Toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2006

2 Sisällysluettelo 1. MERKITYKSELLISTÄ KULTTUURIA - Puheenjohtaja Liisa Nummelinin katsaus 3 Sisällysluettelo 2. VUODEN 2006 TOIMINNAN PÄÄKOHTIA Toimintaympäristö Yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka Taidepalkinnot ja näyttelystipendi Lausunnot, kannanotot, esitykset Taiteellisen työskentelyn edistäminen Kulttuuriin osallistumisen edistäminen Taide- ja kulttuuripolitiikan selvitys- ja informaatiotoiminta Keskimäärin kerran päivässä mediassa Kansainvälinen vuorovaikutus Taiteilijaresidenssit Ulkomaanmatkat Projektitoiminta 8 3. SATAKUNNAN TAIDETOIMIKUNNAN KOKOONPANO Jäsenet Läänintaiteilijat Toimiston henkilökunta 9 LIITTEET LÄÄNINTAITEILIJAT OMIN SANOIN OMISTA HANKKEISTAAN 1 Näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen 10 2 Taiteen tuottamisen läänintaiteilija Tuuli Penttinen-Lampisuo 22 3 Kuvataiteen läänintaiteilija Marjo Heino-Fihlman 28 4 Säveltaiteen läänintaiteilija Kimmo Rahunen 32 TOIMINTA NUMEROINA 5 Taiteenharjoittajien apurahojen ja yhteisöjen valtionavustusten saajat 35 6 Apuraha- ja valtionavustushakemukset ja päätökset taiteenaloittain 40 7 Myönnetyn tuen jakautuminen taiteenaloittain (graafinen esitys) 41 8 Hakemusten, hakijoiden ja tuen saajien määrä tukimuodoittain 42 sekä naisten, nuorten ja Porissa asuvien osuus hakijoista ja saajista

3 Puheenjohtaja Liisa Nummelinin katsaus 1. Merkillistä kulttuuria Taiteen tehtävä on vaikuttaa, koskettaa, opettaa, kasvattaa - muuttaa maailmaa. Kaikki taiteeksi nimetty ei kuitenkaan täytä näitä kriteereitä. Ehkä se ei ole mahdollistakaan. Vuoden koskettavimmat taide-elämykset Satakunnassa löytyvät lasten ja nuorten kulttuurin puolelta. Keväästä mieleen on jäänyt Porin Teatterinuorten ja ohjaajansa Reetta Vehkalahden Porin Puuvillan entisiin tehdastiloihin tuottama intensiivinen teatterielämys Harharetket tarina Odysseuksesta. Nuoret näyttelijät olivat panneet sielunsa peliin. Lavastus ja näytteillepano kaikkine laitteineen oli tuore ja konstailematon. Musiikki oli ammattimaista. Mukana ollut kymmenien nuorten joukko ylitti itsensä. On helppo kuvitella, että ainakin jotkut heistä tulevat päätymään ammattilaisuuteen. Produktio on varmasti jättänyt pysyvät jäljet mukana olleisiin jos sitten yleisöönkin. Saman ryhmän edellisen kevään suurtyö, raamatun tarinaan perustunut Job Kunnon mies, huomattiin myös valtakunnallisesti. Mitkä sitten ovat olleet tällaisen merkityksellisen kulttuurin tuottamisen eväät? Porin tapauksessa taustalla on Suomen suurimman nuorisoteatterin pitkäjänteinen työ, joka on koonnut yhteen ja kasvattanut lahjakkaita toimijoita. Sen lisäksi tarvitaan nuorten kanssa työskentelemään pystyvä ja heitä arvostava, lahjakas ja itsensä peliin paneva ohjaaja. Jos Porissa lapsi- ja nuorisoteatteri on pitkään ollut vahvoilla, niin Raumalla vasta ponnistetaan. Aivan huikean hienon alkusysäyksen lapsi- ja nuorisoteatteritoiminnalle antoi kesällä läänintaiteilija Hilkka Hyttinen, joka tuotti ja ohjasi yli 50 lapsen ja varhaisnuoren voimin Merestäproduktion H. C. Andersenin Pieni merenneito -sadun pohjalta. Merestä huipentui heinäkuun alussa Lönnströmin kotimuseon pihamaalla järjestettyihin esityksiin. Lasten valtava innostus ei voinut olla välittymättä katsojiinkin. Tärkein on kuitenkin vaikutus mukana olleisiin. Lasten mieliin on varmasti jäänyt malli innostuneesta, luovasta ja itseään säästämättömästä tavasta tehdä työtä, taiteesta työnä ja elämäntehtävänä. Produktio on näyttänyt, että todellisten merkitysten aikaansaamiseksi täytyy ponnistella ja tehdä ankarasti työtä. Aivan varmasti tuo merkityksellisen kulttuurin jälki ei monen mukana olleen mielestä lähde koskaan. Jos kokemus ei vielä viekään ammattilaisuuteen, niin se varmasti ainakin kasvattaa hyviä kulttuurin kuluttajia. Lastenkulttuuri on osa aikuistenkin kulttuuria, se on kulttuuria lapsilta ja lasten kanssa. Taidekasvatus, taiteeseen osallistuminen antaa välineitä elämän hallintaan. Varhainen oppiminen taiteen tuottamiseen ja taiteesta nauttimiseen luo edellytyksiä hyvään elämään myös aikuisena. Se edesauttaa pehmeitä arvoja ja suvaitsevaisuutta. Vuodesta 2003 toiminut Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on osa valtakunnallista, opetusministeriön rahoittamaa Taikalamppu-verkostoa. Lastenkulttuuriverkosto on neljän toimintavuotensa aikana tuottanut, tehnyt tunnetuksi ja luonut toimintaedellytyksiä merkitykselliselle kulttuurille maakunnan eri kolkissa. Moni toiminto on ollut ennestään olemassa, mutta päässyt laajempaan tietoisuuteen lastenkulttuuriverkoston kautta. Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on nimensä mukaisesti verkostoinut toimijoita kunnissa, laitoksissa ja järjestöissä. Merkityksellistä on ollut innostuneesti ja ammattitaidolla tekeminen. Puuhastelullakin on paikkansa, mutta taiteesta ei silloin useinkaan ole kysymys. Tärkeää on tekeminen, mutta tuloksiakaan ei sovi unohtaa. Lastenkulttuuriverkoston vakinaistamiseksi tulee yhdistää maakunnan voimat. Merkityksellistä taidetta voi syntyä vaatimattomissa ja jopa puutteellisissa tiloissa. Joskus yksin innostus ja toimijoiden ammattitaito riittävät kantamaan. Luovat ja merkitykselliset tilat voivat kuitenkin tuottaa lisäarvoa, inspiroida ja toimia kohtaamispaikkoina. Porin kaupunki hankki omistukseensa ja kunnosti seitsemän vuoden aikana 150-vuotiaan entisen hotellirakennuksen, legendaarisen Hotelli Otavan. Hankkeesta vastaavilla oli halu ja kyky uudelleen löytää alennustilaan joutuneen rakennuksen arvot, synnyttää uutta merkityksellistä arkkitehtuuria ja luoda ainutkertaista tilaa. Tuon tilan piti tulla korjauksen jälkeen ihmisille avoimeen kulttuurikäyttöön. Restaurointi valmistui vuoden alussa, mutta tavoite ei vielä ole toteutunut. Korkein periaattein kunnostettu tila on avoimen korjausvaiheen jälkeen sulkeutunut yleisöltä. Satakunnan taidetoimikunta on tehnyt osaltaan periaatepäätöksen vuokrata itselleen toimitilat Hotelli Otavasta siinä vaiheessa, kun Porin kaupunki luovuttaa talon kulttuurille. Odotamme kaupungin päätöksiä kulttuuripitoisen 450-vuotisjuhlavuoden lähestyessä! Taidetoimikunta on keskeinen resurssi merkityksellisen taiteen tuottamisessa omalla alueellaan. Sillä on edellytykset vahvistaa, tukea, nostaa ja tarjota tiloja. On ollut hienoa ja kasvattavaa saada olla aitiopaikalla kuusi vuotta! Puheenjohtajan katsaus

4 2. Vuoden 2006 toiminnan pääkohtia Vuosiksi nimitetyn taidetoimikunnan toiminnan painopisteitä ovat suoran taiteilijatuen vahvistaminen ammattitaiteilijoiden työllistymisen edistäminen taidealan taloudellisen kilpailukyvyn tukeminen ammattimaisesti ohjatun taiteen harrastustoiminnan edistäminen taiteellisen tuotannon ja jakelun edistämisen kehittäminen kulttuuri- ja taidepoliittinen vaikuttaminen maakunnan kehittämiseen tähtäävässä työssä kulttuuriin osallistumisen edistäminen lastenkulttuurin edistäminen taidealan koulutuksen edistäminen maakunnan taiteen arvioinnin kehittäminen tietopalvelun kehittäminen kulttuuri- ja taidealan yhteistyön kehittäminen kulttuuritapahtumien kehittäminen taiteen alan kansainvälisen vaikuttamisen monipuolistaminen ja yhteistyön edistäminen Toimintastrategian keskeisiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys yhteistyö tasa-arvo Yhtenä taidetoimikuntatyön peruslähtökohtana on laajan yhteistyön kehittäminen erilaisten yhteistyöhankkeiden avulla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat satakuntalaiset ammattitaiteilijat ja taiteilijajärjestöt sekä muut taidealan organisaatiot. Läheisiä yhteistyötahoja vuoden 2006 aikana olivat lisäksi alueen kunnat, oppilaitokset (kuten Taideteollisen korkeakoulun Porin Taiteen ja median osasto, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Porissa, SAMK:n kuvataiteen osasto, Palmgren-konservatorio, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Porin työväenopisto, koulutuskenttää edustava Mediakasvatusrinki), Satakuntaliitto, TE-keskus, yritykset, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto, muut alueelliset taidetoimikunnat ja valtakunnalliset taide- ja kulttuurialan toimijat, myös media Yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka Vuoden 2006 aikana taidetoimikunta seurasi alueen taide- ja kulttuurielämän ilmiöitä ja osallistui aktiivisesti kulttuuripoliittiseen keskusteluun. Toimikunnan jäsenet, erityisesti läänintaiteilijat, mutta myös viranhaltijat kävivät lukuisia neuvotteluita eri tahoilla (puheenjohtajan jäsenyys ja pääsihteerin varajäsenyys Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmässä, pääsihteerin jäsenyys Visuaalisen keskuksen ohjausryhmässä, Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkoston projektiryhmässä, vierailut Mediakasvatusringissä, jossa varapuheenjohtaja pysyvästi), joissa he toimivat taidealan asiantuntijoina ja korostivat puheenvuoroissaan kulttuurinäkökulmaa alueen kehittämistyössä. Taidetoimikunta oli yhdessä Satakuntaliiton kanssa pääroolissa laatimassa muiden yhteistyötahojen kanssa Ilon ja valon Satakunta -nimisen Kulttuurin toimenpideohjelman , joka käytännössä valmistui vuoden 2006 aikana mennäkseen maakuntahallitukseen maaliskuussa Vuoden 2006 toiminnan pääkohtia Toimikunnan kokouksia vuonna 2006 oli yhdeksän. Lisäksi taidetoimikunta järjesti neljä sähköpostikokousta ja työryhmäkokouksia projekteittain ja taidealoittain. Henkilökunnan toimistopalavereita järjestettiin kuukausittain Toimintaympäristö Taidetoimikunta oli aktiivinen suhteessaan mediaan, joka myös vastavuoroisesti oli kiinnostunut taidetoimikunnassa tehtävästä työstä. Porin jazzjuhlien aikaan heinäkuussa taidetoimikunta järjesti avoimet ovet, jolloin vieraiden joukossa oli myös mediaväkeä. Avoimet ovet pidettiin myös syksyisellä Ilon ja valon Satakunta -viikolla Taidepalkinnot ja näyttelystipendi Yksi Satakunnan taidetoimikunnan taidepoliittinen vaikuttamiskeino on taidepalkintojen jakaminen. Maakunnan kattavan markkinointitempauksen Ilon ja valon Satakunta viikon yhteydessä palkittiin syyskuun lopulla Kunnan kulttuuriteko -palkinnolla Euran kunta. Satakunnan taidetoimikunnan kolmannen kerran jakama tunnustus myönnettiin Euralle pitkäjänteisestä, monipuolisesta ja näkyvästä kulttuurityöstä.

5 Kunnan panos kulttuurin edistämisessä nähtiin tekojen sarjana ja olennaisena osana kunnan muuta toimintaa. Eura on leimautunut esihistorian hyödyntämisestä oman aikamme monimuotoiseen toimeliaisuuteen, elävään kulttuuriin, jolla on tärkeä merkitys asukkaiden elämänlaadulle. Kunnan kulttuuriteon kiertopalkintona on taiteilija Talvikki Lehtisen pronssiveistos Kypsä. Vuoden 2006 perinteisen Luomuna-taidepalkinnon (2.500 ) taidetoimikunta myönsi Pori Jazz ry:n taiteelliselle johtajalle, muusikko Jyrki Kankaalle. Taidetoimikunta luonnehtii Kangasta näkijäksi ja organisaattoriksi, linjanvetäjäksi ja ehtymättömäksi ideoijaksi. Ilman Kankaan panosta on toimikunnan käsityksen mukaan mahdotonta kuvitella nykymuotoista Pori Jazzia, jota ilman sen mielestä on vaikea kuvitella tämän päivän Poria. Kangas palkittiin ansioistaan Pori Jazzin kehittämisestä olennaiseksi osaksi maamme kulttuurikesää ja myös maailmalla tunnetuksi musiikkitapahtumaksi. Lastenkulttuuripalkinto, niin ikään 2.500, myönnettiin kirjailija Kaija Pispalle Kiikoisista. Häneltä on julkaistu kirjoja vuodesta 1979, uusimpana tänä vuonna (2006) ilmestynyt runoteos Kärpäslätkää. Hän on lyyrikko ja prosaisti, kuvittaja ja suomentaja, joka on lisäksi opettanut kirjoittamista kaikenikäisille. Kaija Pispa sai tunnustuksen satuperinteen ilmeikkäästä ja syvällisestä käytöstä niin kertojana kuin lyyrikkonakin. Luomunan kuoret, 1.000, sai Eurajoen taide- ja kulttuuriyhdistys Voltti ry uuden kulttuurikeitaan luomisesta Satakuntaan, Eurajoen vanhaan lääkäritaloon. Yhdistys on kehittänyt kylämiljöön keskeiseen rakennukseen eri taidealojen eri-ikäisille toimijoille yhteisen, innostavan tilan. Satakunnan taidetoimikunta haluaa kohottaa kuvataiteen ja erityisesti nuorten kuvataiteilijoiden näkyvyyttä ja antaa valitulle taiteilijalle mahdollisuuden laajan teoskokonaisuuden kokoamiseen. Kaksi kertaa aiemmin stipendinäyttelyitä Lönnströmin taidemuseossa ovat pitäneet Kalle Hamm 1999 ja Marjo Heino-Fihlman Elokuussa 2005 (vuosi ennen stipendinäyttelyä) vuoden 2006 nuoreksi taiteilijaksi valittiin Samppa Törmälehto (s.1977), joka on saanut koulutuksensa Porin Taidekoulussa ja Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän osastolla. Juryyn kuuluivat kuvanveistäjä Heli Ryhänen, amanuenssi, kriitikko Pessi Rautio, amanuenssi Henna Paunu ja Lönnströmin taidemuseon puolesta sihteerinä toimi museonjohtaja Kati Kivimäki. Ulkopuolisena asiantuntijana oli taiteilija Koen Broucke. Satakunnan taidetoimikunta myönsi 6000 stipendin ja Lönnströmin taidemuseo tarjosi näyttelytilan ja -ajan sekä julkaisi taiteilijasta näyttelykatalogin. Samppa Törmälehdon stipendinäyttely oli esillä Pääsihteeri Risto Ojanen totesi näyttelyn avajaispuheessaan lokakuussa mm.: Samppa harrastaa roiskintaa, panee tapahtumaan maalauksen pinnalla jotakin sellaista, joka ei ole hänen päässään ihan millin päälle suunniteltu. Se ei tarkoita huolettomuutta tai umpimähkäistä sattumanvaraisuutta, sillä niin kuin huomaatte, näyttelyn noin 40 teoksessa on huomattava määrä tolkkua mukana, selvä punainen lanka, kirkkaita välähdyksiä. En silti ihmettele, että Vuoden nuori satakuntalainen taiteilija Samppa on ajanut VIELÄ nuorempana viisi vuotta kilpaa motocrossia. Sehän on laji, jossa mennään tuhatta ja sataa mahdollisimman vaikeakulkuisessa maastossa, sellaisilla teillä, jotka eivät teitä muistuta. Matka on kuin kokeilevalla taiteilijalla, joka antaa palaa suostumatta jähmeitten kaavojen vangiksi ja kipsaantumatta pohtimaan, tuliko valittua oikeat ajolinjat. Niistä kun ei kannata olla koskaan etukäteen liian varma. Kokeilija ei ole Lausunnot, kannanotot, esitykset Satakunnan taidetoimikunta laati vuonna 2006 seuraavat lausunnot, kannanotot ja esitykset: Satakunnan taidetoimikunta antoi lausunnon opetusministeriön muistiosta 2005:42. Toimikunta ilmaisi olevansa hyvillään opetusministeriön kokoamasta selvityksestä ja yleisestä kiinnostuksesta alueellista audiovisuaalista toimintaa kohtaan. Taidetoimikunnan mielestä on tärkeää ymmärtää, että tuotantoresurssikeskukset (Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus Villilä) ja elokuvakeskukset (Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry eli SEKK) jakavat yhteisen kiinnostuksen audiovisuaaliseen alaan. Ne voivat käydä vuoropuhelua ja toteuttaa esimerkiksi yhteisprojekteja. Näiden toimijoiden erot tulee ymmärtää toisiaan täydentävinä, alueen ja kulttuurin rikkauksina. Vuoden 2006 toiminnan pääkohtia

6 Mediakasvatus voi taidetoimikunnan mielestä olla yksi silta, joka yhdistäisi SEKK:a ja Villilää. Tähän taidetoimikunta on tähdännyt kokoamansa, ammatillisesti ja alueellisesti edustavan Mediakasvatusringin työskentelyllä Satakunnan taidetoimikunta tuomitsi jyrkästi hankkeet Kankaanpään taidekoulun toiminnan lakkauttamiseksi. Kankaanpään taidekoulu on paitsi maakunnallisesti myös valtakunnallisesti arvostettu oppilaitos. Taidetoimikunta tuomitsi hankkeen myös täysin ristiriitaisena maan kokonaisvaltaiselle ja tasapainoiselle aluekehittämiselle Satakunnan taidetoimikunta esitti vetoomuksen Porin kaupunginhallitukselle kaupungin taidejärjestöjen tilojen ratkaisemiseksi. Taidetoimikunta vetosi Porin kaupunginhallitukseen yhteisten näyttely- ja toimitilojen saamiseksi kaupungissa toimiville taidejärjestöille. Taidetoimikunnan käsityksen mukaan kaupunki juhlistaisi tulevaa 450-vuotisjuhlaansa parhaimmin osoittamalla taiteilijoille asianmukaisen näyttely- ja toimitilan Satakunnan taidetoimikunta esitti yhdessä Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston kanssa julkilausuman taideaineiden opetuksen puolesta. Taideaineiden opetusta on viime vuosina vähennetty peruskoulussa sekä luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksessa. Jotta nykyinen vino kehitys saataisiin korjatuksi, luokan- ja lastentarhanopettajien pitää saada koulutuksellaan riittävät valmiudet taideopetuksen antamiseen. Täysipainoinen taidekasvatus välittää toimikunnan kannan mukaan tunnekokemuksia, joita tarvitaan muiden tietojen ja taitojen ohella rakentamaan oppilaista ehjiä ihmisiä Satakunnan taidetoimikunta esitti lausunnon Satakunnan maakuntaohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostusluonnoksesta. Taidetoimikunta ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että taide ja kulttuuri on maakuntaohjelmaluonnoksessa käsitetty olennaisena osana maakunnan kehittämistä. Taidetoimikunta esitti muutettavaksi kohdan Kulttuurin hyödyntämistä maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääjänä edistäisi koordinoiva organisaatio, minkä luomisessa maakunnan liitolla tulee olla keskeinen rooli. jatkumaan muodossa yhdessä Satakunnan taidetoimikunnan kanssa. Samalla taidetoimikunta esitti, että maakuntaohjelmassa esitetyt tavoitteet otettaisiin huomioon Länsi-Suomen EAKR-rahoituksessa Satakunnan taidetoimikunta esitti opetusministeriölle Lastenpäivä-palkinnon saajaksi porilaista Leikkiteatteriyhdistys ry:tä. Leikkiteatteriyhdistys on opetusministeriön tuella toteuttanut lapsilähtöistä teatterikasvatusmenetelmää vuodesta Taidetoimikunta painotti ehdotuksessaan lisäksi sitä, että Leikkiteatteriyhdistys on porilainen innovaatio ja että sen keskeinen toimija Reetta Vehkalahti on vastikään kirjoittanut teatteri-ilmaisun ohjaajille asiantuntevan ja poikkeuksellisen monipuolisen oppaan, Leikkivän teatterin (Lasten Keskus/LK-KIRJAT, 357 s., Gummerus, Jyväskylä 2006) Satakunnan taidetoimikunta muistutti julkisessa kannanotossaan Porin päättäjiä kaupungin 450-vuotisjuhlien lähestyessä hotelli Otavan kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Otavassa on perustettu 1872 Suomalainen Teatteri, Otavassa on aloitettu Poria vahvasti leimaavien jazzjuhlien toiminta ja Otavassa on pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut maan vanhin hotelli-ravintola. Rakennuksen mittavaa kunnostusta on julkilausuman mukaan aiheellisesti perusteltu kulttuurihistoriallisilla syillä. Taidetoimikunnan mielestä Porin kaupungin kunnia-asiana on osoittaa hotelli Otavalle rakennuksen historiallisen merkityksen edellyttämää käyttöä Satakunnan taidetoimikunta ehdotti Ympäristötaiteen säätiölle vuoden 2006 ympäristötaidekohteeksi Kankaanpään Taidekehää, joka on pitkäjänteinen taiteen ja kaupunkisuunnittelun hedelmällisen yhteistyön tulos Kankaanpään kaupungissa. Vuosien mittaan pikkukaupunkiin on syntynyt ainutlaatuinen julkisiin ulkotiloihin levittäytyvä modernin taiteen kokoelma, joka yhdessä määrätietoisen kaupunkisuunnittelun kanssa luo kaupunkiin omaleimaista kaupunkiympäristöä Satakunnan taidetoimikunta vetosi Luvian päättäjiin, että terveystalo Huminan purkamista ei kiirehdittäisi aiheetta. Humina on osoittautunut mainioksi paikallisen kulttuurin näyttelytilaksi ja asujaimiston kokoontumispaikaksi. Taidetoimikunta esitti, että Humina pysytetään tärkeässä kulttuurikäytössään siihen saakka, kunnes uuden kirjastotalon tieltä sitä korvaamaan saadaan tämänhetkistä käyttöä luontevasti jatkava, tyhjäksi jäävä nykyinen kirjastorakennus lähetettiin uusille jäsenille Länsi-Suomen lääninhallituksen tekemä päätös jäsenyydestä Satakunnan taidetoimikunnassa alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Vuoden 2006 toiminnan pääkohtia

7 Satakunnan taidetoimikunta esitti kannanoton, jossa vaadittiin Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Satakunnan taidetoimikunta esitti huolensa siitä, että yhdistyksen arvokkaan työn jatkuvuutta ei ole kyetty turvaamaan vakiintuneella rahoituspohjalla. Taidetoimikunnan mielestä Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry:n merkitys eri kansallisuuksia kokoavana toimintakeskuksena on korvaamaton Taiteellisen työskentelyn edistäminen Vuonna 2006 opetusministeriö asetti Satakunnan taidetoimikunnan käyttöön taiteenedistämismäärärahoja yhteensä ,00. Taiteilija- ja kohdeapurahoja sekä yhteisöjen valtionavustuksia jaettiin 74 hakijalle yhteensä ,17. Hakemuksia saapui yhteensä 257 kpl ,64 :n edestä. Loput taiteenedistämisvarat käytettiin läänintaiteilijoiden palkkoihin, projekteihin, residenssitoimintaan ja taidepalkintoihin. Apurahojen jakamisessa painotettiin ammattitaiteilijoiden työn tukemista ja alueellista kattavuutta. Yhteisöjen tukitoimissa kiinnitettiin huomiota taidetoiminnan monimuotoisuuteen sekä myös synergisiin näkökohtiin: yhteisöjen verkostoitumista keskenään ja yhteistyötä eri toimijatahojen välillä pidettiin suotavana Kulttuuriin osallistumisen edistäminen Avainasemassa kulttuuriin osallistumisen edistämisessä on läänintaiteilijoiden työpanos. Läänintaiteilijoiden työ sisältää suoraa taiteen ammatti- ja harrastustoiminnan ohjausta, kurssitusta, koulutusprojektien suunnittelua, organisointia ja toteutusta sekä erilaisia kunkin taiteenalan asiantuntijatehtäviä. Lisäksi läänintaiteilijat osallistuivat keskeisesti taidetoimikunnan yhteistyöprojektien toteutukseen. Toimiston henkilökunta otti vastuun Aulagallerian hoitamisesta syyskuusta lähtien. Suunnittelussa ovat mukana myös taidetoimikunnan asiantuntijajäsenet ja taiteen tuottamisen läänintaiteilija Tuuli Penttinen-Lampisuo. Loppuvuoden oli esillä kupariteoksia raumalaiselta hopeaseppä Eila Minkkiseltä Taide- ja kulttuuripolitiikan selvitys- ja informaatiotoiminta Taidetoimikunta harjoitti selvitys- ja informaatiotoimintaa normaalien toimistorutiinien yhteydessä. Taidetoimikunnan puoleen kääntyneitä opastettiin mm. apurahojen haussa, tilitysten laadinnassa, yhteyksien hankinnassa ja heitä avustettiin mahdollisuuksien mukaan erilaisissa käytännön tarpeissa perehdyttämällä mm. residenssioleskeluun ja informoimalla toimikunnan yleisötilojen vaihtuviin näyttelyihin. Toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti maakunnan kunnille, tiedotusvälineille, taidehallinnon edustajille ja maakunnan edunvalvojille. Suurimmista tapahtumista järjestettiin julkisia tiedotustilaisuuksia ja tiedotusvälineitä pyrittiin mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään myös tapauskohtaisesti. Lisäksi toimikunta käytti tiedotuskanavanaan omia internet-kotisivujaan: fi. Sivujen yhteyteen on koottu myös katalogit satakuntalaisista musiikin ja kuvataiteen toimijoista. Keväällä 2005 sivustoon lisätystä taide- ja kulttuurihakemistosta löytyvät yhteystiedot maakunnan keskeisistä kulttuuri- ja taidejärjestöistä, -yhdistyksistä ja -laitoksista sekä mm. kuntien kulttuuritoimistoista. Vuoden mittaan osoittautui, että hakemistojen jatkuva päivitys on ehdottoman tarpeen. Kun nettisivuja alettiin vuoden aikana uudistaa perin pohjin, varauduttiin myös siihen, että rekisterit uudistetaan seuraavan vuoden (2007) keväällä niin ikään. Lisäksi jaettiin edelleen vuoden 2004 lopulla valmistunutta esitettä, jossa on yleistietoa taidetoimikunnan toiminnasta, palveluista ja tekijöistä. Myös esite ja taidetoimikunnan muu kirjallinen materiaali uudistetaan nettisivujen/esitteen hengen mukaisesti. Taidetoimikunta on ollut mukana myös läänin muiden taidetoimikuntien kanssa Rihmasto-nettijulkaisussa, jossa on esiintynyt puheenvuoroillaan satakuntalaisia kirjailijoita. Informaatiotoimintaan sisältyi myös taidetoimikunnan ns. välillinen taiteen tukeminen: konsultoinnilla, asiantuntija- ja verkostopalveluilla, lausunnoilla ja lobbauksella on oma kulttuuripoliittinen vaikuttavuutensa. Puheenjohtaja ja pääsihteeri osallistuivat mm. Eduskunnan 100-vuotiskutsuseminaariin Promenadikeskuksessa Porissa, pääsihteeri jäsenenä mm. Satakunnan Kirjallisen Kerhon ja Porin Teatterikerhon toimintaan. Vuoden 2006 toiminnan pääkohtia

8 Satakuntavaltuuskunnan vieraina 4.5. Satakuntatalossa Helsingissä olivat taidetoimikunnan pääsihteeri esitelmöimässä aiheesta Näkökulmia taiteen edistämiseen sekä kuvataiteen läänintaiteilija Marjo Heino-Fihlman, jonka aiheena olivat Kuvataiteilijoiden ammatilliset mahdollisuudet Satakunnassa. Pääsihteeri liikkui aktiivisesti mm. taidenäyttelyiden avajaisissa, harrastajateatterien esityksissä, maakunnan kesäteattereissa, Rauman ja Porin ammattiteattereiden esityksissä sekä tanssinäytännöissä ja festivaaleilla, omien läänintaiteilijoiden töiden avajaisissa/tapahtumissa, lisäksi mm. Jämijärven kyläpäivillä syyskuussa, avaamassa valtakunnalliset tanssikilpailut Porissa, luennoimassa Porin yliopistokeskuksessa taidetoimikunnan roolista taiteen edistämisessä Satakunnassa, muutamassa Porin 450- vuotisjuhlatoimikunnan neuvonpidossa, tutustumassa mm. Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen tiloihin, myös keskuksen kautta toteutuneeseen, erityisryhmien ohjaaja Jari Forsmanin johdolla valmistaman videon työstöön ja julkistamiseen, Ulvilan Antinkartanon väen Open House taidekirjan julkistamiseen jne. Myös osastosihteeri liikkui taidekentällä seuraten erityisesti tanssialaa Keskimäärin kerran päivässä mediassa julkaisut yksi esiintymiskerta: Aamulehti, Ala-Satakunta, Arhippa, Arsis, AVEK-lehti, Karhun palvelus (Porin kaupungin henkilöstölehti), Karjalainen, Kulttuuria Satakunnasta, Liitos (Suomen tanssitaiteilijain liiton jäsenlehti), Outokummun Seutu, Satakunnan kauppakamarilehti, Sivistyksen Siluetti, Taide, Taiteilija, Uusi Pori, Uutismarkku, Vihreä Lanka, Voima, YLE Satakunnan radio (nettilehti). Kaapelitelevisiokanava Ganal-tv esitti säännöllisesti lasten tekemiä Elokuvakipinä-projektin tuotoksia Kansainvälinen vuorovaikutus Taiteilijaresidenssit Taidetoimikunta jatkoi yhteistyössä Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Keski-Suomen taidetoimikuntien kanssa taiteilijaresidenssin vuokrausta Prahassa. Toimikunnalla on residenssissä oma huone, jota alueen taiteilijat, taidekasvattajat ja muut alan ammattilaiset voivat varata käyttöönsä. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan kanssa jatkettiin myös Espanjassa Arenys de Mar -taiteilijaresidenssin vuokrausta. Arenys de Marissa Satakunnan taidetoimikunnalla on käytössä kaksi huonetta. Vuonna 2006 Prahan residenssin käyttöaste oli noin 80 %, Arenys de Marin noin 70 %. Vuoden 2006 toiminnan pääkohtia Satakunnan taidetoimikunta oli useaan otteeseen esillä sähköisessä mediassa (Satakunnan Radio/YLE, paikallisradiot televisiossa Lounais-Suomen television uutisissa) sekä kaikkiaan 307 kertaa painetuissa julkaisuissa. Taidetoimikunta kuului ja ennen kaikkea näkyi näin ollen mediassa keskimäärin kerran päivässä. Näyttävimmin ja selvästi eniten taidetoimikunnan työtä esiteltiin ja arvioitiin maakunnan ykköslehdessä Satakunnassa Kansassa, jossa esiintymiskertoja oli 110. Lehden Virta-liite noteerasi Ilon ja valon -Satakunnan usean sivun juttukoosteella. Raumalta ilmestyvässä Länsi-Suomessa esiintymiskertoja oli toiseksi eniten 50, niiden joukossa lukuisia suuria, kuvallisia juttuja. Niin ikään Uusi Aika seurasi aktiivisesti taidetoimikunnan työtä. Esiintymiskertoja siinä oli 43. Alueen lehdet julkaisivat taidetoimikunnan niille välittämiä tiedotteita kaiken kaikkiaan hyvin. Taidetoimikunnan toimistoon tuli myös kyselyjä ja toiveita juttuvinkeiksi, joihin mielellään tartuttiin ja apua myös annettiin yhteiseksi parhaaksi. Esiintymiskerrat muissa julkaisuissa: Porin Sanomat 27, Lalli (sekä sen Satakunnan Viikko) 18, Satakunnan Työ 18, Kankaanpään Seutu 6, Turun Sanomat 6, Helsingin Sanomat 4, Ulvilan Seutu 3, Uusi Rauma 3 sekä kaikki seuraavat Ulkomaanmatkat osastosihteeri Silja Tuhkunen teki virkamatkan taidetoimikunnan vuokraamaan Prahan taiteilijaresidenssiin näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen vieraili KATU -teatterihankkeeseen liittyneissä yhteistyöneuvotteluissa Faenzassa Italiassa pääsihteeri Risto Ojanen teki virkamatkan Tallinnaan yhdessä varapuheenjohtaja Hannu Aaltosen kanssa. He kävivät neuvotteluja taideakatemian professorien Leonhard Lapinin ja Villu Jaanisoon kanssa Viron ja Satakunnan välisestä näyttely-yhteistyöstä ja näyttelyvaihdosta. Ohjelmaan kuului lisäksi vierailu arkkitehti Pekka Vapaavuoren suunnittelemaan huippumoderniin taidemuseoon KUMUUn eli KUnstiMUuseumiin Projektitoiminta Taidetoimikunta toteutti opetusministeriön kanssa tekemäänsä tulossopimukseen kirjattuja projekteja itsenäisesti ja yhteistyössä alueen taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa eri taiteen aloilla. Projektikohtaiset kuvaukset läänintaiteilijoiden osuuksissa.

9 3. Satakunnan taidetoimikunnan kokoonpano Jäsenet Puheenjohtaja, rakennustutkija Liisa Nummelin Varapuheenjohtaja, kuvanveistäjä Hannu Aaltonen Näyttelijä Titta Antti-Poika Asumisyksikön esimies Irmeli Merimaa Toimitusjohtaja Matti Niemelä Amanuenssi Henna Paunu Tiedottaja Mikko Peltola Toimittaja Pertti Pitkonen Kirjailija Juhani Syrjä Professori Outi Tuomi-Nikula Koulutusohjelman johtaja Matti Velhonoja 3.2. Läänintaiteilijat Satakunnan taidetoimikunnan kokoonpano 2006 Kuvataiteen läänintaiteilija Marjo Heino-Fihlman asti Näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen Taiteen tuottamisen läänintaiteilija Tuuli Penttinen-Lampisuo Säveltaiteen läänintaiteilija Kimmo Rahunen 1.9. lähtien 3.3. Toimiston henkilökunta Taidetoimikunnan pääsihteeri Risto Ojanen lähtien Osastosihteeri Silja Tuhkunen

10 Vuodesta 2006 omin sanoin Hilkka Hyttinen Näyttämötaiteen läänintaiteilija Liite 1 Merenneitoja kuivalla maalla, kansainvälistä ja kotimaista ristiaallokkoa, OUTOja muotoja, tiloihin ja paikkoihin tunkeutumisia. Siinä kiteytettynä koko näyttämötaiteen läänintaiteilijan työvuosi. Vuosi alkoi varsinaisella jymypaukulla, kun tuli tieto, että Karhuseutu ry oli myöntänyt Leader+ -rahaa kansainväliseen katuteatterihankkeeseemme. Yht äkkiä työkalenterini oli enemmän kuin täynnä mielenkiintoisia hankkeita. Vuosi oli ihana, yllätyksellinen ja tunteita herättävä. Toivon mukaan toista samanlaista ei tule! KA-TU KATUTEATTERIA KANSAINVÄLISESTI Suomessa tunnetaan vähän katuteatterin keinoja ja mahdollisuuksia, eikä meillä ole juurikaan katuteatterin ammattitekijöitä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kansainvälisen hankkeen tarkoituksena on vahvistaa teatterialan koulutusta, näkyvyyttä ja yhteistoimintaa Porissa ja ympäristökunnissa valmistamalla muun muassa katuteatterityöpajoja sekä kiertäviä katuteatteriesityksiä. Ideaa katuteatterista Satakunnassa lähtivät syksyllä 2005 ennakkoluulottomasti kehittämään harrastajateatterin keulahahmot Reetta Vehkalahti Porin Teatterinuorista ja Leikkiteatteri-yhdistyksestä ja Raija Pipinen Teatteri Ulpusta sekä näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen Satakunnan Taidetoimikunnasta. Syksyn ideapalaverit johtivat esiselvityshankkeen laatimiseen. Karhuseutu ry hyväksyi esiselvityshankkeen joulukuussa 2005 ja niin päähankkeen hakemuksen valmistelu saattoi alkaa. Syyskuussa 2006, vuoden kuluttua esivalmisteluista, Karhuseudun Leader+ -toimintaryhmä myönsi uudelle KA-TU katuteatteriyhdistys ry:lle kansainväliseen hankkeeseen Vuoden 2007 loppuun kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat Omaa rahaa tarvitaan , ja se hankitaan kurssimaksuilla, esiintymispalkkioilla, apurahoilla ja taustayhdistysten omalla rahoituksella. Katuteatteriyhdistys on avoin kaikille ja siihen toivotaan mukaan niin pitkään teatteria harrastaneita kuin jo ammatillisen peruskoulutuksen saaneita nuoria aikuisia. 10

11 Kansainvälisen kumppanin haku Liite 1 Ensimmäinen toimenpide oli varmistaa kansainvälisen hankekumppanin sitoutuminen ja taloudellinen panostus yhteiseen hankkeeseen. Karhuseutu ry:llä oli valmiina lupaava kumppaniehdokas Espanjasta, mutta myöhemmin osoittautui, ettei ryhmä ollut vielä valmis kansainväliseen toimintaan. Hankkeen kansainvälinen kumppani löytyi Italiasta Padovasta, jossa on mm. useita naamioiden tekemiseen erikoistuneita oppilaitoksia. Yhteistyösuunnitelma käsittää työpajoja Suomessa ja Italiassa, kiertue-esityksiä molemmissa maissa ja verkostoitumista Espanjan ja Ranskan katuteatterintekijöiden kanssa. Merkittävä hankkeen ulkopuolinen yhteistyökumppani on Teatro Due Mondi Bolognan läheltä. Teatro Due Mondi edustaa korkeatasoista ja kiinnostavaa katuteatteria, joka hyödyntää eteläeurooppalaisia karnevaali- ja kulkueperinteitä ja yhdistää niitä omalaatuiseksi kokonaisuudeksi. Yhteydenpito Teatro Due Mondin kanssa on sujunut ensimmäisestä sähköpostista lähtien helposti. Hilkka Hyttinen, Lenita Nieminen ja Reetta Vehkalahti kävivät toukokuussa paikan päällä tutustumassa ryhmään ja sen toimintaan. Bellissimo! Italialaiset teatterintekijät ovat täsmällisiä, työteliäitä ja huumorintajuisia. Neuvottelut sujuivat vauhdikkaasti englanniksi, italiaksi ja saksaksi. Tiiviiden yhteisneuvottelujen tulos oli loistava. Taidetoimikuntalaitos kulttuurikiihdyttämönä Läänintaiteilijana olen tuonut hankkeeseen oman taiteenalani asiantuntemusta, kontakteja ja verkostoja. Taidetoimikunta antaa myös hankkeelle uskottavuutta ulospäin sekä on antanut hankkeen käyttöön toimistotilan, tietokoneen, puhelimen ja muut tärkeät toimistopalvelut. Olen ollut koko hankkeen kehittelyn ajan läheisessä yhteistyössä erityisesti projektin vetäjän Lenita Niemisen kanssa. Olemme tavanneet yhdessä ja erikseen hankkeen sidosryhmiä, pitäneet yhteyttä Italiaan, neuvotelleet jatko- ja omarahoituksesta ja pohtineet viikoittain, toisinaan päivittäin hankkeen etenemistä. Koko KA-TU ryhmä on tuottanut tiiviissä yhteistyössä hankkeen sisältöjä ja luonut sen rakenteen. Myös hankehakemus ja muut tutkimukset on kirjoitettu tiimityönä. Teatteri elää! Leader+ -hanke Pohjois-Satakunnassa käynnistyi KA-TU hankkeen innoittamana. Hankkeet tekevät tulevaisuudessa läheistä yhteistyötä mm KA-TU työpajoissa. Läänintaiteilijana olen kirjoittanut kaksi hanketta esittelevää artikkelia, toisen Työväen Näyttämöiden Liiton jäsenlehteen ja toisen Arsis lehteen, joka on taidetoimikuntalaitoksen tiedotuslehti. Hankkeen medianäkyvyys on ollut erittäin hyvä. Mm. Satakunnan Kansa, Aamulehti, Länsisuomalainen, Uusi Aika, Karhuseutu ry:n jäsentiedote, Arhippa satakuntalaisen kulttuurin ajankohtaislehti ovat julkaisseet artikkelit hankkeesta. Hankkeen nettisivut osoitteessa ovat avautuneet. Yhteistyö KA-TU katuteatteriyhdistys jatkaa yhteistyötään Porin Teatterinuorten, Ulvilan Ulpun ja Leikkiteatteri-yhdistys ry:n ja Satakunnan taidetoimikunnan kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti mm. Kankaanpään, Ulvilan ja Porin kaupunkien, Ramppikuume-festivaalin, Tampereen teatterikesän, Pori Folk kaupunkifestivaalin, Italian kulttuuri-instituutin, Faenzan kaupungista kotoisin olevan Teatro Due Mondin ja eri kuntien kulttuurinuoriso- ja sivistystoimien kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat myös koulut, kirjastot, oppilaitokset, työväenopistot ja kuntien matkailutoimet. KA-TU pyrkii laajentamaan yhteistyöverkostoaan eri puolilla Satakuntaa, Suomea ja Eurooppaa. Läänintaiteilija toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana ja tekee läheistä yhteistyötä hankkeen uuden projektityöntekijän ( lähtien) Pasi Salmen kanssa. 11

12 OUTO - MÄRKLIGT ODD esittämisen monet muodot Esittävän taiteen alat ovat murroksessa. Uudentyyppiset dramaturgiset mallit ja esittämisen tavat ovat vallanneet alaa, monitaiteelliset hankkeet kiinnostavat ja soveltavan taiteen koulutukset ovat tuoneet kentälle uusilla välineillä varustettuja tekijöitä. Alan ammattilaisille tilanne on samaan aikaan sekä kiinnostava että hämmentävä: mitä oikein tapahtuu? Mihin suuntaan liikumme? Taidetoimikuntien verkosto järjesti aiheesta esittämisen ammattilaisille seminaari- ja työpajaviikon Outokummussa, luonnon keskellä. OUTO MÄRKLIGT ODD -tapaaminen seminaareineen ja työpajoineen toteutettiin kesällä 2006 Outokummun Vanhassa Kaivoksessa, Pohjois-Karjalassa. Hankkeen toteuttivat Hämeen, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjanmaan ja Satakunnan taidetoimikunnat ja toimikuntien esittävien alojen läänintaiteilijat. Tausta Opetusministeriö ja Taiteen keskustoimikunta ovat useaan otteeseen kannustaneet ja kehottaneet alueellisia taidetoimikuntia alueiden väliseen yhteistyöhön. Esitystaiteen uusia muotoja tutkivan hankeidean synnytti Satakunnan näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen. Läänintaiteilijat Hannu Räisä (Häme), Hilkka Hyttinen, Johanna Sorjonen (Pohjois-Savo) ja Laura Pylkkänen (Pohjois-Karjala) keskustelivat monitaiteellisesta yhteistyöstä ensimmäisen kerran 2004 toukokuussa läänintaiteilijatapaamisessa Jyväskylässä. Tällaisen laajan, monitaiteellisen koulutuksen järjestäminen ammattitaiteilijoille vaatii taidekentän laajaa tuntemista, ennakkoluulottomuutta, ajan hermolla olemista ja intuitiota siitä mitä on tulollaan. Alueellisten taidetoimikuntien mukaan saaminen vie myös oman aikansa. Vuoden 2005 aikana yhteistä hanketta esiteltiin uusille esittävien alojen läänintaiteilijoille. Keväällä 2006 mukana oli seitsemän aluetta, viimeisenä mukaan tuli Varsinais-Suomi. Läänintaiteilijoiden sisältö ja rakennepalaverit Läänintaiteilijat edustavat oman alueensa ammattilaisia ja maakuntansa koko kenttää, heillä on paljon tietoa ja taitoa, jota jakaa. Yhteisissä tapaamisissa pohdittiin syvällisesti esittämistä ja tulevan OUTO tapaamisen sisältöjä ja rakennetta. Keväällä ja syksyllä 2005 tapaamisia oli yhteensä neljä. Helmikuussa 2006 Teatterikorkeakoulussa järjestettiin hankkeen sparrauskeskustelu, johon kutsuttiin läänintaiteilijoiden lisäksi esitysteorian ja -taiteen professori Annette Arlander, Kuriton Company sta näyttelijät Terhi Suorlahti ja Heidi Syrjäkari ja Kiasma teatterin tuottaja Virpi Sutinen. Sparrauskeskustelu kantoi hedelmää ja auttoi edelleen hahmottamaan sitä, mistä OUTO tapaamisessa oli kysymys. Samalla alkoi hahmottua OUTO viikon aikataulu. Viikon sisältöjä, rakennetta ja järjestelyjä pohdittiin vielä kolmessa tapaamisessa ja yhdessä joukkopuhelinneuvottelussa keväällä Työpajat Työpajoihin osallistui yhteensä 24 eri taiteenalan edustajaa kahdeksasta eri taidetoimikunnasta. Kuusi päivää kestäviä rinnakkaistyöpajoja oli kaksi, Reijo Kelan ja Sasha Pepeljajevin. Kaikki osallistujat kohtasivat yhteisissä aamuhetkissä ja illan alustuksissa. Annette Arlanderin yhden päivän työpajaan osallistuivat kaikki. Liite 1 12

13 Liite 1 Tanssija Pia Lindyn aamuhetket virittivät tulevaan päivään, kokosivat ryhmän yhteisen asian äärelle ja korostivat kehon merkitystä oman luovuuden lähtökohtana. Aamupajan vetäjän paikallisuus antoi perspektiiviä Pohjois-Karjalan tanssikenttään ja sitoi Outokummun ammattiopiston tanssin koulutuksen OUTO -viikkoon. Aamun fyysinen ja omaa tilaa tutkiskeleva työskentely oli tämän kaltaiseen, improvisoituun liikkeeseen tottumattomille haasteelliselta. Videopajan vetäjä Annette Arlander tuli Teatterikorkeakoulusta. Hänen vetämänsä paja kesti yhden iltapäivän kuusi tuntia ja siihen sisältyi kuvallinen ennakkotehtävä. Sisältö oli niin kiinnostava, että pidempään työskentelyjaksoon jäi kiinnostusta. Videotöiden purkukeskustelut, jotka kuuluivat työpajaan, toimivat myös muiden, vähemmän keskustelevien työpajoja täydentävinä avoimina puhefoorumeina, joissa jokainen taiteilija sai oman äänensä kuuluviin. Useat OUTO -osallistujat palasivat syksyn aikana Arlanderin työpajan antiin ja merkitykseen omalle työlleen. Muutama taiteilija on aloittanut videon ja oman taiteellisen työn yhdistämisen. Myös kouluttaja Arlander oli kiinnostunut eri alueiden taiteilijoista. Tanssija ja performanssitaiteilija Reijo Kelan tapa toimia sopi täydellisesti OUTO -työskentelyn luonteeseen. Kouluttajana ja innostajana Kela koettiin loistavana. Hän ryhmäytti eri alojen ja eri-ikäiset taiteilijat toimimaan yhdessä ja sai aikaan luovuuden ryöpyn. Paja oli erittäin toiminnallinen ja tapahtui lähes koko ajan ulkotiloissa. Kelan pitämä alustus maanantai-iltana avasi osallistujille hänen taiteensa lähtökotia ja prosessia ajassa. Kelan tapa työskennellä tuntui ammattitaiteilijoista hedelmälliseltä. Koreografi-ohjaaja Sasha Pepeljajev Moskovasta on hyvin verkostoitunut Eurooppaan, erittäin ammattitaitoinen ja monialainen taiteilija. Kansainvälisen, tunnetun huippuosaajan läsnäolo nosti kurssilaisten arvostusta omia taitojaan kohtaan. Työpaja tuntui alkuun hyvin vetäjäpainotteiselta, mutta muuttui nopeasti vuorovaikutteiseksi ja keskustelevaksi. Yhteinen päätösilta oli sopiva lopetus onnistuneelle viikolle. Illan aikana syntyi keskustelua taiteesta, eri työskentelytavoista ja uusista yhteistyöhankkeista. Kokemukset ja merkitys Osallistujille työpajan merkitys oli näkyvä jo työpajatyöskentelyssä että sen jälkeen. Usealta taiteenalalta ja maantieteelliseltä alueelta tulevat osallistujat pystyivät työskentelemään keskenään ilman kilpailuasetelmaa ja taitojen negatiivista vertailua. Osallistujat saivat ideoita, kohtasivat eri puolilta maata tulevia eri alojen ammattitaiteilijoita, loivat monialaisia verkostoja ja saivat henkistä vertaistukea taiteelliselle työskentelylleen. Tätä samaa ei yksittäinen taidetoimikunta pystyisi tarjoamaan. Nimekkäiden taiteilijoiden, huippukouluttajien kohtaaminen oli taloudellisesti ja henkisesti mahdollista nimenomaan yhteistyön ansiosta. Yksin työtä tekevän freelancer-taiteilijan on vaikea löytää taidokkaita kollegoita, hyvää ohjausta ja ymmärtävää tukea. Niitä kaikkia OUTO -työskentelyviikolla oli tarjolla. Osallistujat kokivat, etteivät he ole työskentelynsä kanssa yksi, he saivat taiteelliseen työhönsä sopivia työkaluja sekä ajattelulle että tekemiselle. OUTO käynnisti taiteellisia prosesseja. Kohtaaminen pisti liikkeelle yhteistyöhankkeita ja vierailuja välittömästi. Palaute OUTO -viikko oli ammattilaistasoista sisällöltään ja työskentelytavoiltaan. Osallistujien ja työpajojen vetäjien palaute oli tässä suhteessa poikkeuksellisen ylistävää. Lindy, Kela, Arlander ja Pepeljajev ovat kaikki ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua tulevaisuudessa järjestettäviin OUTO -tapaamisiin. Osallistujien verkostoituminen on saanut jo aikaan aktivoitumista omassa taiteen tekemisessä sekä taiteilija- ja kouluttajavierailuja maakuntien välillä. Free lancereina toimivat ammattitaiteilijat ovat saaneet työtilaisuuksia myös oman maakuntansa ulkopuolella. Erityisesti osallistujilta tuli loistavaa palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Hyvää palautetta on kuulunut myös muissa yhteyksissä tapahtuman jälkeen. Pepeljajevilla oli selkeä visio työskentelyn sisällöistä ja hän kannusti osallistujia esitysten analyyttiseen purkuun. Työpajan viimeisenä päivänä yleisö pääsi seuraamaan OUTO -työpajan demoja. Läänintaiteilijoiden keskusteluissa esitettiin seuraavia argumentteja, joilla perusteltiin OUTO MÄRKLIGT ODD tapaamisen merkitystä: viikko mahdollistaa eri maakuntien ammattitaiteilijoiden tapaamisen ja kohtaamisen taiteen äärellä maakun- 13

14 tien rajat ylittäen ja rikkoen luo monitaiteellisen työympäristön, joka konkreettisesti osoittaa miten eri taiteen alat voivat ruokkia / täydentää / törmätä toisiinsa ja synnyttää jotain uutta alueelliset taidetoimikunnat tekevät ensimmäistä kertaa näin laajaa ja syvällistä yhteistyötä. OUTO hankkeen myötä luodaan uusi toimiva yhteistyöverkosto, josta saatu käytännön tieto voi hyödyttää tulevia taidetoimikuntien yhteistyöhankkeita. Jo nyt läänintaiteilijoille on kertynyt arvokasta tietoa siitä kuinka yhteydenpitoa, sitouttamista, neuvotteluja ja hankkeiden dokumentointia voidaan parantaa. pilotti eli ensimmäinen kerta vaatii aina suuremman panostuksen kuin jo vakiintuneiden muotojen ja toimintojen jatkaminen tai toteuttaminen. OUTO tapaamisen ideointiin, suunnitteluun ja järjestelyihin on jo kulunut useita työtunteja ja matkustus- ja puhelinkuluja. Hankkeessa mukana olevien läänintaiteilijoiden mielestä panostus on kannattanut, on ollut innostavaa ja hyödyttää myös kunkin omia tulevia hankkeita. Hankkeen koordinointi Eri maakunnissa toimivien läänintaiteilijoiden erilaiset työvuoden aikataulut ja pitkät matkat vaikeuttivat yhteisten kokousten ja palavereiden järjestämistä. Taustojen valottaminen suorassa kontaktissa uusille olisi ollut tärkeää työryhmän laajetessa, samoin päätösten tekeminen yhteisissä kokouksissa ja tiedonkulun ja vastuualueiden jakaminen ja päättäminen. Aina kun yhteinen palaveri järjestyi, se osoittautui hyvin antoisaksi. Toisinaan kävi myös niin, että yhdessä sovittu ei toteutunut ja tieto muutoksesta ei tavoittanut asianosaisia. Yhteinen tiedoteteksti OUTO työpajasta valmistui syksyllä 2005 ja Satakunnan taidetoimikunnan harjoittelija suunnitteli OUTO logon graafisen ilmeen helmikuussa Tiedotus Pohjois-Karjalassa sujui hienosti ja näkyvyyden saavuttaminen onnistui sekä paikallisissa että valtakunnallisissa medioissa, mm. YLE n kulttuuriuutiset tekivät Outokummusta jutun. Hankkeen alusta asti mukana olleiden läänintaiteilijoiden, pääsihteerin ja alueellisen taidetoimikunnan tiedonkulku sujui normaalisti. Kun hankkeeseen tuli mukaan uusia läänintaiteilijoita, ei heidän ja oman alueen pääsihteerin välinen tiedonkulku aina sujunut kitkatta. Joidenkin uusien taidetoimikuntien suhteen asiasta heräsi hämmennys ja paljon kysymyksiä. Vaikuttaa siltä, että taidetoimikuntien päätöksenteko vaatii jatkuvaa kirjallista raportointia, jotta tarpeellinen tieto kulkisi kaikille asianosaisille. Myös sähköpostin käyttö osoittautui epävarmaksi, läänintaiteilijoiden lähettämiä viestejä hävisi tai niitä ei tullut perille. Mahdollisesti syy oli lääninhallitusten palvelimien ja erilaisten sähköpostiohjelmien. Yhteinen tiedotusstrategia, josta projektityöntekijä-tiedottaja olisi vastannut, olisi helpottanut ja selkeyttänyt tiedonkulkua näin laajassa hankkeessa. Vuonna 2006 mukana olleilla taidetoimikunnilla ei ollut henkilö- tai taloudellisia resursseja projektityöntekijän palkkaamiseen. Jokainen mukana ollut läänintaiteilija vastasi itsenäisesti tiedottamisesta omalla alueellaan. Hän vastasi tiedonkulusta pääsihteerille, taidetoimikunnalle ja tiedotusvälineille. Yhteisessä kokouksessa keväällä 2006 sovittiin myös, että jokainen läänintaiteilija järjestää itsenäisesti oman alueensa tiedottamisen ammattikentälle ja osallistujien haun ja valinnan. Tiedotus-deadlinet varmistavat, että tieto tulee aikanaan perille tai sitä osataan lähteä etsimään, mikäli tiedotetta ei ole ajoissa saapunut. Periaatteessa hankkeella oli jo nyt yhteisesti aikataulutettu tiedotusstrategia. Siitä oli kuitenkin vaikea pitää kiinni, koska läänintaiteilijoiden muut hankkeet venyttivät aikatauluja, Outokummun toimijoiden kanssa sovitut asiat eivät toteutuneet ja työpajojen vetäjien kanssa käytännön asioiden sopiminen vei aikaa. Työpajoihin haku Osallistujien löytäminen oli haasteellista. OUTO -tyyppiselle erityishankkeelle ei ole odotettavissa hakuvyöryä sen erityisluonteen vuoksi. Se kiinnostanee henkilöitä, jonka ovat valmiita monitaiteellisiin kokeiluihin ja ovat jo suhteellisen pitkällä oman taiteellisen työnsä kanssa. Kesän 2006 OUTO MÄRKLIGT ODD järjestettiin ensimmäisen kerran ja pilottihankkeiden kohdalla tunnettavuuden ja referenssien puute hankaloittaa kiinnostuksen herättämistä. Se voi myös herättää epäilyä ja jopa pelkoa siitä mitä tämä oikein on? Tämän tyyppisen erityistapahtuman läpilyönti vaatii ainakin yhden järjestyskerran ja siitä saadun kokemuksen. Kyse on historiallisesta pilottihankkeesta kahdeksan alueellisen taidetoimikunnan välillä. Seuraavan kerran tätä ongelmaa ei ole, sillä palaute oli loistavan myönteinen. Monialaisuus toisaalta kiehtoo, toisaalta jännittää. Ajankohta sulki pois lähes kaikki teatterien vakituiset näyttelijät. Tehokkaimmaksi keinoksi löytää osallistujat osoittautui suoramainonta, kun kukin läänintaiteilija pystyi kertomaan saman tien sisällöstä ja osoittamaan tiedotuspanoksensa otolliseen kohderyhmään. Liite 1 14

15 Talous OUTO -viikko tuli maksamaan vähemmän kuin siihen oli budjetoitu, joten osallistujakohtainen hinta laski 20 %. Syynä olivat ainakin seuraavat asiat: Pepeljajev saapui Suomeen junalla, ei lentokoneella ja Arlander ja Jyrki Haapala suostuivat tekemään työn virkansa puitteissa. Hannu Räisä hoiti neuvottelut Outokummun kanssa ja sopi majoituksen, harjoitustilat ja ruokailun. Hilkka Hyttinen kontaktoi työpajojen vetäjät, tapasi heidät (Arlander, Pepeljajev, Lindy) tai sopi asioista puhelimitse (Kela, Haapala), neuvotteli palkkiot ja työpajojen sisällöt. Talouden hallinnoi yksi taidetoimikunta, vuonna 2006 Satakunnan taidetoimikunnan osastosihteeri. Järjestely toimi hyvin, mutta kuormitti jo työllistettyä osastosihteeriä. Valitettavasti aika ei ollut kypsä monivuotiselle alueelliselle yhteistyölle tässä kontekstissa. Ehkä aika ja ihmiset olivat vääriä, sitä on vaikea tietää. Tapahtuma oli kaikilta osiltaan menestys siihen osallistuneiden mielestä. Huolimatta siitä, että tapahtuma oli hyvin järjestetty, Outokumpu paikkana loistava sekä vetäjien ja muiden osallistujien palaute erinomaista, taidetoimikunnilla, pääsihteereillä, puheenjohtajilla ja läänintaiteilijoilla oli erilaisia syitä luopua yhteistyöstä. Useasta taidetoimikunnasta annettiin ymmärtää läänintaiteilijan tai pääsihteerin suulla, ettei alueella ollut joko henkilö- tai taloudellisia resursseja ja toisaalta, ettei tämänkaltainen toiminta kiinnosta. Minussa selitys aiheutti hämmennystä ja epätietoisuutta. On valitettavaa, että OUTO -tapahtuman muuttuminen paikalliseksi muuttaa yhden sen tärkeimmistä lähtökohdista; alueellisten taidetoimikuntien valtakunnallisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen. Alueiden välinen vuoropuhelu jää toteutumatta. Liite 1 OUTO hanketta ajatellen jonkinlainen takuumaksu voisi olla paikallaan. Takuumaksulla varmistettaisiin, ettei osallistuja peruuta tuloaan viime tipassa ja vie näin jonkun muun taiteilijan paikkaa työpajassa. Tulevaisuus OUTO MÄRKLIGT ODD tapahtuma suunniteltiin monivuotiseksi tapahtumaksi, jonka toteuttamispaikkakunta ja alue vaihdetaan vuosittain. OUTO kierrätetään ympäri Suomea. Taiteilijoiden verkostoituminen koko Suomeen saa OUTO -tapahtuman avulla mahdollisuuden ja syvenee alueellisten taidetoimikuntien tukiessa tätä kehitystä. Näin mahdollistetaan taiteilijoiden työllistyminen ja keikkailu myös oman alueen ulkopuolella. OUTO tuki juuri tätä valtakunnallista verkostoitumista. OUTO 2006:n osallistujat ja vetäjät korostivat erityisesti alueellisen vuorovaikutuksen näkökulmaa keskusteluissa, joita Outokummussa käytiin. Toiveena oli, että OUTO MÄRKLIGT ODD 2007 järjestetään mahdollisimman monen alueellisen taidetoimikunnan yhteistyönä jollekin toiselle pienelle, mutta vireälle alueelle Suomen nk. reuna-alueilla. Mikä olisikaan hienompaa, kuin että itä, länsi, pohjoinen ja etelä kohtaisivat samalla paikkakunnalla taiteen äärellä? OUTO 2007 sisältää kansainvälisen ulottuvuuden. Satakunnan taidetoimikunta ja näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen järjestävät OUTO -työpajan yhteistyössä KA-TU katuteatteria kansainvälisesti hankkeen kanssa. KA-TU hankkeen yhteistyökumppani tulee Italiasta, jonne työpajan aikana syntyvä katuteatteriesitys lähtee kiertueelle syksyllä OUTO -dokumentin kuvauksesta ja editoinnista vastaa Sini Haapalinna ja sisällöstä Sinin kanssa Hilkka Hyttinen. Dvd levyjä painettiin 120 kappaletta ja kustannuksista ja levityksestä vastaa Satakunnan taidetoimikunta. Dvd:llä työpajaviikon osallistujat ja kouluttajat kertovat kokemuksistaan ja viikon merkityksestä itselleen ja koko Suomen taidekentälle. Dokumentista välittyi, että OUTO -työpajaviikolla kohtasivat monialaiset taiteilijat, eri alojen taiteilijat, eri-ikäiset taiteilijat, esitystaide ja sen teorian tutkiminen, taiteiden väliset toimintamuodot, välialueiden kenttä, paineeton ympäristö työskentelylle, esittävä taide elävien esiintyjien taidemuotona, sanaton teatteri, joka ei sanele katsojan tulkintoja, teatteri tunnemaailman jakajana, analyyttinen työskentelytapa, improvisaatio, omien, fyysisten ja tilallisten työskentelytapojen havainnointi, oman työskentelyn suhde yhteiskuntaan ja aikaan, oman luovuuden tutkiminen ja sen havainnointi, mikä estää ja mikä ruokkii mielikuvitusta ja luovuutta, videotyöskentely sekä avoin, vapautunut ja luova ilmapiiri. 15