Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJA 13/2014 Kokousaika klo Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 106 VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET (LIITE) TALOUDEN KUUKAUSIKATSAUS (LIITE) TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN LISÄMAAKSI (LIITE) ERO LUOTTAMUSTOIMESTA; OSMO KÄRNÄ LAUSUNTO KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA ERON MYÖNTÄMINEN SIVISTYSTOIMENJOHTAJA JUHA RONKAISELLE TEKNISEN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN VASTINEEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE OIKAISUVAATIMUS KORJAUSAVUSTUSHAKEMUKSEEN KIINTEISTÖN MYYMINEN MIKAEL FABRITIUKSELLE (LIITE) KYSYMYS TIEASIOISTA ELY-KESKUKSELLE (LIITE) PÖYTÄKIRJOJA TIEDOKSI (LIITE) 24 Esityslistan ulkopuolelta 118 KIINTEISTÖ OY PORLAMMIN TAITOTALO; YHTIÖKOKOUS ASIA EI OLE JULKINEN 27 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 27

2 Kokouspöytäkirja No 13/2014 KUNNANHALLITUS Sivu 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Poissa olleet Ulla Onnila Thomas Antas Arto Kujala Siv Gustafsson Benny Engård Sauli Silfvast Mika Sistola Rea Svennas P Essi Vuorenjuuri Benita Busk-Markusas Puheenjohtaja , I varapuheenjohtaja, puheenjohtaja 113, saapui klo käsittelyn jälkeen II varapuheenjohtaja Varajäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Muut osallistujat Christina Mickos Vesa Peltola Pekka Puranen Susanne Sjöblom Matti Latva-Pirilä Johanna Sjöberg Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja vs. kunnanjohtaja, esittelijä vs. kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä Taloussihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja, , Puheenjohtaja 113 Pöytäkirjanpitäjä Ulla Onnila Thomas Antas I Matti Latva-Pirilä ÖYTÄKIRJA ON TAR- KASTETTU Aika ja paikka Lapinjärvellä Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Arto Kujala Aika ja paikka Lapinjärvellä Sauli Silfvast Todistaa Susanne Sjöblom

3 KUNNANHALLITUS KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - valita pöytäkirjantarkastajiksi. PÄÄTÖS: Arto Kujala ja Sauli Silfvast valittiin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 KUNNANHALLITUS VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET (LIITE) Valmistelu ja lisätiedot: vs.kunnanjohtaja Susanne Sjöblom, susanne.sjoblom(at)lapinjarvi.fi Kehittämisjaosto Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on pää-tettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan val-tuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Lapinjärven kunta teki vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen. Tilikauden ylijäämä oli ,31. Kertynyttä ylijäämää oli vuoden 2014 alussa ,77. Vuoden 2014 tulos riippuu pitkälti loppuvuoden verokertymästä, Porlammin yläkoulun lakkauttamisesta tulevista kustannuksista ja erikoissairaanhoidon ja muun perusturvan kustannuksista. Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen ( ). Ottaen huomioon alkuvuoden 2014 toimintatuottojen kertymä, verotulojen tasaus marraskuussa sekä toimintakulujen alkuvuoden kehitys on ennustettavissa, että kunnan 2014 vuosikate on negatiivinen eikä riitä kattamaan poistoja. Kunnan tilikausi 2014 jäisi näin ollen alijäämäiseksi. Alustavan tuloslaskelmaluonnoksen mukaan Lapinjärven kunnan vuosien tulos tulisi olemaan alijäämäinen. Kertynyt ylijäämää ei riitä kattamaan suunnittelukauden alijäämiä ilman sopeutustoimenpiteitä. Lapinjärven kunnan valtuusto on hyväksynyt kuntastrategian Strategiaa toteutetaan talousarvion vuosisuunnitelmien ja euromääräisten budjettien kautta. Strategialla ja talousarviolla tulee olla selvä keskinäinen yhteys. Taloussuunnittelukauden tavoiteasetantaa ja ohjeis-

5 KUNNANHALLITUS tusta tarkennetaan, mikäli strategiapäivityksiä tehdään. Vuosittain asetettavat talousarviotavoitteet toteuttavat kuntastrategiaa, joten niiden on oltava strategian suuntaiset. EHDOTUS: Kehittämisjaosto päättää - keskustella talousarvion laadintaohjeista ja vuoden 2015 ta lousarvioraameista - ehdottaa kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi vuoden 2015 laadintaohjeet sekä raamin hallintokunnille liitteen mukaises ti. PÄÄTÖS: Kehittämisjaosto päätti -merkitä asiassa käydyn keskustelun tiedoksi -ehdottaa kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi vuoden 2015 laadintaohjeet sekä raamin hallintokunnille liitteen mukaisesti. EHDOTUS(KJ): Kunnanhallitus päättää - hyväksyä vuoden 2015 laadintaohjeet sekä raamin hallintokunnille liitteen mukaisesti. KÄSITTELY: Taloussihteeri Johanna Sjöberg oli läsnä asiantuntijana tämän käsittelyn ajan. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 KUNNANHALLITUS TALOUDEN KUUKAUSIKATSAUS (LIITE) Valmistelu ja lisätiedot: taloussihteeri Johanna Sjöberg, (019) tai johanna.sjoberg(at)lapinjarvi.fi Kunnanhallitukselle annetaan kuukausittain katsaus kunnan taloudellisesta tilasta. Oheisessa liitteessä on kunnan taloudellinen tila tilanteen mukaan. Toimintatuottojen toteumaprosentti on tällä hetkellä 62 %, eli tuottoja on kertynyt noin enemmän verrattuna talousarvioon. Toteumaprosenttiin vaikuttaa kuitenkin laskutus- ja tilityssykli. Vesi- ja jätevesimaksuja laskutetaan seuraavan kerran marraskuussa. Tällä hetkellä ei ole kirjattu myyntivoittoja. Talousarviossa myyntivoittojen budjetoitu summa on Kotikuntakorvaustulot tulevat olemaan n euroa pienemmät talousarvioon verrattuna. Kotikuntakorvaustuloja kirjataan loppuvuodelle vähemmän kuin alkuvuodesta yläkoulun lakkauttamisesta johtuen. Toimintakuluihin on tähän asti mennyt noin vähemmän kuin budjetoitu. Lapinjärven kunta on yhteistoiminta-alueen kuukausiennakoiden lisäksi maksanut Loviisan kaupungille lisälaskun kuuden kuukauden käytön perusteella. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin menot, kesäkuun loppuun mennessä tapahtuneiden tasaukset huomioon ottaen, ovat budjetoidun summan mukaisia. Yläkoulun lakkauttamisen jälkeisiä kustannuksia on seurattava tarkkaan sekä teknisten että sivistyspalveluiden osalta. Tällä hetkellä sivistyspalveluiden toimintakate on parempi talousarvioon verrattuna ja teknisten palveluiden toimintakate parempi talousarvioon verrattuna. Henkilöstökuluissa on mukana kunnan heinäkuussa maksamat henkilökunnan lomarahat. Kunta on tähän asti saanut verotuloa n enemmän kuin viime vuonna vastaavaan ajankohtaan. Verohallinnon heinäkuussa antama ennuste marraskuussa tapahtuvasta vähennyksestä näyttää toteutuvan samansuuruisena kuin viime vuonna. Verotulojen kehitystä tulee seurata tarkasti vielä loppuvuoden aikana. Valtionosuudet toteutunevat talousarvioon verrattuna noin euroa suurempina. Tässä on kuitenkin huomioitava yllä mainitut myyntitulojen epävarmuus, Loviisa-Lapinjärvi yhteistoiminta-alueen lisälasku ja kotikuntakorvaustulojen pienempi toteumaennuste. Kesäkuussa kirjattiin Kymenlaakson Sähkön osinkotuotto noin Vuosikate tilanteen mukaan riittää tällä hetkellä kattamaan poistot ( ). Tilikauden ylijäämä oli

7 KUNNANHALLITUS EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää -merkitä raportin tiedoksi. KÄSITTELY: Taloussihteeri Johanna Sjöberg oli läsnä asiantuntijana tämän käsittelyn ajan. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 KUNNANHALLITUS TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN LISÄMAAKSI (LIITE) Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnanjohtaja Susanne Sjöblom, tai susanne.sjoblom@lapinjarvi.fi Kiinteistö Oy Karikko on neuvoteltu Ingermaninkylän teollisuusalueella sijaitsevan kiinteistön Jokipala myymisestä lisämaaksi. Koska kyseessä on lisämaan myyminen voidaan kyseinen teollisuustontti myydä alennettuun hintaan. Valtuusto on vahvistanut Ingermaninkylän teollisuusalueen tonttien hinnaksi 3 /m². Kyseinen tontti myytäisiin hintaan 1,50 /m². EHDOTUS (KJ): Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle -että Ingermaninkylän teollisuusalueella sijatseva Jokipala niminen teolisuustontti myydään Kiinteistö Oy Karikko Oy:lle liitteenä olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin -valtuuttaa kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan kauppakirjan Lapinjärven kunnan puolesta kun päätös on saanut lainvoiman. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 KUNNANHALLITUS ERO LUOTTAMUSTOIMESTA; OSMO KÄRNÄ Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnansihteeri Matti Latva-Pirilä, (019) tai matti.latva-pirila@lapinjarvi.fi Osmo Kärnä on päivätyllä kirjeellä pyytänyt vapautusta kaikista luottamustoimista vakituisen asuinkunnan vaihtumisen takia. Osmo Kärnä on kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen varajäsen, sivistyslautakunnan jäsen ja sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle - että se toteaa, että Osmo Kärnä on menettänyt vaalikelpoisuutensa toimia kunnanvaltuutettuna Lapinjärven kunnassa - että se toteaa, että Suomen Keskusta r.p:n ensimmäinen varavaltuutettu Anne Penninkangas nousee valtuuston varsinaiseksi jäseneksi - että se myöntää Osmo Kärnälle eron kunnanhallituksen varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan jäsenyydestä ja sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenyydestä - että se valitsee uuden varajäsenen kunnanhallitukseen ja uuden jäsenen sivistyslautakuntaan ja sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 KUNNANHALLITUS LAUSUNTO KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA Valtiovarainministeriö valmistelee kuntalain uudistusta. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Uusi kuntalaki korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Kunnan toimielimiä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi osin vasta vuonna 2017 ensimmäisen lain voimaantulon jälkeen valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Alijäämän kattamisvelvollisuutta ja arviointimenettelyjä koskeviin säännöksiin ehdotetaan siirtymäsäännöksiä. Lisäksi lakiin sisältyisivät voimassa olevaa lakia vastaavat yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat siirtymäsäännökset. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa lain hallituksen esitysluonnoksesta mennessä. Lausuntoa on valmisteltu konsernihallinnossa. Lausunnossa on otettu kantaa lähinnä niihin kohtiin, joihin lausuntopyynnössä on erityisesti pyydetty vastausta. Lapinjärven kunnan lausunto: Yleisesti todetaan, että lain uudistus on hyvä asia ja kuntalain tarkoituksena on edelleen pidettävä kunnallisen itsehallinnon vahvistamista eikä sillä tule tavoitella valtion ohjauksen lisääntymistä kuntien toimintaan. On myös varottava sitä, että laista tule liian yksityiskohtainen, kunnan operatiiviseen toimintaan liikaa keskittyvä laki. On tarkkaan harkittava mitkä asiat edellyttävät säätämistä laissa ja mihin riittävät vain esimerkiksi suositukset. Lisäksi on huomioitava se, ettei laki ole ristiriidassa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kanssa, jossa mm. kunnan rooli palvelun tuottajana on vielä osittain avoin. Nykytilan kuvauksesta käy ilmi laaja kuntien toimiala, joka liittyy suoraan kuntalaisten hyvinvointiin ja peruspalveluiden turvaamiseen. Lainsäädäntöä ja resurssien kohdentamista tulisi muuttaa siten, että nämä tärkeät peruspalvelut saataisiin hoidettua kaikissa kunnissa yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Monet lakiehdotuksessa mukana olevat asiat ovat osa kuntien toimintaa jo tänä päivänä.

11 KUNNANHALLITUS :t 6-9 On hyvä että lakiuudistuksessa on huomioitu kuntien laajentunut tehtäväkenttä sekä erilaiset tavat tuottaa palveluita, toisaalta kunnilla on ollut aikaisemmankin lain nojalla tähän oikeus sekä sitä kautta myös velvoite huolehtia mm. sopimusten kautta tapahtuvan toiminnan valvonnasta. Pykäliin 6-9 ollaan tuomassa paljon sopimusoikeudellisia näkemyksiä ja sääntelyä. Monet näistä asioista kuuluvat itsestään selvänä osana kuntien tapaan toimia (mm. sopimusten ja palvelun laadun toteutumisen seuranta) eikä näitä olisi tarpeen säätää lailla. Sen sijaan julkisen vallan ja julkisen hallintotehtävän käsitteitä mallissa, jossa kunta ostaa palveluita muulta kuin viranomaiselta, on hyvä avata ja määrittää tarkemmin siltä osin, että mitkä tehtävät voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle ja mitä ei. Palveluiden järjestämisestä kunnilla on pitkä kokemus eikä se sinänsä vaadi enempää avaamista lainsäädännössä kuin mitä laissa nykyisin todetaan. Myös määritelmä siitä, miten palvelut voidaan tuottaa, on riittävä. 12 Peruspalveluohjelman korvaavassa kuntatalousohjelmassa on hyvää se, että siinä painotetaan sitä, että jatkossa kuntien tehtävistä säädettäessä valtion tulee siten arvioida tehtävien rahoitusta valtiontalouden kehysten lisäksi kuntatalouden kantokyvyn näkökulmasta. Kuntatalousohjelma ei voi kuitenkaan rajoittaa kuntien itsehallintoa tai lisätä valtion ohjausta kuntataloudesta. Kuntapolitiikan kokonaisuuden hallinnan lisääminen valtioneuvoston päätöksenteossa ei voi tarkoittaa sitä, että kuntatalousohjelmalla valtio määrittää mitkä palvelut ja miten kunta tuottaa kunnan yleisen toimialan osalta. Kuten kuntalain 2 :ssä todetaan, kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla eikä kuntalain kokonaisuudistuksella ole tätä asiaa syytä muuttaa. :t 15, 114 Kuntavaalien ajankohdan siirtäminen huhtikuulle on periaatteessa hyvä uudistus, mutta käytännössä haasteeksi voi muodostua se, että valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuussa. Tällöin esimerkiksi uusi valtuusto saisi heti käsiteltäväkseen tilinpäätöksen, joka olisi hyväksyttävä kesäkuun loppuun mennessä. Kesäkuussa tulisi myös valittavaksi uudet toimielimet. Toimikauden alussa pitäisi myös panostaa uusien luottamushenkilöiden koulutukseen, mikä voi olla kesäaikaan hankalasti toteutettavissa. 16 Olisi hyvä määritellä myös valtuutettujen enimmäismäärä. 5 luku Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on merkittävä asia, jonka osalta lisäykset lakiin ovat jossain määrin tarpeen. Eri keinojen

12 KUNNANHALLITUS luetteleminen voi kuitenkin helposti tehdä laista vanhanaikaisen, koska osallistumisen ja vaikuttamisen keinot muuttuvat nopeasti. Listaukset voivat myös rajoittaa keinojen käyttöä. Palvelualoitteen lisäys on hyvä uudistus. Kunnallisen kansanäänestyksen osalta tulisi harkita kevyempää äänestysmenettelyä, esim. sähköinen äänestys / kysely. Kansanäänestyksen ikärajan laskeminen on hyvä uudistus, mutta samaan aikaan tulisi laskea aloitteen tekijöiden rajaa 5 %:sta 4 %:in. Valmistelun avoimuutta syytä painottaa asioissa, jotka ovat kunnan kannalta strategisesti merkittäviä, koskettavat laajalti kuntalaisia tai ohjaavat merkittävällä tavalla kunnan toimintaa. :t Pienten kuntien alle 5000 asukkaan kunnissa osalta olisi harkittava, onko opetustoimessa tarpeen olla erillisiä eri kieliryhmien jaostoja / toimielimiä vaan voitaisiinko asiat käsitellä yhteisessä toimielimessä varmistaen, että kieliryhmien edustus toteutuu oikeudenmukaisesti toimielimessä. Laissa ei ole tarpeen esitellä erilaisia toimielinmalleja, kun muutkin kuin säännöksessä esiin tuodut mallit olisivat edelleen kuntalain mukaan mahdollisia. Alueelliset toimielimet soveltuvat suurien kuntien ja kaupunkien toimintaan, koska tällöin toimielimeen on paremmat mahdollisuudet saada jäseniä eikä valta keskity vain tietyille asukkaille. On kuitenkin muistettava, että kuntaa on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena. 7 luku Kuntastrategian roolin korostamisessa erityisen hyvää on se, että samalla voitaisiin luopua erillisstrategioista. Pitäisi enemmän pyrkiä siihen, että kuntien ei ole pakollista laatia suunnitelmia, ohjelmia ja erillisstrategioita, jotka usein vain vievät resursseja, mutta eivät todellisuudessa ohjaa toimintaa. Johtajasopimuksen määrittely lakiin jollakin tasolla on hyvä lisäys, mutta seikkaperäistä määrittelyä on syytä välttää laissa. Eri roolien määrittely kunnan johtamisjärjestelmässä korostuu, mikäli kunnassa on kunnanjohtajan lisäksi päätoiminen/osa-aikainen kunnanhallituksen puheenjohtaja. 6, 47-49, 111 Kunnan tytäryhteisöjen ja konsernin toiminnan määrittäminen on tärkeä uudistus, jolloin myös lainsäädännön kautta avataan kokonaiskuvaa ja kunnan vastuuta. Valvontavastuun osuutta tytäryhteisöistä on harkittava siltä; olisiko se ennemminkin kunnanhallituksella kuin muulla toimielimellä. 8 luku

13 KUNNANHALLITUS Yhteistoiminnan selkiyttäminen kokonaisuudessaan tilanteessa, jossa esimerkiksi kunta ulkoistaa, siirtää tai antaa palvelut jonkin muun järjestettäväksi, on tarpeen. 93 Otto-oikeuden rajaaminen kunnanhallitukselle voi kasvattaa kunnanhallituksen suurta työmäärää entisestään, jolloin vaarana on, ettei otto-oikeus enää toteudu toimintaa valvovana toimenpiteenä. :t , , 141 Sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa pitäisi kaikilta osin mahdollistaa ja edistää, mutta on harkittava millä tarkkuudella eri toimintamalleja kuvataan laissa (lain vanhentuminen tekniikan kehittyessä). Lakiin ei tulisi liittää luetteloita siitä, mitkä tiedot ainakin on oltava saatavilla yleisessä tietoverkossa, vaan pitäisi vain muuten kuvata toiminnan julkisuutta ja velvollisuutta viestintään. Sähköisen arkistoinnin osalta olisi avattava nykyistä enemmän mahdollisuuksia. 130 Uuden lain mukaan kunta voisi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kokonaan kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa ja määräysvallassa. Momentissa rajattaisiin siis kuntien mahdollisuutta myöntää takauksia esimerkiksi yksityisille yrityksille sekä sellaisille kilpailutilanteessa markkinoilla toimiville yhteisöille, jotka eivät kuulu kuntakonserniin. Jatkossakin tulisi olla mahdollista myöntää takaus yksityisille yrityksille ja yhteisöille siten, että sillä ei vaarannettaisi kilpailua. Samalla tavoin tulisi myös harkita takaukset kuntien ja valtioiden yhtiöille. Takaus voitaisiin edelleen antaa ei-kilpailutilanteessa toimiville yhteisöille, mutta tämän rajaaminen voi osoittautua hankalaksi. 131 Pykälä on tarpeeton ja puuttuu kunnan oikeuteen hallinnoida omaa omaisuuttaan parhaaksi katsomallaan tavalla. 132 SGEI-menettelystä ja julkisen palvelun velvoitteesta ei ole tarpeen säätää kuntalaissa. 133 Pykälä on tarpeeton, koska asiasta säädetään jo kilpailulaissa. Lausuntopyyntö liitteenä.

14 KUNNANHALLITUS EHDOTUS (KJ): Kunnanhallitus päättää - antaa esittelytekstin mukaisen lausunnon kuntalain kokonaisuudistuksesta valtiovarainministeriölle. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

15 KUNNANHALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN SIVISTYSTOIMENJOHTAJA JUHA RONKAISELLE Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnanjohtaja Susanne Sjöblom, tai Juha Ronkainen on päivätyllä kirjeellä pyytänyt eroa sivistystoimenjohtajan virasta lukien. Ronkaiselle on kunnanjohtajan päätöksellä myönnetty virkavapaata sivistystoimenjohtajan virasta asti. Porlammin lukion rehtori Marketta Takkala on kunnanjohtajan päätöksellä palkattu sivistystoimenjohtajan viransijaiseksi ajalle Takkala hoitaa vastaavalla ajalla myös Porlammin lukion rehtorin tehtävät. EHDOTUS (KJ): Kunnanhallitus päättää -myöntää Juha Ronkaiselle eron sivistystoimenjohtajan virasta lukien -palata sivistystoimenjohtajan viran auki julistamiseen vuoden lopussa. KÄSITTELY: Asiassa käydyn keskustelun aikana kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Thomas Antas ehdotti, että ehdotuksen toinen kohta muutetaan muotoon palata sivistystoimen virkarakenteeseen talousarvion valmistelun yhteydessä. Esittelijä muutti ehdotustaan Antaksen ehdotuksen mukaisesti, joka hyväksyttiin yksimielisesti. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - myöntää Juha Ronkaiselle eron sivistystoimenjohtajan virasta lukien - palata sivistystoimen virkarakenteeseen talousarvion valmistelun yhteydessä.

16 KUNNANHALLITUS TEKNISEN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnanjohtaja Susanne Sjöblom, puh , susanne.sjoblom(at)lapinjarvi.fi Kunnanhallitus Tekninen johtaja Hannu Niemi on irtisanoutunut tehtävistään siten, että hänen viimeinen virassaolopäivänsä on Tekninen johtaja on teknisen toimen toimialajohtaja, joka vastaa kokonaisvaltaisesti toimialan kehittämisestä, toimialan johtamisesta sekä investointien eteenpäin viemisestä. Tekninen johtaja on kunnan johtoryhmän jäsen. Teknisen toimen toimialaan kuuluvat mm. hallinto, vesihuolto, uudisrakentaminen, kiinteistöhuolto, kunnan infrastruktuurin ylläpito ja rakentaminen, kaavoitus, liikenneasiat ja vakuuttaminen. Tekninen johtaja toimii kunnan kiinteistöjen isännöitsijänä. Tekninen johtaja toimii teknisessä lautakunnassa esittelijänä ja sihteerinä. Tekninen johtaja on toiminut Kiinteistö Oy Labyrintin ja Lapinjärven Lämpö Oy:n toimitusjohtajana. Käytännössä katsoen tämä on kasvattanut teknisen johtajan työkuorman liian suureksi ja aiheuttaa myös helposti eturistiriitoja, kun henkilö joutuu toimimaan samaan aikaan ikään kuin ostajan ja myyjän asemassa. Kunta myy esimerkiksi kiinteistönhoitopalveluja Labyrintille ja vastaavasti ostaa Lapinjärven Lämpö Oy:n palveluita. Toimenkuvan ja yhtiöiden toiminnan selkiyttämiseksi yhtiöiden kanssa on käyty keskusteluja siitä, että yhtiöihin nimetään erilliset toimitusjohtajat. Teknisen johtajan hakuilmoitus on liitteenä. Hakuilmoituksesta on jätetty pois em. yhtiöiden toimitusjohtajuudet. Haastatteluryhmä nimetään kunnanhallituksen kokouksessa EHDOTUS (KJ): Kunnanhallitus päättää - julistaa teknisen johtajan viran haettavaksi klo mennessä liitteen mukaisesti - että ilmoitus julkaistaan seuraavissa lehdissä: - Loviisan Sanomat - Östra Nyland - Helsingin Sanomat - Etelä-Suomen Sanomat - Hufvudstadsbladet - Kouvolan Sanomat - Uusimaa - Borgåbladet

17 KUNNANHALLITUS Kuntalehti sekä - Kunnan ilmoitustaululla - Kunnan kotisivuilla - Työvoimahallinnon internet-sivuilla PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Teknisen johtajan virkaa on määräaikaan mennessä hakenut 12 henkilöä. Virkaa ovat hakeneet seuraavat henkilöt: Miia Hento Jouni Ikonen Martti Kerkelä Mauri Kivelä Ermo Mattila Petri Mononen Jari Mäkelä Vesa Peltola Timo Raatikainen Mika Smirnov Christina Träskelin Kalle Virtala EHDOTUS(KJ): Kunnanhallitus päättää - valita haastatteluun kutsuttavat hakijat - valita haastatteluryhmän jäsenet sekä päättää haastattelujen ajankohdasta. KÄSITTELY: Keskustelun aluksi valtuuston II varapuheenjohtaja Vesa Peltola totesi olevansa esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn, koska hän on yksi hakijoista. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - todeta, että kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Vesa Peltola on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn - valita haastatteluun Ermo Mattilan, Mauri Kivelän, Miia Hennon ja Vesa Peltolan - valita haastatteluryhmään vs.kunnanjohtaja Susanne Sjöblomin, va.tekninen johtaja Jouko Toropaisen, teknisenlautakunnan puheenjohtaja Stefan Carlssonin, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulla Onnilan ja kunnanhallituksen jäsen Sauli Silfvastin. Haastattelut pidetään

18 KUNNANHALLITUS VASTINEEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnanjohtaja Susanne Sjöblom, puh , susanne.sjoblom(at)lapinjarvi.fi Korkein hallinto-oikeus pyytää Lapinjärven kunnanhallitukselta lausuntoa valituksen johdosta, koskien Maatalousyhtymä Onnila Martti, Turo ja Ulla ympäristölupaa toiminnan laajentamiseksi. Koska Loviisan kaupunki vuodesta 2013 lähtien hoitaa Lapinjärven ympäristösuojeluviranomaisen tehtävät, on Loviisan kaupungin ympäristösuojelusihteeri valmistellut vastineen. Valituksen alainen asia koskee Maatalousyhtymä Onnila Martti, Turo ja Ulla tehtyä päätöstä eläinsuojan (navetan) toiminnan laajentamista Porlammilla kiinteistöllä Kuha 15:18 ja Tikkala 10:35. Loviisan kaupungin ympäristösihteeri on asian aikaisemmassa vaiheessa antanut lausuntonsa asiassa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle ja lausunnossa esiin tuomat asiat on huomioitu Vaasan hallintooikeuden päätöksessä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Lapinjärven kunnalla ei ole tässä yhteydessä mitään uuttaa lisättävää asiaan. KÄSITTELY: Keskustelun aluksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulla- Onnila totesi olevansa esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn, koska hän on asianosainen. Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Thomas Antas toimi puheenjohtajana tämän pykälän osalta. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - todeta, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulla Onnila on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn. Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Thomas Antas toimi puheenjohtajana tämän pykälän osalta. - hyväksyä asian yksimielisesti.

19 KUNNANHALLITUS OIKAISUVAATIMUS KORJAUSAVUSTUSHAKEMUKSEEN Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnansihteeri Matti Latva-Pirilä, (019) tai Korjausavustushakemus ja perusturvajohtajan päätös Hilkka Rossi on hakenut vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin tarkoitettua korjausavustusta vuodelle Kiinteistö on kuolinpesän omistuksessa ja Hilkka Rossi on kuolinpesän osakas. Korjausavustusta haettiin asuinrakennuksen ulkorakenteiden lahoamis- ja maalivaurioiden korjaukseen. Perusturvajohtaja on päättänyt, että korjausavustusta ei voida myöntää, koska avustettavien toimenpiteiden tulee olla tarkoituksenmukaisia rakennuksen odotettavissa oleva asuinkäyttöaika ja asuintarve huomioon ottaen. Ehdotetut korjaustoimenpiteet ovat lähinnä vuosikorjaukseen piiriin kuuluvia joista asunnon omistajalla on vastuu. Kuolinpesän osakkaalle on mahdollista myöntää edellä mainittu avustus vain, mikäli hänellä on muiden kuolinpesäosakkaiden kanssa tehty korjaus- ja kunnossapitosopimus. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen on tehnyt kuolinpesän puolesta Vuokko Rossi. Rossi toteaa, että Hilkka Rossin liikuntakyky on huomattavissa määrin heikentynyt ja hän on tarvinnut kotisairaanhoitoa jo useamman vuoden ajan. Rossi on pyrkinyt järjestämään hoidon siten, että kuormittavaan laitoshoitoon ei ole tarvinnut siirtyä lyhyitä omaishoitajavapaita lukuunottamatta. Puitteet kotihoitoon ovat olleet tyydyttävät, mutta nyt on ilmennyt asuinrakennuksen räystäsrakenteissa siinä määrin lahoamisvaurioita, että esimerkiksi sadeveden pääsy seinärakenteisiin on mahdollista. Rossi anoo korjausavustusta sillä perusteella, että kyseessä on suuremman haitan pysäyttäminen ja Hilkka Rossin kotiasumisen jatkamisen mahdollistaminen. Rossi toteaa myös, että kotihoito laitoshoidon sijaan on myös kunnalle edullista ja toivottavaa. Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005). 4 myöntämisen yleiset edellytykset 1. mom. Avustettavien toimenpiteiden tulee olla tarkoituksenmukaisia rakennuksen odotettavissa oleva asuinkäyttöaika ja asuinkäyttötarve huomioon ottaen. Lisäksi toimenpiteiden tulee olla energiataloudellisesti perusteltuja. Avustettavien kustannusten tulee olla kohtuulliset.

20 KUNNANHALLITUS Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on antanut kunnille korjausavustusten hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyvät ohjeet, jotka noudattavat lakia asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaittaavustuksista (1184/2005), valtionavustuslakia (688/2001) ja valtioneuvoston asetusta asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006). ARAn ohjeiden mukaan avustettavalla asunnolla tarkoitetaan asuntoa ja asunnon välttämättömiä aputiloja. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen vanhuksen tai vammaisen kotioloissa selviytymisessä. Toimenpiteitä ovat esim. peseytymis- ja saniteettitilojen rakentaminen, rakennuksen lämmöneristyksen ja tiiviyden parantaminen, LVIS-järjestelmien ja esteettömyyden parantaminen. Pelkät sisäpuoliset pintakäsittelyt eivät yleensä ole avustettavia, ellei toimenpide ole perusteltu. Asunnon omistajalla on vastuu vuosikorjauksista, joten niitä ei pääsääntöisesti avusteta. Niitä voidaan avustaa vain, jos korjauksilla edistetään asunnon kunnon säilymistä. Jos kyse on peruskorjaamisesta, ei sitä voida koko laajuudessaan avustaa. Jos kuolinpesän omistamassa kiinteistössä asuu kuolinpesään kuuluva, leskeksi jäänyt vanhus, kuolinpesä ja vanhus tekevät korjaus- ja kunnossapidosta kirjallisen sopimuksen. Ohjeen mukaan korjauskustannuksiin voidaan sisällyttää rakennustarvikkeiden kustannukset sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta. Johtopäätös Perusturvajohtajan viranhaltijapäätös on sovellettavan lakikohdan (laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista 1184/ mom.) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ohjeistuksen mukainen. Ehdotetut korjaustoimenpiteet ovat lähinnä vuosikorjauksen piiriin kuuluvia kuten lautojen ja maalivaurioiden korjaamista joista asunnon omistajalla on vastuu. Hakemuksesta puuttui korjaus- ja kunnossapitosopimus muiden kuolinpesänosakkaiden kanssa. Merkittävä osa kustannusarviosta koostui muista kuin avustettavista kuluista kuten laitevuokrasta ja matka- ja kuljetuskustannuksista. EHDOTUS (KJ): Kunnanhallitus päättää - pitää voimassa perusturvajohtajan päätöksen PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

21 KUNNANHALLITUS KIINTEISTÖN MYYMINEN MIKAEL FABRITIUKSELLE (LIITE) Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnanjohtaja Susanne Sjöblom, tai susanne.sjoblom(at)lapinjarvi.fi Kunnanjohtaja on päätöksellään varannut Mikael Fabritiukselle Stenålder nimisellä asuntoalueella sijaitsevan kiinteistön Eero omakotitalon rakentamista varten. Mikael Fabritius on nyt jättänyt rakennuslupahakemuksensa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut Stenålder alueella sijaitsevien tonttien myyntihinnaksi 7 /m². EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - myydä Mikael Fabritiukselle kiinteistön Eero liitteenä olevan kauppakirjan mukaisesti - valtuuttaa kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan kauppakirjan Lapinjärven kunnan puolesta kun päätös on saanut lainvoiman. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

22 KUNNANHALLITUS KYSYMYS TIEASIOISTA ELY-KESKUKSELLE (LIITE) Valmistelu ja lisätiedot: vs. kunnanjohtaja Susanne Sjöblom, susanne.sjoblom(at)lapinjarvi.fi Kehittämisjaosto Kuntaan on tullut paljon kysymyksiä ja kielteistä palautetta Uudenmaan Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely-keskus) hallinnoimien teiden hoidosta ja kunnossapidosta. Uudenmaan Ely-keskus hallinnoi lukuisia Lapinjärven kunnan alueella olevia teitä, joiden kunto vaikuttaa suoraan lapinjärveläisten yksityishenkilöiden ja yritysten päivittäiseen toimintaan. Uudenmaan Ely-keskuksen tehtävistä ja tavoitteista kerrotaan Elykeskuksen internet-sivuilla. Ely-keskuksen tehtävänä on teiden kunnossapidolla turvata teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luoda edellytykset turvalliselle liikkumiselle. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon keskeisenä tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuus ohjaa tiestön päivittäistä hoitoa, tieverkon kuntoa ja investointien valintaa. Onnettomuuksien vähentäminen on yksi tärkeimmistä kriteereistä toteutettavia hankkeita valittaessa. Erityisen huomion kohteena on koulumatkojen turvallisuudesta huolehtiminen. Uudenmaan ELY-keskuksen kehittämishankkeet etenevät valtakunnallisin päätöksin. Alueellisina investointeina toteutetaan pieniä, lähinnä liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita. Perusväylänpidon toimenpiteillä, kuten teiden talvihoidolla ja päällysteiden uusimisella turvataan maanteiden päivittäinen liikennöitävyys. Kunnissa on viime vuosina ollut hallitsevana toimintamallina palveluiden keskittäminen ja yhdistäminen. Tämän trendin voidaan ennustaa edelleen jatkuvan ja siihen myös valtion linjauksilla pyritään. Kun palveluita keskitetään esimerkiksi yhteen paikkaan kunnassa tai jopa naapurikuntiin, on päivittäisen liikenteen turvaaminen ensisijaisen tärkeää. Lisäksi yhä enemmän kuljetetaan lapsia kouluun kunnan rajojen ulkopuolelle. Erityinen huolenaihe Lapinjärvellä on Lapinjärven ja Loviisan yhdistävä tie nro 176. Tien päällyste on surkeassa kunnossa ja pientareet olemattomat. Tiellä on ollut kuluneen talven aikana onnettomuuksia, joiden voidaan todeta olleen ainakin osittain seurausta tiestön huonosta kunnosta. Tietä pitkin kuljetetaan muun muassa lapinjärveläisiä oppilaita kouluun Loviisaan. Tiellä on paljon raskasta liikennettä. Tien merkitys on korostunut ja korostuu edelleen, kun E18-tien parannus välillä Koskenkylä-Loviisa-Kotka saadaan tehtyä.

23 KUNNANHALLITUS Lisäksi teiden kunto on Lapinjärven kunnan alueella huono Ely-keskuksen hoitamilla teillä. Esimerkiksi Lapinjärven eteläisissä kylissä tiestön kunto on onneton eikä päivittäisen liikennöitävyyden tavoitetta saavutettu kuluneen talven aikana. Lisäksi esimerkiksi kunnan kaunis kirkonkylä kärsii sen läpi kulkevan Lapinjärventien epäkäytännöllisistä hidastejärjestelyistä. Lapinjärven halkovan tien nro 6 osalta haasteina ovat useissa liittymissä sekä rampeissa olevat suuret reiät asvaltoinnissa. Tiestön kunnossapito vaatii välittömiä toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa turvallinen päivittäinen liikkuminen myös Uudenmaan Ely-keskuksen hallinnoiman alueen itäisellä reunalla. EHDOTUS (KJ): Kehittämisjaosto päättää: - esittää kunnanhallitukselle, että se lähettää seuraavan kirjallisen kysymyksen Uudenmaan Ely-keskukselle: Lapinjärven kunta pyytää Uudenmaan Ely-keskukselta selvitystä siitä, millä toimenpiteillä se aikoo jatkossa varmistaa päivittäisen liikennöitävyyden ja liikenneturvallisuuden toteutumisen Lapinjärven kunnan alueella olevilla Ely-keskuksen hallinnoimilla tiealueilla sekä erityisesti Loviisa-Lapinjärvivälisellä tiellä nro 176. PÄÄTÖS: Kehittämisjaosto päätti esittää kunnanhallitukselle, että se lähettää seuraavan kirjallisen kysymyksen Uudenmaan Elykeskukselle: Lapinjärven kunta pyytää Uudenmaan Ely-keskukselta selvitystä siitä, millä toimenpiteillä se aikoo jatkossa varmistaa päivittäisen liikennöitävyyden ja liikenneturvallisuuden toteutumisen Lapinjärven kunnan alueella olevilla Ely-keskuksen hallinnoimilla tiealueilla sekä erityisesti Loviisa-Lapinjärvivälisellä tiellä nro 176. Kunnanhallitus EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää: - lähettää seuraavan kirjallisen kysymyksen Uudenmaan Elykeskukselle: Lapinjärven kunta pyytää Uudenmaan Ely-keskukselta selvitystä siitä, millä toimenpiteillä se aikoo jatkossa varmistaa päivittäisen liikennöitävyyden ja liikenneturvallisuuden toteutumisen Lapinjärven kunnan alueella olevilla Ely-keskuksen

24 KUNNANHALLITUS hallinnoimilla tiealueilla sekä erityisesti Loviisa-Lapinjärvivälisellä tiellä nro 176. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lapinjärven kunnanhallitus on saanut vastauksen esittämäänsä kysymykseen ELY-keskukselta Vastaus liitteenä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

25 KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJOJA TIEDOKSI (LIITE) Valmistelu ja lisätiedot: kunnansihteeri Susanne Sjöblom, tai Luettelo kunnanhallitukselle tiedoksi saapuneista pöytäkirjoista lähetetään esityslistan liitteenä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - merkitä pöytäkirjat tiedoksi - hyväksyä oman kunnan toimielimiltä saapuneissa pöytäkirjoissa ilmenevät päätökset toimeenpantaviksi niiltä osin kun päätökset eivät tarvitse erillistä kunnanhallituksen päätöstä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

26 KUNNANHALLITUS KIINTEISTÖ OY PORLAMMIN TAITOTALO; YHTIÖKOKOUS Kiinteistö OY Porlammin Taitotalo pitää yhtiökokouksen klo 18 alkaen Lapinjärven kunnan kokoustiloissa. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - valita edustajan Kiinteistö Oy Porlammin Taitotalon yhtiökokoukseen PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - valita kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulla Onnilan edustajaksi Kiinteistö Oy Porlammin Taitotalon yhtiökokoukseen

27 KUNNANHALLITUS ASIA EI JULKINEN

28 KUNNANHALLITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät 106, 107, 108, 109, 110, 112, 113, 116, 117 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 111, 115, 118, 119 HallintolainkäyttöL 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Pykälät Lapinjärven kunnanhallitus Lapinjärventie 20 A Lapinjärvi Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan

29 KUNNANHALLITUS VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus PL 120, HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät 114 Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite, postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - Päätös, johon haetaan muutosta - Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - Muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa Valituskirjelmä Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava ¹): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan