Puheenjohtajan tervehdys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan tervehdys"

Transkriptio

1

2 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 974 PO KAISE asiantuntijoiden eturiviin Urhe u ehti TOIMITUS JA TAITTO Pentti Kurunmäki Antti Laaksonen KANNEN TAITTO Timo Utter ISBN 9SI X SATAKUNNAN K IRJATEOLLISUUS OSAKEYHTIÖ OfTset, PORI

3 Puheenjohtajan tervehdys Urheiluseurojen edellytyksiä Jiikuntapalvelujen tuott~ina on lisättävä Urheiluvuosi 973 ei suinkaan ollut mikään välivuosi, kun tarkastellaan eri urheilumuotojen parissa tapahtunutta kokonaistoimintaa. Suurkilpailuja ajatellen voidaan tosin puhua ns. välivuodesta, sillä eihän v. 973 pidetty olympialaisia eikä valtalajien, yleisurheilun ja hiihdon, MM-kisoja. Vuoden aikana rakennettiin perustaa tulevaisuudelle urheiluvalmennuksen, koulutuksen ja tinkimättömän harjoittelun keinoin. Kansainvälisesti merkittävimpänä näyttönä suomalaisen urheilun tasosta pidän yleisurheilun Eurooppa-cupin viidettä sijaa, mikä merkitsee sitä, että olemme maailmassa kuudennella tilalla urheilun suurvaltojen joukossa. Kotimaisesta urheilutoiminnasta miellyttävintä oli todeta määrätietoinen pyrkimys tehostaa nuorisourheilua eri lajien ikäkausitoiminnan avulla sekä yleisen kuntoliikuntaharrastuksen lisääntyminen kaikenikäisten kansalaisten keskuudessa. Yhä yleisemmin aletaan hyväksyä liikunta ja urheilu terveyttä ja vireyttä ylläpitäväksi ja edistäväksi toiminnaksi, jonka viihde- ja vapaa-aikapoliittinen merkitys on myös suuri. Vaikka urheilu on aate ja itseisarvo sinänsä, on se myös erottamaton osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa. Urheilu tarvitsee nimittäin tuekseen yhteiskunnallista voimaa ja myötämieltä. Valitettavasti vain tätä myötämieltä ei urheilulle ole osoitettu riittävästi. Selvimmin se ilmeni veikkausvoittovarojen jaon muuttamisessa urheilulle epäedulliseen suuntaan. Urheilun saama markkamääräinen osuus kasvoi tuskin rahanarvon muutosta vastaavasti. Suhteellisesti sen osuus verrattuna taiteisiin, tieteisiin ja muuhun nuorisotyöhön aleni, mikä ei ole voinut olla huoiestuttamatta urheiluväkeä. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ei ole voinut myöskään vaieten alistua siihen epäoikeudenmukaiseen määrärahanjakopolitiikkaan, mikä ei perustu ensisijaisesti liikuntatoiminnan määrään, laatuun ja laajuuteen, vaan missä puoluepolitiikka näyttelee merkittävää osuutta. Jatkossa me toki toivomme, että urheilullinen näyttö noteerattaisiin ja että liikuntakulttuuria kehitettäisiin tasapuolisesti eri väestöryhmien ja urheilumuotojen tarpeet huomioon ottaen. Kun olemme käyneet neuvotteluja valtiovallan edustajien kanssa, on meillä syytä uskoa parempaan huomispäivään. 3

4 Liikuntalaista urheilun kehityksen tae Vuoden 973 aikana kiteytyi järjestössämme ajatus sellaisen lain ai ~aansaamisesta, joka turvaisi urheilujärjestöjen toimintaedellytykset, oh Jaisi toimintatukea urheiluseuroihin sekä parantaisi kuntien mahdollisuuksia toteuttaa liikuntatoimintaa palvelevia investointisuunnitelmia jne. SVUL jättikin asiasta opetusministeriölle kirjelmän, jossa esitettiin mm. komitean perustamista valmistelemaan emo tavoitteisiin tähtäävää jjikuntalakia. Olemme hyvin tietoisia siitä, että muodostukoonpa yhteiskunnan tuki urheilulle millaiseksi tahansa, niin päävastuu urheilutoiminnan toteutuksesta tulee olemaan vapaaehtoisen työn varassa sekä urheilujärjestöjen omatoimisuuteen perustuvan rahoituksen varassa. Tässä yhteydessä sallittaneen minun esittää SVUL:n nimissä parhaimmat kiitokset kaikille Teille, jotka muodossa tai toisessa olette olleet edesauttamassa suomalaista urheilua. Toivon, että kiinnostuneisuus urheiluun, jalo kilpailu ja omakohtainen liikunnallinen elämäntapa kannustaisi kaikkia Teitä vastaisuudessakin työhön urheilun, nuorison ja kansalaiskunnon hyväksi. SVUL:n tavoitteena on kehittää liikuntatoimintaa niin, että mahdollisimman moni harrastaisi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi kunto-, kilpa- ja huippu-urheilua edellytystensä ja taipumustensa mukaan. Käytännössä tämä merkitsee mittaamattoman laajaa tehtäväkenttää joka tarjoaa järjestössämme työtä ja toimintaa tietyn tehtäväjaon mukai~ sesti keskusliitolle, erikoisliitoille, piireille ja seuroille. Erityisesti haluan korostaa seurojen ja piirien merkitystä, koska ne lähellä ihmistä toimivina organisaation osina vastaavat käytännössä liikuntapalvelujen tuottamisesta. Jatkuvan nousujohteisen toiminnan kentässä kohoavat esiin myös ne erityistehtävät, jotka liittyvät SVUL:n 75-vuotisen toiminnan kunniaksi ~ärjestettäviin tapahtumiin kuten esimerkiksi talvi- ja kesäkisoihin, Jotka keräävät kymmeniätuhansia nuoria yhteisiin tilaisuuksiin ja satojatuhansia yhteisen harrastuksen - urheilun - pariin. 4 Pitkään jatkunut keskustelu yhteiskunnan velvollisuuksista urheilu- ja liikuntatoiminnan riittävän voimakkaasta ja pitkäjänteisestä taloudellisesta tukemisesta on viimein johtanut konkreettiseen tulokseen liikuntalakikomitean perustamisen muodossa. Valtioneuvoston päätös komitean nimittämisestä ei tullut hetkeäkään liian aikaisin. Kuten tunnettua, tukee valtio urheilun lisäksi veikkausyhtiön tuotolla myös muuta kansalaisten vapaa-ajan toimintaa. Nuorisotyö ja erilaiset henkisen kulttuurin alueet saavat osan toimintarahoituksestaan samasta lähteestä kuin urheilu. Vielä viime vuoteen asti jaettiin veikkauksen voittovarat tasan urheilun ja muun toiminnan kesken. Alkusyksystä näki valtakunnan hallitus kuitenkin oikeaksi muuttaa jakosuhdetta 5 % urheilun tappioksi. Todennäköiseltä päävaikuttimelta tuntuu se paine, jonka vuosi sitten voimaan tulleen kunnallisen nuorisolain ja pitkälle suunnitteilla olevan kulttuurilain nähdään jo tänä vuonna aiheuttavan valtion toimintarahoitukseen ko. alueille. Varsin helposti on myös ennustettavissa, että tämä paine kasvaa lähivuosien aikana. Jos yhteiskunnan taloudellista tukea liikuntaan ei lakisääteisesti ole määritelty, niin tuntuu todennäköiseltä, että säännöllisin välein tullaan urheilun osuutta veikkauksen tuotosta edelleen kaventamaan. 5

5 Kokonaismääräitään riittävän yhteiskunnan tuen turvaamiseksi on liikuntalaki yhä välttämättömämpi urheilutoiminnan kokonaiskehittämisen kannalta. Nykyinen veikkauksen vuosittaiseen tuottoon sidottu valtion toimintamääräraha ja sen erittäin voimakkaasti harkinnanvarainen jakotapa eivät juuri suo mahdollisuutta vuotta pitempien kehityssuunnitelmien tekemiseen. Kuitenkin vain useamman vuoden suunnitelma takaa urheilun ja liikunnan kaikilla osa-alueilla kunnolliset tulokset. Odottaa siis sopii, että liikuntalaki mahdollistaa nimenomaan pitkäjänteisen suunnittelun. Mitä itse lain sisältöön tulee, niin sen suunnittelun lähtökohdaksi on otettava yksityisen ihmisen liikunnalliset tarpeet ja hänen parhaansa. Sen tavoitteena tulee olla kehittää ihmisestä liikunnan avulla fyysisesti, psyykisesti ja sosiaalisesti terve yhteiskunnan jäsen. Tällöin toteutuu myös yhteiskunnan paras. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että lain avulla:. Liikuntaan liittyviä, fyysisiä olosuhteita kehitetään yksityisen ihmisen kannalta riittäviksi ja tarkoituksenmukaisiksi sekä että liikunnan toteuttamisen taloudellisia edellytyksiä parannetaan ja suunnataan oikein. 2. Ihmisten myönteistä ja aktiivista suhtautumista liikuntaan lisätään ja 3. Ihmisille tuotetaan ja tarjotaan riittävässä määrin erilaisia liikuntapalveluja, jolloin jokainen voi valita itselleen soveltuvan liikuntamuodon, -tavan ja -tason. Lain säätämisen yhteydessä tulee myös periaatteessa määritellä ko. tavoitteen toteuttajatahot. Tällöin on päätettävä liikuntakulttuurimme kahden vaikuttajatason, julkisen ja vapaaehtoisen sektorin tehtävänjaosta. Päätöksen pohjaksi sopii hyvin jo varsin vakiintunut ja lähes kaikkien intressiryhmien hyväksymä työnjako, jonka mukaan julkinen organisaatio vastaa toiminnan edellytysten luomisesta ja vapaaehtoinen taho luo toiminnan ja vastaa siitä. Liikuntalain tu~ee turvata molempien tehtäväalueitten pitkäjännitteinen, tehokas, tasapuolinen ja yhdenaikainen kehittäminen. Korostan erityisesti yhdenaikaisuutta, sillä kumman tahansa alueen kehittäminen toisen kustannuksella johtaa välttämättä voimavarojen tuhlaamiseen ja näin epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Julkisen liikuntakulttuurin kehittämisessä lain tulisi taata valtion urheiluhallinnolle riittävät edellytykset pitkäjänteisesti suunnitella ja ohjata oman sektorinsa toimintaa. Nykyisellä kapasiteetilla ei Opetusministeriön urheiluhallinto pysty operoimaan liikuntalain voimaan astumisen jälkeen. Mm. henkilöresurssit tulisi saattaa tehtävien vaatimalle tasolle. Läänitasoiseen julkiseen urheiluorganisaatioon tulisi lain niin ikään perusteellisesti puuttua. Alueittainen fyysisten toimintaedellytysten järkevä kehittäminen vaatisi jo nyt pikaisia parannuksia. Liikuntalaki edellyttää niitä lähes välttämättöminä. 6 ) Määrällisesti tärkeimmät edellytysten parantamistoimenpiteet tulisi lain avulla kuitenkin osoittaa kunnalliselle tasolle. Päätökset liikunnan fyysisten edellytysten luomisesta tehdään nimittäin lähes täysin siellä ja nimenomaan käytössä olevien taloudellisten edellytysten perusteella. Esimerkkinä mainittakoon, että kun valtiovalta vuonna 970 käytti avustuksiin urheilulaitosten rakentamiseksi n. 3,4 milj. mk, käyttivät kunnat rakentamiseen ja laitosten ylläpitämiseen yhteensä n. 54 milj. mk. Kuntatason taloudellisia resursseja tulisi lailla siis voida huomattavasti lisätä. Järjestötoiminnan pitkäjännitteisen kehitämisen kannalta on liikuntalain aikaansaaminen suorastaan välttämätöntä, sillä ilman lakia ei ole edellytyksiä ko. suunnittelun taloudelliseksi taustaksi, niinkuin viime vuonna suoritettu tunnettu veikkausasetuksen muutos on osoittanut. Liikuntalakikeskustelussa ja -suunnittelussa tulisikin kaikkein keskeisimpänä kysymyksenä pohtia vapaan järjestötoiminnan tehokasta edistämistä lain avulla. Kukaan tuskin kiistää sitä, että maamme liikuntakulttuurin erittäin korkea kansallinen ja kansainvälinenkin taso niin kunto-, kilpa-, kuin huippu-urheilunkin alueilla ovat juuri vapaan järjestötoimintamme ansiota. Suomalaisten innostus urheilun ja liikunnan aktiivista harrastamista ja järjestötoimintaan osallistumista kohtaan ovat arvoja joiden säilymistä ja kehittymistä tulee liikuntalain avulla tarkasti vaalia. Yhteiskunnan muu kehitys tekee järjestötoiminnan taloudellisten kysymysten hoitamisen yhä vaikeammaksi, ja samalla valitettavasti yhä keskeisimmäksi tehtäväksi. Voimavaroja on uhrattava liikunnan kannalta toisarvoisiin työsuorituksiin, varojen hankintaan. Esim. SVUL:ssa joudutaan vuosittain liitto-, piiri- ja keskusliittotasolla toiminnan taloudellisista edellytyksistä vastaamaan järjestön itsensä toimesta lähes 60 %:sti, joka tietää n. 8-0 milj. mk:n vuosittaista hankintaa, joka lähes kaikki tietenkin tapahtuu varsinaisen urheilutoiminnan kustannuksella. Liikuntalain tulisikin järjestötoiminnan suhteen ratkaista ensisijaisesti juuri tätä ongelmaa. Tavoitteeksi tulee ottaa toiminnan 80 %:nen yhteiskunnan rahoitus, jolloin loppu voidaan rahoittaa itse liikunnan tuottamilla tuloilla. OngelmalIisin on talouskysymys kuitenkin järjestötoiminnan perustasolla urheiluseuroissa. Usein tarpeellisen toiminta-alueen laajentamisen rajat ja samalla liikuntapalvelusten tarjonnan määrän sanelevat seuratasolla miltei poikkeuksetta rahoituskysymykset. Liikuntalain avulla tulee taata juuri seuroille nykyistä ratkaisevasti paremmat mahdollisuudet tuottaa yksityisille kuntalaisille enemmän, parempaa ja monipuolisempaa palvelua. Yhteiskunnan rahoitus edustaa nykyään seuratoiminnan rahoituksesta alle 0 %:a. Kun esim. SVUL:n seurat hankkivat itse eri keinoin vuonna 973 n. 200 milj. mk ja saivat kunnalta n. 7 milj. mk, voidaan pääasiassa palkattoman työvoiman harteille katsoa asetetun liian painavan taakan. 7

6 Liikuntalain tavoitteeksi tulisi kuntatasolla asettaa vähintään 50 %:nen seuratoiminnan rahoitus. Se mahdollistaisi halvimmalla mahdollisella tavalla jokaisen kansalaisen liikuntatoiminnan ohjelmoinnin luomalla riittävät edellytykset toiminnan pitkäjännitteiselle suunnittelulle ja sen tarpeelliselle laajentamiselle. Liikuntalain tulisi myös taata edellytykset liikunnan yleisen koulutustoiminnan suunnitelmalliselle kehittämiselle yliopisto- ja opistotasolla, liikuntatieteen tutkimukselle sekä urheilun ja liikunnan yleiselle kansainväliselle toiminnalle. Nyt toimintansa aloittaneen komitean työn tuloksesta riippuu ratkaisevasti urheilun ja liikunnan tuleva kehitys maassamme. 8 9

7 SVUL:n periaateohjelma ja toimintapoliittinen pitkäntähtäimen suunnitelma SVUL:n liittovaltuusto hyväksyi syyskokouksessaan SVUL:n periaateohjelman yhteiskuntapoliittisen osan. Ohjelmat yö jatkuu edelleen tavoitteena saada koko periaateohjelma järjestökäsittelyyn vuoden 974 aikana. Yhteiskuntapoliittisen osan lisäksi ohjelmassa tullaan käsittelemään mm. seuraavia liikuntakulttuurin osa-alueita: SVUL:n asema ja tavoitteet liikuntapolitiikassa, kunto- ja virkistysliikunta, liikuntakasvatus, urheilu, työpaikkaliikunta, ilmaisuliikunta, liikuntatutkimus, kansainvälinen toiminta, talous ja tiedotus. Samassa kokouksessa liittovaltuusto hyväksyi toimintapoliittisen pitkäntähtäimen suunnitelman (PTS) toiminta-ajatusta ja päämääriä käsittelevän periaateosan. PTS-ohjelma saa myöhemmin jatkoa toimintatavoitteista 970-luvun loppuun saakka. PTS-ohjelmaa toteutetaan siten, että lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä tarkistetaan ja yksityiskohtaistetaan PTS-ohjelmaan otettuja tavoitteita. Ohjelmaa valmistelee SVUL:n yhteiskuntapoliittinen valiokunta, ja se valmistunee vuoden 974 aikana. SVUL:N PERIAATEOHJELMA Yhteiskuntapoliittinen osa o Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus liikuntakulttuuriin Yhteiskunnan muuttumisen kehityssuunnat ja tämän muuttumisen vaikutus liikuntakulttuuriin on suurelta osin selvästi havaittavissa yhteiskuntaelämämme eri aloilla. Liikuntajärjestönä SVUL:n yhteiskunnallinen tehtävä edellyttää tämän kehityksen seuraamista, tiedostamista ja ennakoimista sekä kehityksen seurausten huomioon ottamista omassa palvelutoiminnassa. Mitä nopeammin ja tehokkaammin toiminta kyetään sopeuttamaan muuttuneisiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin, sitä tärkeämmäksi tekijäksi liikunta ihmisen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistäjänä muodostuu. Yhteiskunnan kehityksen mukana liikunnan merkitys niin yksityiselle ihmiselle kuin koko yh teiskunnaliekin kasvaa samalla kun siihen kohdistuvat odotukset ja sen tehtävät lisääntyvät ja monipuolistuvat. Liikuntajärjestöille tämä muuttuminen muodostaa vakavan haasteen. Sitä mukaa kuin järjestöjen kyky tyydyttää yhä monipuolistuvaa liikuntapalvelujen tarvetta lisääntyy, kasvaa myös niiden yhteiskunnallinen merkitys. Riittävien liikuntapalvelujen tarjonta on eri syistä käymässä yhä vaikeammaksi. Tämä on johtunut toisaalta siitä, että liikuntapalve!ujen kysyntä on kasvanut nopeammin ja voimakkaammin kuin mitä niitä on voitu tarjota nykyisin käytettävissä olevien taloudellisten ja muidenkin voimavarojen puitteissa. Toisaalta liikuntapalvelujen tarjonnan suhteen esiintyy merkittäviä alueellisia eroja. Maamme taloudellisesti vaurailla alueilla liikuntapalvelujen samoin kuin muiden yhteiskunnallisten palvelusten tarjonta on selvästi suurempaa ja monipuolisempaa kuin heikommilla alueilla. Erittäin tärkeää on niinikään, että liikuntapalveluksi ta perittävät maksut ovat niin kohtuulliset, etteivät taloudelliset syyt estä ketään käyttämästä niitä hyväk een. Tehtäessä liikuntatoimintaa koskevia ratkaisuja on kiinnitettävä erityistä huomiota aluepoliittisiin näkökohtiin ja pyrittävä siihen, että väestöllä on maamme kaikissa osissa mahdollisuus riittäviin liikuntapalveluksiin. Myös clinympäristömme jatkuva pilaantuminen tulee rajoittamaan ja vaikeuttamaan eräillä alueilla liikunnan harjoittamista. Tämän vuoksi myös liikuntaväen on syytä sen käytettävissä olevin keinoin pyrkiä edistämään ympäristönsuojelua. o Liikuntakulttuurin asema yhteiskunnassa Meidän aikamme yhteiskunnassa liikuntapolitiikasta on muodostunut varsin merkittävä yhteiskuntapolitiikkamme osa. Liikunnan osuus ja tehtävä nähdään yhä tärkeämpänä vapaa-aikatoiminnassa, nuorisotyössä, terveydenhuollossa, opetustoimessa ja monilla muillakin yhteiskuntaelämän toimialoilla. Siten Suomen Valtakunnan Urheiluliitto toimiessaan liikuntakulttuurin edistämiseksi ja kestävän liikuntaharrastuksen herättämiseksi kansamme keskuudessa harjoittaa laajaa yhteiskunnallista toimintaa ja pyrkii toimintansa avulla omalta osaltaan edistämään meillä hyväksyttyjen yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamista. Samalla kun liikuntajärjestön toiminnalla on yhteiskunnallisia vaikutuksia, sen oman työn tuloksellisuus on monella tavalla riippuvainen yhteiskunnan tarjoamista toimintaedellytyksistä. Varmistuakseen näiden edellytysten riittävyydestä SVUL pyrkii osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamaan sitä koskevaan päätöksentekoon siltä osin kuin se on tarpeen liikuntakulttuurin edistämiseksi. Liikunnan asema ja sen tarpeet on otettava huomioon yhteiskuntapoliittisissa ratkaisuissa valtakunnallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kunnan tasolla tapahtuvaan suunnitteluun ja ratkaisuihin riittävien liikuntapalvelusten saamiseksi ja niiden tarkoituksenmukaiseksi niveltämiseksi kunnan jäsenilleen antamiin muihin palveluksiin. Liikuntakulttuurimme riittävän voimakkaan kokonaiskehityksen turvaamiseksi on maahamme säädettävä laki, joka määrittelee perusteet valtakunnallisten urheilu- ja liikuntatyötä tekevien järjestöjen ja niiden piiriorganisaatioiden valtionavusta sekä myös perusteet kunnille liikuntatoimintaan myönnettävästä valtionavusta. 0 o Liikuntapolitiikka ja sen yhteiskuntapoliittiset vaikutukset Liikuntapolitiikka on liikuntakulttuurin suunnitelmallista kehittämistä ihmisen yhteiskunnan parhaaksi. Liikuntapoliittisten ratkaisujen perustana tulee olla liikuntaa harjoittavan ihmisen ja samalla koko liikuntakulttuurin etu. mutta näillä ratkaisuilla on aina myös yhteiskunnallisia. liikunnan omien rajojen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia. Jo ennen ratkaisujen tekoa nämä vaikutukset on pyrittävä selvittämään yhteiskunnan kannalta epäedullisten ratkaisujen välttämiseksi. Liikuntapolitiikka onkin nähtävä yhtenä yhteiskuntapolitiikan osana, jonka tavoitteiden on oltava sopusoinnussa yhteiskunnan asettamien muiden yleisten tavoitteiden kanssa. Toteutettaessa käytännössä liikuntapolitiikkaa tulee tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimusten mukaisesti ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon kansalaisten erilaiset liikuntatarpeet liikuntakulttuurin kaikilla eriytyneillä osa-alueilla. Kun liikuntapolitiikkaa suunnitellaan ja sitä toteutetaan maassamme eri viranomaisten, järjestöjen ja laitosten toimesta, korostaa SVUL kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen liikuntatoiminnan aikaansaamiseksi yhteistoiminnan ja tarkoituksenmukaisen työnjaon merkitystä ja tärkeyttä.

8 o Julkisen hallhlnon ja liikuntajärjestöjen työnjako Julkisen hallinnon ja liikuntajärjestöjen välisessä työnjaossa voidaan lähteä periaatteesta, jonka mukaan julkisen hallinnon, valtion ja kuntien, ensisijainen tehtävä on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset liikunnan harjoittamiselle ja liikuntajärjestöt puolestaan vastaavat pääasiallisesti varsinaisen toiminnan järjestämisestä. Julkisen hallinnon toimesta voidaan näitä edellytyksiä luoda toisaalta siten, että valtio ja kunnat antavat riittävästi taloudellista tukea liikuntatoimintaa varten sekä toisaalta siten, että ne suunnittelevat ja rakentavat liikunnan tarvitsemia alueita ja tiloja. Tarkoituksenmukaisten edellytysten luominen liikuntaa varten edellyttää puolestaan valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tapahtuvaa liikunnan suunnittelua, minkä tulisi tapahtua liikuntajärjestöjen ja julkisen hallinnon yhteistyönä. Toimintapoliittinen pitkäntähtäimen suunnitelma Toiminta-ajatus Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toiminta-ajatuksena on liikuntatoiminnan kehittäminen Suomessa niin, että mahdollisimman moni harrastaisi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeittensa mukaan. Toiminta-ajatuksen toteutuminen edellyttää: että ihmisellä on liikuntaan riittävät ulkoiset mahdollisuudet, että ihmiset suhtautuvat liikuntaan myönteisesti. että ihmisille tarjotaan riittävästi heidän edellytyksiään ja tarpeitaan vastaavia liikuntapalveluja. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi SVUL asettaa toiminnalleen seuraavat päämäärät: o LIK UNTAK UL TTUURIN ULKOISET EDELLYTYKSET Liikuntatoiminnan fyysiset olosuhteet Liikuntaan tarvittavien laitosten ja välineiden kehittäminen ja lisääminen sekä muiden liikuntakulttuurin fyysisten olosuhteiden turvaaminen edellyttävät ensisijaisesti mielekästä ja kokonaisvaltaista liikuntasuunnitlelua. Se on osa koko yhteiskunnan suunnittelutoiminna ta. SVUL vaikuttaa fyysiseen liikuntasuunnitteluun toteuttamalla sen kaikkia osa-alueita koskevaa aktiivista ohjelmapolitiikkaa ja tarjoamalla tämän tuloksena syntyviä malleja ja ratkaisuehdotuksia päätöksentekijäin käytettäväksi. Järjestö.vaikuttaa liikuntatoiminnan fyysisiä olosuhteita koskevaan suunnitteluun lisäksi avustamalla jäsenyksiköitään omien toimintaolosuhteiden suunnittelussa, kuten urheilutilojen teknisissä ratkaisuissa urheiluvälineiden kehittämisessä ja urheilu kenttien ja -alueiden rakentamisessa. 2 SVUL osallistuu fyysiseen liikuntasuunnitteluun myös liikuntapoliittisena etujärjestönä. Tällöin se seuraa kiinteästi yhdyskuntasuunnittelua yleensä ja esittää liikuntaa koskevissa asioissa käsityksiään julkilausumin ja kannanotoin. Järjestön aktiivinen toimintapolitiikka edellyttää tiivistä yhteistyötä myös liikuntasuunnittelua toteuttavien ja siihen vaikuttavien tahojen kans a. Suunnittelutoiminnan ohella SVUL pitää tehtävänään vaikuttaa liikuntatoiminnan fyysisiä olosuhteita koskevaan päätöksentekoon sekä osallistua päätösten toimeenpanoon. Tämän toteuttamiseksi S VU L ja sen jäsenyksiköt pyrkivät si ihen, että niiden edustajia ni metään päätöksentekoa suorittaviin elimiin ja että niitä kuullaan asiantuntijoina päätöksenteon valmistelun yhteydessä. SVUL valvoo myös suunnittelun ja päätöksenteon yhteydessä esiintuomiensa näkemysten toteutumista. Liikuntakulttuuria koskevat taloudelliset ratkaisut Kun SVUL suorittaa järjestönsä sisäistä taloudellista suunnittelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa, se ensisijaisesti pyrkii luomaan taloudellisia edellytyksiä omille jäsenyksiköilleen. Samalla SVUL tukee niiden omatoimista varainhankintaa. Jäsenyksikköjen voimavarojen keskittämiseksi niiden tavotteiden mukaisiin tehtäviin SVUL huolehtii tarvittavi sta yhtei itä palveluksista. SVUL:n liikuntapoliittisena tehtävänä on myös osallistua yhteiskunnan liikuntakulttuuria koskeviin taloudellisiin ratkaisuihin nimeämällä jäseniä ja asiantuntijoita eri elimiin ja yhteisöihin. SVUL painottaa liikuntakulttuurin taloudellisia kysymyksiä koskevan lainsäädännön kehittämistä ja vaikuttaa liikuntatoimintaan osoitettavien julkisten varojen lisäämiseen. Se toimii siten, että nämä varat jaetaan oikeudenmukaisesti liikunnan kaikkien osa-alueiden kesken ja niiden sisällä. Erityi esti on tärkeää, että käytännön liikuntatoiminnasta vastaavat urheiluseurat saavat riittävää taloudellista tukea. o LIIKUNTA ELÄMÄNTAVAKSI Myönteisten liikunta-asenteiden luominen Myönteisen liikunta-asenteen lu ominen tapahtuu ensi sijassa sellaisen fyysisen tolml - nan kautta, jossa yksilö voi tyydyttää henkilökohtaista liikunnantarvettaan, kehittää ja ylläpitää fyysistä kuntoaan, oppia eri liikuntamuotojen perustaitoja ja perehtyä erilaisten harjoittelu menetelmien käyttöön sekä toteuttaa itseään kunto-, kilpa- ja huippu-urheilijana. Myönteisen asenteen kehittämiseen liittyy myös liikuntatiedon jalkaminen ja liikuntatoiminnan työskentelevien henkilöiden koulutus. Liikuntakasvatus SVUL:n tehtävänä on osallistua koko maata käsittävän liikuntakasvatustoiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen. SVUL toteuttaa liikuntakasvatusta omassa järjestössään järjestämällä laaja-alaista nuorisotoimintaa, missä mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa kunkin edellytysten ja tarpeiden mukaan. Perustavoitteena on vaikuttaa nuorena aloitetun liikuntaharrastuksen jatkumiseen aktiivisena kilpa- tai kuntoliikuntana. Liikuntakasvatukselliset päämäärät otetaan huomioon muihinkin ikäryhmiin kohdistuvassa toiminnassa. Yhteiskunnan liikuntakasvatustoimintaan vaikuttaminen merkitsee liikunnan aseman edistämistä kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta aikuiskoulutukseen asti. SVUL toimii kiinteässä yhteistyössä koululaitoksen ja muiden liikuntakasvatusta toteuttavien yhteisöjen kanssa. Samalla se vaikuttaa niiden tahojen ratkaisuihin, jotka tekevät liikuntakasvatusta koskevia organisatorisia, määrällisiä ja sisällöllisiä päätöksiä. SVUL tukee liikuntakasva- 3

9 tustoimintaa myös käytännön toimenpitein aktivoimalla jäsenseurojaan ja -liittojaan antamaan koululaitokselle asiantuntija-apua. Tiedonvälitys Ihmisen liikuntakäyttäytymiseen vaikutetaan merkittävästi antamalla hänelle liikuntakulttuuria koskevaa tietoa. Tämän vuoksi SVUL kehittää omaa tiedonvälitystoimintaansa siten, että sekä sen jäsenet että muut saavat oman liikuntaharrastuksensa kannalta riittävästi oikeaa tietoa. SVUL:n tiedotustoiminnassa pyritään myös siihen, että omakohtaisen harrastuksen lisäksi mahdollisimman moni suhtautuu liikuntaan myönteisesti. Julkisten tiedotusvälineiden kehittyessä korostuu niiden kautta tapahtuvan yleisen tiedon välityksen merkitys myös liikuntakulttuurin alueella. Tämän vuoksi SVUL osallistuu liikuntakulttuurin tiedonvälitysjärjestelmän rakenteen selvittämiseen, siinä ilmenevien ongelmien kartoittamiseen sekä sitä koskevien kehityssuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Koulutus Merkittävää myönteisen liikunta-asenteen syntymiselle on, että liikuntakulttuurin piirissä työskentelevät henkilöt saavat tehokkaan koulutuksen. SVUL pyrkii toiminnallaan siihen. että liikuntakulttuurin eri tasoiset koulutusasteet nivelletään joustavasti toisiinsa ja että koulutusta tasollisesti kohotetaan tuomalla siihen jatkuvasti uutta ja tutkittua tietoa. SVUL:n päämääränä on myös se. että liikuntakulttuurin koulutuspolitiikassa painotetaan liikunnan opettaja- ja ohjaajakoulutuksen rinnalla liikuntasuunnittelun ja -hallinnon. valmennuksen ja erityisliikunnan koulutusta. Näiden päämäärien saavuttamiseksi SVUL toimii yhteistyössä muiden liikuntakulttuurin koulutukseen vaikuttavien yhteisöjen kanssa sekä toteuttaa omaa koulutustoimintaa, joka käsittää monimuotoista perus- ja jatkokoulutusta eri osa-alueilla. Tiedon tuottaminen ja sen tulosten välittäminen Liikuntatieteellisellä tutkimuksella on tärkeä merkitys liikuntakulttuurin kehittämisessä. SVU L vaikuttaa liikuntatieteelliseen tutkimustoimintaan osallistumalla yhteistyössä muiden tahojen kanssa yleiseen liikunnan tutkimuspoliittiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä toteuttamalla omaa tutkimustoimintaa. SVUL pitää päämääränään tutkimuksen voimavarojen lisäämistä niiden suunnitelmallista keskittämistä tärkeimmiksi katsottaviin kohteisiin. Tutkimustyössä on pyrittävä varsi naisen tiedettä kehittävän työn ohella erityisesti yhteiskuntaa ja käytännön liikuntatoimintaa välittömästi hyödyttäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tärkeää on lisäksi, että tutkimustuloksista tiedotetaan käyttökelpoisessa muodossa riittävän tehokkaasti niiden käyttäjäkunnalle, mikä merkitsee jo käynnistetyn tiedon tallentamisen ja välittämisen kehittämistä. Liikuntatieteen tutkijoiden tulee saada tarkoituksenmukainen koulutus. Omassa tutkimustoiminnassaan SVUL pitää päämääränään sitä, että se voi mahdollisimman hyvin ja keskitetysti tyydyttävää järjestön kaikkien toimintayksiköiden yhteistä tutkimustarvetta sekä toisaalta tukea ja koordinoida näiden omaa tutkimustoimintaa. SVUL toimii kiinteässä yhteistyössä liikuntatieteellistä tutkimusta suorittavien laitosten ja korkeakoulujen kanssa. Näiden sekä oman tutkimustoiminnan tulosten tiedottamiseksi kehitetään järjestön sisäinen tietopalvelujärjestelmä. o LIIKUNTA PALVELUJEN TUOTTAMINEN Valtakunnallisena liikuntajärjestönä SVUL:n tärkeimpänä päämääränä on tuottaa ihmisille monipuolisia liikuntapalveluja, jotta he voisivat harrastaa liikuntaa ja urheilua edel Iytystensä ja tarpeittensa mukaan. 4 i SVUL pitää liikuntaa laajana käsitteenä ja pyrkii ottamaan tämän huomioon kaikessa toiminnassaan. Tällöin päämääränä on osallistua liikuntapalvelujen tuottamiseen kaikilla SVUL:n periaateohjelman määrittelemillä liikunnan osa-alueilla. SVUL tuottaa liikuntapalveluja omissa jäsenyksiköissään organisaationsa eri tasoilla. Se tukee ja koordinoi jäsenjärjestöjensä ja -seurojensa liikuntapalvelusten tuottamiseen tähtäävää työtä. Tämä merkitsee sekä välitöntä monipuolista palvelu- ja avustustoimintaa että ohjelmallista ja aatteellista tukemista. SVUL pyrk ii lisäksi löytämään yksilön liikuntaharrastuksen kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja yhteistyössä julkisen hallinnon ja muiden tahojen kanssa. Tällöin on mm. määritettävä mielekkäät työnjakoa ja käytännön yhteistoimintamuotoja koskevat periaatteet ja toimintamallit liikunnan kaikilla osa-alueilla. Erityistä huomiota kiinnitetään kuntatason ratkaisuihin, missä käytännön liikuntapalvelusten toteutus viime kädessä tapahtuu. Urheiluosastoltamme saatte sopivat välineet. STOCKMANN 5

10 Hänen urheilu urassaan on paljon erikoislaatuisia piirteitä. Sellaiselta, joka vasta jälkeenpäin tutustuu Thunbergin saavutuksiin, saattaa jäädä helposti huomaamatta että hän nousi huipulle vasta 30 vuoden iässä ja pystyi huippusuorituksiin vielä 40-vuotiaana. Euroopan mestaruuden hän voitti vielä pari kuukautta ennen kuin täytti 40 vuotta. Todettakoon tässä vielä lyhyesti Cia es Thunbergin, jonka nimi suomalaisten suussa oli milloin Tyynperi, milloin Tuunperi, parhaat saavutukset. Olympiakisoissa 924 ja 928 yhteensä 5 kultamitalia, I hopea ja I pronssimi tali, maailmanrnestaruuksia 5 (matkavoittoja 4) ja Euroopan mestaruuksia myös 5 (matkamestaruuksia 7). Maailmanennätyksiä Thunberg luisteli 3. Lopullinen maali Joka vuosi poistuu joukostamme tunnettuja urheilijoita. Sellaisia, jotka koko maa tuntee ja sellaisia, jotka koko maailma tuntee. Viime vuonna poistui kolme suurta. Ensiksi jäidenlähdön aikaan "jääkenttien Nurmi" Claes Thunberg, jonka suuruuden aika oli melkein täsmälleen sama kuin Paavo Nurmen, joka puolestaan poistui ensimmäisten jäidentulon aikaan. Näitä kahta seurasi vielä Lauri Lehtinen, joka olympiakisoissa aloitti siitä, mihin Paavo Nurmi oli lopettanut. Kaikki kolme olisivat olleet olympiaedustajia ja ehkä olympiavoittajiakin vuonna 932, jos olympiakisat ja tapahtumat olisivat menneet normaalia rataa. Toisin sanoen, jos Nurmea ei olisi vasta kisapaikalla suljettu pois amatöörien riveistä ja jos luistelukilpailut Lake Placidin kisoissa olisi järjestetty kansainvälisen tavan mukaisesti yhteislähtökilpailun asemesta. Siitä Thunberg tiesi jo etukäteen, että yhteislähtöön tottumattomilla eurooppalaisilla ei ollut mitään tekemistä ja jäi kotiin. Kaikki kolme liittyvät kuitenkin samaan aikakauteen, suomalaisen kestävyysjuoksun ja pikaluistelun kulta-aikaan. Claes Thunberg oli näistä iältään vanhin, vanhimmaksi elänyt. Hän oli kuollessaan vastikään 80 vuotta täyttänyt. 6 Thunbergin valttimatkoina olivat 500 m ja erityisesti I 500 m, joilla hän useimmiten mesta ruudet ratkaisi. Pahimpia kilpailijoita olivat norjalaiset ja niinpä Thunbergin kilpailumatkat suun tautuivat joka talvi Norjaan, joka oli tavallaan hänen toinen kotimaansa, jossa hänet tunnettiin melkeinpä paremmin kuin Suomessa. Toinen vieras maa, jossa Thunberg vieraili huippu kautensa aikana joka talvi, oli Sveitsi ja siellä nimenomaan Davos, luistelijain paratiisiksi ja Mekaksi mainittu luistavan öljyjäänsä ansiosta. jolla vielä tänä päivänäkin luistellaan ihmeaikoja. Noilla Thunbergin pyhiinvaellusmatkoilla Davosiin oli oikeastaan vain yksi tarkoitus sen lisäksi, että siellä oli hyvä harjoitella. Hän ajoi koko ajan takaa norjalaisen Oscar Mathisenin vuonna 94 luistelemaa 500 m maailmanennätystä 2. 7,4. Mathisen luisteli tuon saman tuloksen kaikkiaan neljä kertaa. Thunberg kyttäili kymmenen vuoden ajan Davosin loistosäätä ja loisto jäätä. mutta ei saanut kertaakaan luistella parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Alppien oikut televat ja nopeat säänmuutokset pilasivat kerta kerran jälkeen ennätyshaaveet. Joskus ihanne sää petti vain muutamia minuutteja ennen ennätysyritystä. Thunberg luisteli viisi kertaa tulok sen mutta Mathisenin ennätys kesti ja sen löi vasta 937 Norjan Michael Staksrud. Thunberg oli luonteeltaan räiskähtelevän temperamenttinen ja aiheutti paljon skismoja koti maan ja vieraidenkin maiden luistelujohtojen kanssa. Lisäksi hän oli puheissaan hyvin suorasu kainen ja ehkä senkin takia hänen kansansuosionsa Norjassa oli aivan ainutlaatuinen. Hän oli hyvä tuttava pikaluistelusta kovasti innostuneen Norjan kuninkaan kanssa ja heidän keskuste luistaan on Norjassa paljon tarinoita vieläkin liikkeellä. Kun kuningas kerran tiedusteli Thunbergilta, että ntiten tämä aina luistelee I 500 m niin hyvin. vaikka kaikki muut matkat menisivät heikosti, niin Thunberg vastasi: - Ja'drar så satan i kurvorna (vedän niin s tanasti kaarteissa). Paavo Johannes Nurmi. juoksijain kuningas, syntyi Turussa ja kuoli Helsingissä 76 vuoden ikäisenä Paavo Nurmea voidaan täysin perustellusti pitää maailman kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä ja kuuluisimpana urheilijana. Hän on voittanut enemmän kultamitaleja olympiakisoissa kuin kukaan muu urheilija (9 kultantitalia, 3 hopeamitalia). Hän on juossut enemmän maailmanennätyksiä kuin kukaan toinen juoksija ja hänen maailmanennätystensä lukumäärän, 25 virallista, on ehkä ylittänyt vain venäläinen painonnostaja Zhabotinski raskaimmassa sarjassa. Paavo Nurmi on erinäisissä urheilutoimittajien ja muissakin äänestyksissä todettu maailman kaikkien aikojen parhaaksi urheilijaksi. Hänen maineensa säilyminen nähtiin hyvin siinä huomiossa, min kä hänen kuolemansa herätti kaikkialla maailmassa. Tuosta maineesta nähtiin todistus myös Helsingin olympiakisojen avajaisissa. Olympiasoih dun. jonka tuli oli sytytetty kisojen kotimaassa Kreikassa, stadionille tuojan nimi oli kisojen huo lellisimmin varjeltu salaisuus. Kun sitten avajaisissa valotaululle tuli tieto, että soihdun tuo sta dionille Paavo Nurmi, niin tapahtui jotain, mitä ei ennen eikä sen jälkeen ole avajaisissa tapah tunut. Urheilijoiden rivistöt kentällä hajosivat ja suurin osa heistä riensi juoksuradan viereen nähdäkseen läheltä tuon legendaarisen olympiakisojen sankarin. Tuo soihduntuojan nimen salassapitäminen oli itse asiassa varsin tarpeellista, sillä jos se olisi etukäteen ilmoitettu, niin Kansainvälinen olympiakomitea olisi varmaan kieltänyt Nurmen esiintymisen, koska hänet oli vuonna 932 julistettu ammattilaiseksi. Paavo Nurmen kehittyminen suurjuoksijaksi ei ollut erityisen nopeaa, mihin osaltaan vaikutti maailmansota ja Suomen vapaussota, jotka suuresti rajoittivat kaikkea urheilutoimintaa. Kypsyminen tapahtui 23 vuotiaana ja juuri sopivasti Antverpenin olympiakisoihin, joissa Suomi ensimmäisen kerran esiintyi itsenäisenä kansakuntana siniristilippuineen. Näissä kisoissa Paavo Nurmi juoksi kolme kultamitalia ja yhden hopeantitalin. Seuraavana vuonna alkoi sitten maail manennätysten juokseminen, joita hän teki 25 virallista sekä kaksi epävirallista (5 mailia ja lyhyt maraton eli m). Turun Urheiluliiton joukkueessa hän oli kahdesti juoksemassa 4xl 500 m ME:nja USA :n sisäradoilla hän juoksi yli 20 epävirallista maailmanennätystä. 7

11 Suurimmat urotyönsä Paavo Nurmi suoritti vuonna 924 Pariisin Olympiakisoissa sekä 925 kilpailumatkalla USA:ssa. Pariisin olympiakisoissa Nurmi osallistui neljään juoksulajiin ja katkaisi jokaisessa maalinauhan. Hän voitti I 500, m, maastojuoksun ja m joukkuekilpailun juoksun, jossa vain joukkue sai mitalin. Maastojuoksussa sensijaan annettiin sekä henkilökohtaiset että joukkuemitalit. Nurmi voitti kaikkiaan 5 kultamitalia, mutta enemmän kuin niiden määrä, herätti huomiota kaksi tekoa näissä kisoissa. Kun Nurmi oli jo Antverpenin ja Pariisin kisojen väli vuosina juossut maailmanennätyksiä m matkoilla, niin hänen mahdollista mitalisaalistaan yritettiin jo ennakolta estää sijoittamalla 500 m ja m juoksujen loppukilpailut samaksi päiväksi vajaan tunnin väliajoin. Kesäkuun 9. pnä 924 Nurmi kokeili olympiakarsinnoissa, miten nämä matkat sujuisivat vajaan tunnin hengähdystauolla, ja sujui vathan ne, sillä molemmilla matkoilla syntyi uusi maailmanennätys. Itse kisoissa ei näiden matkojen voittaminen tuottanut vaikeuksia ja 500 m Nurmi voitti aivan leikitellen. Nurmen toinen urotyö Pariisin kisoissa oli maastojuoksun ylivoimainen voittaminen hirvittävässä helteessä, jossa neekereitäkin pyörtyi matkan varrelle. Varjossa oli lämmintä astetta, mutta juoksussa ei missään vaiheessa oltu varjossa, vaan reitti kulki pitkin niittyjä ja avoimia paikkoja. Vähän yli 0,5 km reitillä, jonka varrelle jäi yli puolet osanottajista Nurmi jätti toiseksi tulleen 0 km olympiavoittajan Ville Ritolan lähes puolentoista minuutin päähän. Nurmihan olisi halunnut juosta myös kympin kisoissa, mutta Suomen joukkueen johto arveli urakan tulevan liian rankaksi. Ei oltu selvillä Nurmen rautaisesta kunnosta. Vaikka Nurmen maine oli luonnollisesti jo kantautunut Amerikan mantereeliekin, niin todellinen Nurmi-kuume valtasi USA:n, kun hän kilpaili kolmen kuukauden ajan USA:ssa itärannikolta länsirannikolle junassa matkustaen ja toisinaan kaksikin kertaa päivässä kilpaillen. Hän osallistui 45 :een kilpailuun ja hävisi niistä yhden, eli viimeisen, joka oli 880 y matkalla. Tällöin on otettava huomioon sekin, että Nurmi ei ollut koskaan harjoitellut tai kilpaillut pienillä sisäradoilla. Eikä kuntoa ollut omiaan kohottamaan laivamatka Amerikkaan, joka kesti kuukauden. Jos oli "Jääkenttien Nurmi" Claes Thunbers temperamenttinen ja puhelias, niin Nurmi oli täydellinen vastakohta. Vaiteliaisuudestaan kuuluisa, kuitenkin sikäli Thunbergin kaltainen, että sanoi suoraan mitä ajatteli. Paavo Nurmen taival huipulle oli vaikeuksien voittamista paljon enemmän kuin monen muun urheilijan. Isän kuoltua Nurmi joutui ansiotyöhön jo II -vuotiaana, joten lasten leikit jäivät aikaisi n. Lisäksi kuusihenkinen perhe asui yhdessä ns. hellahuoneessa. Kaikella tällä lienee ollut osuutensa tuohon vaiteliaisuuteen, mikä ei kuitenkaan koskenut lähintä ystäväpiiriä, jossa Nurmi jutteli hyvin vilkkaasti. Kun Nurmen juoksijan ura 934 päättyi, niin hän valmensi vielä Suomen loistavasti menestyneet juoksijat Berliinin olympiakisoihin 936. Sen jälkeen liike-elämä vei hänet ja siinä hänen tarmonsa ja kestävyytensä veivät myös huipulle. Perinnöksi jäi vielä Paavo Nurmen säätiö, joka jakaa apurahoja sydäntauteja tutkiville lääkäreille, sillä Paavo Nurmikin joutui jo toistakymmentä vuotta ennen kuolemaansa kokemaan yhden suurimman kansantautimme, sydäninfarktin hyökkäyksen. Vaikka 908 syntynyt Lauri Lehtinen, joka kuoli vajaat pari kuukautta Paavo Nurmen jälkeen, oli Nurmea II vuotta nuorempi, niin hänestä tuli aivan suoraan Nurmen työn jatkaja kestävyysjuoksussamme. Lehtisen ura oli huomattavasti lyhyempi kuin Paavo Nurmen eikä mitaleja tullut yhtä paljon, mutta silti hänen nimensä loistaa kirkkaana kestävyysjuoksun historiassa. Lehtinen ja Nurmi iskivät tiukasti yhteen juoksuradallakin 930-luvun alkuvuosina. Lauri Lehtinen voitti m juoksun kultamitalin Los Angelesissa 932 sekä saman matkan hopeamitalin Berliinissä neljä vuotta myöhemmin. Ehk ä enemmän kuin Losin kultamitali, hätkähdytti maailmaa 5000 m ME-juoksu Helsingin Eläintarhassa Los Angelesin olympiakarsinnoissa. Sen ajan klassillisella vuorovedolla Lehtinen ja Iso-Hollo alittivat roimasti Paavo Nurmen maailmanennätyksen, Lehtinen toistakymmentä sekuntia tuloksellaan 4. 6,9, joka sittemmin pyöristettiin sääntöjen mukaisesti 5.7,0. Volmari Iso-Hollo jäi Lehtisestä vähän toista sekuntia. Lauri Lehtinen menestyi jo juniorina voittaen maastojuoksun Suomen mestaruuden, mutta joutui sitten käymään ankaraa kamppailua huipulle pyrkiessään. Asevelvollisuuttaan suorittamassa ollessaan hän sairastui pahasti reumatismiin, mutta jatkoi äärettömän sisukkaasti harjoitteluaan. Los Angelesin olympiavuoden jälkeen näytti jo siltä, että sairaus vie voiton, mutta äärettömällä tarmolla ja tahdonvoimalla hän tuli takaisin vahvistamaan Suomen loistavasti menestynyttä juoksija kaartia Berliinin olympiakisoihin. Lauri Lehtinen oli esiintymisessään vaatimaton ja miellyttävä niin juoksuradalla ennätyksiä tehdessään kuin sen ulkopuolellakin. Paul Sirmeikkö 8 5 :een hätään R-kioskeja on paljon. Ja ovat lähellä. Yli 500 R-kioskin valikoimissa on tuotteita vaikkapa 5000 eri hätään; kaikki jokapäiväisessä elämässä ja -tilanteissa tarpeellisia tavaroita. R-kioskit ovat avoinna myös pyhinä ja iltaisin. 9

12 SVUL:n naisten ja tyttöjen teemavuosi 974 SVUL:n liittohallituksen päätöksellä nimettiin vuosi 974 Suomen Valtakunnan Urheiluliitossa naisten ja tyttöjen liikuntatoiminnan teemavuodeksi. Vuodelle on asetettu seuraavat perustavoitteet: ) SVUL:n tyttöjen ja naisten liikuntatoiminnan laadun, laajuuden ja monipuolisuuden tehostaminen kilpailu-, kunto- ja nuorisotoiminnan alueilla. 2) Järjestötoiminnan tehostaminen toiminnassa jo mukana olevien yksiköiden kohdalta. 3) Uusien toimintayksiköiden perustaminen. 4) Ulkoisen sekä sisäisen tiedotustoiminnan tehostaminen. 5) SVUL:n Ga jäsenliittojen) ohjaaja-, valmentaja- ja hallinnollisen koulutuksen hyväksikäytön lisääminen naisten keskuudessa. 6) Asenteiden muokkaaminen yhä myönteisemmäksi naisten ja tyttöjen liikuntatoimintaa kohtaan sekä järjestössä että sen ulkopuolella. Toiminnan suunnittelu on annettu SVUL:n suunnitteluvaliokunnan alaisen naistoimintaryhmän tehtäväksi. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu lisäksi tarvittavia valiokuntia ja toimikuntia. Piireissä on nimetty Teemavuosi-toimikunnat, jotka ylläpitävät yhteyksiä piirin valiokuntiin, jaostoihin ja seuroihin. Teemavuoden ohjelma perustuu valtakunnallisiin päätapahtumiin - lajikohtaisiin viikonvaihteisiin ja kuntokuukausiin. Valtakunnallisten päätapahtumien sarjan aloittaa tyttöjen suurleiri ja lähes samanaikaisesti käynnistyvä pääjuhla Lahdessa. Tyttöjen suurleiri pidetään Osanottajakiintiöt ovat liitoilla. Leiriohjelma käsittää lajikohtaista koulutusta ja yleiskoulutusta. Pääleirillä Lahdessa on mukana 23 erikoisliittoa. Osanottajia Salpausselän äärille tulee noin 0.000, joille järjestetään kilpailuja, näytöksiä ja yleisötilaisuuksia. Pääjuhlan suojelijana on kaupunginjohtaja ja rouva Teemu Hiltunen. Teemavuoden merkeissä järjestetään syksyllä, lokakuun päivinä kansainvälinen kongressi Espoossa. Kongressi on SVUL-viikolla. Espoossa ovat pääaiheina naisvalmennuksen erityiskysymykset ja naisten sekä tyttöjen liikunta eri ikäkausina. Kongressin suojelijana on ministeri Marjatta Väänänen. Kongressin presidentiksi on kutsuttu professori Liisa Orko. Toimikunnan puheenjohtajuudesta huolehtii puolestaan Pirkko Väänänen. Teemavuoden aikana on 20 erikoisliittoa määrittänyt lajikohtaisen viikonvaihteensa ajankohdan. Tänä aikana pyritään ao. lajia esittelemään erilaisin kilpailu-, näytös-, yleisö- ja koulutustilaisuuksin. Kuntokaudet on teemavuoden aikana ajoitettu kahdeksalle kuukaudelle seuraavasti: tammikuu naisvoimistelu, helmikuu kuntoluistelu, maaliskuu kuntohiihto, toukokuu kuntopyöräily, elokuu kuntosuunnistus, syys-lokakuu kuntolenkkeily ja marraskuu kuntouinti. Kuntokausia varten on ilmaisjakeluna seuroille mennyt kuntokortteja jaettavaksi edelleen seurojen jäsenille. Teemavuoden tunnus - jonka on suunnitellut taiteilija Kalervo Koski - on vuoden aikana ollut näkyvästi esillä erilaisissa julkaisuissa ja myös julisteina. 20 2

13 ~ ~~~=~ ~~ Urheiluseura ja kunta, yhteistyönä liikuntapalveluja ~ SVUL-viikon satoa vuodelta 973 Perinteisesti vuosittain järjestettävän SVUL-viikon teemana oli vuonna 972 "Urheilu ja yhteiskunta, yhteistyöllä tuloksiin". Tämän teeman sisältö katsottiin niin tärkeäksi, että sitä jatkettiin ja samalla syvennettiin vielä seuraavana vuonna. Vuoden 973 SVUL-viikolla päätettiin pyrkiä käsittelemään tätä yhteistyötä ensisijaisesti kuntatasolla. Näin päädyttiin teemaan "urheiluseura ja kunta, yhteistyönä liikuntapalveluja". Teemaviikon suojelijaksi lupautui Tasavallan Presidentti, joka tervehdyksessään maamme liikuntaväelle totesi: "Tämän vuoden SVUL-viikon teema jatkaa johdonmukaisesti edellisen vuoden linjaa lisätä urheilun ja yhteiskunnan yhteistyötä. Jotta urheiluseurat voisivat keskittyä päätehtäväänsä liikuntatoiminnan ohjaamiseen ja virikkeiden antamiseen, olisi liikunnanharjoittamisen edellytykset luotava julkisen vallan toimenpitein. Käytännössä tämä merkitsee mm. urheiluseurojen ja kuntien saumatonta yhteistyötä liikuntapalvelujen tuottamiseksi. Liikuntapalvelujen tasoa ja saavutettavuutta on verrattava muihin julkisiin palveluksiin ja niitä on pyrittävä kehittämään rinnan muiden välttämättömyystarpeiden kanssa. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää julkisten varojen ohjaamista liikuntatoimintaan. Investoinnit urheilu- ja liikuntatoimintaan lisäävät kansalaisten terveyttä ja henkistä vireyttä." Kalajoen neuvottelupäivät SVUL-viikon tapahtumat alkoivat hieman ennakoiden Kalajoella järjestetyllä piirien puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Neuvottelupäivien keskeisimmiksi ja osanottajia eniten puhuttaviksi aiheiksi kohosivat piiritoiminnan kehittämissuunnitelmat ja SVUL:n periaateohjelma. Piiritoiminnan kehittämisen todettiin olevan järjestön kehityksen kannalta yhden keskeisimmän kysymyksen. Yleisesti suhtauduttiin esitettyihin kehittämiskaavailuihin varsin myönteisesti joskin eräiltä osin suunnitelmat saivat osakseen luonnollisesti myös kritiikkiä. Periaateohjelman yhteiskuntapoliittisen osan käsittelyssä kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että sen tulee ensisijaisesti perustua liikuntatoiminnan ja yhteiskunnan välisten suhteiden selvittämiseen ja että SVUL:n tulee entistä enemmän pyrkiä vaikuttamaan julkisen vallan liikuntaa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Samalla korostettiin voimakkaasti sitä, että liikuntakulttuurin kehittäminen on SVUL:n ensisijainen ja ainoa toimintaohje. Piirien puheenjohtajat antoivat neuvottelupäiviltä lisäksi seuraavan SVUL:n aikaisempia kannanottoja tukevan julkilausuman: "SVUL:n piirien puheenjohtajat pitivät välttämättömänä sellaisen liikuntalain aikaansaamista, joka turvaisi urheilujärjestöjen toimintaedellytykset ja joka määrittelisi valtion toimintamäärärahan jakoperusteet todellisen liikuntatoiminnan laadun ja laajuuden perusteella. Liikuntalain tulee sisältää myös ohjeet, joiden mukaan kunnat saavat valtionapua liikuntaedellytysten luomiseen ja seuratoiminnan tukemiseen. Puheenjohtajat tähdentävät sekä urheilujärjestöjä että kuntia koskevan liikuntalain voimaan saattamista jo vuoden 975 alusta lukien." 22 Pääjuhla SVUL-viikon valtakunnallinen pääjuhla pidettiin Kokkolan urheilutalossa. II. Tilaisuus oli samalla SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin 60-vuotisjuhla.." Tilaisuuteen osallistui yli 700 svullilaista urheilun ystävää, jotka taidokkalden. I~ kunta- ja musiikkiesitysten lisäksi saivat tervehdy~sis.sä ja p~heis~a kuulla. luk~lsla merkittäviä liikuntakulttuurimme nykyhetken ongelmia ja suunrutelmia koskevia esityksiä ja kannanottoja..... Tervehdyspuheen valotti Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Risto KaIajo 60- vuotisjuhlaansa viettävän piirin historiaa ja toi.mint~a SVUL:n tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Er~kl KI~.ela.: -r:~r~ehdyk~.es~aan pu: heenjohtaja Kivelä korosti liikuntalain aikaansaamisen v~t.~amattomy.yt~a ja esitti SVUL:n tyytyväisyyden sen johdosta, että Suomen!<unnal~sl~tt~ on t~lmlttanu~ kunnille tarkistetut urheilumäärärahojen jakoperusteet, jotka surtavat kuntien urheiluseuroille jakaman taloudellisen tuen entistä enemmän todellise~. t~.i~.in.nan. pohj~le. Puheenjohtaja Kivelä käsitteli myös viikon teemaa todeten, etta suna Ilmaistu ajatus on niin pitkäjänteinen ja mittava, että sen tote~ttamisessa ~?id~~n.. }hden ~~ode~... k.~i.uessa päästä vasta alkuun, jolloin ponnisteluja teeman paamaaraan on sus maaralietoisesti jatkettava.... Professori Paavo Seppänen käsitteli juhlapuheessaan laajasti l!r~ellun Nc:uvottelukunnan työtä rajoittaneita tekijöitä sekä niitä mahdollisuuksia, JOita nykytilanteessa on nähtävissä maamme urheiluorganisation eheyttämiseksi.... Professori Seppänen näki urheilumme eheyttämisen voivan tot~utu~ enlal~lsta lähtökohta mahdollisuuksista parhaiten erikoisliittojen ja seurojen omien ja y h ~elsten tavoitteiden tarkastelun ja kehittämisen pohjalta. Sensijaan m.m. ~.altio~~llan.. toil~e~t~ suoritettavia lainsäädännöllisiä tai taloudellisia painostuskeinoja han piti eparea!tstlsina ja jopa osaltaan perustuslain vastaisina.... Urheilun ja politiikan suhteita käsitellessään professori Seppän.e~ pamottl volmak: kaasti urheilun ensisijaisuutta urheilujärjestöjen tolmmnassa. Pohtukan asemasta en urheilujärjestöissä hän esitti puheensa lopuksi ~~~raavaa: "Vaikka minua saatetaan jälleen syyttaa - mlelestam taysm alheettomastl - TUL:n vastaisista mielipiteistä, katson TUL:n johdolla olevan näiden tosiasioiden. valossa todella aihetta ajatteluun. Samanaikaisesti kun työväestön osuus teolhstu~tiisen mukana on suurentunut ja esimerkiksi työväen ammatilliset järjestöt ov~t VOImakkaasti kasvaneet, poliittisuuden ensisijaisuutta korostavan TUL:n suhteelhnen osuus urheilujärjestöjen jäsenistä on laskenut..... Vaikka TUL:n panoksen suhteelliseen heikentymiseen on varmasti.. myos. ~on~~ muita syitä on erittäin vaikea hylätä myöskään sitä tulkintaa, etta keskelslmpla TUL:n pan~sta kaventaneita tekijöitä on ollut juuri urheilun valjastaminen puoluepoliittisten vankkureiden vetäjäksi.... Tämän hetkisessä tilanteessa TUL on alittanut jäsenrynnäkön nimenomaan poluttlsin panoksin. Jos TUL tätä tietä pystyy lisää~ään ur~~il~harrastusta.jhteisk~~n~~s~~ asiassa on tuskin valittamista. Tapahtumaa VOI tervehtla Ilolla. ltsestaan selvaa tama ei edellisen esimerkin valossa kuitenkaan ole..... Myös SVUL:n kannalta nämä tosiasiat ov.~t. merkitt~~iä, SVU~:~,. sen enkolsluttojen ja seurojen Iyöttäytyminen johonkin. ~olutlseen lelr~~?, merkitsisi. sen luottamuksen pettämistä, jota urheiluväki yli puoluerajoje.n on S~UL:aa ko~~aan OSOltt~~~.. Vaikka SVUL:n suureen kannatukseen voivat vaikuttaa myos muut tekljat kuin poliittinen sitoutumattomuus ja urheilun ensisijaisuuden korostaminen, nämä joka tapauksessa ovat niin keskeisiä tekijöitä tapahtuneessa, ettei niiden hylkäämistä kannata edes ajatella. 23

14 f... Käsitykseni mukaan enttain olennainen tekijä tässä kehityksessä on ollut ns. erikoisliittolinja, jonka SVUL - paljolti nykyisen tasavallan Presidentin Urho Kekkosen työn tuloksena - vuonna 932 valitsi. Erityisen selvästi tällaista sitoutumattomuutta ja urheilun ensisijaisuuden korostamista tarvitaan nyt vallitsevassa, kariutuneiden eheytymisneuvottelujen jälkitilanteessa. Urheiluväen suuri enemmistö - kaikissa väestöryhmissä - tarvitsee urheilun ensisijaisuutta korostavan vaihtoehdon. TUL on valinnut vaihtoehdokseen politiikan ensisijaisuuden ennen urheilua. SVUL:n vaihtoehto on urheilu ennen politiikkaa." Nuorisoliikuntaparlamentti Päivää ennen Kokkolassa pidetyssä SVUL:n valtakunnallisessa nuorisoliikuntaparlamentissa, johon osallistui runsaasti nuorisotoiminnan ohjaajia ja johtajia eri puolilta maata, käsiteltiin esiteimien ja keskusteluin laajasti suomalaisen nuorisoliikunnan ja liikuntakasvatuksen nykytilaa SVUL:n nuorisopoliittisen ohjelman pohjalta. Parlamentin yhteydessä pidetystä SVUL:n nuorten liittokokouksesta annettiin parlamentin keskusteluihin liittyen seuraava julkilausuma: "SVUL:n liittokokous esittää syvän huolestumisensa koulu liikunnan nykytilasta, erikoisesti sen olosuhteista ja tunti määristä. Liittokokous edellyttää, että yhteiskunta kiinnittää tähän vakavaa huomiota ja ryhtyy toimiin asiantilan korjaamiseksi. Koulujen kuntoliikuntaolosuhteet on saatava sellaisiksi, että koulun kaikille liikuntaryhmille voidaan osoittaa asianmukainen liikuntatila. Liikuntatunteja tulee olla kullakin luokalla vähintään kolme tuntia viikossa. SVUL:n nuorten liittokokous korostaa liikunnan erittäin suurta merkitystä nuorisokasvatuksen välineenä ja toteaa, että koululiikunnan on saatava riittävät edellytykset tärkeän tehtävän hoitamiseen. Tällä tavalla voidaan turvata nuorison tasapainoinen fyysinen ja psyykkinen ja sosiaalinen kehitys. Piirien ja seurojen tapahtumat SVUL:n jäsenpiirit järjestivät SVUL-viikon aikana teeman mukaisia tilaisuuksia toiminta-alueillaan yhteensä 67 kappaletta. Näissä piirijohtoisissa tilaisuuksissa oli yhteensä osanottajaa, jotka edustivat toisaalta piirien ja seurojen johtoa ja toisaalta läänejä ja kuntia. Valtakunnallisten ja piirijohtoisten "tilaisuuksien lisäksi järjestivät svullilaiset seurat viikon aikana yhteensä satoja tilaisuuksia, joista osa oli seurojen toimintaa esitteleviä ns. avointen ovien tilaisuuksia ja osa kunnallisväen ja seurojen edustajien yhteisiä tapaamisia viikon tunnuksen merkeissä. Luonnollisesti SVUL-viikon aikana liitot ja seurat toteuttivat erikseen järjestettyjen teematilaisuuksien lisäksi normaalia kilpailu-, harjoitus-, koulutus- jne. toimintaansa. Viikon tapahtumista suoritetussa jälkianalyysissä todettiin tilaisuuksiin suhtaudutun varsin positiivisesti ja niiden arvioitiin yleensä olennaisesti vaikuttavan kuntien ja urheiluseurojen yhteistyön entistä voimakkaampaa" lujittumiseen. SVUL-viikon päätösjuhla SVUL-viikon valtakunnallinen päätösjuhla pidettiin SNLL:n 5. naisvoimistelupäivän yhteydessä Helsingin Kansallisteatterissa 8.. Juhlatervehdyksen tilaisuudessa esitti SNLL:n varapuheenjohtaja Impi Jokinen. Tällä kertaa oli perinteisen naisvoimistelupäivän ohjelmaan sovitettu myös hiukkanen miesvoimisteluakin. Tästä historiallisesta tapahtumasta vastasivat Alppilan Salaman pojat, jotka reippaalla ohjelmai Iaan saivat osakseen ehkä suurimmat suosionosoitukset täydeltä katsomoita. Päätösjuhlaan toivat kansainvälistä panosta eestiläiset naisvoimistelijat, jotka ihastuttivat akrobatian rajoja hipovilla väline- ja vapaavoimisteluohjelmillaan. 24 Urheiluseura ja kunta Suomen Kunnallisliitto tarttui osaltaan SVUL:n vi ikon teemallaan tarjoamaan kädenojennukseen. Kunnallishallituksille ja urheilulautakunnille 9.. päivätyssä suosituksessaan se nimittäin puuttuu varsin radikaalisti urheilu- ja liikuntamyönteisesti kuntien seuroille myöntämiin urheiluavustusten jakoperusteisiin. Suositus jaoittelee avustukset nyt vuosiavustuksiin ja kohdeavustuksiin. Aikaisemman käytännön mukaan avustukset jaettiin lähes kokonaan kerran vuodessa myönnettävinä vuosiavustuksina, jolloin usein poliittiset tekijät saattoivat olla jaossa toiminnallisia tekijöitä määräävämpiä. Kunnallisliiton suosituksen mukaan vuosiavustusten jaossa tullaan noudattamaan vielä vanhaa käytäntöä, jolloin ne myönnetään edelleen kokonaisina vuoden alussa, mutta niiden osuus kokonaisavustuksista olisi nyt vain 25 %. Puhtaasti toiminnan perusteella kahdesti vuodessa jaettavien kohdeavustusten osuudeksi jäisi näin ollen peräti 75 %. Käytännössä tämä merkinnee sitä, että ns. paperiseurojen nykyisin usein kohtuuttomatkin avustukset siirtyvät pääasiassa todella toimiville seuroille. V u 0 s i a v u s t u s on suosituksessa jaettu kolmeen osaan: perusavustukseen, palkkaavustukseen ja toimitila- ja välineavustukseen. Per usa v u s t u k sen saamiseksi tulee urheilu seuran esittää toiminta- ja tilikertomus edelliseltä vuodelta sekä toirnintasuunnite!ma ja talousarvio tulevaksi vuodeksi. Perusavustuksen jakamisessa kiinnitetään huomiota seuran jäsenmäärään, toimintapisteiden lukumäärään ja alueelliseen jakautumaan sekä toiminnan laatuun ja monipuolisuuteen. P a k k a - a v u s t u s voidaan suosituksen mukaan myöntää urheilu seuran päätoimisten toimihenkilöiden - esim. toiminnanjohtajien, koulutus- ja harjoitusohjaajien - palkkaukseen. Avustusosuus on prosenttia kokonaispalkkakustannuksista. Toi m i t i a - a v u s t u s annetaan tilojen käytöstä urheiluseuralle aiheutuvien vuokrakustannusten peittämiseksi. Kunnan omistamien urheilutilojen osalta voidaan seuroja tyydyttävään lopputulokseen päästä suosituksen mukaan pitämällä vuokrat kyllin alhaisina. Avustuksen päätarkoitus onkin saattaa muilta vuokrattavat tilat tasavertaiseen asemaan kunnan omistamien tilojen kanssa. V ä Iin e a v u s t u s t aannetaan entyisesti sellaisten eri urheilumuotojen kaluste- ja välinehankintoihin, joilla liikunnallisesti on kunnassa yleistä merkitystä. K 0 h d e a v u s t u S t en osalla on suosituksessa jakauduttu kolmeen ryhmään: harjoitustoiminta-avustus, koulutusavustus ja uusimuotoisia toimintoja tukeva avustus. Suosituksen mukaan h a r joi t u s toi m i n t a - av u s t u s voidaan antaa ohjattujen harjoitustilaisuuksien perusteella. Harjoitustilaisuuteen tulee tällöin osallistua vähintäin 0 henkeä. Suositus korvaukseksi harjoitustunnilta on 7-5 markkaa. K 0 u l utu s a v u s t u S t a voidaan antaa urheiluseuran omaa koulutustoimintaa sekä urheilujärjestöjen liitto- ja piiritasoiseen koulutustoimintaan osallistumista varten. Avustuksen oikeutukseen oikeuttaakseen koulutustilaisuuden tulisi olla seuraavan tyyppiset koulutustilaisuudet: urheilujohtaja- ja toimitsijakoulutus, harjoitusohjaaja- ja valmentajakoulutus, nuorisojohtaja- ja vetäjäkoulutus, kuntoliikunnan vetäjäkoulutus, nuorten koulutusleirit. Avustusta annetaan seuran omaan koulutustoimintaan tilaisuuden aiheuttamien kulujen peittämiseksi. Urheilujärjestöjen liitto- ja piiritasoiseen koulutustoimintaan osallistumiseksi avustusta myönnetään kurssimaksujen ja matkakulujen korvaamiseen. Mikäli seura käynnistää kunnan alueella u u s i - m u 0 toi s tai i i kun t a toi m i n t a a, jolla on perustellut edellytykset jatkuvuuteen ja joka tuo uusia vaihtoehtoja kuntalaisille näiden liikuntatarpeiden tyydyttämiseksi, myönnettään avustusta toiminnan käynnistymisen aiheuttamien perustamiskustannusten peittämiseksi. 25

15 Kansainvälinen olympialiike tänään ja huomenna Yhteiskuntapoliittiset valiokunnat Vuoden 972 SVUL-viikon aikana nimettiin keskusjärjestöile yhteiskuntapoliittinen valiokunta, jonka tehtäväksi annettiin konk reettisella tasolla pyrkiä edistämään silloisen viikon teeman tavoitteita. Tämä uusi toimielin onkin toiminut ansiokkaasti liikunnan ja yhteiskunnan suhteen selvittämiseksi ja edistämiseksi. Se on pääasiassa tapahtunut SVUL:n periaateohjelman ja sen yhteiskuntapoliittisen osan laatimisen yhteydessä sekä ohjeiden ja mallien tuottamisessa pii rien yhteiskuntapoliittisille valiokunnille, jotka vuoden 973 SVUL-viikon aikana perustettiin useimpiin SVUL:n jäsen piireihin. Piirien yhteiskuntapoliittisten valiokuntien tehtävänä on edistää SVUL:n piirien liikuntatoimintaa siten, että tälle toiminnalle SVUL:n periaateohjelmassa esitetyt yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Jouko Purontakanen 26 Olympialiikkeen nykytila on ollut julkisen ja usein vilkkaan keskustelun aihe kautta aikojen. Sitä se on ollut nimenomaan viime aikoina. Merkittävän lisävirikkeen mielipiteidenvaihdolle on antanut KOK:n puheenjohtajavaihdos. Rautaisella otteella koko liikettä kahdenkymmenen vuoden ajan johtanut Avery Brundage väistyi Miinchenin jälkeen ja tilalle tuli lordi Killanin. Henkilövaihdos on tärkeällä paikalla aina mielenkiintoinen. Tällä kertaa se on olympialiikkeen kohdalla sitä aivan erityisesti. KOK:lla on ollut viime vuosina selvitettävänään monta kiperää kysymystä. Näitä ovat amatöörisääntöjen modernisoiminen, jossa suhteessa paine on kasvava. Yleismaailmalliset konfliktit ovat antaneet myös paljon tehtäviä. Näistä erikoisen hankalia ovat olleet mm. Etelä-Afrikan ja Rhodesian kysymykset. Myös KCK:n sisäinen yhteistyö on kangerrellut. Sen seurauksena on syntynyt kansallisten komiteoiden toimesta ryhmittymiä, joiden merkitys on nähtävänä tietynlaisena protestina KOK:ta kohtaan. Vajaat kymmenen vuotta sitten KOK:n jäsen ja samalla Italian OK:n puheenjohtaja Onesti perusti PGA:n alikansallisten komiteoiden yleiskokouksen, joka saavutti varsin merkittävän aseman kansallisten komiteoiden yhteistyöelimenä. Syksyllä -7 Miinchenissä järjestettyyn kongressiin osallistui n. 80 maata Suomi mukaanluettuna. Sen jälkeen kuitenkin Brundage nujersi tämän yhteistyömuodon, mutta näyttää siltä, että liike on jälleen elpymässä. Myös maanosittain ovat kansalliset komiteat tiivistäneet yhteistyötään. Euroopan maat ovat lähes vuosittain kokoontuneet ranskalaisen Boumontin koollekutsumana. Näyttää siltä, että tällä yhteenliittymällä on selvästi kiinteämpään organisatioon tähtäävä pyrkimys. Kun myös muiden maanosien kansalliset komiteat ovat siirtymässä vastaavanlaiseen järjestelmään, merkitsee se paineen kasvamista KOK:n suuntaan. Tämän osoite on selvästi se, että kansallisten komiteoiden on saatava paljon nykyistä enemmän vaikutusvaltaa niitä itseään koskevien päätösten teossa. Viime aikojen merkittävimpänä tilaisuutena on pidettävä Varnassa, Bulgariassa viime syksynä pidettyä olympiakongressia. Tämä tilaisuus, jossa olivat mukana KOK, kansainväliset erikoisliitot ja kansalliset komiteat, kokoontui yli 40 vuoden väliajan jälkeen. Em. aikaväli on osoituksena KOK:n hidasliikkeisyydestä, josta on ollut seurauksena kansallisten komiteoiden lisääntyvä tyytymättömyys. Varnan kongressi järjestettiinkin epäilemättä tämän tyytymättömyyden purkamiseksi. Saavuttiko kongressi tässä suhteessa tarkoituksensa, riippuu täysin KOK:n tekemistä johtopäätöksistä. Kansallisen komitean näkövinkkelistä katsottuna arvelisin, että KOK:n on radikaalisti tehostettava yhteistyöhalukkuutta sekä kv-erikoisliittojen että kansallisten komiteoiden suuntaan, mikäli se aikoo lujittaa olympialiikettä. Tähän on olemassa myös riittävästi syitä. Olympialiikkeen tulevaisuus on yleisesti ottaen pienistä ristiriidoista riippumatta luotettavan tuntuinen. Ainakin 0-20 vuoden tähtäyksellä näyttää selvältä, että olympialaiset jatkuvat suurinpiirtein nykyisessä muodossaan vaikka ongelmiakin on. Niitä ovat mm: ) amatöörikysymyksen ratkaisu 2) kisojen ohjelma 3) KOK :n, kv-erikoisliittojen ja kansallisten komiteoiden yhteistyö 4) KOK:n päätöksenteon demokratisoituminen niin, että ne, joita ratkaisut koskevat eli kansalliset komiteat, pääsisivät päätöksentekoon mukaan 5) doping ja vastaavat lääketieteeseen liittyvät kysymykset. Listaa voitaisiin vieläkin jatkaa, mutta luulen, että juuri näiden kysymysten parissa joudutaan tulevaisuudessa vielä monta visaista pulmaa ratkaisemaan. Jukka Uunila 27

16 ~ ~~-. ~ Maailman kuudes - Euroopan viides Suomalaisen yleisurheilun nousu Mexicon Olympiakisojen 23 :Ita tilalta ja Ateenan EMkisojen 3 :lta maailman kuuden ja Euroopan viiden parhaan kansakunnan tasolle viidessä vuodessa on eräs eniten keskustelua herättänyt asia sekä kotimaan että ulkomaiden urheilupiireissä. Urheiluasiantuntijat, julkinen sana ja osin tavalliset kadun miehetkin ovat julkisesti ja vähemmän julkisesti tarjoilleet monia ratkaisumalleja. Kolme olympiavoittoa, kaksi euroopanmestaruutta, kahdeksan maailmanennätystä ja kymmenet kansainväliset voitot ovat kirkkaimmat saavutukset viiden viimeisen vuoden aikana. Kärjen takaa löytyvät luvut, jotka kertovat siitä laajasta koko tulostason noususta, joka ei näy kärkiluvuissa. Vuoden 967 alussa voimassa olevat Suomen ennätykset ovat seuraavi~sa lajeissa ja seuraavin luvuin huonompia kuin kymmenen parhaan keskiarvoennätykset: : 00 m -67 SE 0,5 ja keskiarvoennätys 973 0,37,200 m 2,3/ 2,22, 5000 m 3,5,8/ 3.38,26, m 29.2,0/28.32,36, seiväs 500/ 500,6, kuula 8,60/ 9,25,2, kiekko 59.44/6,33,6, moukari 63,76/ 65,45,2 sekä naiset 00m 2,0/,92, 200 m 24,8/ 24,3, 400 m 56,4/ 55,07. Ylläoleva taulukko selventää parhaiten sen, että nousu ei ole johtunut siitä, että on löytynyt muutama kansainvälinen tähti, jotka ohimenevinä ilmiöinä ovat sen aiheuttaneet. Mistä sitten on kysymys? Yritän tämän lyhyen artikkelin puitteissa tarkastella tätä ratkaisua suunnittelijan ja toteuttajan näkökulmasta katsottuna eli miten yleisurheiluväki itse näkee kaiken tapahtuneen. Lähtökohdaksi on paras ottaa vuodet 966~67, jolloin suomalainen yleisurheilu saavulli aallonpohjansa eli tilanteen, joka on hyvin tuttu tänäkin päivänä joissakin järjestöissä ja liitoissa. Käsittääkseni tässä tilanteessa on vain yksi tie, joka voi johtaa muutokseen ja tämä tie on: - perusteellinen analyysi tilanteesta ja asiallinen, mutta riittävän pureva kritiikki Suomalaisen yleisurheiluväen oli, niin vaikeaa kuin se olikin, myönnettävä että asiat olivat todella huonosti ja tuskin heikommin voisi ollakaan. Tavasta, jolla siihen saakka oli toimittu oli luovuttava ja oli haettava uusi tapa asioiden hoitamiseen vaikka sitä kautta että apua olisi pyydettävä organisation ulkopuolelta. Analyysi oli osoittanut myös sen, että usko suomalaisen yleisurheilun mahdollisuuksiin oli laskenut lähes nollaan ja valmentajien auktoriteetti ja taito valmentaa urheilijoita huipulle oli samassa pisteessä yleisessä arvostuksessa. Tällöin tehtiin ensimmäinen ratkaiseva päätös, joka sillä hetkellä toteutettuna vaati päätöksen tekijöiltä suurta rohkeutta - palkattiin Arthur Lydiard kestävyysjuoksijoiden päävalmentajaksi. Lydiardin kiistämättömiksi ansioiksi on luettava seuraavat tärkeimmät tulokset hänen työstään: - hän sai aikaan voimakkaan asennemuutoksen urheilijoissa ja valmentajissa ja palautti tätä kautta uskon suomalaisen yleisurheilun ja erityisesti kestävyysjuoksun mahdollisuuksiin palata takaisin maailman huippujen joukkoon. - oli edeltäkävijänä ohjelmoidun valmennuksen tiellä, jolla toiminnan tarkalle ennaltasuunnittelulle asetettiin voimakas painopiste. Samanaikaisesti käytiin voimakasta kritiikkiä liiton toiminnan organisointia kohtaan ja analysoitiin siinä esiintyvät puutteet. Todettiin, että kaikki ne organisatiomallit, jotka olivat urheilun järjestötoiminnan käytössä olivat lähes samanlaisia ja vanhanaikaisia. Niiden tärkeimpiä puutteita olivat: 28 ei ihmis toiminta-ajatuksen puuttuminen ja täsmennettyjen tavoitteiden hämäryys. vastuualuejako oli sekava ja puuttui lähes kokonaan. organisatiot olivat itsetarkoituksia, jotka olivat luodut organisation vuoksi - ten vuoksi, jotka työskentelivät niiden parissa. suunnitelmien laadinta liian lyhyellä aikavälillä - vuodeksi kerrallaan. Edellä mainituista syistä johtuen ratkaisua lähdettiin etsimään urheilun ulkopuolella olevista toimintamalleista ja tähän työhön liitettiin asiantuntija avuksi liikkeenjohdollisten ratkaisujen parissa työskennellyt ins. Runar Nyström. Hänen ideoimanaan aloitettiin liiton uuden kehittämisohjelman laadinta, joka työ vaati kaikilta liiton eri toiminta-aloilla toimiviita henkilöiitä kahden vuoden mittaisen raskaan, mutta mielenkiintoisen työpanoksen ja samalla valmensi nämä ihmiset aivan uudentyyppiseen ajattelu- ja työskentelytapaan vuosina Uuden ohjelman tärkeimmiksi kulmakiviksi muotoutuivat seuraavat ydinkohdat: liitto sai toiminta-ajatuksen (menestyminen olympia- ja euroopanmestaruuskilpailuissa) asetettiin selvät tavoitteet (johdolle, urheilijoille, valmentajille) laadittiin suunnitelmat kolmelle jaksoitukselle (LTS -2 vuotta, KTS 2-4 vuotta ja PTS 4-8 vuotta) laadittiin jokaiselle tarkat vastuualueet laadilliin uusi organisatiomalli ohjelman painopiste asetettiin urheilija- ja seurakeskeisyydelle (stipendit, urheilijoiden mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon, kehittämisseminaarit) laadittiin suunnitelmat koko organisation jatkokouluttamiseksi lisättiin voimakkaasti a iantuntijoiden osuutta toimintasuunnittelussa (lääkärit, psykologit, psykiatrit, markkinointihenkilöt jne.) Rinnan tämän yleisen kehittämisen kanssa nousi voimakkaaksi kehittämisen kohteeksi valmentajien perus- ja jatkokoulutusjärjestelmä. Valmentajien tiedon, taidon kehittäminen kansainväliselle tasolle vaati monia uusia ratkaisuja. ulkolaisten valmentajien kutsuminen luennoimaan Suomeen (moukarivalmentaja Pavlov, seiväsvalmentaja Jagodin, aitajuoksuvalmentaja Calvesi, moniotteluvalmentaja Moltke, pikajuoksuvalmentaja Dudzinski, heittovalmentaja Bode, aitajuoksuvalmentaja J onath ja heittovalmentaja Seibold) valmentajien opintomatkat eri maihin tutustumaan paikallisiin ratkaisumalleihin (Länsi Saksa, Englanti, USA, Itä-Saksa, Italia, Puola ja Ranska) valmentajien osallistuminen maailman- ja Euroopan yleisurheilu valmentajien liittojen järjestämiin kansainvälisiin valmentajakongresseihin kotimaisten asiantuntijoiden käyttö valmennuksen erilliskysymysten ratkomisessa (rentoutus, keskittäytyminen, fysiologia, psykologia, ravintofysiologia, tutkimustoiminta, liikemekaniikka) Kokoamalla yllämainitut asiat seuraavaan ketjuun: toiminta-ajatus/ päämäärät/tavoittcet/ suunnitelmat/ toteuttaminen/ tarkkailu/jälkikritiikki, on luotu menetelmä jolla toteutettaessaan on mahdollisuus toiminnan kehittämiseen. Edellämainittu ketju tehokkaasti toimiessaan, jossa jokainen tietää mitä häneltä odotetaan ja mitkä ovat hänen velvollisuutensa sekä oikeutensa ja että hän itse on hyväksynyt itselleen ne tavoitteet joihin hän pyrkii, on mielestäni lähinnä oikeaa oleva vastaus etsittäessä perustekijöitä yleisurheilun vii meaikaiseen voimakkaaseen kehitykseen. On kuitenkin muistettava että parhaimmatkaan suunnitelmat paperilla eivät tuota tulosta ellei niillä ole toteuttamisen mahdollisuutta ja ihmisillä riittävää motivaatiota joskus vaikeidenkin asioiden läpiviemiseen. Pitkäjänteinen ja kova työ sekä selkeä tiedostettu tavoite ovat ne elementit, jotka muuntavat suunnitelmat todeksi ja tämä on myös se peruskivi johon suomalainen yleisurheilu tulevaisuudessa luottaa. Seppo Nuuttila 29

17 Sporttiklubi - kuntoilun pienryhmä Voidaan sanoa, että samalla hetkellä, kun alkoi suomalaisen kestävyysjuoksun nousu syttyi samoissa piireissä ajatus hölkkäävien pienryhmien toiminnasta. Arthur Lydiard ihmetteli aikanaan suomalaisissa urheiluseuroissa vallitsevaa kahtiajakoa: kilpailijat ja istuvat katselijat, penkki-urheilijat. Hänen mielestään noin jyrkkää toiminnallista jakoa ei saisi olla. Hölkkäävät katsojat olivat hänen mielestään parempi vaihtoehto istu ville ja autoileville penkkiurheilijoille. Kesti aikansa ennenkuin järjestelmä oli kypsä toteuttamaan tämän idean. Piti tehdä ensi n huippujuoksijoita. Nyt heitä on. Tuli myös aika ajatella penkkiurheilijoita. Samanaikaisesti edellisten ongelmien kanssa oli paikkakuntien urheiluseuroissa puutetta toimivista vuotiaista henkilöistä. Mihin he olivat hävinneet? Kuka minnekin, mutta pääasiassa kuitenkin istuviin ja neuvotteleviin pienryhmiin - erilaisiin klubeihin. Siellä he i tuvat tyytyväisinä, söivät hyvin lounaan tai päivällisen. Samalla he kuitenkin ovat kiusallisen tietoisia huononevasta kunnostaan. Uudistuvassa yleisurheiluliitossa ja -seurassa mietittiin miksi he olivat menettäneet kannattajiaan pysyvästi näihin istuviin klubeihin. Ilmeistä oli, että seuran ilmapiiri ei tarjonnut riittävästi erilaisia kontakteja ympäristöön, erilaisiin ihmisiin. Omakohtaisia palveluja ei seurasta saanut. Sensijaan he saivat toimia itse pyytettöminä palvelijoina, tuomareina, lanamiehinä, rahastonhoitajina jne. Ratkaisu löytyi, kun Suomen Urheiluliitto siirtyi kehittämisohjelmassa toiseen vaiheeseen vuonna 972. Tämän suunnittelutoiminnan kohteena ovat seurat. Pidetyissä suunnittelupalavereissa vahvistui yhä enemmän käsitys, että kuntoilu tulee liittää kiinteästi esimerkiksi yleisurheilujaoston toimintaan eräänä olennaisena palvelumuotona. Kuntourheilun ja kilpaurheilun teennäisenä taisteluna oli erotettu nämä toiminnat voimakkaasti toisistaan esim. saman seuran sisällä. Lisäksi kuntoilu oli valitettavan useassa tapauksessa muodostunut tempausluontoiseksi. Lopputuloksena oli sporttiklubi-pienryhmä, joka koostuu 0-5 hölkkäävästä ihmisestä. Siitä oli olemassa eräitä byviä esimerkkejä kuten Helsingissä toimiva Marbella Sporting Club ja muutamia muita ympäri maata. Näistä saadut kokemukset puolustivat idean toteuttamista. Vastaanotto alkuvaiheessa oli erinomainen. Valtakunnalliseksi sporttimestariksi nimitetyllä Juha Väätäisellä oli kauden 973 aikana niin paljon kierrettävää, että esimerkiksi kirjallisen materiaalin tuottaminen oli vaikeaa, lähes mahdotonta. Alkuvaiheessa annettiin klubeille tietyt perussäännöt. Niiden periaatteellinen henki lähtee jatkuvuuden, tavoitteellisuuden ja nimenomaan pienryhmätoiminnan pohjalta. Lisäksi ns. järjestöasiat pyritään minimoimaan. Todellinen toiminta-ajatus on säännöllinen kuntoilu välitavoitteineen. Tätä pyritään tukemaan tiedolla, joka on soveliettua tietoa suomalaisten kestävyysjuoksijoitten kokemuksista vuosien kuluessa. Normaalin kotimaisen hölkän välipalaksi on ollut tarjolla lomailuun liitettyä kontrolloitua hölkkää. Los Pacos-sporttilomat ja Ateenan hölkkämaraton ovat olleet suosittuja tavoitteita hölkkääjille. Näin on oivallisesti yhdistettyauringonotto, rentoutuminen ja kuntoilu. Kaiken kaikkiaan toiminnan alkuvaiheessa oli tavoitteena tarjota reipas, tavoitteellinen kuntoiluvaihtoehto. Ensisijaisena kohderyhmänä oli seurojen vanhat ja uudet jäsenet. Sittemmin asia on levinnyt laajemmalta esim. liikelaitoksiin ym. yhteisöihin. Sporttiklubi on muodostunut monille terveemmäksi vaihtoehdoksi ja seurustelumuodoksi lukuisten kokouksien ja istuntojen lomaan. Tapani Dkka 3

18 Hopeasommassa hiihdon tulevaisuus. Hopea~ompa~isa~ ovat jo kolmen vuoden ajan aiheuttaneet vilskettä ja vipinää talvisille k ladullle. h"h Kilpailut " h ovat kolmivaiheiset: paikalliskilpailuilla kera"ta"a" n nuonsomassat. ~~. aan II to.ajlen arrastukseen, aluekilpailuissa valitaan paikalliskilpailujen parhaista plln~n edustusjou~kueet Hopeasomman loppukilpailuihin, missä viimein taistellaan alle 4- J~ all~ ~-vu.otisten Suomen mestaruuksista kaikissa hiihtolajeissa. h. ' PalkalhskllpailuJa k. voidaan järjestää J'okaisessa maamme kolkassa. Jar'" Jes t ajma... ovat ur- ~I use~rat, o~l~~ Ja kun?at:. Valtakunnallisesta kokonaisjärjestelystä vastaavat Suomen HIIhtolIItto, Tyov.~en Urhell~I.~lt.~o, Finlands Svenska SkidfOrbundja Helsingin Sanomat. Hopeasompa~Jlen l~kumaara on vuosi vuodelta kasvamassa. Viime talvena oli mukana polk.aa Ja tyttöä. Tämän vuoden ennakkotiedot osoittavat että tavoite 2~O.OO? o~anottajaa saavutetaan. Voimme täydellä syyllä puhua maailman' suurimmasta hllhtokllprulusta. Hopeasomman merkitys H~peasom~a.ei ole vain pelkkä ki!pailu. Se kuuluu yhtenä erittäin tärkeänä osana SHL.n (TUL.n J.~ F~S:.?) :almennus- Ja koulutussuunnitelmaan, joka tähtää ohjelmoidun v~lmennuksen ~a~.nfllstar:iseen. pitkällä täht~yksellä alle 6- ja alle 4-vuotiaiden ikäluok.~st.? alkaen. T~m.~ ~er~ltsee aikanaan sellaista pohjan laajennusta, mitä hiihtomme juuri talla hetkella klpeast.~ ka~paa. Tulevaisuutta ajatellen Hopeasompakilpailu on hiihtokalentenssamme vuoden tarkem merkkitapaus. Voidaan täydellä syyllä sanoa: Hopeasommassa hiihtomme tulevaisuus. Tavoite Hopeasompakilpailun tavoitteena on hiihdon harrastuksen levittäminen ja tulevien huippuhiihtäjien löytäminen. Ohjaamalla parhaat yksilöt alusta pitäen oikein johdettuun, ohjelmoituun harjoitteluun, vältytään monilta sellaisilta virheiitä, mitkä saattavat jarruttaa yksinään opettelevan kehitystä. Toisten kokemuksia hyväksi käyttäen pyritään löytämään kullekin parhaiten sopiva harjoitusohjelma. Harjoitusmahdollisuudet Luonto tarjoaa meille poikkeuksellisen hyvät harjoitusmahdollisuudet hiihtolajeissa. Useimpiin muihin maihin ja toisiin urheilumuotoihin verrattuna tämä muodostaa sellaisen edun, mitä ei pitäisi jättää käyttämättä. Ilmaiseksi emme kuitenkaan saa mitään. Ohjelmointi Nuorten valmennuksessa tulee huomioida aivan erityisesti elimistön totuttaminen vähitellen kovenevaan harjoitteluun. Kehittävä harjoittelu on säännöllistä, suunnitelmallista ja nousujohteista. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan juuri valmennuksen suunnittelua siten, että nuoria ohjataan eteenpäin maltillisesti ja järkevästi. Tulosten odottaminen liian aikaisessa vaiheessa tuo usein mukanaan luonnollisen kehityksen pysähtymisen ja harjoitteluun kyllästymisen. Alle 6-vuotiaana harjoittelun tulee olla monipuolisesti fyysistä kuntoa, erityisesti kestävyyttä kehittävää. Samalla on kiinnitettävä huomiota oikean lajitekniikan oppimiseen. Vasta 6-8-vuotiailla harjoittelu muuttuu kovemmaksi ja määrätietoisemmaksi. Pohja tulevalle huippukaudelle luodaan tässä vaiheessa. Jatkovalmennus Parhaat alle 6-vuotiaat valitaan SHL:n varhaisnuorten valmennusryhmiin. Valinta suoritetaan pääasiassa Hopeasomman loppukilpailun perusteella. SHL:n aluevalmentajilla on mahdollisuus tuoda esiin siellä jostain syystä epäonnistuneita, lahjakkaita kilpailijoita. Alle 4-vuotiaat kuuluvat aluksi vain piirien valmennusryhmiin. JatkovaJmennuksessa tullaan entistä enemmän painottamaan piiri- ja aluetoiminnan merkitystä. Käyttämällä valmennukseen varatut määrärahat alueittain saadaan enemmän toimintaa ja tuetaan tehokkaammin alueiden, piirien ja seurojen omaa toimintaa. Näin turvataan paremmin valmennuksen jatkuvuus siellä missä nuorten kehitystä kyetään läheisemmin seuraamaan. 32 Tulokset Hiihtoa harrastavien maiden lukumäärä nousee jatkuvasti, mikä tietää samalla kansainvälisen kilpailun kiristymistä. Hopeasomman osanottajamäärät osoittavat, että urheilija-ainesta meillä kyllä riittää. Hopeasompaajista ovat Taina Impiö ja Harri Blumen jo ehtineet nousta olympiavalmennettavien joukkoon. Tämän vuoden perusteella on myös Anne Piispanen kärkkymässä samaan ryhmään. Valmennuksen tiivistymisen myötä tulee edustusjoukkueiden ikärakenne nuorentumaan. Kansainvälinen menestyksemme tulevaisuudessa riippuu ratkaisevasti siitä, osaammeko käyttää hyväksemme luonnon meille tarjoamat mahdollisuudet ja kykenemmekö ohjaamaan tämän lahjakkaiden nuorten joukon huipulle asti. Tulokset nähdään lähivuosien jälkeen kun hopeasompaajat ovat valmiit ottamaan vastuun menestymisestä kansainvälisillä kilpakentiliä. Heikki Kantola 2 33

19 Jerismaja - tunturimaja Jerismaja on nelivuotisen toimintansa aikana osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi kohteeksi ei vain jäsenjärjestöjen omaa kurssi-, koulutus-, loman vietto- ja kuntoilutarpeita ajatellen vaan monet muutkin järjestöt, liikelaitokset sekä yksityiset lapinkävijät ovat löytäneet Jerismajan mainioine palveluineen. Tavanomaisuuksien asemasta tarjotaan luonnollisuutta ja aitoutta - vieras otetaan vastaan ystävänä. Vuodesta 970 lähtien on kävijöiden määrä kolminkertaistunut. Vuonna 973 kirjattiin majoitusvuorokautta. Jerismajalle, kuten muillekin Lapin matkailukeskuksilie, on tyypillistä, että sesonkikausien väliin jää hiljaisen toiminnan kuukausia eli luppoaikoja. Aktiivisella markkinoinnilla ja jäsenjärjestöjen tarpeiden koordinoinnila ollaan kuitenkin pääsemässä tasapainoisempaan ja kannattavampaan käyttöpolitiikkaan. Marras-joulukuusta on muodostunut erityinen jerismajasesonki, koska mainioiden hiihtomahdollisuuksien vuoksi tuo aika, mikä yleensä on vuoden hiljaisinta, vetää joukoittain huippukuntoaan hiovia hiihtäjiä talviolosuhteisiin. Jerismajasäätiön varsinaisina jäseninä ovat Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, SVUL:n Nuoret, Suomen Kuntourheiluliitto, Suomen Hiihtoliitto, Suomen Suunnistusliitto, SVUL:n Lapin piiri, SVUL:n Länsi-Pohjan piiri ja Muonion Tunturi-Veikot. Lisäksi on Suomen Nuorison Liiton edustaja ollut hallituksessa jäsenenä. Säätiön neuvottelukuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana pankinjohtaja Simo Kärävä, varapuheenjohtajana johtaja Jaakko Estola sekä jäseninä vuorineuvos Aarne J. Aarnio, vuorineuvos Petri Bryk, toimitusjohtaja P-G. Francke, toimitusjohtaja Tellervo Hakkarainen, vuorineuvos Pentti Haile, varatuomari Mauri Juote, kauppaneuvos Erkki Kivelä, toimitusjohtaja Mauri Melamies, toimitusjohtaja Heikki Mäki, professori Liisa Orko, ylitarkastaja Jaakko Paavela, toimitusjohtaja Gustav Serlachius ja valtiot. tohtori Yrjö Uitto. Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja Jaakko Holopainen. Säätiön hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana kauppatieteen maist. Pertti Tuomala Suomen Kuntourheiluliitosta (varamies lehtori Martti Leskinen), varapuheenjohtajana tullijohtaja Bore Bergman SVUL:n Länsi-Pohjan piiristä (osastopäällikkö Esko Melamies) ja jäseninä toiminnanjohtaja Allan Kari Suomen Suunnistusliitosta (koulutuspäällikkö Pekka Pirilä), rouva Impi Jokinen Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitosta (rouva Aino Manninen), toimistopäällikkö Pauli Swanljung Suomen Hiihtoliitosta (koulutusp. Heikki Kantola), piirijohtaja Olavi Poikela SVUL:n Lapin piiristä (ylikonstaapeli Hugo Siltala), pankinjohtaja Jorma Raulo SVUL:n Nuorista (isännöitsijä Esko Salasuo) ja tullipäällysmies Pekka Brännare Muonion Tunturi-Veikoista (opettaja Tuomo Reginan). Lisäjäseninä hallitukseen kuuluvat lehtori Helka Ristolainen, pääsihteeri Juhani Yli-Rantala, koulunjohtaja Irja Kleemola ja isännöitsijä Erkki Helenius. Säätiön sihteerinä on toiminut toimistosihteeri Erkki Salminen. Jerismajan isännistön muodostavat isännöitsijä Erkki Helenius, joka toimii isännistön puheenjohtajana sekä tiedotussihteeri Kalevi Vaara, isännöitsijä Vilho Nurmi, toimitusjohtaja Jaakko Holopainen, isännöitsijä Esko Salasuo ja sihteerinä toimistosihteeri Erkki Salminen. Jerismajan isäntänä on toiminut Veikko Liikavainio ja emäntänä rouva Martta Liikavainio. Heidän lisäkseen henkilökuntaan kuuluvat kaksi vakinaista apulaista, 2-4 tilapäistä työntekijää sekä kirjanpitäjä. Tiedustelut ja varaukset voi hoitaa suoraan joko osoitteella Jerismaja, JERIS JÄRVI tai puhelimitse Muonio 8505 taikka matkatoimistojen välityksellä. 35

20 Urheilu- ja liikuntamäärärahat v Valtion tulo- ja menoarvion mukaan Keskusjärjestöt.... K l~ntoljlkuntajärjestöt '"...,.. Laitosten rakentaminen Opistojen rakentaminen :::::::.... g2~~{:~~ ~~~i;:s ::::::::::::::: : :: : : : ::: :: : :::.::.:::.:.::.:.:.:.::.:.::.. Opintomatkat Suun~ittelu - Ja tu';ki~~ '~i~ö'~::~~~~:~:~"""""""""""'" Urheiluvälineet... '" Nuorisourheilun k~ ~~"~ä I.~~i~ Urheiluneuvosto.liikuntatiet tilinpäätös arvio toimik. ja opetusministeriö Ammattienedistämissäätiö , Urheilujärjestöjen toiminta-avustukset v esitys AVUSTUKSET -72 Matem. avustussumma Myönnetty avustus - % kokon. summasta Erotus ( +. - ) Saanut % matem. summasta AVUSTUKSET -73 Matem. avustussumma Myönnetty avustus - % kokon. summasta Erotus ( +. - ) Saanut % matem.summasta SVUL (50,6 %) ,7 % (50,6 %) % TUL (26,9 %) ,7 % (26,9 %) % TUK (8,5 %) % (8.5 %) % CIF (6,2 %) % (6.2 %) ,9 % SPL (7,8 %) % (7,8 %) ,2 % SVUL TUL TUK CIF SPL Tilisel- Talousvitys -72 arvio Anotaan Matem. Saanut -72 Saanut -73 % arvio ' ' ' : 950 7: Valtioneuvosto on antanut Opetusministeriölle m r '. tojen valtjona~ustusten määräytymisestä. Sen muk aa Iskuussa 966. ~h~eet.. urhe.i.l~j~rjesla ketaan edellisen vuoden tilinpääto"k k aan avustettavan jarjeston maaniraha. sen mu aan siten että sen 0 'tt '. t aa n h uomloon joko 80 % tai 50 0.< t'. ' SOI amlsta menoista otek aan maaraytyy järjestön nk mate' a. aman as uperusteen olmmnan laadun perusteeli T".. I k mu Oh'. rmaattmen avustussumma.... J.eessa sanotaan edelleen. että mikäli h k" II.... maararahaa kuin edellä mainitulla tavalla \ Ijt e esttetaan suurempaa tai pienempää enkseen perustella. as e tu perusavustus edellyttäisi, tulee esitys Seura.avissa taulukoissa esitetään vuosien 972 j'a.... kuslllttojen kohdalta: 973 suontetut maararahajaot kes- Taulukot osoittavat SVUL:n jääneen ainoana alle matemaattisen arviolukunsa, muut ovat sen kirkkaasti ylittäneet. Perusteluja ei ylityksiin tai alituksiin ole esitetty. SVUL:n saama toiminta-avustus 973 oli yli mk pienempi kuin sen valtioneuvoston ohjeiden mukaan laskettuna tulisi olla. Esim. TUL saa n.,2 milj. mk enemmän kuin ohjeet ja TUK samoin n mk enemmän. Kun TUL:n saama avustus on n. 56 % matemaattisesta avustusmäärästä, tulisi SVUL:n saman periaatteen mukaan tänä vuonna saada mk. Seuraavalla sivulla on yhteenveto SVUL:n rahoituksen kehityksestä. SVUL ei ole tyytyväinen nykyiseen varainhoitojärjestelmään, joka ei ota huomioon järjestöjen todellista urheilutoiminnan määrää, laajuutta ja laatua. SVUL ei hyväksy sitä, että urheilumäärärahoja ohjataan myös poliittiseen toimintaan vaikka se tapahtuisikin urheilujärjestöjen kautta. Yhteiskunnan tuen määrästä riippumatta päävastuu urheilutoiminnan totutuksesta tulee aina olemaan vapaaehtoisen työn varassa. Ne sadattuhannet urheilu aatteen läpitunkemat naiset ja miehet, jotka käyttävät huomattavan osan vapaa-ajastaan urheilun hyväksi, ovat todellisia urheilun vaikuttajia. Heidän työnsä jälki näkyy urheilullisina saavutuksina, kannustavana esimerkkinä nuorisollemme sekä yleisenä kansalaiskuntona. Pentti Kurunmäki

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET Kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunta AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN ESITYS 8.9.2011 A. HELSINKI-PÄIVÄN PALKITSEMISET VUODEN HELSINKILÄISURHEILIJA - palkitaan aina paras

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Liikunta

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Sivistyslautakunta/liikuntatoimi 1/1 LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Avustusten jako tapahtuu kunnanvaltuuston vuosittain myöntämien määrärahojen puitteissa. Avustukset

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN Laatujärjestelmällä apua seuran johtamisen, urheilutoiminnan ja viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen. 2 SUOMEN PALLOLIITTO JALKAPALLOSEUROJEN

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n TUL:n Kymenlaakson piiri ry TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Piirikokous 13.04.2016 TOIMINTASUUNNITELMA V. 2016 Yleistä TUL:n liittokokous keväällä 2013 hyväksyi liiton

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu Porvoon Akilles Akilles yleisurheilu Vihreä kirja Toimintamme, tavoitteemme, arvomme Yleisurheilu Vihreä kirja Kädessäsi on Vihreä kirja, Akilleen yleisurheilun Vihreä kirja. Tai kenties luet kirjaa näytöltä.

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY

KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2013 Mannerheiminaukio 7 p. (06) 832 1300 www.kephi.com 67100 Kokkola f. (06) 830 2374 e-mail: toimisto@kepli.fi KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY:N

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Hyväksytty Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014 Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kuvaa Helsingin Jyryn

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Valo, Finlands

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot