Asemakaavan seurantalomake

Transkriptio

1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 734 Salo Täyttämispvm Kaavan nimi Finnholmenin ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 13,1562 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 13,1562 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,04 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,01 13, A yhteensä 2, , ,04 2, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,2465 9, ,05 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 9, , ,00 9, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,01 13, A yhteensä 2, , ,04 2, AO 2, , ,04 2, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,2465 9, ,05 1, RA 1, , ,05 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 9, , ,00 9, M 8, , ,00 8, MY 1, ,3 30 0,00 1, W yhteensä

3 181-RAK1512 SALON KAUPUNKI FINNHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / / Nosto Consulting Oy

4 Nosto Consulting Oy 2 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös perustiedot kaava-alueesta. 1. Suunnittelualue Tunnistetiedot Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat Salossa, Särkisalon Ulkoluodolla sijaitsevat kiinteistöt: A-alue: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 1:88 Kalvhagen 3, :84 Skogshagen 3, B-alue: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 1:48 Finnäs 6, :56 Sundåkern 0, Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Ulkoluodolla noin 16 km päässä entisestä Särkisalon kuntakeskuksesta. Salon keskustaan on matkaa noin 53 km. Alueen pintaala on noin 13,5 hehtaaria ja todellista rantaviivaa on noin 1,0 km. Kaava-alueen sijainti kartalla: Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja

5 Nosto Consulting Oy 3 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueen tarkempi rajaus ilmakuvassa (kiinteistöraja): Lähde: Kiinteistöpalvelu, karttaote. Maanmittauslaitos Kaava-alueen tarkempi rajaus maastokartassa (kiinteistöraja): Lähde: Kiinteistöpalvelu, karttaote. MML, kunnat.

6 Nosto Consulting Oy 4 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 2.1 Lähtökohdat Luonnonympäristö Finnholmenin kaava-alue on maastoltaan pääasiassa matalahkoa, rannasta loivasti mantereeseen kohti kohoavaa metsämaata. Kaava-alueeseen kuuluu myös Finnholmenin saari kaava-alueen länsipuolella. Kaava-alueen koillisosassa on hakkuuaukea-alue. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on rakennettuna ympärivuotinen asunto, vapaa-ajanasunto, kaksi saunarakennusta, tenniskenttä, talousrakennuksia sekä laitureita. Vapaa-ajanasunto ja toinen saunarakennuksista sijaitsevat Finnholmenin saaressa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämistä ja vuonna 2008 tarkastamista valtakunnallisista maankäyttötavoitteista kaava-aluetta voi sanoa koskevan kohdan 4.4 erityistavoite loma-asutuksen suunnittelusta, jonka mukaan alueidenkäytön suunnittelussa rantaa tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Salon Seudun maakuntakaavan Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2, eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Suunnittelualueella ei ole muita aluevarauksia maakuntakaavassa.

7 Nosto Consulting Oy 5 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueen sijainti maakuntakaavassa: Lähde: Maakuntakaavakartta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Särkisalon osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Kaava-alueen sijainti osayleiskaavassa: Lähde: Särkisalon osayleiskaava Kiinteistö on osayleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA) samoin kuin Finnholmenin saaren alue. Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kiinteistöllä yksi ja Finnholmenin saarella kaksi.

8 Nosto Consulting Oy 6 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueen lounaisosa on erillispientalojen aluetta (A), jossa rakennuspaikkojen enimmäismäärä on yksi. Kullekin erillispientalojen rakennuspaikalle saa sijoittaa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Kaava-alueen keskiosassa on vaihtuvan maankäytön merkintä. Alueelle saa sijoittaa joko erillispientalon (A) tai kolme loma-asuntoa (RA-2) samalle rakennuspaikalle. Muu osa kaava-alueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Osayleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:

9 Nosto Consulting Oy 7 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lisäksi suunnittelualuetta koskee seuraava yleinen kaavamääräys: Rakennusjärjestys Salon kaupungissa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alin rakentamiskorkeus merialueilla vähintään 2,3 metriä ja järvialueilla 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella.

10 Nosto Consulting Oy 8 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Lain (MRL 14 4 mom.) mukaan rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kaavan pohjakartta Suunnittelualueelle laaditaan kaavatyön aikana, ennen kaavaehdotuksen asettamista yleisesti nähtäville, virallinen kaavan pohjakartta, mikä täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. 2.2 Tavoite Suunnittelutyön tavoitteina on: 1) Osoittaa A-alueen kiinteistöille (Kalvhagen) ja (Skogshagen) olemassa olevan asuinrakennuksen rakennuspaikalle ranta-alueen läheisyyteen rakennusoikeus toiselle yksiasuntoiselle erillispientalolle (AO) sekä kaksi loma-/asuinrakennuksen rakennusoikeutta taustamaastoon. Kokonaisrakennusoikeudessa huomioidaan osayleiskaavan mahdollistava rakennusoikeus. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa maa- ja metsätalousalueelle erillisen varastorakennuksen rakennusoikeus. 2) Järjestellä B-alueen kiinteistöille (Finnäs) ja (Sundåkern) yleiskaavassa osoitetut RA-rakennuspaikat uudelleen siten, että Finnholmen-nimisessä saaressa olevista rakennuspaikoista toinen siirretään mantereen puolelle. Rakennusoikeus on vähintäänkin yleiskaavassa osoitettu kokonaisrakennusoikeus. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa maa- ja metsätalousalueelle erillisen varastorakennuksen rakennusoikeus. 2.3 Laadittavat selvitykset Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset: Nykytilanne Luontoselvitys 2.4 Arvioitavat vaikutukset Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: Ympäristölliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset

11 Nosto Consulting Oy 9 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mahdolliset muut vaikutukset 3. Osalliset Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. Osallisia kaava-hankkeessa ovat ainakin: Suunnittelualueen maanomistajat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat Salon kaupungin hallintokunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto 4. Kaavatyön vaiheet ja vuorovaikutuksen järjestäminen Valmistelu- eli luonnosvaihe Lokakuu 2015: Marraskuu 2015: Helmikuu 2016: Viranomaisneuvottelu, johon kaavan laatija kutsuu ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen liiton edustajan ja kaupungin hallintokuntien edustajat sekä kaavaalueen maanomistajat. Ranta-asemakaavan laadinnan vireille tulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja nähtäville kaupunginvirastossa sekä internet-sivuilla, ilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä, tiedoksi kaavatyön osallisille. Kaavan valmisteluaineisto nähtäville. Aineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää, jonka aikana osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaupunki ilmoittaa kaava-aineiston nähtävillä olosta kirjeitse kaikille osallisille ja kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Kaavaluonnoksesta kaupunki pyytää lausunnot viranomaisilta. Ehdotusvaihe Huhtikuu 2016: Kaavaehdotus nähtäville. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavaehdotuksesta.

12 Nosto Consulting Oy 10 / 10 Salon kaupunki: Finnholmenin ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hyväksymisvaihe Kesäkuu 2016: Elokuu 2016: Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 5. Yhteystiedot Kaavan laatimisesta hyväksymiskäsittelyvaiheeseen asti vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus ). Kaavan laatija: dipl.ins. Pasi Lappalainen puh , pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi suunnittelija, FM Tanja Konstari puh , tanja.konstari@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy Purokatu 2 / 12, RAISIO Salon kaupunki: Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke puh. (02) , timo.alhoke@salo.fi Maankäyttöinsinööri Lotta Pelto-Timperi puh. (02) , lotta.pelto-timperi@salo.fi Kaupunkisuunnitteluosasto, PL 77, SALO 6. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy

13

14

15

16

17 1 / 2 MUISTIO 181-RAK1512 SALON KAUPUNKI Finnholmenin ranta-asemakaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika , klo Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Pirjo Uusi-Uola Varsinais-Suomen ELY-keskus Timo Alhoke Salon kaupunki Kaj Westberg maanomistaja Max Söderberg maanomistaja Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy, kaavan laatija Tanja Konstari Nosto Consulting Oy (siht.) 1. Neuvottelun avaus Todettiin läsnäolijat. Päätettiin, että konsultti laatii muistion. 2. Ranta-asemakaava, keskustelu Osallistujille on toimitettu ennen kokousta osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaksi alustavaa kaavaluonnosta sekä luontoselvitys. Käytiin keskustelu aineistojen pohjalta. Käydyn keskustelun perusteella kirjattiin seuraavia huomioitavia asioita: Pasi Lappalainen esitteli kaavahankkeen yleispiirteisesti. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungissa Kaavasta on tehty kaksi alustavaa luonnosta, joista toisessa tilan 1:84 taustamaaston rakennuspaikka on AO-1- rakennuspaikka, johon saa rakentaa kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta ja toisessa sama rakennuspaikka on merkitty RA- 2-rakennuspaikaksi, jonne saa rakentaa kaksi yksiasuntoista lomarakennusta. Päätettiin lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tiedot kaava-alueen maanomistusyksiköistä sekä tarkentaa yleiskaavan M-aluetta koskevaa kaavamääräystä (rakennusoikeuden siirto A ja RA -alueille). NOSTO CONSULTING OY GSM Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

18 Nosto Consulting Oy 2 / 2 Keskusteltiin ranta-asemakaavan alustavan luonnoksen AOmerkinnöistä. Todettiin, että Särkisalossa on suhtauduttu aiemmin myötämielisesti AO-rakentamiseen ranta-alueille. AO-alueiden määrä, koko ja rakennuspaikkojen sijainnit on kuitenkin mietittävä huolella ranta-asemakaavaa laadittaessa. Keskusteltiin luontoselvityksestä. ELY-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikosen mukaan pohjanlepakoita ei ole tarvetta huomioida kaavahankkeessa. Uhanalaisten luontotyyppien selvityksessä on erheellisesti puhuttu lehdosta kuvion 9 yhteydessä, vaikka luontoselvityksen kuvio 9 viittaa sivun 10 kartan kohteeseen 10. Tämä alue tulisi Ikosen mukaan merkitä kaavaan luo-alueeksi eli mahdolliseksi metsälain tärkeäksi elinympäristöksi, lehdoksi. Lisäksi Ikosen mukaan kuvion 7 tuoreen heinäniityn maankäytön historia tulisi selvittää. Maanomistajan mukaan aluetta on raivattu. Keskusteltiin rakennuspaikan siirtämisestä Finnholmenin saarelta mantereen puolelle. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suunniteltu rakennuspaikka mantereella ei sovellu rakentamiselle yhtä hyvin kuin saareen. Toisaalta todettiin, että mantereelle rakentaminen muuttaisi maisemaa vähemmän kuin saareen rakentaminen eikä heikentäisi saaren luontoarvoja. ELYkeskuksen mukaan saarella oleva sauna tulisi purkaa, mikäli rakennuspaikka siirretään mantereelle. Seuraavaksi laaditaan kaavaluonnos käydyn neuvottelun pohjalta. Viranomaisneuvottelu käydään tarvittaessa. Lausunnot luonnosvaiheessa ja tarvittaessa ehdotusvaiheessa. 3. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo Tanja Konstari JAKELU Läsnäolijat Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto NOSTO CONSULTING OY GSM Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus

19 Finnholmenin luontoselvitys Särkisalo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

20 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien uhanalaisuus Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen menetelmät Liito-oravaselvityksen tulokset Lepakkoselvitys Yleistä lepakoista Selvitysalueen lepakot Päätelmät 14 Lähteet.. 15

21 3 1 Johdanto Selvitysalue sijaitsee Salon kaupungissa noin 11 kilometriä Särkisalon keskustasta lounaaseen. Alue on noin 14,7 hehtaarin suuruinen ja se rajautuu mereen, metsäalueeseen, peltoon ja naapurikiinteistön piha-alueeseen. Luontoselvitys on tehty ranta-asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kesän 2015 aikana liito-orava-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset sekä yhden kartoituskerran lepakkokartoitus. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti jalkaisin läpi. Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuvio 1 sijaitsee saaressa. Kuviolla kasvaa vuotiasta hoidettua talousmetsäkuusikkoa. Kuusten seassa kasvaa rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajantaimia, vadelmaa ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, ahomansikkaa, metsälauhaa, oravanmarjaa, metsäalvejuurta, kieloa ja sananjalkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, kangaskynsisammalta, sulkasammalta ja kerrossammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuvion keskellä on kallioalue. Avokalliota ei juurikaan ole näkyvissä. Kallion päällä kasvaa järeää männikköä. Kenttäkerroksessa kasvaa metsätähteä, metsälauhaa, oravanmarjaa, kevätpiippoa ja kivikkoalvejuurta. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, kangaskynsisammalta, korpikarhunsammalta ja poronjäkäliä.

22 4 2.3 Kuvio 2 Kuva 1: Mustikkatyypin tuore kangas Kuvio 2 on saaren kivikkoista rantaa. Rannassa mustikkatyypin tuoreen kankaan ja kivikkoisen rannan välissä kasvaa kapealla kaistaleella tervaleppää. Rannassa kasvaa rantakukkaa, ranta-alpia, hiirenvirnaa, keltamaksaruohoa, karhunputkea, suolavihvilää, siniheinää, isosappea, merirannikkia, punanataa, luhtakastikkaa ja rantavehnää. Tervaleppäkaistaleella kasvaa vähän myös suomyrttiä. Kuvio on kasvipeitteistä kivikkorantaa. Kuva 2: Kasvipeitteinen kivikkoranta

23 5 2.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on sijaitsee saaren eteläkärjessä. Kuviolla kasvaa tervaleppiä ja järeitä mäntyjä. Pensaskerroksessa kasvaa taikinamarjaa ja vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mesiangervoa, rantakukkaa, ojakärsämöä, luhtakastikkaa, karhunputkea, sarjakeltanoa, lillukkaa, nuokkuhelmikkää, hiirenvirnaa, rohtovirmajuurta, siniheinää, ketohanhikkia, kevätpiippoa, meriratamoa, kangasmaitikkaa, sormisaraa, pujoa, ahomansikkaa, koiranputkea, koiranvehniötä, meripeltovalvattia, voikukkaa, metsälauhaa, pelto-ohdaketta, ranta-alpia ja järviruokoa. Kuvio on merenrannan leppävyötä ja -pensaikkoa, jonka aluskasvillisuus on rehevää, mutta ei vielä mesiangervovaltaisen merenrantalehdon kaltaista. 2.5 Kuvio 4 Kuva 3: Merenrannan leppävyöhykettä ja pensaikkoa Kuvio 4 on mustikkatyypin tuoreella kankaalla olevaa nuorta kuusi- ja mäntytaimikkoa. Seassa kasvaa myös rauduskoivun ja pihlajan taimia.

24 6 Kuva 4: Nuorta kuusi- ja mäntytaimikkoa 2.6 Kuvio 5 Kuvio 5 rajautuu kuvion 4 taimikkoon, peltoon sekä Finnholmenintiehen. Kuvion lounaisosassa kasvaa vuotiaita rauduskoivuja. Muutoin alueella kasvaa vuotiasta kuusikkoa, jonka seassa kasvaa myös mäntyjä ja rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa rauduskoivun ja pihlajan taimia sekä taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, kevätpiippoa, metsäalvejuurta, oravanmarjaa, tesmaa, lillukkaa, nuokkutalvikkia, käenkaalia, kultapiiskua, vanamoa, jänönsalaattia, tuoksusimaketta, metsämaitikkaa ja nurmitädykettä. Kosteassa painanteessa kasvaa maariankämmekkää ja hiirenporrasta. Kuvio on pääosin mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT), mutta sillä on pieniä käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisen kankaan (OMT) alueita. Kuvio on talousmetsää. Kuva 5: Tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan mosaiikkia

25 7 2.7 Kuvio 6 Kuvio 6 on talousmetsää, jossa kasvaa vuotiaita kuusia ja mäntyjä. Seassa kasvaa myös rauduskoivuja. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT), jonka kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, käenkaalia, oravanmarjaa, kevätpiippoa, pallosaraa, metsätähteä ja metsäimarretta. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, kerrossammalta, isokynsisammalta, metsäliekosammalta, korpirahkasammalta ja korpikarhunsammalta. 2.8 Kuvio 7 Kuva 6: Mustikkatyypin tuoretta kangasta Kuviolla 7 kasvaa muutamia rauduskoivuja ja mäntyjä. Kenttäkerroksessa kasvaa sananjalkaa, nurmilauhaa, niittysuolaheinää, särmäkuismaa, valkovuokkoa, metsälauhaa, tuoksusimaketta, harakankelloa, nurmirölliä, nurmitädykettä, peltokortetta, ojakärsämöä, nurminataa, siankärsämöä, paimenmataraa, valkoapilaa, niittyleinikkiä, niittynätkelmää, metsäapilaa, päivänkakkaraa, piikkiohdaketta, pelto-ohdaketta, ketohanhikkia, hevonhierakkaa, nurmipiippoa, hernesaraa, rönsyleinikkiä, ahomansikkaa, vaaleaa amerikanhorsmaa, kangasmaitikka, karhunputkea, keräpäävihvilää, meriratamoa, rantapiharatamoa ja rentohaarikko. Kuvio on tuoretta niittyä.

26 8 Kuva 7: Tuore niitty 2.9 Kuvio 8 Kuviolle 8 on siirretty ja tasattu maata. Tällä kuviolla kasvaa hevonhierakkaa, metsälauhaa, kyläkellukkaa, ukontatarta, ranta-alpia, suo-ohdaketta, leskenlehteä, mesiangervoa, karhunputkea, syyläjuurta, luhtavuohennokkaa, maitohorsmaa, pelto-ohdaketta, koiranputkea, valkokarhunköynnöstä, röyhyvihvilää, vadelmaa ja tervalepäntaimia. Kuva 8: Rannassa oleva joutomaa-alue

27 Kuvio 9 Selvitysalueen pohjoisosan rannassa kasvaa isoja tervaleppiä, joiden seassa kasvaa kuusia, koivuja ja pihlajia sekä tuomea, vadelmaa ja virpapajua. Kenttä kerroksessa kasvaa mesiangervoa, käenkaalia, rönsyleinikkiä, lillukkaa, rantakukkaa, ranta-alpia, koiranputkea, karhunputkea, oravanmarjaa, koiranvehniötä ja juolavehnää. Kuvio on kosteaa runsasravinteista käenkaalimesiangervotyypin lehtoa (OFiT). Kuva 9: Kostea runsasravinteinen lehto

28 10 Kartta 1: Selvitysalueen luontotyypit Numero 1 on mustikkatyypin tuoretta kangasta, numero 2 on kasvipeitteistä kivikkorantaa, numero 3 on merenrannan leppävyöhykettä, numero 4 on mustikkatyypin tuoreen kankaan nuorta kuusi- ja mäntytaimikkoa, numero 5on mustikkatyypin tuoreen kankaan ja käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisen kankaan mosaiikkia, numero 6 on mustikkatyypin tuoretta kangasta, numero 7 on tuoretta niittyä, numero 8 on joutomaa-aluetta, numero 9 on hoidettua piha-aluetta ja numero 10 on käenkaali-mesiangervotyypin kosteaa runsasravinteista lehtoa. 3 Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Itämeren kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat ovat silmälläpidettäviä (NT) sekä Etelä-Suomessa että koko maassa. Merenrannan leppävyöt ja -pensaikot ovat säilyviä (LC) sekä Etelä-Suomessa että koko maassa. Tuoreet heinäniityt on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi (EN) koko

29 11 maassa ja Etelä-Suomessa. Kosteat runsasravinteiset lehdot ovat Etelä-Suomessa ja koko maassa vaarantuneita (VU). 3.2 Arvokkaan luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Alueella oleva kostea runsasravinteinen käenkaali-mesiangervotyypin lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Alueella ei ole luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja tai Suomen vastuulajeja eikä luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvilajeja. 4 Liito-oravaselvitys 4.1Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen, leppien ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Finnholmenin alueen liito-oravaselvitys tehtiin Alueen metsäkuviot ovat pääasiassa mustikkatyypin tuoreen kankaan ja käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisen kankaan mosaiikkia, jolloin kuusien ja isojen lehtipuiden tyvillä ei ole kovin korkeaa kasvustoa ja liito-oravan papanoita pystyttäisiin löytämään myös heinäkuussa. 4.3 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Alueelta ei löydetty kolopuita, joissa liito-orava voisi pesiä.

30 12 5 Lepakot 5.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä.

31 Selvitysalueen lepakot Selvitysalueella tehtiin lepakkokartoitukset Kartoitukset aloitettiin tunti auringon laskun jälkeen. Sää kartoituskerralla oli pilvipoutainen ja tuuli heikkoa. Koko alue kuljettiin läpi rauhallisesti kävellen. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa on vaikea erottaa toisistaan detektorin avulla, joten tässä selvityksessä niitä nimitetään yhdessä viiksisiipoiksi. Selvitysalueella havaittiin1-2 pohjanlepakkoa saalistamassa saaren kallioalueella ja mökkipolun yläpuolella. Selvitysalueella ei havaittu kallionhalkeamia tai kolopuita, joissa lepakot voisivat olla päivisin, mutta alueella on useita rakennuksia, joiden kattorakenteissa ne voivat oleilla. Tämä ruokailualue luokitellaan luokkaan II, joka tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Kartta 2: Selvitysalueella havaitut pohjanlepakot Pohjanlepakoiden saalistusalue on väritetty karttaan violetilla värillä

32 14 6 Päätelmät Selvitysalueella oleva kostea runsasravinteinen käenkaali-mesiangervotyypin lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Alueella ei ole luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Alueelta ei myöskään löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvilajeja eikä Suomen vastuulajeja. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan kuvion 7 tuore heinäniitty on erittäin uhanalainen luontotyyppi sekä Etelä-Suomessa että koko maassa. Käenkaali-mesiangervotyypin lehto on Etelä-Suomessa ja koko maassa luokiteltu vaarantuneeksi. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Alueen saaren kalliokuviolla ja mökkipolun yläpuolella saalisti 1-2 pohjanlepakkoa. Tämä saalistusalue tulee huomioida alueen kaavoituksessa, niin että se säilyy suojaisana saalistusalueena.

33 15 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M. 2002: Lepakot, salaperäiset nahkasiivet. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V- liitteen lajit. Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. analaisista_lajeista Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Suomessa tavatut lepakkolajit. Tulostettu Suomen ympäristökeskus: Viitasammakko. [www-sivut]. Saatavissa:

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47 Sivu 1 / 3 VASTINE SALON KAUPUNKI FINNHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA Finnholmenin ranta-asemakaava on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä Salon kaupungissa (kaavaluonnos on päivätty ). Luonnoksesta on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Salon kaupunkisuunnittelulautakunnan sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun lausunnot. Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa, koska ranta-asemakaavaluonnos ei ole ristiriidassa maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. Lisäksi kaavaluonnoksesta on tullut yksi mielipide. Kaavan laatijana olen tehnyt saatuihin lausuntoihin ja mielipiteeseen vastineet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ( ) Vastine Ranta-asemakaavan laadinnan tarkoituksena on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella mahdollistaa suunnittelualueen yksityiskohtainen suunnittelu. Yksityiskohtaista suunnittelua voivat vaatia esimerkiksi rakentamisen määrä, rakennusten sijoittelu sekä rakentamisen ja teiden sovittaminen maastoon. Ranta-asemakaavaa voidaan käyttää rantayleiskaavaratkaisun tarkistamiseen esimerkiksi rakennuspaikkojen sijoituksen osalta ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen sallimissa rajoissa myös mitoituksen vähäiseen tarkistamiseen. Ranta-asemakaava-alueen maanomistajia tulee kohdella kaavaa laadittaessa yhdenvertaisesti. Särkisalon osayleiskaavassa erillispientalojen alueella (A) yli m 2 rakennuspaikoilla rakennusoikeus on 3 % rakennuspaikan pinta-alasta. Suunnittelualueella on kaksi A-aluetta, joiden pinta-alat ovat, yleiskaavan tarkkuustaso huomioiden, noin 1,2 ha ja 1,4 ha. Yleiskaavaan perustuen rakennusoikeutta on näin ollen näillä alueilla noin 800 kerrosneliömetriä. Lisäksi osayleiskaavassa on annettu tarkempia määräyksiä rakennusten enimmäiskoista. NOSTO CONSULTING OY puh Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku

48 Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 3 Kaavaehdotusvaiheessa rannalla sijaitsevan AO-rakennuspaikan (kortteli 2) rakennusoikeutta vähennetään 650 kerrosneliömetristä 500 kerrosneliömetriin. Lisäksi saa rakentaa 30 kerrosneliömetrin suuruisen rantasaunan erilliselle rakennusalalle. Rakennuspaikan toteutunut rakentamisen määrä on tällä hetkellä 320 kerrosneliömetriä (asuinrakennus 206 k-m 2, talousrakennus 84 k-m 2 ja sauna 30 k-m 2 ). Rakentaminen ohjataan kaavassa yhteen pihapiiriin. Taustamaastoon sijoittuva AO-rakennuspaikka (kortteli 1) sijaitsee vähimmilläänkin 50 metriä kauempana rantaviivasta kuin osayleiskaavan vastaava A-alue. Ranta-asemakaava kokoaa myös rakentamisen osayleiskaavaa selkeämmin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, koska korttelin 1 pinta-ala on vain noin 60 % osayleiskaavan vastaavaan aluevaraukseen verrattuna. Osayleiskaavassa Finnholmenin saaressa ei ole vapaata rantaviivaa, eikä sitä myöskään vakiintuneiden kaavoituskäytäntöjen mukaan ranta-asemakaavassa saareen muodostu huolimatta siitä, että valtaosa saaren rannasta on ranta-asemakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Vastaavasti osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M) osoitettu noin 150 metrin pituinen rantaviiva kiinteistön Finnäs 1:48 alueella ei muodosta vapaata rantaa vastarannan läheisyydestä johtuen. Ranta-asemakaavan laatiminen esitetyssä muodossa ei näin olleen millään tavoin vähennä käytössä olevan vapaan rannan määrää voimassa olevaan osayleiskaavan verrattuna. Esitetty kaavaratkaisu turvaa Finnholmenin saaressa pohjanlepakoiden saalistusalueen säilymisen. Lisäksi ranta-asemakaava huomioi osayleiskaavaa paremmin alueen maisema-arvot. Kaavaehdotusvaiheessa RA-alueita koskevaan kaavamääräykseen lisätään lomarakennusten, saunojen ja vierasmajojen suurimmat sallitut kerrosalat sekä rakennusten alinta rakentamiskorkeutta koskeva kaavamääräys. Salon kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ( ) Vastine Finnholmenin saaren korttelialueiden ulkopuolinen osuus osoitetaan kaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Korttelin 3 rajausta pienennetään myös samalla. Ratkaisulla turvataan pohjanlepakoiden saalistusalueen säilyminen. Lisäksi kaavaehdotukseen lisätään rakennusten alinta rakentamiskorkeutta koskeva kaavamääräys.

49 Nosto Consulting Oy Sivu 3 / 3 Salon rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun lausunto ( ) Vastine Kummallekin AO-1 -korttelialueelle saa muodostaa yhden rakennuspaikan. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi yksiasuintoista asuinrakennusta (erillispientaloa). AO-1 -korttelialueen rakennuspaikalle rakennettavien saunojen lukumäärää ei ole rajattu kaavamääräyksessä. Lisäksi erilliselle rantasaunalle on varattu rakennusala korttelissa 2. Kaavamääräyksessä ei ole otettu kantaa, eikä pidäkään ottaa, mille rakennukselle tai rakennuksille sen käyttöoikeus kuuluu. Rakennusjärjestys ei ole voimassa ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kaavaehdotukseen lisätään rakennusten alinta rakentamiskorkeutta koskeva kaavamääräys. Ranta-asemakaavan pohjakarttaa on korjattu kaavaluonnoksen käsittelyn jälkeen. Pohjakarttaan tehdyillä muutoksilla on ollut vaikutusta muun muassa vesijättöalauiden käsittelyyn kaavassa. Kaavan pohjakartta on hyväksytty Kaavassa osoitetut rakennusoikeudet eivät ole millään tavoin poikkeuksellisen suuria. Voimassa oleva osayleiskaava mahdollistaa maa- ja metsätalousalueelle maa- ja metsätaloutta sekä kalastuselinkeinoa palvelevien rakennusten rakentamisen. Ranta-asemakaavassa tämä rakennusoikeus on yksilöity ja kohdennettu osayleiskaavaa tarkemmalla tasolla. Ranta-asemakaavassa esitetyn luo-1 -merkinnän tavoitteena on turvata alueen luontoarvot. Kaavassa esitetty venevalkama on jo rakennettu. Ranta-asemakaava ei voimaan tullessaan muuta vallitsevaa tilannetta. Söderbyn kalastuskunnan (varapuheenjohtaja Matts Söderlund) mielipide ( ) Vastine Ranta-asemakaavan pohjakarttaa on korjattu kaavaluonnoksen käsittelyn jälkeen. Pohjakarttaan tehdyillä muutoksilla on ollut vaikutusta muun muassa vesijättöalauiden käsittelyyn kaavassa. Kaavan pohjakartta on hyväksytty Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.

50

51

52

53

54 SALON KAUPUNKI Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto, ranta-asemakaava, Finnholmen 1715/ /2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi, puh , rakennusvalvonnan vs esimies Timo Tammi, Kaupunkisuunnittelu pyytää mennessä rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoa Särkisalon Ulkoluodolle vireillä olevasta ranta-asemakaavasta, josta käytetään nimitystä Finnholmenin rantaasemakaava. Kysymys on ehdotusvaiheen kuulemisesta. Kaavoitettava alue sijaitsee Särkisalossa Ulkoluodolla ja koskee kiinteistöjä Kalvhagen 1:88, Skogshagen 1:84, Finnäs 1:48 sekä Sundåkern 1:56. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,54 hehtaaria. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Kaavoitettava alue on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osaalueeseen 2, eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Suunnittelualueella on voimassa Särkisalon osayleiskaava, jossa kiinteistö sekä Finnholmenin saari on merkitty loma-asuntoalueena (RA). Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kiinteistöllä yksi ja Finnholmenin saarella kaksi. Kaava-alueen lounaisosa on erillispientalojen aluetta (A), jossa rakennuspaikkojen enimmäismäärä on yksi. Kullekin erillispientalojen rakennuspaikalle saa sijoittaa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Kaava-alueen länsiosassa on vaihtuvan maankäytön merkintä. Alueelle saa sijoittaa joko erillispientalon (A) tai kolme lomaasuntoa (RA-2) samalle rakennuspaikalle. Muutoin kaava-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kaavoittajan mukaan suunnittelutyön tavoitteina on: 1) Osoittaa kiinteistöille (Kalvhagen) ja (Skogshagen) olemassa olevan asuinrakennuksen rakennuspaikalle rantaalueen läheisyyteen rakennusoikeus toiselle yksiasuntoiselle erillispientalolle (AO) sekä kaksi asuinrakennuksen rakennusoikeutta taustamaastoon. Kokonaisrakennusoikeudessa huomioidaan osayleiskaavan mahdollistava rakennusoikeus. Lisäksi tavoitteena on osoittaa maa- ja metsätalousalueelle erillisen varastorakennuksen rakennusoikeus.

55 SALON KAUPUNKI Rakennus- ja ympäristölautakunta ) Järjestellä kiinteistöille (Finnäs) ja (Sundåkern) yleiskaavassa osoitetut RA-rakennuspaikat uudelleen siten, että Finnholmen-nimisessä saaressa olevista rakennuspaikoista toinen siirretään mantereen puolelle. Rakennusoikeus on vähintäänkin yleiskaavassa osoitettu kokonaisrakennusoikeus. Lisäksi tavoitteena on osoittaa maa- ja metsätalousalueelle erillisen varastorakennuksen rakennusoikeus. Kaavaluonnosvaiheessa rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto antoivat kannanottonsa seuraavasti: Rakennusvalvonnan lausunnossa todetaan, että rannan läheisyydessä sijaitsevalle AO-1-alueelle on rakennuspaikkojen lukumääräksi määritelty kaksi, kun taas kauempana rannasta sijaitseva AO-1-alue muodostaa yhden rakennuspaikan. Mikäli rakennuspaikkoja on yhdellä kiinteistöllä kaksi, tulee tarkastella rakennusalan rajojen sisäpuolella olevan pinta-alan riittävyys kahta rakennuspaikkaa silmälläpitäen. Myös mahdollisuus rakentaa kaksi erillistä saunaa tulisi olla olemassa tai kaavassa tulisi todeta, että oikeus rakentaa erillinen sauna on osoitettu vain toiselle rakennuspaikalle. Rakennusvalvonta suosittelee em. syystä, että molemmat AO-1 alueet muodostavat kumpikin yhden rakennuspaikan. Rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueella tulee asunnon alimman lattiatason olla vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alin rakentamiskorkeus merialueilla vähintään 2,3 metriä ja järvialueilla 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Em. määräys on hyvä sisällyttää kaavamääräyksiin. Ympäristönsuojelu toteaa lausuntonaan, että kaavassa tulee esittää kiinteistön rajat, olemassa olevat rakennukset ja laiturit siten, ettei niistä synny jatkossa ristiriitoja esim. vesijättömaan ruoppauksen osalta. Kaavan rakennusoikeudet vaikuttavat paikoitellen korkeilta ja M-alueen rakennusoikeudet kyseenalaisilta. Rakennuspaikan RA-1 4/1 ranta-alue sijoittuu kokonaan luo1-alueelle, jolle myös on merkitty lv-alue. Luontoarvojen säilyminen tulee taata asumisen, rakentamisen ja metsänhoidon tms. yhteydessä. Lausuntojen johdosta kaavaan on tehty seuraavia muutoksia: korttelin 2 (AO-1) rakennusoikeutta on pienennetty 650 kerrosneliömetristä 500 kerrosneliömetriin. Kaavan mukaan alueelle saa lisäksi rakentaa 30 kerrosneliömetrin suuruisen rantasaunan erilliselle rakennusalalle. Rakennuspaikalle on nykyisin rakennettu asuinrakennus 206 k-m2, talousrakennus 84 k-m2 ja sauna 30 k-m2 eli yhteensä 320 k-m2. Rakennusvalvonnan huomautuksessa toisen AO-1/RA-1 korttelin rakennuspaikkojen lukumäärän kaksi (kortteli 2/2) on oletettu tarkoittavan kahta AO-rakennuspaikkaa. Merkintää tulee kuitenkin lukea siten, että korttelissa on yksi AO- ja yksi RA- rakennuspaikka. Finnholmenin saaren merkintöjä on muutettu seuraavasti, entinen maa- ja metsätalousalue (M) alue on muutettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). 30 k-m2 saunan rakennusala on jätetty (MY-1) alueelle. Finnholmenin saaressa olevaa loma-asuntojen korttelialuetta (RA-1) on pienennetty ja rakennusoikeus on edelleen 170 kerrosneliömetriä. Finnholmenin pohjoisen rakennuspaikan siirrolla ulkoluodon puolelle saadaan maiseman- ja luonnon (mm. pohjanlepakko)

56 SALON KAUPUNKI Rakennus- ja ympäristölautakunta näkökulmasta aikaan parempi ratkaisu. Vapaan rannan osalta rantayleiskaava ja nyt esitetty ranta-asemakaava ovat käytännössä samanarvoisia. Rakentaminen siirtyy kapean salmen toiselta puolelta toiselle ja samalla saadaan Finnholmenin pohjoisosa lähes rakentamattomaksi. MY-alueelle tulisi harkita hyväksymisvaiheessa vielä metsänkäsittelyä koskevaa ympäristö- ja luontoarvot huomioivaa määräystä. M-alueella sallitaan kahden verrattain suuren (200 k-m2) maa- ja metsätaloutta palvelevan talousrakennuksen rakentaminen. Merkintä tarkentaa yleiskaavan vastaavaa määräystä sekä rakennusten sijainnin että koon osalta. Kaavaehdotukseen on lisätty rakennusten alinta rakentamiskorkeutta koskeva kaavamääräys. Ranta-asemakaavan pohjakarttaa on korjattu kaavaluonnoksen käsittelyn jälkeen. Korjauksilla on vaikutusta alueen vesijättöalueisiin. Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisten yksikköjen lausunnot Rakennusvalvonta: Huomioitava talousrakennusten kerrosalojen vaatimukset rakennusjärjestyksestä, jotka myös vievät rakennusoikeutta. Ympäristönsuojelu: Rakennuspaikan RA-1 4/1 ranta-alue sijoittuu kokonaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeälle alueelle (luo1). Luo1- alueelle on merkitty myös ohjeellinen venevalkama. Esitetyt kaavamääräykset eivät takaa luo-alueen säilymistä metsälain mukaisena arvokkaana elinympäristönä. Luontotyypin ominaispiirteet alueella saattavat vaarantua. Ympäristöterveydenhuolto: Ei lausuttavaa. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa lausuntonaan valmistelusta ilmeneviin kannanottoihin. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa Finnholmenin ranta-asemakaavaehdotuksesta. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.

57 1 / 2 VASTINE SALON KAUPUNKI FINNHOLMENIN RANTA-ASEMAKAAVA Finnholmenin ranta-asemakaava on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä Salon kaupungissa. Kaavaehdotuksesta ei annettu muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnot. Kaavan laatijana olen tehnyt saatuihin lausuntoihin vastineet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ( ) Vastine Kaavassa osoitettu asuntojen määrä pysyy osayleiskaavan mukaisena, sillä kullekin erillispientalojen rakennuspaikalle saa osayleiskaavassakin sijoittaa kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Vaikka ranta-asemakaavassa erillispientalojen rakennuspaikalle osoitettujen asuinrakennusten välillä ei ole yhteistä seinää, asuntojen määrä vastaa kuitenkin osayleiskaavassa rakennuspaikoille osoitettua asuntojen määrää. Kaavaratkaisussa ohjataan AO-rakennuspaikoilla rakentaminen yhteen pihapiiriin, ja rakentaminen osoitetaan osayleiskaavaa selkeämmin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi (rakentamisen tiivistäminen). Kaavaratkaisulla ei näin ollen hajauteta yhdyskuntarakennetta millään tavoin. Ranta-asemakaavan laadinnalla mahdollistetaan suunnittelualueiden yksityiskohtainen suunnittelu ja rantayleiskaavaratkaisun tarkistaminen yleiskaavan ohjausvaikutuksen sallimissa rajoissa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta Särkisalon rantayleiskaava-alueella tulisikin harkita ratkaisua, jossa ranta-asemakaavan laadinnalla vastaava menettely mahdollistetaan muillakin A-alueilla. Yhtenäisen vapaan rannan osuus kaava-alueella ei muutu ranta-asemakaavassa suhteessa Särkisalon rantayleiskaavassa alueelle osoitettuun vapaaseen rantaan. Rakennuspaikan siirtäminen mantereen puolelle muuttaa alueen maisemaa kiistattakin vähemmän kuin saareen rakentaminen, ja ratkaisu on pohjanlepakoiden saalistusalueen säilymisen näkökulmasta myös parempi vaihtoehto. Saunan rakennusalan osoittaminen NOSTO CONSULTING OY puh Eerikinkatu TURKU etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku

58 Nosto Consulting Oy 2 / 2 nykyisen saunan kohdalle Finnholmenin saaren pohjoisosaan ei myöskään tosiasiassa vähennä kaava-alueen yhtenäisen vapaan rannan määrää. Kaavamääräykseen korjataan alimmaksi rakentamiskorkeudeksi +2,45 (N2000). Aaltoiluvaran osalta kaavamääräykset ovat Varsinais-Suomessa vakiintuneen käytännön mukaisia, eikä niitä ole tarvetta muuttaa. Rakentamiskorkeudet määritetään rakennuslupavaiheessa, joten korttelin 2 alueella ei ole tulvan vaaraa, eikä rakennuspaikan rakennusalaa ole tarvetta siirtää kaavassa kauemmas rannasta. Rakennusten maisemaan sopeutumista on ohjeistettu yleisissä kaavamääräyksissä, joiden mukaan rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua maisemaan niin muodoltaan, materiaaleiltaan kuin väritykseltään. Rakennuspaikoilla tulee lisäksi säilyttää rantavyöhykkeen kasvillisuus, joten kaavaratkaisussa on varmistettu rakentamisen sopeutuminen maisemaan. Kaavaselostusta täydennetään kaavaratkaisun perustelun osalta. Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto ( ) Vastine Rakennusjärjestys ei ole voimassa ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Talousrakennusten kerrosalat sisältyvät rakennuspaikkojen kokonaiskerrosalaan, eikä talousrakennusten kerrosaloja ole tarpeen eritellä kaavamääräyksissä. Korttelin 4 ranta-alueelle, joka on osoitettu luo-1-alueeksi, ei ole osoitettu kaavassa rakennusalaa. Maa- ja metsätalousalueelle osoitetun ohjeellisen venevalkaman kohdalla on jo nykyisin veneenlaskupaikka. Kaavaratkaisulla ei siten muuteta tältä osin vallitsevaa tilannetta. Lehtoa ei ole huomioitu rantayleiskaavassa erityisenä luontoarvona, mutta ranta-asemakaavassa alue on osoitettu luo-1-alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan aluetta ei saa muuttaa niin, että lehdon ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuisi. Metsälain mukaisen arvokkaan elinympäristön ominaispiirteitä ei siten vaaranneta ranta-asemakaavalla, vaan päinvastoin kaavaratkaisulla varmistetaan lehdon ominaispiirteiden säilyminen alueella. Luontoarvojen säilyminen kaava-alueella on muutoinkin huomioitu kaavamääräyksissä. MY-1-alueen kaavamääräykseen lisätään lause: Puiden kaatamista tai muuta tähän verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa alueella ilman maisematyölupaa. Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.