Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Transkriptio

1 Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti 3/ 2017 Rakkaudesta kotiseutuun

2 PÄÄKIRJOITUS Kotiseutuposti / 2017 Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti JULKAISIJA Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo puh Toimitussihteeri Elina Kuismin puh , (09) ILMOITTAMINEN ilmoittaminen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) Kansikuva Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien avajaisissa yleisö otti osaa tanssihaasteeseen. Panu Varstalan Onni-nykytanssikoreografian esitanssijoina etualalla Jyväskylän tanssiopiston oppilaita. Kuva: Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut. Oy Fram Ab ISSN: ISSN-L: Ketterä kotiseutuliike! Kotiseutupäivät ovat ohi ja muistot ovat hyvät. Järjestäjinä olivat Kotiseutuliiton rinnalla Jyväskylän kaupunki ja yliopisto. Taloudellista tukea antoivat maakunnan suuret yritykset ja kotiseututorilla ja retkillä esittäytyivät paikalliset seurat ja muut toimijat. Mutta on syytä muistaa, etteivät organisaatiot toimi, vaan ihmiset! Siksi kiitos päivien onnistumisesta kuuluu suurelle ja iloisen kirjavalle joukolle ihmisiä, jotka pitivät kotiseutuliikkeen vuotuista tapahtumaa niin tärkeänä, että antoivat sille aikaansa ja osaamistaan. Kiitos siitä! Kotiseutuliike on jo yli 130 vuoden ikäinen ja liitto täyttää kahden vuoden päästä 70 vuotta. Yhteiskunta on samaan aikaan muuttunut tavattomasti. Kotiseututyö on silti kyennyt vastaamaan ja sopeutumaan aina uudestaan ja uudestaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Käsitykseni mukaan olemme jälleen uusien haasteiden äärellä, ellemme ole peräti jo niiden keskellä. Itsenäisyyden juhlavuoden äärellä haluttiin selvittää, millainen on tämän päivän käsitys kotiseudusta, millaista on aikamme kotiseututyö ja millaista sen halutaan olevan tulevaisuudessa. Vastaamaan kutsuttiin Kotiseutu-vuosikirjan 2017 kirjoittajiksi eri alojen asiantuntijoita. Heidän näkökulmiaan täydennettiin kokoamalla ytimet useasta eri puolella maata järjestetystä kotiseutusuhdetta käsitelleestä kansalaisten keskustelutilaisuudesta. Tuloksena on perinteisenä kirjana ilmestynyt kompakti 200-sivuinen 20 artikkelin kokoelma. Kirjan sanoma on, lyhyesti sanottuna, että kotiseutu ei ole käsitteenä jäänyt yhä useammin maassa, maailmalle ja maailmalta muuttavien jalkoihin. Kotiseututyökin on pysynyt ympäristönsä ja elämänsä laadusta välittävien asukkaiden yhteisenä työvälineenä. Vaan älkää uskoko sokeasti minua. Siksi yllytän: LUKEKAA ITSE JA ARVIOIKAA! JANNE VILKUNA valtuuston puheenjohtaja P.S. Satavuotiasta Suomea juhlistava Yksi esine tuhat tarinaa -hankkeemme kertoo itsenäisen Suomen tarinaa museoesine kerrallaan. Käykäähän katsomassa kuvagalleriaa! Ja vielä ehtii valita esineen ja lähettää sen tarinan kuvan kera meille. Lisätiedot:

3 Kotiseutulehdillä on tärkeä rooli hyvän kotiseutusuhteen rakentamisessa ja ylläpitämisessä myös heille, joilla on kahteen tai jopa useampaan paikkaan nojaava kaksoisidentiteetti. Jani Halme Suurella journalistipalkinnolla palkittu mediatoimiston luova johtaja, Kotiseutulehtikilpailun raadin jäsen >> Lue lisää kilpailusta sivulta 22. Vuoden kaupunginosaksi valittu Vuosaari on tunnettu aloitteellisuudestaan ja talkoohengestään. Alueella asukkaita edustavat muun muassa Vuosaari- Seura, Vuosaari-toimikunta ja Vuosaari-Säätiö. Kulttuurikeskus Vuotalo tarjoaa runsaasti kulttuuripalveluja ja -tapahtumia ja Visit Vuosaari -hanke kehittää Vuosaarta myös elämys- ja turismikohteena. Lue lisää Vuosaaresta sivulta 8. Vuoden kotiseutuyhdistykseksi valitun Vantaa- Seuran tavoitteena on, että kaupungin asukkaat oppisivat tuntemaan pala palalta kotikaupunkinsa historian, sen metsät, joet, kartanot ja kerrostalot. Haasteena on voimakkaasta muuttoliikkeestä johtuen se, että Vantaalla asuu suuri joukko ihmisiä, joille kotikaupunki on aivan vieras. Lue lisää Vantaa-Seurasta sivulta 6. Kuva: Satu Toivonen. Kuva: Liisa Lohtander. Vuoden kaupunginosa -palkinnon vastaanottivat Pertti Tossavainen, Vuosaari-Säätiö, Tuuli Tokkola, Vuotalo, Hanna-Kaisa Siimes, Vuosaari-Seura, Pekka Pirkkala, Visit Vuosaari ja Liisa Winberg, Vuosaari-toimikunta. Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinnon vastaanottivat toiminnanjohtaja Riina Koivisto, kulttuurituottaja Karoliina Junno-Huikari, puheenjohtaja Andreas Koivisto, varapuheenjohtaja Kati Tyystjärvi sekä johtokunnan jäsenet Marika Stam ja Tuomas Suihkonen. Sisältö 4 Jyväskylä sai kotiseutuväen liikkeelle 6 Vantaa-Seura on Vuoden kotiseutuyhdistys 8 Vuosaari on Vuoden kaupunginosa 10 Vuoden kotiseututeko: Järvisydämen kehittäminen 11 Vuosikokouksen julkilausuma 11 Valtuuston kokoonpano päivittyi 12 Kotiseututyön ansiomitali kahdeksalle 12 Kotiseutupäivillä tuettiin tulevaisuuden kotiseututyötä 13 Espoossa konsertoidaan tukea kotiseututyölle 14 Aurinkoinen tietopankkimme jää eläkkeelle 15 Vieraskynä: Taasha myö tavataa! 16 Ensimmäinen väitöskirja kotiseutumuseoista 17 Kotiseutu vuosikirja 18 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 19 Seurantalojen korjausavustukset 20 Vuoden kotiseututeos -finalistit 23 Omakulma: Elävä kotiseutu Kotiseutuliiton kirjoittajat: Sini Hirvonen (SH), Elina Kuismin (EK) ja Sanna Käyhkö (SK). Kotiseutuposti 3/

4 Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylä sai liikkeelle ja ihastutti Kotiseutupäiviä juhlittiin Jyväskylässä teemalla Kotiseutu liikkeessä on the move! Kotiseutuväki viihtyi mainiosti iloisessa tapahtumassa nauttien kohtaamisista, keskusteluista, taidokkaista musiikki- ja tanssiesityksistä, loistavista puheenvuoroista ja leppoisasta yhdessäolosta. Monipuolinen ja runsas oheisohjelma sai myös jyväskyläläiset sankoin joukoin liikkeelle ja tutustumaan kotiseutuunsa paremmin. Kuten Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander totesi avajaispuheessaan: Kotiseutuväen mukana on mukava olla. Ensi vuonna tavataan kotiseutupäivillä Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa! Kotiseututori valtasi Jyväskylän kävelykadun. 2. Ilmavoimien soittokunta solistinaan Arja Koriseva. 3. Koulutusta käsitelleen avajaisseminaarin juonsi André Noël Chaker. 4. Jyväskylän työväentalon Aalto-salissa keskusteltiin seurantaloista ja esiteltiin Seurantalollakuvateosta. 5. ja 6. Avajaisissa tuuletettiin kansallis- ja kansanpukuja meiltä ja maailmalta. Lisää kuvia: > Albums > Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2017

5 Semmarit villitsivät Lounaispuistossa. 8. Kansanedustaja Mauri Pekkarinen saapui Raija-puolisonsa kanssa gaalaan. 9. Gaalassa esiintyi palkittu Vox Aurea -kuoro johtajanaan musiikkipedagogi Sanna Salminen. 10. ja 11. Rytmiä ja riemua gaalailtaan tarjosi Toistuvat Yllätykset. 12. Jyväskylän kotiseutupäivien voimanaiset: koordinaattori Marjo Tiainen-Niemistö, Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. 13. Lastenoppera Mörri-Möykyn suvi tarjosi hupia koko perheelle. Kuvat: Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut (1, 2 ja 5 7), Sari Laapotti (3), Sanna Käyhkö (4) ja Anna Tiainen (8 13).

6 Vantaa-Seura on Vuoden kotiseutuyhdistys Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vantaa-Seura Vandasällskapet ry:n Vuoden kotiseutuyhdistykseksi. Vantaa-Seura on aktiivinen ja moderni kaupungin ja maaseudun eri puolet huomioiva kotiseutuyhdistys, joka tekee kotikaupunkia ja sen historiaa tunnetuksi sekä luo yhteistä Vantaa-henkeä. Yhdistys tuo esiin Vantaata opastuksilla, luennoilla, retkillä ja olemalla mukana eri tapahtumissa. Lisäksi se julkaisee Helsingin pitäjä Vantaa -vuosikirjaa, jonka kirjoitukset kuvaavat kotiseudun tapahtumia ja perinteitä menneiltä ajoilta nykypäivään asti. Vantaa-Seuran toiminta on samaan aikaan sekä perinteikästä että hyvin modernia ja jopa ammattimaista. Yhdistyksen vahvuuksia ovat historian kertomisen muotojen kehittäminen ja jatkuva tapahtumien uudistaminen eri kohderyhmille. Monipuolista toimintaa Runsaasta tapahtumatarjonnasta mainittakoon vanhanajan loruhetket vauvojen museomaanantaissa, jokivarsikävelyt, kesäkeskiviikkojen kulttuurikävelyt, Helsingan keskiaikapäivä, Laurin markkinat, Kirkonkylän puutarhaopastus ja Svenska veckans föreläsning. Monipuolisuus kuvaa hyvin toimintaamme. Perinteisen tarjonnan, kuten Myllyiltojen, lisäksi kehitämme uusia toimintamuotoja sekä päivitämme vanhoja. On tärkeä pysyä ajassa kiinni sekä kuulostella, mitä ihmiset haluavat, Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto kertoo. Viime vuosina Vantaa-Seura on pyrkinyt tavoittamaan entistä paremmin lapsiperheet, kulttuu- Kuvat: Vantaa-Seura - Vandasällskapet ry Kartanonkosken opaskierros. Yhteislaulua Myllyillassa. Kestikievarin perheaamu, vauvojen loruhetki. Keskiaikapäivä Kotiseutuposti 3/ 2017

7 rin suurkuluttajat. Olemme myös yhä enenevässä määrin menneet sinne, missä ihmiset ovat. Uutuutena ovat eri asuinalueille tehdyt omat opastukset. Kotiseutuliiton hallitus kiitteli erityisesti sitä, että Vantaa-Seuran toiminta huomioi eri-ikäiset ja -taustaiset vantaalaiset: tapahtumia on runsaasti kaikenikäisille, opastuksia ja luentoja pidetään eri kielillä, muun muassa viittomakielellä, englanniksi ja venäjäksi. Vantaa-Seura perustettiin vuonna 1961 alun perin nimellä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys. Yhdistys vuokraa Vantaan kaupungilta kotiseututalo Övre Nybackaa, joka on 1500-luvun kantatila. Kotiseututalo on mahdollistanut yhdistyksen toiminnan laajentamisen edelleen. Tutustu: Haasteita riittää Vantaa-Seurassa ollaan ylpeitä ja kiitollisia palkinnosta, sillä alalla ei ole muita palkintomuotoja. Palkinto lämmittää mieltä erityisesti tänä vuonna, joka on toiminnassamme monin tavoin juhlavuosi. Juhlistamme monissa tapahtumissa 100-vuotista Suomea sekä 200-vuotiasta kestikievari Övre Nybackaa. Loppuvuodesta ilmestyvän vuosikirjamme kanssa juhlimme 50. kirjaa, yhdistyksen puheenjohtaja Andreas Koivisto kertoo. Onnistuneesta ja palkitusta toiminnasta huolimatta Vantaa-Seurassa nähdään myös monia haasteita. Kaupungissa asuu yhä suurempi joukko ihmisiä, joille oma kotikunta on vieras. Pyrimme tekemään kotikaupunkia tutuksi kaikille. Toimintamme tavoitteena on, että ihmiset tuntisivat paremmin kotikaupunkinsa ja se lisäisi samalla viihtyvyyttä ja kotiseuturakkautta, Koivisto muistuttaa. Myös yhdistyksen toiminta on ollut viime vuosina yhä haasteellisempaa. Suurin osa yhdistyksen toiminnasta on kaikille ilmaista, mutta toiminnan rahoitusta uhkaavat jatkuvasti säästöt ja leikkaukset. On hieman nurinkurista, että tilaisuuksissamme vierailee yhä enemmän ja enemmän väkeä, kun taas monien rahoittajien mielestä kotiseutu ei ole kiinnostava aihe, Andreas Koivisto linjaa. Jatkuvasti kasvavista yleisömääristä huolimatta yhdistyksen jäseneksi on entistä vaikeampi houkutella ihmisiä. Yhdistyksen jäsenmaksuilla on kuitenkin merkittävä osa toiminnan rahoittamisessa. Toivoisimme, että kaupunkilaiset näkisivät jäsenmaksun tukena tekemällemme työlle kotikaupungin kulttuurin, historian ja julkaisemamme vuosikirjan hyväksi. EK Övre Nybackan avoimet ovet ja iltakävely Vantaankoskelle Tärkeää myös Vantaan kaupungille Kotiseutuliiton hallituksen mielestä Vantaa-Seuran toiminta täydentää hienolla tavalla ja saavutettavasti kunnan kulttuuripalveluja. Vantaan sivistystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth korostaa Vantaa-Seuran julkaisujen merkityksen niin nykyisille kuin uusille asukkaille. Vantaa-Seura on kaupunkimme historiaa käsittelevillä julkaisuillaan auttanut ymmärtämään paikkakunnan juuria ja menneisyyttä, Lehto-Häggroth kertoo. Kaikille uusille vantaalaisille yleistajuinen historiakirjoitus on avain kotiseudulle juurtumiseen. Täällä pitkään asuneet ovat hekin oppineet kotiseudustaan uusia puolia kirjoja lukemalla. Julkaisuihin pohjautuu myös Vantaan kaupungin ja Vantaa-Seuran pitkään jatkunut kouluyhteistyö. Kaupunki on hankkinut seuralta opetuskäyttöön kirjoja niin koululaisille kuin päiväkotilapsillekin. Vantaalla on paljon historiaa. Kukapa siitä tietäisi ilman Vantaa-Seuraa? Lehto-Häggroth pohtii. Kotiseutuposti 3/

8 Vuosaari on Vuoden kaupunginosa Kotiseutuliitto valitsi Helsingin Vuosaaren Vuoden kaupunginosaksi. Valinta tehtiin peräti 171 ehdotuksen ja 90 kaupunginosan joukosta. Valintaan vaikutti ennen kaikkea asukasaktiivisuus. Vuosaaresta on etenkin 2000-luvun aikana muodostunut paitsi perinteisten ja aktiivisten yhdistysten, myös uudentyyppisten luontoliikkeiden, monien kulttuurien ja ikäjakaumaltaan varsin nuorten asukkaiden vilkas ja rosoinenkin kaupunginosa, valintaraadin puheenjohtaja, Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Tuula Salo kertoo. Alueella asukkaita edustavat muun muassa Vuosaari-Seura, Vuosaari-toimikunta ja Vuosaari-Säätiö, joiden pitkäjänteinen kehittämistyö ja yhteistyö kaupungin kanssa on kantanut hedelmää jo vuosia. Raati nosti erityisesti esiin aktiivisen yhteistyön asukkaiden ja yritysten, kuten Vuosaaren sataman, välillä, hyvät yhteistyöverkostot ja sosiaalisen median monet helposti tavoitettavat kanavat sekä ensimmäiset kotikaupunkipolut, joita yhä kehitetään. Vuosaaren palkitseminen tukee myös Kotiseutuliiton päälinjojen ja strategian mukaista kotiseudun ja kotiseututyön kehittämistä ja esiin tuomista: alue tukee, kehittää ja ylläpitää kulttuurisesti monimuotoista Suomea ja suomalaisuutta, osallisuutta ja osallistumista sekä uudentyyppisiä kotiseututyön muotoja, Tuula Salo sanoo. Kuin Suomi pienoiskoossa Vuosaari-Seurassa kaupunginosan vahvuudet ovat luonnollisesti tiedossa. Vuosaari on kuin Suomi pienoiskoossa nopeasti kehittyvä kaupunginosa, josta löytyy kaikki: harrastukset, koulut, palvelut, kulttuuria, työpaikkoja, matkailuvaltteja ja jopa Suomen modernein satama, Vuosaari-Seuran puheenjohtaja Hanna- Kaisa Siimes sanoo. Suurimpia ylpeydenaiheita on kuitenkin luonto: Vuosaari on yhä Helsingin vihrein ja merellisin kaupunginosa. Asuitpa missä päin Vuosaarta tahansa, olet vain parin minuutin kävelymatkan päässä viheralueista. Vuosaarella on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Se on tarkkaan seurattu urbaani pilotti, joka on aina kohdannut ensimmäisten joukossa uusia kaupungistumisen haasteita. Meillä on myös 50 vuoden kokemus siitä, kuinka haasteet ratkaistaan! Paraikaa ponnistellaan sen Näkymä Aurinkolahdesta merelle. Kuva: Pekka Huhtela. 8 Kotiseutuposti 3/ 2017

9 Pormestari Jan Vapaavuoren onnittelut Vuosaari edustaa merellistä Helsinkiä upeimmillaan ja se on kansainvälisestikin hieno esimerkki elinvoimaisesta ja monikulttuurisesta kaupunginosasta, kuvailee Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori. Mikä sitten tekee Vuosaaresta vuoden kaupunginosan? Ehdottomasti huikean aktiiviset vuosaarelaiset, joista huokuu kotikaupunginosarakkaus sekä ylpeys omasta paikallisesta identiteetistä. Kukoistavan Vuosaaren elinvoima syntyy ennen kaikkea yhdessä tekemällä ja rohkeasti uutta kokeilemalla. Lämpimimmät onnitteluni kaikille vuosaarelaisille! Kuva: Roope Permanto / Helsingin kaupunki. hyväksi, että olisimme kannustava esimerkki niin monikulttuurisuuden, lähiörakentamisen kuin vaikkapa sote-palveluiden uudistamisen suhteen. Vuosaari on kautta aikain tunnettu aloitteellisuudestaan ja talkoohengestään. Viime vuosina Vuosaaresta on kuoriutunut oikea idän ihme. Suuri ilonaihe on se, että asukkaiden Vuosaari-identiteetti on vahvistunut entisestään. Niin pitkän linjan vuosaarelaiset kuin uudet tulijat haluavat olla mukana luomassa Vuosaariilmiötä. Vuosaari-henki kantaa yhdessä eteenpäin! Siimes iloitsee. EK Vuosaari (Nordsjö) on Helsingin 54. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Noin asukkaan suurkaupunginosa edustaa itäisen Helsingin monikasvoista urbaania aluetta. Vuosaaren kaupunginosan muodostavat Keski-Vuosaari, Kallahti, Meri-Rastila, Rastila, Aurinkolahti, Uutela, Niinisaari, Nordsjön kartano ja Mustavuori. Vuosaari on merellinen ja luonnonläheinen kaupunginosa, joka lukeutuu Helsingin viime vuosikymmenten tärkeimpiin uusiin asuinalueisiin ja asuntorakentamisen painopistealueisiin. Asuinympäristöt vaihtelevat kaupunkimaisesta kerrostaloasumisesta luonnonläheisiin omakotitaloihin ja uusista merenrantakohteista 1960-luvun metsäkaupunkiin. Urbaania sykettä Vuosaareen tuo metro, joka helpottaa kulkemista muualle Helsinkiin. Cirrus on Vuosaaren maamerkki. Kuva: Satu Toivonen. Vuosaaressa sijaitsee useita luontoalueita, esimerkiksi laajat Uutelan, Meri-Rastilan, Ramsinniemen, Kallahdenniemen ja Mustavuoren ulkoilualueet. Alueella on myös monta luonnonsuojelukohdetta. Kolmelta suunnalta meren ympäröimän Vuosaaren rannat on varattu enimmäkseen yleiseen käyttöön, pienvenesatamille ja uimarannoiksi. Kotiseutuposti 3/

10 Vuoden kotiseututeko: Matkailukeskus Järvisydämen kehittäminen kotiseudun hyväksi Suomen Kotiseutuliitto myönsi Vuoden kotiseututeko -palkinnon rantasalmelaiselle yrittäjä Markus Heiskaselle Hotel & Spa Resort Järvisydämen rohkeasta ja visionäärisestä uudistustyöstä ja uskosta kotiseudun menestykseen matkailun alalla. Markus Heiskanen on perheineen luonut Rantasalmen Porosalmelle keskiaikaisuudesta ponnistavan matkailukonseptin, kehittänyt kohdetta paikallisuudesta käsin, ja viimeisimpänä innovaationa on kallioon louhittu Järvikylpylä. Luonnosta ammentavan matkailukohteen toiminta jatkuu jo 11:ttä sukupolvea: ensin kestikievarista matkailutoimintaan ja nyt täysin uudenlaisella, Saimaan vettä hyödyntävällä kylpyläkonseptilla. Paikallisuus isossa roolissa Markus Heiskanen on kasvanut matkailualaan. Järvisydämen perusti aikoinaan hänen isänsä Jari Heiskanen. Hänelle sukutausta on voimavara. Kotiseutu, oma kotitila on rakkain paikka, enkä haluaisi olla missään muualla. Omaa Järvisydäntä on ollut mukava tehdä, etenkin kun mukana on ollut isä ja oma perhe. Järvisydän tarjoaa ainutlaatuiset puitteet virkistäytymiseen luonnon keskellä. Naapurissa sijaitsevassa Linnansaaren kansallispuistossa asuvat niin saimaannorppa kuin kalasääskikin. Seutu tarjoaa monia mahdollisuuksia luontomatkailuun: norpparetkiä, patikointia, melontaa, kalastusta ja retkiluistelua. Alueen elinvoima syntyy ennen kaikkea Saimaasta ja Linnansaaren kansallispuistosta, ainutlaatuisesta järviympäristöstä, Heiskanen kuvailee. Luontoelämys on tuotu myös Järvikylpylään: kallioseinää, luonnonkiveä, satoja vuosia vanhaa uppopuuta. Vanhat materiaalit kertovat paikan ja yrityksen historiasta ja luovat kestikievaritunnelmaa, josta ammentaa myös hotellin ruokatarjonta. Paikallisuuskin on suuressa roolissa Järvisydämen toiminnassa. Teemme mahdollisimman paljon paikallisin voimin ja raaka-ainein, ruokalistasta lähtien. Tarjolla on perinteisiä makuja ja savolaista lähiruokaa. Vahva tahto kotiseudun kehittämiseen Matkailukeskus Järvisydämen uudistamiseen käytettiin 10 miljoonaa euroa ja kolme vuotta. Kallioon louhittu Järvikylpylä on uudistustyön viimeinen vaihe, joka lisää kohteen ympärivuotisuutta sekä täydentää ison alueen matkailupalveluita. Uudistamisessa ovat olleet mukana niin Rantasalmen kunta, paikalliset pankit ja yritykset kuin Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskuksetkin. Rakentamisvaihe tarjosi töitä paikallisille yrityksille ja ihmisille, ja työtä on tarjolla jatkossakin. Järvisydän kuuluu vuonna 2000 syntyneeseen SaimaaHoliday-yritysverkostoon, jossa on mukana kahdeksan Rantasalmella ja Oravissa toimivaa luontomatkailu- ja majoitusyritystä. Verkoston toimijoita yhdistää vahva tahto lisätä kotiseudun ja lähiympäristön tunnettuutta sekä kehittää alueen matkailua. EK Markus Heiskanen. Kuva: Järvisydän. 10 Kotiseutuposti 3/ 2017

11 Vuosikokouksen julkilausuma Kaikilla on oikeus kotiseutuun Yhä globaalimmassa maailmassa niin maahanmuutto kuin maassamuuttokin ovat lisääntyneet. Yhä useammalla on useita asuinpaikkoja ja sitä myötä monia kotiseutuja. Jokaisella on oltava oikeus tulla hyväksytyksi sillä seudulla, jolla asuu ja tuntea olonsa turvalliseksi. Kulttuurinen moninaisuus rikastuttaa kotiseutuja. Kaikilla on oltava oikeus olla osa yhteiskuntaa ja vaikuttaa asuinalueeseensa. Kotiseutuliiton vuosikokouksen Jyväskylässä perjantaina 11. elokuuta antama julkilausuma pohjautuu Kotiseutuliiton toiminnan päälinjoihin, jotka vahvistettiin seuraaviksi: kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus asukkaiden osallisuuden vahvistaminen sekä uudet toimintamuodot kotiseututyössä. Vuosikokous Professori Janne Vilkuna jatkaa liiton puheenjohtajana, valtuuston kokoonpano päivittyi Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin kaudelle neljä uutta jäsentä liiton vuosikokouksessa Jyväskylässä. Valtuusto koostuu maakuntien edustajista ja asiantuntijajäsenistä. Valtuustossa on puheenjohtajan lisäksi kaikkiaan 30 jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa. Uusina jäseninä valtuustossa aloittavat oululainen tekniikan tohtori Jouko Arvola, ilomantsilainen FT Laura Jetsu, tervolainen luokanopettaja Anna-Maija Korhonen ja karkkilalainen valokuvaaja, yrittäjä Henna Mitrunen. Jatkokaudelle valittiin kajaanilainen varatuomari Paavo Enroth, vaasalainen Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, oululainen Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki, pirkkalalainen FM Pasi T. Kuusiluoma, sodankyläläinen KT, rehtori Irja-Kaisa Lakkala, tamperelainen Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen, mikkeliläinen HuK, matkailuopas Helena Partanen, espoolainen museoturvallisuusasiantuntija Mikko Perkko, eurajokelainen entinen kunnanjohtaja Tapani Rihtimäki, mynämäkeläinen fysioterapeutti Marja Virpi ja lapualainen väitöskirjatutkija Teppo Ylitalo. Janne Vilkuna jatkaa puheenjohtajana Orimattilalainen Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna valittiin kolmannelle kaudelle Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja samalla liiton puheenjohtajaksi. Vilkuna on ollut Kotiseutuliiton valtuuston jäsen vuodesta 2007, varapuheenjohtaja vuodesta 2008 ja puheenjohtaja vuodesta Hänellä on vahva kotiseutuliikkeen ja kulttuuriperinnön asiantuntemus. Kotiseututyössä on eletty 1800-luvun lopulta lähtien kolmen haasteen aikakautta. Tapahtumien keskellä on vaikea ymmärtää niiden todellisia merkityksiä. Vasta ajan kuluminen antaa perspektiiviä luvun kotiseututyö on myönteisesti kirjavaa ja edessämme on varmasti ellemme ole jo sen keskellä kotiseututyön neljäs haaste. Haluan nähdä sen hahmottuvan, Janne Vilkuna kertoo. EK Kotiseutuposti 3/

12 Kotiseututyön ansiomitali kahdeksalle Kotiseutuliiton korkeimmat tunnustuksen osoitukset, kotiseututyön ansiomitalit, luovutettiin kahdeksalle erityisen ansioituneelle kotiseututoimijalle Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa. Mitalin saivat amanuenssi Synnöve Bergholm-Kullström Loviisasta, prikaatikenraali evp Hannu Luotola Saarijärveltä, maakuntaneuvos, FT Anita Mikkonen Saarijärveltä, toimiupseeri evp, yrittäjä Erkki Mikkonen Sotkamosta, valokuvaaja Jaakko Ojala Köyliöstä, arkkitehti Kari Tervo Sotkamosta, FM, yrittäjä Toini Vinha Sotkamosta ja erityisasiantuntija Ditte Winqvist Muuramesta. Kotiseututyön ansiomitaleja on myönnetty vuodesta 1953 Kuvassa vasemmalta Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kotiseutu liiton valtuuston varapuheenjohtaja Irja-Kaisa Lakkala, Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja Janne Vilkuna sekä mitalistit: Synnöve Bergholm-Kullström, Ditte Winqvist, Hannu Luotola, Toini Vinha, Jaakko Ojala, Erkki Mikkonen, Anita Mikkonen ja Kari Tervo. Kuva: Anna Tiainen. alkaen. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Tutustu mitalistien ansioihin Kotiseutuliiton verkkosivuilla. Kotiseutupäivillä tuettiin tulevaisuuden kotiseututyötä Jyväskylän Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä järjestettiin huutokauppakeisari Aki Palsanmäen meklaroima Kotiseutuhuutokauppa. Toivolan Vanhalle Pihalle saapui runsaasti yleisöä tekemään löytöjä ja nauttimaan hyvästä meiningistä. Huutokaupan tuotto, 811 euroa, lahjoitettiin Kotiseudulle-keräykseen. Tulevaisuuden kotiseututyötä tuettiin kotiseutupäivien aikana myös lipaskeräyksellä: Kotiseutuliiton vuosikokouksen yhtey dessä kerättiin 564 euroa. Aki ja Heli Palsanmäki. Kuva: Anna Tiainen. Lämmin kiitos kaikille Kotiseutu säätiön perustamista tukeneille! 12 Kotiseutuposti 3/ 2017

13 Espoossa konsertoidaan tukea kotiseututyölle Espoon Leppävaarassa järjestetään marraskuussa hyvää tekevä Luonnon kasvot -konsertti, jonka lipputuloista osa lahjoitetaan Kotiseudulle-keräykseen. Koloratuurisopraano Anu Komsi ja pianisti Pia Värri tuovat Sellosalin lavalle soivan kuvan suomalaisesta mielenmaisemasta. Konsertin nimikappaleen on Komsille ja Värrille Pentti Saarikosken tekstiin säveltänyt Kaija Saariaho, ja laulu esitetään nyt ensi kertaa pääkaupunkiseudulla. Ohjelmassa on myös kolmen uuden Saarikosken runoihin tehdyn sävellyksen kantaesitykset. Uudet laulut ovat säveltäneet Saariaho sekä Kimmo Hakola ja Heta Aho. Konsertissa kuullaan lisäksi Hannikaista, Merikantoa ja Fordellia sekä muilta mailta Messiaenin, Rahmaninovin ja Prokofjevin säveliä. Luonnon kasvot Lauluja satavuotiaalle Suomelle Tiistaina , kello Kesto 1 h 30 min, sisältää väliajan Sellosali, Soittoniekanaukio 1A, ESPOO Liput alkaen 30/22, Lippupiste, Anu Komsi. Kuva: Maarit Kytöharju. Rahoitusta Kotiseutusäätiön perustamiseen Konsertin järjestää Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL, joka edustaa 46 espoolaista kaupunginosa- ja omakotiyhdistystä. Halusimme juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta konsertilla. Samalla tahdomme tukea meidän kaikkien kotiseututyötä tekevien hyväksi perustettavaa Kotiseutusäätiötä. Toisena kohteena on paikallisemmin toimiva Espoon Seudun Kulttuurisäätiö, EKYLin järjestösihteeri Kristel Nyberg kertoo. EKYL lahjoitti jo aiemmin 500 euroa Kotiseudulle-keräykseen. Koska monimuotoisen kotiseututyön edistäminen koetaan EKYLissä tärkeäksi, hyväntekeväisyyskonsertilla tavoitellaan lisärahoitusta. Paikallisena keskusjärjestönä olemme nähneet, miten ahtaalla monet pienet ruohonjuuritason kotiseututoimijat ovat. Toivomme, että Kotiseutusäätiöstä kasvaa sellainen taho, jonka tuella edistetään toimintamahdollisuuksia, uusien ideoiden toteutumista sekä tekijöidensä näköistä elävää kotiseututyötä. EK Suuri kiitos kaikille 140-vuotisjuhlaamme osallistuneille! Te teitte juhlastamme ikimuistoisen. Arvostamme suuresti sitä, että toiveemme mukaisesti lahjojen sijasta annoitte merkittävän tuen Kotiseudulle-keräykselle. Tuula ja Arne Salo Keräystili: Nordea FI (BIC: NDEAFIHH) Saaja: Suomen Kotiseutuliitto Viestikenttään lahjoittajan nimi ja lahjoitussumma. Rahankeräyslupa POL Luvan saaja: Suomen Kotiseutuliitto ry Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Toimeenpanoaika ja -alue: koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta Kotiseutuposti 3/

14 Aurinkoinen tietopankkimme jää eläkkeelle Ethän sinä voi meitä jättää! kajahti ilmoille, kun kotiseutuväki kohtasi Jyväskylän kotiseutupäivillä eläkkeelle jäävän Kotiseutuliiton hallintosihteeri Satu Aallonpään. Ja omaan iloiseen tyylinsä Satu totesi kerta toisensa jälkeen: Kyllä minä voin! Jään hyvillä mielin eläkkeelle. Jyväskylän kotiseutupäivät olivat erinomaiset läksiäiset, Satu kertoo. Lähes neljäkymmentä vuotta Satu oli monille sekä ensimmäinen että ensisijainen kontakti Kotiseutuliittoon. Yhteydenpito ja kohtaamiset olivat aina sydämellisiä ja usein iloisen naurun säestämiä. Satu itse ei ole toiminut kotiseutuyhdistyksissä, mutta arvostaa suuresti heitä, jotka omien töidensä lisäksi tekevät vapaaehtoisina kotiseututyötä. Tältä pohjalta liiton jäsenistöä oli ilo palvella. Vuonna 1979 Kotiseutuliitossa toimistosihteerinä aloittanut Satu siirtyy eläkkeelle aivan eri työstä, kuin mihin aikanaan saapui. Työnkuva monipuolistui ja muokkautui vuosien saatossa, ja rautainen ammattitaito ja ahkeruus kannattelivat. Minulla on ollut koko ajan vapaus kehittää omaa työtäni ja toimia omalla tyylilläni. Aikanaan tietotekniikkaan siirtyminen oli iso, työnkuvaa mullistava asia, hyvässä mielessä. Kotiseutupäivillä Suomi tutuksi Satu on Kotiseutuliiton työn, toimiston ja tapahtumien tietopankki. Omiksi työuran huippuhetkikseen hän nostaa kaikki osallistumansa Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Ne avarsivat näkökulmaa siitä, mitä paikalliset toimijat ovat saaneet aikaan eri puolilla Suomea. Enkä varmasti muuten olisi päässyt niin upeisiin paikkoihin, kuin kotiseutupäivillä pääsin, Satu pohtii. Erityisesti vuoden 1994 kotiseutupäivät Lohjalla ovat jääneet mieleen. Koko vuosi juhlittiin 100-vuotiasta kotiseutuliikettä, liitossa oli tekemisen meininki ja jäsenet olivat aktiivisesti mukana. Lohjan kotiseutupäivillä mukana oli tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja tapahtuma lähetettiin suorana lähetyksenä televisiossa. EK Eniten jään kaipaamaan työtovereita. On ollut niin hyvä ja ammattitaitoinen porukka! Toivon heille ja heidän tekemälleen työlle arvostusta, Satu Aallonpää (kuvassa keskellä) sanoo. Kuvassa vasemmalta Kotiseutuliiton henkilökuntaa: Liisa Lohtander, Elina Kuismin, Marianne Parvinen, Johanna Hakanen, Sini Hirvonen, Paula Hirvonen, Sanna Käyhkö ja Riitta Vanhatalo. Kuva: Heikki Saarinen. Kotiseutuliitossa jäsenasioissa palvelevat järjestöpäällikkö Liisa Lohtander ja hallintosihteeri Jonina Vaahtolammi. Toimistoassistentti Elina Teikari vastaa toimistopalveluista ja tuotemyynnistä sekä neuvoo ansiomerkkien hakemisessa. 14 Kotiseutuposti 3/ 2017

15 VIERASKYNÄ Taasha myö tavataa! Elokuussa 2018 järjestetään jo 70. Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Niitä vietetään Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa. Lappeenranta on isäntänä ensimmäistä kertaa, ja maakunnan edellisistä kotiseutupäivistä tulee ensi vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Tapahtuman järjestäjiä ovat Lauritsala-seura ry ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Imatran kaupungin ja Etelä- Karjalan liiton kanssa. Karjalaisen kulttuurin perinteet elävät vahvasti Etelä-Karjalassa. Haluamme tuoda esille eteläkarjalaista vieraanvaraisuutta ja kaunista luontoamme. Toiveemme on, että kotiseutupäivät tuovat runsaasti vieraita Lappeenrantaan ja koko maakuntaan. Myös asukkaille tarjotaan unohtumattomia kokemuksia. Samana viikonloppuna Lappeenrannassa järjestetään myös kaupungin syntymäpäiväjuhlat, Linnoituksen vanhan kaupungin päivät. Suurin osa tapahtumista on Lappeenrannassa, mutta tavoitteemme on, että joka puolella Etelä- Karjalaa tapahtuu kotiseutupäivien aikana. Imatra on näkyvästi mukana, ja kaikki alueen kunnat otetaan mukaan päivien järjestelyihin. Päivien ohjelmaan perinteisesti kuuluvat retket suuntautuvat ympäri maakuntaa tutustuttaen osallistujat paikallisiin kulttuurikohteisiin, historiaan, luontoon, osaamiseen ja elinkeinoihin. Kotiseutupäivien tapahtumissa tulee näkymään kestävä kehitys. Lappeenrantaa ei ole suotta valittu vuoden ilmastokaupungiksi. Me pyrimme tekemään kaiken entistä vihreämmin ja saavuttamaan kovimmatkin ympäristötavoitteemme. Lappeenrannan seudulla panostetaan ennakkoluulottomasti kestävän kehityksen ratkaisuihin. Kun muualla suunnitellaan, meillä tehdään jo. Saimaa on Etelä-Karjalassa lähellä joka puolella, onhan meillä rantaviivaa yli 7000 kilometriä. Saimaan ja Suomenlahden yhdistävän uuden Saimaan kanavan vihkimisestä tulee viikko ennen kotiseutu- Anne-Maija Laukas ja Lappeenrannan virallinen Willimies, kaupunginhallituksen jäsen Juha Härkönen. Anne-Maijalla on yllään Lauritsala-puku, jonka hän suunnitteli ja valmisti lauritsalalaisten pyynnöstä muutama vuosi sitten. Kuva: Pia Haakana. päiviä kuluneeksi 50 vuotta. Kotiseutupäiviemme aikana onkin mahdollista päästä risteilemään Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin. Kansainvälisyys ja Venäjän läheisyys näkyvät päivittäin katukuvassa. Kanssakäyminen ja kaupankäynti venäläisten kanssa on sijainnistamme johtuen ollut kuitenkin aktiivista jo vuosisatoja. Pietari on vain vähän yli 200 kilometrin päässä ja maakunnassamme on neljä rajanylityspaikkaa. Tervetuloa Lappeenrantaan ja Etelä-Karjalaan Valtakunnallisille kotiseutupäiville ! Myö luvataa siul, et jos täst viel paranoo ni pilal männöö! ANNE-MAIJA LAUKAS käsityöläinen, Kotiseutuliiton valtuutettu ja Lauritsala-Seuran puheenjohtaja Kotiseutuposti 3/

16 Ensimmäinen väitöskirja kotiseutumuseoista Magdalena Laine-Zamojska: The Role of Small, Local History Museums in Creating Digital Heritage: the Finnish Case. Jyväskylä studies in humanities 310. Jyväskylä: University of Jyväskylä. 283 sivua. Suomalainen museologian arvosanaopetus alkoi Jyväskylän yliopistossa lukuvuonna ja vuotta myöhemmin myös Turun yliopistossa, eikä se itsenäisenä oppiaineena ole maailmallakaan paljon vanhempi. Professori Janne Vilkunan luotsaamassa museologian oppiaineessa on vuoden 2002 jälkeen hyväksytty Hannu Valtosen, István Kecskemétin, Ulla Knuutisen, Helena Lonkilan ja Nina Robbinsin väitöstyöt. Huhtikuun lopussa tarkastettu Magdalena Laine-Zamojskan väitös on siis järjestyksessä kuudes nuorella tieteenalalla. Merkittävä lisä kotiseutututkimukseen Puolalaisen Laine-Zamojskan englanninkielinen väitöskirja tuo merkittävän lisän suomalaiseen kotiseutututkimukseen. Pienet paikallismuseot eivät ole aiemmin olleet kokonaisen erillisen väitöskirjan kohteena. Tiedossani ei ole muita kotiseutumuseoihin kohdistuvia väitöksiä muiltakaan perinteentutkimuksen aloilta. Pieniä museoita on ylipäätään tutkittu hyvin vähän. Tämä on hämmästyttävää, sillä kotiseutumuseot ovat erityinen suomalainen museotyyppi. Voisi kuvitella, että alan harrastuneisuus olisi huomattavasti suurempaa. Laine-Zamojskan aiheenrajaus on toisellakin tavalla uraauurtava: väitös on ensimmäinen, joka käsittelee museoiden virtuaalisia toteutuksia. Virtuaalisuus on varsin tuore ja nopeasti kehittyvä ilmiö. Siksi on ihan ymmärrettävää, että sen akateeminen tutkimus on toistaiseksi ollut vähäistä. Koko ilmiö on tullut mahdolliseksi vasta informaatioteknologi- Väitöskirjan tarkastustilaisuudessa huhtikuussa 2017 kustos Janne Vilkuna, väittelijä Magdalena Laine-Zamojska ja vastaväittäjä Sulevi Riukulehto. Kuva: Pirjo Vuorinen. an voimakkaan kehityksen aikana. Sen välttämätön ehto on ollut tietokoneiden ja tietoverkkojen kehittyminen, joka edelleen jatkuu. Kotiseutumuseot eivät voi jäädä sivuun tästä kehityksestä. Tietokoneistuminen on voimakkaasti lisännyt pienten museoiden kokoelmanhallintavaatimuksia. Uusia tarpeita ja samalla myös mahdollisuuksia liittyy sekä digitaalisiin aineistoihin että järjestelmiin. Vaativuustaso nousee edelleen, kun tarkasteltaviksi otetaan sähköiset palvelut ja kokonaiset virtuaalimuseoratkaisut. Laine-Zamojskan tutkimus käsittää kaikki nämä tasot. Suomen käyttäminen kohteena virtuaalimuseoita koskevassa tutkimuksessa on perusteltua, koska Suomessa sekä museo- että tietoverkot ovat tiheitä. Tähän sisältyy kuitenkin paradoksi, jonka Laine-Zamojskan työ tuo esiin: kattavuudesta huolimatta verkoitse ei voi tavoittaa Suomen kulttuuriperintöä. Virtuaalimuseon prototyyppi Tutkimuksen kiinnostavin osa on oman virtuaalimuseon rakentaminen prototyyppimenetelmällä. Se tuo työhön uskottavia käsityöläismäisiä piirteitä, joissa tutkijan oma toiminta ja muiden asiantuntijoiden osallistaminen yhdistyvät. Tällainen oppineisuuden osoittaminen tekemällä ja toistamalla on suomalai- 16 Kotiseutuposti 3/ 2017

17 Kotiseutu vuosikirja päivittää kotiseudun merkityksen Kotiseutu Mitä kotiseutu merkitsee? -teos ilmestyi Kotiseutu on kotiseutuliikkeen ja kotiseutututkimuksen avainkäsite. Käytämme sitä myös arjen kielessä ja liitämme siihen omien kokemuksiemme mukaan erilaisia merkityksiä. Kotiseutu -vuosikirja sisältää tällä kertaa 20 artikkelia, jotka kokoavat käsitteen ja kotiseututyön historiaa, erilaisia kotiseutukäsityksiä ja tämän päivän suomalaisten näkemyksiä kotiseudusta ja sen merkityksestä. Kirjaan on myös saatu mukaan sekä tämän päivän kotiseututyötä että tulevaisuuden visioita kotiseuduille. Kirja syntyi osana Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa Rakkaudesta kotiseutuun, jossa yksi pääteemoja oli pohtia kotiseudun merkitystä tämän päivän suomalaisille. Eri näkökulmista kirjoittamaan kutsuttiin tutkijoita kuudesta eri yliopistos ta asiantuntijoita ja asiantuntevia kotiseututyön vapaaehtoistoimijoita. Lisäksi järjestettiin avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa pohdittiin niin käsitettä kuin kotiseutusuhdettakin. Vuosikirjan päätoimittaja on Riitta Vanhatalo. Toimituskuntaan kuuluvat Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna. Alateemat ja kirjoittajat (artikkelijärjestyksessä) Kehyksiä, käsitteitä, käytäntöjä Anssi Paasi Sulevi Riukulehto Timo Suutari Lassi Saressalo Janne Vilkuna Kotiseutu kokemuksena ja ympäristönä Yrjö Sepänmaa Tuula Salo Tarja Koskela Andreas Koivisto ja Riina Koivisto Raija Ahonen ja Arja Salmi Seppo Knuuttila Kansalaisten erilaiset kotiseudut Tarja Raninen-Siiskonen Susanna Rajala Päivi Magga ja Saara Tervaniemi Tom Sandström Teppo Ylitalo Kotiseutu nyt ja sitten kun Liisa Lohtander Katriina Siivonen Päivi Kannisto Pia Puntanen Tilaukset: tai sessa tutkimusperinteessä vielä harvinaista, vaikka sitä maailmalla harjoitetaan yleisesti muun muassa kokeellisen arkeologian ja historiallisen maantieteen aloilla. Laine-Zamojska osoittaa, että tutkija voi ottaa haltuun myös virtuaalimuseon ilmiön rakentamalla oman museon prototyypin. Tekemällä oppii. Kierros kierrokselta hioutuva virtuaalimuseon proto on sellaisenaan kiinnostava tutkimuksen tulos, ja Laine-Zamojskan käsityksen mukaan se olisi myös kaupallisesti hyödynnettävissä. Sitä arvokkaampi tulos on mielestäni kuitenkin päätösluvussa tiivistetty 27-kohtainen luettelo virtuaalimuseon toteutuksen yleisistä periaatteista. Se on käytäntöön sovellettavissa teknologioista riippumatta. Sitä kannattaa itse kunkin tutkistella ennen kuin ryhtyy omiin virtuaalisiin toteutuksiin. SULEVI RIUKULEHTO Aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kotiseutuliitolta apua paikallismuseoiden digiloikkaan: Helpot emuseo-mobiilioppaat Kotiseutuposti 3/

18 Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä mennään nyt luontoon yhdessä Pääajankohta alkoi Suomen Luonnon päivänä ja jatkuu syyskuun toiseen viikonloppuun Luontoon yhdessä on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Suomessa vuonna Juhlintaan voi osallistua sadoissa yleisötapahtumissa ympäri maan ja syömällä yhdessä kulttuuriympäristössä. Lapsille ja nuorille järjestetään kulttuuriympäristökilpailu. Sadat tapahtumat juhlistavat ihmisen luontosuhteen kulttuurista perustaa Luontoon yhdessä -teemavuonna on nostettu esiin muun muassa kaupunkiluonto, kotipihat, perinnebiotoopit, ympäristöön liittyvä elävä kulttuuriperintö ja ympäristötaide. Tarjolla on muun muassa retkiä kansallispuistoihin, kotiseutukävelyitä, puutarhatarinoita ja luonnosta inspiraationsa saaneita taidenäyttelyitä. Nämä ja monet muut tapahtumat löytyvät osoitteesta ja kansainvälisestä kalenterista Syödään yhdessä kaiken maailman maisemissa Kulttuuriympäristöpäiviä voi viettää myös omalla porukalla, vaikka syömällä yhdessä. Kutsu syyskuun toisena viikonloppuna läheiset kotiisi kokkaamaan, lähde eväsretkelle ja nosta malja kulttuuriympäristöllesi! Viihtyisä kulttuuriympäristö voi olla ratkaisevassa roolissa yhdessä syömisen mahdollistajana ja innoittajana. Kulttuuriympäristöpäivät ja Syödään yhdessä -hanke kutsuvat viettämään kulttuuriympäristöpäiviä yhteisiin ruokapöytiin ja avaavat somekeskustelun kulttuuriympäristön ja yhdessä syömisen merkityksestä: #kulttuuriympäristöpäivät #syödäänyhdessä Facebook: Syödään yhdessä kaiken maailman maisemissa Kilpailu kannustaa lapset ja nuoret tutkimaan lähiympäristöään Osana kulttuuriympäristöpäiviä järjestetään Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu, jonka tarkoitus on innostaa lapsia ja nuoria vaikuttamaan kulttuuriympäristöön nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailutehtävänä on etsiä luonnosta paikka tai alue, jolla on kiinnostava tarina sekä kertoa se koko Euroopalle. Kilpailuaika on SH Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin osallistuu vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on huomata lähiympäristön arvot ja nähdä kulttuuriympäristö voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille maille ja Euroopassa juhlitaan koko kuluva vuosi teemalla Heritage and Nature. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa päiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Tänä vuonna kulttuuriympäristöpäivät järjestetään yhteistyössä Suomen Luonnon päivien ja Syödään yhdessä -hankkeen kanssa. 18 Kotiseutuposti 3/ 2017

19 Seurantalojen korjausavustusten haku Vuoden 2018 seurantalojen korjausavustusten hakuaika on syyskuussa. Korjausavustushakemus tulisi tästä syksystä alkaen lähettää uudistetun sähköisen järjestelmän kautta. Hakuaika päättyy Seurantalojen korjausavustusten hakeminen: Erillisavustus kuntokartoituksiin Seurantaloasian neuvottelukunta jakaa nyt ensimmäistä kertaa seurantalojen kuntokartoituk- siin tarkoitetun erillisavustuksen. Kuntokartoituksiin tarkoitettua erillisavustusta voivat hakea vähintään kahden yhdistyksen/yhteisön ryhmät, ja kohteena tulee olla vähintään kaksi seurantaloa. Kuntokartoituksen laatijan tulee olla riippumaton rakennusalan koulutuksen saanut asiantuntija. SK Lisätietoja erillisavustuksesta ja sen hakemisesta: erillisavustus2018 Seurantalopäivä Kesämuistoja seurantaloilta Kulttuuriympäristöpäivien osana vietetään myös Seurantalopäivää. Tapahtumaan osallistuvissa taloissa vietetään avoimien ovien päiviä ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Katso lisää tapahtuman järjestämisestä: Seurantaloilla nautittiin tänäkin kesänä teatteriesityksistä pihapiiriin rakennetuissa kesäteattereissa ja perinteisillä näyttämöillä. Niillä kiersi myös Saimaan Teatteri, joka on nuorista teatterin ammattilaisista koostuva ryhmä. Kesän aikana tarkasteltiin puijauksia ja muita jekutuksia Uskomaton huijari -show'ssa 15 seurantalolla Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Kuva: Saimaan Teatteri. Tunnelmalliset seurantalot ovat mainioita paikkoja häiden viettoon. Sääksmäellä Kelhin seurantalolla juhlittiin elokuussa akaalaisten Karoliinan ja Tomin häitä upeissa puitteissa. Vuonna 1922 rakennetun seurantalon omistaa Sääksmäen Maa- ja Kotitalousseura ry, joka sai vuonna 2011 Hyvän korjauksen kunniakirjan seurantalon korjaus- ja entistämistyöstä. Kuva: Eine Kuismin. Kotiseutuposti 3/

20 Vuoden kotiseututeos -finalistit Jäppinen, Jussi: Kadonnutta kaupunkia etsimässä Tarinoita Jyväskylän puretuista taloista. Atena Teos on kuvallinen kiertomatka entiseen Jyväskylään, kadonneeseen puutalokaupunkiin. Purettujen rakennusten esittelyn yhteydessä Jäppinen paneutuu myös niiden asukkaiden tarinoihin niin arjessa kuin juhlassakin. Pohjamo, Leena & työryhmä: Kotina Karvoskylä. Karvoskylän kyläyhdistys ry Teos kuvaa nivalalaisen kylän elämää ja vaiheita. Se edustaa perinteistä kyläkirjaa, joka on syntynyt talkoovoimin kotiseututyön tuloksena. Seppälä, Mikko-Olavi: Suruton kaupunki. WSOY Teos kuvaa, miten helsinkiläiset elivät kiihkeän ja ristiriitaisen, suruttoman 1920-luvun ja kuinka ilottelun lomassa moderni maailma saapui kieltolain ajan Helsinkiin. Sinerkari, Irma & Harila, Irma (toim.): Kotona Reuskulassa Jaakkimassa Laatokan rannalla. Suur-Jaakkimalaiset ry Teos kertoo karjalaisen Jaakkiman pitäjän pohjoisimman rantakylän Reuskulan taloista, ihmisiä ja elämästä vuoden 1944 syksyyn ja kylän luovuttamiseen saakka. Vuoden kotiseututeos -finalistit lähestyvät kotiseutua, lähiympäristöä ja paikallishistoriaa monin eri tavoin: valokuvin, rajatusti tiettyyn ajanjaksoon painottuen sekä talojen ja niiden asukkaiden kautta. Teoksissa käsitellään niin nykyistä kuin menetettyä ja kadonnutta kotiseutua, sen arkea ja juhlaa sekä maalaiskylissä että suurkaupungin sykkeessä. Vuoden kotiseututeoksen valitsee historioitsija Teemu Keskisarja, joka julkistaa voittajan 7. lokakuuta Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla. Runsaasti ehdokkaita Vuoden kotiseututeos -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä peräti 77 ehdokasta. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhata- lon, Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joen, Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoman ja ministeri Raimo Sailaksen muodostama palkintoraati iloitsee, että kilpailuun osallistuvien teosten määrä on noussut vuosittain. Kilpailun järjestäjälle on innostavaa, kun osallistuminen on näin laajaa. Kun ehdokkaita on näin paljon, kotiseutukirjallisuuden runsaus ja moninaisuus tulee hyvin esille, Riitta Vanhatalo kertoo. Paikallisen historian arvostus ja kotiseudun merkitys tulee kaikissa kirjoissa näkyviin. EK Vuoden kotiseututeos on valittu vuosittain vuodesta Kilpailu tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle ja kannustaa kotiseututeosten tekijöitä. 20 Kotiseutuposti 3/ 2017

21 JÄRJESTÖN JÄSENTELYT LUKIJATARJOUS KALENTERI Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, koko Suomi Teemana Luontoon yhdessä, Seurantalopäivä, koko Suomi Turun Kirjamessut Kotiseutulehtikilpailun tulosten julkistaminen Vuoden kotiseututeoksen julkistaminen Tuomas Uusheimon upea Seurantalolla-valokuvateos on syntynyt arvostuksesta suomalaisia seurantaloja, niiden rakentajia ja korjaajia sekä taloilla tapahtuvaa kansalaistoimintaa kohtaan. Kotiseutupostin lukijana saat teoksen tarjoushintaan 30 (ovh 45 ). Tarjous on voimassa syyskuun loppuun asti. Tilaukset: julkaisut-ja-tuotteet tai Korjaa hyvin -neuvontapäivä seurantalotoimijoille Kello 11 15, Snellmankoti, Rantakatu 25, Kokkola. Kokemuksia seurantalojen ilmanvaihto- ja energia-asioista. Yle Radio 1:n maakuntalauluilta, Kuopio Kello 19, Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23. Tilaisuus radioidaan suorana. Yle Radio 1:n kumppaneina ovat Suomen Kotiseutuliitto ja Pohjois-Savon liitto. Vapaa pääsy. Kotiseutuliiton valtuuston syyskokous, Helsinki Lisätiedot: Suomen Kotiseutuliiton jäsenyys tuo mukanaan runsaasti etuja, palveluja ja tarjouksia! Jo yli 850 yhteisöä on tullut siihen tulokseen, että Kotiseutuliittoon kuuluminen on tärkeä asia. Yhdessä olemme vahvempia ja kuuluvampia. Muistakaa hyödyntää jäsenetujanne: Kotiseutuposti 3/

22 AVUSTUKSET JA PALKINNOT Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot 2018 haettavana Euroopan unionin ja Europa Nostran vuoden 2018 kulttuuriperintöpalkinnot ovat haettavissa 1. lokakuuta 2017 saakka. Palkintoa voi hakea kulttuuriperintökohteen kunnostushankkeelle, merkittävälle tutkimus- tai digitointihankkeelle, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautuneelle toiminnalle ja koulutukselliselle tai kulttuuriperintötietoisuutta lisäävälle hankkeelle. Hakemus voi koskea niin aineellista kuin aineetonta kulttuuriperintöä. Vuosi 2018 on kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, ja palkittavien hankkeiden valinnassa painotetaan eurooppalaista ulottuvuutta. Kyseessä voi olla maarajat ylittävä yhteistyöhanke tai osallistuminen eurooppalaisen identiteetin tai yhteenkuuluvaisuuden tunteen kehittämiseen. Myös eurooppalaisesta perinteestä kumpuavien symbolisten merkitysten tai esteettisten arvojen rikastuttaminen ja syventäminen on erityisen huomion kohteena. Palkinnon voi saada korkeintaan 30 hanketta. Niiden joukosta valitaan seitsemän Grand Prix -voittajaa, jotka saavat euron suuruisen pääpalkinnon. Lisätiedot: Museoviraston avustukset Museovirasto tukee valtionavustuksilla kulttuuriperintökohteiden kunnossapitoa sekä kulttuuriperintöön liittyviä hankkeita ja toimintaa. Avustuksia jaetaan muun muassa arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon, museoiden innovatiivisiin hankkeisiin ja kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon tukemiseen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös museoiden harkinnanvaraiset valtionavustukset esimerkiksi paikallismuseotoimintaan. Avustusten haku uudistuu ja muuttuu sähköiseksi syksyllä Avustuksia hakevia yhteisöjä kehotetaan hankkimaan ajoissa sähköisessä haussa tarvittavat Katso-tunnukset. Ensimmäiset avustushaut avautuvat syyskuun aikana. Tarkemmat tiedot löytyvät Museoviraston verkkosivuilta. Lisätiedot: Kulttuurirahaston avustukset Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahoja myönnetään kaikille kulttuurielämän aloille. Hakuaika on ja apurahoja haetaan verkkopalvelussa. Lisätiedot: Ensimmäinen kotiseutulehtikilpailu kiinnosti Vuoden kotiseutulehdeksi 108 ehdokasta Kotiseutuliiton ensimmäistä kertaa järjestämä kotiseutulehtikilpailu sai innostuneen vastaanoton: Vuoden kotiseutulehden titteliä tavoittelee peräti 108 julkaisua eri puolilta Suomea. Näistä 58 osallistuu lisäksi juttukilpailuun. Kilpailu on jaettu kolmeen sarjaan lehtien ilmestymistiheyden mukaan. Kunkin sarjan paras lehti palkitaan Vuoden kotiseutulehti -nimikkeellä ja voittajajuttu Vuoden kotiseutulehtijuttu -nimikkeellä. Tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan 6. lokakuuta Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla. Voittajat valitsee raati, jonka muodostavat Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas, mediatoimisto Toinen PHD:n luova johtaja Jani Halme, Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen, Ylen ohjelmapäällikkö, FT Reijo Perälä ja Kotiseutuliiton edellinen pääsihteeri, dosentti ja tietokirjailija Lassi Saressalo Kotiseutuposti 3/ 2017

23 OMAKULMA MIKKO HARTIKAINEN Opetusneuvos Opetushallitus Elävä kotiseutu - kertomusten muuttuva kudelma Puoleen vuosisataan elettyä elämää mahtuu monta kotiseutua ja moneen yhteisöön kiinnittymistä. Ensimmäinen niistä oli pohjoiskarjalainen kyläyhteisö. Heinoniemen kylä on kulkenut mukanani, mihin ikinä olen myöhemmin asettunutkaan. Elinvuosissa mitattuna pääosassa ovat olleet urbaanit kotiseudut kuten Savonlinna, Kouvola, Helsingin Kallio ja Herttoniemi. Vaihto-oppilasvuosi loi lähtemättömän yhteyden Prahaan, sen ihmisiin ja tšekkikulttuuriin. Nykyinen kotiseutuni Vanhamoision kylässä, Porvoossa on ehkä paluumuuttoni maalle. Kotiseutujeni kudelma on kuin akvarelli. Siinä kuvat, äänet, tunteet ja mielikuvat tarinoivat kokemastani. Tarinat lomittuvat, osin sekoittuvat ja luovat uusia oivalluksia! Moniaistisia tarinoita kotiseudusta Mitä kotiseutujeni tarinat oikein ovat? Lyhyesti sanottuna kaikkea aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä, mitä omistan, muistan ja jaan muille. Tätä perintöä kantaa esimerkiksi mustavalkoinen kuva työhuoneeni seinällä. Elämäni ensimmäinen lukioaikainen grafiikanlehti on yllättänyt tarinoillaan monta kertaa. Pieni etsaus esittää lapsuuteni kotirantaa, jossa opin kerran uimaan. Joskus näen nuoren itseni piirtämässä niin tuttua maisemaa. Kuulen piirustushiilen äänen karhealla paperilla. Luulen muistavani harmaan, sumuisen myöhäissyksyn lauantain. Toisella kertaa maistan mielessäni rantakalan, haistan nuotion savun tai kuivuvien mattojen, mäntysuovan tuoksun. Kotiseudun tarina voi yllättää myös leipoessa. Onnistuttuani vihdoin nostattamaan ruisleipätaikinan omalla juurella, sen tuoksu herätti vavahduttavia kuvia lapsuuden lauantaista, mummosta ja hänen sanoistaan. Monet kertomukset ovat tallessa rakennuksissa, luonnossa, itse tehdyissä tai lahjaksi saaduissa esineissä. Niissä kaikissa paikoissa, joissa tärkeät tarinat kerran tapahtuivat, jättivät jäljen tai jopa mullistivat maailman. Kuten minulle ja puolisolleni on Helsingissä kadunkulma, jossa ensilumen sataessa tekemämme ratkaisu aloitti yhteisen elämän. Aina uudelleen syntyvät kotiseudun tarinat Miten kotiseutujen uudet tarinat syntyvät? Miten kotiseutujen kulttuuriperintö uusiutuu? Teemme sitä pitämällä yhteyden kotiseutuun ja sen ihmisiin elävänä! Ruokkimalla toisiamme omilla moniaistisilla tarinoillamme. Luomalla yhdessä uutta kertomusta vanhoja soveltaen. Mutta jotta voi uudistaa perinnettä, on tarpeen tuntea aiempi traditio. Meistä monilla on siihen luontainen intohimo, halu ymmärtää enemmän omaa ja muiden menneisyyttä. Kotiseutu myös antaa uutta! Esimerkiksi nykyisen kotikyläni historia on ruokkinut kiinnostustani karjalaisuuteen ja samalla myös omiin juuriini. Ajattelen, että kotiseutumme on alati muuttuvien kertomusten summa. Näillä tarinoilla vahvistamme identiteettiemme rakentumista läpi elämän. Kotiseuturakkaus löytää muotonsa, kun vain asettaa itsensä alttiiksi kohtaamiselle ja yhteisöön kiinnittymiselle. Kotiseutu on tässä ja nyt, kaikilla aisteilla koetuissa ja jaetuissa tarinoissa. Tänään kerrottu tarina on aina ajankohtaisin kertomus kotiseudusta Millaisen tarinan sinä haluaisit jakaa? Kotiseutuposti 3/

24 Perinnesarjakuva Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, SUOMEN KOTISEUTULIITTO KALEVANKATU 13 A HELSINKI PUHELIN (09) TOIMISTO@KOTISEUTULIITTO.FI