Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Eve Becker 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Valtion vahvempi rooli, yhtenäisemmät hoitoketjut ja kansalliset minimitasot yhdenvertaistavat kuntalaisten palveluita. Aluta on kuitenkin liikaa. Suurempi väestöpohja tarjoaisi paremmat edellytykset palveluiden yhdenvertaiselle saatavuudelle. Vielä on auki miten valinnanvapauden sisältö tulee vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen. Valinnanvapaus sovi työterveyshuoltoon.

2 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Esityksen mukaan valtio tulee rahoittamaan maakuntia 90%:sesti palvelutarpeen perusteella. Kustannusten kasvua saadaan hillittyä sillä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta painottuu jatkossa enemmän ennaltaehkäisyyn. Esityksen perusteella on vaikea arvioida miten ennaltaehkäisyys panostaminen tulee toimimaan.3 mrd vuosisäästötavoitetta tulee tavoitella myös digitaalisten ratkaisujen avulla Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Väliaikaishallintovaiheeseen liittyy riskejä. Lisäksi esitys nostaa kysymyksiä miten kansanvalta toteutuu maakunnan ja palvelulaitoksen välillä tai maakunnan ja sote-yhtstyöalueen välillä Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Maakuntalaki luo selktä palvelukokonaisuuksia Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen?

3 pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Työterveyshuollon asema jää epämääräiseksi Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Suurimmat strategiset linjaukset tehdään valiaikaishallintovaiheessa ilman valtuustoa tai hallitusta.

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Esityksestä jää hämäräksi ovatko maakunnan palvelulaitoksen omistama yhtiö ja maakunnan omistama yhtiö verrannollisia keskenään? Lisäksi palvelulaitoksen johtajalla ja hallituksella pitää olla vahva sosiaali- ja terveydenhuollon alojen substanssiosaaminen Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Vahvempi valtion ohjaus tukee yhdenvertaisia palveluita. Rahoitusmallissa on hyvää se, että painottuu palvelutarpeeseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on suunnattu 1%. Sen ohjausmekanismia tulisi selkiyttää.

5 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Tällä hetkellä toimivat sote-palvelun osat kuten työterveyshuolto, on säilytettävä jatkossakin Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin

6 Avoimet vastaukset: - Maakunnilta edellytetty laaja ja tiukka yhtstyö tuo tasalaatuisempia ja laadukkaampia palveluita Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Säännöksessä on hyvin kuvattu osia, joista voidaan saada aikaiseksi toimiva integraatio. Asiakaslähtöisyys on kuitenkin erittäin hankalaa varmistaa säännöksillä, koska sen toteutuminen riippuu ruohonjuuritason toiminnasta. Integraation toteutumista oa arvioitava ja seurattava erityisesti palveluita paljon käyttävien asiakkaiden osalta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua?

7 pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Ministeriöiden ja eduskunnan on tarpeen ohjata nykyistä tiukemmin sote-palveluita. Ohjelmaohjaus tutkitusti ole tehonnut. Esityksestä jää epämääräinen kuva ohjauksen periaattsta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Tuotamisvastuun erottaminen järjestämis- ja rahoitusvastuusta on tärkeää asiakkaan valinnan vapauden ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta.

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Miten määritellään kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuva toiminta? Minkä tyyppisiä palveluita velvoite koskee? Miten vältetään sotepalveluiden keskittyminen suuryritysten käsiin? Pitää välttää monipolin kaltaista tilannetta, jotta menoja saadaan hillittyä. Palveluntuottajille asetettavissa tavoittssa pitää huomioida pienten yritysten mahdollisuudet toimia palveluntuottajina. Työterveyshuollon yhtiöittämistä koskevan siirtymäajan jatkaminen kahdella vuodella vuoden 2019 alkuun on kannatattava esitys. Koska valinnanvapauslainsäädännön tarkemmasta sisällöstä ole tietoa, niin yhtiöittämisen osalta olisi syytä harkita vaihttaista etenemistä Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Matkustaminen tulee todennäköisesti lisääntymään palveluiden keskittämisen myötä ja työmatkojen pituus kasvaa. Näiden skkojen vaikutukset on huomioitava palvelussuhteen ehdoissa. Lisäksi pitää huomioida lisäresurssien tarve yksiköissä, joihin palveluita keskitetään Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan?

9 Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Henkilköstön asema jää epäselväksi: Maakunnat perustetaan alkaen, mutta henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan vasta Mitä väliaikaishallinnon vaihe tarkoittaa henkilöstön kannalta? Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin

10 Avoimet vastaukset: pääosin - Kaikki kunnista ja valtiolta maakuntiin siirtyvät ryhmät tulee siirtää liikkeen luovutuksella yhdenmukaisin perustn.miten palvelussunteen ehdot määräytyvät jatkoluovutustilanteessa? Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Kunnat saavat maakunnilta vuokratuloja Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi?

11 pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - On tärkeää ett ansiotuloverotus kiristy uudistusten myötä Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset: - Vaikea arvioida miten valinnanvapauslainsäädäntö ehtii mukaan uudistukseen. Listautuminen voisi olla vaihttainen.

12 Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. - Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon pätevyysvaatimukset. Epäpätevien työntekijöiden käyttämisellä saatu hintakilpailuetu on estettävä lainsäädännöllä. On tärkeää varmistaa riittävä substanssiasiantuntijoiden käyttö. Perustettaviin yhtiöihin tulee saada kattava henkilöstön edustus Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin

13 - Valtion osuudesta 90% tulee palvelutarpeen perusteella. Maakuntien ja alueen kuntien tulee luoda vahvoja elinkelpoisia aluta, jotta voivat tuottaa esityksen edellyttämät palvelut asukkailleen Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Hyvä että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen velvoittta lisätään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen on tarkoitus tukea ja kannustaa maakuntaa suunnittelmaan ja toteuttamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä maakunnissa. Kunnille suunnattu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kerroin on kuitenkin liian alhainen, joten tehtävä pitää rahoittaa kunnan peruspalveluiden valtionosuuden kautta Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin

14 Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. - Maakunta saa itse päättää rahoituksen kohdentamisesta. Rahoituksen kohdentaminen uudella tavalla saa johtaa henkilöstövähennyksiin Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin pääosin

15 Avoimet vastaukset: pääosin Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen on tarkoitus tukea ja kannustaa maakuntaa suunnittelmaan ja toteuttamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä maakunnissa. Kunnille suunnattu terveyden edistämisen kerroin on kuitenkin liian alhainen, joten tehtävä pitää rahoittaa kunnan peruspalveluiden valtionosuuden kautta Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin

16 Avoimet vastaukset: Vapaamuotoiset huomiot verolasta Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Henkilöstön osaaminen uudessa toimintaympärostössä tulee varmistaa, henkilöstön edustus eri työryhmissä tulee varmistaa ja luottamusmiehen tiedonsaantioikeus tulee olla yhtä toimiva ja läpinäkyvä myös yhtiöiden puolella kuin mitä se on ollut kunnan toiminnassa Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin

17 Avoimet vastaukset: pääosin - Siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvasta on huolehdittava muutostilanteessa Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. - Voimaanpanolaissa on kesksen tärkeää 16 Yhtstoiminta. Henkilöstön siirto maakuntiin ja maakuntien palveluyhtiöihin edellyttää yhtstoimintaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhtstoimintaneuvottelujen oikea-aikainen käynnistys ja valmisteluun liittyvä avoimuus ovat kesksiä tekijöitä palvelujen siirron onnistumiselle. Yhteystoimintamenettely on käynnistettävä hyvissä ajoin ennen sellaisia päätöksiä, joilla merkittäviä henkilöstöä koskevia vaikutuksia. Henkilöstön edustajille on taattava riittävästi aikaa prosessiin osallistumiseksi. Eri ammattiryhmien ja erityisesti terveydenhuollon eri ammattiryhmien edustus ja kuuleminen tulee näkyä valmistelussa Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.