Kysymykset ja vastaukset Länsisataman Jätkäsaaren nk. palvelukorttelien ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyssä

Transkriptio

1 Kysymykset ja vastaukset Länsisataman Jätkäsaaren nk. palvelukorttelien ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyssä 1. Kysymys: Voiko kilpailualueelle toteuttaa hoiva- ja palveluasumista P-kaavamerkinnällä ja mikä on kyseisen hankkeen rakennusoikeuden hinta? 1. Vastaus: Kilpailualueen kaavoitukselliset lähtökohdat, kuten kaavamerkinnät ja -määräykset ratkaistaan kaavoituksen edetessä. Esimerkiksi senioriasuntojen / hoiva- ja palveluasuntojen toteuttaminen on mahdollista. Po. hankkeen rakennusoikeuden hinta määräytyy käytettävän rahoitus- ja hallintamuodon mukaan. Mikäli asunnot toteutetaan vapaarahoitteisena omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantona on vähimmäishinta euroa/k-m2. 2. Kysymys: Mitkä palvelut ovat pakollisia ja miltä osin? Kilpailuohjelmassa on seuraava maininta: Mahdollisia ja tietyiltä osin pakollisia yksityisiä ja kaupallisia Kilpailualueen palveluita voivat edellä tässä kohdassa mainittujen lisäksi olla esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalvelut, liikunta- ja lastenhoitopalvelut, majoituspalvelut, yksityinen päiväkoti, päivittäistavarakauppa, noutomyyntipalvelut, pienliikkeet, kahvila- ja ravintolapalvelut, yhteiskäyttöauto- tai autonvuokrauspalvelut ja ylipäänsä erilaiset asumista ja arjen tarpeita tukevat palvelut. 2. Vastaus: Kilpailualueelle tulee sijoittaa moderneja päivittäistavarakaupan ja noutomyynnin palveluita tai elintarvikkeiden markkinapaikkoja sekä kahvila- ja/tai ravintolatoimintaa palvelemaan Kilpailualueen asukkaita, Hyväntoivonpuiston käyttäjiä sekä muita kaupunkilaisia. Kilpailualueelle tulee lisäksi toteuttaa Hyväntoivonpuiston käyttäjiä palveleva julkinen asukaspuiston sisätila hakuohjeen kohdassa 4.3. kuvatulla tavalla. 3. Kysymys: Arvostetaanko pisteytyksessä teknologian- tai palveluntuottajan nimeämistä? 3. Vastaus: Hakuohjeen kohdan 3.3 mukaisesti konseptisuunnitelmissa on hakijan (konsortion) ja hankkeiden perustietojen lisäksi esitettävä muun ohella seuraavat seikat, joita käytetään suunnitelmia vertailtaessa myös arviointi- ja valintakriteereinä: 7)

2 konsortion osapuolten esittely, heidän referenssinsä ja erityisosaamisalueensa jne. 8) kuvaus konsortion osapuolten sitoutumisesta esitetyn hankekokonaisuuden toteuttamiseksi jne. Näin ollen teknologian- tai palveluntuottajan nimeämisellä on vaikutusta osana kokonaisarviointia ja tätä itse asiassa myös edellytetään, sillä konsortion osapuoleksi tulee ottaa myös palveluiden ja/tai teknologioiden kehittäjiä sekä palvelu-, liike- ja/tai muiden alojen pienempiä ja/tai keskisuuria toimijoita. 4. Kysymys: Kuinka monta A3-vihkoa on toivottavaa toimittaa fyysisenä kopiona? 4. Vastaus: Viisi kappaletta on toivottava määrä. 5. Kysymys: Arvioidaanko kilpailuehdotukset pdf-tiedostosta vai fyysisestä kopiosta? 5. Vastaus: Kilpailuehdotusten arvioinnissa käytetään sekä pdf-tiedostoa että fyysistä paperikopiota. Oletuksena on tietysti, että fyysinen paperikopio ja pdf-tiedosto ovat samansisältöisiä. 6. Kysymys: Mitä tarkoitetaan hyvinvoinnilla ja hyvinvointipalveluilla? Viitataan hakuohjeen sivulle 3, jossa todetaan, että: haetaan uudenlaista konseptia asumisen ja arjen hyvinvointipalveluiden kokonaisuudelle 6. Vastaus: Yleisellä tasolla hyvinvointi voitaneen käsittää ainakin useista eri tekijöistä koostuvana subjektiivisena kokemuksena, ja hyvinvointia voitaneen edistää ainakin monipuolisilla ja innovatiivisilla asuntoratkaisuilla sekä asumista ja erilaisia palveluita yhdistelevillä kekseliäillä ratkaisuilla ja teknologioilla. Hakumenettelyn yhteydessä hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan ensisijaisesti lähinnä terveys-, kauneus-, liikunta- ja lastenhoitopalveluita. Hakuohjeessa mm. sivulla 7 on annettu lisää esimerkkejä mahdollisista palveluista. Hakumenettelyssä on kysymys palveluiden toteuttamisesta laajemmin, eli ei yksinomaan hyvinvointipalveluiden toteuttamisesta. 7. Kysymys:

3 Kumpaa tarkoitetaan: 50 % vapaarahoitteista (esim. 100 yksikköä), josta 35 % vuokra-asuntotuotantoa (=35 yksikköä) vai 50 % vapaarahoitteista (esim. 100 yksikköä), josta 35 % vuokra-asuntotuotantoa (70 yksikköä)? Viitataan hakuohjeen sivulle 5, jossa todetaan: sääntelemättömän vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuus tulee olla noin 50 %. Tästä enintään noin 35 % voi olla vuokra-asuntotuotantoa, lopun on oltava omistusasuntotuotantoa. Vuokra-asunnot on pidettävä vuokra-asuntokäytössä vähintään kymmenen vuotta rakennuksen käyttöönotosta lukien. 7. Vastaus: Esimerkinomaisesti todettakoon, että mikäli kilpailualueen kokonaisasuinrakennusoikeus olisi esim k-m2 (100 %), niin tästä sääntelemättömän vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuuden tulisi olla noin k-m2 (50 %) k-m2:stä enintään noin k-m2 (35 %) voi tällöin olla vuokraasuntotuotantoa, lopun on oltava omistusasuntotuotantoa. Tämä laskentaesimerkki selventänee eri rahoitus- ja hallintamuotojen prosentuaalista jakaumaa ainakin sääntelemättömän tuotannon osalta. 8. Kysymys: Voiko kaikki sääntelemätön vapaarahoitteinen asuntotuotanto olla omistusasuntotuotantoa? Viitataan hakuohjeen sivulle 5, jossa todetaan: sääntelemättömän vapaarahoitteisen asuntotuotannon osuus tulee olla noin 50 %. Tästä enintään noin 35 % voi olla vuokra-asuntotuotantoa, lopun on oltava omistusasuntotuotantoa. 8. Vastaus: Kyllä voi. 9. Kysymys: Mitä tässä tarkoitetaan yksityisillä palveluilla? Viitataan hakuohjeen sivulle 7, jossa todetaan: Kilpailualueelle muodostettaviin kortteleihin haetaan toiminnoiltaan sekoittunutta kokonaisratkaisua; erimuotoista asumista sekä arjen hyvinvointia tukevia kaupallisia ja yksityisiä palveluita. 9. Vastaus: Yksityisellä palvelulla tarkoitetaan sitä, että se on jonkin muun tahon kuin Helsingin kaupunkikonsernin tuottama palvelu, eli käytännössä useimmiten yksityisen elinkeinon- ja/tai liikkeenharjoittajan tuottama palvelu.

4 10. Kysymys: Kun konsortiossa on mukana myös erilaisia palveluiden ja teknologioiden kehittäjiä sekä erilaisia palvelutoimijoita, pitääkö edellä mainitut todistukset toimittaa myös kaikilta heiltä vai todennetaanko todistuksilla nimenomaan rakennuttamisen ja rakentamisen toteuttamiskyky päähakijoiden osalta? Viitataan hakuohjeen kohtaan 5.1, jossa todetaan: ilmoittautujan tulee toimittaa perustietojensa (konsortion osapuolten nimi-, osoite- ja yhteyshenkilötiedot) lisäksi ainakin seuraavat asiakirjat: 10. Vastaus: - Konsortion kunkin osapuolen verovelkatodistus - Todistus kunkin konsortion osapuolen eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta - Referenssiluettelo konsortion ja/tai sen osapuolten viimeisen 5 vuoden aikana toteuttamista laajuudeltaan, toiminnoiltaan ja sisällöllisesti vastaavanlaisista hankkeista (asuinkerrostalorakentamisen osalta väh. 5 hanketta). Hakuohjeen ko. kohdassa edellytetyt selvitykset vaaditaan kaikilta konsortion osapuolilta. 11. Kysymys: Voiko sama yritys, joka pystyy toteuttamaan valtion tukeman vuokraasuntotuotannon, olla myös yksi kolmesta rakennuttaja-/rakennusliiketahosta? Viitataan hakuohjeen kohtaan 5.1, jossa todetaan: Konsortiossa tulee olla vähintään 3 selkeästi toisistaan riippumatonta ja itsenäistä rakennusliikettä ja/tai rakennuttajaa. Tämän lisäksi edellytetään, että konsortion osapuoliksi otetaan myös palveluiden ja/tai teknologioiden kehittäjiä sekä palvelu-, liike- ja/tai muiden alojen pienempiä ja/tai keskisuuria toimijoita, jolloin konsortion osapuolten lopullinen lukumäärä on suuntaa-antavasti 6-8. Lisäksi konsortiossa tulee olla mukana yritys (tai yrityksiä), joka pystyy toteuttamaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon, jonka osalta rakennusurakat on kilpailutettava ARA:n ohjeiden mukaisesti. 11. Vastaus: Kyllä voi. 12. Kysymys: Konseptisuunnitelmien ja lopullisten projektisuunnitelmien laadintaa ohjaavana tavoitteellisena lähtökohtana on, että eri rahoitus- ja hallintamuodot sijoitetaan omille tonteilleen, ja ettei ns. sekatyyppisiä asuinrakennushankkeita siten synny. Miten liiketilat voivat sijoittua eri tyyppisille tonteille tämän ohjeen valossa? 12. Vastaus:

5 Edellä mainitulla tarkoitetaan sitä, että eri rahoitus- ja hallintamuodoin toteutettavia asuinrakennushankkeita ei lähtökohtaisesti sijoitettaisi samalle tontille. Asuntotonteille voi toki sijoittua kivijalkaliike- ja muita vastaavanlaisia tiloja. 13. Kysymys: Konseptisuunnitelmista ilmenevää 1) laatutasoa, 2) esitettyä hankekokonaisuutta, 3) hankkeiden toiminnallista sisältöä tai 4) muita perusratkaisuja ei voi neuvotteluvaiheessa heikentää. Voitteko antaa konkreettisia esimerkkejä, mitä heikentämisellä käytännössä tarkoitetaan kussakin edellä mainitussa kohdassa? 13. Vastaus: Asianomaisella määräyksellä tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, ettei konseptisuunnitelmaa voi enää myöhemmin neuvotteluvaiheen kuluessa (tai myöhemmin) objektiivisesti arvioiden heikentää. Konseptisuunnitelman jättämisessä on kysymys sitovan laatulupauksen antamisesta. Heikentämisellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi luvattujen hyvinvointia tukevien asuntoratkaisujen tai asumisen innovatiivisten ratkaisujen karsimista (laatutason heikentäminen), luvattujen hankkeiden karsimista (esitetyn hankekokonaisuuden heikentäminen), tietyn luvatun teknologian tai palveluntuottajan pois jättämistä (toiminnallisen sisällön heikentäminen) sekä esimerkiksi esitetyn toteuttamisen vaiheistuksen siirtämistä (muiden perusratkaisujen heikentäminen). Tyhjentävää esimerkinomaista luetteloa on käytännössä mahdotonta antaa. 14. Kysymys: Haetaanko aksonometrisella esityksellä vain eri toimintojen välisiä suhteita vai jo ratkaistua tilaohjelmaa? 14. Vastaus: Aksonometrisella esityksellä haetaan eri toimintojen välisiä viitteellisiä suhteita. 15. Kysymys: Ilmoittautuneista (konseptisuunnitelman jättäneistä) valitaan 1-2 jatkoneuvotteluihin, jonka jälkeen laaditaan projektisuunnitelma, joka viimeistellään neuvottelujen kuluessa. Mitä projektisuunnitelmaan tarkemmin sisältyy ja millaisia esimerkkihankkeita ja projektisuunnitelmia vastaavasta on? 15. Vastaus: Projektisuunnitelmaan sisältyvät ainakin kaikki hakuohjeen kohdasta 3.3 ilmenevät seikat (asetetut tavoitteet 1-8), kaupunkirakenteellinen viitesuunnitelma ja vastaisuudessa muodostettavien tonttien luovutuksen keskeiset periaatteet ja ehdot.

6 Vastaavanlaista menettelyä on kokeiltu Helsingin Kalasataman Verkkosaaressa ja Pasilan Postipuistossa, mutta molempien osalta menettelyn pohjana oli asemakaavan luonnos, joten po. menettelyt eivät ole täysin vertailukelpoisia Jätkäsaaren palvelukorttelien ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn kanssa, jonka sisältö ja lähtökohdat muutoinkin eroavat mainittujen menettelyjen vastaavista. Kaupunki ei voi luovuttaa mainittujen menettelyjen projektisuunnitelmia niihin mahdollisesti sisältyvien liike- ym. salaisuuksien johdosta, ja Pasilan osalta neuvottelut ovat joka tapauksessa vielä kesken. 16. Kysymys: Minkä kokoisista liiketiloista hakumenettelyn yhteydessä puhutaan? 16. Vastaus: Mikäli tarkoitetaan päivittäistavarakaupan tiloja, niin k-m2 -määrää ei ole hakuohjeessa varsinaisesti rajattu. Menettelyssä ei kuitenkaan haeta hypermarkettia, vaan mahdollisena voitaneen pitää tavanomaisen kokoista päivittäistavarakauppaa tai muulla tavalla järjestettäviä päivittäistavarakaupan palveluita.