ASEMAKAAVAN SELOSTUS MITTARIKATU 4C

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS MITTARIKATU 4C tark Asemakaavan muutos Diaarinumero JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Mittarikatu 4c Asemakaavan muutos Diaarinumero: JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus: Asemakaavan muutos koskee: 7. ja 12. eli Pajalan ja Peltolan kaupunginosan kiinteistöjä , , , , ja kiinteistöä Asemakaavan muutoksella muodostuu: 7. eli Pajalan kaupunginosan kortteliin 746 asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta. Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen tonttijako. Kaavan laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen, puhelin , sähköposti: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Järvenpään juna-asemalta pohjoiseen Pajalan ja Peltolan kaupunginosien rajalla, Mittarikadulla. Suunnittelualue koskee kiinteistöjä , , , , sekä osaa kiinteistöstä Sivu 2

3 Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkattu punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Järvenpään kaupunki on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöitä. Mittarikatu 4c on yksi näistä kiinteistöistä. Kaava-aloite on kaupungin. Asemakaavan muutos kulkee nimellä Mittarikatu 4c ja kooltaan alue on noin 0,63 ha. Suunnittelualue käsittää noin 0, 54 ha asuinrakennusten korttelialuetta ja noin 200 m 2 liikennealuetta sekä 700 m 2 lähivirkistysaluetta. Kaavasuunnittelulla tutkitaan korttelialueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kaavasuunnittelun tavoitteena on parantaa kiinteistön ja osan kiinteistöstä toimivuutta rivitalotonttina. Kaavalla pyritään kehittämään alueen tiivistämistä ja kestävää asumista. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. Sivu 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja virkistys Maaperäolosuhteet Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaava ehdotuksen tarkistaminen Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Sivu 4

5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Poistuva kaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja määräykset Lausuntojen ja mielipiteiden/muistutusten lyhennelmät ja vastineet Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (ym , lainvoima 2007) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava ( ) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) Voimassa olevat asemakaavat (7/ , 7/ ) Järvenpään hulevesisuunnitelma ( ) Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv ) Järvenpään linnustoselvitys vuosina (Faunatica Oy 20013) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille ja samaan aikaan on asetettu nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:n yhteydessä asetettiin nähtäville asemakaavaluonnoksen kaavakartta. Kaavamuutoksen ehdotuksen hyväksyy kaupunkikehityslautakunta. Vaihe kuulutus pvm Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt Asemakaava Asemakaavassa muodostetaan asumiseen tarkoitettujen asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (ARK-11) sekä lähivirkistysaluetta (VL) kaavassa säilytetään rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-3) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA). Kaava sijoittuu olemassa olevien liikenneväylien ja rakennetun infrastruktuurin ympärille. Uuden kortteli ARK-11 myötä korttelialue laajenee hieman, Oikosulun jalankululle varattu katualue poistuu ja se liittyy asuinkorttelialueeseen ARK-11. Rakennusoikeus pysyy lähes samana, ARK-11 korttelin sallitut kerroneliömetrit kasvaa hieman. Kaavamuutoksella sallitaan rakentaminen kahteen kerrokseen. Kaavasuunnittelun yhteydessä on tarkasteltu tonttikohtaisen rakennusoikeuksien sekä kerroskorkeuksien toteuttamismahdollisuuksia, ja siten kerroskorkeutta nostettu aikaisemman asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden toteuttamisen mahdollistamiseksi. Sivu 5

6 Asemakaavan muutos käsitellään vähäisenä, koska rakennuskorteleiden pääasiallista käyttötarkoitusta ei muuteta, eikä yhteenlaskettu rakennusoikeus kasva merkittävästi. Kaavalla ei ole merkittäviä laajempia ympäristövaikutuksia voimassa olevaan kaavaan nähden. Alueen toteutunut nykytilanne ei ole voimassa olevan kaavan mukainen. Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan voi toteuttaa heti, kun asemakaava on vahvistunut ja tullut voimaan sekä tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen ympäristö on pääosin 70-luvulla rakentunutta asuinaluetta. Ympäröivä alue on melko tiivistä yksi ja kaksi kerroksista erillispientalo ja rivitaloaluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta laajempaan lähivirkistysalueeseen, Rampakanmetsään. Kaava-alueella sijaitsee kaksi rakentunutta rivitalorakennusta, yksi omakotitalo sekä kaksi talousrakennusta Luonnonympäristö ja virkistys Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai luonnonympäristöä. Pohjoisessa sijaitseva Rampakanmetsä on tärkeä lähivirkistys kohde, joka on linnustoltaan arvokas sekä potentiaalinen liitoorava kohde. Suunnittelualue sijaitsee osin maisemallisesti merkittävällä vanhalla alavalla viljelyalueella, jossa erityistä arvoa kantaa suunnittelualueen länsipuolella, Johdinkadun ja Pietolankadun välisellä viheralueella, sijaitseva virtaava puro. (Maisemaselvitys 2001) Alueella ei ole tiedossa erityisiä ympäristönsuojelua vaativia kohteita, saastuneita maa-alueita tai muita erityisiä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Kaavatyössä ei ole katsottu perustelluksi selvittää ympäristöhäiriöitä, kuten liikennemelutilannetta tarkemmin Maaperäolosuhteet Alueen maaperä on savea lukuun ottamatta kaava-alueen lähivirkistysalueen vasenta ylänurkkaa, joka juuri ulottuu kalliomaalle. Kaava-alueen kallioperä on kvartsi- ja granodioriittia. Kaava-alueen korko nousee pohjoiseen mentäessä, noin +54 mmpy:stä reiluun +57 metriin merenpinnan yläpuolelle. Maan nousu on siis noin kolme metriä noin 110 metrin matkalla. Sivu 6

7 Kalliomaa Karkea hieta Savi Kvartsi- ja granodioriitti Kuva 2. Kuvaote kaava-alueelta Suomen maaperäkartasta (1:20 000) sekä kallioperästä (1: ). (maaperä, kallioperä GTK, maastokartta MML) Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö Kartanonseudun pientalot ovat kulttuuriympäristön kannalta merkittävä aluekokonaisuus ja niiden säilymistä tulee edistää neuvonnalla ja kaavaratkaisuilla. Alue on rakentunut 1970-luvun alkupuolella useiden eri suunnitelmien mukaan. Alueen rakennuksia on korjattu ja osin muutettu mm. kattomallin on vaihdettu tasakatosta harjakattoon. Nykyisellään alue ei hahmotu yleisilmeeltään yhtenäiseksi. Alueella ei ole yksittäisiä kulttuurihistoriakohteita, muinaismuistoja tai muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Mittarikadun lähiympäristön on rakentunutta rivitalo- ja erillispientaloaluetta sekä pohjoisosasta rakentamatonta lähivirkistysaluetta, puustoista Rampakanmetsää. Sivu 7

8 Kuva 3-7. Kaava-alueen näkymiä Mittarikadulta. Palvelut ja liikenne Alue tukeutuu pääosin keskustan palveluihin, asema-aukiolle on matkaa alle kaksi kilometriä. Jää- ja uimahallille sekä Kartanon koululle on kaava-alueelta alle kilometri matkaa. Kaava-alueen ja sen ympäristön ajoneuvoliikenne tukeutuu olemassa olevaan kartanonseudun katuverkostoon. Kaava-alueen pysäköinti on järjestetty olemassa olevien tonttien osalta LPA-alueelle sekä korttelin sisäiselle paikoitusalueelle. Nykyinen pysäköinti on järjestetty kokonaisuudessaan asemakaavamuutosalueen sisällä. Lähimmät joukkoliikennepysäkit sijaitsevat junien osalta Järvenpään keskustassa ja linja-autoliikenteen osalta Pohjoisväylällä. Pysäkkejä sijaitsee myös Pajalantiellä että Pietolankadulla sekä Jäppilänkadulla. Tekninen huolto Kaava-alueen rakentuneet kiinteistöt ovat liitetty kunnallistekniikkaan ja katuverkosto on rakentunut voimassa olevan kaavan mukaisesti. Hulevedet Suunnittelualue kuuluu Tuusulanjärven, tarkemmin Loutinojan valuma-alueeseen. Loutinojan vedet purkautuvat Natura-alueen kautta Tuusulanjärveen. Kaava-alue on osin hyvin vehreä ja vettäläpäisevää pinta-alaa on alueella melko runsaasti ja hulevedet imeytyvät osittain maahan. Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä kohteita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Lähiympäristössä merkittävimmät ympäristöhäiriötä mahdollisesti muodostavat kohteet ovat Pohjoisväylän liikennemelu sekä Kartanonseudun asuinalueen länsipuoleisella viheralueella sijaitseva voimajohto (110kV) Maanomistus Järvenpään kaupunki omistaa kaava-alueen maat lukuun ottamatta toista rakentunutta rivitalotonttia (kuva 8). Sivu 8

9 Kuva 8. Kaava-alueen maanomistus, harmaalla rasterilla merkatut alueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on rajattu punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) taajamatoimintojen aluetta (beige aluerajaus), jolla osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Suunnittelualue rajautuu etelästä lähelle tiivistettävää kehittämisperiaatealuemerkintää (ruskea ruuturasteri). Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa merkittävä seudullinen siirtoviemäri (vaaleanpunainen viiva), 110 kv voimajohto (z-linja) sekä viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Kuva 9. Ote vahvistetusta maakuntakaavojen 2014 yhdistelmästä (Uudenmaan liitto, 2016). Kaava-alueen likimääräinen sijainti on punaisella ympyröity. Yleiskaava Alue on Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv ) merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25-0,4 sekä virkistysalueeksi. Kaava-alue kuuluu osittain paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaiden piirteiden säilymistä edistetään. Sivu 9

10 Kuva 10. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020, kaava-alue on rajattu punaisella. Asemakaava Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa 7/38, joka on vahvistettu , ja on vahvistettu Kuva 11. Kaavaotteet 7/38 (vahv ) sekä (vahv ). Sivu 10

11 Alue on osoitettu asemakaavan mukaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi, jolla tulee järjestää vähintään 1,5 autopaikkaa kutakin asuntoa kohti (AR-3), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-20), jossa 40% kerrosalasta saa sijoittaa rakennuksen ullakolle naapurin suostumuksella ja autopaikkoja on järjestettävä vähintään 1,5 asuntoa kohti. AR-3 korttelialueella sallitaan kaksi kerroksinen siten, että enintään 28% rakennusoikeudesta saa käyttää toiseen kerrokseen, rakennusoikeutta tontilla 3 on 650 ja tontilla k-m 2, tonttien autopaikat on osoitettu viereiselle autopaikkojen korttelialueelle. AR-20 korttelialueella on sallittu yksikerroksinen rakennus ja rakennusoikeutta on 1200 k-m 2, autopaikoille on osoitettu osa-alue samalta tontilta (p). Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu asemakaavassa autopaikkojen korttelialue (LPA) ja jalankululle varattu katualue, jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla on tontille ajo sallittu sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Kuva 13. Ote ajantasakaavasta, kaava-alue on rajattu punaisella. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. Sivu 11

12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Kaupungin valtuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä, joista Mittarikatu 4c on yksi. Kaava-aloite on kaupungin ja se on mainittu Järvenpään kaupungin kaavoituskatsauksessa 2016 ( ). Kaavasuunnittelu on aloitettu keväällä 2016 ja se käsitellään vähäisenä kaavana, koska kaavan aikaansaamat vaikutukset ovat alueellisesti ja kaupunkikuvallisesti vähäisiä ja vaikuttavat pääasiassa vain yksittäisiin vierekkäisiin tontteihin ja niiden lähiympäristöön liikenteen ja uusien asukkaiden myötä. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kaupunki valmistelee omaisuutensa myyntiä. Kaavamuutos on osa kiinteistön myynnin mahdollistamista Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta kaavaehdotuksen nähtävillepano. Kaupunkikehityslautakunta kaavamuutoksen hyväksyminen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liitteessä Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Uudenmaan liitto Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Järvenpään Vesi - Caruna Oy - Elisa Oyj - Fortum Power & Heat Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Kartanonseudun pientaloyhdistys Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Sivu 12

13 Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Lausuntoja pyydettiin Uudenmaan ELY-keskukselta, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta, Uudenmaan liitolta, Keski-uudenmaan pelastuslaitokselta, Caruna Oy, Elisa Oyj, Fortum Power & Heat Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Kartanonseudun pientaloyhdistys, Järvenpään vedeltä ja Järvenpään rakennusvalvonnalta sekä kaupunkitekniikan suunnittelulta. Lausuntoja saatiin yhteensä viisi kappaletta, luonnoksesta ei annettu yhtään mielipidettä. Luonnoksesta keskusteltiin osallisten kanssa Seutulantalolla sekä puhelimitse. Asemakaavamuutoksen luonnokseen tehtiin nähtävilläolon jälkeen muutoksia mm. jalankululle ja pyöräilylle varatun katualueen, jolla tontille ajo sallittu, osalta sekä tonttijaon, korttelialueen määräysten, osa-aluevarausten (paikoitus, talousrakennus, leikkipaikka, istutettavan alueen osan) sekä rakennusoikeuksien osalta. Ehdotusvaihe Asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa. Hyväksymisvaihe Kaavaehdotukseen tehtiin nähtävilläolon jälkeen teknisiä tarkistuksia. Luonnoksesta sekä ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä Asemakaavakartan tarkistaminen Asemakaavan muutosluonnosta on tarkistettu eri tahojen kanssa käydyn vuorovaikutuksen perusteella. Asuinkerrostalojen korttelialueen määräystä täsmennettiin ja ohjeellista tonttijakoa linjattiin uudelleen. Luonnoksessa mukana ollut jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu katualue muutettiin tonttien sisäisiksi ajoyhteyksiksi. Rakennusoikeus tarkistettiin koko asuinkerrostalojen korttelialueelle yhtenäiseksi. Autopaikkojen säilytyspaikan ohjeita tarkennettiin ja tonteille osoitettiin ohjeellinen asukkaiden oleskeluun ja leikkiin tarkoitettu alue. Liikenneturvallisuutta parannettiin liittymäkiellon lisäämisellä. Rakentuneen rivitalotontin vastaista rajaa vasten lisättiin istutettavan alueen osa. Ehdotusvaiheen kuulemisen ja vuorovaikutuksen jälkeen kaavakarttaa on tehty teknisiä korjauksia ja tarkistettu hyväksyttäväksi kaavakartaksi. Tarkistukset ja korjaukset eivät muuttaneet kaavaa sisällöllisesti Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken (kaupunkitekniikka, rakennusvalvonta). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaupunginvaltuuston päättämän tasapainottamisohjelman mukaisesti tutkia kaupungin omaisuuden myymistä, jonka mahdollistamiseksi kaavamuutos Mittarikatu 4:ssa on tarpeen. Sivu 13

14 Kaavatyön tavoitteena on muodostaa alueesta houkutteleva ja yhtenäinen, tiiviimpi asuinalue, luoda edellytykset tonttien rakentumiselle kaavan mukaisiksi huomioiden alueen ympäristöarvot. 5.2 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu rivitalojen, asuinkerrostalojen ja muiden kytkettyjen korttelialueista ja lähivirkistysalueesta sekä autopaikojen korttelialueesta. Sitova tontin numerointi ja korttelijako päätetään asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 5.3 Mitoitus Pinta-ala n. ha Rakennusoikeus n. k- AR , ,75 ARK , ,44 LPA 197,989 VL 703,939 yhteensä 6307, ,43 m 2 e= Asemakaavamuutosalue on yhteensä noin 0,63 ha suuruinen alue, jolla sijaitsee noin 0,27 ha verran asumiseen tarkoitettua korttelialuetta, noin 0,02 ha autopaikkojen korttelialuetta ja noin 0,07 ha lähivirkistysaluetta. Mitoituksen perusteena on käytetty alueen toteutunutta tilannetta, voimassa olevia asemakaavoja sekä alueen toimivuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja. Asemakaavan seurantalomake on esitetty liitteessä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueen käyttötarkoitus pysyy suurimmaksi osaksi vastaavana mitä voimassa olevassa kaavassa, eli asumiseen tarkoitetussa maankäytössä. Kaava päivitetään nykytarpeiden ja käyttötarkoituksien mukaiseksi. Määräyksillä pyritään mahdollistamaan alueen tiivistyminen ja voimassa olevan kaavan vastaisen tontin rakentuminen. Kaavamääräyksillä tuetaan alueen ympäristön säilymistä, liikenneturvallisuutta ja paikoitus sekä parannetaan vesiolosuhteiden kehittymistä hulevesien hallinnan ohjauksella. 5.5 Aluevaraukset Korttelialueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-3) Tontille on järjestettävä vähintään 1,5 autopaikkaa kutkain asuntoa kohti. Edellä mainittu korttelialue toteaa olemassa olevaa tilannetta ja vastaa alueen aikaisempaa asemakaavaa. Kortteliin ei tavoitella tällä asemakaavamuutoksella erityisiä muutoksia. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (ARK-11) Alueelle saa rakentaa pienkerrostaloja ja rivitaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennusalalle rakentaa kylmän, katetun porraskäytävän, joka kuitenkin on enintään 20 % varsinaisesta rakennusoikeudesta. Sivu 14

15 Tontille on varattava asukkaiden leikkiin ja oleskeluun vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamatonta 100m2 kohti. Tontille on varattava vähintään 1 autopaikka/asunto + 1 vieraspaikka/5 asuntoa. Tällä kaavamääräyksellä korvataan vanhat korttelivarauksen AR-3 tontin 3 osalta sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-20). Uudella määräyksellä on tarkennettu korttelialueen määräyksiä erityisesti autopaikkojen, porraskäytävän sekä leikkipaikkojen suhteen. Asemakaavamuutoksessa on aikaisempiin kaavoihin verrattuna lisätty kaikkia kaavan korttelialueita koskevaksi hulevesimääräys, jolla ohjataan hulevesien käsittelyyn omalla tontille luonnonmukaisin menetelmin. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Määräys vastaa aikaisempaa siten, että korttelialueelle on sallittu AR-3 -korttelialueen autojen sijoittaminen. Asemakaavamuutoksella LPA-korttelialueelta poistetaan ARK-11 korttelin läntisen tontin autojen pysäköinti. Kaavassa määrätään paikoituksen järjestäminen omalle tontille. Lähivirkistysalue (VL) Lähivirkistysalue vastaa yleiskaavan mukaista aluevarausta. Aikaisempaan kaavaan nähden kaavamuutos poistaa virkistysalueelle sijoitetun jalankululle varattu katualueen pään aluevarauksen. Muutoksella todetaan nykytilannetta. 5.6 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä sekä näiden lausuntojen avulla. Vaikutusten arviointi on perustunut alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Asemakaavamuutoksen toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaava-alueeseen tai sen lähiympäristöön. Huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat lähinnä rakennettuun lähiympäristöön sekä kaava-alueen sisäiseen liikenteeseen. Alueen kulttuuriympäristöön ei kohdistu kaavan toteutuminen myötä merkittäviä vaikutuksia, lisärakentumisella alue tiivistyy ja siten kehittää, eheyttää alueen kaupunkikuvaa. Rakentuessaan rakennusmassa tukeutuu viereiseen puustoiseen viheralueeseen massan ollessa enintään kahdessa kerroksessa, eivät vaikutukset ole maisemallisestikaan merkittäviä. Kaavamuutoksen mukainen lisärakentaminen sijoittuu rakentunutta ympäristöä mukaillen. Kaava-alueen tiivistyminen edistää alueen yhdyskuntarakennetta ja se tukee ylempiä suunnitelmatasoja. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Kaava-alueen liikenneolosuhteet paranevat, vaikkakin liikenne hieman kasvaa suunnitelman toteutuessa. Asemakaavalla estetään tonttien sisäisten paikoitusalueiden suora yhteys Mittarikadulle, jonka myötä paikoitusalueelta liittyminen, mm. peruuttaminen on kaavamuutoksen vastaista. Liikenteellisillä ratkaisuilla parannetaan paikallisesti liikenneturvallisuutta. Asemakaavamuutoksessa säilyy erillinen autopaikkojen korttelialue, joka muutoksen myötä palvelee enää AR-3 korttelin paikoitusta. Autopaikkojen korttelialueen käyttäjämäärä vähenee ja siten rauhoittaa myös Mittarikadulle suuntautunutta liittymisliikennettä. Sivu 15

16 Kaavamuutoksen toteutuminen ei lisää ympäristön häiriötekijöitä alueella. Kaavasuunnitelman osalta ei lähiympäristössä ole selvityksen tarpeessa olevia tai aiheutuvia häiriötekijöitä. Suunnitelman toteutumisella ei ole oleellisesti vaikutuksia ihmisen terveyteen, alueen vesistöön, pohjaveteen tai maaperään. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. 5.7 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen lähiympäristössä ei ole mainittavia selvityksen tarpeessa olevia tai merkittäviä kaavan toteutuksesta aiheutuvia häiriötekijöitä. Kaava-alueen sisällä kaavan toteutuessa liikennemäärä kasvaa, ja erityisesti liikenne poistuvalla Oikosululla muuttuu tontille ajon myötä. Ei muita häiriötekijöitä. 5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset Katso liite 3. Kaavaehdotuskartta ja -määräykset 5.9 Nimistö Kaavamuutoksella poistuu yksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue, jonka nimi Oikosulku poistuu samalla käytöstä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaamaan ei ole laadittu erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan voi toteuttaa heti, kun asemakaava on vahvistunut ja saanut lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat muun muassa alueen rakenteen kaupunkikuvan vaaliminen, liikenneturvallisuus, mahdolliset ympäristöhäiriöt sekä lähiympäristön asukkaiden ja käyttäjien palaute. Järvenpäässä Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Justiina Nieminen Kaavasuunnittelija Sivu 16

17 Mittarikatu 4c asemakaavan muutos Liite 1. Poistuvat merkinnät/ ote ajantasakaavasta 7/ / Metriä

18 Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Kaava-alueen nimi Mittarikatu 4c, asemakaavan muutos Dnro JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus Aloite tai hakija Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöä ( ). Mittarikatu 4c on yksi tasapainottamisohjelman kiinteistöistä. Kaava-aloite on tehty Järvenpään kaupungin toimesta. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee kiinteistöä , , , , ja kiinteistöä Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Järvenpään juna-asemalta pohjoiseen Pajalan ja Peltolan kaupunginosien rajalla, Mittarikadulla. Suunnittelualue on kooltaan n. 6300m 2 ja sillä sijaitsee nykyisin erillispientalo sekä kaksi rivitaloa. Alueen maanomistus on osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa.

19 Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa punaisella ympyröitynä. Suunnittelualueen maanomistus, raitarasterilla rajattu maa-alue on kaupungin omistuksessa. Tavoitteet Yleiskaava Järvenpään kaupunki on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöitä. Mittarikatu 4c on yksi näistä kiinteistöistä. Kaava-aloite on kaupungin. Kaavasuunnittelulla tutkitaan mahdollisuudet kiinteistöjen rakentamista rivitaloasumiseen. Kaavasuunnittelun tavoitteena on parantaa kiinteistön ja osan kiinteistöstä toimivuutta rivitalotonttina. Kaavan tavoitteena on toteuttaa alueen tiivistämistä ja kestävää asumista. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuintoalueeksi (AP). Alue on asemakaavoitettu ja tonttitehokkuudeksi suositellaan 0,25-0,4. Suunnittelualue sijaitsee osittein myös virkistysalueella (V), jolla on MRL 43 mom, 128 toimenpiderajoitus. Suunnittelualueella on myös paikallinen kulttuuriympäristöaluetta koskeva aluerajaus, jolla edistetään arvokkaiden piirteiden säilyttämistä.

20 Ote yleiskaavasta 2020 Asemakaava Suunnittelualue sijaitsee kahdella voimassa olevalla asemakaavalla, Pajalanpihan kaava (7/49) on vahvistettu vuonna 2011 ja toinen kaava (7/38) on vahvistettu Pajalanpihan kaavassa korttelin 746 tontit 3 ja 4 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR-3). Lisäksi alueelle on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), jalankululle varattu katualue sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kaava mahdollistaa kaksikerroksisen, josta enintään 28% rakennusoikeudesta (tontti kem 2, tontti 4 784kem 2 ) saa käyttää toista kerrosta varten. Kaavassa tontti nro 3:n paikoitus on osoitettu viereiselle autopaikkojen korttelialueelle (LPA). Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue punaisella rajattuna.

21 Muilta osin suunnittelualue sijaitsee vanhemmalla 7/38 kaavalla, jossa korttelin 747 tontti 1 sijaitsee rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueella (AR-20). Tontille on sallittu yksikerroksinen (I) rivitalo, 1200 kem 2 sekä talousrakennukset. Paikoitus on osoitettu omalle osa-alueelle Mittarikadun varteen. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: Uudenmaan Ely-keskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Järvenpään kaupunki Asiantuntijaviranomaiset: Järvenpään Vesi Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vaikutusten arviointi Tiedottaminen Valmistelu Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Arvioitavia vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Asemakaavan vireilletulosta, nähtävilläolosta, hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille. Suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävänä teknisessä palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen kaavan valmisteluvaiheen ajan. Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäväksi (MRL 62, MRA 30 ) 14 päivän ajaksi kesällä Luonnosta koskevat mielipiteet tulee jättää asemakaavoitukselle

22 kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Ehdotus Hyväksyminen Yhteystiedot Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) arviolta syksyllä Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutoksen arviolta loppuvuodesta Kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusote lautakunnan päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. Asemakaavan muutos laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12, PL Järvenpää Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen P Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula

23 K584 K :2659 1:2464 1: Jännitekatu Mittarikatu Jännitekatu Kaapelikatu Johdinkatu Mittarikatu Oikosulku Oikosulku Rampakanmetsä kt kt kt kt kt kt ar kt kt ar ar ar ar kt kt 110 kv hule RAMPAKANMETSÄ 784 II krs 28% t (746/4) 4 5 hule j j II II 750 ajo a-7 a ajo le le PAJALA 12 PELTOLA ARK-11 AR-3 LPA VL Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset ja on ajan tasalla. Tuomo Markkanen Järvenpäässä Kartastoinsinööri MITTARIKATU AR-20 KAAPELIKATU AO-28 AO-28 AO-28 OIKOSULKU VL

24 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE Tontille on järjestettävä vähintään 1,5 autopaikkaa kutakin asuntoa kohti. ARK ASUINKERROSTALOJEN JA RIVITALOJEN KORTTELIALUE. Alueelle saa rakentaa pienkerrostaloja ja rivitaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennusalalle rakentaa kylmän, katetun porraskäytävän, joka kuitenkin on enintään 20% varsinaisesta rakennusoikeudesta. Tontille on varattava asukkaiden leikkiin ja oleskeluun vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamatonta 100 m2 kohti. VL LPA Tontille on varattava vähintään 1 autopaikka/asunto + 1 vieraspaikka/5 asuntoa LÄHIVIRKISTYSALUE AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaapelikatu Kaupunginosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 12 PEL Ohjeellinen tontin raja Kaupunginosan numero Kaupunginosan nimi.

25 Korttelin numero. 5 MITTARIPO 750 II krs 28 II Ohjeellisen tontin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle osoitetusta rakennusoikeudesta saadaan enintään käyttää II kerrosta varten Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Rakennusala. t a Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen Auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalle saa rakentaa autokatoksia ja -talleja, jätehuoltotiloja sekä asuntokohtaisia asunnon ulkopuolisia varastotiloja rakennusoikeuden estämättä Istutettava alueen osa. ajo le j Ohjeellinen ajoyhteys Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. (746/4) hule Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit/tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon.

26 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Mittarikatu 4c ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 : 1000 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 7. eli Pajalan kaupunginosan korttelia 747 ja osaa korttelista 746 sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. 12. eli Peltolan kaupunginosan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 7. eli Pajalan kaupunginosan korttelin 746 asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. 12. eli Peltolan kaupunginosan lähivirkistysaluetta. Tämän asemakaavan korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT Kaupunkikehityslautakunta Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti Kaupunkikehityslautakunta JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Päiväys Tarkistettu Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Justiina Nieminen Kaavasuunnittelija Khdno JARVENPAA 1059/2016 Hakemistonumero Arkistonumero Suunnittelija JN Piirtäjä JN Tallennusnimi _Mittarikatu_akm.dwg Mittakaava 1:1000 Koordinaatisto ETRS GK 25, N 2000

27 Liite JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI MITTARIKATU 4C, ASEMAKAAVAMUUTOS LUONNOS ALOITUS- JA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETUSTA AINEISTOSTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, ASEMAKAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA LAUSUNNOT: KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO, Ei lausuttavaa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. ELISA OYJ, Ei lausuttavaa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. FORTUM MARKETS OY, Fortumin lähin runkolinja sijaitsee n. 100 jm päässä suunnittelualueesta. Fortum on valmis tarjoamaan kaukolämpöä suunnittelualueen uusiin kiinteistöihin. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei toimenpiteitä. UUDENMAAN LIITTO, Liitto ei anna lausuntoa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei toimenpiteitä.

28 Liite CARUNA OY, VALTAKIRJALLA JONI AHONEN, REJLERS OY, Kaava-alueella on Caruna Oy.n sähkönjakeluverkkoa, uusien asuinrakennusten rakentaminen aiheuttaa sähkötehon tarpeen kasvua ja käyttöpaikkojen lisäystä, jonka vuoksi nykyistä 0,4 kv sähköverkkoa joudutaan todennäköisesti vahvistamaan rakentamisen käynnistyttyä. Kaavamuutos ei kuitenkaan aiheuta tarpeita uusille muuntamovarauksille. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja kustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Muuta lausuttavaa asemakaavamuutoksen luonnoksesta ei ole. Toivotaan lausuntamahdollisuutta kaavan ehdotusvaiheeseen. VASTINE: Johtotiedot huomioidaan kaavasuunnittelussa, mahdolliset kustannukset muutostöistä tiedostetaan. Ehdotusvaiheessa annetaan uusi lausuntomahdollisuus. Ei aiheuta toimenpiteitä. MIELIPITEET: Ei mielipiteitä

29 Liite JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI MITTARIKATU 4C, ASEMAKAAVAMUUTOS EHDOTUS KAAVAMUUTOKSEN EHDOTUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETUSTA AINEISTOSTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET NÄHTÄVILLÄOLOAIKA LAUSUNNOT: TELIASONERA OYJ, Ilmoitti, että heillä ei ole alueella verkkoa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. ELISA OYJ, Elisa Oyj:n kaapelit, suojaputket sekä jakokaappi, jotka sijaitsevat asemakaavamuutoksen välittömässä läheisyydessä, tulee huomioida rakentamissuunnittelua tehdessä, mikäli rakentaminen ulottuu kaavaalueen ulkopuolelle. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. CARUNA OY, VALTAKIRJALLA JONI AHONEN, REJLERS OY, Kaavaluonnokseen nähden ei muuta lausuttavaa. Pyytää saada tiedon kaavan hyväksymisestä. VASTINE: Hyväksymisvaiheesta tiedotetaan. Ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. FORTUM MARKETS OY, Kaavaluonnokseen nähden ei muuta lausuttavaa VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. MIELIPITEET: Ei mielipiteitä

30 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 186 Järvenpää Täyttämispvm Kaavan nimi Mittarikatu 4c Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 31 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 186L040517A 31 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6307 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6307 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 0, , ,43 A yhteensä 0, , ,50 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,2 R yhteensä L yhteensä 0,0198 3,1 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

31 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 0, , ,43 A yhteensä 0, , ,50 AR 0, , ,75 ARK 0, , ,44 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,2 VL 0, ,0 R yhteensä L yhteensä 0,0198 3,1 LPA 0, ,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-]