Arki, valinnat ja tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arki, valinnat ja tulevaisuus"

Transkriptio

1 Johanna af Hällström Arki, valinnat ja tulevaisuus Kestävät energiavalinnat Suomen luonnonsuojeluliitto ry

2 Hei, kädessäsi on Suomen ensimmäinen aikuisille tarkoitettu Arki, valinnat ja tulevaisuus -ympäristökasvatusmateriaali, joka sopii mainiosti esimerkiksi opintokerhoissa käytettäväksi. Materiaali on tehty Suomen luonnonsuojeluliitossa Opetusministeriön tuella. Suomen Unesco-komitea on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet seuraavasti: Tavoitteena on, että ihminen saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänen ympäristösuhteensa muotoutuu rikkaaksi ja monitasoiseksi, saa elämänsä eri vaiheissa tietoja, joiden avulla hän kykenee ymmärtämään riippuvuutensa muusta luonnosta ja vastuunsa ympäristöstä, harjaantuu käyttämään ympäristötietojaan ja -taitojaan vastuuntuntoisena kansalaisena tehdessään itseään ja yhteiskuntaa koskevia päätöksiä, valitsee elämänsä ja toimintansa perustaksi kestävän kehityksen ja edistää ekologisesti ja kulttuurillisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tietoa kestävistä valinnoista ja kulutuksesta on olemassa valtavasti, mutta se on hajallaan siellä täällä. Sen vuoksi halusimme koota meidän mielestämme oleellisen tiedon tavallisen arjen kannalta tavallista kuluttajaa varten. Materiaali soveltuu sekä jo enemmän kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta tietäville että ns. vasta-alkajille. Materiaalissa pyritään liikkumaan normaalin arjen tasolla ja käsittelemään asioita normaalin kuluttajan näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia on neljä: elintarvikevalinnat ja kulutus, energia, liikkuminen ja ekologinen tietämys ja lajituntemus. Niistä jokainen koostuu teoriasta, esimerkeistä, tehtävistä ja keskustelun aiheista sekä lisätiedonlähteistä. Materiaaleja voi käsitellä haluamallaan tavalla, mutta käsittelyn avuksi annetaan myös vinkkejä. Toivomme, että materiaalista on hyötyä arjen valinnoissa ja että se osaltaan auttaa meitä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Opintokerho-onnea toivottaen, Johanna af Hällström & Tarja Ketola Teksti: Johanna af Hällström Piirrokset: Henna Latvala Johanna af Hällström Taitto: Stina Salin Paino: Painotalo Miktor Ky Kustantaja: Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu Helsinki ISBN

3 kestävät energiavalinnat Kestävät energiavalinnat -osion tavoitteena on kiinnittää huomiota kaikkiin niihin energiavalintoihin, joita me jokainen teemme päivittäin omassa arjessamme. Ja siihen, kuinka suuri merkitys jokaisella valinnalla on tulevaisuuden kannalta. Tämä osio pyrkii tarjoamaan tietoa energiavalinnoista ja havainnollistamaan valintojen merkitystä. Materiaalin avulla on mahdollista saada vinkkejä kestävämmistä energiavalinnoista, pohtia omaa energiankulutusta ja säästää jopa selvää rahaa. VAIKUTTAVAT ENERGIAVALINNAT (www.ekoenergia.info/pdf/vaikuttavatenergiaval.pdf) Ekosähkö ja sähkön kilpailuttaminen Tehtävä: Ekologinen verouudistus tarkoittaa verojärjestelmän muuttamista siten, että se suosii nykyistä enemmän työvoiman käyttöä ja ekologisesti kestävää tuotantoa ja kulutusta. Lisätietoa löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta (www.sll.fi/) => Toiminta => Verouudistus => Ekoverouudistus. Mitä mieltä olette ekologisesta verouudistuksesta? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Vertaile sähkön hintoja ja pyydä tarjouksia myös muilta kuin omalta sähköyhtiöltäsi. Vaihda tarvittaessa sähköyhtiötä. Suosi mahdollisuuden mukaan uusiutuvilla tuotettua sähköä. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Sähköveron voidaan katsoa olevan ympäristövero, mutta sitä peritään samalla tavalla uusiutumattomista kuin uusiutuvistakin energianlähteistä tuotetun sähkön käytöstä. Tietynlainen uusiutuvista energianlähteistä tuotettu sähkö (tuottaja) saa veronpalautusta. Verojen osuus sähkölaskusta voi vaikuttaa melko suurelta. Millainen on verojen ympäristöohjaavuus? Kannustavatko ne säästämään energiaa? Millainen pitäisi vero-ohjauksen olla, jotta ympäristöhaitat tulisivat paremmin näkyviksi? Keskustelkaa aiheesta. Kotitaloudet voivat nykyään kilpailuttaa sähköntoimittajia. Se on tuonut kuluttajille myös uuden mahdollisuuden äänestää ympäristöystävällisemmin tuotetun energian puolesta. Sähköllä ei kuitenkaan ole virallista ympäristömerkkiä. Vihreää sähköä markkinoidaan lähinnä Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergiaa- ja suurten sähköyhtiöiden Hyötysähköä -tunnusten alla. Suomen luonnonsuojeluliiton Norppa suosittele ekoenergiaa -merkin saa sähkön ja lämmön tuottaja, joka käyttää uusiutuvia energialähteitä, puuta ja biomassaa, tuulta, vanhaa vesivoimaa, aurinkoenergiaa tai maalämpöä. Merkki annetaan myydylle sähkölle tai lämmölle, ei yhtiölle. Niinpä sama yhtiö voi myydä myös fossiilista energiaa, ydinenergiaa tai öljyllä ja turpeella tuotettua energiaa, jotka eivät kuulu merkin piiriin. Käytännössä kaikki sähkö tulee yleisestä sähköverkosta ja lähimmästä voimalasta. Jos ekosähkön käyttö yleistyy, se saa kuitenkin sähköyhtiöt investoimaan siihen ja sen osuus kokonaisenergiasta kasvaa. Suurten kaupunkien sähköyhtiöt ovat ottaneet käyttöön Hyötysähkö -tunnuksen, jolla tarkoitetaan lähinnä sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Sähkön tuotantomuodosta se ei siis kerro mitään, ainoastaan energian tehokkaasta tuottamisesta. Samat sähköyhtiöt myyvät tuulisähköään tunnuksella Hyötytuuli. Kilpailutuksen piirissä on vain sähkön myyntihinta, joka on noin % sähkölaskun loppusummasta. Muu osa, eli paikallisen sähköverkon haltijalle menevä siirtomaksu ja valtiolle menevät sähköverot eivät ole kilpailutuksen piirissä. Sähköyhtiön kestävät energiavalinnat

4 vaihtaminen ei vaadi uusia mittareita, ainoastaan sähkösopimuksen tekemisen uuden yhtiön kanssa. Energiamarkkinavirasto avaa netissä sähkön hintavertailupalvelun (www.energiamarkkinavirasto.fi/) Sähkötarjouksia voit vertailla täällä (www.sahkonhinta.fi/) Fingrid on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta (www.fingrid.fi/) Paikallisista siirtoyhtiöistä (www.energia.fi/) Näin kilpailutat sähkösi Ota esiin sähkölasku. Siitä löytyvät lähtötiedot, kuten nykyinen sähköyhtiö ja vuosikulutuksesi. Esimerkiksi kwh/vuosi. Tarkista, mikä tariffi on laskutusperusteena: yleis-, kausivai aikasähkö. Vertaa tarjoushintoja nykyiseen hintaasi, esimerkiksi sivulta Pyydä tarjous edullisimmalta yhtiöltä ja tutustu huolellisesti sopimusehtoihin, ennen kuin teet lopullisen päätöksen. Merkitystä on muun muassa sillä, kauanko tarjoushinta on voimassa. Jos haluat edistää ekosähkön tuotantoa ja samalla vähentää energian käytön ympäristövaikutuksia, pyydä tarjous ympäristöystävällisestä sähköstä. Sähkön hintavertailun tuotenimestä, esimerkiksi Hyötytuuli, näet, että sähkö on tuotettu vain tuulivoimalla. (Muita energianlähteitä ovat vesi, biopolttoaineet, maakaasu, turve ja ydinvoima.) Voit pyytää myös kiinteähintaisen tarjouksen määräajaksi. Jos sähkön hinta nousee sopimusaikana, kiinteähintainen sopimus voi tulla edullisemmaksi. Jos taas sähkön hinta laskee markkinoilla, maksat silti kiinteää hintaa määräajan loppuun. Sähkösopimuksen tekeminen Kuluttaja voi solmia sähkösopimuksen minkä tahansa kotimaisen sähköyhtiön kanssa. Voit siis valita ympäristömerkittyä energiaa, vaikka paikallinen sähköyhtiö ei sitä tarjoaisikaan. Kun vaihdat yhtiötä, sähköverkon käytöstä maksettava siirtomaksu menee paikalliselle siirtoyhtiölle. Sähkön myyjän vaihdosta ja sähkömittarin luennasta vaihdon yhteydessä ei saa periä palvelumaksuja, mikäli edellisestä myyjän vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Pienkuluttajan ei tarvitse erikseen hankkia uutta kulutusmittaria vaihtaessaan sähköntoimittajaa. Kulutus arvioidaan tyyppikulutuskäyrien perusteella ja tarkistetaan mittarinluvulla kerran vuodessa. Pyydä tarjous norppasähköstä suomeksi tai ruotsiksi (www. ekoenergia.info/) => Osta => Tarjouspyyntö Vaihtovirta.fi -internetpalvelussa kuluttajat voivat verrata nykyistä sähkösopimustaan norppasähkötarjouksiin ja solmia uuden sopimuksen suoraan palvelussa (www. vaihtovirta.fi/) Laskutuksen muodostuminen Sähkölasku muodostuu sähköenergian hinnasta, sähkön siirtomaksuista sekä veroista. Jos vaihdat sähkön toimittajaa, niin saat jatkossa kaksi laskua toinen lasku tulee siirrosta paikalliselta siirtoyhtiöltä ja toinen lasku sähköstä uudelta energiayhtiöltä. Siirtoyhtiö ei lain mukaan saa korottaa siirtohintaa, vaikka asiakas siirtyisi ostamaan sähkönsä muualta. Energiamarkkinavirasto (www.energiamarkkinavirasto.fi/) => Sähkömarkkinat => Sähkön kilpailuttaminen => Mistä sähkön hinta muodostuu? Kotitaloudet voivat nykyään kilpailuttaa sähköntoimittajia. arki, valinnat ja tulevaisuus

5 Energiankulutus suomessa Tehtävä: Kulutamme energiaa päivittäin. Tee lista energiaa kuluttavista toimistasi esimerkiksi viikon ajalta (sähkö, lämpö, polttoaineet). Ota huomioon myös vedenkäyttö, koska veden lämmitykseen kuluu energiaa. Olisitko voinut tehdä jotain toisin ja samalla vähentää henkilökohtaista energiankulutustasi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Minkälaisia laitteita kotoa löytyy? Luetteloikaa kaikki sähkölaitteet kotona. Muistakaa myös lamput ja paristoilla toimivat leikkikalut, kellot yms. Saatatte hämmästyä niiden lukumäärää ja monimuotoisuutta. Muistakaa kuitenkin, ettei ole olemassa väärin toimivia ihmisiä. Ne joilla on paljon laitteita, voivat mahdollisesti saada aikaan suurimmat säästötulokset. Keskustelkaa aiheesta. Suomessa kulutettiin vuonna 2004 noin 410 terawattituntia (TWh) energiaa. Tästä 87 TWh käytettiin sähkönä. Suomen talous on energiaintensiivinen eli energiaa kulutetaan paljon suhteessa kansantalouden kokoon. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu teollisuudessa. Lämmitys kuluttaa energiasta reilun viidenneksen ja liikenne vajaan viidenneksen. Loput energiasta kuluu mm. kotitalouksissa, maataloudessa ja rakentamisessa. Sähkönkulutus on noussut Suomessa viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Kodin energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen. Veden lämmityksen osuus on noin viidennes. Loput kodin energiankulutuksesta eli kolmannes kuluu kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Viihde-elektroniikan osuus energiankulutuksesta on kasvussa. Energian tuotanto ja kulutus Suomessa (www.stat.fi/til/ekul) Sähkönkulutus kerrostaloasunnossa Kerrostaloasunnon tyypillinen sähkönkulutus on noin kwh vuodessa. Sähkölasku on noin 200 euroa vuodessa, josta sähkön osuus on hieman yli puolet ja sähkön siirron osuus hieman alle puolet. Sähkönkulutus kerrostaloasunnossa (Helsingin Energia) kestävät energiavalinnat

6 Sähkönkulutus sähkölämmitteisessä pientalossa Sähkölämmitteisen pientalon sähkönkulutus on noin kwh vuodessa. Sähkölasku on noin 1400 euroa vuodessa, josta sähkön osuus on hieman yli puolet sähkön siirron osuus hieman alle puolet. Sähkönkulutus sähkölämmitteisessä pientalossa (Helsingin Energia) Kotitaloussähkön jakautuminen Sähkölämmitteisen pientalon kotitaloussähkö jakaantuu seuraavasti: Kotitaloussähkön jakautuminen (Helsingin Energia) Lämmönkulutus Sisälämpötiloilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen sekä talon energiankulutukseen ja -kustannuksiin C huonelämpötila on terveellisin ja energiataloudellisin sisälämpötila. Makuuhuoneissa riittää C, lämpimissä varastoissa C ja autotalleissa 5 12 C lämpötila. Oikea sisälämpötila parantaa asumisviihtyvyyttä, sisäilmanlaatua ja vireyttä, vähentää sairausoireita ja talvikaudella ilman kuivuuden tunnetta, pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä sekä estää osaltaan pölypunkkien lisääntymistä. Sähkönkulutus Kodin sähkönkulutuksesta kuluu eniten valaistukseen, ruoan säilytykseen ja valmistukseen sekä astioiden ja pyykin pesuun ja kuivaukseen. Myös jatkuvasti kasvava viihde-elektroniikan määrä lisää kotien sähkönkulutusta. Laitteiden valmiustilat kuluttavat 5 10 % kotitaloussähköstä. Valmiustila tarkoittaa esimerkiksi punaista valoa televisiossa sen ollessa kiinni, joka mahdollistaa television käytön kaukosäätimellä ilman, että tarvitsee nousta sohvalta laittamaan televisiota napista päälle. Lukuun sisältyvät erilaisten laitteiden valmiustilat, kuten laturit sekä viihde-elektroniikan valmiustilat. Esimerkki: Jos kaikki eurooppalaiset lopettaisivat valmiustoiminnon käytön, energiaa säästyisi niin paljon, että se riittäisi Belgian kokoisen maan koko vuoden energiantarpeeksi. Kodin sähkölaitteiden keskimääräinen energiankulutus ja käytön hinta (www.motiva.fi) arki, valinnat ja tulevaisuus

7 kodin laitteiden sähkönkulutus (Helsingin Energia) Käyttö (tuntia/vrk) Hinta (euroa/vuosi) Jääkaappi pakastelokerolla Jää-viileäkaappi Jääkaappi-pakastin Kaappipakastin Pyyhekuivain, sähköllä toimiva Hehkulamppu 60 W 8 14 Loistelamppu 18 W 8 5 Halogeenilamppu 35 W 8 9 Tietokone 5 30 Televisio 5 9 Televisio, LCD Plasmatelevisio, Digisovitin 5 4 Sähköliesi, 4 hengen 7 30 Sähköliesi, 2 hengen 7 15 Astianpesukone, kylmävesiliitäntä 7 32 Pesukone, kylmävesiliitäntä 7 30 Kuivausrumpu Kiuas 2 67 Vedenkulutus Kotitalouksien vedenkulutus Asuinrakennuksen lämpimän käyttöveden valmistukseen kulutetaan usein jopa % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiankulutuksesta. Kerrostaloasukas kuluttaa keskimäärin 155 l/asukas/vrk. Omakotitaloasukas kuluttaa keskimäärin 135 l/asukas/vrk. Vaihtelut veden kulutuksessa ovat kuitenkin suuria ( l/asukas/vrk). Vedenkulutuksen tavoitetaso vuorokaudessa on noin 130 l/asukas. Vuorokauden vedenkulutus jakaantuu asukasta kohden keskimäärin seuraavasti: Kotitalouksien vedenkulutus (Motiva) kestävät energiavalinnat

8 Energian säästö Tehtävä: Selvitä energialaitoksilta lainattavalla sähkönkulutusmittarilla, mitkä sähkölaitteet kuluttavat kotona eniten sähköä. Pohtikaa, kuinka laitteiden käyttöä voisi vähentää. Käyttäkää apuna pientalon lämmityskustannusten laskuria. Vaihtoehdoista puuttuvat vihreä sähkö ja puupelletit. (http://www2. energia.fi/lammityslaskuri) Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tutustukaa Motivan Energiaeksperttitoimintaan (www.motiva.fi). Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Seuraa omaa sähkönkulutustasi. Seuraa omaa sähkömittaria. Kiinnitä huomiota siihen, mitä laitteita päivän aikana käytät ja kuinka paljon. Palaako huoneissa, joissa ei oleskella, lamput jne.? Keskustelkaa aiheesta. Sähkölämmitteisessä pientalossa ei tarvitse surra, jos lamput palavat turhaan, koska lamppujen lämpö siirtyy hyötykäyttöön eli lämmittää huoneilmaa. Kerrostaloasunnossa turhat valot kannattaa sammuttaa, koska ylimääräinen lämpö ei pienennä pattereiden tehoa, ja lämpö menee hukkaan. Energiansäästölamput ovat tehokkaista erityisesti ulkona, koska siellä lämpö karkaa suoraan harakoille. Sähkölämmitystaloudessa ei haittaa, vaikka ei ostaisikaan energiankulutukseltaan parasta kodinkonemallia, sillä myös koneiden ylimääräinen energia tulee hyödyksi lämmityksessä. Kerrostaloasukkaan kannattaa sen sijaan uusia turhaan hurisevat vanhat laitteet vikkelämmin. Tietokoneen tuuletin on energiasyöppö. Kannettavat tietokoneet kuluttavat sähköä paljon vähemmän kuin pöytäkoneet. Mitä suurempi ja litteämpi televisio, sitä enemmän se kuluttaa sähköä. Plasmatelevisio kuluttaa sitä enemmän, mitä enemmän valkoista ruudulla on. Energiaa voi säästää mm. lämmittämällä auton, säätämällä huonelämpötilan sekä jääkaapin ja pakastimen lämpötilat sopiviksi, käyttämällä energiansäästölamppuja ja tiskaamalla tiskit altaassa olevassa vedessä. arki, valinnat ja tulevaisuus

9 Suoran energiankulutuksen (lämmitys, lämmin vesi, sähkölaitteet) lisäksi kulutamme saman verran välillistä energiaa. Välillinen energiankulutus maksetaan tuotteen tai palvelun hinnassa. Tuotteiden ja palveluiden valmistus, pakkaus, varastointi ja kuljetus kuluttavat energiaa. Välttämällä turhaa kulutusta ja käyttämällä mahdollisimman vähän sähköä, säästää sekä rahaa että ympäristöä ja hidastaa osaltaan ilmaston lämpenemistä. Lisäksi pienentynyt sähkönkulutus vähentää tarvetta korvata ydinvoimaa esimerkiksi kivihiilellä, öljyllä tai maakaasulla. Suomessa energian käyttö on tehokasta moneen muuhun maahan verrattuna. Nykyaikainen teollisuus, energian tuotannon ja siirron korkea tekninen taso, tasokas rakentaminen, kehittyneet lämmitysjärjestelmät ja kuluttajien valistuneisuus ovat osaltaan vaikuttaneet energian käytön tehostumiseen. Parantamisen varaa on edelleen, sillä tehokkuudesta huolimatta suomalaisten henkeä kohti laskettu energiankulutus on maailman neljänneksi suurin, mikä johtuu suurelta osin pohjoisesta sijainnistamme eli suuresta energiankulutuksesta talvisin. Miten voisimme vielä parantaa? Energiansäästö on ympäristöteko, joka säästää myös rahaa. Asumiskustannukset ovat merkittävä menoerä suomalaisessa kotitaloudessa. Järkevällä energiankäytöllä asumisen energiankulutusta voidaan vähentää jopa %. Kustannussäästöjen ohella energiansäästö vähentää asumisen ympäristövaikutuksia. Kun rakennusten lämmityksen osuus on jopa kolmannes Suomen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä, on tärkeää kiinnittää huomiota asumisen energiankulutukseen. Viihde-elektroniikka kuluttaa yhä suuremman osan kodin sähkönkulutuksesta ja laitteiden valmiustilat 5 10 %. Laitteita kannattaa käyttää vain silloin, kun niitä tarvitaan ja vaikka laitteessa olisikin virransäästöautomatiikka, tulisi laite sammuttaa kokonaan yöksi, jos mahdollista. Tietokone tai ainakin näyttö kannattaa sammuttaa poistuttaessa pidemmäksi aikaa, sillä näyttö on tietokoneen suurin sähkönkuluttaja. Tietokone kannattaa sammuttaa aina yöksi. Kännykän laturi kannattaa ottaa pois pistorasiasta heti, kun kännykkä on latautunut, sillä se kuluttaa sähköä koko ajan, vaikka kännykkä olisi jo latautunut. Säästä 600 kwh/v: 12 kpl 60 W hehkulamppuja kuluttaa 720 kwh, kun niitä käytetään tuntia vuodessa. Valaistusteholtaan niitä vastaavat 12 kpl 10 W energiansäästölamppuja kuluttaa puolestaan 120 kwh vuodessa eli säästöä syntyy 600 kwh vuodessa, jos korvaa hehkulamput energiasäästölampuilla. Säästä 200 kwh/v: Jääkaappi, joka on 15 vuotta vanha ja jossa on pakastelokero, kuluttaa noin 600 kwh sähköä vuodessa. Samankokoiset uudet mallit kuluttavat puolestaan noin 400 kwh, jos ne ovat A-energialuokan laitteita. A+-luokan laitteet tiputtavat sähkönkulutusta vielä noin 25 %. Vanhan jääkaapin vaihtaminen uuteen säästää siis vähintään 200 kwh vuodessa. Ilmanvaihto ja huonelämpö Tehtävä: Kokeile alentaa huonelämpötilaa yhdellä asteella. Jos lämpötila tuntuu sopivalta, vähennä vielä toinenkin. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tarkista pattereiden toiminta säännöllisesti Jos vain patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, patteri täytyy ilmata. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni patterissa. Jos vain patterin yläosa on lämmin, patteriventtiili toimii oikein. Älä peitä patteritermostaattia huonekaluilla, verhoilla tms. Termostaatti ei muuten tunnista todellista huonelämpötilaa ja säädä venttiiliä oikein. Säädä patterin lämpöä pienemmälle, jos on kuuma. Älä tuuleta lämpöä ulos harakoille. Ota yhteyttä huoltoon, jos patterin säätäminen ei auta. Tehtävä: Älä päästä lämmintä ilmaa karkuun Kun tuuletat, niin tee se nopeasti ristivedolla. Älä jätä ikkunaa raolleen päiväksi. Tiivistä ikkunat ja parvekkeen ovet. Samalla lisäät myös asumisviihtyvyyttä ja vähennät ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta. Sulje ovet ja ikkunat lähtiessäsi, myös tuulikaapista ja porraskäytävästä. Ilmanvaihdon kautta häviää rakennusten lämpimästä ilmasta yli kolmannes. Siksi ilmanvaihdon kautta menevän hukkaenergian vähentäminen on yhä tärkeämpi kysymys asumisen energiansäästössä. Pientalon ilmanvaihto voidaan ratkaista usealla tavalla (www.kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat) Huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää energiankulutusta keskimäärin 5 %. Sähkölämmitteisissä asunnoissa säästö näkyy suoraan sähkölaskussa. Suositeltava, miellyttävä asuinhuoneen lämpötila on ºC. Jos asunnossa on varaava takka tai leivinuuni, sitä kannattaa paukkupakkasten aikana lämmittää jotta sähköllä lämmittämisen tarve vähenee. Jos perhe lähtee matkalle, mummolaan tai mökille useammaksi päiväksi, on syytä alentaa huonelämpötila poissaolon ajaksi useilla asteilla. Myös ilmanvaihto kannattaa säätää pienemmälle. Pidä verhot päivisin pois ikkunoiden edestä, ja anna kodinkoneiden ilmaislämmön lämmittää huoneita. Älä jätä tuuletusikkunoita auki, kun olet poissa kotoa. kestävät energiavalinnat

10 Valaistus Tehtävä: Kokeile sammuttaa aina valot huoneista, joissa ei oleskella ja vaihda vähintään yksi sellainen hehkulamppu, jota käytetään paljon, energiansäästölamppuun. Keskustelkaa aiheesta. Huom! Muista laittaa käytöstä poistetut energiansäästölamput ja muut loistelamput ongelmajätteisiin. Kaikki loistelamput sisältävät elohopeaa, joka pitää ottaa talteen ennen lampun lopullista hävittämistä. Veden säästö Valaistus muodostaa kotitaloussähkön kulutuksesta merkittävimmän osan kodinkoneiden rinnalla. Sammuta turhat valot ja käytä valaistusta vain, kun sitä tarvitaan. Luonnonvaloa kannattaa käyttää hyväksi mahdollisimman paljon. Vaaleat seinä- ja lattiapinnat ja isot ikkunat oleskelu- ja työskentelytiloissa vähentävät sähkövalon tarvetta. Voimakastehoista yleisvaloa kannattaa käyttää vain tarpeen mukaan ja korvata se mahdollisimman usein pienempitehoisella kohdevalolla. Koristevalot kannattaa varustaa ajastimella sammumaan yöksi ja valoisimman päivän ajaksi. Säästät sähköä, kun korvaat hehkulamput energiansäästölampuilla. Tehtävä: Oletko vesipeto vai säästäväinen käyttäjä? Valitse joku vedensäästökeino ja kokeile sitä käytännössä. Keskustelkaa aiheesta. Vedensäästöllä on monia ympäristöetuja. Raakaveden hankinta- ja puhdistustarve vähenee, jäteveden käsittelytarve vähenee, veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä vähenee ja lämpimän veden säästö tuo huomattavia säästöjä myös energian kulutuksessa. Veden kulutukseen vaikuttavat sekä vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Kotona kannattaa huolehtia siitä, että hanat, sekoitinkalusteet ja WC-istuimet ovat kunnossa. Pienikin vuoto voi aiheuttaa tuntuvan lisän laskuun. Esimerkki: Jos hankit kotiisi viiden 60 W hehkulampun tilalle 11 W energiansäästölamput ja poltat niitä keskimäärin kaksi tuntia päivässä vuoden ajan, säästyy sähköä vuoden aikana 175 kwh. Se merkitsee noin 20 euroa säästöä vuodessa ja 35 kg vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Energiansäästölampun käyttöikä on vähintään kuusi kertaa ja joidenkin mallien jopa 15 kertaa pidempi kuin tavallisen hehkulampun. Yksi energiansäästölamppu korvaa koko käyttöikänsä aikana vähintään kuusi hehkulamppua. Säästöä syntyy siten myös lamppujen valmistuksessa, pakkauksessa, kuljetuksessa ja kaupassa. Huom! Osta sellaisia energiansäästölamppuja, joille valmistaja kertoo selkeästi käyttöiän. Se vaihtelee paljonkin, esimerkiksi tuntia. Vertaile vaihtoehtoja. Tutki lamppupakkausten merkinnät. Koteihin tarkoitetuissa sähkölampuissa on nykyään energiamerkintä. A-luokka on parasta laatua. Esimerkki: Jos suomalaiskodit vaihtaisivat kaikki hehkulamppunsa energiansäästölamppuihin vuoteen 2010 mennessä, valaistukseen tarvittaisiin sähköä vain 618 GWh vuodessa, ja valaistukseen kuluvaa sähköä säästyisi peräti GWh vuodessa. Kun valaistuksen lämmittävä vaikutus otetaan mukaan kyseisiin laskelmiin, vastaava säästöpotentiaali on noin 950 GWh vuodessa. Lähde: Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen. Työtehoseuran julkaisuja 384/2002. (1 GWh = kwh) Pese taloudellisesti. Jos peset astioita käsin, älä juoksuta vettä, vaan pese astiat tiskialtaassa olevassa vedessä. Astianpesukone käyttää vettä noin 20 l yhdellä pesukerralla. Vastaavan tiskin käsinpesu kuluttaa vettä l pesutavasta riippuen. Säädä pyykinpesukoneen pesulämpötila 40 C:een tai sen alapuolelle, jos vaatteesi pesuohje sen sallii. Esimerkki: Jos laskee pyykinpesussa 60 C:sta 40 C:en, niin sähkönkulutus laskee puoleen. Jos nostaa 60 C:sta C:en, sähkönkulutus kaksinkertaistuu. Pyykki- ja astianpesukoneelliset kannattaa pestä aina mahdollisimman täysinä, koska silloin vettä ja energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Jos joudut pesemään koneita vajaina tai peset vain vähän likaista pyykkiä, käytä koneiden säästö-, pika- ja vajaatäyttöohjelmia. Sulje hana, kun peset hiuksia tai harjaat hampaita. Aina ei tarvitse pestä vaatteita, myös tehokas tuuletus saattaa riittää. Suihkut. Normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä 12 l/min. täydellä virtaamalla. Säästömalli kuluttaa vain 8 9 l/min. Käyttökokeissa veden säästö on ollut %. Vesihanat. Yksiotehana säästää vettä % verrattuna vanhoihin kaksiotehanoihin. 10 arki, valinnat ja tulevaisuus

11 Virtauksenrajoittimet. Veden virtausta voi rajoittaa myös vanhoissa vesikalusteissa asentamalla suihkupään ja letkun väliin tai vesihanan sekoittimen ja suuttimen väliin tiivisteen, jossa on tavanomaista pienempi reikä eli kuristin. Se vähentää veden maksimivirtaamaa %. WC-istuimet. Normaali WC-istuin kuluttaa vettä 6 l/ huuhtelu. Vanhat mallit kuluttavat jopa l/huuhtelu, mikä tarkoittaa l/hlö/vuodessa. Istuimissa, joissa on ns. kaksoisnuppi, on veden kulutus rajoitettu 4 l (iso tarve) ja 2 l (pieni tarve). jotka auttavat käyttötarkoitukseen sopivan kodinkoneen valinnassa, mm. laitteen sähkön kulutus kwh, mahdollinen melutaso db sekä pesukoneissa mm. pesutulos ja linkousluokka. Myös uusissa autoissa on vuoden 2001 alusta lähtien ollut pakollinen energiamerkintä, josta näkee auton polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöt. Pyykin koneellinen kuivaus kuluttaa sähköä enemmän kuin sen peseminen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomio pesukoneen linkousnopeuteen. Hyvä linkoustulos saavutetaan, kun linkousnopeus on vähintään 800 kierrosta. Käytettäessä kuivausrumpua sähkönkulutus lisääntyy. On kuitenkin muistettava, että myös narukuivatus sisällä kuluttaa lämmitykseen käytettävää energiaa, koska ilmanvaihto tehostuu kosteuden poistamiseksi. Kuivausrumpua käyttämällä pääsee eroon jatkuvasta kosteudesta kylpyhuoneessa, millä voi olla vaikutusta mahdollisiin kosteus- ja homevaurioihin. Jos taloyhtiössäsi on kuivaushuone, käytä sitä. Kesällä kannattaa kuivata pyykki ulkona. Energiamerkintä Tehtävä: Onko energiamerkintä sinulle tuttu? Mistä laitteista kotoasi löytyy energiamerkintä? Muista kiinnittää huomiota energiamerkintään, kun seuraavan kerran on kodinkoneen hankinta edessä. Keskustelkaa aiheesta. Kotitalouskoneiden energiamerkistä saat vertailukelpoista tietoa ostopäätöksen tueksi. Samalla viestität valinnoillasi kauppiaille, valmistajille ja sähköntuottajille energiatehokkuuden ja ympäristön huomioon ottamisen tarpeellisuudesta. Energiamerkintä on: kylmäsäilytyslaitteissa (jääkaapeissa, jääkaappipakastimissa, kaappi- ja säiliöpakastimissa) pyykinpesukoneissa kuivaavissa pesukoneissa kuivausrummuissa astianpesukoneissa lampuissa (hehku-, loiste- ja energiansäästölamput) sähköuuneissa ja ilmastointilaitteissa Laitteen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan aakkosin A, B, C, D, E, F ja G. Vihreällä nuolella merkityt A-luokan (A, A+, A++) laitteet edustavat parhaimmistoa. Energiatehokkuusluokan lisäksi merkintään on koottu myös muita tärkeitä laitekohtaisia tietoja, Vanhat laitteet kuluttavat uusiin, energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin kodinkoneisiin verrattuna jopa kaksi kertaa enemmän. Vanhan laitteen sähkönkulutuksen voit tarkistaa energiamäärämittarilla. Kysy mittaria lainaksi omalta sähkölaitokseltasi. Kodinkoneita voit vertailla Motivan laitehakemistossa (www.motiva.fi/laitehakemisto) kestävät energiavalinnat 11

12 Väärä sijoittelu voi jopa kaksinkertaistaa energiatehokkaankin laitteen energiankulutuksen ja lyhentää laitteiden käyttöikää. Sijoita kylmäsäilytyslaite viileään paikkaan, erilleen lämpöä tuottavista laitteista: liedestä, astianpesukoneesta, lämpöpattereista ja takasta. Vapaata ilmankiertotilaa tarvitaan laitteen ala- ja yläpuolelle sekä taakse ja joskus myös sivuille vähintään mm valmistajan ohjeiden mukaan. Lue lisää sähkölaitteiden energiamerkinnöistä Paras A-luokka kannattaa aina -oppaasta (www.motiva.fi) ja laitteiden sijoittamisesta käytä kodinkoneita oikein - oppaasta (www.motiva.fi) Pidä kodinkoneet puhtaana. Poista kalkki kahvinkeittimestä ja vaihda pölynimurin suodatin säännöllisesti. Lika ja pöly lisäävät monien laitteiden energiankulutusta. Sähkön säästö Tehtävä: Tarkista jääkaapin ja pakastimen lämpötilat ja säädä ne oikeiksi. Tehtävä: Hyödynnä sähkönsäästövinkkejä käytännössä. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Jos sinulta ei vielä ole auton lämmittimen ajastinta, hanki sellainen. Kodinkoneissa ja laitteissa kannattaa käyttää verkkovirtaa aina kun mahdollista. Paristojen ja akkujen valmistus kuluttaa energiaa enemmän kuin niistä saadaan energiaa. Kertakäyttöparistot kannattaa usein käytettävissä laitteissa vaihtaa ladattaviin paristoihin. Ladattavista paristoista ja akuista kannattaa käyttää nikkelimetallihybridi- tai litiumakkuja ja välttää elohopeaa, kadmiumia tai lyijyä sisältäviä paristoja ja akkuja. HUOM! Kaikki akut ja paristot tulee viedä joko paristojen erillis- tai ongelmajätekeräykseen. Jos paristoa ei saa laitteesta irti, koko laite täytyy laittaa ongelmajätekeräykseen. Keittiössä kuluu paljon sähköä, mutta siellä on myös helppo säästää. Keittiössä sähköä kuluu ruoanlaittoon, tiskaukseen ja ruoan säilyttämiseen. Sähköuunin kuumentaminen kuluttaa suhteellisesti enemmän energiaa kuin uunin lämpimänä pitäminen. Ruokaa kannattaakin tehdä kerralla enemmän ja hyödyntää jälkilämpö haudutukseen. Älä avaa uunin luukkua kesken kaiken, se alentaa lämpötilaa 25 C. Jos kotona on puulla lämpiävä leivinuuni, sen käyttö on edullisinta ja miellyttävintä juuri pakkasten aikaan. Kylmälaitteita ei kannata suotta rasittaa lämpimillä ruoilla. Kun ulkona on kylmä, ruoan voi mainiosti jäähdyttää peitetyssä astiassa vaikka parvekkeella tai ulkokuistilla. Kun valmistat ruokaa liedellä, valitse astia, jonka pohja on sähkölevyn kokoinen. Esimerkki: Jos levy on 1 2 cm isompi kuin kattila, sähkön kulutus voi kasvaa jopa %. Käytä aina kattiloiden päällä kansia, sen avulla energiankulutusta voi pienentää huomattavasti. Kasviksia keitettäessä käytä vain sen verran vettä, että kasvikset peittyvät, älä keitä turhaan vettä. Pidä liesituuletinta päällä vain tarvittaessa, sen kautta pääsee turhaan lämpöä ulos. Mikäli mahdollista, käytä mikroaaltouunia, sillä se on energian kulutukseltaan sähköuunia huomattavasti taloudellisempi. Älä säilytä elintarvikkeita liian kylmässä. Suosituslämpötila pakastimelle on -18 C ja jääkaapille +5 C. Liika kylmyys on tuhlausta: jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 %. Pakastin kannattaa sulattaa pakkasten aikaan, kun pakasteet saa ulos. Kylmälaitteiden huolto ja puhdistus vähentää energian kulutusta. Hanki sopivan kokoiset kylmälaitteet. Puolityhjä pakastin tai jääkaappi kuluttaa turhaan sähköä. Harkitse uusien hankkimista, jos kotisi kylmälaitteet ovat yli 10 vuotta vanhoja. Mene saunaan heti, kun se on valmis. Perhesaunassa yli 50 % kiukaan sähkönkulutuksesta menee saunan lämmittämiseen, yksittäisten saunojien vuoksi kiuasta ei kannata lämmittää. Suositeltava löylyn lämpö on ºC. 100 C lisää energiankulutusta jopa 30 %. Esilämmitä auto, mutta älä pidä lämmitintä turhaan päällä. Puolesta kahteen tuntia riittää pakkasesta riippuen. Käytä ajastinta, joka kytkee virran päälle halutuksi ajaksi. Ajastinta kannattaa käyttää myös pihavalaistuksessa ja sähkösaunassa. Ulkovalojen energiankulutusta voi pienentää myös liiketunnistimilla ja hämäräkytkimillä. Säästövinkkejä joulua varten (www.motiva.fi) 12 arki, valinnat ja tulevaisuus

13 Lisävinkkejä erityisesti pientalossa asuville Lämmitys Jos asunnossa on takka, tee siitä lämpöä varaava. Säädä lämmityskattila mahdollisimman energiatehokkaaksi. Kun on aika vaihtaa vanha öljypoltin uuteen, hanki sellainen, joka on todettu ympäristöystävälliseksi tai harkitse siirtymistä esimerkiksi pelletteihin. Tuulensuojat Jos talo on alttiina esim. pohjoistuulille, on lämpöhävikki luultavasti suuri. Suojakasvillisuus tai jopa yksinkertainen säleaita, jolla tuulen voimaa voi murtaa, saattaa tuoda yhtä paljon hyötyä kuin lisäeristäminen, ja vieläpä murto-osalla jälkimmäisen vaatimista kustannuksista. Lämpöpumppu Korvaamalla öljykattilan lämpöpumpulla voi vähentää rikki-, typpi- ja hiilidioksidipäästöjä jopa 90 %. Lämpöpumppu hyödyntää maasta, ulkoilmasta tai kallioperästä saatavaa ilmaislämpöä. Toki se toimii sähköllä, mutta verrattuna esimerkiksi suoraan sähkölämpöpatteriin, lämpöpumppu tuo merkittävän energiahyödyn. Aurinkolämpökeräin Jos talosi edessä on vapaata tilaa suoraan etelään, lounaaseen tai kaakkoon päin, voit säästää paljon rahaa (ja polttoainetta) lämmittämällä käyttövetesi aurinkolämpökeräinten avulla. Suurimman hyödyn aurinkolämpökeräimistä saavat ne, jotka ovat aikaisemmin lämmittäneet vetensä öljykattilalla. Käyttövesi Ikkunat Valitse kolmilasiset tai umpiolasi(/lämpölasi)-ikkunat, jos aiot vaihtaa ikkunoitasi. Lisäeristä taloasi ulkoapäin, jos olet joka tapauksessa päättänyt uusia talosi julkisivuja tai sisältäpäin, ja erityisesti pohjoispuolelta, jos olet päättänyt remontoida. Ruohonleikkuri Moottorikäyttöiset ruohonleikkurit ovat suuria ympäristörosvoja, koska niiden polttoaineesta tulevat päästöt päätyvät suoraan luontoon. Leikkurit saattavat saastuttaa kahdessa tunnissa jopa enemmän kuin uusi auto km:n ajossa. Käytä leikkurissa vihreintä mahdollista bensiiniä, niin vähennät päästöjä. Ja kun tulee aika vaihtaa uuteen, tutki sähkö- ja paristokäyttöisiä malleja. Päästöttömin on tietysti käsikäyttöinen, jonka kanssa saa myös liikuntaa. Laske käyttöveden lämpötila 50 C. kestävät energiavalinnat 13

14 Energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutukset Energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutuksia ovat mm. päästöt ilmaan ja vesiin, maaperän happamoituminen ja vesien rehevöityminen, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maisemahaitat, säteily, jätteet sekä melu. Tehtävä: Pohtikaa, mitä erilaisia ympäristövaikutuksia energiantuotannolla ja -käytöllä voi olla? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä on mielestäsi pahin energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutus? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Energian kulkua energialähteeltä jalostuksen kautta loppukäyttöön ja käytössä syntyvien jätteiden käsittelyyn eli energiaketjun kaikkiin vaiheisiin, myös energian varastointiin, siirtoon/ kuljetuksiin ja jakeluun, liittyy ympäristövaikutuksia. Energiaketju voidaan rinnastaa tuotteen elinkaareen. 14 arki, valinnat ja tulevaisuus

15 Energiantuotannon ympäristövaikutukset voidaan ryhmitellä seuraavasti: kemialliset päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä, otsonikatoa ja happamoitumista (vesistöihin johdettu) hukkalämpö muuttaa ekosysteemien tasapainoa tilantarve syrjäyttää luonnon säteily, melu ja maisemahaitat Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää vähentämällä energiankulutusta ja energiaa runsaasti vievien tuotteiden kulutusta sekä lisäämällä vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energialähteitä. Maailman energiankulutus on kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta ja jatkaa edelleen kasvua. Tilastokeskuksen energiatilastot (www.tilastokeskus.fi/til/ene.html) Energiantuotannon ympäristövaikutukset Energiantuotanto jaetaan sähkön tuotantoon, lämmön tuotantoon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Maisema ja maankäyttö Kaikella energiantuotannolla on maisemallisia ja maankäytöllisiä vaikutuksia. Uusiutumattomilla energianlähteillä ne vaikutukset eivät aina näy siellä, missä energiaa käytetään, esimerkkinä tästä Suomeen tuotavan öljyn porauksen ympäristövaikutukset. Uusiutuvien energianlähteiden kuten esimerkiksi tuulivoiman maisemavaikutukset voidaan puolestaan kokea täällä hyvin voimakkaina, jos voimalat näkyvät omassa maisemassa hyvin. Myös esimerkiksi puuenergian talteenotto on aina metsäteollisuuden puunhankinnan sivutuote, metsää ei hakata energiakäyttöön. Vesivoima perustuu veden virtaaman hallintaan. Patoaminen ja lauhdevedet Patoamisella sekä vedenkorkeuden ja virtauksen sääntelyllä on vaikutusta vesistön lajistolle ja niiden elinympäristöille. Lauhdutusvettä tuottavat laitokset lämmittävät lähistöllään olevia vesistöjä. Tällaisia ovat ydinvoimalat sekä fossiilisia polttoaineita käyttävät lauhdevoimalat, jotka pelkkää sähköä tuottavina laitoksina joutuvat laskemaan tuottamansa lämmön mereen. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset hyödyntävät tuottamansa lämmön esimerkiksi kaukolämmityksessä. Melu Kaikesta energiantuotantoon liittyvästä aiheutuu melua muun muassa polttoaineiden talteenotossa ja kuljetuksissa sekä esimerkiksi joissakin polttovoimaloiden paineentasaussäädöissä. Säteily Uraanin louhintaan, rikastukseen ja kuljetuksiin sekä ydinvoimaloiden käyttöön ja käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyy kaikelle elolliselle vaarallinen radioaktiivinen säteily. Kemikalisoituminen Energiantuotannossa käytetään paljon myrkkyjä, jotka luontoon joutuessaan aiheuttavat kemikalisoitumista. Erityisesti raskasmetallit ovat eliöille vaarallisia, koska ne hajoavat hitaasti, kertyvät eliöihin ja rikastuvat ravintoketjussa. Päästöt Erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa runsaasti päästöjä ilmaan. Ilmansaasteiden haitat voivat olla maailmanlaajuisia, alueellisia tai paikallisia. Maailmanlaajuisia vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja yläilmakehän otsonikato. Energiantuotanto aiheuttaa noin 66 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Alueellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisia vaikutuksia ovat haitat ihmisen terveydelle ja lähiympäristölle sekä erilaiset viihtyvyysja materiaalihaitat. Päästöihin voidaan vaikuttaa poltto- ja suodatintekniikoilla sekä polttoainevalinnoilla (korvataan fossiilisia polttoaineita esimerkiksi puulla). Happamoituminen Happamoitumisella tarkoitetaan sitä, että maaperän tai vesistöjen kyky vastustaa eli neutraloida ilmasta tulevaa hapanta laskeumaa alkaa heikentyä. Happamoittavia yhdisteitä, pääasiassa rikki- ja typpipäästöjä, laskeutuu maan pinnalle sateen mukana märkälaskeumana tai hiukkasissa ja kaasuissa kuivalaskeumana. Rikkipäästöjen suurimmat lähteet ovat energiantuotanto ja teollisuus. Typpipäästöjä tulee pääasiassa energiantuotannosta ja liikenteestä. Happamoitumisesta on haittaa monille kasveille ja etenkin vesieliöille. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi tämän päivän keskeisimmistä ympäristöongelmista. Energiavarojen käyttöönotto ja energiantuotanto vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Maan muokkaaminen muuttaa elinympäristöjä ja päästöt vaikuttavat elinolosuhteisiin. Myös uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisellä on omat haittansa laajassa mitassa käytettynä. Esimerkiksi vesivoimarakentaminen tekoaltai- kestävät energiavalinnat 15

16 neen tai bioenergian kohdalla kuljetusmatkat, jotka liian pitkiksi kasvaessaan heikentävät puupolttoaineen hyötysuhdetta verrattuna sen kuljetuksissa tarvittaviin polttoaineisiin. Tuulivoimaloiden sijoittelussa tulee huomioida esimerkiksi luonnonsuojelualueet. Aurinkosähköä tuottavat paneelit kannattaa sijoittaa rakenteiden osiksi tai käyttää vaihtoehtona verkon vetämiselle syrjäisiin kohteisiin esimerkiksi saaristossa. Energiankäytön ympäristövaikutukset Energiaa tarvitaan ja käytetään lähes kaikkeen mahdolliseen. Energian käyttö jakaantuu Suomessa seuraavasti: Energian käyttö suomessa Energian käyttö suomessa (Tilastokeskus) Energian käytön ympäristövaikutukset liittyvät suurelta osin fossiilisten polttoaineiden, esimerkiksi kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttöön ja ovat osin samoja kuin energiantuotannon ympäristövaikutukset. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa syntyy päästöjä, mm. rikkidioksidi ja typen oksidit, jotka happamoittavat maaperää ja vesiä. Poltettaessa vapautuva lisäksi hiilidioksidia ja metaania, jotka vaikuttavat sekä ihmisten terveyteen että voimistavat kasvihuoneilmiötä. Energiantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutusten torjuminen Energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään kehittämällä teknologiaa sekä tekemällä rakenteellisia muutoksia energiantuotannossa. Apuna ympäristön tilan parantamisessa ovat lisäksi kansainväliset sopimukset, tutkimus ja kehitys sekä yhteiset projektit. Energiantuotantoa ohjaa ympäristönsuojelulaki ja -asetus, joiden tarkoituksena on mm. ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä torjua ilmastonmuutosta. Rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Suurimmista hankkeista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain nojalla. Vesien käyttöä ja vesirakentamista ohjaa vesilaki. Jätelaki ja -asetus ohjaavat jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä. Päästökauppalain tarkoituksena on edistää kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti ja ohjata päästökauppaa. 16 arki, valinnat ja tulevaisuus

17 Uusiutuvat energianlähteet Tehtävä: Mitkä uusiutuvat energianlähteet olivat sinulle ennestään tuttuja? Mikä niistä kuulostaa parhaalta vaihtoehdolta? Mihin itse panostaisit? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tuulivoimaloiden sijoittelusta on käyty paljon keskustelua. Jotkut vastustavat tuulivoimaa, koska pitävät voimaloita rumina. Toiset taas näkevät ne uuden puhtaan tekniikan ilmentyminä. Mitä mieltä sinä olet tuulivoiman käytön lisäämisestä? Keskustelkaa aiheesta. Uusiutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Niiden sisältämä energia ylittää maailmanlaajuisesti ihmiskunnan energian käytön kertaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä on pienemmät vaikutukset ympäristöön kuin uusiutumattomilla energianlähteillä ja ne ovat nimensä mukaisesti uusiutuvia luonnonvaroja, joten niiden käyttö perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Suomessa uusiutuvan energian osuus on noin 25 % energiankulutuksesta. Olemassa olevalla tekniikalla olisi mahdollista kolminkertaistaa hyödyntämättömät biomassan, tuulisähkön ja aurinkolämmön voimavarat. Uusiutuvan energian kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti biopolttoaineiden, kuten hakkeen, peltoenergian, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun käytön lisäämiseen. Aurinkoenergia Aurinkoenergian sovellukset voivat olla monenlaisia. Raakaaine on ilmaista ja se on siellä, missä energiaa kulutetaan. Aurinkosähköä tuotetaan sähköverkkoon Suomessa vielä vähän, mutta muualla Euroopassa sen tuottaminen kasvaa kuitenkin Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinko-, tuuli- ja vesienergia sekä bioenergia. kestävät energiavalinnat 17

18 nopeasti. Suomessa aurinkosähkö on tällä hetkellä mielekästä lähinnä piensovelluksissa sähköverkon ulkopuolella. Tavallisimpia käyttökohteita ovat kesämökit, asuntovaunut ja veneet. Auringonsäteilyä voidaan kerätä joko lämmön tai sähkön tuotantoon. Aurinkolämpöä hyödynnetään ns. passiivisilla ja aktiivisilla tekniikoilla. Tärkeimmät passiiviset menetelmät ovat hyvä lämmön eristys seinissä ja ikkunoissa, isojen ikkunoiden sijoittaminen etelään ja pienien ikkunoiden sijoittaminen pohjoiseen. Näiden yleensä energiansäästötekniikoihin sisällytettävien menetelmien potentiaali Suomessa on noin puolet talojen lämmönkulutuksesta eli noin 10 % kokonaisenergiankulutuksesta. Yleisimmät aktiiviset tekniikat ovat lämpöpumput ja aurinkolämpökeräimet. Aurinkolämpökeräimellä voidaan tuottaa lämpöenergiaa sekä kiinteistöjen että veden lämmittämiseen. Suomen oloissa kustannustehokkaimmin toimii käyttöveden lämmittäminen katolle asennetuilla aurinkolämpökeräimillä. Noin viiden neliömetrin verran aurinkolämpökeräimiä katolla riittää tuottamaan 4-henkisen perheen vuotuisesta lämpimästä käyttövedestä noin puolet. Jos haluaa lämmittää pientaloa aurinkolämpökeräimellä, täytyy keräimiä asentaa katolle m2. Koko vuoden lämmitystarpeesta voidaan näin kattaa %. Bioenergia Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistä tuotettuja polttoaineita, biodieseliä ja bioetanolia, kutsutaan biopolttoaineiksi, joita voidaan käyttää esim. dieselmoottoreissa joukkoliikennevälineissä tai lämmityksessä. Niiden avulla olisi mahdollista muuttaa energiajärjestelmä kestävämmäksi ja niiden käyttöä olisi mahdollista moninkertaistaa. Bioenergia on biopolttoaineista saatua energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä. Bioenergian osuus on 25 % Suomen energiankulutuksesta. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Puuenergia on Suomen uusiutuvista energialähteistä merkittävin. Sen osuus on Suomessa tuotetusta energiasta noin 21 %. Puu soveltuu keskuslämmityksen energialähteeksi perinteisinä halkoina, hakkeena, puruna tai pelletteinä. Pelletit valmistetaan sahanpurusta, höylälastuista tai hiontapölystä puristamalla. Suomessa on pellettilämmitteistä omakotitaloa. Polttopuun käyttö lisälämmitykseen huonekohtaisissa uuneissa ja takoissa on energiansäästön kannalta järkevää ja yleensä myös taloudellisesti kannattavaa. Biokaasu on biohajoavasta jätteestä tai lannasta saatavaa metaania, jota voidaan käyttää polttoaineena sähkön ja lämmöntuotannossa sekä pienillä muutoksilla myös autojen moottoreissa. Suomessa siitä saadaan energiakäyttöön nykyään vain 0,2 TWh, mutta sen käyttöä on mahdollista moninkertaistaa. Vesivoima Vesivoimalla tuotetaan noin 4 % Suomen energiasta. Kapasiteettia ei voi enää merkittävästi lisätä luonnonsuojelullisista syistä ja jäljellä olevien kohteiden luonto-, virkistys- ja kulttuurihistorialliset arvot ylittävät voimataloushyödyt. Vesivoiman keskeisiä ongelmia ovat lajiston monimuotoisuudelle ja elinympäristöille aiheutuvat haitat. Tuulivoima Tuulivoimalla tuotetaan noin 0,1 % Suomen energiasta ja tuotanto on voimakkaassa kasvussa. Varsinkin rannikolla, merellä ja tuntureilla tuulee tarpeeksi, jotta tuulivoima on kannattavaa. VTT:n ja konsulttiyritys Electrowatt-Ekonon mukaan vuoteen 2010 mennessä Suomessa voitaisiin tuottaa tuulienergiaa kuivalla maalla 500 MWh ja merellä MWh, jolloin tuulivoiman osuus Suomen energiasta nousisi jo useampaan prosenttiin. Geoterminen lämpö Geoterminen lämpö on maankuoren sisällä lähinnä fissioreaktiossa syntyvää ja siellä olevaa lämpöä. Parhaat mahdollisuudet hyödyntää geotermistä lämpöä ovat tuliperäisillä alueilla. Maalämpö on maankuoreen varastoitunutta auringon lämpöä, jonka talteenotto perustuu lämpöpumppuihin. Lämpöpumppu kerää maahan varastoitunutta lämpöä ja siirtää sen lämpöpumppuun, jossa se kompressorin avulla puristetaan haluttuun lämpötilaan. Maalämpöpumppuja on Suomessa yli Isot lämpöpumput voivat tuottaa talon kaiken lämmitysenergian, edullisemmat, osateholle mitoitetut laitteet noin 80 % energiasta. Järjestelmän investointikustannukset ovat alussa hieman suuremmat kuin esimerkiksi sähkölämmityksen, mutta alentuneet lämmityskustannukset maksavat sen nopeasti takaisin. Järjestelmä voi säästää lämmityskustannuksissa jopa %. Vetytekniikka Vetytekniikassa tuotetaan vetyä veden elektrolyysin avulla. Vety soveltuisi lähes kaikkiin energiankäytön kohteisiin, mutta siihen siirtyminen vaatii koko energiahuollon muuttamista, koska mm. vedyn säilöntä on hankalaa. Polttokenno Polttokenno on sähkökemiallinen laite, joka muuttaa polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi ilman välivaiheita. Suurimmat toiveet kohdistuvat polttomoottorin korvaamiseen polttokennolla, jolloin autot tupruttaisivat vettä pakokaasujen sijasta. 18 arki, valinnat ja tulevaisuus

19 Uusiutumattomat energianlähteet Uusiutumattomia energianlähteitä ovat öljy, kivihiili, maakaasu, uraani (ydinvoimalat), turve ja yhdyskuntajäte. Tehtävä: Mikä uusiutumattomista on mielestäsi huonoin vaihtoehto? Mitä mieltä olet ydinvoimasta? Entä mitä mieltä olet yhdyskuntajätteen poltosta? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Milloin öljy loppuu? Vuonna 1900 maailmassa käytettiin vain muutama tuhat barrelia öljyä päivässä, vuonna 1997 jo 72 miljoonaa barrelia päivässä. Yksi barreli on 159 litraa. Tähän mennessä on käytetty 800 miljoonaa barrelia. Campbell ja Laherre ovat arvioineet, että öljyä olisi pumpattavissa vielä 1000 miljardia barrelia. Öljyntuotannon on ennustettu saavuttavan huippunsa vuoteen 2010 mennessä ja alkavan sitten laskea. Edellä esitetyistä luvuista voit itse laskea, kuinka kauan öljyä riittää. Ajoneuvot käyttävät puolet maailman öljyntuotannosta. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) diagrammista (www.grid.unep.ch/geo2000/ov-e/ioe3.htm) näet, miten moottoriajoneuvojen määrä on kasvanut vuodesta 1980 vuoteen Ajoneuvoliikenne tuottaa puolet maailman hiilidioksidipäästöistä (www.grid. unep.ch/geo2000/ov-e/ioe10.htm), joiden määrän henkeä kohti näet UNEP:n kaaviosta. Keskustelkaa aiheesta. enemmän ympäristövaikutuksia. Suomessa uusiutumattoman energian osuus on noin 75 % energiankulutuksesta. Öljy Öljy on muodostunut kasveista ja muista eloperäisistä aineista maan korkean paineen ja lämmön vaikutuksesta miljoonien vuosien kuluessa. Maailman suurimmat öljyvarat ovat Lähiidässä ja suurimmat öljyntuottajamaat ovat Venäjä, USA, Saudi-Arabia, Iran, Meksiko ja Norja. Nykyisellä kulutuksella öljyä arvioidaan riittävän 40 vuodeksi. Tutkijoiden mukaan tuotannon huippu ajoittuu vuosille Suurin osa Suomeen tuotavasta öljystä jalostetaan bensiiniksi, dieseliksi ja lentokoneiden polttoaineeksi ja noin kolmasosa käytetään lämmitykseen. Öljyllä tuotetaan 25 % Suomen energiasta. Öljy sisältää paljon ympäristölle haitallisia aineita. Poltossa syntyy hiilidioksidia, rikkidioksidia ja typpioksideja. Hiilidioksidi aiheuttaa ilmastonmuutoksia, kun taas rikkidioksidi ja typpioksidit lisäävät maan ja veden happamuutta. Öljynkuljetuslaivojen ja öljynporauslauttojen onnettomuudet aiheuttavat sen, että suuria määriä öljyä valuu mereen vahingoittaen ympäristöä. Linnut, eläimet ja kasvit kuolevat öljykatastrofeissa. Uusiutumattomia energianlähteitä ovat öljy, kivihiili, maakaasu, uraani (ydinvoimalat), turve ja yhdyskuntajäte. Ne eivät uusiudu ja siksi niiden käyttöikä on rajallinen eikä niiden käyttö ole kestävän periaatteen mukaista. Uusiutumattomilla energianlähteillä on uusiutumattomia energianlähteitä huomattavasti Hiili ja kivihiili Hiili ja kivihiili ovat muodostuneet kasvien jäännöksistä satojen miljoonien vuosien kuluessa. Hiili on fossiilisista polttoaineista käytetyin ja runsain. Hiilen talteenotto on halpaa ja sitä kestävät energiavalinnat 19

20 voidaan käyttää voima- ja lämpölaitoksissa sekä lämpövoimaloissa. Maailman runsaimmat kivihiiliesiintymät ovat Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa ja Venäjällä. Nykyiset hiilivarat riittävät nykykäytöllä monta sataa vuotta. Hiilellä tuotetaan lähes 40 % maailman energiasta. Suomessa sen osuus on 15 %. Hiili sisältää ympäristölle haitallisia aineita ja poltossa kehittyy sen lisäksi hiilidioksidia, rikkidioksidia ja typpioksideja. Hiilidioksidi kiihdyttää ilmastonmuutosta kun taas rikkidioksidi ja typpioksidit lisäävät maan ja veden happamuutta. Lisäksi kaivoksissa syntyvä metaanikaasu aiheuttaa usein räjähdyksiä ja ihmisuhreja vaativia kaivosonnettomuuksia. Kaivostoiminnassa syntyy aina myös terveydelle haitallista radonkaasua. Maakaasu Maakaasu on väritön, hajuton ja myrkytön kaasu, jolla on korkea energiasisältö. Sitä on maankuoren taskuissa ja huokosissa kivilajeissa, jonne sitä on syntynyt miljoonien vuosien kuluessa. Maailman maakaasuvarat ovat suuret verrattuna käyttöön. Suuria maakaasuvaroja on Venäjällä, Iranissa, Algeriassa ja Pohjanmerellä. Nykyiset maakaasuesiintymät riittävät noin vuotta, mutta uusia etsitään jatkuvasti. Nykyään maakaasulla tuotetaan 11 % Suomen energiasta. Maakaasun osuus maailman energiahuollossa on nykyään reilut 20 %, mutta se on kasvussa. Monet maat haluavat säästää ympäristöä ja korvata hiilen ja öljyn maakaasulla, sillä se on muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna vähäpäästöinen. Uraani ja ydinvoima Uraania käytetään polttoaineena ydinvoimaloissa. Uraania on kaikissa maanosissa ja sitä louhitaan monissa maissa. Maailman suurimmat uraanivarat ovat Australian, Kazakstanin ja Kanadan kallioperässä. Uraanin louhinta tapahtuu usein avolouhoksissa, mikä merkitsee laajan alueen perinpohjaista hävittämistä. Puoli kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista kiinteää jätettä. Lisäksi syntyy radioaktiivista liejua, kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Nämä jätteet levittävät ympäristöön radioaktiivista pölyä ja kaasumaista radonia, jotka aiheuttavat syöpää. Lisäksi uraani on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. Ongelmana on myös ydinvoimaloista tuleva radioaktiivinen jäte, joka joudutaan loppusijoittamaan kallioperään sekä ydinvoimaloiden onnettomuusriskit. Ydinvoimalat tuottavat sähköä ja niiden polttoaineena on uraani. Ydinvoiman hyvä ominaisuus on, että se ei aiheuta happamia laskeumia ja ilmastolle haitallisia päästöjä. Ydinonnettomuus voi kuitenkin sattuessaan aiheuttaa ympäristölle erittäin suuria tuhoja. Ydinvoimalla tuotetaan nykyään noin 16 % Suomen energiasta. Suomessa on viisi ydinreaktoria. Turve Turvetta käytetään Suomessa alueittain paljon (noin 6 % energiantuotannosta) sekä lämmön että sähköntuotantoon taajamissa ja teollisuudessa. Turvetta syntyy suokasvien hajoamisessa ja se on erittäin hitaasti uusiutuvaa. Myös suon uusiutuminen tapahtuu erittäin hitaasti. Turpeen polton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat energiayksikköä kohden suuremmat kuin kivihiilellä. Turve aiheuttaa paljon negatiivisia ympäristövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuus vähenee, kuivatusvedet rehevöittävät vesistöjä ja turvekentät ja kuljetukset aiheuttavat pölyhaittoja. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteiden energiakäytön etuna on saatavan energian lisäksi kaatopaikkakuormituksen väheneminen. Kierrätyspolttoaineet soveltuvat sekä erilliseen lämmöntuotantoon että yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon. Kerrostalokiinteistön sekajäteastian sisällöstä on nykyisin kuitenkin vain alle 20 % haitattomasti palavaa eikä kelpaa materiaaliseen hyödyntämiseen. Vaaralliset myrkky- ja raskasmetallipäästöt syntyvät PVC-muoveista, alumiinia sisältävistä pakkauksista sekä raskasmetalleja ja klooria runsaasti sisältävistä aineista. Polttamista varten pystytettävä ja ylläpidettävä järjestelmä, joka sisältää keräyksen, kuljetuksen, lajittelulaitokset ja polttavan laitoksen lisäinvestoinnit, on kallis, kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Sen sijaan tulisi estää jätteen syntyä ja käyttää kierrätyskelvottomien tuotteiden sijaan kierrätys- ja kompostointikelpoisia. Energianlähteet Suomessa (Kauppa- ja teollisuusministeriö) 20 arki, valinnat ja tulevaisuus

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa. Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Miksi tätä kaikkea tehdään? Konkreettisesti energiansäästötoimien vaikutus näkyy energialaskussa. Syyt siihen, miksi meidän kaikkien pitäisi alkaa ajatella

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus Energian ja veden säästö Mitä energia on? Mistä energia tulee? 2 Energian kokonaiskulutus Suomessa 3 Mihin käytämme energiaa Suomessa? 4 Mihin käytämme

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Energia on elämää käytä sitä järkevästi ENERGIATIETOINEN KULUTTAJA -KALVOSARJA Energia on elämää käytä sitä järkevästi Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut kalvosarjan tuotantoa. Energia on elämää. Käytä sitä järkevästi. Mihin käytämme

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energiansäästön kymmenen käskyä

Energiansäästön kymmenen käskyä Energiansäästön kymmenen käskyä I Nykyinen kulutus ja seuranta Selvitä yrityksen nykyinen kulutus: - Lämpö - Sähkö - Vesi - Liikennepolttoaineet Kulutuksen seuranta - Vähintään kuukausittainen, mielellään

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Harakatkin hikoilevat - Asumisen veden- ja energiansäästö

Harakatkin hikoilevat - Asumisen veden- ja energiansäästö Harakatkin hikoilevat - Asumisen veden- ja energiansäästö Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Laura Korhonen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Tämä on vuokratalojen asukkaille

Lisätiedot

KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY

KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY Turha kulutus = Turha korotus KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY Sähkön kulutus. OMA ETUSI - YHTEINEN ETU Viihtyisyydestä ei tarvitse tinkiä eikä luopua nykyaikaisen kodin mukavuuksista, sillä säästö syntyy

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Mäntsälässä 23.2.2010 Jarkko Hintsala

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Mäntsälässä 23.2.2010 Jarkko Hintsala 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Mäntsälässä 23.2.2010 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Ilmastonmuutoksesta lyhyesti 2. Asumisen energiankäyttö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot