Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. a.fi,

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Leppävirran kunta Anssi Nykänen a.fi, Leppävirran kunnanhallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Voi kaventaa eroja alueellisesti, mutta tuskin väestöryhmien välillä.

2 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Asiaa kuntatasolta täysin mahdoton arvioida. Edellyttää niin voimakkaita toteuttamiseen liittyviä toimenpittä, ainakin tiukkaa valtionohjausta, digitalisaatiota, päätökset tehtävä ajoissa toimeenpanon aikaansaamiseksi. Niihin täytyy sisältyä hoidon / palvelun tasoa koskevia linjauksia, kaikkea kaikille ajatuksia. Professioiden näkökulman korostumisen vaara sisältöjen ja palvelutason määrittelyssä. Säästöjen toteutuminen edellyttää sähköisten järjestelmien ja mm tietojen yhtskäytön turvaamiseksi merkittäviä investointeja. Säästöjen syntyminen vie aikaa Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Osittain toteutuu. Toimielimet valitaan suorilla vaallla. Täydellinen demokratia edellyttää omarahoitusta (verotusoikeus) Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Ministeriöiden ohjaus on voimakasta maakuntiin nähden, osaako ohjaus keskittyä oiksiin asioihin, tuleeko teoreettista ja tarpeetonta sääntelyä, joka edistä päätehtävien tarkoituksenmukaista suorittamista

3 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Uusi toimintatapa on vielä hyvin epämääräinen ja vaikeasti hahmotettavissa, joten sen onnistumisen arviointi on mahdotonta Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Esitetty talouden ohjausmekanismi siirtää maakuntien taloudellisen ohjauksen hyvin vahvasti valtion käsiin. Maakuntien taloudellinen liikkumavara jää vähäiseksi verotusoikeuden puuttuessa. Tarvitaan perusteet joilla yliopistollisten maakuntien opetus- tutkimus ja kehittämistoimintaan varsinaisessa palvelutuotannossa liittyviä kustannuksia huomioidaan maakunnan valtiolta saamassa rahoituksessa.

5 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Maakunnan ja valtakunnantasoiset tukipalvelukeskukset; voitava myydä palveluja kunnille (esim. ICT). Kuntiin jäävät tukipalvelut, oltava mahdollisuus myydä palvelua maakunnalle (esim. ruokahuolto) Kustannusneutraalius kunta / maakunta turvattava lain tasoisesti, siirtymäaika? Sote kiintstöjen omistukseen ja vuokraukseen liittyvä kokonaisuus, pitäisi laintasoisesti säätää, ettvät kunnat uudistuksenseurauksena ajaudu taloudellisesti vaikeaan asemaan kiintstöriskin kautta. Teoriassa mahdollistaa paremman kokonaisuuden hallinnan ja sitä kautta mahdollistaa tasapuolisen palvelujen saatavuuden ja laadun koko maassa (laskee kaikilla). Uudistuksen välillinen vaikutus esim. 3. sektorin toimijoiden motivaatioon toimia paikallisella tasolla palvelutuottajana kustannuksia säästävällä tavalla, identiteettikysymys suhteessa isompaan toimijaan vai paikallisyhtsöön Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kustannussäästöjen tavoittelu ja toiminnan optimaalinen järjestely edellyttää palvelujen keskittämistä Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua?

6 pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Sitovuus sinänsä perusteltua, mutta saa johtaa maakuntien toiminnan suoraan ohjaukseen ministeriöistä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Edellytys intergraatiohyödyn saavuttamiseksi on toimivat ICT -järjestelmät sekä tietosuoja- ja potilastietokysymysten selkeyttäminen

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Mikäli valtionohjauksella kyetään välttämään päällekkäisyyttä ja ohjauksen avulla saadaan kustannuskehitystä ohjattua järkevään suuntaan. Kunnilla ja maakunnilla tulee olla ict, talous- hallinto, ruoka- ja kiintstöpalveluiden osalta mahdollisus toimia yhtstyössä maakuntien kanssa palvelutuotannossa myös inhouse periaatteella. Kuntiin jäävät tukipalveluyksiköt voivat josain tapauksissa jäädä elinkelvottomiksi, jos maakunta tuottaa ko palvelut itse, ja palvelun kysyntä siksi alenee alle kannattavuusrajan. Ainakin päätösvalta tukipalveluiden järjestämistavasta tulee olla maakunnalla kä keskitetysti ohjattuna, jotta alueen olosuhteet tulevat huomioiduiksi. Uudistus saa missään tukipalveluissa johtaa rinnakkaisten organisaatioiden rakentamiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin kantaa

8 Avoimet vastaukset: - Maakunnilla tulee olla mahdollisuus päättää tapauskohtaisesti tehokkaimmasta ja tarkoituksenmukaisimmasta palvelujen tuottamistavasta. Keskitetty ohjaus voi ottaa ylsluontoista kaavamaista kantaa, vaan maakunnissa tulee olla mahdollisuus ratkaista asia tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelutuotannossa huomioitava seutukunnallisen yhtstyön mahdollisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Osakokonaisuuksista vaikea lausua kun valinnanvapaus- ym asiat ovat vielä auki Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? kantaa

9 Avoimet vastaukset: Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Ei vastauksia Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti?

10 pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Sisältyy selvittämättömiä kysymyksiä ja mahdollisia suuria taloudellisia riskejä. Yksittäinen kunta saa kärsiä mahdollisista sen käsiin jäävistä, usn epäkurantsta kiintstöistä ja niiden taloudellisista rasittsta aiheutuvista seurauksista. (Muustostyöt, purkukustannukset) Sote kiintstöistä kunnille aiheutuvat tasetappiot tulisi hoitaa lain tasoisella erillisjärjestelyllä (kuntien alijäämän kattamisvelvoite) Ei saa johtaa kriisikuntamenettelyyn

11 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? - Sisältyy selvittämättömiä kysymyksiä ja mahdollisia suuria taloudellisia riskejä. Yksittäinen kunta saa kärsiä mahdollisista sen käsiin jäävistä, usn epäkurantsta kiintstöistä ja niiden taloudellisista rasittsta aiheutuvista seurauksista. (Muutostyöt, purkukustannukset) Sote kiintstöistä kunnille aiheutuvat tasetappiot tulisi hoitaa lain tasoisella erillisjärjestelyllä (kuntien alijäämän kattamisvelvoite) Ei saa johtaa kriisikuntamenettelyyn Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Kuntien itsemääräämisoikeuteen tule puuttua perustuslakia alemmilla säädöksillä. Kuntien itsehallintoon puututaan hyvin ratkaisevasti näillä säädöksillä. Kuntien asema poikkeaa toisistaan uudistuksen jälkeen erittäin merkittäväksi. Kuntatalouden menojen ja tulojen volyymi pienenee merkittävästi, kä tasaverolkkaus takaa tasapainon löytymistä. Jos määrätään verokatto kunnille on vastaavasti luovuttava alijäämän kattamisvelvollisuudesta ainakin vastaavaksi määräajaksi. Kunnille itselleen jäävät tehtävät vät ole identtisiä, kä niiden palvelutuotannon kustannusrakenne ja toiminnan ylset edellytykset ole samanlaisia esim sijainti, väestörakenne, elinknoelämän tilanne huomioiden. Kunnille tulee taata riittävän tasapuoliset selviytymisen edellytykset, johon verotusoikeuden rajaukset vät sovi Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi?

12 kantaa Avoimet vastaukset: - Tulevat järjestelyt ovat hyvin monitahoisia ja koskevat suurta henkilöstö- ja tuotantomäärää, ole esitetty kovin vakuuttavia toteutussuunnitelmia tähän mennessä. Siirtymäajan tulisi olla pidempi Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. Ei vastauksia Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Maakuntien todellinen itsenäisyys edellyttäisi verotusoikeutta.

13 Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Maakuntakohtaisia eroja on. Joka tapauksesa edellyttää koko kansantalouden mittakaavan taloudellisten painden lisääntyessä voimakkaita sopeutustoimia, kustannustehokkuutta on lisättävä Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Ei vastauksia Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Maakuntien kantoja on kunnioitettava maakuntajaosta päätettäessä.

15 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Ei vastauksia Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Tasausjärjestelyt ovat hyväksyttäviä. Vaikutusten rajaaminen kuntakohtaisesti euroa/asukas on oikeansuuntainen. Lienee selvää, että uudistuksen jälkeen kuntien välisen tasauksen mekanismit tulee tarkastella laajasti uudelleen. Olisi syytä kehittää uusi selkeä tasausmalli, jota ehkä kannata rakentaa nykyisten monimutkaisten järjestelmien päälle, vaan etsiä uusi selkeä ja läpinäkyvä tasausmalli. Ilman tasausta ole mahdollista turvata kautta maan riittävän tasapuolisia kunnallisia peruspalveluita Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin kantaa

16 Avoimet vastaukset: pääosin - kts kohta Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. Ei vastauksia Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Eritysesti kuntien verokatto on perusteeton ja itsehallintoa rajoittava lähtökohta Vapaamuotoiset huomiot verolasta. - Maakuntien verotusoikeus tulisi toteuttaa myöhemmin, jos tämän uudistuksen yhteydessä Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti?

17 pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:

18 Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. - Uudistukseen liittyy paljon henkilöstön siirtymiseen liittyviä riskejä ja ongelmia, joita ole riittävästi huomioitu ja käsitelty. Sote-henkilöstön lisäksi myös tukipalveluhenkilöstön asema on huomioitava ja turvattava siirtymäajalla lainsäädännössä. Uudistuksen myötä todennäköisesti lisääntyvä tukipalveluiden ulkoistaminen aiheuttaa tukipalveluihin epätarkoituksenmukaista organisoitumista (kuten on vastattu kohdassa 13) ja epävarmuutta työntekijöiden asemaan. Naisvaltaisten alojen palkkakehitystä tai työmarkkina-asemaa saa vaarantaa Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Kunnille koituu uudistuksesta lisää suunnittelu- hallinto- ja uudelleen organisointityötä sekä päättäjille uuden strategisen linjauksen tarve. Tällaisia muutokseen liittyviä kitkakustannuksia syntyy varmaan muitakin. Sitä suurempi kysymys on kuntien kokonaisrahoitusjärjestelmän edellytysten hkkeneminen. Esim Kuntarahoituksen asema hkkenee pääomamarkkinoilla, jolla on rahoituksen hintaa kohottava vaikutus Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? - Asiaa on mahdotonta arvioida Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä?

19 Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Ei vastauksia Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. Ei vastauksia.