Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 1 (16)

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 Kokousaika klo Kokouspaikka Sokos Hotel Lappeen kokoustilat, Lappeenranta Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: ( ) Jukka Kopra, pj. ( ) Tommi Vasama ( ) Heikki Tanninen ( ) Tomi Menna ( ) Niina Malm ( ) Suna Kymäläinen ( ) Ari Berg ( ) Timo Tervonen ( ) Sanna Koskenranta ( ) Marja-Liisa Vesterinen ( ) Anu Urpalainen ( ) Päivi Sandberg ( ) Antti Rämä ( ) Anna-Liisa Pekkanen ( ) Katri Pulli ( ) Leena Kaijansinkko ( ) Marja-Leena Leppänen ( ) Juhani Kylliäinen ( ) Leena Gunnar, 2. vpj ( ) Visa Niittyniemi ( ) Satu Mäkelä ( ) Tea Raatikainen ( ) Jyrki Karhula ( ) Yrjö Pilli-Sihvola ( ) Sinikka Kauranen ( ) Antti Välimäki ( ) Merja Ekqvist ( ) Marjo Mäkelä ( ) Pekka Vainikka ( ) Antti Heikkilä ( ) Seppo Repo, 3. vpj ( ) Tarja Vahtokari-Sahari ( ) Pekka Siitonen ( ) Arja Supperi ( ) Kimmo Virtanen ( ) Sini Kurho ( ) Mika Peltonen ( ) Pirjo Karhu ( ) Jami Holtari ( ) Hannu Heinonen ( ) Tuula Dahlman ( ) Marjut Henttonen ( ) Jukka Lempiäinen ( ) Jari Kinnunen Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 1 (16)

2 Pysyvät asiantuntijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ( ) Hanna Kailasto ( ) Jyrki Pitkänen ( ) Juha Kouvo Lappeenrannan teknillinen yliopisto Varaedustaja ( ) Juha-Matti Saksa ( ) Liisa-Maija Sainio Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Varaedustaja ( ) Anneli Pirttilä ( ) Merja Heino Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Varaedustaja ( ) Antti Lehmusvaara ( ) Sakari Kivimäki Lappeenrannan kaupunki Varaedustaja ( ) Markku Heinonen ( ) Krista Huovila Imatran kaupunki Varaedustaja ( ) Sirkku Sarlomo ( ) Kaisa Heino Opiskelijajärjestöt Varaedustaja ( ) Eero Turkulainen, SAIKO ( )Veli-Matti Rissanen, LTKY Eksote Varaedustaja ( ) Pentti Itkonen ( ) Merja Tepponen Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto ( ) Ari Torniainen valtuuston puheenjohtaja ( ) Tapio Virkki 1. varapuheenjohtaja ( ) Kari Metsäkallio 2. varapuheenjohtaja ( ) Matti Viialainen maakuntajohtaja, esittelijä ( ) Satu Sikanen sihteeri Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 2 (16)

3 Kokousta ennen kuullaan EKSOTE:n projektipäällikkö Kirsi Kukkosen esittely TOIMARIhankkeesta. 1 Kokouksen avaus Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra avaa kokouksen. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Maakuntahallitus on nimennyt maakunnan yhteistyöryhmään seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Anneli Kiljusen tilalle on nimetty Sanna Koskenranta. Edesmenneen Tiina Wilén- Jäppisen tilalle on nimetty Niina Malm. Varajäseneksi on nimetty Kari Paldaniuksen tilalle Tomi Menna. EK:n varajäseneksi on nimetty Jari Kinnunen Elina Moision tilalle. Todetaan läsnäolijat nimenhuudolla ja merkittiin tiedoksi muutokset maakunnan yhteistyöryhmän jäsenistöön. 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan kaksi kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Jyrki Karhula ja Sinikka Kauranen. 5 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen, pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja on liitteenä 1. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 3 (16)

4 Merkitään tiedoksi. 6 Pöytäkirjan nähtävänä pito Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä Etelä-Karjalan liiton toimistossa klo Esityslistan hyväksyminen Yhteistyöryhmä hyväksyy kokouksen työskentelyjärjestykseksi sille lähetetyn esityslistan. 8 Esitykset maakunnan yhteistyöryhmän 1. ja 3. varapuheenjohtajiksi Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 24 :n 5 mom. mukaan maakunnan liiton hallitus nimeää varapuheenjohtajat maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevien tahojen ehdotuksesta. Maakunnan yhteistyöryhmälle tulee valita 1. varapuheenjohtaja edesmenneen Tiina Wilén-Jäppisen tilalle. Työmarkkina- elinkeino- ja järjestöedustajilla on 3. varapuheenjohtajuus, joka on kiertänyt vuosittain. Vuonna 2014 varapuheenjohtajuus oli MTK:lla, vuonna 2015 SAK:lla ja vuonna 2016 Akavalla. Aluekehityslain mukaan maakunnan yhteistyöryhmälle valitaan jäsenistön joukosta kolme varapuheenjohtajaa, jotka edustavat 1) alueen kuntia ja maakunnan liittoa 2) ohjelmia rahoittavia valtion viranomaisia ja muita yhteistyöryhmän tehtävien kannalta merkittäviä valtionhallintoon kuuluvia organisaatioita; Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 4 (16)

5 3) alueen kehittämisen kannalta keskeisiä tahoja, kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjä Päätetään esittää maakuntahallitukselle 1. ja 3. varapuheenjohtajien nimeämistä em. tahojen ehdotusten mukaisesti. 9 Jäsenmuutos maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöön Työjärjestyksen mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmä nimeää sihteeristön jäsenet. Uudenmaan liitto on esittänyt Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön jäseneksi rakennerahastoasiantuntijan Antti Tarosen. Antti Taronen korvaa sihteeristössä Petri Veijalaisen. Maakunnan yhteistyöryhmä nimeää sihteeristöön Uudenmaan liiton edustajaksi Antti Tarosen Petri Veijalaisen tilalle. 10 Maaseutuohjelman tilannekatsaus Jyrki Pitkänen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta esittelee maaseutuohjelman tilannetta. Vuonna 2016 maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien päätöksenteko vihdoin käynnistyi, joten ohjelman toimeenpano pääsi vuoden aikana täyteen vauhtiin. Myös ohjelman muiden toimenpiteiden (maatilarahoitus, neuvontakorvaus, luomukorvaus sekä ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit) toteutus eteni sujuvasti. Samoin tukien maksatuksissa päästiin vuoden 2016 aikana hyvin liikkeelle. Vuosiraportti 2016 on liitteenä 2. Alkuvuonna 2017 päättyi yleishyödyllisten investointien teemahaku. Rahoitukseen valittuihin investointihankkeisiin sidottiin n. 1 milj. euroa ohjelmarahaa. Kokouksessa esitellään myös helmikuussa päättyneen kehittämishankehaun rahoitukseen valitut hankkeet. Yritystuissa vuoden ensimmäinen valintajakso oli edelleen hiljainen, mutta positiivisena merkkinä on pidettävä sitä, että yritysten yhteydenotot rahoitusmahdollisuuksista ovat viime aikoina lisääntyneet. Aktiivinen tukien markkinointi sekä kohentuvat talousnäkymät vaikuttavat tähän. Yritystukia koskeva säädöstö muuttui 1.4. alkaen. Nyt myös investoinnit käytettyihin koneisiin ovat tietyin ehdoin tukikelpoisia. Muutoksen uskotaan selvästi lisäävän yritysten mielenkiintoa maaseutuohjelman yritystukia kohtaan. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 5 (16)

6 Rahoitetuista hankkeista ja yritystuista saa ajantasaista tietoa maaseutu.fi sivuston hankerekisteristä. Rekisteri esitellään kokouksessa. Merkitään tiedoksi. 11 Yhteenvetotiedot haetuista ja myönnetyistä yritysten kehittämisavustuksista Yhteenvetotiedot haetuista ja myönnetyistä yritysten kehittämisavustuksista sekä myönnetyistä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksista ajalta ovat liitteenä 3 ja 4. Kaikista rakennerahastovaroin osarahoitetuista hankkeista löytyy tietoa rakennerahastojen verkkopalvelusta. Linkki verkkopalveluun Merkitään tiedoksi. 12 Rakennerahasto-ohjelman toteumatilanne Ohjelmakauden EAKR- ja ESR-hakemuksille on myönnetty tukea liitteiden 5. ja 6. mukaisesti. Sekä ESR- että EAKR-hakukierrokset päättyivät EAKR-haku oli koko Etelä- Suomen alueella kaksivaiheinen. Marraskuun lopulla päättyneen ideahakukierroksen pohjalta varsinaisella hakukierroksella hakemuksia Etelä-Karjalasta saatiin 10 kappaletta. Vuoden 2017 EAKR-rahoitusta oli haettavissa vajaa kaksi miljoonaa euroa ja se on tarkoitus sitoa kokonaisuudessaan päättyneen hakukierroksen hankkeisiin. Maaliskuun alussa päättyneellä ESR-hakukierroksella Hämeen ELY-keskus sai hakemuksia Etelä-Karjalasta vain kolme kappaletta. Seuraava ESR-hakukierros päättyy Avoinna ovat ESR-toimintalinjat 4. (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen) ja 5. (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta). Mahdollisista Etelä-Karjalan tarkemmista painotuksista MYR päättää erikseen. Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaisesti tukiosuudeltaan yli euron hankkeet käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä ja sitä pienemmät maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Merkitään tiedoksi. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 6 (16)

7 13 EAKR-hakemus : Kasvua suuresta nopeudesta ja tehosta MMW suurnopeussähkökoneiden ekosysteemin luominen (kehittämisosio) EAKR-hakemus : Kasvua suuresta nopeudesta ja tehosta MMW suurnopeussähkökoneiden ekosysteemin luominen (investointiosio) Hanke on teknisistä syistä jaettu kehittämis- että investointiosioon. Hakemukset sekä valintaesitykset ovat liitteinä 7, 8, 9 ja 10. Viranomainen Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Budjetti/haettu avustus: Kehittämisosio euroa/ euroa Investointiosio euroa/ euroa Hankkeiden sisältö: Sähkökoneet tuottavat ja kuluttavat huomattavan osuuden kaikesta sähköenergiasta. Uusien sähkökoneteknologioiden käyttöönoton myötä voidaan hiilidioksidipäästöjä leikata niin energian tuotannossa kuin kulutuksessakin. Älykkäästi hyödynnetty suurnopeustekniikka on näissä muutoksissa oleellinen mahdollistaja. Suurella nopeudella pyörivät sähkökoneet voivat lisätä huomattavasti sähkökonejärjestelmien materiaali- ja energiatehokkuutta ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjen määrää useilla teollisuudenaloilla. Edistyksellisillä suurnopeussähkökoneteknologioilla voidaan saavuttaa aiempaa suuremmat pyörimisnopeudet, pienemmät häviöt ja kustannustehokkaampi valmistus. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 7 (16)

8 Multimegawattiluokan (MMW-) suurnopeuskoneet ovat korkean materiaali- ja energiatehokkuutensa ansiosta edullisia ja tehokkaita ratkaisuja monenlaisiin vähäpäästöisiin energiasovelluksiin. MMW-suurnopeusteknologian keskeinen tulevaisuuden potentiaali perustuu sen merkitykseen nopeuttaa kotimaisen puhtaan energian voimalaitosten siirtymistä uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen voimantuotantoon, ja avaa sitä kautta hyvät kasvumahdollisuudet suomalaisille puhtaan energian sektorilla toimiville yrityksille ja toimijoille. Suurnopeusteknologian lupaavista tekniikkanäkymistä huolimatta, multimegawattiluokan tehoalueella, esimerkiksi 2 MW teholla, ei ole saatavana tuotteita tunnistetusta kysynnästä huolimatta. Aiemmat suurnopeustekniikan ratkaisut edustavat kaikki hyvin erikoislaatuisia sovelluksia, joilla ei ole yleiskäyttöisyyttä. Nyt esillä olevassa hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa aiempaa yleiskäyttöisempi suuren teholuokan suurnopeuskone. Tällaisella koneella on peruskysyntää prosessiteollisuuden erilaisissa pumppu-, puhallin- ja kompressorikäytöissä sekä petrokemianteollisuuden käytöissä. Tulevaisuuden kannalta konetyyppi muodostaa yhden aurinkotalouden keskeisistä peruskomponenteista, kun sovelletaan synteettistä metaania energiavarastona ja voimantuotannossa. Hankkeen tavoitteena on konseptoida kolmi- tai kuusivaiheinen, pienjännitteinen kahden megawatin kone, jonka nimellisnopeus on luokkaa rpm. Hankkeessa ratkotaan suuritehoisen nopeakäyntisen koneen mallintamiseen ja konseptointiin liittyvät ongelmat. Hankkeen kannalta merkittävin haaste on kehittää menetelmä, jolla tekniikan ratkaisut voidaan analysoida ja kehittää optimaalisen synteesin löytämiseksi. Tämä edellyttää tekniikkojen keskinäistä soveltamisesta ja sovittamista suuren sähkökonejärjestelmän kokonaisuuteen, ja sitä kautta myös sähkökonejärjestelmän uudenlaisen teorian kehittämistä ja soveltamista. Synteesin pohjalta kehitetään uusi suurnopeussähköjärjestelmän konsepti, joka toimii tulevaisuuden megawattiluokan suurnopeuskoneiden ekosysteemin perustana, ja jota voidaan jatkossa käyttää kokonaisen suurnopeuskoneiden tuoteperheen kehittämisessä. Ratkaisu tarjoaa erityisesti Etelä- Karjalan sähkökone- ja alihankintayrityksille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa uuden MMW-suurnopeuskonseptin pohjalta. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kehittämisosio Kustannukset Yhteensä Palkkakustannukset Ostopalvelut 0 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 Rakennukset ja maa-alueet 0 Muut kustannukset 0 Flat rate Kustannukset yhteensä 0 Tulot 0 Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 8 (16)

9 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä % Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus ,6 Muu julkinen rahoitus ,4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Investointiosio Kustannukset Yhteensä Palkkakustannukset 0 Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Matkakustannukset 0 Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet 0 Muut kustannukset 0 Välilliset kustannukset 0 Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä % Etelä-Karjalan liitolta haettava rahoitus Kuntarahoitus (EK liitto) 0 0 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Aiemmat käsittelyt: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö hyväksyi kokouksessa Kasvua suuresta nopeudesta ja tehosta MMW suurnopeussähkökoneiden ekosysteemin luominen hankkeet (kehittämis- ja investointiosiot) rahoitettavaksi EAKR-varoin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy Kasvua suuresta nopeudesta ja tehosta MMW suurnopeussähkökoneiden ekosysteemin luominen hankkeet rahoitettavaksi EAKR-varoin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 9 (16)

10 14 EAKR-hakemus : Lake Saimaa, Purest Finland Hakemus ja valintaesitys ovat liitteinä 11 ja 12. Viranomainen Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi gosaimaa Oy Toimintalinja 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Budjetti/haettu avustus euroa/ euroa Hankkeen sisältö: Matkailu on harvoja toimialoja, jotka kasvavat maailmanlaajuisesti. Suomi on tällä hetkellä hyvässä nosteessa kansainvälisenä matkailumaana. Suomen matkailun ominaispiirteet ja vahvuudet osuvat useampaan kansainväliseen trendiin, kuten esimerkiksi turvallisuuteen, puhtauteen, luontoelämyksiin ja hyvinvointimatkailuun, joita haetaan kiireisen arjen vastapainoksi. Skandinaavisuus, paikallinen elämäntapa, urbaani kaupunkikulttuuri ja yksittäiset paikalliset erikoisuudet ja tapahtumat houkuttelevat matkailijaryhmiä Suomeen. Viime aikoina Suomi onkin nostettu esille useissa kansainvälisissä medioissa kiinnostavana ja kansainvälisenä matkakohteena. Suomen matkailualalla on nyt etsikkoaika kääntää kansainvälinen huomio uudeksi kasvuksi, euroiksi ja työpaikoiksi. Visit Finlandin johtajan Paavo Virkkusen sanoin: Koko alan on murrettava rohkeasti vanhoja raja-aitoja ja lisättävä yhteistyötä matkailun kasvattamiseksi täyteen potentiaaliinsa elinkeinona. Tämä vaatii myös rohkeita ja nopeita panostuksia. Ulkomaisten matkailijoiden vaikutus kansantalouteen on noin neljä miljardia euroa vuodessa ja ala työllistää ihmistä. Vielä on kuitenkin paljon potentiaalia, johon on nyt oivallinen tilaisuus tarttua. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 10 (16)

11 Matkailulla on merkittävä aluetaloudellinen ja imagollinen vaikutus myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle, työllisyydelle ja vetovoimaisuudelle. Matkailu on kuitenkin hyvin altis kansainvälisen talouden muutoksille, globaalit valuuttakurssimuutokset ja raakaainehinnat ovat haitanneet erityisesti Etelä-Karjalassa matkailutoimialan kehittymistä. Toisaalta uudet kasvavat matkailumarkkinat, kansainvälisen matkailun keskiluokkaistuminen, digitaaliset innovaatiot ja toimintaympäristön muutokset luovat uusia mahdollisuuksia lisätä Etelä-Karjalan vetovoimaa ja kasvattaa ympärivuotista matkailutuloa alueella. Hankkeella haetaan uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja Etelä-Karjalan ja Saimaan matkailun (Etelä-Karjala ja Etelä- Savo) kehittämiseen seuraavilla pääotsikoilla: 1. Saimaa yhteistyömallin suunnittelu ja testaus sekä Saimaa brändin rakentaminen 2. Etelä-Karjalan asiakaslähtöisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen ja räätälöinti eri kohdemarkkinoille ja -ryhmille 3. Matkailutuotteiden ja palvelujen ostamisen ja myynnin kehittäminen 4. Matkailutoimijoiden osaamisen kasvattaminen Hanke tukee uuden alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulain tavoitteita maakunnan roolista matkailun edistäjänä. Hankkeen toimenpiteet edistävät yritysten kansainvälistä kasvua ja kehittävät Etelä-Karjalan ja Saimaan alueen kansainvälistä vetovoimaa. Hankkeen päämääränä on kehittää matkailua niin, että Etelä-Karjala ja koko Saimaan alue yhdessä nousevat keskeiseksi osaksi Suomen matkailun kokonaiskuvaa ja maabrändiä. Saimaan alueesta halutaan Suomen kolmas ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalle. Tämä lopputulos näkyy kansainvälisten matkailijamäärien kasvuna alueella. Hankesuunnittelu on tehty tiiviissä yhteistyössä Saimaan alueen matkailutoimijoiden kanssa. Etelä-Karjalan maakunnan matkailustrategian keskeisiä tavoitteita ovat toimialan kasvu ja yritysten kansainvälistymisen kehittäminen. Hanke toteuttaa matkailustrategian täytäntöönpanoa ja tukee käytännön yritysyhteistyötä Saimaan alueella. Yhteistoiminnassa korostuu myös laajemmat kansallisen tason verkostot, Visit Finlandin ja Järvi- Suomen alueen yhteiset toimenpiteet kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Matkailu on ennen kaikkea yritysten liiketoimintaa, sekä yritysten välistä että myös yritysten ja kuluttajien välistä vuoropuhelua, myyntiä, markkinointia, tuotekehitystä ja yhteistyötä. Matkailun kehittäminen on laaja-alaista yritysten liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja -kulttuurin kehittämistä. Hankkeessa tämä matkailuyritysten kansainvälistymisen kehittäminen tehdään perustuen yritysten tarpeisiin ja markkinakysyntään. Täysin uudenlainen ja merkittävä toimenpide on valmistella ja testata käytännön toimenpitein Saimaa alueen matkailuorganisaation toimintamallia ja roolitusta eri toimijoiden välillä kaupunki-, maakunta- ja kansallisella tasolla. Alueorganisaatiot luovat toimintaedellytyksiä, mahdollisuuksia ja kannustimia yritysten menestymiselle ja edesaut- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 11 (16)

12 tavat niitä, esimerkiksi saattamalla ostajia ja myyjiä kohtaamaan toisensa ja parantaa alueen yritysten myynti- ja markkinointivalmiuksia. Uutuusarvona on, että alueen toimijat ovat osallistuneet ja sitoutuneet matkailun alueorganisaatioiden ja muiden, kuten matkailumyyntiyhtiöiden ja palveluntarjoajien yhteistyöhön, rooleihin ja merkitykseen alueen kansainvälistämisessä, yhteistyön onnistumisessa ja vetovoiman lisäämisessä. Hanke luo uudet puitteet ja toimintamallit matkailun yhteistyön laajentamiseksi Saimaan ja koko Järvi-Suomen suuralueella. Hankkeessa kehitetään uusia keinoja ja toimintamalleja joilla parannetaan matkailualueen tunnettavuutta, houkuttelevuutta sekä myynnin ja markkinoinnin välistä vuorovaikutusta ynnä integraatiota. Hankkeen uutuusarvona on myös kehittää alueen matkailuklusterin sisäistä yhteistyötä ja kansainvälistymiseen liittyviä verkostoja yritysten kohdemarkkinoiden kanssa. Matkailijan kannalta uudenlainen yhteistyö myös Visit Finlandin kanssa uudistaa Saimaan alueen kansainvälistä vetovoimaa, monipuolistaa matkailijan asiakaskokemusta ja tiivistää matkailijan palvelupolkuja ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Hankkeessa kehitetään ylimaakunnallista myyntitoimintaa kattaen Saimaa-sopimuksen mukaiset alueet (Etelä- Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat, Lappeenranta, Imatra, Mikkeli ja Savonlinna). Hankkeen innovatiiviset elementtejä ovat digitaalisten myyntikanavien uudenlainen hyödyntäminen, myös uusilla markkinoilla ja uusien toimijoiden kanssa. Hankkeen uutuusarvona on matkailumyynnin organisoinnin kehittäminen ja levittäminen kohdemarkkinoille ja valituille asiakassegmenteille. Laajempi palvelutarjonta ja eheämpi kokonaisuus lisäävät kiinnostavuutta, parantaa tunnettavuutta ja madaltaa ostokynnystä. Tämä tarkoittaa käytännössä viipymän kasvua ja matkailutulon myönteistä kehittymistä. Alueen yrityksillä on tarve kansainvälistyä ja digitalisoida liiketoimintaa. Tämä tarvitsee laaja-alaista ja pitkäjänteistä kehittämistyötä ja liiketoimintaosaamisen kasvattamista. Yhtenä hankkeen innovatiivisena piirteenä on matkailuklusterissa olevien ja sinne pyrkivien yritysten kansainvälistymis- ja myyntivalmiuksien kehittäminen, esimerkiksi koulutuksellisten tilaisuuksien ja autenttisten asiakaskohtaamisten avulla. Hankkeessa varataan henkilöstöresursseja yrityksissä käytävään jalkatyöhön. Hankkeen käytännönläheinen läsnäolo ja tiivis vuorovaikutus toimijoiden kanssa alueen sisällä luovat uudenlaisia mahdollisuuksia hankkeen kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Matkailun merkityksen ja liiketoimintamahdollisuuksien esille nostaminen tarkoittaa säännöllistä ja aktiivista läsnäoloa ja yritysten tarpeiden kuuntelua. Tämä edistää alueen sisäistä yksituumaisuutta - heimoajattelua - matkailun kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena onkin kehittää yritysten liiketoimintalähtöistä käytännön yhteistyötä ja verkostoitumista esim. matkanjärjestäjien, alihankkijoiden ja toimialan muiden yritysten kanssa Saimaan alueella. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 12 (16)

13 Yritysten kansainvälistymisen kautta yrityksen liiketoiminta kasvaa ja kansainvälisten matkailijoiden määrä ja matkailutulo kasvaa valituilta markkina-alueilta tasaisesti. Ympärivuotista matkailua kehitetään pitkäjänteisesti kestävän matkailun periaatteita noudattaen. Ympärivuotisen matkailutulon kasvuun pyritään toimialan uudistumisen ja kehittymisen kautta. Laajempi alue pidentää viipymää ja ympärivuotisuus sopii uusille kansainvälisille markkinoille. Yritykset ovat sitoutuneet ylimaakunnalliseen yhteistyöhön, tuotteistamiseen sekä yhteisiin tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia keinoja alueen infrastruktuurin hyödyntämiseen, esim. korostamalla kestävän kehityksen merkitystä. Uudet markkina-alueet, kuten esimerkiksi Kiina ja Japani ovat Saimaan alueelle uusia potentiaalia markkinoita joihin suunnataan kehittämistoimenpiteitä. Uudet kehittyvät markkinat täydentävät olemassa olevia avainmarkkinoita, monipuolistavat ja kansainvälistävät matkailualuetta. Modernien tuotekehitysmenetelmien tuominen alueelle uudistaa ja nykyaikaistaa matkailuliiketoimintaa alueella. Uudet tuotekehitysmenetelmät tuottavat kansainväliset kriteerit täyttäviä uusia ja innovatiivisia tuotekokonaisuuksia sovitettuna kullekin avainmarkkinalle ja kohderyhmälle mm. hyvinvointi-, urheilu- ja luontomatkailun sektoreille. Matkailutoimialan digi- ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja päivittäminen ajan tasalla on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Yhteiset prosessit, yhteinen tietovarasto ja yhteiset sähköiset työkalut luovat uudet puitteet ja hyvät hyödyntämismahdollisuudet alueorganisaatioiden ja matkailutoimijoiden käyttöön. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laiteinvestoinnit 0 Rakennukset ja maa-alueet 0 Muut kustannukset 0 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä % Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 0 Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 13 (16)

14 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Aiemmat käsittelyt: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö hyväksyi kokouksessa Lake Saimaa, Purest Finland hankkeen rahoitettavaksi EAKR-varoin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy Kasvua suuresta nopeudesta ja tehosta MMW suurnopeussähkökoneiden ekosysteemin luominen hankkeet rahoitettavaksi EAKR-varoin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. 15 Etelä-Karjalan maakuntaohjelman seuranta ja tilannekuva Etelä-Karjalan maakuntaohjelma hyväksyttiin kesäkuussa 2014 maakuntavaltuustossa. Maakuntaohjelman toteutumista on seurattu järjestelmällisesti. Maakuntaohjelman toteutumisen ulkoinen arviointi on toteutettu vertaisarviointina yhteistyössä naapurimaakuntien liittojen kanssa syksyllä Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on asetettu numerotavoitteet keskeisille maakunnan yleistä kehitystä kuvaaville muuttujille. Neljä vuotta sitten asetetut tavoitteet ovat osoittautumassa liian optimistisiksi. Myönteistä on se, että bruttokansantuote, työttömyys ja työllisyysaste ovat kehittymässä hyvään suuntaan. Etelä-Karjalassa asui vuoden 2016 lopussa henkeä. Vuoden aikana väkiluku pieneni 649 henkilöllä ja väkilukuennuste viettää alamäkeen. Maahanmuutolla on mahdollisuus korjata tilannetta. Syksyllä 2015 Etelä-Karjalan kehityksen tilanne heikentyi Venäjän kaupan ja matkailun hiljentymisen myötä. Kevään 2016 aikana kaupan ja matkailun alalla oli aistittavissa haaleaa toiveikkuutta ja keväällä 2017 näkymät ovat edelleen kohentuneet. Ruplan kurssin vahvistuminen näkyy heti venäläismatkailijoiden lisääntymisenä Lappeenrannan ja Imatran katukuvissa. Lappeenrannan tax-free-myynti kasvoi maaliskuussa 51 prosenttia ja Imatralla 57 prosenttia vuoden 2016 maaliskuuhun verrattuna, kun koko maassa myynti kasvoi 42 prosenttia. Keskustojen kehittäminen sekä Imatralla että Lappeenrannassa jatkuu. Positiivisia uutisia maakuntaan on saatu teollisuusyritysten pääomasijoitusten ja saatujen tilausten myötä. Työpaikkoja on tarjolla IT-alan yrityksissä, samoin muille ammattitaitoisille osaajille. Alueen infrastruktuurin kehittämistä koskevat rahoituspäätökset alkavat konk- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 14 (16)

15 retisoitua toiminnaksi. Viime keväänä varovaiseksi arvioitu positiivinen vire näyttää voimistuvan. Työttömyyden kehitys kokonaisuutena on kääntynyt hiljalleen valoisampaan suuntaan. Etelä-Karjalassa nuorille suunnattu Ohjaamo-toiminta tulee toimivana konseptina vakiinnuttaa. Työllisyydenhoidon koordinointia eri toimijoiden välillä parannetaan. Kuntatalous Etelä-Karjalassa on vakaa. Kuntien talouspolitiikka on ollut maltillista ja investointeja on tehty ennen muuta kuntien keskeisten peruspalvelujen kehittämiseen ja infrastruktuurin parantamiseen. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen jälkeistä väliaikaishallintoa valmistellaan myös Etelä-Karjalassa ja asia vauhdittuu kuntavaalien jälkeen. Etelä-Karjalan kevään 2017 tilannekuva on liitteenä 13. Tilannekuvaa esittelee maakuntasuunnittelija Anni Laihanen Etelä-Karjalan liitosta. Merkitään tiedoksi. 16 Aluekehittämisjärjestelmä ja maakuntauudistus Alueiden kehittämistä ja kasvupalveluita koskeva lakiluonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella saakka. Materiaali lakiesityksestä ja lausuntopyynnöstä on nähtävillä osoitteessa Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Uudistaminen kytkeytyy osaksi maakuntauudistusta. Lain yleinen tavoite on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi, jonka elementtejä ovat alueiden kehittäminen, kestävä taloudellinen kasvu, osaamisen, sosiaalisen osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritystoiminnan edellytysten edistäminen. Alueiden kehittämistä koskevaan sääntelyyn ei esitetä merkittäviä sisällöllisiä muutoksia. Sääntelyn yksityiskohtaisuutta on purettu ja toisaalta luotu elementtejä valtion ja maakuntien välisen kumppanuuden vahvistamiseen mm. vuosittaisen keskustelumenettelyn kautta. Maakunnan yhteistyöryhmät toimivat edelleen eri ohjelmia ja suunnitelmia yhteen sovittavina kumppanuuseliminä. Kasvupalveluihin yhdistyvät yritys- ja työllisyyspalvelut niin valtion kuin tulevien maakuntien osalta. Laissa ei määritellä yksityiskohtaisesti palveluja muiden kuin julkisten hallintotehtävien osalta. Maakunnat käyttävät harkintavaltaa ja päättävät palveluiden Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 15 (16)

16 järjestämistä. Lain mukaisesti palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu eriytetään toisistaan. Maakunnan oma palvelutuotanto on ratkaisu vain markkinapuutetilanteessa. Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on nähty pääpiirteissään hyvänä, mutta siihen sisältyy tiettyjä puutteita esimerkiksi vaikeasti työllistyvien osalta. Eri aluetasojen palvelujen (kunta, maakunta, valtio) tulee muodostaa saumaton kokonaisuus yritysten kasvun ja alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Merkitään tiedoksi. 17 Maakunnan yhteistyöryhmän nimeäminen kunnanvaltuustokaudeksi Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) säädetään, että maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet kunnanvaltuuston toimikaudeksi. Maakunnan liiton uusi hallitus tulee pyytämään MYR:iin ohjelmakaudeksi valituilta tahoilta esitykset maakunnan yhteistyöryhmän jäseniksi valtuustokaudelle Nykyinen MYR jatkaa toimintaansa niin kauan, kunnes maakuntahallitus on nimennyt uuden. Merkitään tiedoksi. 18 Muut asiat 19 Maakunnan yhteistyöryhmän seuraava kokous Kokousaika syksylle sovitaan myöhemmin. Mikäli yksittäisten asioiden käsittelylle ilmenee tarvetta vielä ennen kesää, järjestetään asiasta kirjallinen menettely. 20 Kokouksen päättäminen Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2017 ( ) Sivu 16 (16)