Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Loviisan kaupunki Gunnevi Holmsten Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Loviisan kaupunki Gunnevi Holmsten Kaupunginhallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoimintaalue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? Lain tavoittelema yhdenvertaisuus voi tarkoittaa, että tietyissä kunnissa työ hyvinvointierojen kaventamiseksi enää etene samaa vauhtia kuin ennen ja toisissa kunnissa työ hyvinvointierojen kaventamiseksi voi lisääntyä. Puutteelliset ruotsinkieliset palvelut/ toiminnot voivat vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin. Valinnanvapaus oikn järjestettynä voi onnistuneesti lisätä hyvinvointia.

2 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? Tavoitettu 3 miljardin euron säästö tulee olemaan haastavaa. Suurelta osin säästöihin pääsemiseen vaikuttaa valinnanvapauden toteutus. Miten onnistuneesti perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu? Kunnille ole esitetty eriteltyjä laskelmia uudistusten taloudellisista vaikutuksista. Saavutettavat säästöt riippuvat mm. siitä, miten Sote:n tuleva laatutaso, henkilöstömitoitukset, hoidon saatavuus, muutoksen onnistumien ja maan talouden kehitys vaikuttavat kokonaisuuteen Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Pienten kuntien edustus maakuntavaltuustossa on erittäin pieni tai jopa olematon. Demokratian näkökulmasta tämä on suuri ongelma. On kyseenalaista toteutuuko ruotsinkielisen väestön demokraattinen edustus maakunnallisessa päätöksenteossa. Erilaisten asiakasraatien vaikuttamismahdollisuudet vaikuttavat lähinnä kosmeettisilta Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Uusimaa on muihin maakuntiin verrattuna huomattavasti suurempi / väkirikkaampi ja heterogeenisempi. Maakunnille on haasteellista päätöksenteossa huomioida miten päätökset vaikuttavat kuntiin, jotka ovat keskenään erityyppisiä.

3 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Erityislainsäädäntö ole vielä valmis. Sosiaali ja terveydenhuolto + pelastustoimi + ympäristöterveydenhuolto + eläinlääkintä + maaseutuhallinto + lomittajat siirtyvät maakuntiin. Epäselvää: 1. Miten hyvinvointi ja terveyden edistämiseen liittyvät tehtävät jakautuvat maakunnan ja kunnan kesken? 2. Siirtyvätkö kouluterveydenhoitaja, ( lääkäri), kuraattori, psykologi makunnan palvelukseen, miten tivis yhtstyö kuntien kanssa toteutuu? 3. Miten työllisyyden palvelut toteutuvat ja mikä tehtävänjako maakunnan ja kunnan kesken on? Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Haasteena on toteuttaa lain suomat mahdollisuudet käytännössä.

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Maakuntien tulisi itsenäisesti saada päättää miten ko. palvelut järjestetään Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Valtion taloudellinen ohjaus on liian tiukka suhteessa maakuntien itsenäiseen asemaan ja toimintaan ja vaikuttaa myös kuntien itsehallintoon. Itsenäinen maakuntahallinto edellyttäisi verotusoikeutta.

5 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Ei vastauksia Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Erittäin haasteellista miten arvioidaan käsitteet väestön tarpeet ja lähellä asiakkaita, saavutettavuus ja saatavuus Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin kantaa

6 Avoimet vastaukset: pääosin Maakuntien välisen yhtstyön tulisi perustua valtion tiukkaan ohjaukseen Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Säännös ole tarpeeksi selkeä, jotta voisi sanoa yksiselittsesti kuinka asiakkaan integraatio toteutuu Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin kantaa

7 Avoimet vastaukset: Valtiolla tulisi olla ohjausvaltaa maakuntien operatiivisen toimintaan. Valtion ohjaus pitäisi olla vain strategisella tasolla Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Järjestäminen ja tuottaminen on selkeästi erotettava toisistaan vastuiden selkeyttämiseksi Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa

8 Avoimet vastaukset: Maakuntien yhtiöittämisvelvollisuus ole perusteltua mikäli kunnilla ole vastaavaa oikeutta Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaista. Ei vastauksia Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? kantaa Avoimet vastaukset: Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali ja terveysministeriöön) Ei vastauksia Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin kantaa

9 Avoimet vastaukset: pääosin Väliaikaishallinnon tehtäviä, asemaa ja päätöksentekooikeutta on selkeytettävä. Kuntien tule olla selvitysrahoituksesta vastuussa, vaan valtion tulee vastata kuluista 100 %:sti Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Kunnille on tärkeää saada selvyyttä miten käytännön järjestelyt hoidetaan varsinkin tukipalveluiden näkökulmasta Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä?

10 pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Irtaimiston luovuttamisen kirjanpidollinen vaikutus kuntien taseeseen on jollakin tavalla huomioitava siten, että luovutuksesta koidu kirjanpidollista tappiota kunnille. Kiintstöjen/toimitilojen vuokrahinnan tulee kattaa tilasta aiheutuvat todelliset kustannukset. Kuntia saa jättää yksin tai maksamaan uudistuksen johdosta tyhjistä toimitiloista ja kiintstöistä. Kaavailtu menettely toimitilojen vuokraamiseksi kolmeksi vuodeksi tulisi pidentää vähintään viideksi vuodeksi Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Veroprosentin säätäminen ja siitä itsenäisesti päättäminen on ja tulee olla kunnan itsenäinen oikeus.

11 Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? kantaa Avoimet vastaukset: Aikataulu ole realistinen Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. Ei vastauksia Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Valtion rahoitus sitoo maakunnan itsenäistä toimintaa rahoitusosuudellaan valtion ohjausvalta maakuntiin on liian tiukka.

12 Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Toiminnan rahoittajana valtion tulee huolehtia siitä, että maakunnilla on taloudelliset edellytykset lakisäätsten tehtävien hoitamiseen Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Kriteerien arviointi on tärkeä asia kun vaikuttavuuteen tavoitellaan.

13 Sosiaali ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Edellyttää että uudistuksen toimeenpano onnistuu suunnitellusti Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Kaksikielisissä maakunnissa on ylläpidettävä palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämä tulisi huomioida kaksikielisyyskertoimella kuten kuntien valtionosuuksissa Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin

14 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Ei vastauksia Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, soteuudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Järjestelmä on hyväksyttävä, mutta uudistuksen taloudellisten vaikutusten arviointi on oman kunnan osalta erittäin vaikeaa Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin

15 Kerättävien tietojen luotettavuus, laajuus ja vertailtavuus muodostavat riskin oikeudenmukaisen järjestelmän luomiseksi. Ehdotettu kriteeristö on sekä laaja että monimutkainen Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. Ei vastauksia Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Uudistus rajoittaa kunnan itsehallinnollista oikeutta verotukseen liittyvään päätöksentekoon Vapaamuotoiset huomiot verolasta. Ei vastauksia Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti?

16 pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin kantaa Avoimet vastaukset:

17 Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. Miten käy uudistuksessa siirtyvän henkilöstön eläkevastuiden, siirtyvätkö eläkemenoperustset maksut maakunnalle? Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? oman kunnan näkökulmasta vaikutusmahdollisuudet olemattomat kannamme huolta oman kunnan taloudellisesta kantokyvystä uudistuksen jälkeen monet kysymykset liittyen työnjakoon ja yhtstyöhön ovat epäselvät. Mitkä yhtstyömuodot ovat velvoittavia, mitkä sopimuspohjaisia ja mitkä yhtsesti sovittavia? Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Koko uudistuksen perusedellytys on, että lakisäätsten velvoittden hoitamiselle on osoitettu riittävät resurssit. Palveluiden paremman laadun tavoitteleminen on oikn, mutta uudistuksen valossa on kyseenalaista voidaanko tämä toteuttaa nyt ehdotetuilla niukoilla resursslla Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? soteintegraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä?

18 Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Uudistus koostuu monesta osatekijästä, jotka kaikki vät ole yhtä aikaa käsittelyssä, jolloin kokonaiskuva on puutteellinen Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. Ei vastauksia.