtunut alentumisia, niin tämä johti kannattavuuden heikkenemiseen. MTT taloustutkimuksen ennakkotietojen mukaan keskimääräinen kannattavuuskerroin (= tavoitteen mukainen palkkavaatimus ja korkovaatimus sijoitetulle pääomalle) oli 0,44 vuonna 2013, kun vuonna 2012 kannattavuuskerroin oli 0,49. Maataloudessa arvonlisäys aleni 0,4 % vuonna 2013 mutta metsätalouden arvonlisäys kasvoi 3,4 % vilkkaan puukaupan vauhdittamana. Maataloustuotteiden hintojen vuonna 2012 alkanut nousuvauhti tyrehtyi ja loppuvuodesta hinnat kääntyivät laskuun. Maidon keskimääräinen tuottajahinta oli 43,5 senttiä/litra eli 0,9 senttiä vuoden 2012 keskihintaa korkeampi. Maidontuotanto kokonaisuudessaan oli 2220 miljoonaa kiloa, mikä oli 1,5 % enemmän kuin vuonna Naudanlihan keskihinta oli 3,11 /kg, jossa nousua edellisvuoteen verrattuna 0,30 /kg. Naudanlihan tuotanto oli 80,4 miljoonaa kiloa, mikä oli samaa tasoa kuin vuonna Lampaanlihan tuotanto nousi 4,3 % vuonna 2013, ollen 0,9 miljoonaa kiloa. Tuottajahinta karitsanlihalla oli 3,90 /kg eli keskihinta nousi edellisvuodesta hieman yli 10 %. Sianlihan hinnat nousivat vuosikeskiarvolla laskettuna reilut 6 % edelliseen vuoteen verrattuna keskihinnan ollessa 1,74 /kg.

3 Sianlihan tuotanto kasvoi yhden prosentin ollen 194,4 miljoonaa kiloa. Siipikarjanlihan tuotanto kasvoi edelleen ollen 111 miljoonaa kiloa, mikä oli 3,4 % vuotta 2012 enemmän. Kananmunien hinta oli kertomusvuonna 1,16 /kg, mikä oli samaa tasoa kuin vuonna Kananmunien tuotantomäärä kasvoi 9 % ollen 67,5 miljoonaa kiloa. Viljojen satotaso oli keskimääräistä parempi ja viljan laatu pääosin hyvä. Kauran osalta hometoksiineita oli aikaisempia vuosia enemmän. Viljakasvien sato oli kaikkiaan noin 4062 miljoonaa kiloa mikä oli noin 12 % suurempi kuin vuonna Ruissato jäi hyvin alhaiseksi pienestä viljelyalasta johtuen. Satoa saatiin vain 26 miljoonaa kiloa, kun vuonna 2012 sato oli vielä 64 miljoonaa kiloa. Vehnän sato oli vajaa 870 miljoonaa kiloa, mikä oli lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Kauraa puitiin noin 1200 miljoona kiloa eli yli 100 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna Ohran sato kasvoi lähes 20 % ollen noin 1900 miljoonaa kiloa. Tästä mallasohraa oli noin 400 miljoonaa kiloa. Perunan sato oli 620 miljoonaa kiloa, kun vuotta aikaisemmin sato oli jäänyt vain 490 miljoonaan kiloon. Sokerijuurikkaan sato oli 480 miljoonaa kiloa eli noin 80 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna Rypsin ja rapsin sato oli yhteensä noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli 10 % viimevuotista suurempi. Öljykasvien viljelyala pieneni edelleen ollen noin hehtaaria. Kokonaissäilörehusato oli noin 7000 miljoonaa kiloa, mikä oli hieman edellisvuotta pienempi. Kuivaheinää korjattiin 290 miljoonaa kiloa, missä on laskua 15 % vuoteen 2012 verrattuna. Leipävehnän keskihinnaksi muodostui 200 /t, rukiin 218 /t rehuohran 175 /t, mallasohran 210 /t, kauran 168 /t ja rypsin 468 /t. Leipäviljojen hinnat olivat samalla tasolla kuin vuonna 2013, mutta rehuviljan hinnat olivat vuonna 2013 keskimäärin 7 % alemmat kuin vuonna Öljykasvien hinnat laskivat selvästi ja keskihinta oli 409 /t. Metsätalouden markkinat Puukauppa yksityismetsistä kävi vilkkaasti vuonna Puukauppojen määrä oli lähes 34 miljoonaa kuutiometriä, kun vuonna 2012 puukaupat olivat noin 28 miljoonaa kuutiota. Vuoden 2013 kokonaishakkuumäärä oli kaikkiaan noin 55, 3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli edellisvuotista suurempi. Markkinahakkuut yksityismetsistä olivat myös edellisvuotta suuremmat, noin 44,9 miljoonaa kuutiometriä, josta 37,9 miljoonaa kuutiometriä kertyi pystykauppojen puista ja loput 7,0 miljoonaa oli hankintakauppojen puuta. Vuoden lopulla oli jonkin verran myrskytuhoja, mutta niiden vaikutus ei näkynyt laajemmin puukauppojen tai hakkuiden määrissä. Taloudellinen tilanne maailmanmarkkinoilla oli hieman elpyvä ja se nosti sahatavaran vientiä ja elvytti hieman kantohintaa. Kantohintojen kehitys olikin vuonna 2013 lievästi nousujohteista tukkipuun osalta. Havutukkien hintataso nousi noin 4 % vuoden aikana, mutta kuitupuun hinnoissa ei sen sijaan tapahtunut merkittävää muutosta.

4 Pellon käyttö Hämeessä Hämeessä kevätviljojen, erityisesti ohran ja kauran, pinta-alat kasvoivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Syysviljojen pinta-alat alenivat, koska syksy 2012 ei ollut suotuisa syyskylvöille. Öljykasveista rapsin pinta-ala jatkoi kasvuaan. Viljojen keskisadot nousivat edellisvuotta korkeammiksi. Kuminasta saatiin hyvä sato Hämeessä. Sokerijuurikkaan keskisato oli Hämeessä maan korkein vuonna Kaikkiaan Hämeen ELY-keskuksen alueella oli peltoa käytössä ha ( ha v. 2012). Viljelykasvikohtaiset alat ja satomäärät käyvät ilmi sivun alalaidan taulukosta. Maatalouspoliittinen edunvalvonta MTK Häme tuki aktiivisesti keskusliiton toimintaa maa- ja metsätalouden edunvalvontakysymyksissä. Keskeisenä asiana niin kotimaan kuin EU-tason edunvalvonnassa oli EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja uusi tukikausi Alun perin uuden ohjelmakauden olisi tullut alkaa jo vuonna 2014, mutta sen alkua jouduttiin siirtämään vuoteen Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin uudistuksen pääperiaatteet ja rahoituskehykset seuraaville vuosille. Rahoituskehys vuosille on jonkin verran pienempi kuin aikaisemmin, mutta Suomi onnistui kuitenkin kohtuullisesti säilyttämään EU:n maksaman maatalouden tuen kokonaistason. Politiikkauudistuksen yksityiskohdat jäivät kuitenkin neuvoteltaviksi vuoden 2014 aikana. Koska tukiuudistus siirtyi, päätettiin, että vuosi 2014 mennään vanhojen järjestelmien säädöksin, mutta sen sijaan rahat otetaan jo uuden ohjelmakauden kehyksistä. Tämä osaltaan alentaa hieman tukitasoa vuosina EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa palattiin tavallaan yksi askel ajassa taaksepäin, kun tukijärjestelmiin sisällytettiin entistä laajemmat mahdollisuudet maksaa tuotantoon sidottua tukea. Suomi piti tätä mahdollisuutta tärkeänä ja Suomi saikin valtuudet maksaa alkuvaiheessa 20 % EU-tuesta tuotantoon sidottuna. Tällä tavalla tukea voidaan kohdentaa myös Etelä-Suomen maito- ja naudanlihantuotantoon, jonka tuki uhkasi loppua 141-tuen päättymisen myötä. Viljelykasvien pinta-alat ja sadot Hämeen ELY-keskuksen alueella 2013 Suluissa edellinen vuosi. Ala, ha Sato, kg/ha Vehnä (kevät) (20700) 3890 (3710) Vehnä (syys) 1500 (3600) 3130 (4820) Ruis 1400 (3000) 2010 (3370) Rehuohra (21300) 4000 (3620) Mallasohra (22700) 3830 (3650) Kaura (33000) 3850 (3950) Rypsi 4700 (5000) 1440 (1260) Rapsi 2500 (1700) 1780 (1940) Peruna 1100 (1100) (24350) Sokerijuurikas 1000 (800) (49000) Kumina 1200 (1500) 1020 (770) Kuivaheinä 5700 (6200) 3430 (3960) Säilörehu (21000) (15950) Kesanto, luonnonhoitopelto, viherlannoitus (22500)

5 Etelä-Suomen kansallinen 141-tuki oli katkolla kertomusvuoden aikana. Suomi neuvotteli EU:n komission kanssa tuen jatkamisesta vuodesta 2014 eteenpäin. Komissio ei suostunut sen jatkoon ja siten jouduttiin pohtimaan uusia järjestelyjä. Osittaiseksi ratkaisuksi löydettiin EU-parlamentissa artikla 149a, jonka mukaan Suomi voi maksaa Etelä- Suomessa alenevaa tukea myös yksimahaisille ja puutarhataloudelle. Vuoden 2014 tukitaso säilyy vuoden 2013 tasolla, mutta siitä eteenpäin tukea leikataan. MTK ei hyväksynyt 141-tuen poistoa ja myös liitto osaltaan osallistui asiasta käytyyn vaikuttamiseen, muun muassa liiton puheenjohtaja osallistui Brysseliin matkanneeseen delegaatioon. Maatalouden kevään tukikoulutus toteutettiin Salpauksen Tietoverkko II -hankkeen avulla. Liitto osallistui aktiivisesti koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä MTK-yhdistysten kanssa. Tukiasiat työllistivät edelleen liittoa ja toimisto antoi tapauskohtaisesti apua tukiin liittyvissä asioissa. Liitto ylläpiti avustajaverkostoa, jota käytettiin kuluneena vuonna jonkin verran. Maatalouden tukijärjestelmissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Maito Maatalouden investoinnit kasvoivat Hämeessä vuonna 2013 selvästi edellisvuoteen verrattuna. Liiton ja yhteistyökumppaneiden toteuttama Kasvua Hämeessä - kehittämisohjelma oli osaltaan edistämässä investointiaktiivisuuden kasvua. Maidontuotannossa tuotannon kannattavuus kohosi hieman, kun tuottajahinta elpyi ja rehukustannusten nousu taittui. Liiton alueella maidontuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Investointeja maitotalouteen oli tiloilla runsaasti, mutta toisaalta luopumista tapahtui vastaavasti, joten kokonaistuotannossa ei tapahtunut juuri muutosta. MTK Häme on mukana eteläisten liittojen yhteisessä maitovaliokunnassa. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa 141-tuen jatkoa vuoden 2013 lopussa päättyneen kauden jälkeen sekä tuotannon hallintaa maitokiintiöjärjestelmän tulevan päättymisen jälkeen. Maitovaliokunta vaatii, että 141-artiklan tulee edelleen olla Etelä-Suomen tuen peruste ja että kansallinen maidon tuotantotuki on säilytettävä litrakohtaisena tukena jatkossakin. Maitovaliokunta tapasi muun muassa maa- ja metsätalousministerin ja sekä ministeriön virkamiehiä ja toi heille etelän maidontuottajien näkemykset tiedoksi. Valiokunta käsitteli myös maatalouslomitusta ja muita maitotilayrittäjien hyvinvointiin liittyviä asioita ajankohtaisten maatalouspoliittisten asioiden ohella. Maitovaliokunnassa MTK Hämettä edustivat Juhani Lemola Hämeenlinnan Lammilta ja Jani Kaunisto Tammelasta. Liha Nautojen lukumäärä Hämeen ELYkeskuksen alueella oli kertomusvuonna , mikä oli yhtä paljon kuin vuonna Sikojen määrä oli eli 1200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lampaiden lukumäärä kasvoi Hämeessä edellisvuodesta ollen 6400 kpl. Siipikarjan lukumäärä oli Hämeen ELY - keskuksen alueella vuoden 2013 lopulla noin , mikä oli jonkin verran vähemmän kuin vuonna Hevosia Hämeen maatiloilla oli Etelä-Suomen alueella toimii seitsemän tuottajaliiton yhteinen lihavaliokunta,

6 jossa on myös ruotsikielisten liittojen edustus. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa. Kevään kokouksessa valiokunta totesi, että sianlihassa ollaan tultu alituotantotilanteeseen ja yrittäjien määrä laskee edelleen. Sen sijaan lampureita on tullut hiukan lisää Suomeen. Valiokunnan kevään kannanotto suuntautui 141- tuen jatkamiseen pitkäkestoisella ratkaisulla. Samassa yhteydessä valiokunta totesi, että kotieläintuotanto on merkittävä elinkeino myös Etelä-Suomessa. Omavaraisuuden jatkuva aleneminen tulisi olla hälyttävä merkki myös päättäjille. Syksyllä lihavaliokunta totesi sianlihan tukien alenemisen ja kannattavuuden heikkenemisen. Kannattavuuden heikkeneminen näkyy myös rahoituksen saatavuuden tiukentumisena. Lihan hintaan olisi saatava korostus, kun 141- tuet ovat osin menneet. Nautojen osalta todettiin, että kansalliset nautatuet loppuvat ja jatkossa saadaan vain EUtuotantoon sidottuja tukia. Siinä on tavoitteena saavuttaa tuotantoon sidottujen tukien maksimi eli 20 %. Etelä-Suomen liittojen lihavaliokunnassa MTK Hämettä edustivat Seppo Ali- Lekkala Tammelasta (naudanliha), Janne Nisula Hämeenkoskelta (sianliha) ja Katja Sihvonen Tammelasta (lammas). Vilja Alkuvuodesta 2013 viljojen hinnat pysyivät hyvällä tasolla aina kevääseen saakka. Kesän 2013 parantuneet satotiedot maailmalla laskivat hintatasoa huomattavasti. Suomessa kesän viljasato oli 4,1 miljardia kiloa, joka oli 10 % parempi kuin edellisenä kautena. Pudotus syysviljoissa oli suurin huonojen kylvöolosuhteiden ja heikon talvehtimisen johdosta. Syysviljamaita jouduttiinkin kylvämään keväällä uudestaan. Viljojen hintavaihtelujen ollessa nyt pysyvä tilanne, on liitto jatkanut aktiivista tiedottamistaan viljanviljelijöille ajankohtaisesta markkinatilanteesta. Häme osallistui eteläisten MTK liittojen (Uusimaa, Kaakkois-Suomi, NSP ja Häme) yhteiseen viljavaliokuntaan. Kevään kokouksessaan viljavaliokunta pohti Keski-Euroopan viljelijöiden korkeampia satotasoja ja korkeampia hintoja. Myös tuotantopanosten hinnat ovat edullisempia muualla Euroopassa. MTK:n keskusliitossa on pohdittu viljan vientiin erikoistunutta osuuskuntamallia. Todettiin, että vientikaupassa on myös omat riskinsä, kuten tappiolliset kaupat ja toimitusvaikeudet. Entä ovatko viljelijät valmiita sitoutumaan ja tuottamaan vientiviljaa viljelysopimuksin? Valiokunta piti vienti-ideaa kannatettavana ja toivoi keskusliitolta seuraavaa askelta. Toiveita asetettiin muun muassa sille, että näin saataisiin todellista lisäarvoa viljan jäljitettävyydestä ja gmo-vapaudesta. Viljavaliokunta laati tukipoliittisen muistutuksen keskusliitolle, jossa viitattiin kotieläintilojen peltoperusteisten tukien aiheuttamiin ongelmiin. Erilaiset hehtaaritukitasot kasvinviljely- ja kotieläintiloilla asettavat tilat eriarvoiseen asemaan esimerkiksi pellonvuokraustilanteissa. Viljavaliokunnan hämäläisedustajat olivat Tomi Virolainen Tammelasta, Kalle Sipilä Hollolasta ja Axel Holmberg Sääksmäeltä.

7 MTK Häme osallistui aktiivisesti Päijät- Hämeen viljaklusterin ja Päijät-Hämeen viljaklubin toimintaan. Viljaklusterin tarkoituksena on hankkia koko viljaketjuun arvonlisää, joka jakautuu oikeudenmukaisesti koko ketjussa. Osana viljaklusteria toimii viljaklubi, jossa mukana ovat alueen viljateollisuus ja viljelijät. Viljaklubin puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja ja viljelijäjäseninä Simo Mattila Hausjärveltä, Erkki Keskitalo Lahdesta, Markku Nieminen Sysmästä, Teppo Peltola Nastolasta, Matti Seppälä Asikkalasta, Kalle Sipilä Hollolasta, Hannu Virtanen Kärkölästä ja Heikki Häppölä Orimattilasta. Viljaklubi vaihtoi ajatuksia teollisuuden edustajien kanssa muun muassa viljaalan sopimuskäytännöistä ja pohti teollisuuden tarvitsemien tila-auditointien suorittamista. Viljaklubin järjesti maaliskuussa Orimattilassa viljaseminaariin, johon osallistui noin 80 henkilöä. Syksyllä Viljaklubi järjesti alueen teollisuuden kanssa yhteisen seminaarin viljelijöille Lahden messukeskuksessa Sadonkorjuumessujen yhteydessä. Osallistujia oli noin sata henkilöä. Messuosastolla oli mukana myös MTK Häme omalla osastollaan yhdessä Kasvua Hämeessä -hankkeen kanssa. Sokeri Sokerijuurikkaan tuotanto kääntyi kasvuun Hämeessä vuonna Tähän vaikutti sekä viljelyalan kasvu sekä hyvä satokausi, jonka vuoksi keskisato nousi selvästi edellisvuoden alhaisesta tasosta. Sokerijuurikkaan viljelijöiden edunvalvontaa hoidettiin sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunnan ja MTK:n sokerivaliokunnan kautta. Neuvottelukunnassa Hämeen edustajat olivat Olli Suntiola Asikkalasta ja Risto Anttila Hattulasta, varajäsenenä Janne Pirilä Janakkalasta. Kertomusvuoden aikana saatiin tarkistettua toimialasopimusta teollisuuden kanssa. Viljelyehdot paranivat hieman ja se myös kasvatti viljelyhalukkuutta. Sucros jatkoi kampanjaa sokerijuurikaspinta-alan lisäämiseksi ja uusien juurikkaan viljelijöiden saamiseksi mukaan. Liitto osallistui Hämeenlinnassa järjestetyn kampanjatilaisuuden markkinointiin. Peruna Hämeen alueella toimi oma perunavaliokunta ja sen puheenjohtajana Tomi Myyryläinen Lammilta. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa kertomusvuonna. Keväällä valiokunta totesi kokouksessaan Suomen markkinatilanteesta, että Suomessa vuoden 2012 sato oli heikko. Syynä oli 2012 kesä ja varsinkin sateinen syksy. Perunan hinta nousi Suomessa keväällä hiukan yli 30 / 100 kg. Keski-Euroopan hintatasoon (jopa 40 / 100 kg) ei silti niukkuudesta huolimatta päästy. Vienti Venäjälle veti myös hyvin ja hintakin oli parempi kuin Suomessa (38 / 100 kg). Valiokunta totesi, että tällaisessa tilanteessa hintatason Suomessa olisi tullut olla korkeampi. Syksyllä 2013 oltiinkin aivan eri markkinatilanteessa kuin edellisenä talvijaksona. Suomen ja samoin Keski- Euroopan perunasato oli edellisvuotta parempi myöhäisestä keväästä huolimatta. Euroopan hintataso laski kevään huippuhinnoista ollen noin 25 / 100 kg. Suomessa perunan hinta puolittui vastaavana jaksona tasolle 15 / 100 kg, joka on todella huono hinta ja vastaa teollisuusperunan hintaa Belgiassa. Keväällä 2013 Venäjä sulki rajansa ruoka- ja siemenperunan tuonnilta tautipaineisiin vedoten, ja tämä painoi edelleen hintatasoa.

8 Tärkkelysperunalla kesä oli hyvä. Perunasato jäi sopimusmääristä, mutta hyvä tärkkelyspitoisuus korvasi menetyksen. Tärkkelysperunaa saatiin 164 miljoonaa kiloa ja keskitärkkelyspitoisuus oli 20,16 %. Tärkkelysperunanviljelijöitä on tullut muutama lisää Hämeeseen. Juha Saloranta Hämeenlinnan Hauholta valittiin Finnamylin viljelijätoimikunnan Kokemäen jaokseen vuodesta 2013 alkaen. Luomu Luomutuotteiden kysyntä kasvoi edelleen, vaikka hieman hidastuen kertomusvuonna. Kuluttajat ovat kiinnostuneita luonnonmukaisesti viljellyistä tuotteista. Hämeessä luomun ja siirtymävaiheessa olevan pellon osuus viljelyalasta oli 4,1 %, mikä on vain alle puolet koko maan keskiarvosta. Liitto osallistui luomualan edistämiseen osallistumalla Kasvua Hämeessä -hankkeen järjestämien tilaisuuksien toteutukseen ja tiedottamalla niistä jäsenistölle. Metsä Eteläisten liittojen luomuvaliokunta toimi aktiivisesti ja sen työhön osallistuivat Hämeestä Ari Parikka Hartolasta ja Aapo Ylä- Sulkava Kärkölästä. Metsätaloudessa liitto välitti jäsenilleen MTK:n markkina- ja muuta informaatiota ja tuki Metsänomistajien liitto Etelä- Suomen ja alueen metsänhoitoyhdistysten työtä. Liitto edisti Metsänomistajaliiton sekä MTK Uudenmaan ja Hämeen yhteisen yhtiön Family Timber Finlandin työtä metsäkiinteistöjen välityksessä tiedottamalla jäsenille yhtiön toiminnasta. Metsäpolitiikassa kertomusvuosi oli tapahtumarikas. Uusi metsälaki oli käsittelyssä ja se hyväksyttiin. Laki antaa metsänomistajalle lisävapauksia käsitellä omaa metsäänsä haluamallaan tavalla. Metsänhoitoyhdistyslaki oli myös muutoksessa ja uuden MHY-lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Metsänhoitoyhdistyksistä tulee lainmuutoksen myötä metsänomistajille vapaaehtoinen yhdistys. Tämä mahdollistaa sen, että MHY:t voivat hakeutua MTK:n jäseniksi. Veroasiat MTK Hämeellä oli yhteisvaliokunta Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, NSP:n ja Metsänomistajaliitto Etelä-Suomen kanssa. Yhteisen verovaliokunnan puheenjohtajana toimi Timo Olkkonen Hartolasta. Toisena jäsenenä toimi Antti Mäenpää Janakkalasta. Verovaliokunta totesi kevään kokouksessaan, että kiristyksiä tulee edelleenkin maatalouden ja metsätalouden verotukseen, muun muassa pääomaveron ankarammin verotettua rajaa lasketaan alemmaksi. Pääomaverotus kohdistuu vahvasti maa- ja metsätalouteen sekä elinkeinotoimintaan. MTK onkin usein tuonut esille, että pääomaverokannan kiristys ei saisi kohdentua toiminnalliseen tuloon, kuten elinkeinotoiminnan, maatalouden tai metsätalouden tuloon. Samalla MTK on esittänyt, että näillä sektoreilla pääomatulosta katsottaisiin vain tietty osa veronalaiseksi pääomatuloksi.

9 Hallituksen päätös yhteisöveron laskemisesta 24,5 prosentista 20:een vuoden 2014 alusta oli osakeyhtiöille mieluinen uutinen. Valiokunta on pohtinut maataloustoiminnan muuttamista osakeyhtiömuotoon, mutta siinä kannattaa edetä varovaisesti. Mikäli ratkaisut olisivat pitkäaikaisia, olisi maatilamittakaavassakin ainakin tietyissä tapauksissa järkevää harkita oy-muotoa. Syksyllä valtiovarainministeriö toi useita ehdotuksia verotuksen kiristämiseksi. Eräs suurempi kokonaisuus oli osuuskuntien ja osakkaiden verotus. MTK vastusti jyrkästi ehdotuksia ja saikin muutokset, ainakin toistaiseksi, peruttua. Verotuksen yleinen kehityssuunta, verolomakkeiden sähköinen täyttö ja palauttaminen, yleistyivät edelleen. Samalla verottaja luopuu paikallistasolla tapahtuvasta verokäsittelystä; jatkossa maatalous- ja metsäyrittäjän verotusta ja veroilmoitusta voi käsitellä kuka tahansa verovirkailija eri puolella Suomea. MTK Hämeen alueella toteutettiin perinteiset verotilaisuudet Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Jokioisilla. Tilaisuudet keräsivät vajaat 200 kuulijaa. Veroneuvontaa annettiin myös puhelimitse ja yksityiskohtaisempaa neuvontaa tarvitsevia ohjattiin edelleen MTK:n veropuhelimen käyttöön. Maa- ja ympäristöpolitiikka Liitto osallistui aktiivisesti alueelliseen kehittämistoimintaan. Se oli edustettuna sekä Päijät-Hämeen että Kanta- Hämeen maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Hämeen ELY-keskuksen neuvottelukunnassa. Liitto edisti maankäyttöön, kaavoitukseen, rakentamiseen ja luonnonsuojeluun liittyvän maanomistajan oikeusturvan toteutumista olemalla säännöllisesti yhteydessä ympäristökeskukseen ja maakuntaliittoihin. Kummassakin maakunnassa on käynnistetty uusien maakuntakaavojen valmistelu. Kanta-Hämeen maakunnassa kaavatyö tapahtuu vaihemaakuntakaavojen avulla ja kertomusvuonna valmisteltiin 2. vaihemaakuntakaavaa. Päijät-Hämeessä oli käynnissä kokonaan uuden maakuntakaavan laadinta. Liiton edustajat ovat osallistuneet kaavatyöhön kaavaseminaareissa sekä kaavatyötä varten perustetuissa työryhmissä. Kaava-asioita on käsitelty myös liittojen yhteisen maa- ja ympäristöpoliittisen valiokunnan kokouksissa. MTK Hämettä valiokunnassa ovat edustaneet Ilpo Markkola Hämeenkoskelta puheenjohtajana ja Lassi-Antti Haarala Humppilasta. Kuntien ympäristömääräysten laadinnassa ja niihin vaikuttamisessa avustettiin edelleen yhdistyksiä. Myös yksittäisiä MTK:n jäseniä avustettiin maa-, vesi- ja ympäristöoikeudellisissa asioissa. Liitto koulutti yhdessä keskusliiton ja lähiliittojen kanssa yhdistysten ympäristövastaavia yhteisillä ympäristöasiamiespäivillä Mäntsälässä. Liitto on mukana lukuisissa ympäristöhankkeiden ohjausryhmissä. Osallistuminen on tärkeää paitsi laajan yhteistoiminnan edistämiseksi, myös siihen vaikuttamiseksi, että ympäristönsuojelu on maatalouden kannalta tehokasta ja toimivaa. Erityisesti voidaan mainita kaksi merkittävää maakunnallista vesiensuojeluorganisaatiota: Päijät-Hämeen puolella Vesijärvisäätiö ja Kanta-Hämeessä Vanajavesikeskus. Liitto osallistui Vesijärvisäätiön toimintaan aktivoimalla alueen viljelijöitä

10 osallistumaan säätiön eri alaohjelmien työhön. Vanajavesikeskus on ollut Kanta- Hämeessä maakuntaliiton ykköshanke, johon myös alueen kunnat ovat vahvasti sitoutuneet. Liitto oli mukana Vanajavesikeskuksen joka toimintatasolla, sekä hallinnossa että käytännön työryhmissä. Vanajavesikeskuksen tarkoituksena on koko Vanajaveden valumaalueen kaikinpuolinen kehittäminen, ei ainoastaan vesien-suojelu. Toiminnan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi on perustettu Vanajavesisäätiö. MTK Häme oli yksi säätiön perustajista. Säätiö ohjaa ja myös rahoittaa Vanajavesikeskusta. Vuonna 2013 säätiön puheenjohtajana toimi entinen maa- ja metsätalousministeri Martti Pura ja varapuheenjohtajana MTK Hämeen puheenjohtaja Aki Kaivola. Sosiaalipolitiikka Liitto on osallistunut aktiivisesti työterveyshuollon toimivuuden kehittämiseen kertomusvuoden aikana. Kunta voi järjestää työterveyshuoltolain mukaisen maatalousyrittäjien työterveyshuollon joko itse tai hankkimalla palvelun muulla tavoin. Monet Hämeen kunnat ovatkin ulkoistaneet palvelun tuottamisen kuntayhtymäpohjaiselle osakeyhtiölle tai yksityiselle palveluntarjoajalle. Alueen maatalousyrittäjillä on siten kokemusta kaikista palvelumuodoista. Kuntayhtymien yhtiöt ovat olleet melko epävakaita, sillä niiden toiminta riippuu paitsi taloudellisista edellytyksistä, myös poliittisista päätöksistä useissa eri kunnissa. Yksityiset työterveyshuollot ovat yrittäjälle yleensä kallein vaihtoehto, vaikka toiminta onkin usein laadukasta. Yksityisistä työterveyshuolloista merkittävimmät ovat Terveystalo Oy ja Työterveys ry:t, kuten Riihimäen Työterveys ry ja Tampereen Työterveys ry. Terveystalo toimii kunnan sopimuskumppanina Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueella sekä Hattulassa. Se tarjoaa maatalouden työterveyspalveluita myös muilla Hämeen paikkakunnilla, mutta näissä maatalouteen koulutettua työterveyshoitajaa ei yleensä löydy. Työterveyshuollon liittymisaste on selkeästi alhaisin kunnissa, jotka ovat ulkoistaneet palvelun tuottamisen ja kilpailutuksen seurauksena myös vaihtaneet palveluntarjoajaa. Työterveyshuollon asiakkaita ei voida siirtää ryhmänä palveluntarjoajalta toiselle, vaan näiden on tehtävä omat sopimuksensa. Tästä johtuen työterveyshuollon liittymisaste on voimakkaasti vähentynyt niissä kunnissa, joissa palveluntarjoaja on vaihtunut. MTK Häme on kampanjoinut työterveyshuoltojen aktivoimiseksi ja kannustanut viljelijöitä liittymään työterveyshuoltoon. Liittymisaste onkin alkanut kasvaa kunnissa, joissa se on edellä mainituista syistä aiemmin laskenut. Liitto on osallistunut työterveyshuoltojen yhteistyöryhmiin ja pitänyt aktiivisesti yhteyttä Melaan ja Työterveyslaitoksen maatalousyksikkö Mytkyyn. Liiton alueella toimii viisi maatalouslomituksen yksikköä. Vaikutimme lomituksen yhteistoimintaryhmissä yhdessä yhdistysten lomitusvastaavien kanssa. Lomituspalvelulaki uudistui kertomusvuoden aikana. Muutoksia tuli muun muassa yrittäjien velvollisuuteen pitää vuosiloma samanaikaisesti ja sijaisapuperusteisiin ja -hintoihin. Järjestettiin lomitusyksiköiden johtajille ja MTK-yhdistysten puheenjohtajille yhteinen tapaaminen. Yhdistysten puheenjohtajat ovat avainhenkilöitä yhdistyksissään, mutta eivät välttämättä tunne lomitusasioita kovin hyvin, jollei-

11 vät ole itse palveluiden käyttäjiä. Tapaamista pidettiin hyödyllisenä ja se lisäsi työn arvostusta puolin ja toisin. Järjestelyissä kumppanina toimi Huomisen Osaajat -hanke, joka on osa Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaa. MTK Hämeen, MTK Kaakkois-Suomen ja MTK Uusimaan sosiaalivaliokunta järjesti Lahdessa koulutuksen yhdistysten lomitusvastaaville. Mukana oli osallistujia myös Keski-Suomesta ja Varsinais- Suomesta. Tavoitteena oli tehostaa lomituksen yhteistoimintaryhmien toimintaa. Vastaavia tilaisuuksia toivottiin jatkossa noin parin vuoden välein. Työssä jaksamisen edistämiseksi järjestettiin jäsenille kuntoremonttilomia. Hyvää yhteistyötä tehtiin muun muassa Sokos-hotellien kylpylöiden ja Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa. Aktivoimme työterveyshuoltoja hakemaan Kelalta maatalouden Aslakkuntoutuksia. Liitto jatkoi aktiivista toimintaansa maatilojen jaksamisen parantamista pohtivassa ryhmässä. Aiemmin ryhmä on julkaissut Melan kustantamana lehtisen Jos taivas putoaa - toimintaohje kriisitilanteessa. Työryhmä kokosi laajasti maatilojen yhteistyökumppaneita, kuten MTK, Mela, meijerit, työterveyshuollot, lomitus ja neuvonta. Pääorganisaattori oli MTK Hämeen Kasvua Hämeessä -hanke. Liitto oli mukana ryhmässä, joka Huomisen Osaajat -hankkeen johdolla pohti maatilojen sukupolvenvaihdoksia etenkin ihmissuhteiden kannalta. Kuinka tulisi toimia, jotta kaikki menisi sujuvasti sekä jatkajan että luopujan kannalta? Ryhmä tuotti opasaineiston sujuvaan sukupolvenvaihdokseen, Jatkajan onnistunut sukupolvenvaihdos ja Luopujan onnistunut sukupolvenvaihdos. Liitto osallistui MTK:n keskusliiton sosiaalipolitiikan koulutuspäiviin. Liiton edustajina alueellisessa sosiaalivaliokunnassa olivat Markku Nieminen Sysmästä ja Liisa Salmela Lopelta. MELAn valtuuskunnan jäseneksi liiton alueelta valittiin Markku Nieminen Sisko Kivelän luopuessa jäsenyydestä vuoden 2013 lopussa. Maaseutuyrittäjyys ja maaseutupolitiikka Liitolla on yhteinen maaseutuyrittäjävaliokunta Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja NSP:n kanssa. Liiton edustajat valiokunnassa olivat Arto Laine Hattulasta, Oskari Peltola Sysmästä ja Irmeli Vinnikainen Forssasta. Merkittävä osa liiton toimialueesta on niin sanottua kaupunginläheistä maaseutua. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia etenkin koneurakointiin. Liitto edisti maaseutuyrittäjyyttä osallistumalla useiden maakunnallisten kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn ja kehittämisryhmiin. Oltiin mukana vaikuttamassa MTKkeskusliiton Pro Lähipalvelut - hankkeeseen. Suunnitelmien mukaan hankkeessa pitäisi muun muassa tuottaa internet-palvelu, johon voitaisiin listata ne MTK:n jäsenet, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita suoraan kuluttajille. Vaikutettiin yritystoiminnan edellytysten parantamiseen myös Uusyrityskeskuksen kautta osallistumalla hallitustyöskentelyyn. Liitto jatkoi yhteistyötä ProAgrian energiahankkeen kanssa. Tuulivoima-alueita oli selvityksessä maakuntakaavoituksen myötä. Liitto myötävaikutti tuulivoimaselvitysten tekemiseen, sillä maan myyminen tai vuokraaminen tuulivoimatuotantoon voi olla maanomistajalle mielekästä ja tarjota yrittämisen mahdollisuuksia tuulivoimarakentamisen alihankinnassa.

12 Yhdistysten vuosi 2013 Yhdistysten vuoden tavoitteena oli yhdistysten toiminnan aktivoiminen ja jäsenten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukeminen sekä paikallisen vaikuttamisen vahvistaminen. Lähes kaikki yhdistykset tehostivat paikallista vaikuttamista teemavuoden aikana. Useat yhdistykset myös järjestivät jonkin tapahtuman jota eivät olleet aikaisemmin järjestäneet ja tehostivat muutenkin yhteydenpitoa jäseniinsä. Nettisivuja päivitettiin vuoden aikana ja tiedotusta jäsenille vahvistettiin. Monissa yhdistyksissä on jo tiiviit yhteydet kuntaan, mutta yhdistysten vuoden materiaalien turvin useammat yhdistykset saivat kontaktin kunnan luottamushenkilöihin ja virkamiehiin. Maankäyttöä ja kaavoitusta, julkisia hankintoja ja ympäristölupaasioita käsittelevä opas, Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin, Kuntapäättäjä - sinulla on valtaa, muistutti kuntapäättäjiä maa- ja metsätalouden merkityksestä ja antoi käytännöllisiä ohjeita, miten maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksistä kannattaa pitää huolta kunnissa. Yhdistykset jakoivat oppaat kuntansa valtuutetuille mahdollisuuksien mukaan saatesanojen kera. Hämeessä opas jaettiin varsin kattavasti lähes 90 prosentissa alueen kunnista. Opasta pidettiin hyvänä ja se sai kiitosta niin jäseniltä kuin valtuutetuiltakin. Kuntapäättäjäoppaan tueksi järjestettiin kunnanvaltuutetuille ja yhdistysten luottamushenkilöille tilaisuudet oppaan teemoista. Kanta-Hämeessä tilaisuus järjestettiin Hämeenlinnassa Puhujina olivat johtaja Markku Tornberg (maankäyttö ja kaavoitus), lakimies Minna Ojanperä (ympäristöluvat) ja lakimies Marica Twerin (julkiset hankinnat) MTK:sta. Tilaisuuteen osallistui 35 henkilöä. Päijät-Hämeen tilaisuus järjestettiin Asikkalassa. Puhujina olivat Markku Tornberg ja MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi. Tilaisuuteen osallistui 55 henkilöä. Tilaisuudet keräsivät kiitosta ja kaavoitusasiat ja paikallisten tuotteiden käyttömahdollisuudet julkisissa keittiöissä herättivät runsaasti keskustelua. Julkisten hankintojen kilpailutukseen kaivattiin kovasti käytännön ohjeita siitä miten lähiruokaa voisi suosia hankintalakia kunnioittaen. MTK:n TNS-gallupilta tilaama aineisto maatalouden tuotantoluvuista ja rahavirroista kunnissa toimitettiin yhdistyksiin syksyllä Aineiston tarkoituksena oli osoittaa maa- ja metsätalouden merkitys kuntien taloudessa työllistäjinä, investoijina, palveluiden ostajina ja tuottajina sekä veronmaksajina. Monet yhdistykset suunnittelivat toteuttavansa aineiston viennin kunnanjohdolle talven aikana. Yhdistysten vuosi avattiin valtakunnallisesti neljällä aloitustilaisuudella. Etelä-Suomen tilaisuuteen Heinolassa oli MTK Hämeen alueen yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden lisäksi kutsuttu yhdistysaktiiveja MTK Kaakkois-Suomesta, MTK Uusimaasta ja MO-liitto Etelä- Suomesta. Osallistujia oli kaikkiaan yli 120. Tilaisuudessa pohdittiin alustajien avustamana kuinka yhdistysten vuosi hyödyttäisi mahdollisimman paljon yhdistyksiä ja niiden jäseniä. Hämeestä tilaisuuteen osallistui noin 40 yhdistysten luottamushenkilöä. Yhdistysvalmennuksessa Riihimäellä 4.3. syvennettiin aloitustilaisuuden teemoja. Tilaisuudessa pohdittiin muun

13 muassa jäsenten kohtaamista, kuntapäättäjäoppaiden vientiä ja tapoja lisätä yhteistyötä metsänhoitoyhdistysten ja MTK- yhdistysten välillä. Tilaisuuteen oli kutsuttu MTK Hämeen yhdistysten johtokunnat ja Metsänomistajaliito Etelä- Suomen alueen Metsänhoitoyhdistysten valtuutetut. Tilaisuuteen osallistui 64 henkilöä, joista 24 metsänhoitoyhdistyksistä tai MO-liitosta. Johtokuntien koulutuskierros toteutettiin syksyllä Koulutuksiin kutsuttiin lähialueen MTKyhdistysten johtokunnat ja metsänhoitoyhdistysten hallitukset. Tilaisuuksissa pohdittiin muun muassa paikallisen edunvalvonnan käytännön toteutusta ja johtokunnan jäsenten rooleja ja tehtäviä sekä yhdistysten viestintää. Koulutukset järjestettiin Asikkalassa, Hollolassa, Hausjärvellä, Humppilassa ja Hämeenlinnassa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 51 MTK-yhdistysten luottamushenkilöä. Koulutuksista tehdyn palautekyselyn perusteella 86 % vastanneista osallistujista koki saavansa hyötyä yhdistyksensä toimintaan ja 81 % suosittelisi koulutusta toisille johtokunnan jäsenille. Teemavuonna toteutettiin enemmän paikallisia tapahtumia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Erityisesti hyvinvointiin keskittyviä tapahtumia ja uusia säännöllisiä liikuntavuoroja järjestettiin aiempaa runsaammin. MTK Säätiön jakamat apurahat olivat hyvin kysyttyjä Hämeessä ja niiden turvin järjestettiin useita uudenlaisia tapahtumia ja vahvistettiin yhdistystenvälistä yhteistyötä. Hämeen yhdistyksistä tehtiin 9 apurahahakemusta, joista 4 oli yhdistysten yhteisiä. Avustuksia myönnettiin yhteensä euroa. Esimerkkeinä uudenlaisesta toiminnasta mainittakoon Lopen yhdistyksen jäseneturalli ja viljelijän päivitys uuteen versioon, Akaan ja Sääksmäen ja samoin Hollolan ja Nastolan yhdistysten yhteiset raviretket. Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön vauhdittamiseksi tarjottiin uutta materiaalia sekä verkkosivuilla että uudella Maatilan antimet -esitteellä. Valtavasti uutta toimintaa ei syntynyt kouluyhteistyöhön. Kuitenkin hienona esimerkkinä oli MTK Hämeenkosken järjestämä maatilapäivä Hämeenkosken alakoululle, jossa 180 oppilasta ja opettajaa tutustui maanviljelyyn monipuolisella rastiradalla. Yhdistysten vuonna järjestettiin kaksi kilpailua; MTK keskusliiton Helmikilpailu MTK- ja metsänhoitoyhdistyksille sekä MTK Hämeen Vuoden Yhdistys 2013 ja Vuoden Kehittäjä -kilpailut MTK Hämeen yhdistyksille. MTK:n järjestämään Helmi-kilpailuun saatiin 6 ehdokasta: MTK Akaa yhdessä Sääksmäen kanssa, Loppi, Hämeenkoski, Lammi- Tuulos, Lounais-Hämeestä ja MTK Nastola ja Hollola yhdessä. Kilpailuun lähettiin Lopen yhdistyksen toimintakokonaisuus ja Hämeenkosken koululaisten maatilapäivä. Yhdistysten vuosi vahvisti uskoa yhdistysten toiminnan tarpeellisuuteen. Yhdistykset hyötyvät selvästi tuesta ja laadukkaasta valmiista materiaalista. Koulutukset todettiin olevan haasteellisia järjestää; niissä pitää olla varsin hyvä sisältö eivätkä ne saa kestää liian kauan. Hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyville tapahtumille on kysyntää. Koulutus ja järjestötoiminta Liitto järjesti sekä keväällä että syksyllä yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelukunnan kokoukset. Kevään kokous pidettiin Heinolassa yhdistysten vuoden avauksen yhteydessä

14 ja syksyllä kokous järjestettiin kokousristeilynä Pietariin. Nuorten toiminta Uusille johtokunnan jäsenille järjestettiin keväällä MTK Start 2 -kurssi. Liitto ja yhdistykset avustivat Kasvua Hämeessä -hankkeen tukikoulutustilaisuuksien järjestämisessä. Tilaisuuksiin osallistui lähes edelleenkin lähes 1000 viljelijää, joka kertoo tukiasioiden kiinnostavuudesta, vaikka suuria muutoksia ei keväällä 2013 tullutkaan. Liitto järjesti toiminta-alueensa EUavustajille oman koulutustilaisuuden huhtikuussa. Uutena koulutusmuotona oli myös viljelijöiden perehdyttäminen sähköisen tukihakemuksen jättämiseen atk-luokissa. Tilaisuuksia pidettiin 3 kappaletta ja toteutettiin Kasvua Hämeessä - hankkeen kanssa. Osallistuttiin MTK:n järjestämiin koulutuksiin ja koulutusta markkinoitiin yhdistysten luottamushenkilöille. Liiton toimihenkilöt ovat osallistuneet liittojen toimihenkilöpäiville sekä muuhun MTK:n järjestämään koulutukseen. Yhdistysten välinen salibandyturnaus pidettiin kahdeksannen kerran, tällä kertaa Hämeenlinnan Lammilla. Voittajaksi selviytyi Forssan joukkue, toiseksi Hämeenkoski ja kolmanneksi Ypäjä. MTK Hämeen joukkue osallistui liittojen väliseen Maajussit jäällä -jääkiekkoturnaukseen huhtikuussa. Mukana olivat MTK-liitot Satakunta, Varsinais-Suomi ja Häme. MTK:n jäsenetuja markkinoitiin jäsenkirjeissä ja MTK:n yleisten jäsenetujen lisäksi liitolla jatkui oma Woikoski Oy:n kaasutarjous. Osallistuttiin alan koulutuksen kehittämiseen muun muassa Koulutus kohtaa työelämän -tapahtumassa Lepaalla. Nuorten toiminnan järjestämisestä liiton alueella vastasi pitkälti MTK Hämeen, Uudenmaan ja NSP:n yhteinen nuorten valiokunta. Maaseutunuorten valiokunta kokoontui viisi kertaa. Heidi Siivonen Lopelta toimi valiokunnan puheenjohtajana ja Elmeri Nieminen Myrskylästä varapuheenjohtajana. Hämeen edustajina valiokunnassa olivat Heidi Siivosen ohella Aku Länninki Forssasta, Juha Vaari Kalvolasta, Antti Heinonen Hauholta ja Heidi Laitinen Sysmästä. Meri Ojanen toimi alkuvuoden valiokunnan sihteerinä ja nuorten asiamiehenä ja loppuvuodesta tehtävää hoiti Niina Mayer. Valiokunta toimi aktiivisesti ja osaltaan sen aloitteellisuuden pohjalta pohdittiin keskusliitossa laajemminkin nuorten roolia järjestössä. Vuoden aikana päätettiin, että vuosi 2014 on koko MTKjärjestössä nuorten toiminnan teemavuosi, Intohimon vuosi. Valiokunnan toimintaan kuului myös vuonna 2013 uusien avausten tekeminen. Valiokunnasta esitettiin eteenpäin liitoille ja keskusliitolle, että MTK:n valtuuskuntaan tulisi saada myös nuorten oma edustaja mukaan. Liiton alueelta osallistuttiin MTK:n järjestämään nuorten toimintaan, kuten nuorten kevätparlamenttiin ja syysparlamenttiin. Keskusliiton koordinoimaan toimintaan kuuluvat myös joulutulet. Hämeessä tulet paloivat Hämeenkoskella, Hartolassa, Hauholla, Lopella ja Lammilla. Joulun menoliikenteessä pi-

15 ristäneet tulet muistuttivat matkalaisia ruuan alkuperän tärkeydestä. Kevättalven ohjelmaan kuuluivat nuorten jääkiekkotapahtumat. Asiaohjelman lisäksi katsottiin SM-liigan pelejä Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Nuorten asiamies vieraili alueen maatalousalan oppilaitoksissa ja tapahtumissa esiteltiin MTK:n ja maaseutunuorten toimintaa opiskelijoille Salpauksessa ja Mustialassa. Lokakuussa järjestettiin nuorten matka Viron Tarttoon. Osallistujia etelän liittojen yhteisellä matkalla oli noin sata, joista Hämeestä oli kolmisenkymmentä osallistujaa. Viestintä Jäsentiedotus on MTK:n jäsentyytyväisyystutkimuksien mukaan hyvin arvostettu jäsenpalvelu. Tiedotuksessa pyrittiin paitsi ajankohtaisuuteen, myös suuntaamaan jäsenviestintää tuotantosuunnittain. Säännöllistä informaatiota tuotettiin ja välitettiin keskeisiltä edunvalvontaaloilta, samoin kuin tietoja liiton järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Välineinä käytettiin sähköpostia, wwwsivuja ja Facebook-sivua. Säännöllinen jäsenkirje lähetettiin sähköpostitse pääsääntöisesti kerran kuussa, lisäksi tarpeen vaatiessa tiedotimme myös erikseen. Jäsenyhdistyksiä aktivoitiin wwwsivujen ylläpitoon ja jäsenten sähköpostiosoitteiden keräämiseen. Sähköpostiosoitteita liitolla oli noin jäsenelle, joten valtaosa jäsentiloista tavoitettiin hyvin sähköpostin avulla. Liiton toimihenkilöt tai johtokunnan jäsenet pitivät yhdistysten kevät- ja syyskokouksissa ajankohtaiskatsauksen. Lisäksi pidettiin merkittävä määrä maatalous- ja maaseutupoliittisia katsauksia ja asiantuntijapuheenvuoroja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Kannustimme jäsenyhdistyksiä järjestämään koululaisille tilavierailuja, jotta nämä pääsevät itse näkemään ja kokemaan hyvää ja eettistä suomalaista ruuantuotantoa. MTK:n jäsenlehden, MTK-Viestin, nimi vaihtui Mainioksi. Mainiolehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin jäsentalouksiin. Liitto teki lehden jokaiseen numeroon oman 4-sivuisen liitteen. Ajankohtaisista edunvalvonta-asioista tiedotettiin aktiivisesti alueellisille tiedotusvälineille. Maaseudun asiat olivatkin näissä monipuolisesti esillä. Kirjoitettiin myös itse kolumneja ja mielipidekirjoituksia paikallisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin lehtiin. Kannustettiin yhdistyksiä tiedottamaan toiminnastaan paikallislehdille. MTK:n edellisvuotinen kampanja Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten valittiin Vuoden 2012 Markkinointiteoksi. Palkinnon antoi vuoden 2013 alussa Markkinointi & Mainonta -lehti. Kampanjasta kerrottiin tarkemmin vuoden 2012 toimintakertomuksessa. Erityisen tehokasta viestintää olivat liiton järjestämät kampanjat ja tilaisuudet, joista on kerrottu toisaalla tässä toimintakertomuksessa. Lähiruokapyöräily Liitto ja Kasvua Hämeessä -hanke järjestivät kaksi lähiruokapyöräilyä, joista ensimmäinen maailman ympäristöpäivänä 5.6. Kanta-Hämeessä pääyhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa ja toinen 9.8. Päijät-Hämeessä Vesijärvisäätiön kanssa. Molemmissa pyöräilyssä teemana olivat lähivesien kalat ja maatalouden vesiensuojeluasiat. Järjestelyihin osallistuivat molemmissa tapahtumissa lisäksi HAMKin Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hanke,

16 Maa- ja kotitalousnaiset. Kanta- Hämeessä mukana oli myös Linnan Pyöräverstas ja Päijät- Hämeessä Järvi hoi -hanke sekä Koulutuskeskus Salpaus. Tämänvuotisen erityisteeman lisäksi tavoitteemme oli edellisvuotiseen tapaan viestiä, että ruuantuotanto on Hämeen vahvuus ja sen eteen tehdään töitä koko elintarvikeketjun voimin. Kanta-Hämeen pyöräilyyn osallistui peräti 120 pyöräilijää ja Päijät- Hämeessäkin päästiin yli 70 pyöräilijään. Osallistujat olivat etupäässä päättäjiä, sidosryhmien edustajia sekä tuottajia. Kanta-Hämeen pyöräilyyn osallistui myös kuluttajia. Molemmissa tapahtumissa maakuntaliitot olivat näkyvästi mukana pyöräilemässä suurella joukkueella. Kanta-Hämeen kapteenina toimi suunnittelujohtaja Heikki Pusa, Päijät- Hämeessä maakuntajohtaja Jari Parkkonen. Kanta-Hämeen reitti kiersi Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Reitin varrella tutustuttiin muun muassa puolustusvoimien lähiruokahankintoihin Parolannummella, Pelkolan kartanoon ja Erkki Lassilan nautakasvattamoon. Kari Ventolan tilalla kuultiin vesiensuojelutyöstä. Viimeinen taukopaikka oli Metsänkylän kartanossa. Päijät-Hämeen pyöräily kulki Lahden satamasta Hollolaan. Reitin varrella pysähdyttiin Hollolassa kirkonkylän laiturilla ja Valosen hunajatilalla, Asikkalassa Kolilan maitotilalla. Pyöräily päättyi Vääksyyn Anianpellon markkinoille, josta jatkettiin Vesijärvellä vesiteitse takaisin Lahteen. Risteilyn aikana keskusteltiin lähiruokahankinnoista etenkin Lahden kaupungin näkökulmasta. Mukana olivat myös Lahden Aterian toimitusjohtaja ja Lahden kaupunginvaltuutettuja. Molempiin lähiruokapyöräilyihin liittyi avointen ovien tapahtuma maatilalla. Kanta-Hämeessä Pelkolan kartanossa ja Päijät- Hämeessä Kolilan tilalla sadat ihmiset kävivät tutustumassa hämäläiseen maataloustuotantoon. Lähiruokapyöräilyt saivat erinomaisesti medianhuomiota sekä Ylen maakuntaradioissa, maakuntalehdissä että Maaseudun Tulevaisuudessa. Kasvua Hämeessä MTK Häme jatkoi seitsemättä vuotta Kasvua Hämeessä -teemaohjelman toteutusta yhteistyössä Hämeen ELYkeskuksen, ProAgria Hämeen, Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. MTK Hämeen hallinnoiman teemaohjelmahankkeen toiminnassa painopisteenä vuonna 2013 oli alueen ruokatuotannon näkyväksi tekeminen sekä sitä koskevan kehittämispolitiikan edistäminen. Hankkeessa pidettiin aktiivisesti yhteyttä maakuntaliittoihin ja kuntajohtajiin esittelemällä ruokatuotannon aluetaloudellista vaikuttavuutta ja käynnistämällä keskustelua lähiruuan käytöstä julkisella sektorilla. Marraskuussa toteutettiin Päijät-Hämeessä Lähiruokaporinaa padan äärellä -tilaisuus yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen Lähiruokatreffit- ja HAMKin Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeen kanssa. Tilaisuudessa valmistettiin lähiruokaa alueen tuottajien raaka-aineista yhdessä kuntien ruokapalvelupäälliköiden, lähiruokayrittäjien ja kuntien johtavien lähiruokapoliitikkojen kanssa. Kesäkuussa ja elokuussa järjestettiin Kantaja Päijät-Hämeen lähiruokapyöräilyt, jotka onnistuivat keräämään ison joukon maakunnan vaikuttajia, median

17 edustajia sekä ruokaketjun toimijoita tuottajista kuluttajiin. Elokuun lopulla hanke oli mukana Helsingissä järjestetyssä Herkkujen Suomi -tapahtumassa Kanta- ja Päijät- Hämeen yhteisosastolla jakamalla yleistietoa Hämeen ruokatuotannosta. Päävastuu osaston kokoamisesta ja toteuttamisesta oli HAMKin Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeella. Osastolla oli mukana 14 hämäläistä elintarvikeyritystä. Lokakuun alussa Kasvua Hämeessä -hankkeilla oli oma osasto Lahden Sadonkorjuutapahtumassa. Osastolla kuluttajat pääsivät esittämään toiveitaan tulevaisuuden hämäläistä ruokatuotantoa kohtaan. Hankkeen Kasvua-tiedotuslehti ilmestyi lokakuussa ja se jaettiin MTK Hämeen ja Uudenmaan jäsenrekisterin kautta hankealueen tiloille, elintarvikeyrityksille ja sidosryhmille. Painosmäärä oli 6200 kpl. Syksyllä hanke oli mukana Hämeen ELY-keskuksen vetämän alueellisen maaseutuohjelman valmistelussa. Vuodet kattavassa maaseutuohjelmassa ruokaketju on yksi painopistealueista. Tämän lisäksi hanke on ollut osaltaan myötävaikuttamassa siihen, että ruokasektori on nousemassa vahvasti esille tulevina vuosina myös maakuntastrategioissa ja -ohjelmissa sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä. Vuoden aikana lähiruuan kehittäminen on herättänyt runsaasti mielenkiintoa alueella uusien toimijoiden keskuudessa. Kehittämistyön koordinoimiseksi teemaohjelmahanke on järjestänyt useita yhteistyöpalavereita sekä pyrkinyt vaikuttamaan hankkeiden väliseen työnjakoon. Hämäläisestä ruokasektorin kehittämisen toimintamallista ollaan oltu kiinnostuneita myös valtakunnallisesti. Lisäksi hankkeella on ollut mahdollisuus vaikuttaa maaseuturahaston tulevien työvälineiden kehittämiseen osallistumalla EU-komission ja ministeriön yhteistyötoimenpidettä koskevaan kyselyyn ja seminaariin. Kasvuahameessa.fi -sivustolla oli kävijöitä vuoden loppuun mennessä Eniten kävijöitä oli maaliskuussa ja lokakuussa, noin 840 kuukaudessa. Teemaohjelmaan kuuluvista osahankkeista ProAgria Hämeen Huomisen hämäläinen maatila -hankkeeseen on osallistunut vuoden loppuun mennessä 1227 tilaa, joista 459 oli kasvinviljelytiloja, 418 maitotiloja ja loput lihatiloja. Koulutuskeskus Salpaus järjesti EU-, aloitus- ja investointitukiin liittyvät infotilaisuudet, joihin osallistui vuoden aikana yhteensä 835 viljelijää. Hämeen ammattikorkeakoulun Huomisen osaajat -hankkeeseen osallistui ruokaketjun asiantuntijoita vuoden 2013 aikana yhteensä 200 yli 50 eri organisaatiosta. Kasvua Hämeessä -teemaohjelmahankkeen kustannukset vuonna 2013 olivat euroa (ELY-keskuksen 100-prosenttisesti rahoittama). Hankkeessa työskentelivät ohjelmapäällikkö Päivi Rönni ja aluepäällikkö Kari Aikio, kumpikin 50 % työajalla. Liiton talous ja hallinto Liiton tilinpäätös oli kertomusvuodelta ,86 euroa ylijäämäinen ( ,81 euroa v. 2012). Tulos on normaaliin tasoon verrattuna edelleen parempi, sillä liiton entisen toimistosihteeri Vieno Mikkosen vuonna 2011 tekemä testamenttilahjoitus vaikutti vielä hyvään tulokseen. Liiton hallussa olevista metsistä suoritettiin puun myyntejä noin euron arvosta. Vuoden aikana liitto möi testamentin kautta haltuunsa saamat kiinteistöt. Metsät myytiin liiton säätiölle ja erillinen kesämökkitontti ja siihen kuulunut noin neljän hehtaarin maa-alue myytiin julkisella tarjouskilpailulla MHY:n kiinteistövälityksen kautta.

18 Liitto osti Hämeen maaseutukeskuksen säätiöltä toimistotilan. Toimisto sijaitsee osoitteessa Vanajantie 10 B, Hämeenlinna. Hankittu tila on sama, missä liiton toimisto on ollut vuokralla kesästä 2007 saakka. Ostettu ala on yhteensä noin 85 neliömetriä sisältäen neljä toimistohuonetta, varaston ja niitä vastaavan osuuden kerroksen yhteisistä tiloista. Liiton yhteydessä toimii Hämeen maakuntarahasto, joka tukee lähinnä maanpuolustushengen ja -perinteen ylläpitoa. Rahastosta myönnettiin avustuksia euroa. MTK Hämeen johtokunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Johtokuntaan kuuluivat, numerolla merkitty osallistuminen kokouksiin: Aki Kaivola, pj., Lammi-Tuulos (8) Markku Nieminen, vpj, Sysmä (8) Seppo Ali-Lekkala, Tammela (8) Risto Anttila, Hattula-Kalvola (7) Lassi-Antti Haarala, Lounais-Häme (7) Pia Parikka, Akaa (7) Marko Pastila, Padasjoki (5) Janne Pirilä, Janakkala (7) Merja Suppi, Nastola (6) Eero Teppola, Hausjärvi (7) Simo Toivonen, Urjala (7) Juha Vaari, Hattula-Kalvola (8) Liiton kevätkokous pidettiin Lopella, Saukkolan EK:n tiloissa, (73 kokousedustajaa, 22 jäsenyhteisöä). MTK:n puheenvuoron kokouksessa käytti maatalouslinjan pitkäaikainen johtaja Seppo Aaltonen. Hämeenlinnassa (99 kokousedustajaa, 29 jäsenyhteisöä). Syyskokouksessa alustajina toimivat Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa ja MTK:n maatalouslinjan johtaja Minna-Mari Kaila. Liiton toimihenkilöt vuonna 2013 olivat: Jukka-Pekka Kataja (toiminnanjohtaja, agr,. MH, MMM) Jyrki Näsi (aluepäällikkö, agronomi) Kari Aikio (aluepäällikkö, hortonomi) Siri Taalas (kenttäpäällikkö, agr. MMM) Riitta Kuivasaari (toimistosihteeri, merkonomi) Päivi Rönni (Kasvua Hämeessä - hankkeen ohjelmapäällikkö, agr. MMM) Henkilökunnasta Jyrki Näsi ja Siri Taalas toimivat osa-aikaisina ja samoin Päivi Rönni oli osan vuodesta osaaikainen toimiessaan myös Pro Luomun tehtävissä. Liiton toimisto toimi Kanta-Hämeen seudun Mela-asiamiehen, Kaarlo Siukolan, vastaanottopisteenä. Maataloustuottajain Etelä-Hämeen säätiön sääntöjen mukaan MTK Häme nimeää säätiön hallituksen. Säätiön hallitukseen kuuluivat Hannu Järvinen Janakkalasta, Markku Iisakkila Hauholta, Tauno Leivuori Sääksmäeltä, Ilkka Säynätjoki Kuhmoisista ja Veikko Salomaa Kärkölästä. Säätiö myönsi avustuksen liitolle lähinnä nuorten toiminnan tukemiseen. MTK Hämeellä oli vuonna 2013 kaksi omaa valiokuntaa: työvaliokunta ja perunavaliokunta. Työvaliokunta kokoontui yhden kerran ja perunavaliokunta kaksi kertaa. Lisäksi MTK Hämeellä oli seuraavat yhteisvaliokunnat lähiliittojen kanssa: lihavaliokunta, luomuvaliokunta, maa- ja ympäristöpoliittinen valiokunta, maaseutunuorten valiokunta, maitotalousvaliokunta, sosiaalipoliittinen valiokunta, verovaliokunta, viljavaliokunta ja yrittäjävaliokunta. Syyskokous pidettiin Hämeen ammattiinstituutin koulutuskeskus Tavastiassa,

19 Liiton edustukset MTK:n valtuuskunnassa MTK Hämettä edustivat varsinaisina jäseninä Aki Kaivola Lammilta, Petri Lauttia Rengosta, Liisa Murto Asikkalasta ja Sisko Kivelä Sysmästä sekä varajäseninä Heikki Linna Janakkalasta, Antti Heinonen Hauholta, Pia Parikka Heinolasta ja Liisa Salmela Lopelta. MTK:n johtokunnassa MTK Hämettä edusti Annamari Torttila Lammilta. MTK Hämeen edustajana MTK:n ja maataloustuottajain liittojen säätiön hallintoneuvostossa on Aki Kaivola Lammilta. Hänet valittiin kertomusvuoden aikana hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. MTK:n valiokunnissa MTK Hämeellä oli seitsemän valiokuntapaikkaa eri valiokunnissa. Hämettä edustivat Tomi Virolainen Tammelasta (vilja), Kalle Sipilä Hollolasta (vilja, mallasjaosto), Matti Kantola Sysmästä (vilja, kylvösiemenjaosto), Ilpo Markkola Hämeenkoskelta (ympäristö- ja maapolitiikka), Timo Olkkonen Hartolasta (vero), Petri Lauttia Rengosta (sokeri) ja Tomi Myyryläinen Lammilta (peruna). Liiton edustajina eri yhteistyötahojen hallinnossa toimivat vuonna 2013 seuraavat: Aki Kaivola Family Timber, hallituksen jäsen Hämeen liiton yhteistyöryhmän MYR jäsen Vanajavesisäätiön hallituksen jäsen Jukka-Pekka Kataja Maanomistajan Arviointikeskus, hallituksen jäsen Hämeen ELY-keskuksen neuvottelukunnan jäsen Hämeen ja Päijät-Hämeen MYR, varajäsen Päijät-Hämeen kauppa, majoitus ja matkailu, työelämän NVK, puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, maakuntakaavan arviointiryhmä, jäsen Jyrki Näsi Päijät-Hämeen liiton yhteistyöryhmä MYR jäsen Koulutuskeskus Salpaus Maaseutuelinkeinojen työelämän NVK, pj Hämeen työvoima- ja yrityspalvelu NVK, varajäsen Päijät-Hämeen liitto, maakuntakaava kulttuuriteemaryhmä, jäsen Kari Aikio Hämeen uusyrityskeskus, hallituksen jäsen Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikön neuvottelukunta (Mytky / TTL), jäsen Vanajavesisäätiön hallituksen varajäsen Vanajavesikeskuksen työvaliokunnan ja vesijaoston jäsen Toiminnanjohtaja J-P Kataja toimi alkuvuonna MTK:n taloustyöryhmän jäsenenä ja loppuvuonna tehtävään valittiin puheenjohtaja Aki Kaivola. Aluepäällikkö Kari Aikio oli liiton edustajana mukana MTK:n tietohallinnon kehittämisessä osallistumalla MTK:n johdon tietotekniikkatyöpajaan ja uuden viestintäratkaisun kehittämiseen. Lisäksi liiton henkilöstö osallistui lukuisten eri hankkeiden ohjausryhmiin. Liiton ja yhdistysten jäsenet MTK Hämeeseen kuului kertomusvuonna 44 yhteisöjäsentä: 26 MTKyhdistystä, 4 metsänhoitoyhdistystä, kolme meijeriosuuskuntaa, 3 lihaosuuskuntaa ja 2 vakuutusyhtiötä. Liiton alueen MTK-yhdistyksissä oli vuoden 2013 lopussa noin 4600 jäsentilaa. Kaikkiaan maksaneita jäseniä henkilö- ja perheenjäsenet mukaan lukien oli yhteensä (vuonna ). MTK Häme on 14 alueellisesta

20 MTK-liitosta jäsenmäärältään viidenneksi suurin. Jäsentilojen ja maksaneiden jäsenten määrät jäsenyhdistyksittäin vuoden 2013 lopussa olivat seuraavat: Yhdistys Jäsenet Tilat Akaa Asikkala Hattula-Kalvola Hauho Hausjärvi Heinola Hollola Hämeenlinna Janakkala Hartola Hämeenkoski Kuhmoinen Kylmäkoski Kärkölä Lahti Lammi-Tuulos Loppi Nastola Padasjoki Renko Riihimäki Sysmä Sääksmäki Tammela Urjala Lounais-Häme Yhteensä