Arki, valinnat ja tulevaisuus

Transkriptio

1 Johanna af Hällström Arki, valinnat ja tulevaisuus Kestävät energiavalinnat Suomen luonnonsuojeluliitto ry

2 Hei, kädessäsi on Suomen ensimmäinen aikuisille tarkoitettu Arki, valinnat ja tulevaisuus -ympäristökasvatusmateriaali, joka sopii mainiosti esimerkiksi opintokerhoissa käytettäväksi. Materiaali on tehty Suomen luonnonsuojeluliitossa Opetusministeriön tuella. Suomen Unesco-komitea on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet seuraavasti: Tavoitteena on, että ihminen saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänen ympäristösuhteensa muotoutuu rikkaaksi ja monitasoiseksi, saa elämänsä eri vaiheissa tietoja, joiden avulla hän kykenee ymmärtämään riippuvuutensa muusta luonnosta ja vastuunsa ympäristöstä, harjaantuu käyttämään ympäristötietojaan ja -taitojaan vastuuntuntoisena kansalaisena tehdessään itseään ja yhteiskuntaa koskevia päätöksiä, valitsee elämänsä ja toimintansa perustaksi kestävän kehityksen ja edistää ekologisesti ja kulttuurillisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tietoa kestävistä valinnoista ja kulutuksesta on olemassa valtavasti, mutta se on hajallaan siellä täällä. Sen vuoksi halusimme koota meidän mielestämme oleellisen tiedon tavallisen arjen kannalta tavallista kuluttajaa varten. Materiaali soveltuu sekä jo enemmän kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta tietäville että ns. vasta-alkajille. Materiaalissa pyritään liikkumaan normaalin arjen tasolla ja käsittelemään asioita normaalin kuluttajan näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia on neljä: elintarvikevalinnat ja kulutus, energia, liikkuminen ja ekologinen tietämys ja lajituntemus. Niistä jokainen koostuu teoriasta, esimerkeistä, tehtävistä ja keskustelun aiheista sekä lisätiedonlähteistä. Materiaaleja voi käsitellä haluamallaan tavalla, mutta käsittelyn avuksi annetaan myös vinkkejä. Toivomme, että materiaalista on hyötyä arjen valinnoissa ja että se osaltaan auttaa meitä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Opintokerho-onnea toivottaen, Johanna af Hällström & Tarja Ketola Teksti: Johanna af Hällström Piirrokset: Henna Latvala Johanna af Hällström Taitto: Stina Salin Paino: Painotalo Miktor Ky Kustantaja: Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu Helsinki ISBN

3 kestävät energiavalinnat Kestävät energiavalinnat -osion tavoitteena on kiinnittää huomiota kaikkiin niihin energiavalintoihin, joita me jokainen teemme päivittäin omassa arjessamme. Ja siihen, kuinka suuri merkitys jokaisella valinnalla on tulevaisuuden kannalta. Tämä osio pyrkii tarjoamaan tietoa energiavalinnoista ja havainnollistamaan valintojen merkitystä. Materiaalin avulla on mahdollista saada vinkkejä kestävämmistä energiavalinnoista, pohtia omaa energiankulutusta ja säästää jopa selvää rahaa. VAIKUTTAVAT ENERGIAVALINNAT ( Ekosähkö ja sähkön kilpailuttaminen Tehtävä: Ekologinen verouudistus tarkoittaa verojärjestelmän muuttamista siten, että se suosii nykyistä enemmän työvoiman käyttöä ja ekologisesti kestävää tuotantoa ja kulutusta. Lisätietoa löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta ( => Toiminta => Verouudistus => Ekoverouudistus. Mitä mieltä olette ekologisesta verouudistuksesta? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Vertaile sähkön hintoja ja pyydä tarjouksia myös muilta kuin omalta sähköyhtiöltäsi. Vaihda tarvittaessa sähköyhtiötä. Suosi mahdollisuuden mukaan uusiutuvilla tuotettua sähköä. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Sähköveron voidaan katsoa olevan ympäristövero, mutta sitä peritään samalla tavalla uusiutumattomista kuin uusiutuvistakin energianlähteistä tuotetun sähkön käytöstä. Tietynlainen uusiutuvista energianlähteistä tuotettu sähkö (tuottaja) saa veronpalautusta. Verojen osuus sähkölaskusta voi vaikuttaa melko suurelta. Millainen on verojen ympäristöohjaavuus? Kannustavatko ne säästämään energiaa? Millainen pitäisi vero-ohjauksen olla, jotta ympäristöhaitat tulisivat paremmin näkyviksi? Keskustelkaa aiheesta. Kotitaloudet voivat nykyään kilpailuttaa sähköntoimittajia. Se on tuonut kuluttajille myös uuden mahdollisuuden äänestää ympäristöystävällisemmin tuotetun energian puolesta. Sähköllä ei kuitenkaan ole virallista ympäristömerkkiä. Vihreää sähköä markkinoidaan lähinnä Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergiaa- ja suurten sähköyhtiöiden Hyötysähköä -tunnusten alla. Suomen luonnonsuojeluliiton Norppa suosittele ekoenergiaa -merkin saa sähkön ja lämmön tuottaja, joka käyttää uusiutuvia energialähteitä, puuta ja biomassaa, tuulta, vanhaa vesivoimaa, aurinkoenergiaa tai maalämpöä. Merkki annetaan myydylle sähkölle tai lämmölle, ei yhtiölle. Niinpä sama yhtiö voi myydä myös fossiilista energiaa, ydinenergiaa tai öljyllä ja turpeella tuotettua energiaa, jotka eivät kuulu merkin piiriin. Käytännössä kaikki sähkö tulee yleisestä sähköverkosta ja lähimmästä voimalasta. Jos ekosähkön käyttö yleistyy, se saa kuitenkin sähköyhtiöt investoimaan siihen ja sen osuus kokonaisenergiasta kasvaa. Suurten kaupunkien sähköyhtiöt ovat ottaneet käyttöön Hyötysähkö -tunnuksen, jolla tarkoitetaan lähinnä sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Sähkön tuotantomuodosta se ei siis kerro mitään, ainoastaan energian tehokkaasta tuottamisesta. Samat sähköyhtiöt myyvät tuulisähköään tunnuksella Hyötytuuli. Kilpailutuksen piirissä on vain sähkön myyntihinta, joka on noin % sähkölaskun loppusummasta. Muu osa, eli paikallisen sähköverkon haltijalle menevä siirtomaksu ja valtiolle menevät sähköverot eivät ole kilpailutuksen piirissä. Sähköyhtiön kestävät energiavalinnat

4 vaihtaminen ei vaadi uusia mittareita, ainoastaan sähkösopimuksen tekemisen uuden yhtiön kanssa. Energiamarkkinavirasto avaa netissä sähkön hintavertailupalvelun ( Sähkötarjouksia voit vertailla täällä ( Fingrid on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta ( Paikallisista siirtoyhtiöistä ( Näin kilpailutat sähkösi Ota esiin sähkölasku. Siitä löytyvät lähtötiedot, kuten nykyinen sähköyhtiö ja vuosikulutuksesi. Esimerkiksi kwh/vuosi. Tarkista, mikä tariffi on laskutusperusteena: yleis-, kausivai aikasähkö. Vertaa tarjoushintoja nykyiseen hintaasi, esimerkiksi sivulta Pyydä tarjous edullisimmalta yhtiöltä ja tutustu huolellisesti sopimusehtoihin, ennen kuin teet lopullisen päätöksen. Merkitystä on muun muassa sillä, kauanko tarjoushinta on voimassa. Jos haluat edistää ekosähkön tuotantoa ja samalla vähentää energian käytön ympäristövaikutuksia, pyydä tarjous ympäristöystävällisestä sähköstä. Sähkön hintavertailun tuotenimestä, esimerkiksi Hyötytuuli, näet, että sähkö on tuotettu vain tuulivoimalla. (Muita energianlähteitä ovat vesi, biopolttoaineet, maakaasu, turve ja ydinvoima.) Voit pyytää myös kiinteähintaisen tarjouksen määräajaksi. Jos sähkön hinta nousee sopimusaikana, kiinteähintainen sopimus voi tulla edullisemmaksi. Jos taas sähkön hinta laskee markkinoilla, maksat silti kiinteää hintaa määräajan loppuun. Sähkösopimuksen tekeminen Kuluttaja voi solmia sähkösopimuksen minkä tahansa kotimaisen sähköyhtiön kanssa. Voit siis valita ympäristömerkittyä energiaa, vaikka paikallinen sähköyhtiö ei sitä tarjoaisikaan. Kun vaihdat yhtiötä, sähköverkon käytöstä maksettava siirtomaksu menee paikalliselle siirtoyhtiölle. Sähkön myyjän vaihdosta ja sähkömittarin luennasta vaihdon yhteydessä ei saa periä palvelumaksuja, mikäli edellisestä myyjän vaihdosta on kulunut vähintään vuosi. Pienkuluttajan ei tarvitse erikseen hankkia uutta kulutusmittaria vaihtaessaan sähköntoimittajaa. Kulutus arvioidaan tyyppikulutuskäyrien perusteella ja tarkistetaan mittarinluvulla kerran vuodessa. Pyydä tarjous norppasähköstä suomeksi tai ruotsiksi (www. ekoenergia.info/) => Osta => Tarjouspyyntö Vaihtovirta.fi -internetpalvelussa kuluttajat voivat verrata nykyistä sähkösopimustaan norppasähkötarjouksiin ja solmia uuden sopimuksen suoraan palvelussa (www. vaihtovirta.fi/) Laskutuksen muodostuminen Sähkölasku muodostuu sähköenergian hinnasta, sähkön siirtomaksuista sekä veroista. Jos vaihdat sähkön toimittajaa, niin saat jatkossa kaksi laskua toinen lasku tulee siirrosta paikalliselta siirtoyhtiöltä ja toinen lasku sähköstä uudelta energiayhtiöltä. Siirtoyhtiö ei lain mukaan saa korottaa siirtohintaa, vaikka asiakas siirtyisi ostamaan sähkönsä muualta. Energiamarkkinavirasto ( => Sähkömarkkinat => Sähkön kilpailuttaminen => Mistä sähkön hinta muodostuu? Kotitaloudet voivat nykyään kilpailuttaa sähköntoimittajia. arki, valinnat ja tulevaisuus

5 Energiankulutus suomessa Tehtävä: Kulutamme energiaa päivittäin. Tee lista energiaa kuluttavista toimistasi esimerkiksi viikon ajalta (sähkö, lämpö, polttoaineet). Ota huomioon myös vedenkäyttö, koska veden lämmitykseen kuluu energiaa. Olisitko voinut tehdä jotain toisin ja samalla vähentää henkilökohtaista energiankulutustasi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Minkälaisia laitteita kotoa löytyy? Luetteloikaa kaikki sähkölaitteet kotona. Muistakaa myös lamput ja paristoilla toimivat leikkikalut, kellot yms. Saatatte hämmästyä niiden lukumäärää ja monimuotoisuutta. Muistakaa kuitenkin, ettei ole olemassa väärin toimivia ihmisiä. Ne joilla on paljon laitteita, voivat mahdollisesti saada aikaan suurimmat säästötulokset. Keskustelkaa aiheesta. Suomessa kulutettiin vuonna 2004 noin 410 terawattituntia (TWh) energiaa. Tästä 87 TWh käytettiin sähkönä. Suomen talous on energiaintensiivinen eli energiaa kulutetaan paljon suhteessa kansantalouden kokoon. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu teollisuudessa. Lämmitys kuluttaa energiasta reilun viidenneksen ja liikenne vajaan viidenneksen. Loput energiasta kuluu mm. kotitalouksissa, maataloudessa ja rakentamisessa. Sähkönkulutus on noussut Suomessa viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Kodin energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen. Veden lämmityksen osuus on noin viidennes. Loput kodin energiankulutuksesta eli kolmannes kuluu kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Viihde-elektroniikan osuus energiankulutuksesta on kasvussa. Energian tuotanto ja kulutus Suomessa ( Sähkönkulutus kerrostaloasunnossa Kerrostaloasunnon tyypillinen sähkönkulutus on noin kwh vuodessa. Sähkölasku on noin 200 euroa vuodessa, josta sähkön osuus on hieman yli puolet ja sähkön siirron osuus hieman alle puolet. Sähkönkulutus kerrostaloasunnossa (Helsingin Energia) kestävät energiavalinnat

6 Sähkönkulutus sähkölämmitteisessä pientalossa Sähkölämmitteisen pientalon sähkönkulutus on noin kwh vuodessa. Sähkölasku on noin 1400 euroa vuodessa, josta sähkön osuus on hieman yli puolet sähkön siirron osuus hieman alle puolet. Sähkönkulutus sähkölämmitteisessä pientalossa (Helsingin Energia) Kotitaloussähkön jakautuminen Sähkölämmitteisen pientalon kotitaloussähkö jakaantuu seuraavasti: Kotitaloussähkön jakautuminen (Helsingin Energia) Lämmönkulutus Sisälämpötiloilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen sekä talon energiankulutukseen ja -kustannuksiin C huonelämpötila on terveellisin ja energiataloudellisin sisälämpötila. Makuuhuoneissa riittää C, lämpimissä varastoissa C ja autotalleissa 5 12 C lämpötila. Oikea sisälämpötila parantaa asumisviihtyvyyttä, sisäilmanlaatua ja vireyttä, vähentää sairausoireita ja talvikaudella ilman kuivuuden tunnetta, pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä sekä estää osaltaan pölypunkkien lisääntymistä. Sähkönkulutus Kodin sähkönkulutuksesta kuluu eniten valaistukseen, ruoan säilytykseen ja valmistukseen sekä astioiden ja pyykin pesuun ja kuivaukseen. Myös jatkuvasti kasvava viihde-elektroniikan määrä lisää kotien sähkönkulutusta. Laitteiden valmiustilat kuluttavat 5 10 % kotitaloussähköstä. Valmiustila tarkoittaa esimerkiksi punaista valoa televisiossa sen ollessa kiinni, joka mahdollistaa television käytön kaukosäätimellä ilman, että tarvitsee nousta sohvalta laittamaan televisiota napista päälle. Lukuun sisältyvät erilaisten laitteiden valmiustilat, kuten laturit sekä viihde-elektroniikan valmiustilat. Esimerkki: Jos kaikki eurooppalaiset lopettaisivat valmiustoiminnon käytön, energiaa säästyisi niin paljon, että se riittäisi Belgian kokoisen maan koko vuoden energiantarpeeksi. Kodin sähkölaitteiden keskimääräinen energiankulutus ja käytön hinta ( arki, valinnat ja tulevaisuus

7 kodin laitteiden sähkönkulutus (Helsingin Energia) Käyttö (tuntia/vrk) Hinta (euroa/vuosi) Jääkaappi pakastelokerolla Jää-viileäkaappi Jääkaappi-pakastin Kaappipakastin Pyyhekuivain, sähköllä toimiva Hehkulamppu 60 W 8 14 Loistelamppu 18 W 8 5 Halogeenilamppu 35 W 8 9 Tietokone 5 30 Televisio 5 9 Televisio, LCD Plasmatelevisio, Digisovitin 5 4 Sähköliesi, 4 hengen 7 30 Sähköliesi, 2 hengen 7 15 Astianpesukone, kylmävesiliitäntä 7 32 Pesukone, kylmävesiliitäntä 7 30 Kuivausrumpu Kiuas 2 67 Vedenkulutus Kotitalouksien vedenkulutus Asuinrakennuksen lämpimän käyttöveden valmistukseen kulutetaan usein jopa % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiankulutuksesta. Kerrostaloasukas kuluttaa keskimäärin 155 l/asukas/vrk. Omakotitaloasukas kuluttaa keskimäärin 135 l/asukas/vrk. Vaihtelut veden kulutuksessa ovat kuitenkin suuria ( l/asukas/vrk). Vedenkulutuksen tavoitetaso vuorokaudessa on noin 130 l/asukas. Vuorokauden vedenkulutus jakaantuu asukasta kohden keskimäärin seuraavasti: Kotitalouksien vedenkulutus (Motiva) kestävät energiavalinnat

8 Energian säästö Tehtävä: Selvitä energialaitoksilta lainattavalla sähkönkulutusmittarilla, mitkä sähkölaitteet kuluttavat kotona eniten sähköä. Pohtikaa, kuinka laitteiden käyttöä voisi vähentää. Käyttäkää apuna pientalon lämmityskustannusten laskuria. Vaihtoehdoista puuttuvat vihreä sähkö ja puupelletit. ( energia.fi/lammityslaskuri) Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tutustukaa Motivan Energiaeksperttitoimintaan ( Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Seuraa omaa sähkönkulutustasi. Seuraa omaa sähkömittaria. Kiinnitä huomiota siihen, mitä laitteita päivän aikana käytät ja kuinka paljon. Palaako huoneissa, joissa ei oleskella, lamput jne.? Keskustelkaa aiheesta. Sähkölämmitteisessä pientalossa ei tarvitse surra, jos lamput palavat turhaan, koska lamppujen lämpö siirtyy hyötykäyttöön eli lämmittää huoneilmaa. Kerrostaloasunnossa turhat valot kannattaa sammuttaa, koska ylimääräinen lämpö ei pienennä pattereiden tehoa, ja lämpö menee hukkaan. Energiansäästölamput ovat tehokkaista erityisesti ulkona, koska siellä lämpö karkaa suoraan harakoille. Sähkölämmitystaloudessa ei haittaa, vaikka ei ostaisikaan energiankulutukseltaan parasta kodinkonemallia, sillä myös koneiden ylimääräinen energia tulee hyödyksi lämmityksessä. Kerrostaloasukkaan kannattaa sen sijaan uusia turhaan hurisevat vanhat laitteet vikkelämmin. Tietokoneen tuuletin on energiasyöppö. Kannettavat tietokoneet kuluttavat sähköä paljon vähemmän kuin pöytäkoneet. Mitä suurempi ja litteämpi televisio, sitä enemmän se kuluttaa sähköä. Plasmatelevisio kuluttaa sitä enemmän, mitä enemmän valkoista ruudulla on. Energiaa voi säästää mm. lämmittämällä auton, säätämällä huonelämpötilan sekä jääkaapin ja pakastimen lämpötilat sopiviksi, käyttämällä energiansäästölamppuja ja tiskaamalla tiskit altaassa olevassa vedessä. arki, valinnat ja tulevaisuus

9 Suoran energiankulutuksen (lämmitys, lämmin vesi, sähkölaitteet) lisäksi kulutamme saman verran välillistä energiaa. Välillinen energiankulutus maksetaan tuotteen tai palvelun hinnassa. Tuotteiden ja palveluiden valmistus, pakkaus, varastointi ja kuljetus kuluttavat energiaa. Välttämällä turhaa kulutusta ja käyttämällä mahdollisimman vähän sähköä, säästää sekä rahaa että ympäristöä ja hidastaa osaltaan ilmaston lämpenemistä. Lisäksi pienentynyt sähkönkulutus vähentää tarvetta korvata ydinvoimaa esimerkiksi kivihiilellä, öljyllä tai maakaasulla. Suomessa energian käyttö on tehokasta moneen muuhun maahan verrattuna. Nykyaikainen teollisuus, energian tuotannon ja siirron korkea tekninen taso, tasokas rakentaminen, kehittyneet lämmitysjärjestelmät ja kuluttajien valistuneisuus ovat osaltaan vaikuttaneet energian käytön tehostumiseen. Parantamisen varaa on edelleen, sillä tehokkuudesta huolimatta suomalaisten henkeä kohti laskettu energiankulutus on maailman neljänneksi suurin, mikä johtuu suurelta osin pohjoisesta sijainnistamme eli suuresta energiankulutuksesta talvisin. Miten voisimme vielä parantaa? Energiansäästö on ympäristöteko, joka säästää myös rahaa. Asumiskustannukset ovat merkittävä menoerä suomalaisessa kotitaloudessa. Järkevällä energiankäytöllä asumisen energiankulutusta voidaan vähentää jopa %. Kustannussäästöjen ohella energiansäästö vähentää asumisen ympäristövaikutuksia. Kun rakennusten lämmityksen osuus on jopa kolmannes Suomen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä, on tärkeää kiinnittää huomiota asumisen energiankulutukseen. Viihde-elektroniikka kuluttaa yhä suuremman osan kodin sähkönkulutuksesta ja laitteiden valmiustilat 5 10 %. Laitteita kannattaa käyttää vain silloin, kun niitä tarvitaan ja vaikka laitteessa olisikin virransäästöautomatiikka, tulisi laite sammuttaa kokonaan yöksi, jos mahdollista. Tietokone tai ainakin näyttö kannattaa sammuttaa poistuttaessa pidemmäksi aikaa, sillä näyttö on tietokoneen suurin sähkönkuluttaja. Tietokone kannattaa sammuttaa aina yöksi. Kännykän laturi kannattaa ottaa pois pistorasiasta heti, kun kännykkä on latautunut, sillä se kuluttaa sähköä koko ajan, vaikka kännykkä olisi jo latautunut. Säästä 600 kwh/v: 12 kpl 60 W hehkulamppuja kuluttaa 720 kwh, kun niitä käytetään tuntia vuodessa. Valaistusteholtaan niitä vastaavat 12 kpl 10 W energiansäästölamppuja kuluttaa puolestaan 120 kwh vuodessa eli säästöä syntyy 600 kwh vuodessa, jos korvaa hehkulamput energiasäästölampuilla. Säästä 200 kwh/v: Jääkaappi, joka on 15 vuotta vanha ja jossa on pakastelokero, kuluttaa noin 600 kwh sähköä vuodessa. Samankokoiset uudet mallit kuluttavat puolestaan noin 400 kwh, jos ne ovat A-energialuokan laitteita. A+-luokan laitteet tiputtavat sähkönkulutusta vielä noin 25 %. Vanhan jääkaapin vaihtaminen uuteen säästää siis vähintään 200 kwh vuodessa. Ilmanvaihto ja huonelämpö Tehtävä: Kokeile alentaa huonelämpötilaa yhdellä asteella. Jos lämpötila tuntuu sopivalta, vähennä vielä toinenkin. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tarkista pattereiden toiminta säännöllisesti Jos vain patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, patteri täytyy ilmata. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni patterissa. Jos vain patterin yläosa on lämmin, patteriventtiili toimii oikein. Älä peitä patteritermostaattia huonekaluilla, verhoilla tms. Termostaatti ei muuten tunnista todellista huonelämpötilaa ja säädä venttiiliä oikein. Säädä patterin lämpöä pienemmälle, jos on kuuma. Älä tuuleta lämpöä ulos harakoille. Ota yhteyttä huoltoon, jos patterin säätäminen ei auta. Tehtävä: Älä päästä lämmintä ilmaa karkuun Kun tuuletat, niin tee se nopeasti ristivedolla. Älä jätä ikkunaa raolleen päiväksi. Tiivistä ikkunat ja parvekkeen ovet. Samalla lisäät myös asumisviihtyvyyttä ja vähennät ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta. Sulje ovet ja ikkunat lähtiessäsi, myös tuulikaapista ja porraskäytävästä. Ilmanvaihdon kautta häviää rakennusten lämpimästä ilmasta yli kolmannes. Siksi ilmanvaihdon kautta menevän hukkaenergian vähentäminen on yhä tärkeämpi kysymys asumisen energiansäästössä. Pientalon ilmanvaihto voidaan ratkaista usealla tavalla ( Huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää energiankulutusta keskimäärin 5 %. Sähkölämmitteisissä asunnoissa säästö näkyy suoraan sähkölaskussa. Suositeltava, miellyttävä asuinhuoneen lämpötila on ºC. Jos asunnossa on varaava takka tai leivinuuni, sitä kannattaa paukkupakkasten aikana lämmittää jotta sähköllä lämmittämisen tarve vähenee. Jos perhe lähtee matkalle, mummolaan tai mökille useammaksi päiväksi, on syytä alentaa huonelämpötila poissaolon ajaksi useilla asteilla. Myös ilmanvaihto kannattaa säätää pienemmälle. Pidä verhot päivisin pois ikkunoiden edestä, ja anna kodinkoneiden ilmaislämmön lämmittää huoneita. Älä jätä tuuletusikkunoita auki, kun olet poissa kotoa. kestävät energiavalinnat

10 Valaistus Tehtävä: Kokeile sammuttaa aina valot huoneista, joissa ei oleskella ja vaihda vähintään yksi sellainen hehkulamppu, jota käytetään paljon, energiansäästölamppuun. Keskustelkaa aiheesta. Huom! Muista laittaa käytöstä poistetut energiansäästölamput ja muut loistelamput ongelmajätteisiin. Kaikki loistelamput sisältävät elohopeaa, joka pitää ottaa talteen ennen lampun lopullista hävittämistä. Veden säästö Valaistus muodostaa kotitaloussähkön kulutuksesta merkittävimmän osan kodinkoneiden rinnalla. Sammuta turhat valot ja käytä valaistusta vain, kun sitä tarvitaan. Luonnonvaloa kannattaa käyttää hyväksi mahdollisimman paljon. Vaaleat seinä- ja lattiapinnat ja isot ikkunat oleskelu- ja työskentelytiloissa vähentävät sähkövalon tarvetta. Voimakastehoista yleisvaloa kannattaa käyttää vain tarpeen mukaan ja korvata se mahdollisimman usein pienempitehoisella kohdevalolla. Koristevalot kannattaa varustaa ajastimella sammumaan yöksi ja valoisimman päivän ajaksi. Säästät sähköä, kun korvaat hehkulamput energiansäästölampuilla. Tehtävä: Oletko vesipeto vai säästäväinen käyttäjä? Valitse joku vedensäästökeino ja kokeile sitä käytännössä. Keskustelkaa aiheesta. Vedensäästöllä on monia ympäristöetuja. Raakaveden hankinta- ja puhdistustarve vähenee, jäteveden käsittelytarve vähenee, veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä vähenee ja lämpimän veden säästö tuo huomattavia säästöjä myös energian kulutuksessa. Veden kulutukseen vaikuttavat sekä vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Kotona kannattaa huolehtia siitä, että hanat, sekoitinkalusteet ja WC-istuimet ovat kunnossa. Pienikin vuoto voi aiheuttaa tuntuvan lisän laskuun. Esimerkki: Jos hankit kotiisi viiden 60 W hehkulampun tilalle 11 W energiansäästölamput ja poltat niitä keskimäärin kaksi tuntia päivässä vuoden ajan, säästyy sähköä vuoden aikana 175 kwh. Se merkitsee noin 20 euroa säästöä vuodessa ja 35 kg vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Energiansäästölampun käyttöikä on vähintään kuusi kertaa ja joidenkin mallien jopa 15 kertaa pidempi kuin tavallisen hehkulampun. Yksi energiansäästölamppu korvaa koko käyttöikänsä aikana vähintään kuusi hehkulamppua. Säästöä syntyy siten myös lamppujen valmistuksessa, pakkauksessa, kuljetuksessa ja kaupassa. Huom! Osta sellaisia energiansäästölamppuja, joille valmistaja kertoo selkeästi käyttöiän. Se vaihtelee paljonkin, esimerkiksi tuntia. Vertaile vaihtoehtoja. Tutki lamppupakkausten merkinnät. Koteihin tarkoitetuissa sähkölampuissa on nykyään energiamerkintä. A-luokka on parasta laatua. Esimerkki: Jos suomalaiskodit vaihtaisivat kaikki hehkulamppunsa energiansäästölamppuihin vuoteen 2010 mennessä, valaistukseen tarvittaisiin sähköä vain 618 GWh vuodessa, ja valaistukseen kuluvaa sähköä säästyisi peräti GWh vuodessa. Kun valaistuksen lämmittävä vaikutus otetaan mukaan kyseisiin laskelmiin, vastaava säästöpotentiaali on noin 950 GWh vuodessa. Lähde: Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen. Työtehoseuran julkaisuja 384/2002. (1 GWh = kwh) Pese taloudellisesti. Jos peset astioita käsin, älä juoksuta vettä, vaan pese astiat tiskialtaassa olevassa vedessä. Astianpesukone käyttää vettä noin 20 l yhdellä pesukerralla. Vastaavan tiskin käsinpesu kuluttaa vettä l pesutavasta riippuen. Säädä pyykinpesukoneen pesulämpötila 40 C:een tai sen alapuolelle, jos vaatteesi pesuohje sen sallii. Esimerkki: Jos laskee pyykinpesussa 60 C:sta 40 C:en, niin sähkönkulutus laskee puoleen. Jos nostaa 60 C:sta C:en, sähkönkulutus kaksinkertaistuu. Pyykki- ja astianpesukoneelliset kannattaa pestä aina mahdollisimman täysinä, koska silloin vettä ja energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Jos joudut pesemään koneita vajaina tai peset vain vähän likaista pyykkiä, käytä koneiden säästö-, pika- ja vajaatäyttöohjelmia. Sulje hana, kun peset hiuksia tai harjaat hampaita. Aina ei tarvitse pestä vaatteita, myös tehokas tuuletus saattaa riittää. Suihkut. Normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä 12 l/min. täydellä virtaamalla. Säästömalli kuluttaa vain 8 9 l/min. Käyttökokeissa veden säästö on ollut %. Vesihanat. Yksiotehana säästää vettä % verrattuna vanhoihin kaksiotehanoihin. 10 arki, valinnat ja tulevaisuus

11 Virtauksenrajoittimet. Veden virtausta voi rajoittaa myös vanhoissa vesikalusteissa asentamalla suihkupään ja letkun väliin tai vesihanan sekoittimen ja suuttimen väliin tiivisteen, jossa on tavanomaista pienempi reikä eli kuristin. Se vähentää veden maksimivirtaamaa %. WC-istuimet. Normaali WC-istuin kuluttaa vettä 6 l/ huuhtelu. Vanhat mallit kuluttavat jopa l/huuhtelu, mikä tarkoittaa l/hlö/vuodessa. Istuimissa, joissa on ns. kaksoisnuppi, on veden kulutus rajoitettu 4 l (iso tarve) ja 2 l (pieni tarve). jotka auttavat käyttötarkoitukseen sopivan kodinkoneen valinnassa, mm. laitteen sähkön kulutus kwh, mahdollinen melutaso db sekä pesukoneissa mm. pesutulos ja linkousluokka. Myös uusissa autoissa on vuoden 2001 alusta lähtien ollut pakollinen energiamerkintä, josta näkee auton polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöt. Pyykin koneellinen kuivaus kuluttaa sähköä enemmän kuin sen peseminen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomio pesukoneen linkousnopeuteen. Hyvä linkoustulos saavutetaan, kun linkousnopeus on vähintään 800 kierrosta. Käytettäessä kuivausrumpua sähkönkulutus lisääntyy. On kuitenkin muistettava, että myös narukuivatus sisällä kuluttaa lämmitykseen käytettävää energiaa, koska ilmanvaihto tehostuu kosteuden poistamiseksi. Kuivausrumpua käyttämällä pääsee eroon jatkuvasta kosteudesta kylpyhuoneessa, millä voi olla vaikutusta mahdollisiin kosteus- ja homevaurioihin. Jos taloyhtiössäsi on kuivaushuone, käytä sitä. Kesällä kannattaa kuivata pyykki ulkona. Energiamerkintä Tehtävä: Onko energiamerkintä sinulle tuttu? Mistä laitteista kotoasi löytyy energiamerkintä? Muista kiinnittää huomiota energiamerkintään, kun seuraavan kerran on kodinkoneen hankinta edessä. Keskustelkaa aiheesta. Kotitalouskoneiden energiamerkistä saat vertailukelpoista tietoa ostopäätöksen tueksi. Samalla viestität valinnoillasi kauppiaille, valmistajille ja sähköntuottajille energiatehokkuuden ja ympäristön huomioon ottamisen tarpeellisuudesta. Energiamerkintä on: kylmäsäilytyslaitteissa (jääkaapeissa, jääkaappipakastimissa, kaappi- ja säiliöpakastimissa) pyykinpesukoneissa kuivaavissa pesukoneissa kuivausrummuissa astianpesukoneissa lampuissa (hehku-, loiste- ja energiansäästölamput) sähköuuneissa ja ilmastointilaitteissa Laitteen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan aakkosin A, B, C, D, E, F ja G. Vihreällä nuolella merkityt A-luokan (A, A+, A++) laitteet edustavat parhaimmistoa. Energiatehokkuusluokan lisäksi merkintään on koottu myös muita tärkeitä laitekohtaisia tietoja, Vanhat laitteet kuluttavat uusiin, energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin kodinkoneisiin verrattuna jopa kaksi kertaa enemmän. Vanhan laitteen sähkönkulutuksen voit tarkistaa energiamäärämittarilla. Kysy mittaria lainaksi omalta sähkölaitokseltasi. Kodinkoneita voit vertailla Motivan laitehakemistossa ( kestävät energiavalinnat 11

12 Väärä sijoittelu voi jopa kaksinkertaistaa energiatehokkaankin laitteen energiankulutuksen ja lyhentää laitteiden käyttöikää. Sijoita kylmäsäilytyslaite viileään paikkaan, erilleen lämpöä tuottavista laitteista: liedestä, astianpesukoneesta, lämpöpattereista ja takasta. Vapaata ilmankiertotilaa tarvitaan laitteen ala- ja yläpuolelle sekä taakse ja joskus myös sivuille vähintään mm valmistajan ohjeiden mukaan. Lue lisää sähkölaitteiden energiamerkinnöistä Paras A-luokka kannattaa aina -oppaasta ( ja laitteiden sijoittamisesta käytä kodinkoneita oikein - oppaasta ( Pidä kodinkoneet puhtaana. Poista kalkki kahvinkeittimestä ja vaihda pölynimurin suodatin säännöllisesti. Lika ja pöly lisäävät monien laitteiden energiankulutusta. Sähkön säästö Tehtävä: Tarkista jääkaapin ja pakastimen lämpötilat ja säädä ne oikeiksi. Tehtävä: Hyödynnä sähkönsäästövinkkejä käytännössä. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Jos sinulta ei vielä ole auton lämmittimen ajastinta, hanki sellainen. Kodinkoneissa ja laitteissa kannattaa käyttää verkkovirtaa aina kun mahdollista. Paristojen ja akkujen valmistus kuluttaa energiaa enemmän kuin niistä saadaan energiaa. Kertakäyttöparistot kannattaa usein käytettävissä laitteissa vaihtaa ladattaviin paristoihin. Ladattavista paristoista ja akuista kannattaa käyttää nikkelimetallihybridi- tai litiumakkuja ja välttää elohopeaa, kadmiumia tai lyijyä sisältäviä paristoja ja akkuja. HUOM! Kaikki akut ja paristot tulee viedä joko paristojen erillis- tai ongelmajätekeräykseen. Jos paristoa ei saa laitteesta irti, koko laite täytyy laittaa ongelmajätekeräykseen. Keittiössä kuluu paljon sähköä, mutta siellä on myös helppo säästää. Keittiössä sähköä kuluu ruoanlaittoon, tiskaukseen ja ruoan säilyttämiseen. Sähköuunin kuumentaminen kuluttaa suhteellisesti enemmän energiaa kuin uunin lämpimänä pitäminen. Ruokaa kannattaakin tehdä kerralla enemmän ja hyödyntää jälkilämpö haudutukseen. Älä avaa uunin luukkua kesken kaiken, se alentaa lämpötilaa 25 C. Jos kotona on puulla lämpiävä leivinuuni, sen käyttö on edullisinta ja miellyttävintä juuri pakkasten aikaan. Kylmälaitteita ei kannata suotta rasittaa lämpimillä ruoilla. Kun ulkona on kylmä, ruoan voi mainiosti jäähdyttää peitetyssä astiassa vaikka parvekkeella tai ulkokuistilla. Kun valmistat ruokaa liedellä, valitse astia, jonka pohja on sähkölevyn kokoinen. Esimerkki: Jos levy on 1 2 cm isompi kuin kattila, sähkön kulutus voi kasvaa jopa %. Käytä aina kattiloiden päällä kansia, sen avulla energiankulutusta voi pienentää huomattavasti. Kasviksia keitettäessä käytä vain sen verran vettä, että kasvikset peittyvät, älä keitä turhaan vettä. Pidä liesituuletinta päällä vain tarvittaessa, sen kautta pääsee turhaan lämpöä ulos. Mikäli mahdollista, käytä mikroaaltouunia, sillä se on energian kulutukseltaan sähköuunia huomattavasti taloudellisempi. Älä säilytä elintarvikkeita liian kylmässä. Suosituslämpötila pakastimelle on -18 C ja jääkaapille +5 C. Liika kylmyys on tuhlausta: jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 %. Pakastin kannattaa sulattaa pakkasten aikaan, kun pakasteet saa ulos. Kylmälaitteiden huolto ja puhdistus vähentää energian kulutusta. Hanki sopivan kokoiset kylmälaitteet. Puolityhjä pakastin tai jääkaappi kuluttaa turhaan sähköä. Harkitse uusien hankkimista, jos kotisi kylmälaitteet ovat yli 10 vuotta vanhoja. Mene saunaan heti, kun se on valmis. Perhesaunassa yli 50 % kiukaan sähkönkulutuksesta menee saunan lämmittämiseen, yksittäisten saunojien vuoksi kiuasta ei kannata lämmittää. Suositeltava löylyn lämpö on ºC. 100 C lisää energiankulutusta jopa 30 %. Esilämmitä auto, mutta älä pidä lämmitintä turhaan päällä. Puolesta kahteen tuntia riittää pakkasesta riippuen. Käytä ajastinta, joka kytkee virran päälle halutuksi ajaksi. Ajastinta kannattaa käyttää myös pihavalaistuksessa ja sähkösaunassa. Ulkovalojen energiankulutusta voi pienentää myös liiketunnistimilla ja hämäräkytkimillä. Säästövinkkejä joulua varten ( 12 arki, valinnat ja tulevaisuus

13 Lisävinkkejä erityisesti pientalossa asuville Lämmitys Jos asunnossa on takka, tee siitä lämpöä varaava. Säädä lämmityskattila mahdollisimman energiatehokkaaksi. Kun on aika vaihtaa vanha öljypoltin uuteen, hanki sellainen, joka on todettu ympäristöystävälliseksi tai harkitse siirtymistä esimerkiksi pelletteihin. Tuulensuojat Jos talo on alttiina esim. pohjoistuulille, on lämpöhävikki luultavasti suuri. Suojakasvillisuus tai jopa yksinkertainen säleaita, jolla tuulen voimaa voi murtaa, saattaa tuoda yhtä paljon hyötyä kuin lisäeristäminen, ja vieläpä murto-osalla jälkimmäisen vaatimista kustannuksista. Lämpöpumppu Korvaamalla öljykattilan lämpöpumpulla voi vähentää rikki-, typpi- ja hiilidioksidipäästöjä jopa 90 %. Lämpöpumppu hyödyntää maasta, ulkoilmasta tai kallioperästä saatavaa ilmaislämpöä. Toki se toimii sähköllä, mutta verrattuna esimerkiksi suoraan sähkölämpöpatteriin, lämpöpumppu tuo merkittävän energiahyödyn. Aurinkolämpökeräin Jos talosi edessä on vapaata tilaa suoraan etelään, lounaaseen tai kaakkoon päin, voit säästää paljon rahaa (ja polttoainetta) lämmittämällä käyttövetesi aurinkolämpökeräinten avulla. Suurimman hyödyn aurinkolämpökeräimistä saavat ne, jotka ovat aikaisemmin lämmittäneet vetensä öljykattilalla. Käyttövesi Ikkunat Valitse kolmilasiset tai umpiolasi(/lämpölasi)-ikkunat, jos aiot vaihtaa ikkunoitasi. Lisäeristä taloasi ulkoapäin, jos olet joka tapauksessa päättänyt uusia talosi julkisivuja tai sisältäpäin, ja erityisesti pohjoispuolelta, jos olet päättänyt remontoida. Ruohonleikkuri Moottorikäyttöiset ruohonleikkurit ovat suuria ympäristörosvoja, koska niiden polttoaineesta tulevat päästöt päätyvät suoraan luontoon. Leikkurit saattavat saastuttaa kahdessa tunnissa jopa enemmän kuin uusi auto km:n ajossa. Käytä leikkurissa vihreintä mahdollista bensiiniä, niin vähennät päästöjä. Ja kun tulee aika vaihtaa uuteen, tutki sähkö- ja paristokäyttöisiä malleja. Päästöttömin on tietysti käsikäyttöinen, jonka kanssa saa myös liikuntaa. Laske käyttöveden lämpötila 50 C. kestävät energiavalinnat 13

14 Energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutukset Energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutuksia ovat mm. päästöt ilmaan ja vesiin, maaperän happamoituminen ja vesien rehevöityminen, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maisemahaitat, säteily, jätteet sekä melu. Tehtävä: Pohtikaa, mitä erilaisia ympäristövaikutuksia energiantuotannolla ja -käytöllä voi olla? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Mikä on mielestäsi pahin energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutus? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Energian kulkua energialähteeltä jalostuksen kautta loppukäyttöön ja käytössä syntyvien jätteiden käsittelyyn eli energiaketjun kaikkiin vaiheisiin, myös energian varastointiin, siirtoon/ kuljetuksiin ja jakeluun, liittyy ympäristövaikutuksia. Energiaketju voidaan rinnastaa tuotteen elinkaareen. 14 arki, valinnat ja tulevaisuus

15 Energiantuotannon ympäristövaikutukset voidaan ryhmitellä seuraavasti: kemialliset päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä, otsonikatoa ja happamoitumista (vesistöihin johdettu) hukkalämpö muuttaa ekosysteemien tasapainoa tilantarve syrjäyttää luonnon säteily, melu ja maisemahaitat Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää vähentämällä energiankulutusta ja energiaa runsaasti vievien tuotteiden kulutusta sekä lisäämällä vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energialähteitä. Maailman energiankulutus on kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta ja jatkaa edelleen kasvua. Tilastokeskuksen energiatilastot ( Energiantuotannon ympäristövaikutukset Energiantuotanto jaetaan sähkön tuotantoon, lämmön tuotantoon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Maisema ja maankäyttö Kaikella energiantuotannolla on maisemallisia ja maankäytöllisiä vaikutuksia. Uusiutumattomilla energianlähteillä ne vaikutukset eivät aina näy siellä, missä energiaa käytetään, esimerkkinä tästä Suomeen tuotavan öljyn porauksen ympäristövaikutukset. Uusiutuvien energianlähteiden kuten esimerkiksi tuulivoiman maisemavaikutukset voidaan puolestaan kokea täällä hyvin voimakkaina, jos voimalat näkyvät omassa maisemassa hyvin. Myös esimerkiksi puuenergian talteenotto on aina metsäteollisuuden puunhankinnan sivutuote, metsää ei hakata energiakäyttöön. Vesivoima perustuu veden virtaaman hallintaan. Patoaminen ja lauhdevedet Patoamisella sekä vedenkorkeuden ja virtauksen sääntelyllä on vaikutusta vesistön lajistolle ja niiden elinympäristöille. Lauhdutusvettä tuottavat laitokset lämmittävät lähistöllään olevia vesistöjä. Tällaisia ovat ydinvoimalat sekä fossiilisia polttoaineita käyttävät lauhdevoimalat, jotka pelkkää sähköä tuottavina laitoksina joutuvat laskemaan tuottamansa lämmön mereen. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset hyödyntävät tuottamansa lämmön esimerkiksi kaukolämmityksessä. Melu Kaikesta energiantuotantoon liittyvästä aiheutuu melua muun muassa polttoaineiden talteenotossa ja kuljetuksissa sekä esimerkiksi joissakin polttovoimaloiden paineentasaussäädöissä. Säteily Uraanin louhintaan, rikastukseen ja kuljetuksiin sekä ydinvoimaloiden käyttöön ja käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyy kaikelle elolliselle vaarallinen radioaktiivinen säteily. Kemikalisoituminen Energiantuotannossa käytetään paljon myrkkyjä, jotka luontoon joutuessaan aiheuttavat kemikalisoitumista. Erityisesti raskasmetallit ovat eliöille vaarallisia, koska ne hajoavat hitaasti, kertyvät eliöihin ja rikastuvat ravintoketjussa. Päästöt Erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa runsaasti päästöjä ilmaan. Ilmansaasteiden haitat voivat olla maailmanlaajuisia, alueellisia tai paikallisia. Maailmanlaajuisia vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja yläilmakehän otsonikato. Energiantuotanto aiheuttaa noin 66 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Alueellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisia vaikutuksia ovat haitat ihmisen terveydelle ja lähiympäristölle sekä erilaiset viihtyvyysja materiaalihaitat. Päästöihin voidaan vaikuttaa poltto- ja suodatintekniikoilla sekä polttoainevalinnoilla (korvataan fossiilisia polttoaineita esimerkiksi puulla). Happamoituminen Happamoitumisella tarkoitetaan sitä, että maaperän tai vesistöjen kyky vastustaa eli neutraloida ilmasta tulevaa hapanta laskeumaa alkaa heikentyä. Happamoittavia yhdisteitä, pääasiassa rikki- ja typpipäästöjä, laskeutuu maan pinnalle sateen mukana märkälaskeumana tai hiukkasissa ja kaasuissa kuivalaskeumana. Rikkipäästöjen suurimmat lähteet ovat energiantuotanto ja teollisuus. Typpipäästöjä tulee pääasiassa energiantuotannosta ja liikenteestä. Happamoitumisesta on haittaa monille kasveille ja etenkin vesieliöille. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi tämän päivän keskeisimmistä ympäristöongelmista. Energiavarojen käyttöönotto ja energiantuotanto vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Maan muokkaaminen muuttaa elinympäristöjä ja päästöt vaikuttavat elinolosuhteisiin. Myös uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisellä on omat haittansa laajassa mitassa käytettynä. Esimerkiksi vesivoimarakentaminen tekoaltai- kestävät energiavalinnat 15

16 neen tai bioenergian kohdalla kuljetusmatkat, jotka liian pitkiksi kasvaessaan heikentävät puupolttoaineen hyötysuhdetta verrattuna sen kuljetuksissa tarvittaviin polttoaineisiin. Tuulivoimaloiden sijoittelussa tulee huomioida esimerkiksi luonnonsuojelualueet. Aurinkosähköä tuottavat paneelit kannattaa sijoittaa rakenteiden osiksi tai käyttää vaihtoehtona verkon vetämiselle syrjäisiin kohteisiin esimerkiksi saaristossa. Energiankäytön ympäristövaikutukset Energiaa tarvitaan ja käytetään lähes kaikkeen mahdolliseen. Energian käyttö jakaantuu Suomessa seuraavasti: Energian käyttö suomessa Energian käyttö suomessa (Tilastokeskus) Energian käytön ympäristövaikutukset liittyvät suurelta osin fossiilisten polttoaineiden, esimerkiksi kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttöön ja ovat osin samoja kuin energiantuotannon ympäristövaikutukset. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa syntyy päästöjä, mm. rikkidioksidi ja typen oksidit, jotka happamoittavat maaperää ja vesiä. Poltettaessa vapautuva lisäksi hiilidioksidia ja metaania, jotka vaikuttavat sekä ihmisten terveyteen että voimistavat kasvihuoneilmiötä. Energiantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutusten torjuminen Energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään kehittämällä teknologiaa sekä tekemällä rakenteellisia muutoksia energiantuotannossa. Apuna ympäristön tilan parantamisessa ovat lisäksi kansainväliset sopimukset, tutkimus ja kehitys sekä yhteiset projektit. Energiantuotantoa ohjaa ympäristönsuojelulaki ja -asetus, joiden tarkoituksena on mm. ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä torjua ilmastonmuutosta. Rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Suurimmista hankkeista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain nojalla. Vesien käyttöä ja vesirakentamista ohjaa vesilaki. Jätelaki ja -asetus ohjaavat jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä. Päästökauppalain tarkoituksena on edistää kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti ja ohjata päästökauppaa. 16 arki, valinnat ja tulevaisuus

17 Uusiutuvat energianlähteet Tehtävä: Mitkä uusiutuvat energianlähteet olivat sinulle ennestään tuttuja? Mikä niistä kuulostaa parhaalta vaihtoehdolta? Mihin itse panostaisit? Miksi? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Tuulivoimaloiden sijoittelusta on käyty paljon keskustelua. Jotkut vastustavat tuulivoimaa, koska pitävät voimaloita rumina. Toiset taas näkevät ne uuden puhtaan tekniikan ilmentyminä. Mitä mieltä sinä olet tuulivoiman käytön lisäämisestä? Keskustelkaa aiheesta. Uusiutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Niiden sisältämä energia ylittää maailmanlaajuisesti ihmiskunnan energian käytön kertaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä on pienemmät vaikutukset ympäristöön kuin uusiutumattomilla energianlähteillä ja ne ovat nimensä mukaisesti uusiutuvia luonnonvaroja, joten niiden käyttö perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Suomessa uusiutuvan energian osuus on noin 25 % energiankulutuksesta. Olemassa olevalla tekniikalla olisi mahdollista kolminkertaistaa hyödyntämättömät biomassan, tuulisähkön ja aurinkolämmön voimavarat. Uusiutuvan energian kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti biopolttoaineiden, kuten hakkeen, peltoenergian, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun käytön lisäämiseen. Aurinkoenergia Aurinkoenergian sovellukset voivat olla monenlaisia. Raakaaine on ilmaista ja se on siellä, missä energiaa kulutetaan. Aurinkosähköä tuotetaan sähköverkkoon Suomessa vielä vähän, mutta muualla Euroopassa sen tuottaminen kasvaa kuitenkin Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinko-, tuuli- ja vesienergia sekä bioenergia. kestävät energiavalinnat 17

18 nopeasti. Suomessa aurinkosähkö on tällä hetkellä mielekästä lähinnä piensovelluksissa sähköverkon ulkopuolella. Tavallisimpia käyttökohteita ovat kesämökit, asuntovaunut ja veneet. Auringonsäteilyä voidaan kerätä joko lämmön tai sähkön tuotantoon. Aurinkolämpöä hyödynnetään ns. passiivisilla ja aktiivisilla tekniikoilla. Tärkeimmät passiiviset menetelmät ovat hyvä lämmön eristys seinissä ja ikkunoissa, isojen ikkunoiden sijoittaminen etelään ja pienien ikkunoiden sijoittaminen pohjoiseen. Näiden yleensä energiansäästötekniikoihin sisällytettävien menetelmien potentiaali Suomessa on noin puolet talojen lämmönkulutuksesta eli noin 10 % kokonaisenergiankulutuksesta. Yleisimmät aktiiviset tekniikat ovat lämpöpumput ja aurinkolämpökeräimet. Aurinkolämpökeräimellä voidaan tuottaa lämpöenergiaa sekä kiinteistöjen että veden lämmittämiseen. Suomen oloissa kustannustehokkaimmin toimii käyttöveden lämmittäminen katolle asennetuilla aurinkolämpökeräimillä. Noin viiden neliömetrin verran aurinkolämpökeräimiä katolla riittää tuottamaan 4-henkisen perheen vuotuisesta lämpimästä käyttövedestä noin puolet. Jos haluaa lämmittää pientaloa aurinkolämpökeräimellä, täytyy keräimiä asentaa katolle m2. Koko vuoden lämmitystarpeesta voidaan näin kattaa %. Bioenergia Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistä tuotettuja polttoaineita, biodieseliä ja bioetanolia, kutsutaan biopolttoaineiksi, joita voidaan käyttää esim. dieselmoottoreissa joukkoliikennevälineissä tai lämmityksessä. Niiden avulla olisi mahdollista muuttaa energiajärjestelmä kestävämmäksi ja niiden käyttöä olisi mahdollista moninkertaistaa. Bioenergia on biopolttoaineista saatua energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä. Bioenergian osuus on 25 % Suomen energiankulutuksesta. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Puuenergia on Suomen uusiutuvista energialähteistä merkittävin. Sen osuus on Suomessa tuotetusta energiasta noin 21 %. Puu soveltuu keskuslämmityksen energialähteeksi perinteisinä halkoina, hakkeena, puruna tai pelletteinä. Pelletit valmistetaan sahanpurusta, höylälastuista tai hiontapölystä puristamalla. Suomessa on pellettilämmitteistä omakotitaloa. Polttopuun käyttö lisälämmitykseen huonekohtaisissa uuneissa ja takoissa on energiansäästön kannalta järkevää ja yleensä myös taloudellisesti kannattavaa. Biokaasu on biohajoavasta jätteestä tai lannasta saatavaa metaania, jota voidaan käyttää polttoaineena sähkön ja lämmöntuotannossa sekä pienillä muutoksilla myös autojen moottoreissa. Suomessa siitä saadaan energiakäyttöön nykyään vain 0,2 TWh, mutta sen käyttöä on mahdollista moninkertaistaa. Vesivoima Vesivoimalla tuotetaan noin 4 % Suomen energiasta. Kapasiteettia ei voi enää merkittävästi lisätä luonnonsuojelullisista syistä ja jäljellä olevien kohteiden luonto-, virkistys- ja kulttuurihistorialliset arvot ylittävät voimataloushyödyt. Vesivoiman keskeisiä ongelmia ovat lajiston monimuotoisuudelle ja elinympäristöille aiheutuvat haitat. Tuulivoima Tuulivoimalla tuotetaan noin 0,1 % Suomen energiasta ja tuotanto on voimakkaassa kasvussa. Varsinkin rannikolla, merellä ja tuntureilla tuulee tarpeeksi, jotta tuulivoima on kannattavaa. VTT:n ja konsulttiyritys Electrowatt-Ekonon mukaan vuoteen 2010 mennessä Suomessa voitaisiin tuottaa tuulienergiaa kuivalla maalla 500 MWh ja merellä MWh, jolloin tuulivoiman osuus Suomen energiasta nousisi jo useampaan prosenttiin. Geoterminen lämpö Geoterminen lämpö on maankuoren sisällä lähinnä fissioreaktiossa syntyvää ja siellä olevaa lämpöä. Parhaat mahdollisuudet hyödyntää geotermistä lämpöä ovat tuliperäisillä alueilla. Maalämpö on maankuoreen varastoitunutta auringon lämpöä, jonka talteenotto perustuu lämpöpumppuihin. Lämpöpumppu kerää maahan varastoitunutta lämpöä ja siirtää sen lämpöpumppuun, jossa se kompressorin avulla puristetaan haluttuun lämpötilaan. Maalämpöpumppuja on Suomessa yli Isot lämpöpumput voivat tuottaa talon kaiken lämmitysenergian, edullisemmat, osateholle mitoitetut laitteet noin 80 % energiasta. Järjestelmän investointikustannukset ovat alussa hieman suuremmat kuin esimerkiksi sähkölämmityksen, mutta alentuneet lämmityskustannukset maksavat sen nopeasti takaisin. Järjestelmä voi säästää lämmityskustannuksissa jopa %. Vetytekniikka Vetytekniikassa tuotetaan vetyä veden elektrolyysin avulla. Vety soveltuisi lähes kaikkiin energiankäytön kohteisiin, mutta siihen siirtyminen vaatii koko energiahuollon muuttamista, koska mm. vedyn säilöntä on hankalaa. Polttokenno Polttokenno on sähkökemiallinen laite, joka muuttaa polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi ilman välivaiheita. Suurimmat toiveet kohdistuvat polttomoottorin korvaamiseen polttokennolla, jolloin autot tupruttaisivat vettä pakokaasujen sijasta. 18 arki, valinnat ja tulevaisuus

19 Uusiutumattomat energianlähteet Uusiutumattomia energianlähteitä ovat öljy, kivihiili, maakaasu, uraani (ydinvoimalat), turve ja yhdyskuntajäte. Tehtävä: Mikä uusiutumattomista on mielestäsi huonoin vaihtoehto? Mitä mieltä olet ydinvoimasta? Entä mitä mieltä olet yhdyskuntajätteen poltosta? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Milloin öljy loppuu? Vuonna 1900 maailmassa käytettiin vain muutama tuhat barrelia öljyä päivässä, vuonna 1997 jo 72 miljoonaa barrelia päivässä. Yksi barreli on 159 litraa. Tähän mennessä on käytetty 800 miljoonaa barrelia. Campbell ja Laherre ovat arvioineet, että öljyä olisi pumpattavissa vielä 1000 miljardia barrelia. Öljyntuotannon on ennustettu saavuttavan huippunsa vuoteen 2010 mennessä ja alkavan sitten laskea. Edellä esitetyistä luvuista voit itse laskea, kuinka kauan öljyä riittää. Ajoneuvot käyttävät puolet maailman öljyntuotannosta. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) diagrammista ( näet, miten moottoriajoneuvojen määrä on kasvanut vuodesta 1980 vuoteen Ajoneuvoliikenne tuottaa puolet maailman hiilidioksidipäästöistä ( unep.ch/geo2000/ov-e/ioe10.htm), joiden määrän henkeä kohti näet UNEP:n kaaviosta. Keskustelkaa aiheesta. enemmän ympäristövaikutuksia. Suomessa uusiutumattoman energian osuus on noin 75 % energiankulutuksesta. Öljy Öljy on muodostunut kasveista ja muista eloperäisistä aineista maan korkean paineen ja lämmön vaikutuksesta miljoonien vuosien kuluessa. Maailman suurimmat öljyvarat ovat Lähiidässä ja suurimmat öljyntuottajamaat ovat Venäjä, USA, Saudi-Arabia, Iran, Meksiko ja Norja. Nykyisellä kulutuksella öljyä arvioidaan riittävän 40 vuodeksi. Tutkijoiden mukaan tuotannon huippu ajoittuu vuosille Suurin osa Suomeen tuotavasta öljystä jalostetaan bensiiniksi, dieseliksi ja lentokoneiden polttoaineeksi ja noin kolmasosa käytetään lämmitykseen. Öljyllä tuotetaan 25 % Suomen energiasta. Öljy sisältää paljon ympäristölle haitallisia aineita. Poltossa syntyy hiilidioksidia, rikkidioksidia ja typpioksideja. Hiilidioksidi aiheuttaa ilmastonmuutoksia, kun taas rikkidioksidi ja typpioksidit lisäävät maan ja veden happamuutta. Öljynkuljetuslaivojen ja öljynporauslauttojen onnettomuudet aiheuttavat sen, että suuria määriä öljyä valuu mereen vahingoittaen ympäristöä. Linnut, eläimet ja kasvit kuolevat öljykatastrofeissa. Uusiutumattomia energianlähteitä ovat öljy, kivihiili, maakaasu, uraani (ydinvoimalat), turve ja yhdyskuntajäte. Ne eivät uusiudu ja siksi niiden käyttöikä on rajallinen eikä niiden käyttö ole kestävän periaatteen mukaista. Uusiutumattomilla energianlähteillä on uusiutumattomia energianlähteitä huomattavasti Hiili ja kivihiili Hiili ja kivihiili ovat muodostuneet kasvien jäännöksistä satojen miljoonien vuosien kuluessa. Hiili on fossiilisista polttoaineista käytetyin ja runsain. Hiilen talteenotto on halpaa ja sitä kestävät energiavalinnat 19

20 voidaan käyttää voima- ja lämpölaitoksissa sekä lämpövoimaloissa. Maailman runsaimmat kivihiiliesiintymät ovat Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa ja Venäjällä. Nykyiset hiilivarat riittävät nykykäytöllä monta sataa vuotta. Hiilellä tuotetaan lähes 40 % maailman energiasta. Suomessa sen osuus on 15 %. Hiili sisältää ympäristölle haitallisia aineita ja poltossa kehittyy sen lisäksi hiilidioksidia, rikkidioksidia ja typpioksideja. Hiilidioksidi kiihdyttää ilmastonmuutosta kun taas rikkidioksidi ja typpioksidit lisäävät maan ja veden happamuutta. Lisäksi kaivoksissa syntyvä metaanikaasu aiheuttaa usein räjähdyksiä ja ihmisuhreja vaativia kaivosonnettomuuksia. Kaivostoiminnassa syntyy aina myös terveydelle haitallista radonkaasua. Maakaasu Maakaasu on väritön, hajuton ja myrkytön kaasu, jolla on korkea energiasisältö. Sitä on maankuoren taskuissa ja huokosissa kivilajeissa, jonne sitä on syntynyt miljoonien vuosien kuluessa. Maailman maakaasuvarat ovat suuret verrattuna käyttöön. Suuria maakaasuvaroja on Venäjällä, Iranissa, Algeriassa ja Pohjanmerellä. Nykyiset maakaasuesiintymät riittävät noin vuotta, mutta uusia etsitään jatkuvasti. Nykyään maakaasulla tuotetaan 11 % Suomen energiasta. Maakaasun osuus maailman energiahuollossa on nykyään reilut 20 %, mutta se on kasvussa. Monet maat haluavat säästää ympäristöä ja korvata hiilen ja öljyn maakaasulla, sillä se on muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna vähäpäästöinen. Uraani ja ydinvoima Uraania käytetään polttoaineena ydinvoimaloissa. Uraania on kaikissa maanosissa ja sitä louhitaan monissa maissa. Maailman suurimmat uraanivarat ovat Australian, Kazakstanin ja Kanadan kallioperässä. Uraanin louhinta tapahtuu usein avolouhoksissa, mikä merkitsee laajan alueen perinpohjaista hävittämistä. Puoli kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista kiinteää jätettä. Lisäksi syntyy radioaktiivista liejua, kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Nämä jätteet levittävät ympäristöön radioaktiivista pölyä ja kaasumaista radonia, jotka aiheuttavat syöpää. Lisäksi uraani on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. Ongelmana on myös ydinvoimaloista tuleva radioaktiivinen jäte, joka joudutaan loppusijoittamaan kallioperään sekä ydinvoimaloiden onnettomuusriskit. Ydinvoimalat tuottavat sähköä ja niiden polttoaineena on uraani. Ydinvoiman hyvä ominaisuus on, että se ei aiheuta happamia laskeumia ja ilmastolle haitallisia päästöjä. Ydinonnettomuus voi kuitenkin sattuessaan aiheuttaa ympäristölle erittäin suuria tuhoja. Ydinvoimalla tuotetaan nykyään noin 16 % Suomen energiasta. Suomessa on viisi ydinreaktoria. Turve Turvetta käytetään Suomessa alueittain paljon (noin 6 % energiantuotannosta) sekä lämmön että sähköntuotantoon taajamissa ja teollisuudessa. Turvetta syntyy suokasvien hajoamisessa ja se on erittäin hitaasti uusiutuvaa. Myös suon uusiutuminen tapahtuu erittäin hitaasti. Turpeen polton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat energiayksikköä kohden suuremmat kuin kivihiilellä. Turve aiheuttaa paljon negatiivisia ympäristövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuus vähenee, kuivatusvedet rehevöittävät vesistöjä ja turvekentät ja kuljetukset aiheuttavat pölyhaittoja. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteiden energiakäytön etuna on saatavan energian lisäksi kaatopaikkakuormituksen väheneminen. Kierrätyspolttoaineet soveltuvat sekä erilliseen lämmöntuotantoon että yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon. Kerrostalokiinteistön sekajäteastian sisällöstä on nykyisin kuitenkin vain alle 20 % haitattomasti palavaa eikä kelpaa materiaaliseen hyödyntämiseen. Vaaralliset myrkky- ja raskasmetallipäästöt syntyvät PVC-muoveista, alumiinia sisältävistä pakkauksista sekä raskasmetalleja ja klooria runsaasti sisältävistä aineista. Polttamista varten pystytettävä ja ylläpidettävä järjestelmä, joka sisältää keräyksen, kuljetuksen, lajittelulaitokset ja polttavan laitoksen lisäinvestoinnit, on kallis, kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Sen sijaan tulisi estää jätteen syntyä ja käyttää kierrätyskelvottomien tuotteiden sijaan kierrätys- ja kompostointikelpoisia. Energianlähteet Suomessa (Kauppa- ja teollisuusministeriö) 20 arki, valinnat ja tulevaisuus