KHO HFD

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5104/3 Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero /KU/4113 KHO HFD ASIA Valittaja Valitus rakennusluvasta Osmo Pelkonen, Heinävesi Päätös, johon on haettu muutosta Heinäveden tekninen lautakunta VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA. Heinäveden kunnan rakennustarkastaja oli päätöksellään myöntänyt tilayhtymä Ari ja Eero Hänniselle rakennusluvan kerrosalaltaan 34,5 suuruisen saunarakennuksen rakentamiseen Heinäveden kunnan Hasumäen kylässä osoitteessa Kermanrannantie 47 sijaitsevalle kiinteistölle Hiekkaranta RN:o 1:28. Tekninen lautakunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen. Teknisen lautakunnan ja rakennustarkastajan päätökset on kumottava ja saunarakennus on määrättävä purettavaksi. hylätty Kuopion hallinto -oikeuden lain- Rakennuslupa on jo aikaisemmin voimaisella päätöksellä. Osoite Puhelin Faksi Sähköposti Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL kuopio.hao@oikeus.fi KUOPIO

2 2 (6) Alueella oleva kaava on ohjeellinen. Rakennusjärjestyksen määräykset rantaetäisyydestä tulevat näin ollen sovellettaviksi. Sauna on rakennettu liian lähelle rantaa. Kiinteistönmuodostuslain nojalla tehdyssä toimituksessa on todettu, että asemakaavan mukaan tonttijako on ohjeellinen. Lausunto ja vastine HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Tekninen lautakunta on antamassaan lausunnossa todennut, että päätös hylätä oikaisuvaatimus perustuu rakennustarkastajan Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta saamiin ohjeisiin. Koska alueella voimassa olevassa yksityiskohtaisessa kaavassa on osoitettu sitova rakennusala, rakennusjärjestyksen yleiset määräykset muun muassa rakennusten etäisyydestä rantaan eivät ole enää sovellettavissa. Rakennusluvalle on maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n ja 135 :n mukaiset edellytykset. Luvanhakijoille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Valittajalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Hallinto-oikeuteen on pyydetty vahvistettu Heinäveden rakennuskaava ja aikaisemmin voimassa ollut rakennusjärjestys (vahvistettu ). Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n 1 momentin mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava raken nuslupa. Saman pykälän 2 mo mentin mukaan rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 135 :n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n 1 momentin mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan rakennusjär-

3 3 (6) jestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Saman pykälän 3 momentin mukaan rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Pykälän 4 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Heinäveden kunnan rakennusjäijestyksen 14 :n mukaan asuinrakennuksen/ rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Asuinrakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 40 metriä rantaviivasta. Saunarakennuksen etäisyyden 14 :ssä tarkemmin määritellyllä tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. Maankäyttö- ja rakennuslain 213 :n 1 momentin mukaan rakennuslain nojalla voimaan tullut rakennuskaava on voimassa tämän lain mukaisena asemakaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijakoa. Asiassa saatu selvitys Asiassa on kysymys 34,5 kerrosneliömetrin suuruisen saunan rakentamisesta Heinäveden Kermajärven rannalle tilalle Hiekkaranta RN:o 1:28. Hakemuksen mukaan sauna sijoittuu rakennuspaikalla entuudestaan olleen, nyttemmin puretun saunan paikalle. Tila sijaitsee vuonna 1989 muutetun Heinäveden kirkonseudun rakennuskaavan mukaisella asuinpientalojen korttelialueella (AP). Rakennuskaavakarttaan on merkitty yhtenäisellä viivalla ohjeelliset rakennuspaikan rajat AP-alueella. AP -alueella on lisäksi osoitettu eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja viivamerkinnällä (piste-viiva-piste). Nyt haetun rakennusluvan asemapiirustuksesta (mittakaava 1:500) mitaten uusi saunarakennus sijoittuisi noin 2,5 metrin etäisyydelle Kermajärvestä. Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset Kyseessä on uuden rakennuksen rakentaminen entisen tilalle, joten hankkeen toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa. Lähtökohtaisesti voimassa olevan asemakaavan määräykset maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n 4 momentin mukaisesti syrjäyttävät rakennusjärjestyksen määräykset. Heinäveden kirkonseudun rakennuskaavan muutos vuodelta 1989 on maankäyttö- ja rakennuslain 213 :n nojalla Hiekkaranta - tilan alueella voimassa mainitun lain mukaisena asemakaavana.-

4 4 (6) Asiassa on arvioitava, onko kysymyksessä olevassa kaavassa osoitettu sitovasti sitä alueen osaa, johon rakennukset on sijoitettava, ja sijoittuuko lupahakemuksessa tarkoitettu sauna sanotulla alalle. Kaavassa ei ole kaavamääräyksiä, eikä AP-alueen kaavamerkinnästä ilmene, onko alueen tiloille tarkoitettu olevan mahdollista rakentaa muita kuin asuinrakennuksia, kuten rantasaunoja. Rakennusten määrää ei näin ollen ole kaavassa rajoitettu. Sisäasianministeriön Asema- ja rakennuskaavamerkinnät -oppaassa (Kaavoitusohjeita 1/1980) on esitetty yhtenäisellä viivalla merkintä: ohjeellinen rakennuspaikan/tontin raja (merkintä nro 12.06). Nyt kysymyksessä olevassa kaavassa yhtenäisellä viivalla esitetyn merkinnän (ohjeellinen rakennuspaikan raja) on katsottava tarkoittavan vastaavaa merkintää, jolla on osoitettu rakennuspaikkojen välinen raja. Kaavassa on lisäksi viivamerkintä eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välisestä rajasta. Kaavakartan perusteella mainittu viivamerkintä noudattelee AP -alueen rajoja kulkien melko lähellä rantaa. Viivamerkintä on osittain epäselvä johtuen AP -alueelle merkityistä rakennuksista. Viivamerkintä noudattelee kuitenkin kaavakarttaan merkittyjen rakennusten ulkoreunoja. Kaavakarttaan merkityt rakennukset ovat viivamerkinnän sisäpuolella. Tätä tulkintaa viivamerkinnän sijainnista tukee myös asiakirjoissa oleva karttaote maanmittauskonttorin kaavamuutoskopiosta. Mainitussa kaavamuutoskopiossa eri kaavamääräysten alaisten alueen osien välinen raja on merkitty varsin lähelle rantaviivaa. Eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välistä rajaa osoittavan viivamerkinnän sisäpuolella on asuinrakennusten suurinta sallittua kerroslukua osoittava merkintä sekä tehokkuuslukua koskeva merkintä. Koska muita kuin edellä mainittuja merkintöjä ei ole, kyseisen viivamerkinnän on katsottava tarkoittavan sitä aluetta, johon rakennukset on sijoitettava. Merkintää ei ole osoitettu ohjeellisena, joten sitä on pidettävä sitovana kaavamerkintänä. Asemapiirustuksen mukaan uusi saunarakennus on ollut rakennettava vanhan saunan paikalle kuitenkin siten, että rakennus on noin 18 neliömetriä pienempi kuin vanha rakennus. Rakennus sijaitsee eri kaavamääräysten alaisten alueen osien välistä rajaa osoittavan viivamerkinnän sisäpuolisella alueella eli sillä alueen osalla, johon rakennukset on sijoitettava. Koska lupahakemuksessa tarkoitettu sauna sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa sellaisella alueella, johon rakennukset on sijoitettava, rakennusjärjestyksen määräykset etäisyydestä rantaviivaan eivät tule sovellettavaksi. Tätä tulkintaa ei muuta se seikka, että rakennuspaikan rajaa osoittava merkintä on ohjeellinen eikä se, että kiinteistönmuodostuslain mukaisessa toimituksessa tonttijaon on todettu olevan ohjeellinen..- Aikaisemman hallinto -oikeuden päätöksen merkitys Hallinto-oikeus on antamallaan ratkaisulla 12/0236/3 kumonnut teknisen lautakunnan ja rakennustarkastaj an rakennuslupaa koskevat päätökset ja hylännyt lupahakemuksen.

5 5 (6) Luvanhakija on tämän jälkeen tehnyt uudenhakemuks khallinto-oikeudessa s en.. i n i j a vaaikaisempi hakemus on tullut hylätyk, kiintuneen käytännön mukaan mahdollisuus tehdä uusi hakemus ja saada siihen ratkaisu. Hallinto -oikeus on valituksenalaista päätöstä harkitessaan päätynyt toisenlaiseen sesta asiakirja lopputulokseen -aineistosta kuin aikaisempaan aikaisemmin. Tämä on johtunut osittain selilaista erilaiäissä vaikusuhteissa hallinto-oikeuden aikai tusta, semmalla sun tekemisen tai päätöksestä tehdyn dessa taikka että se tulisi ottaa nyt tehtävässä ratkaisussa oikeudellisesti sitovana huomioon. Lopputulos Teknisen lautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut '.tuutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, ottaen kuitenkin kaan huomioon, rakennuslupaa että maankäyttö- koskevaan hallinto-oikeuden ja rakennuslain 190 :n 4 momentin hakea mu- muutosta valittamalla siltä osin kuin on ratkaistu lainvoimansaanee sa asemakaavassa. Valitusosoitus on liitteenä (LO 00.3R). päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Veijo Tarukannel ja Terhi Helttunen. Esittelijäjäsen Terhi Helttunen Cia %vttn kiteen,

6 6 (6) Jakelu; t z z Fäätos Brt, Osmo Pelkonen ; Oikeudenkäyntimaksu Jäljennös, Jäljennös tiedoksi maksutta Heinäveden tekninen lautakunta Ari Hänninen Eero Hänninen ; Ympäristöministeriö ±czs Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympästökeskus

7 VALITUSOSOITUS Liite hallinto-oikeuden päätökseen Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan myöntämisperusteet Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto -oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Hallintolainkäyttölain 13 :n 3 momentin mukaan valituslupa voidaan myöntää myös siten, että se, koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallinto-oikeuden päätöksestä. Hallintolainkäyttölain 13 :n 4 momentin mukaan jos pääasiassa annetusta ratkaisusta valittaminen on kielletty tai valittamiseen tarvitaan valituslupa, vastaava rajoitus koskee myös valittamista pääasiaan liittyvästä ratkaisusta. Valitusaika Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto -oikeuden päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusasiakirjat voi toimittaa omalla vastuulla postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, joka sisältää myös valituslupahakemuksen, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat Ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - perusteet, joilla valitus lupaa haetaan - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka, jos valituksen on laatinut joku muu henkilö, on valituskirjelmässä mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite LO 00.JR Postiosoite: PL 180, Helsinki Telekopionumero: Käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki Sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

8 Liite hallinto -oikeuden päätökseen KORKEIMMAN HALLINTO KAYNTIMAKSU Ä, -OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ PERITTÄVÄ OIKEUDEN- Muutoksenhakuasian käsittelystä korkeimmassa hallinto -oikeudessa peritään 244 euron'suuruinenoikeudenkäyntimaksu. Mikäli korkein hallintooikeus ei valituslupa -asiassa myönnä valituslupaa, oikeudenkäyntimaksu on 122 euroa. Oikeudenkäyntimaksua ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa peritä, julkisoikeudellista palvelusuhdetta koskevissa asioissa, `` vaaleja koskevissa asioissa eikä muissakaan'asioissa, jotka ovat laissa sääkeuttaan. nrra: 4, -...i +, r?+er=ipe detty maksuttomiksi. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä myöskään, jos korkein hallinto-oikeus muuttaa veroa tai julkista maksua koskevaa hallintooikeuden päätöstä muutoksenhakijan eduksi tai jos muutoksenhakija on asianmukaisesti todettu varattomaksi ja asia koskee hänen etuaan tai oie;,i31 Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701 /93). Ilmoitus oikeudenkäyntimaksusta