TOIMIVA KAUPUNKI - HYVINVOIVA KAUPUNKILAINEN

Transkriptio

1 KUNTAVAALIT Unelmana Koko ikäluokka koulun penkille Ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön Hyvinvoiva kaupunkilainen - palvelut toimiviksi Ylös, ulos ja lenkille! Kansalaistoiminnasta virtaa Elämä sykkii kylissä ja lähiöissä Huolenpitoa ympäristöstä ja tulevaisuudesta TOIMIVA KAUPUNKI - HYVINVOIVA KAUPUNKILAINEN

2 2 PÄÄKIRJOITUS UNELMANA REILU JYVÄSKYLÄ Sosialidemokraatit uudessa Jyväskylässä lähtevät vaaleihin tunnukselle hyvinvoiva kuntalainen. Tämä tarkoittaa, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan, palvelurakenne luodaan toimivaksi, kunta on elinvoimainen ja toiminta eettistä sekä eri elämäntilanteissa olevien kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtivaa. UUDEN Jyväskylän pinta-ala kymmenkertaistuu ja asukasluku nousee lähes 130 tuhanteen. Kasvava kaupunkiseutu asettaa luonollisesti palvelujärjestelmän kehittämiselle suuren haasteen. Samalla se avaa uusia mahdollisuuksia elinkeinorakenteen ja maankäytön kehittämiselle. Kuntavaaliohjelman painopiste sosialidemokraateilla on palvelujen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja uuden kunnan eri alueiden tasa-painoinen kehitys ovat esityslistan kärjessä. Ympäristöstä, ilmastosta ja virkistysalueista halutaan pitää huolta, samoin joukkoliikenteen kehittämisestä. Myös hallinnon kehittäminen niin, että nuorisotyö, liikunta ja kulttuuri saavat omat lautakuntansa, on ohjelmamme ytimessä. Ikääntyvien palveluissa yksilöllisyys, omalääkärijärjestelmä, alueiden terveyskeskusten vahvistaminen ja vammaispalvelujen kehittäminen vammaisten subjektiutta korostaen ovat ohjelmamme keskiössä. Kouluissa pyritään pois ylisuurista opetusryhmistä ja kouluverkkoa kehitetään niin, että alueiden tasapainoinen kehitys ei vaarannu. Oppilashuoltoa kaikilla koulutuksen asteilla kehitetään voimakkaasti syrjäytymisen ja Jokelan ja Kauhajoen kaltaisen Markku Väätäinen Puheenjohtaja, Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö tapausten ehkäisemiseksi. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä kehittämällä varmistetaan kaikkien peruskoulun päättäneiden nuorten pääsy toisen asteen koulutukseen Sosialidemokraateilla on täysi, monipuolinen ehdokaslista uuden Jyväskylän vaaleihin. Joukossamme on ehdokkaita nuorista ikäihmisiin, eri ammattiryhmiä edustavia miehiä ja naisia ja myös maahanmuuttajia. Kuntalaisilla on aito mahdollisuus löytää listaltamme sopiva ehdokas. Vaihtoehdottomuuden aika ei ole ohi kuntapolitiikassa. Siinä missä oikeistolainen ideologia suuntaa ja yksityistää palveluita varakkaiden ulottuville ja antaa markkinoille vallan, sosialidemokratia korostaa yhteisvastuuta ja huolenpitoa myös vähäosaisista kansalaisista sekä palauttaa asiat demokraattisiin rakenteisiin. Unelmana tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tavallisten ihmisten, perheiden, kylien ja kaupunginosien arjen asiat ovat meille sosialidemokraateille tärkeitä. Veijo Koskinen kaupunginhallituksen ja uuden Jyväskylän järjestelytoimikunnan puheenjohtaja NYT ON VAHVAN SOSIAALIPOLITIIKAN AIKA Jyväskylän kaupunkiseutu on työpaikkakehityksen sekä elinkeinopolitiikan onnistuneisuudessa ollut maamme kärkijoukossa ja tämä kehitys näyttää myös jatkuvan vahvana. TÄMÄ menestystarina kaipaa rinnalleen vahvaa sosiaalipoliittista näkökulmaa, jossa keskeinen huomio asetetaan työttömyyden alentamiseen, nuorten ja lapsiperheiden sekä ikääntyvien kaupunkilaisten palvelujärjestelmiin. Uuden Jyväskylän on parannettava merkittävästi ikääntyvien ihmisten kotona asumista tukevia palveluitaan sekä turvattava kasvavan kaupungin lapsiperheille heidän tarvitsemansa palvelut. Kouluverkkoratkaisussa onkin onnistuneesti linjattu päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämisen periaatteet. Lähikouluperiaate ja siihen tiivisti kytketty päivähoito mahdollistavat näiden palveluiden tarjoamisen mahdollisimman lähellä kotia. Erityishaasteena onkin nyt myös kaupunkimme oppilashuollon saattaminen hyväksyttävälle tasolle myös toisen asteen koulutus huomioiden. Uusi Jyväskylä, lähes asukkaan kaupunkina asettuu Suomen kaupunkiseutujen neljän-viiden kärkijoukkoon. Heidi Nieminen Lakimies, valtuuston puheenjohtaja, Korpilahti Kunnan olemassaololla on yksi kantava perusta: sen on hoidettava sille eri laeissa säädetyt tehtävät ja yleensä nämä tehtävät ovat kuntalaisille tarjottavia palveluita. TÄMÄ siis tarkoittaa, että meillä luottamusmiehillä on yksi tehtävä yli muiden tehdä päätöksiä, jotka turvaavat jokaiselle tarpeelliset kunnalliset palvelut ja vieläpä mahdollisimman taloudellisesti. Kuulostaa luultavasti helpommalta, kuin mitä käytännön toteutus on! Korpilahti liittyi osaksi kaupunkia, koska edellä mainittu palvelujen tarjoaminen kuntalaisille rupesi käymään mahdottomaksi tehtäväksi. Samanaikaisesti myös Jyväskylän kehitys maakunnan veturina vaati laajempaa pinta-alaa. Mutta mitä yhdistyminen konkreettisesti tuo Korpilahden alueen ihmisille? 6,5 miljoonaa euroa yhdistymisavustuksia käytetään muun muassa koko alueen liikuntapaikkojen parantamiseen, kunnantalon Jyväskylän, Keski-Suomen maakunnan veturin, asukasmäärä on noin puolet koko maakunnan asukasmäärästä ja se vahvistaa omalta osaltaan merkittävää maakunnan kolmen keskuksen kehityskäytävää Uusi Äänekoski Uusi Jyväskylä Uusi Jämsä. Uusi Jyväskylä on entistäkin vahvempi koulutuskaupunki, kulttuurin ja kaupunkisuunnittelun sekä uuden teknologian kaupunki. Maankäytössä ja kaavoituksessa avautuu myös kokonaan uusi tilanne, jossa lähes koko työssäkäyntialueen kattava suunnittelu mahdollistuu ja asumiseen ja yrittämiseen varattuja alueita voidaan katsoa laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Monet ovat perustellusti kantaneet huolta siitä, miten demokraattinen ulottuvuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet turvataan uudessa tilanteessa? Tämä onkin todellinen haaste, johon vastaaminen edellyttää uudenlaista vuoropuhelua kuntalaisten kanssa ja luottamustoimielinten KORPILAHTELAISENA KAUPUNGISSA kunnostamiseen kirjastoksi, keskustan alueen kehittämishankkeisiin joilla on siis tarkoitus saada lisää asukkaita ja laajempaa yksityistä palvelutarjontaa sekä työpaikkoja Korpilahden alueella asuville kuntalaisille, kylien kehittämishankkeisiin ja niin edelleen. Yhdistymisavustusten päälle tulevaan hintalappuun voidaan jo nyt laskea Tikkalan alaaste ja päiväkoti, maanhankinta ja kaavoitus toimenpiteet tulevaa tonttitarjontaa varten, Vespuolen ala-asteen toimintamenot, kirjastoauto Tehdyillä ratkaisuilla tähdätään oikeastaan yhteen asiaan. Korpilahden alueella sekä kunnalliset että yksityiset palvelut ovat vielä 10 vuodenkin päästä, kun palveluilla on tarpeeksi käyttäjiä kuntalaisia. Niin terveysaseman, lukion, ala-asteiden kuin kauppaliikkeiden pysyminen alueelle ei tule turvatuksi pelkästään sillä, että alueelle nyt kaadetaan miljoonia tässäkään tapauksessa kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nämä miljoonat eli parantuneet/turvatut palvelut ja avointa työskentelyä. Myös ehdotettuun lautakuntarakenteeseen on sosialidemokraattien taholta kiinnitetty kriittistä huomiota ja toivottu mahdollisuutta lisätä luottamustoimielinten ja samalla luottamushenkilöiden määrää. Tämä asia noussee esiin toimestamme uuden kaupunginvaltuuston aloittaessa työnsä marraskuussa. Meille sosialidemokraateille uusi Jyväskylä on todellinen haaste. Vuosikymmeniä kestäneen kuntien eriseuraisuuden jälkeen tulee nyt löytää yhteiset, uuden Jyväskylän linjaukset tulevaisuuteen ja käyttää meille annettava kuntalaisten valtakirja mahdollisimman tuloksellisesti. Peruspalvelujen turvaaminen ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden takaaminen asuinpaikasta riippumatta olkoon keskeinen teemaamme uuden Jyväskylän rakentamisessa. UNELMISTA TODEKSI. Reilussa Suomessa ketään ei jätetä hyvinvointi kuuluu kaikille lisääntynyt tonttitarjonta täytyy muutaman vuoden kuluessa näkyä lisääntyneenä asukasmääränä. Riittävän asukasluvun saavuttamisessa riittää vielä työsarkaa. Mutta luottavaisin mielin suhtaudun tähänkin haasteeseen. Kukapa voisi vastustaa maaseutumaista asumista Päijänteen, peltojen ja metsien maisemissa vain puolen tunnin päässä kaupungissa, silloin kun palvelut ovat kunnossa ja työpaikka löytyy lähettyviltä.

3 Ulla Lauttamus kunnanhallituksen puheenjohtaja, Jkl. mlk. Uusi, asukkaan Jyväskylä syntyy Valmistelutyö alkoi heti helmikuun valtuustojen päätösten jälkeen. Näin suuri muutos ei tapahdu hetkessä. KYSYMYKSESSÄ on pikemminkin jatkuva prosessi, jossa haetaan uusia toimintamalleja ja toimivia palvelurakenteita. Taustalla on maakunnallisesti merkittävän, vetovoimaisen kunnan Susanna Huovinen kansanedustaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen Me sosialidemokraatit haluamme kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Haluamme pitää kaikista kansalaisista huolta. Emme halua, että osa porukasta putoaa kyydistä. ja kasvavan väestön tuomat palvelutarpeet pitkällä aikavälillä. Painopisteenä ovat niin lapsiperheiden kuin ikääntyvienkin palvelujen turvaaminen. Myös nuorten äänen kuuluville saaminen ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ovat tärkeitä. Sosialidemokraatit ovat olleet vahvojen, elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien puolesta puhujia. Prosessi vaatii kuitenkin jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä. Ilman kipuakaan ei mitään uutta synny. Johtamisen merkitys korostuu. Päätavoitteena on kuntalaisten hyvinvointi ja edellytysten luominen mahdollisimman hyvälle elämälle. Uudessa kunnassa on paljon hyvää, mutta myös kehittämisen kohteita piisaa: työttömyys, eriarvoistuminen, syrjäytyminen, sosiaaliset ongelmat. Näihin tulee yhdessä etsiä ratkaisuja. Uusien työpaikkojen ja työllisyyden kohentumisen kautta asukkaiden hyvin- 3 YHTEISIN PONNISTUKSIN ETEENPÄIN TAVOITTEENA REILU SUOMI TAVOITTEENAMME on reilu Suomi ja se on mahdollista, jos vain kansalaiset ja kuntalaiset antavat meille tukensa näissä vaaleissa. Vaihtoehtomme on selkeä ja se on toteutettavissa. Porvarihallituksen hokema, että nyt harjoitetulle politiikalle ei ole vaihtoehtoa, ei pidä paikkaansa. Näissä vaaleissa ratkaistaan paljolti hyvinvointipalvelujen suunta tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Haluamme, että julkisia kaiken kansan palveluja kehitetään. Emme hyväksy ideologista yksityistämistä. Tällä tarkoitamme sitä, että julkisia palveluja siirrettäisiin enenevässä määrin yksityisten yritysten hoidettaviksi vain, koska julkinen palvelutuotanto ei ole muka riittävän tehokas eikä toimi riittävän hyvin. Ei mikään palvelutuotanto voi toimiakaan, jos resurssit ovat jatkuvasti alimitoitetut. Mutta ei yksityinen yritys palveluja ilmaiseksi tai useinkaan edes halvemmalla tuota. Tavoitteenamme on hyvä elämä kaikissa Suomen kunnissa. Tämä tarkoittaa, että päiväkotiryhmät ja koululuokat eivät ole liian suuria. Että lapsiamme hoitavat ja opettavat ammattitaitoiset ihmiset terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Että vanhuksista, vammaisista ja sairaista pidetään huolta. Että vesi ja ilma ovat puhtaita ja julkinen liikenne toimii. Näistä unelmistamme haluamme tehdä totta - yhdessä kuntalaisten kanssa. Vain äänestämällä vaikutetaan tuleviin päätöksiin uudessa Jyväskylässä. Politiikka kuuluu kaikille eikä omaa ääntään kannata antaa toisten käytettäväksi. Toivon, että haluat rakentaa kanssamme reilua Suomea ja reilua uutta Jyväskylää. Jyväskylä on vetovoimainen kasvukeskus. Tänne halutaan muuttaa opiskelemaan, perustamaan perhettä ja hakeutumaan uusiin töihin. Hyvä niin. Nopea kasvu, pitkäaikainen rakennetyöttömyys ja opiskelijoiden suuri määrä tuo mukanaan haasteita. JYVÄSKYLÄN työllisyyslukuja ei kuntaliitokset kohenna. Uuden Jyväskylän viimeisin, elokuun lopun yhteinen työttömyysaste oli 10,9 %. Yhteensä työttömiä oli 8299, vuodessa määrä oli vähentynyt 742 henkilöllä. Suurista kaupungeista Jyväskylän työttömyystilanne on surkein. Tälle asialle on tehtävä kaikki voitava, valitettavasti Jyväskylässä oikeisto- ja keskustaryhmät ovat suhtautuneet kielteisesti työllistämistä tukevien toimenpiteiden lisäämiseen. Sama ilmiö näkyy myös valtakunnan politiikassa. Kuitenkin Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön vaalilehti 2008 Päätoimittaja Reijo Laitinen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Markku Väätäinen Puh markku.vaatainen@demaritjkl.fi Sivuvalmistus Leskinen Design Puh info@leskinendesign.com Keskiaukeama Mirja Nuutinen ja takakansi Puh design@arsmirjanuutinen.com Kannen kuva Kirsti Leskinen Painopaikka Satakunnan Painotuote Oy Painos työ on parasta sosiaaliturvaa. Samaan aikaan rakennetyöttömyyden kanssa on osaavasta työvoimasta pulaa. Jyväskylässä oli elokuun lopussa 1024 työpaikkaa avoinna. On panostettava osaamisen ja koulutuksen kautta kilpailukykymme säilyttämiseen. Tässä tarvitaan uutta, rakentavaa yhteistyötä eri oppilaitosten ja yritysten välille. Koko ikäluokka on saatava haltuun, toisen asteen koulutuksen kokoaminen yhteen antaa uusia vointiin voidaan vaikuttaa. On tärkeää, että päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöt ovat terveet ja toimivat. Opetuksen ulkoisten puitteiden lisäksi on tärkeää, että oppimisen pedagogiset edellytykset ovat kunnossa. Uuden kunnan haasteena on esim. oppilashuollon kehittäminen ja toiminnan riittävä resurssointi. Tavoitteena on yhdistää kolmen kunnan parhaiksi havaittuja käytäntöjä palvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunnan perusterveydenhuollosta kannattaa hyödyntää hyvät toimintamallit. Omalääkärijärjestelmä on ollut maalaiskunnassa toimiva ja asiakasystävällinen. Se on ollut omiaan lisäämään lääkäreiden työn mielekkyyttä Hoitohenkilökunnan osalta on toteutettu uudistuksia ja muokattu hoitohenkilökunnan tehtäväkuvia ja työnjakoa lääkäreiden kanssa. Palvelu on erinomaista. Jyväskylän maalaiskunnassa on ikääntyneiden kohdalla lisätty palveluasumista ja satsattu kotipalveluihin.tavoitteena on ollut, että ikääntyneet voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Näihin suuntiin tulee ikääntyneiden palveluja myös uudessa kunnassa kehittää. Uudessa kunnassa painotetaan ennaltahkäisevää toimintaa ja kuntalaisten elinikäisen toimintakyvyn kehittymistä, omatoimisuutta ja osallistumista. Liikunnan ja kulttuurin merkitystä korostetaan. Sosialidemokraattien Unelmista-totta-tapahtumien tiimoilta on koottu eri ikäisten ihmisten ajatuksia ja näkemyksiä sitä, miten Uusi Jyväskylä voisi parhaiten tässäkin tavoitteessaan onnistua. Tilaisuudet ovat olleet innostavia ja keskustelevia. Suurta huolta kannetaan tänä päivänä terveydenhuollosta ja erityisesti vanhusten hoidosta: laitoshoidossa olevien hoidon laadusta ja henkilökunnan riittävyydestä. Myös kotona asumisen tukeminen ja kotipalvelujen riittävyys ja tasapuolinen saavutettavuus ovat asioita, jotka nousevat esille. Palvelujen tulee olla kohtuuhintaisia, jotta kaikilla on niihin varaa. On hämmästyttävää, että valtiolta ei heru vanhustenhuollon kehittämiseen enempää rahoitusta vaikka ongelmista on julkisuudessa puhuttu paljon. Peruspalvelujen turvaaminen on tärkeimpiä tavoitteita. Tämä tarkoittaa lähipalvelujen saatavuutta sekä kattavaa ja toimivaa palveluverkostoa. Me sosialidemokraatit pidämme tärkeänä, että peruspalvelut järjestetään kunnan toimesta. Erityisen tärkeää on, että muutosten keskellä henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Tavoitteena on reilu työelämä, jossa jokaista työntekijää aidosti arvostetaan. Ihmiskasvoisessa Jyväskylässä keskustellaan, välitetään ja opitaan toinen toisiltamme. TYÖTÄ TYÖPAIKKOJEN PUOLESTA JATKETTAVA mahdollisuuksia vastata työelämän ja globalisaation tuomiin muutoksiin. Kunnallista elinkeinopolitiikkaa tarvitaan. Kaavoituksen, kulkuyhteyksien rakentamisen ja muun yhteiskunnallisen toiminnan laaja tarkastelu on välttämätöntä. Jykes Oy:n hallituksen puheenjohtajana olen saanut olla mukana kehittämässä Jyväskylän seutua. Tässä työssä olemme onnistuneet erittäin hyvin. Ilman tätä panostusta meidän työttömyytemme olisi vieläkin korkeampi, verotulomme olisivat pienemmät ja palvelumme heikommat. Aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja työtä työpaikkojen puolesta tulee jatkaa myös Uudessa Jyväskylässä. Jykesin tavoin Jyväskylän seudun kuntien omistama Jykes Kiinteistöt on vuosien varrella kasvanut ja monipuolistunut. Elinkeinoyhtiöillä on merkittävä rooli elinkeinoelämän kasvuun ja uusien työpaikkojen syntyyn. Tervetuloa tapaamaan kunnallisvaaliehdokkaita! VAALIKAHVILA Avoinna ma-pe la Väinönkatu 7

4 4 KOKO IKÄLUOKKA KOULUN PENKILLE Kimmo Suomi Jyväskylän opetuslautakunnan puheenjohtaja LÄHIKOULUT, PALOKAN LUKIO JA OPPILASHUOLTO ETUSIJALLE KUVA: Tony Melville Kuluneella vaalikaudella erityisesti ala-asteiden suuria opetusryhmiä on pystytty merkittävästi vähentämään. Yläasteiden opetuksen resursoinnissa ollaan lähellä kaupunkien keskiarvoja, mutta lukioiden osalta tullaan jälkijunassa. VIIMEISEN neljän vuoden aikana on kaupungissa tehty mittavat satsaukset koulurakennuksiin: Keljonkankaan, Kypärämäen, Kortepohjan, Keltinmäen ja Lohikosken alakouluilla on ollut mittavat saneeraukset ja Viitaniemen yläaste on rakennettu uudestaan. Jyväskylä koulukaupunki ENSI vuonna koululaisia ja opiskelijoita on Jyväskylässä yli ja yksittäisiä oppilaitoksia yli 60. Opetusasioiden hoitaminen on uudessa Jyväskylässä entistä haasteellisempaa. Suuremmassa kaupungissa kuntalaisten ja asuinalueiden tasavertaisuus pitää ottaa entistä paremmin huomioon koulutuspalvelujen järjestämisessä. Kouluverkko VIIMEISIMMÄSSÄ kouluverkkopäätöksessä tärkein tavoite oli turvata pienimmille koululaisille terveet lähikoulut oppilaiden kotipiirissä, jolloin mm. Säynätsaloon, Liinalammelle ja Tyyppälään saadaan uudet koulu-päiväkodit. Kouluolojen terveellisyys Voionmaan lukio korjataan, Palokan lukio rakennetaan, mammuttilukio hylätään paranee, kun Palokan ja Vaajakosken yläasteet rakennetaan kiireellisinä. Kilpisen yläastetta ei ahdeta täyteen vaan koulun koko säilyy nykyisellään. Yksityisille kouluille (Kristillinen ja Steiner koulu) ja sairaalakouluille tarjotaan mahdollisuus siirtyä pysyvästi Kyllön mäelle ammattikorkeakoululta vapautuviin hyviin tiloihin. Halssilan yläasteikäiset ohjataan Huhtaharjulle. Lukiot SOSIALIDEMOKRAATTIEN vaatimuksesta Viitaniemeen kaavailtu mammuttilukio saatiin torjuttua. Lukioistamme Voionmaan, urheilulukion, Lyseon ja IB-lukion sekä Aikuislukion saneerauspäätökset antavat hyvät lähtökohdat toisen asteen koulutuksen kehittämiseen. Sosialidemokraatit vaativat nyt ja ensi vaalikaudella Palokan lukion, kirjaston ja kansalaisopiston tilojen rakentamista. Oppilashuolto SURULLISET ja kirpaisevat tapahtumat Jokelan ja Kauhajoen kouluissa osoittavat, että yksittäistä oppilasta ei saa haudata isoihin massoihin vaan jokainen on saatava kouluyhteisön jäseneksi ja osalliseksi. Meiltä jää vuosittain parikymmentä peruskoulun päättänyttä oppilasta jatko-opintojen ulkopuolelle 10 vuodessa luku voi olla parisataa syrjäytynyttä nuorta lisää. Näitä ja muista syrjäytymisvaarassa olevista koululaisista on pidettävä erityistä huolta. Ihmishenkiä vaativia väkivaltaisuuksia tuskin yksin koulun toimenpiteiden voidaan estää, mutta oppilashuollon kehittämisellä voimme ennalta ehkäistä syrjäytymistä, vähentää koulusosiaalisia ongelmia ja helpotta oppimisvaikeuksien voittamista. Oppilashuoltoa pitää kehittää laajalla rintamalla; kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä, koulupsykologeja ja kuraattoreja, oppilaanohjausta ja erityisopetusta pitää lisätä edes suositusten mukaiseksi kaikilla opetuksen tasoilla. Oppilashuoltoon kuuluu myös maittava ja terveellinen kouluruokailu, koulujen siivous sekä kiinteistöjen hoito. Sosialidemokraatit ovat valmiita suururakkaan oppilashuollon parantamiseksi. Me haluamme monipuoliset kerhot ja koulukirjastot takaisin kouluihin. Koulutuksen tasa-arvo UUTTA Jyväskylää pitää kehittää koulukaupunkina - ei vain menneisyyden vaan nimenomaan tulevaisuuden vuoksi. V.1863 perustettu maan ensimmäinen opettajaseminaari ja maan ensimmäiset suomenkieliset poika- ja tyttölyseot antoivat suunnan suomenkieliselle sivistykselle. Paras tae yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle on koulutuksellisen tasa-arvon kehittäminen. Lea Vuorilampi-Kalmari erityisopettaja, valtuutettu JMLK OPPIA KOKO IKÄLUOKALLE Kuntien väliset rajat ovat poissa, Palokka ja Vaajakoski ovat Jyväskylän uutta, kiinteäksi luonnehdittua keskustaa, sanoo Lea Vuorilampi-Kalmari, valtuutettu ja erityisopettaja Vaajakoskelta. Palokka ja Vaajakoski ovat Jyväakylän uutta kiinteästi luonnehdittua keskustaa. NIITÄ on käytettävä lukioiden sijoittelussa, ettei ruuhkauteta infraa ydinkeskustassa kaduilla, kirjastoissa ja liikuntapaikoilla, tuhlata ihmisten aikaa ja rahaa matkustamiseen ja saastuteta ilmaa silloin kun voidaan sitä välttää. Vaajakoskella on valmiit hyvät liikunta- ja nuorisotilat ja pääkirjasto. Palokan lukiorakennus on välttämätön tulevaisuutta ajatellen.. - Vuorilampi-Kalmari toteaa, että toisen asteen yhteistyötä kehittämällä on luotava oppilaille joustavia ammattiin suuntutumisen opinpolkuja ja samalla 10% pudokasaivovuotojen poimintaan. Lukioiden ja koko toisen asteen oppilashuolto on ohjattava tukemaan pudokkaiden valmistumista ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä tukemaan oppilaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia. - Jyväskylää kutsutaan Suomen Ateenaksi. Jyväskylässä valmistuvat opettajat ja erityisopettajat jäävät tänne mielellään töihin. He ovat täällä jatkuvassa valtakunnallisessa opetuksen kehittämisessä mukana. Tätä prosessia pitää tukea, sen viestejä kuunnella, välittää tietoa ja arvioida tilannetta läpinäkyvästi vanhemmille ja päättäjille. Luokka, sen opettaja, avustaja ja erityisopettaja muun henkilöstön kanssa on tiimi. - Perusopetus muodostaa jatkumon, joka alkaa lähipalveluna päivähoidosta esiopetuksen kautta alakouluun. Ihanteellisimmillaan oppilas vaihtaa taloa kerran aloitettuaan kodin läheisessä päiväkoti-, esiopetus-, iltapäivähoito- ja alakoulukiinteistössä siirtyessään yläkouluun. Vuorilampi Kalmari vaatii, että kouluverkkosuunnitelmaan kirjatut lähikoulut pitää rakentaa ja kiireisinä uudisrakennuksina Vaajakosken ja Palokan yläkoulut. Lastemme oppimisen tarvitsemat tilat pitää rakentaa ja hoitaa hyvin ja pitää terveinä kasvu- ja oppimisympäristöinä. MV

5 Tarja Viikari lastentarhanopettaja Ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja elämässä selviytymiselle hyvä itsetunto on hyvin tärkeä selittäjä. Itsetunto kehittyy vuorovaikutuksessa, ja tärkein aika sen kehittymiselle on varhaislapsuus. Siksi lapsille ja lapsiperheille tulee tarjota tasokkaita palveluita. OPINPOLKU TOIMIVAKSI NEUVOLAT tavoittavat parhaiten pienten lasten perheet, ne ovatkin avainasemassa vanhemmuuden ja lapsen kasvun tukemisessa. Neuvoloihin tarvitaan riittävästi työntekijöitä. Päivähoitopaikat eivät saa olla pelkkiä säilytyspaikkoja, vaan päivähoidon tulee olla laadukasta. Jotta lapsen itsetuntoa voidaan vahvistaa ja hyvinvointia edistää, koulutettua henkilökuntaa on oltava riittävästi ja lapsiryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä. Varhaiseen tukeen ja pysyviin hoitosuhteisiin tulee panostaa. Nykyinen tehokkuus- ja taloudellisuusajattelu ei tue varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Erilaisia päivähoitomuotoja tulee lisätä, jotta perheet löytävät itselleen parhaiten sopivat palvelut. Mutta myös perhe- ja leikkitoiminnalle tulee tarjota asianmukaiset ja toimivat 5 tilat. Lisäksi kaikkien päivähoitopaikkojen on oltava terveellisiä, turvallisia ja niissä tulee olla lapsilla riittävästi tilaa toimia. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää uudessa Jyväskylässä niin toiminnallisesti kuin hallinnollisestikin. On tärkeää, että siirtyminen esiopetuksesta lähikouluun tapahtuu joustavasti ja turvallisesti. Luokkakokoja tulee saada pienemmäksi erityisesti alakoulun puolella sekä erityisopetukseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen tulee suunnata lisää varoja. Myös koulutilojen tulee olla terveellisiä ja turvallisia. Lasten harrastusten mahdollistamiseksi ja yksinäisten iltapäivien turvaksi tulee uudessa Jyväskylässä jatkaa Kerhot kouluihin - hankeen kehittämistä sivistystoimen yhteistyönä. Oppilashuoltoon tulee vihdoinkin saada riittävät resurssit. Kouluterveydenhoitajia, kuraattoreja ja psykologeja tulee olla tarvetta vastaava määrä. Jyväskylästä tulee jatkossa tehdä hyvä varhaiskasvatusja perusopetuskaupunki, jossa pienten lasten perheiden on turvallista asua. ENNALTAEHKÄISEVÄÄN SOSIAALITYÖHÖN Riitta Mäkinen Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, YTM, varavaltuutettu ja äiti Laadukkaat ja toimivat peruspalvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kivijalka. JYVÄSKYLÄN kaupungin valtuusto on ollut kohta kolme kautta oikeistoenemmistöinen. Ikävä kyllä seuraukset ovat näkyneet koko peruspalvelujen kentässä. Viimeisimpänä esimerkkinä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös korottaa kaupungin terveyskeskusmaksuja. Sosiaali- ja terveystoimen alibudjetoinnista näyttää tulleen pysyvä käytäntö. Laadukkaat ja toimivat peruspalvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kivijalka. Jokaisella meistä on oikeus yhtäläisiin KESÄKUUSSA asetettiin järjestelytoimikunta, joka nimesi sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelutyöryhmän, johon kuuluu 13 jäsentä sekä henkilöstön edustaja. Työryhmällä ei ole itsenäistä päätäntävaltaa, sen työskentelytapa on lautakuntamainen. Sen päätehtävä on valmistella talousarviota kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan kanssa ja ottaa kantaa palvelurakenne- ja palveluverkkoasioihin. Valmistelutyöryhmän esityksistä päättää järjestelytoimikunta. JYVÄSKYLÄSSÄ PANOSTETTAVA REILUSTI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN! mahdollisuuksiin pärjätä elämässään ja tämän mahdollisuuden on suomalainen hyvinvointikunta pyrkinyt asukkailleen antamaan. Oikeiston ajama uusliberalistinen Talousarvio TALOUSARVION laadinnan lähtöasetelmassa on noussut esiin uuden Jyväskylän eri toimintojen kustannusten harmonisointi, ostopalvelusopimukset, lakisääteiset indeksikorotukset, palkkojen indeksikorotukset, kuntien päällekkäiset kustannukset (esim. ristiin ostetut palvelut) sekä erilaisten lainsäädäntömuutosten vaikutukset. Erityisesti on puhututtanut talousarvion toteuma ja siinä todettu määrärahojen ylitys. Tavoitteena on saada laadittua realistinen talousarvio, jossa saataisiin mahdollisimman tarkasti otettua huomioon ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet vuoden 2008 talousarvion ylityksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kustannukset kasvavat voimakkaimmin esim. lasten päivähoidossa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuissa ja kuntalisissä. Näiden palveluiden kustannusten kasvu tiedostetaan, mutta sen suuruuden määrää on lähes mahdoton ennakoida. Tähän vaikuttaa esim. Jyvässeudulle suuntautuva markkinatalous erilaisine tulosja tehokkuusvaatimuksineen on yritetty väkisin ajaa myös kuntapalvelujen tuotantokenttään usein heikoin ja jopa tuhoisin seurauksin. Kunta ei ole yritys eikä kuntalaisia voida yksiviivaisesti rinnastaa maksaviin kuluttajiin. Kunnan tulee huolehtia jokaisen kuntalaisen peruspalveluista. Vaikka kaikkea ei kannatakaan tehdä itse, on kyseenalaista luoda keinotekoisesti markkinoita erilaisia hoiva- ja hoitopalveluja tuottaville yrityksille, jotka eivät selviydy ilman kuntalaisten verorahojen tuomaa tukea. On turha puhua mistään kilpailusta siinä vaiheessa, kun kunta on oman voimakas muuttovirta. palvelutuotannon alas ajaneena täysin riippuvainen muutamasta terveyspalveluja tuottavasta firmasta ne markkinat ovat myyjän markkinat. Toimivat peruspalvelut kuuluvat jokaiselle, iästä ja varallisuudesta riippumatta. Kunnan omaa toimintaa on ajettu alas sellaisella vauhdilla, että heikompaa jo huimaa. Kun terveyskeskukset ovat täynnä ja tekeviä käsiä on liian vähän, on helppo sanoa, että palvelu yksityisellä on laadukkaampaa. Hoitotyö on ihmisen työtä toiselle ja se vaatii tekijänsä. Kunnan oma toiminta on paitsi laadukasta myös taloudellista ja tehokasta, mikäli päättäjät ja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT PROSESSISSA Jouni Arnberg valtuutettu sote -valmistelutyöryhmän pj sosiaalilautakunnan pj. Terveydenhuolto UUDEN Jyväskylän terveydenhuollossa toimii siirtymäkautena kaksi terveydenhuollon kuntayhtymää, joista Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa palvelut Jyväskylän maalaiskunnan alueella ja Korpilahden alueella Korpilahden - Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä. Jyväskylän terveyspalvelut säilyvät entisellään. Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen liitteessä on todettu, että Vaajakosken, Palokan ja Tikkakosken terveysasemat jatkavat toimintaansa. Uuden Jyväskylän asukkailla tulee olla yhdenmukaiset terveyspalvelut kunnan ja kuntayhtymän tuottamissa terveyspalveluissa. Palvelujen tuotantotavoissa voi olla kuitenkin olla eroja. Ennaltaehkäisevä toiminta SOSIAALI- ja terveyspalveluiden työskentelyä pitäisi kehittää, painottaa ja resursoida entistä enemmän ennaltaehkäisevään virkamiehet niin tahtovat. Tämä vaatii kuntalaisten verovarojen suuntaamista omaan toimintaan ja painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Uusi on ihmisystävällinen kaupunki, jossa sen asukkailla vauvasta vaariin on hyvä asua ja elää. Reilu Jyväskylä on haaste, jonka tekemisessä tarvitaan aitoa poliittista tahtoa ja sosiaalista selkärankaa. Tehdään yhdessä Reilusta Jyväskylästä totta. Järjellä ja sydämellä ihminen ensin! toimintaan. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten osallisuutta, vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa kunnallisten palvelujen saatavuutta ja laatua eri-ikäisenä sekä erilaisissa elämäntilanteissa. Ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää suunnitelmallista ja samanhenkistä yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. KUVA: Tony Melville Kyllön ja Palokan terveysasemien kehittäminen on sosialidemokraattien sydämellä

6 6 HYVINVOIVA KAUPUNKILAINEN KULTTUURISTA VOIMAA UUDEN JYVÄSKYLÄN ASUKKAILLE Jukka Louhivuori professori rakentamiseen on saatava selkeä rakentamisaikataulu. Museoiden, teatterin ja orkesterin toimintaedellytyksistä on huolehdittava, sillä vahvojen ja perinteikkäiden kulttuurilaitosten toimintaedellytyksistä huolehtiminen heijastuu myönteisesti Uuden Jyväskylän kaikille kulmille. Esimerkiksi kirjastoauto voi kuljettaa kirjojen lisäksi monenlaisia elämää ilahduttavia kulttuuripalveluja, niin teatteria, musiikkia kuin vaikka tanssia, myös Uuden Jyväskylän keskustasta etäällä oleville alueille. Kulttuurin lisää hyvinvointia ja terveyttä. Uusi Jyväskylä antaa uusia mahdollisuuksia parantaa kulttuuripalveluiden saatavuutta kaupungin kaikissa osissa. Huolehditaan siis siitä, että Uuden Jyväskylän kaikki asukkaat vauvasta vaariin tulevat saamaan kulttuurista hyvinvointia, terveyttä ja voimia arjen askareisiin. KUVA: JTY:n arkisto/jussi Jäppinen Jenny Lindborg YTM MITÄ NUORILLE KUULUU? Olin tiistai-aamulla Suomen ammattiin opiskelevien etujärjestön SAKKI ry:n järjestämässä vaalipaneelissa Jyväskylän ammattikoululla. Paneelissa esitettiin kysymys parhaista keinoista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteiskunnalla on mielestäni nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn useita helposti toteutettavia keinoja. Uuden Jyväskylän kehittämisessä kulttuuria tulee katsoa uudesta kulmasta. Erityisesti keskustasta etäällä olevissa kylissä ja taajamissa asuvien kaupunkilaisten kulttuuriharrastusten tukemiseen on panostettava. UUTTA Jyväskylää on lähdettävä kehittämään kulttuurin lähipalveluperiaatteella keskittämisen sijasta mm. kirjastopalveluista on huolehdittava esimerkiksi pien- tai lähikirjastoperiaatteella ja kirjastoautopalveluja kehittämällä. Jyväskylän vahvaa kulttuuriosaamista on levitettävä tasapuolisesti kaikille kulmille. Samalla kun tämä on uusi haaste kulttuuritoimijoille, avaa toimintapiirin laajentaminen mielenkiintoisia näkökulmia Uuden kaupungin kulttuurielämän kehittämiselle. Jyväskylä ei tule olemaan vain antava osapuoli, vaan Uudessa Jyväskylässä niin Korpilahden kuin Jyväskylän maalaiskunnan lukuisat taiteilijat, yhdistykset ja muut toimijat tulevat tuomaan uutta intoa ja väriä kaupungillemme. Ydinkeskustassa toimivien kulttuurilaitosten kehittämistä on jatkettava ja musiikkisalin Komeaksi entisöity Jyväskylän työväentalon lämpiö tarjoaa tilan kansalaiskokoontumisille KUNNALLISELLA tasolla tulisi taata nuorten omaehtoisen harrastamisen mahdollisuudet. Ei voida ajatella, että pitämällä hengissä muutamaa nuorisotaloa ja antamalla nuorisofoorumille euroa jaettavaksi kerran vuodessa on huolehdittu jyväskyläläisten nuorten osallistumisesta oman elinympäristönsä kehittämiseen. Uudessa Jyväskylässä tulisi perustaa vain nuoriso-asioihin keskittyvä lautakunta, jolla olisi järjestöavustusten muodossa mahdollisuus rahoittaa nuorten itsensä suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita. Oppivelvollisuuden nostamisella 18 ikävuoteen voitaisiin ennaltaehkäistä se, ettei nuori syrjäydy ennen peruskoulun päättämistä. Jyväskylän kaupungin ja Jykesin tulisi puolestaan tehdä tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa, jotta pystyttäisiin huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla siitä, että Jyväskylän kouluista ja oppilaitoksista ei valmistuta työttömäksi. Jotta oppivelvollisuuden nostamisella olisi todellisia vaikutuksia syrjäytymisen ehkäisynä, olisi koulujen seuranta- ja tukijärjestelmiä parannettava. Kunnissa muutama vuosikymmen sitten vielä toimineet nuorisopsykiatrit tulisi palauttaa kuntien palkkalistoille. Lisäksi kouluissa olisi toimittava terveydenhoitajien ohella koulupsykologeja, joiden työnkuvana olisi auttaa ongelmaisia nuoria sekä antaa ammatinvalintaohjausta ja henkistä tukea kaikille sitä tarvitseville koululaisille. Vastuu suomalaisten nuorten hyvinvoinnista ei ole opettajilla, mutta on ollut virhe kasvattaa luokkakokoja ja harventaa kouluverkkoa, jolloin opettajien mahdollisuuksia seurata kouluyhteisön elämää on heikennetty. Suuruudenekonomialla ja karsimalla nuorten henkistä kasvua tukevia työpaikkoja on kouluista tehty paikkoja, jotka liian usein voisivat kuulua pikemminkin pahoinvointivaltioon kuin hyvinvointivaltioon. Kirjoitan tätä tänään tiistaina Päivänä jona Jokelan tapahtumat toistuivat Kauhajoella, samaan aikaan kun puhuin ammattikoululla nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Toinen koulusurma Suomessa vuoden sisään. Nuorille ei todellakaan kuulu kauhean hyvää ja se on otettava vakavasti. Jukka Torikka opiskelija, järjestötyöntekijä MENESTYKSEKÄS ELINKEINO- POLITIIKKA AUTTAA NUORIA Elinkeinopolitiikka on menestyvän kunnan elinehto. Se kuinka hyvin kaupunki houkuttelee ja synnyttää uusia yrityksiä ja kuinka hyvin sen yritykset pärjäävät, riippuu kaupungin elinkeinopolitiikasta. YRITYKSET tuovat verotuloja kaupungin kirstuun, joten kärjistäen voi sanoa, että elinkeinopolitiikalla on ansaittava ne rahat, joita muilla politiikan lohkoilla käytetään. Jyväskylän nuorisoa ajatellaan usein heidän käyttämiensä palveluiden kautta. Heidät nähdään sosiaali- ja terveystoimen, sekä erityisen nuorisopolitiikan asiakkaina. Nuorten elämään Jyväskylässä vaikuttaa kuitenkin erittäin suuresti myös elinkeinopolitiikka. Jos jyväskyläläisille yrityksille annetaan mahdollisuus menestyä, ne tarjoavat uusia työpaikkoja ja kunnon palkkaa. Menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen tärkeitä vastavalmistuneille opiskelijoille, joista suuri osa jäisi mielellään työskentelemään Jyväskylän seudulle. Jyväskylä on pidetty asuinpaikka, mutta valitettavan monet joutuvat muuttamaan täältä pois työpaikkojen perässä. Onko Jyväskylällä varaa menettää nämä ihmiset? PALVELUT Omalääkäri- palvelu kaikille jyväskyläläisille Varhaiskasvatuksesta kouluvalmiuksia; päivähoidossa ja neuvolatoiminnassa päävastuu kaupungilla Koulut kuntoon: ylisuuret opetusryhmät pois ja oppilashuolto toimivaksi Toisen asteen koulutus koko ikäluokalle

7 PALVELUT TOIMIVIKSI Marja Leena Luukkonen DKK, tiedottaja (sit.) MITEN ARMOTTOMAKSI ANNAMME MENON KÄYDÄ? Kauhajoen murhenäytelmä osoitti, että meillä on kansakuntana suunnanmuutoksen paikka. Yksilöiden on havahduttava mutta myös politiikan tekemisen on muututtava. 7 KAVERIA ei jätetä periaate auttoi Suomen kovina aikoina suotuisan kehityksen tielle. Eikö se olisi hyvä toimintamalli nytkin? Poliittisen agendan kärkeen pääsee helpommin esim. autoveron alentaminen tai metsäverotuksen laskeminen kuin lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lievittäminen, mielenterveyshoidon kehittäminen vanhustenhuollon puutteiden korjaamisesta nyt puhumattakaan. Suomesta on tehty vahvojen ja pärjäävien valtakunta vähät välittäen siitä, että ellei ihminen tule inhimillisine tarpeineen kuulluksi, nähdyksi ja todesta otetuksi, seurauksena on turhautuminen, viha ja väkivalta. Jokelassa, Myyrmannissa, Keravalla ja Kauhajoella korjattiin vihan hedelmiä. Hyvinvointimme keskellä turvattomuus on totta, kärsimys on heti pinnan alla mutta suostummeko näkemään sen eri ilmenemismuodot ja myöntämään, että omalla välinpitämättömyydellämme annamme sille hiljaisen hyväksyntämme? Vanhemmuus, aikuisuus ja vastuunotto tarvitsevat kipeästi vahvistamista. Miten armottomaksi annamme menon käydä ennen kuin suostumme yksilöinä ja kansakuntana muuttamaan suuntaa? Muutoksen on lähdettävä jokaisesta sydämestä ja se on ulotettava myös yhteiskuntamme päätöksentekoon ja ylimpiin rakenteisiin saakka. Kyse on arvovalinnoista ja niiden vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. KULTTUURILLA MERKITYS UUDESSA JYVÄSKYLÄSSÄ Kulttuuriasiat eivät saa jäädä uuden Jyväskylän rakentamisessa sivuraiteelle, sillä niillä on suuri merkitys sekä kuntalaisten hyvinvoinnille että kaupungin ilmapiirille ja kilpailukyvylle. KULTTUURILLA on keskeinen asema elämää rikastuttavana ja käsityksiä avartavana tekijänä. Parhaimmillaan erilaiset kulttuurielämykset lisäävät ymmärrystä toisesta ihmisestä ja sitä kautta vahvistavat suvaitsevaista yhteisöllisyyttä, mikä on nykyajan kovassa ilmapiirissä todella tarpeen. Useat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kulttuurilla on liikunnan tavoin vahva hyvinvointia lisäävä ja erilaisia terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäisevä rooli. Kulttuurin tuominen kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja tai koulujen toimintaa paitsi parantaa monien ihmisten elämää myös todennäköisesti johtaa taloudellisiin säästöihin. Kulttuurilla on myös selkeä yhteys vireään elinkeinoelämään. Luovien alojen liikevaihto ja yritysten määrä kasvaa kehittyneissä maissa paljon talouden yleistä keskiarvoa nopeammin. Kulttuuritapahtumilla on suuri merkitys alueen imagoon, vetovoimaan ja matkailutuloihin. Kaiken kaikkiaan kulttuuri on luovuuden ydintä, jota vaikuttaa ilmapiiriin, ideoiden kehittymiseen, osaamisen vahvistumiseen sekä sitä kautta hyvään talous- ja työllisyyskehitykseen. Tampereella tämä on ymmärretty ja käynnistetty laaja Luova Tampere ohjelma. Turku puolestaan valmistautuu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kehittämällä monipuolisesti kulttuuria ja luovia aloja. Miten on uuden Jyväskylän laita? Uudessa Jyväskylässä tarvitaan laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluita, joita kuntalaiset voivat mahdollisimman laajasti käyttää. Kunnan rooli kulttuuripalvelujen koordinoijana ja kehittäjänä on jatkossakin keskeinen, mutta palveluja tuottavat yhä enemmän myös kolmannen sektorin toimijat ja yritykset. On kuitenkin muistettava, että kulttuuri ei saa olla harvojen ja valittujen etuoikeus, vaan kaikkien hyvinvointia ja luovuutta vahvistava tekijä. Tavoitteena pitää olla reilu ja luova Jyväskylä! Petri Jussila kehityspäällikkö, fil. lis. UNELMISTA TODEKSI. Reilussa Suomessa nuorilla on puhevaltaa. HYVINVOINTI Yksilöllisyyttä ikävuosiin - turvaa ja huolenpitoa Oikeutta vammaisille: tuettu asuminen, kuljetusja avustajapalvelut Työllisyyttä parannettava: koulutusta ja tukityöllistämistä lisättävä Lisää tukea päihde- ja huumetyöhön YMPÄRISTÖ Mennään bussilla: julkisen liikenteen verkosto kuntoon ja taksat alas Vihreä Väylä: Kauppakatu autottomaksi kampukselle asti Asuinalueet viihtyisiksi: valaistus ja viheralueet kuntoon Kaupunki uuteen ilmastoaikaan! TULEVAISUUS Nuoriso- ja asukastilat kaikille asuntoalueille Leikkipuistot ja liikuntapaikat kuntoon Kulttuuri osaksi kaupunkilaisten hyvinvointia Suvaitsevainen Jyväskylä, monikulttuurisuus voimavaraksi

8 10 YLÖS, ULOS JA LENKILLE Juha Hjelt Liikuntalautakunnan vpj. Kaupunginvaltuutettu Uusi Jyväskylä tulee olemaan suurien haasteiden edessä järjestäessään palvelut tasapuolisesti kaikille. Vanhojen kuntien (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) yhdistäminen muodostaa kokonaisuuden, jonka harmonisointi vie vuosia ennen kuin palvelut, myös liikuntapalvelut vastaavat käyttäjien tarpeita. KUNTALIITOKSEEN päätyneillä kunnilla on olemassa suunnitelmia liikuntapaikkojen kehittämiseksi. Nyt on aika katsoa kaikki liikuntapaikat ja selvittää miten kokonaisuutta edistetään. LIIKUNTAPALVELUIHIN MONIPUOLISUUTTA Maksutonta liikuntaa lapsille ja nuorille UUDEN kunnan myötä Jyväskylän nuoret, alle 18 v. saavat perusliikuntapaikat maksutta käyttöönsä. Jyväskylän liikuntalautakunnassa sosialidemokraattien aloitteesta lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksut puolitettiin jo vuodelle 2008 joten uusi käytäntö on johdonmukaista mukaista politiikkaa. Tällä mahdollistetaan mielekäs harrastustoiminta lapsille ja nuorille varallisuuteen katsomatta. Liikuntaa lähiöissä UUDEN kunnan alueella on taajamia, joissa tulee olla mahdollisuus monipuoliseen liikunnan harrastamiseen ympäri vuoden. Harrastusmahdollisuuksien paranemiseksi on rakennettava lähiliikuntapaikkoja, jotka samalla toimivat alueella olevien koulujen tai päiväkotien liikuntapaikkoina. Hyvällä lähiliikuntapaikalla on hoidettu pallokenttä, pururata, kevyenliikunnan raitit ja mahdollisesti myös liikuntasali jotka olisivat myös taajamien asukkaille henkireikä vapaa-ajan harrastuksille. Liikuntajärjestöille lähiliikuntapaikkojen kunnossapito tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia kunnan kanssa. Liikuntaa erityisryhmille HUOMIOTTA ei vastaisuudessakaan jää terveysliikunta, erityisliikunta ja senioriliikunnan palvelut. Esimerkkinä voisi mainita muutaman vuoden käytössä ollut seniorikortti, joka on kerännyt vuosittain käyttäjää. Kortin lunastamisen kriteerinä on vähintään 70 vuoden ikä ja hinta on ollut 60 vuodessa. Kortilla on voinut käyttää määrättyinä aikoina Aalto Alvarin allasta ja kuntosalia. Palveluja tulee ehdottomasti jatkaa myös uuden kunnan palveluna ja niihin pitää littää myös kuljetuspalvelut. Tutkimuksissa on todettu, että satsaamalla yksi euro liikuntaan säästetään sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja kolme euroa. Omaehtoinen liikunta on omiaan kohentamaan meidän kaikkien elämänlaatua. ERITYISLIIKUNNASSA RIITTÄÄ HAASTEITA Uuden Jyväskylän myötä kunto- ja terveysliikuntapalvelut ovat haasteiden edessä. Pitkät välimatkat suuressa kaupungissa vaikuttavat ryhmien ohjaajien työtilanteeseen ja työaikojen organisointiin. Tavoitteena on, että esimerkiksi Korpilahdella on mahdollisuus liikkua erityisliikuntaryhmissä ja liikkujan asuinpaikka ei enää rajoita osallistumista. ONGELMANA on, että kaupunki ei ole palkkaamassa lisää erityisryhmien ohjaamiseen koulutettuja liikunnanohjaajia. Kaupungilla on jo ennen kuntaliitosta vakituisissa työsuhteissa tutkinnon suorittamattomia työntekijöitä. Liikuntaohjaajat toimivat äärirajoilla eikä heidän työtään arvosteta siinä suhteessa, mitä työn merkitys on liikutettavan näkökulmasta. Jyväskylän kaupunki on kohdistanut supistuksia juuri erityisliikkujia kohtaan, vaikka heidän liikkumisensa on parasta ennaltaehkäisevää kuntouttavaa toimintaa. Ikäihmisten virikkeellinen omatoiminen liikkuminen kuten esimerkiksi uinti ja kuntosali on kaupungissa hyvin suosittua, mutta kallista. Toivon, että liikuntatoimi kehittää jatkossa erityisliikuntaa monipuolisesti koko uuden kunnan alueella. Liikuntapaikkojen esteettömyyttä tulee suunnitella paikkojen käyttäjien näkökulmasta ja liikkumismahdollisuuksia lisätä myös pyörätuoliliikkujille. Samalla kun suunnitellaan lenkkeilyreittejä vammattomille, olisi syytä jo miettiä yhtä asfaltoitua kuntoilureittiä luontoon, jota apuvälineitä käyttävä liikkuja voisi hyödyntää. Jyväskylässä ei ole tällä hetkellä yhtään uimarantaa, johon pyörätuolia käyttävä kuntouimari voisi mennä harrastamaan kuntouintia. Uinti on tärkeä terveys- ja kuntoliikunta muoto monelle erityisliikkujalle myös kesällä kun uimahalli on suljettuna. Maauimalan rakentaminen ja ympärivuotisen terveys- ja kuntouinnin mahdollistaminen tekisi mielestäni uudesta Jyväskylästä uudestaan liikuntakaupungin, sanoo Pirjo. Anna-Leena Kärkkäinen liikunnanohjaaja, opiskelija LIIKUNTA KESKEINEN OSA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ Liikkuminen on ihmiselle luonnollista, sen päätehtävänä on pitää elimistömme kunnossa. Näyttöön perustuva tutkimustieto on antanut vahvan tietopohjan perustella liikunnan, liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden edistäjänä. VARMIMMIN siitä hyötyvät lapset ja vanhukset, sillä liikunta on tarpeellinen kasvun ja kehityksen tuki sekä ikääntymisen haittojen hidastaja. Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. On myös arvioitu, että uutta liikkujaa säästäisi julkisia menoja vuosittain 20 miljoonaa euroa. Näin toteaa Anna-Leena Kärkkäinen, opiskelija, liikunnanohjaaja. - Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Riittävän terveyskunnon avulla selviydymme liikaa väsymättä arkipäivän tavallisista toiminnoista. Liikunta edistää ihmisen sekä sosiaalista, MAAILMA EI OLE VIELÄ VALMIS psyykkistä että fyysistä hyvinvointia.. Fyysisen aktiivisuuden ja kestävyyskunnon vaikutukset sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kiistattomia ja niitä on tutkittu paljon. Suomalaisilla yleiset sepelvaltimoja verenpainetauti, aivohalvaus ja aikuistyypin diabetes ovat suoraan yhteydessä liikkumattomuuteen. Vuosittain Suomessa sairastuu esimerkiksi yksittäin aikuistyypin diabetekseen suomalaista, sairastavuuden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän nykyiseen verrattuna ja vuonna 2020 ennustetaan olevan jo sairastunutta. - Kuntalaisten terveyden edistämiseksi tarvitaan tietoa ja osaamista sekä ennen kaikkea taloudellista panostusta, kuten terveysliikuntaa kehittäviä investointeja sekä hankkeita liikuntaan ja liikuntapaikkoihin. Liikunnallista aktiivisuutta ja terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia on tuettava kaikissa ikäryhmissä vauvasta vaariin. Tämä näkyy esimerkiksi niin kevyenliikenteen väylien ja lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa, samoin kuin koululiikunnan ja koulupihojen virikkeellisyyden lisäämisellä ja kannustamalla lapsia arkiliikuntaan, mutta yhtälailla myös turvaamalla vanhuksille ja vammaisille mahdollisuudet käyttää liikuntapaikkoja. Terveyden edistämisen näkyvyys politiikassa ja eri sektoreiden keskusteluissa on kiitettävästi lisääntynyt mutta lisää konkreettisia toimia tarvitaan. Monipuolinen panostus kuntalaisten terveyteen kuitenkin kannattaa, sanoo Anna-Leena. Pirjo Hatzitoliou lähihoitaja, yrittäjä Ulla Väätäinen Palokan pelimannitalossa

9 11 KANSALAISTOIMINNASTA VIRTAA KOLMAS SEKTORI - ALIARVOSTETTU TYÖLLISTÄJÄ Työnantajat: Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori eivät ole tasa-arvoisia keskenään, vaikka niiden työpaikat ovat työntekijän elämänlaadun kannalta yhtä arvokkaita. Lahcen Abahassine on asunut Jyväskylässä 27 vuotta. Kolme jalkapalloilevaa poikaa perheessä merkitsee, että se on koko perheen yhteinen harrastus. Se merkitsee pyykkiä äidille ja valmennusta isälle. Jalkapallo on toiminut kulttuurisesti yhdistävänä tekijänä ja hyvänä kotoutumisen välineenä marokkolaissyntyiselle Abahassinelle. Tuulikki Väliniemi omaishoitaja Keltinmäestä Jyväskylän kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen MONOKULTTUURISESTA MONIKULTTUURISEEN Lahcen Abahassine ohjaaja LEMPINIMEKSEEN hän hymyillen toteaa nimen Hassinen. Harrastuksenaan Abahassine vetää tällä hetkellä omien sanojensa mukaan unelmajoukkuetta nimeltä FCJ Blackbirds. Siihen kuuluu vuonna 1994 syntyneitä poikia, jotka edustavat 8 eri kulttuuria. Työssään Jyväskylän maahanmuuttajapalveluiden ohjaajana Lahcen Abahassine ottaa vastaan kaupunkiin tulevat pakolaiset. Hänen työhönsä kuuluu perheiden alkuopastus ja kokonaisvaltainen tukeminen ensimmäisten vuosien aikana. Työ on haastavaa. Abahassine ei pelkää kantaa vastuuta. Hän on myös Helmi-läksykerhojen alkuunpanija. Abahassinen toiveena ja tavoitteena on saada koulut entistä aktiivisemmin hyödyntämään läksykerhoja maahanmuuttajataustaisten koululaisten opiskelun tukija- SANOTAAN, ettei kolmannen sektorin eli järjestöjen työpaikat voi olla samalla tavalla arvostettuja, kun ne ovat pääasiassa julkisin varoin tuettuja. Perustelu ontuu pahasti, koska samanlaista julkista tukea saavat myös monet julkisen sektorin työnantajat eli kunta ja valtio sekä yritykset eri muodoissa, näin lataa valtuutettu Tuulikki Väliniemi. - Tärkeää on se, että luodaan mielekäs työpaikka ja palkataan joku tekemään työ. Palkkarahoituksen rakenne ei elämänlaatuun vaikuta - palkan taso kyllä. Valitettavasti kolmannelle sektorille eduskunnassa luodut työllistämisen monimutkaiset reunaehdot ovat sellaiset, ettei kolmas sektori pysty palkkojen tasolla kilpailemaan, mutta työn mielenkiintoisuudella kyllä. - Kolmas sektori on pääasiassa hyvä työnantaja - joskus jopa muita parempi työnantaja siksi, että sen tavoite ei ole tuottaa voittoa omistajilleen, vaan useimmiten hyvää oloa järjestön kohderyhmälle. Aiemmin vapaaehtoistyönä tehdystä työstä räätälöidään palkkatyö, jotta saataisi joku tuntemaan työniloa - terve ja tarpeellinen tunne meille jokaiselle! Omalla työllä ostettu leipä on hyvää. Tavoite on luonnollisesti toistaiseksi voimassa oleva työpaikka, mutta lyhytkin pätkätyö voi joskus pelastaa elämän, sanoo Tuulikki - Tuulikki kertoo, että hänellä itsellään oli ilo, jouduttuaan työttömäksi vuonna 1993, tehdä 12 vuotta töitä Jyvässeudun Työttömät ry:ssä saaden palkkaa vajaalta kolmelta vuodelta, mutta työniloa koko ajalta! - Kasvoimme tuona aikana yhden työntekijän työllistäjästä noin sadan hengen työllistäjiksi - aluksi meillä oli yksi toimipaikka ja parhaimmillaan kuusi. Asiakkaita aluksi päivittäin n. 30 ja parhaimmillaan n Järjestöjä meillä oli kolme, olimme perustamassa ruokapankkia, Keski-Suomen Yhteisöjen Tukea, mm. JYTKY-, WIRE- ja Antenni-projekteja, Kumppanuustaloa jne. - Kolmas sektori on tärkeä työnantaja, palvelun- ja vertaistuen tuottaja. Jokavuotinen taistelu rahoituksesta sekä valtion että kunnan kanssa on turhauttavaa. Verottajakaan ei ole oikein osannut päättää, missä arvossa kolmatta sektoria pitäisi - koska sen säännöt ovat pääasiassa tehdyt julkista ja yksityistä työnantajaa koskeviksi. Tuulikki toivoo, että työnantajien keskinäinen tasa-arvo toteutuu pian ja työttömyys siitä johtuen vihdoinkin poistuu. MV na. Koulu on paikka missä eri kulttuuritaustoista tulevat lapset saavat mallit ja arvot "miten ollaan tässä yhteiskunnassa". Abahassine omaa tietoja ja taitoja, joista osa on hankittu ennen Suomea ja osa Suomessa. Nämä kokemukset hän haluaa tuoda käyttöön, kun luodaan monikulttuurista Jyväskylää, "paikkaa missä on erilaisten kulttuurien edustajia, jotka elävät yhdessä" ja jokaisella on myös oma tilansa. Meillä on monikulttuurinen väestö mutta toimintatapamme ovat monokulttuurisia. Lahcen Abahassine toivoo rohkeampia kannanottoja ja konkreettisempia toimenpiteitä, jotta tähän saataisiin muutos. Tämäkin on haastavaa, mutta Abahassine ei "halua mitään helppoja hommia". "Uusi Jyväskylä on uusi mahdollisuus. Peruspalveluissa se ei saa näkyä karsimisina, eikä tavoitteena voi olla pelkästään hallinnon muutoksia. Luodaan uutta Jyväskylän imagoa yhdessä kuntalaisten kanssa. Että pidetään huolta kaikista. Että on tilaa kaikille." Kirsti Leskinen SYDÄMELLÄ JA AVOIMESTI, REILUSTI JA KAIKILLE Juuri näin pitää tehdä sekä omia että muita ihmisiä koskevia päätöksiä. Olen kunnallisvaaliehdokkaana ensimmäistä kertaa. Olen Jyväskylän Sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön sitoutumaton ehdokas. Edustan tavallista kunnan asukasta tavallisena kuntalaisena. HALUAISIN kokeilla omia vaikutusvoimiani, kokemuksiani ja osaamistani kunnan politiikan kehittämisessä. Kunnan politiikka on juuri meidän elämäämme kunnassa. Millainen siitä tulee, on meistä itsestämme kiinni. Vaalikampanjani tavoitteena on saada ihmisiä liikkeelle; saada heitä miettimään asioita laajasti ja pidemmäksi ajaksi ja äänestämällä kertoa omat mielipiteensä. Erityisen haasteellista on saada maahanmuuttajia äänestämään. Ensiksi heidät pitää saada perehtymään vaalien merkitykseen yhteiskunnan rakenteessa. Ja vasta sen jälkeen auttaa heitä ymmärtämään kuka heidän asioitaan ajaa heidän parhaakseen ja siltä pohjalta miettimään ketä heidän kannattaa äänestää. Olen tosi iloinen että Jyväskylän kunnallisvaaliehdokkaiden riveissä on maahanmuuttajia eri kulttuureista, jotka voivat viestittää omille ryhmilleen yhteiskunnan asioista omalla kielellään eteenpäin. Lisäksi se todistaa, että maahanmuuttajien aktiivisuus ja kiinnostus, koulutuksen ja elinolojen myötä, yhteiskuntaan on kasvanut ja nyt on heidän vuoronsa antaa omia panoksia ja uusia näkökulmia sekä hyödyllistä osaamistaan ja kokemustaan UNELMISTA TODEKSI. Suvaitsevainen Jyväskylä, monikulttuurisuus voimavaraksi. kunnalle. Omalta osaltani haluaisin lisätä Jyväskylään elämänmyönteisyyttä ja tietoisuutta yhteiskunnasta. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden asiatkin ovat tärkeitä kunnan kehittymisen kannalta. Vaikka me ollaan ulkoisesti erilaisia elämän arjessa, me ollaan yhdenvertaisia kuntalaisia. Jokainen kunnan asukas ansaitsee hänelle kuuluvia laadukkaita peruspalveluja, erityisesti sosiaali- ja terveysalalta. Tiedän monien kuntalaisryhmien tarpeista ja haluan tietenkin auttaa heitä, oli kyseessä lapsiperhe, nuoret, työikäiset, eläkeläiset tai vähemmistöryhmät. Mielekäs ihmissuhdeverkosto on paras mittari, vaikka asuinalueen kehittämiseksi. Ympäristö vaikuttaa meidän mielialaamme, terveyteemme ja muuhun elämämme hyvinvointiin. Lupaan olla edelleen omaa itseni ja jatkaa samalla linjalla sekä pyrkiä vaikuttamaan edelleen tärkeässä kunnan kehittämisprosessissa. Galina Ahtamo (sit.) Projektivetäjä

10 12 Huoli Kuokkalassa Ainolan tulevaisuudesta ja alueen käyttötarkoituksesta alkoi painaa tosissaan kun huhu alueen myyntiaikeista vahvistui menneen talven aikana. KUOKKALAN Sosialidemokraatit järjestivät tilaisuuden, jossa esiteltiin erilaisia vaihtoehtoja ja tulevaisuudensuunnitelmia tehtävän saaneen virkamiehen toimesta. Huoli vain lisääntyi, että nytkö tämä on menoa. Päätimme porukalla, että emme anna periksi vaan toimimme. Tein kesäkuussa valtuustoaloitteen, sen allekirjoitti yli puolet kaikista valtuutetuista. Syntyi Pro Ainola kansanliike. Kaupunki ja Tilapalvelu saivat selvän viestin siitä, että Ainola kuuluu kuntalaisille niinkuin silloin oli sovittu kun alue työväenyhdistyksen toimesta kaupungille luovutettiin. Kansanliike vahvistui ja sanoma oli selvä Ainola kuuluu olla kuntalaisten käytössä. Pro Ainola järjesti komeat juhlat Kahvila pursuili väkeä kuuntelemassa runonlausuntaa ja paviljongissa kuulimme laulua tanssittiin kahden orkesterin ja solistien tahdittamana ja kuulimme kuinka iltasoitto kajahti nuotiotulen loimussa. Paikalla lähes 200 kaupunkilaista, sanoma oli selvä Ainolan puolesta. Suurkiitos teille kaikille jotka teitte Pro Ainolan järjestämän juhlan mahdolliseksi! Kansanliike on näyttänyt voimansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa ja sitä on kuultu. Saimme tapahtumaan tiedon, että on sovittu ettei Ainolaa myydä! Nyt Pro Ainola haluaa olla muiden mukana kehittämässä alueesta ympärivuoden toimiva kuntalaisten vapaa-ajan keidasta, sellaista jonne kaikkien on helppo tulla ja ELÄMÄ SYKKII KYLISSÄ JA LÄHIÖISSÄ AINOLA KAUPUNKILAISTEN VAPAA-AJAN KEITAAKSI KANSALAISTOIMINNAN ANSIOSTA Aila Kruus Kuokkalan Sosialidemokraattien puheenjohtaja KYLÄ KELPAA! Paula Määttä (sit.) professori, kylien kehittäjä, kansalaisjärjestöaktiivi Vuoden 2009 alusta syntyvä uusi Jyväskylä saa alueisiinsa lukuisan määrän pieniä kyliä, joiden elinolot ja elämäntapa ovat muokkautuneet jopa vuosisatojen ajan perinteisessä maa- ja metsätaloudessa. JYVÄSKYLÄN läheisyys on tuonut kylille myös muuta väkeä: paluumuuttajia, virkamiehiä, uudenlaisia yrittäjiä. Voi sanoa, että kylien elämään on alkanut tunkea uusia sävyjä ja kerrostumia. Näistä lähtökohdista nyt seurataan uuden Jyväskylän syntymistä. Korpilahden pohjoisilla kylillä on lähdetty kehittämään palveluja lähes talkoohengessä. Toteutimme kesällä 2008 valtakunnalliset KyläKelpaa! -asumismessut, jotka keräsivät kyläteille ja kylätaloille runsaat 5000 kulkijaa. Olemme erilaisin hankkein kartoittaneet asukkaiden palvelutarpeita ja myös vastanneet niihin. TOIMI-hanke toi ikäihmisille ja lapsiperheille kotiin siivousapua. ELVI-hankkeen myötä kahdelle kyläkoululle syntyi ikäihmisten virtapiirit. Kimppakyydillä kuljetaan pari kertaa kuukaudessa ruokailemaan, retkille kaupunkiin, liikkumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Jyväskylän oppilaitoksista on saatu kuntotestauksia ja hoivapalveluja. Jyväskylä on tarjonnut kiinnostavia tutustumiskohteita. Oma teemani kylien kehittäjänä on ollut iloa ja apua arkeen. Olemme raivanneet liikuntapaikkoja ja patikointipolkuja, käyneet Aalto-Alvarissa ja keilaamassa, olemme opiskelleet ensiaputaitoja. Erityinen ilon aihe on ollut senioritanssiryhmä, johon myös kylien isännät ovat rohjenneet mukaan. Kolmas sektori palvelujen tuottajana on toimii aikansa talkoohengessä. Korpilahti myönsi pienen määrärahan virtapiirien toimintaan. Odotamme uudelta Jyväskylältä myös tukea. Jyväskylän erityisliikunta on jo ottanut meidät jo hyvin vastaan. Katsomme myös Vaparin suuntaan. Ja jaamme tietenkin mielellämme kokemuksiamme muiden kyläkuntien kanssa. Ainola kesäisessä asussaan. Alue jäämässä viheralueeksi myös tuleville sukupolville. jossa viihdytään. Sellaista, jossa on luonto säilynyt mutta kahvilaa kohennettu niin, että se voisi toimia ympäri vuoden. Kesällä tietenkin haluamme nähdä ja kuulla kesäteatteria. Luotamme kansalaisliikkeen voimaan ja siihen, että viestit jotka juhlaamme saimme pitävät. Seuraava askel kohti päämääräämme on kaavoituksen avulla, riittävin ja oikeanlaisin suojelumerkinnöin alueen säilyttäminen. Kansalaisaktiivisuus on sitä toimintaa jolla jokainen meistä voi vaikuttaa oman asuinalueemme kehittämiseen ja tulevaisuuteen, suosittelen. Uudessa Jyväskylässä on vesipinta-alaa 300 km 2. Kuvassa Kärkisten silta Korpilahdelta.

11 PALOKKA TARVITSEE PALVELUJA LIIKUNTAHALLI ESITYSLISTALLE Yhteiskunnan palveluja on kehitettävä Uuden Jyväskylän eri kaupunginosissa tasapuolisesti. Jyväskylän seudun kuntaliitosta koskeneissa yleisötilaisuuksissa luvattiin viime vuonna kuntalaisille parempaa tulevaisuutta uudessa Jyväskylässä. Tapio Lampinen dosentti, pastori Timo Korhonen puheenjohtaja, Palokan sosialidemokraatit 13 NYKYISTEN koulu- ja sosiaalipalvelujenkin luvattiin säilyvän ja kehittyvän paremmiksi. Liitospäätöksen jälkeen on paljastunut karu todellisuus. Kouluja joudutaan suurella rahalla peruskorjaamaan tai jopa kokonaan uusimaan. Kouluverkkoa uhkaa myös pienten koulujen karsinta. - Vaikka kaupungin varallisuus ei riitä kaikkien hyväksi havaittujen hankkeiden toteutukseen kerralla, on kaupungin pidettävä huoli sosiaalipalvelujen saatavuudesta. Esimerkiksi kuljetuspalveluilla voidaan tukea vanhusten kotona asumista ja jaksamista ilman laitoshoitoa. - Palokan asukasmäärä on nyt noin ja kasvaa koko ajan. Alueen liikuntatilojen määrä on jäänyt huomattavasti jälkeen maalaiskunnan muihin taajamiin verrattuna. Palokasta puuttuu sisäliikuntahalli kokonaan. Maalaiskunnan kunnanhallitukselle vuoden 2007 lopulla jättämässään järjestöaloitteessa Palokan Sosialidemokraatit vaativat kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin alueen liikuntapaikkatilanteen saattamiseksi samalle tasolle kunnan muiden taajamien kanssa. - Palokassa on paljon nuoria, jotka ovat sisäliikuntatilojen ensisijaisia käyttäjiä. Tilat palvelisivat myös urheiluseurojen iltakäyttöä sekä lapsille, nuorille että aikuisväestölle. Myös seniori-ikäiset tarvitsevat liikuntaa. Liikunnan on todettu vähentävän merkittävästi sekä terveydenhoito- että sosiaalimenoja. Tärkeä peruste on myös seniori-ikäisten kotona asumisen tukeminen ja virikkeiden järjestäminen heille, sanoo Timo Korhonen. DEMARINUORILLA VÄRIKÄS VUOSI Demarinuorten Keski- Suomen piirillä on takanaan vaiheikas alkuvuosi ja kesä ja edessä jännittävä kunnallisvaalisyksy. KEVÄÄLLÄ kampanjoimme yhdessä tehdäksemme piirin varapuheenjohtajasta Ismo Puhakasta koko valtakunnan Demarinuorten puheenjohtajan. Tilanne oli mielenkiintoinen sillä vastassa oli istuva puheenjohtaja Heta Välimäki. Mukaan tuli kolmaskin kandidaatti, joka kuitenkin luopui leikistä kesken pelin. Keski-Suomi jännitti loppuun saakka, mutta Istuva puheenjohtaja valittiin odotetusti jatkokaudelle, kotikenttäedustamme huolimatta - Demarinuorten liittokokous pidettiin nimittäin tänä vuonna Jyväskylässä. Jännittävä kamppailu ja Jyväskylässä pidetty liittokokous aktivoi mukavasti Keski-Suomen kenttää ja saimme samalla näkemyksiämme esiin myös tiedotusvälineissä. Demarinuorten johtoon valitiin Keski-Suomesta edustajaksi tuore ylioppilas Taina Viikari. Kuluvan vuoden kohokohtiin kuului myös SDP:n puoluekokous Hämeenlinnassa, jota myös monet nuoret olivat seuraamassa, edustajina tai tarkkailijoina. Mutta pelkkää politiikkaa ei ole vuosi kuitenkaan ollut, sillä välillä on käyty laivallakin rentoutumassa ja laulamassa työväenlauluja Demarinuorten "punainen myrsky"-risteilyllä. KRISTILLISET SOSIALIDEMOKRAATIT SILLANRAKENTAJANA KESKI-SUOMEN kristillisten sosialidemokraattien yhdistys (ent. Jyväskylän kristillisten sosialidemokraattien yhdistys) on yksi Jyväskylän kunnallisjärjestön puolueosastoista. Se eroaa muista osastoista kahdella tavalla. Kun muut ovat enimmäkseen muodostuneet paikkakunnittain, niin tässä osastossa yhdistävä tekijä on maailmankatsomuksellinen. Toiseksi Kristillisten sosialidemokraattien liiton uuden organisaatiorakenteen mukaisesti yhdistys pyrkii tavoittamaan jäseniä koko Keski-Suomen vaalipiirin alueelta. Niinpä sen jäsen voi olla yhdistyksen tai jonkun puolueosaston kautta normaalilla tavalla puolueen jäsen. Toinen mahdollisuus on olla kannattajajäsen olematta puolueen jäsen. Valtakunnallista kristillisten sosialidemokraattien liitoa kutsutaan myös Veljeysliikkeeksi. Liiton liittokokous pidetään joka toinen vuosi kirkkopäivien yhteydessä. Ensi vuonna kokous Lähivuosina Huhtasuon kehittämisohjelma tuo alueelle uutta. Vammaiskoulutus Huhtarinteen ympäristössä saa tilaa ja Huhtasuon koulu rakennetaan uusiksi. Nuorten katseet kohdistuvat nyt kuitenkin tulevaan, sillä kunnallisvaaleissa on ehdolla runsas joukko Keski-Suomalaisia nuoria ja Demari-nuorten Keski-Suomen piiri kirittääkin nyt täysin palkein vereksiä demarivoimia valtuustoihin. Punaista syksyä ja veret seisauttavaa vaalimenestystä tovereille toivottaaa pidetään elokuussa Jyväskylässä. Yhdistys saa edustajia kokoukseen kokonaisjäsenmääränsä mukaan. Veljeysliike on jäsen International League of Religious Socialists -järjestössä. ILRS taas on Sosialistisen Internationaalin (SI) liitännäisjäsen. Kristillisten sosialidemokraattien järjestöt ovat toimineet yli 60 vuotta. Niiden tavoitteena on ollut olla sillanrakentaja sekä sosialidemokraattiseen puolueeseen että eri kirkkoihin ja muihin Ismo Puhakka Keski-Suomen demarinuorten vpj. uskollisiin yhteisöihin. Uusinta siltaa on rakennettu ammattiyhdistysliikkeeseen tarjoamalla keskustelua sen tarvitsemasta arvopohjasta. Syksyn haasteena on valmistautuminen uuden Jyväskylän kaupunkiseurakuntavaaleihin. Sosialidemokraattien tavoitteena on asettaa täysi ehdokaslista seurakuntaväen aktivoimiseksi. HUHTASUO, LÄHIÖ LÄHELLÄ LUONTOA Sijainniltaan Huhtasuo on mainio, puhdasta metsää ja vettä on ympärillä ja palvelut lähellä. KAUPUNGIN tulevaisuuden suunnitelmat Huhtasuon kehittämiseksi ovat todella iloinen asia meille asukkaille, joista useat ovat asuneet alueella yli 30-vuotta, kuten myös minun perheeni. Uudisrakentamisen myötä alueelle tulee koko ajan myös uusia asukkaita. Näin kuvailee Marjatta Hynynen, Huhtasuon sosialidemokraattien puheenjohtaja. - Tärkeimpänä Uudessa Jyväskylässä on palvelut myös tulevana valtuustokautena. Omalääkäri- järjestelmää tulee ehdottomasti jatkaa. Alueiden lääkäripalveluissa tärkeintä on saada kaikki avoinna olevat lääkäreiden virat täytettyä. Vaihtuvat tai puuttuvat lääkärit eriarvoistavat asukkaiden hoidon saatavuutta Terveysasemien yhteydessä tulisi olla myös laboratorio palvelut. Niiden säilymistä täytyy tukea, sillä ne ovat erittäin tärkeät palvelut varsinkin lapsille ja vanhuksille. Hammaslääkäripalvelut on saatettava tarvetta vastaavalle tasolle. Puoli vuotta jonossa on liian pitkä aika - Huhtasuolaisilla nuorilla on toimivat nuorisotilat, mutta nuorisotyöntekijöiden puute rajaa niiden tehokasta käyttöä. Yksi nuorisotyötekijä tulisi saada lisää samoin aukiolo aikaa saada lisättyä jotta tilat paremmin olisivat käytettävissä lasten vapaa- ja loma-aikoina. Nuorisotiloja tarvitaan kaupunkiin lisää ja nuorten tarpeita tulee kuunnella niitä suunnitellessa. - Päivähoitopaikkojen ja alaasteen koulujen pitää sijaita lähellä lasten kotia. Koulurakennusten kosteusvaurioiden korjaamisesta pitää päätökset tehdä pikaisesti. Lapsille ja henkilöstölle on luotava turvallinen ja terve työympäristö - Hynynen vaatii, että laitoshoidossa olevien vanhusten hoitohenkilökunnan määrää tulee lisätä. Hyvät kotipalvelut yhdessä vanhusten päiväkeskus toiminnan kanssa tukevat kotona asumista ja auttavat vanhusta hoitavaa omaista. Marjatta Hynynen Huhtasuon Sosialidemokraattien puheenjohtaja

12 14 Uusi Jyväskylän mahdollistaa pinta-alaltaan tiiviin, palveluita hyvin tarjoavan kaavoituksen, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden elää entistä vehreämmässä kunnassa. HUOLENPITOA YMPÄRISTÖSTÄ VEHREYS LISÄÄ UUDEN JYVÄSKYLÄN VETOVOIMAA Jari Blom Kaupunkirakennepalvelut ja liikelaitokset valmisteluryhmän puheenjohtaja KUN maata riittää, niin erityishuomio tulee asettaa virkistysalueiden riittävyyteen ja niiden toimivuuteen. Jokaista vapaana olevaa rantakaistaletta ei pidä enää rakentaa. Kaavoituksessa tarvitaan entistä enemmän harkintaa. Näin toteaa uuden Jyväskylän kaupunkirakennepalveluita ja liikelaitosten toimintaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Jari Blom - Uuden Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut ovat haasteiden edessä, sanoo Blom. Kolmessa kunnassa on tekniset toiminnot järjestetty kolmella eri tavalla. Tehtävät voidaan yhdistää ja tilaaja-tuottaja malli ottaa käyttöön koko kaupungin alueella. Ensi vuonna koko kunnan alueella tuottajina toimivat katupuolella liikelaitos Altek, kiinteistöissä, siivouksessa Total Kiinteistöpalvelut Oy ja vesiliiketoiminta siirtyy Jyväskylän Energialle. - Kuntalaisten kannalta on tärkeää, että palvelut toimivat moitteettomasti. Toimintoja yhdistettäessä on varmistettava, että palvelut paranevat ja näin voidaan osoittaa uuden kunnan edut myös teknisten toimintojen osalta. Tiet ja jalkakäytävät on pidettävä hyvässä kunnossa ja turvallisuutta on parannettava, linjaa Blom. - Kunnallistekniikan investointeihin on luvassa ensi vuonna yli 20 miljoonaa euroa. Talousarvio-kaavailuissa katu- ja viheralueet hoidetaan vuoden 2008 hoitotason mukaan. Maankäytön toteuttamisohjelman mukaisia pientalotontteja rakennetaan eri puolille uutta kuntaa. Lähivuosina myös liikenneturvallisuuden investointeja tulee selkeästi lisätä. Turvallisia kevyenliikenteen väyliä tarvitaan koko kaupungin alueelle. Yleinen kustannusten nousu onki suurin uhka kunnallistekniikan investoinneille, ennakoi Blom. Myös viheralueisiin on varauduttava kunnallistekniikan investoinneissa. - Jari Blom ei ymmärrä porvareiden puheita siitä, että maalaiskunta olisi pimittänyt oman kunnallistekniikkansa tilaa. Ei niillä kysymyksillä ollut mitään ratkaisevaa merkitystä, kun uuden kunnan mahdollisuuksia mitattiin. Nyt onkin tehtävä laajat kuntokartoitukset kiinteistöjen, katujen ja putkistojen osalta ja panna ne kuntoon mahdollisimman nopealla aikataululla. Kyllä näissä asioissa myös kantakaupungissa työtä riittää. MV Lutakosta on moni kaupunkilainen löytänyt kodin viime vuosina UNELMISTA TODEKSI. Viheralueita kaupungissa on myös tuleville sukupolville. Tony Melville lehtori, toimittaja Tony, miten suhtaudut Kirkkopuiston pysäköintihalliin? TM: Suunnitelma Kirkkopuiston alle sijoittuvasta pysäköintihallista ei ole uusi. Jos oikein ILMAISIA BUSSIMATKOJA YLI 60-VUOTIAILLE. muistan, se tuotiin esiin noin kymmenen vuotta sitten siinä yhteydessä, kun Valtiontalon viereiselle kulmatontille suunniteltiin konserttitaloa. Silloin ajatus olikin nykytilannetta ajankohtaisempi; nyt olen sitä mieltä, että uudelle pysäköintihallille olisi parempiakin sijoituspaikkoja. Sitä paitsi lähellä on jo olemassa vapaata pysäköintitilaa. Haluammeko tosiaankin houkutella lisää autoja yliruuhkautuneeseen ydinkeskustaan? Eli mitkä sitten ovat vaihtoehtoja? TM: Monestakin eri syystä haluaisin, että bussiliikenne olisi Uudessa Jyväskylässä uudemman kerran mietinnän kohteena. Periaatteellisesti ilmastonmuutossyistä ja kuntaliitoksen vuoksi taksoja ja reittejä on pakko tarkastella uudelleen, etenkin nyt, kun kaupungin alue kasvaa kymmenkertaiseksi ja väkiluku 50 %. Olenkin sitä mieltä, että jos lippujen hinnat olisivat alemmat, entistä useampi myös käyttäisi busseja. Paljonko mielestäsi sitten olisi kohtuullinen kertalipun hinta? TM: Jos vertailukohteeksi otetaan esimerkiksi Helsinki, sanoisin, että ehkä kaksi euroa per matka tasataksa-alueella ja 3,50 niille, jotka asuvat vaikkapa Tikkakoskella, matka- ja näyttökortit hinnoiteltuna samassa suhteessa. Ja vielä että edistyksellisiä, muissa Euroopan kaupungeissa sovellettuja keinoja käytettäisiin myös meillä. Esimerkiksi Lontoossa kaikki yli 60-vuotiaat ja vaikeavammaiset saavat käyttää joukkoliikennettä muina kuin ruuhka-aikoina ilmaiseksi. Miksei näin voisi olla Jyväskylässäkin? Meillä voitaisiin myös harkita saman edun myöntämistä työttömille on parempi, että ihmiset liikkuvat ja ovat aktiivisia sen sijaan, että he jäävät koteihinsa ja eristäytyvät yhteiskunnasta. Entä paikallinen raideliikenne, onko sillä tulevaisuutta? Liikenneruuhkat Jyväskylän keskustan alueella ja Kirkkopuiston alle rakennettavaksi ehdotettu pysäköintihalli ovat viime aikoina herättäneet kiivasta keskustelua kaupunkilaisten joukossa. Mutta ydinkysymys eli se, kuinka joukkoliikenne Uudessa Jyväskylässä tulisi järjestää ja miten sen käyttöä lisättäisiin, on jätetty vähemmälle huomiolle. TM: Tämä onkin jo paljon monimutkaisempi kysymys. Uskon, että paikallinen juna- ja raitiovaunuliikenne tulee palaamaan Suomeen. Jonain päivänä haluaisin nähdä kiskobussin liikennöivän Jämsän, Jyväskylän, Laukaan ja Äänekosken välillä, ainakin vilkkaimpina aikoina. Auton omistajana ja rallifanina minulla ei ole mitään yksityisautoilua vastaan, mutta kun polttoaineen korkea hinta ja ilmastonmuutos ovat jo todellisuutta, valtion ja paikallishallinnon tulisia toimia aktiivisesti ja kannustaa kansalaisia joukkoliikenteen käyttäjiksi, etenkin työmatkoilla.

13 JA TULEVAISUUDESTA OTE TULEVAISUUTEEN - JYVÄSKYLÄ NÄYTTÄÄ SUUNTAA Kalevi Olin Kaupunginvaltuutettu (sd) Politiikan tehtävänä on luoda yhdenvertaiset ja kestävät edellytykset ihmisten selviytymiseksi elämänsä arjesta, sen yllätyksistä ja ongelmista. Hyvä elämä kuuluu jokaiselle. Lähtökohta toteutuu, kun kunnissa valmistaudutaan viisaasti tulevaisuuteen. TULEVAISUUSPOLITIIKAS- TA onkin tullut varteenotettava ja vaativa yhteiskuntapolitiikan tehtäväalue. Sen merkityksestä kertoo uuden perustuslain voimaan tulon yhteydessä vuonna 2000 eduskunnan tekemä päätös perustaa organisaatioonsa pysyvä tulevaisuusvaliokunta. Se on toiminnoillaan vakiinnuttanut asemansa eduskunnan valiokuntajärjestelmässä. Tätä taustaa vasten olen ilahtuneena seurannut uuden Jyväskylän valmistautumista hallintonsa järjestämiseksi. Kaupunginjohdolle on annettava tunnustus tulevaisuustyön liittämisestä aikaisempaa kiinteämmin kaupunkisuunnittelun toimialaan. Jopa siten, että perustettava toimielin nimettäisiin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnaksi. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat tärkeitä asukkaiden tulevaisuuteen vaikuttavia tehtäväalueita. Tulevaisuuspolitiikalla jäsennetään näitä haasteellisella ja kiinnostavalla tavalla. Siksi, että tulevaisuus koostuu yhteiskunnan eri tasoilla tapahtuvan ajattelun, suunnittelun, johtamisen, päätöksenteon, toteutuksen ja myös sattumien kautta. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa osallistumalla aktiivisesti kaupunkimme kehittämiseen. Tulevaisuuspolitiikka on eräällä tavalla ns. megatrendeihin ja heikkoihin signaaleihin liittyvien asioiden ennakointia ja riskienkin hallintaa. Tulevaisuustyöhön on liitettävissä aikaisempaa aktiivisempi kansalaiskeskustelu ja kuuleminen järjestettävien tulevaisuusfoorumien, tulevaisuuspajojen ja nettikeskustelun muodossa. Vaaleilla valittavien kaupunginvaltuutettujen rooli ja tehtävävastuu korostuvat uudella tavalla tulevaisuuspolitiikassa. Hyvää hallintomenettelyä edustaa, että normaalin työskentelynsä lisäksi kaupunginhallitus työstää kerran tai kaksi vaalikau Jyväskylän työväenyhdistys juhlii 120-vuotistoimintaansa tänä vuonna. Alvar Aallon suunnittelema työväentalo on ollut keskus työväenliikkeen tapaamisille, antanut tilaa kulttuurille ja erilaiselle kansalaistoiminnalle. dessa tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle selonteon Jyväskylälle ja sen asukkaille keskeisestä asiakokonaisuudesta. Valmistelutyöhön sitoutuisi ja sitä johtaisi pääministerinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän esittelisi selonteon kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuustolle, joka kävisi siitä aktiivisen keskustelun. Tämän jälkeen selonteko palautettaisiin ko. lautakunnalle arvioitavaksi ja lausunnon laatimiseksi. Kirjallinen arvio tuotaisiin vuorostaan lautakunnasta suoraan kaupunginvaltuustolle, mutta nyt lautakunnan puheenjohtajan esittelemänä. Kaupunginvaltuuston tehtävänä olisi keskustella asiasta siten, että ensiksi jokainen poliittinen valtuustoryhmä käyttää siitä ryhmäpuheenvuoron. Tämän jälkeen kaupunginvaltuutetut keskustelevat selonteosta ja lautakunnan siihen antamasta lausunnosta sekä päättävät esitetyistä toimenpiteistä ja ponsista suuntaa-antavasti. Kuvatun lisäksi tulevaisuusja kaupunkisuunnittelulautakunnan yhtenä tehtävänä saattaisi olla sille erikseen määritellyt tulevaisuustyön sisällöt. Näitä ovat Jyväskylän menestystä koskevat erillisarvioinnit ja kaupungin kehitystä tukevat ennakointiselvitykset. Tulevaisuustyöskentelyyn kuuluu useampien kuin yhden kehitysvaihtoehdon työstäminen tulevaisuustutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Vaihtoehdot kirjattaisiin ns. skenaarioiksi, joita koskevan kaupunginvaltuustokeskustelun tuloksena kaupunginhallitus voisi valita niistä mielestään parhaimman omaa työtään hyödyntämään. Tulevaisuuspolitiikalla on jäntevöitettävissä kaupungin kehittämistä. Sillä kyetään erottamaan aiempaa onnistuneemmin olennaiset asiat epäolennaisista. Sillä haetaan prosessityöskentelyn menetelmin erilaisia kehitysvaihtoehtoja Jyväskylän hyvälle tulevaisuudelle. UUSI JYVÄSKYLÄ JA HENKILÖSTÖ Voidaanko verrata Uuden Jyväskylän palettia orkesteriksi? ENSIN valittiin orkesterille kapellimestari; Markku Andersson. Seuraavaksi valittiin ensiviulun soittajat; eli kolme apulaiskaupungin johtajaa, mukaan mahtui neljäskin eli ainoa nainen kansliapäälliköksi. Tämän jälkeen alkoikin sitten nuottien kohdalleen sijoittaminen, että saataisiin kappale ja teksti aikaiseksi, johon sijoittaa tanssin askeleet. Eli tarvitaanhan väliportaan esimiestasokin tähän orkesteriin, jotta soitto sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Seuraavaksi sijoitettiin muu henkilöstö omiin hallintokuntiin, yhtiöihin, liikelaitoksiin. Tässä työssä on onnistuttu kohtalaisen hyvin, mutta niin kuin aina mahtuu mukaan muutama epävireinen sävelkin, eli joitakin paikkoja etsitään yhä, jollekin tarjottiin jopa kultainen kädenpuristus, jotta laulu menisi oikein. No eipä se riitä, että työt on jaettu vaan pitää myös työpisteet kohdentaa uudelleen. Niinpä on päätetty, että kaupunkirakennepalvelut menee rakentajantalolle, sivistyspalvelut tietotalolle, sosiaalipalvelut vapaudenkadulle ja talouspalvelut Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle, teknisen työn suorittajat pirstaloituu yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Ruokapalvelut sijoittuvat Kylän Kattaukseen ja Jyväskylän maalaiskunnan Vuokratalot Oy:n henkilöstö sulautuu Jyväskylän Vuokratalot Oy:n. Eli aikamoinen työ on vielä edessä muuttojen alkaessa, jolloin muuttoautot ja laatikot suihkivat kaupungilla eri suuntiin, mutta eiköhän tuostakin rumpasta selvitä kun löydetään yhteinen tahti millä mennään. Tehtävien ja toimintojen yhteensovittaminen onkin sitten ollut ja on edelleenkin se musiikin laji jota vielä harjoitellaan useammassakin kohdassa, jotta saataisiin tahti niin kuin orkesteri haluaa sen soittaa. Onhan se tietenkin niin kuin tanssissa yleensä joku vie ja niin nytkin mennään suurimmaksi osaksi isomman ehdoilla. Tarkoitushan oli ottaa aina parhaat rytmit ja askeleet käyttöön, mutta kun jokainen on sitä mieltä, että oma rytmi ja askel on paras niin mitenkähän tuon yhteisen rytmin sitten käy. Sama pätee henkilöstöetuihin ja palkkojen harmonisointiin sillä siellä on myös monta askelkuvion sovittajaa, mutta myös hyvät rytmin soittajat ja tanssin vetäjät. Henkilöstön työsuhdeturva on taattu siirtyvälle henkilöstölle viideksi vuodeksi, tämänkin asian kanssa rumpan askelia vielä sovitellaan yhteen siitä näkökulmasta, mikä on siirtyvää henkilöstöä? Ammattijärjestöjen mielestä kaikki siirtyy, koska vanhat kunnat lakkaavat ja perustetaan uusi kaupunki. Toivottavasti saadaan aikaan yhteinen sävellaji tässäkin asiassa. Niin kuin alussa totesin, että orkesteri takaa tahdin ja kaikki muut koettaa mennä tahdin vauhdissa. Vauhti on ollut ja on kovaa, työryhmiä kokoontuu kymmeniä ja tahtia etsitään avoimin mielin asioita yhteen sovittaen. Uskon itse monessa mukana olevana, että rytmi löytyy ja toivon, että lopuksi voimme todeta miten hieno finervalssimme vie meitä kohti tulevaisuutta. Yhteistyöllä ja avunannolla tästäkin selvitään.ja viidenvuoden kuluttua kukaan ei muistakaan, että joskus meinasi mennä varpaat näissä tanssinkuviossa, ennen kuin yhteinen sävel löytyi. Tsemppiä kaikille ja muistakaa äänestää! Eila Simola SDP:n kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Jyväskylän maalaiskunnan JHL:n pääluottamusmies

14