Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. fi

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Someron kaupunki Sami Suikkanen fi Kaupunginhallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Uudistuksella pystyttäneen jossain määrin kaventamaan väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Edellytyksenä on, että lähipalvelujen saavutettavuus määritellään riittävän tarkasti. Lisäksi on varmistettava rahoituksen kohdentuminen palvelutarpeen perusteella aluden erilaisuus ja erityispiirteet huomioiden. Alulle on jätettävä riittävä väljyys palvelutuotannon organisoimiseen paikallislähtöisesti. Lakiluonnoksista selviä, miten sote- ja maakuntauudistus tulee turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden. Hallituksen tavoittelema 3 miljardin euron kustannusten hillinnän tavoite edellyttänee tosiasiallisesti joidenkin palvelujen keskittämistä. Peruspalvelujen saatavuus yhtiöiden tuottamana alulla, joissa asukastiheys on harvaa, voi olla vaikeaa.

2 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Lakiluonnoksesta käy ilmi, miten tavoitteeksi asetettu kolmen miljardin euron kestävyysvaje kurotaan umpeen. Vastaavasti kustannuksia nostavia tekijöitä ovat ainakin palkkaharmonisointi, valinnanvapaus, ICTkehittämistyö ja yhtiöittämiset. Lakiluonnoksesta käy selkeästi ilmi valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden ylikäytön hillitsemisen knot. Uudistus saa johtaa palvelujen hkentymiseen, kä palvelumaksujen tai verojen merkittäviin korotuspainsiin. Esimerkiksi Someron osalta lähipalveluperiaatteen merkitys korostuu pitkien etäisyyksien ja vanhuspainottsen väestörakenteen vuoksi. Punnittaessa palvelujen keskittämisen tuomia säästöjä on huomioitava myös mm. kasvavat matkakulut Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Esitetyssä sote-järjestelmässä erityisesti maakunnan palvelulaitoksen demokraattinen ohjaus jää liian ohueksi. Myöskään valtion suora rahoitus maakunnille vahvista demokratian mahdollisimman laajaa toteuttamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja siihen liittyvä operatiivinen päätöksenteko tulisi tapahtua lähellä ihmistä myös jatkossa. Demokratian kannalta on hankalaa, jos päivittäinen vaikuttaminen siirtyy ison palvelukokonaisuuden osalta kauas arjesta. Järjestelmä pitää sisällään riskin siitä, että alueen erityispiirteet ja - tarpeet jäävät huomioimatta. Järjestelmässä tulisi olla rakennettuna tiivis velvoite yhtstyöhön maakunta- ja kuntatason vaikuttamisen rajapintaan Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Palvelujen pakkoyhtiöittämisen sijaan palvelutuotannossa tulisi voida nojautua olemassa oleviin toimiviin rakentsiin. Palvelulaitoksen tarve ja muoto tulee arvioidan uudelleen)

3 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Elinvoima- ja työllisyysasioiden osalta maakuntien ja kuntien välistä tehtäväjakoa on täsmennettävä. Lähtökohtana on oltava kuntien ylnen toimivalta ja maakuntien rajattu toimivalta. Lisäksi työterveyshuolto tulisi sisällyttää sote-uudistukseen, koska sitä toteuttava henkilöstö kuuluu suurelta osin kuntien tai kuntien omistamien yhtiöiden piiriin.) Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Palvelulaitoksen rooli ja etäisyys maakunnan demokraattisesta johtamisesta ja ohjauksesta on jäämässä liian etäiseksi. Palvelulaitokselle ole osoitettavissa tässä muodossa riittäviä perustta.) Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Maakuntiin kohdistuva valtion talousohjaus muodostuu esitetyllä rahoitusmallilla ainoaksi todelliseksi ohjausmekanismiksi. Maakunnan toimielimet jäänevät tässä mallissa pieneen rooliin ja niiden todellinen itsehallinto ja taloudellinen liikkumavara erittäin vähäiseksi. Ylskatteellisuuden periaatteesta tulee pitää kiinni.)

5 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin kantaa

6 Avoimet vastaukset: kantaa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Uudistuksen tavoitteena on toimivien palveluketjujen ohella kustannusten säästäminen. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että asiakaslähtöinen palvelujen integraatio toteudu esitetyssä mallissa, vaan se pirstaloi palvelut lukuisten eri tuottajien vastuulle johtuen mm. valinnanvapaudesta, monituottajamallista ja yhtiöittämisvelvoitteesta. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekisterien yhdistäminen on edellytys integraatiolle. Toimivan järjestelmän luominen uudistuksen tavoiteaikataulussa lienee lähes mahdotonta.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin kantaa

7 Avoimet vastaukset: pääosin - (Valtion ohjaus tullee olemaan ratkaisevassa roolissa palvelujärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa, mikä ole oikeassa suhteessa maakunnan tosiasialliseen itsehallinnollisuuteen.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (22 :n mukainen velvoite erottaa tuottaminen ja järjestäminen toisistaan on uudistamisen näkökulmasta pääosin tarpeetonta, kä tue tavoittden toteutumista.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa

8 Avoimet vastaukset: pääosin - (Yhtiöittämisvelvollisuuden määrittely todennäköisesti tule olemaan selkeää mm. markkinoiden ja valinnanvapauden jatkuvan muutoksen johdosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoyhtiöt tulee perustaa viimstään Yhtiöiden palvelutuotannon käynnistäminen vuonna 2021 ole Varsinais-Suomessa aikataulullisesti mahdollista, mikäli halutaan varmistua siitä, että julkisesti omistettu yhtiöitetty palvelutuotanto on kykenevä kilpailemaan sote-palvelujen markkinoilla heti uudistuksen alkuvaiheessa. Pelkästään toimivien tietojärjestelmäratkaisujen etsiminen ja käyttöönotto vaatii aikaa. On todennäköistä, että tuleva julkisesti omistettu yhtiö kykene kilpailemaan markkinoilla nykyisillä julkisten organisaatioiden uslla erilaisilla asiakas- ja potilastietojärjestelmillä.) Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? kantaa Avoimet vastaukset: Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön)

9 Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Valmisteluaikaa on liian vähän. Esivalmistelu ja voimaanpano tulee vaatimaan merkittävää resurssointia, jossa rahoituksen olisi perusteltua tulla valtiolta.) Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Kunnissa, joissa on runsaasti ns. yhdistelmätehtäviä, määrittely ole yksiselittsesti toteutettavissa.)

10 Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? - Sote-palveluihin tarvittavat kiintstöt tulee siirtää kunnilta maakunnille siten, että siirto on kustannusneutraali kunnan kannalta. Siirtymäkauden vuokrakauden tulisi olla vähintään 5 vuotta ja vuokratason sellainen, että se tukee kiintstöjen asianmukaista ylläpitoa. Lisäksi yhtiömuotoisten kiintstöjen, joissa kuntien sote-palveluja tuotetaan, asema irtaimistonäkökulmasta on epäselvä. Myös näiden tulisi siirtyä maakunnalle samoin periaattn kuin palvelutuotantoyhtiöidenkin Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin kantaa

11 Avoimet vastaukset: - (Kuntien verokattoa pidä asettaa. Verokaton on myös arvioitu nostavan kuntien muita kuin sote-palveluja koskevia rahoituskustannuksia.) Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? kantaa Avoimet vastaukset: - (Kyseessä on niin suuri toimintojen muutos, että liiketaloudellisesti kannattavien yritysten perustaminen vaatii huomattavasti pidemmän ja joustavamman siirtymäajan, vähintään 5 vuotta.) Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa

12 Avoimet vastaukset: pääosin - (Maakunnan verotusoikeudella tulisi tukea demokratian toteutumista.) Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa - (Kaikki maakunnat vät välttämättä kykene suoriutumaan tehtävistä mm. alijäämän kattamisvelvoitteet ja maakuntien rahoituksen tasoon liittyvät tarkistusrajoitteet huomioiden.) Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin kantaa

13 Avoimet vastaukset: kantaa - (Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä rajapinnat kuntiin jääviin kulttuuri-, liikunta-, nuorisotyö- ja opetuspalveluihin tulisi määritellä lakiluonnoksissa selkeämmin. Ennen tätä on vaikea arvioida hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää rahoitusta tai sen kerrointa.) Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Siirtymäaika itsessään lienee riittävän pitkä, mutta uudistuksen realistinen toteutusajankohta vuodesta 2019 alkaen on kyseenalainen mm. tietojärjestelmäuudistusvaatimukset huomioiden.) Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 )

14 pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - (Tasausjärjestelmät vät ole kaikilta osin riittäviä, vätkä välttämättä perustu kuntien väestön todelliseen palvelutarpeeseen.)

15 Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa

16 Vapaamuotoiset huomiot verolasta Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa

17 Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Muutos on suurin Someron kaltaisille kunnille, jotka ovat tähän asti hoitaneet pääosin itsenäisesti sotepalvelujen tuottamisesta (pl. erikoissairaanhoito). Sote-palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuun poistumisella voi olla em. kaupungin elinvoimalle negatiivinen merkitys, mikäli sote-alan osaamista ja työpaikkoja keskittyy entistä enemmän maakunta- ja aluekeskuksiin. Tällöin sekä yksittäisten ihmisten (perhden) ja yritysten sijoittumis- viihtymis- ja turvallisuusasiat voivat hketä ja mahdollisuus toimia elinvoiman edistämiseen vaikeutua. Myös kaupunkisuunnittelun, yritysten kehittämistyön ja ennakoivan hyvinvointityön toteuttamiseksi kunnille pitää jättää riittävät toimintamahdollisuudet. Kunta- / maakunta työnjaon pitää lähteä perustuslain lähtökohdista siten, että kunnilla on ylnen toimivalta ja maakunnilla vain rajattu. Kuntien pitää ylsen toimivaltansa perusteella voida määrittää, mistä toiminnoista kunta vastaa. Ennakkolaskelmien perusteella Someron taloudellinen asema hkkenee uudistuksen johdosta, aiheuttaen kunnallisveroon korotuspainetta. Tällä on negatiivisia vaikutuksia elinvoiman kehittämisresursshin. Kuntaan jäävien tällä hetkellä soteen kytkeytyvien tukipalvelujen järjestäminen saattaa kohtuuttomasti vaikeutua Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? - Osa maakunnista lienee liian pieniä (väestö) suoriutuakseen lakisäätsistä tehtävistä kustannustehokkaasti. Pelkästään väestörakenteesta ja palvelutarpeesta johdettava rahoitus tällöin riitä palvelujen tuottamiseen

18 Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.