VIMPELIN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 98 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Vimpelin kunta

Transkriptio

1 Vastaanottaja Vimpelin kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä , päivitys VIMPELIN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 98 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 VIMPELIN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 98 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä , Laatija Minna Vesisenaho Jenny Jungar Tarkastaja Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA T F

3 Asemakaavan muutos korttelissa 98 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 2 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä ja tavoite Suunnittelualueen ympäristön nykytila Maanomistus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava 8 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 9 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT 9 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 9 8. OSALLISET 9 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KAAVOITUKSEN AIKATAULU 11 Liitteet: Liite 1 Nykyinen asemakaava

4 1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄH- TÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimi-alaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Vimpelin kunnanvirastolta, osoitteesta Patruunatie 15, VIMPELI. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kunnan puolesta kaavoituksesta vastaavalle seuraavasti: Järvi-Pohjanmaan Tekninen johtaja Jouni Hänninen Vastuuhenkilö: Suunnittelija Minna Vesisenaho Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

5 2 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualueena on kortteli 98, joka on kooltaan noin 2,8 hehtaaria. Alue sijaitsee Vimpelin liikekeskustasta itään kantatien 68 ja seututien 750 risteysalueella. Kaavan laatimisella ei ole suoranaisia vaikutuksia sen lähialueella, koska kyseessä on tekninen kaavamuutos ja alueen nykyinen toiminta säilyy ennallaan. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kuvassa 1 ja rajaus kuvassa 2. Kuva 1. Asemakaavan muutosalueen sijainti. Maanmittauslaitos. Kuva 2. Asemakaavan muutosalueen likimääräinen rajaus. Maanmittauslaitos. 3. YHTEYSHENKILÖT Asemakaavan muutos toteutetaan yhteistyönä Vimpelin kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. Alajärven kaupunki, Soinin kunta ja Vimpelin kunta muodostavat Järvi-Pohjanmaan yhteistoimin-

6 3 ta-alueen, jonka alueella kaava-asiat käsitellään Soinin kunnan organisaatioon kuuluvassa teknisessä yhteislautakunnassa. KAAVOITTAJA: Vimpelin kunta Yhteyshenkilö: Jouni Hänninen Tekninen johtaja Järvi-Pohjanmaan Tekninen toimi Kaavoitus- ja mittaus Alvar Aallontie ALAJÄRVI KONSULTTI: Ramboll Finland Oy Suunnittelija Minna Vesisenaho Arkkitehti, SAFA Jenny Jungar Pitkänsillankatu 1, KOKKOLA Puh Fax VASTUUHENKILÖ: Minna Vesisenaho Puh Sähköposti: minna.vesisenaho@ramboll.fi 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Suunnittelualueella toimiva ThermiSol Oy on hakenut toiminnalleen ympäristölupaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta Ympäristölupamenettelyyn liittyvässä tarkastuksessa todettiin, että toimintaan liittyvä XPS-eristetehdas sijaitsee Vimpelin kokonaisasemakaavassa liikerakennusten korttelialueella (KL), korttelissa 98, tontilla 2. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 :n 2 momentin mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toimintaa saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Kaavasuunnittelun tavoitteena on osoittaa ko. tontti teollisuusalueeksi ja siten mahdollistaa nykyisen teollisuustoiminnan säilyttäminen ja kehittäminen tulevaisuudessa. 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Kortteli 98 sijoittuu Vimpelin liikekeskustan itäpuolelle kantatien 68 ja seututien 750 risteysalueelle. Alueen länsi- ja eteläpuoleiset alueet ovat osittain rakentuneita asuinalueita. Alueen länsipuolella on teollisuus- ja liikerakentamista. Seututien pohjoispuolella on peltoaluetta ja asemakaava-alueen ulkopuolista asuin- ja maatilarakentamista. Suunnittelualuetta ympäröivä maankäyttö on esitetty kuvassa 3.

7 4 Kuva 3. Suunnittelualueen ympäristön maankäyttö. Suunnittelualue lähialueineen on pitkälti valmiiksi rakentunutta teollisuusaluetta. Alueen läheisyyteen sijoittuu jonkin verran omakotiasutusta, lähinnä seututien 750 pohjoispuolelle sekä suunnittelualueen eteläpuolelle. Osa lähialueesta on nykytilassa viljeltyä peltoa. Kuvien 5-7 kuvaussuunnat on merkitty kuvaan 4. Kuva 4. Kuvaussuunnat. Kuva 5. Näkymä alueelle kantatien 68 ja seututien 750 risteysalueelta.

8 5 Kuva 6. Näkymä Isokankaantieltä (750) kohti taustalla näkyvää Vimpelin keskustaa. Kuva 7. Näkymä alueelle tultaessa kantatietä 68 etelästä. 4.3 Maanomistus Alueen maanomistus jakautuu kolmeen osaan seuraavasti: Tila , LIIKENURKKAUS Omistajat: KIINTEISTÖ OY VIMPELIN PIENTEOLLI- SUUSTALO Osoite: VÄHTÄRINTIE 1, VIMPELI Tila , PERUNATUOTE Omistajat: JÄRVISEUDUN PERUNA OY Osoite: AAPISKUJA 11, VIMPELI Tila , PEKKALA Omistajat: Pekkala Reijo Samuli Aapiskuja 7, VIMPELI Pekkala Eero Antero Lehtikuusikontie 3 A 4, KUOPIO Pekkala Riitta-Maija Armas Launiksen katu 8 C 43, ESPOO Kuva 8. Maanomistuksen jakautuminen.

9 6 4.4 Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Vimpelin kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen. Etelä-Pohjanmaan liitossa maakuntakaavan valmistelu aloitettiin syksyllä 1999 ja maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Vahvistettua kaavaa täydennetään parhaillaan 1 vaihekaavalla (Tuulivoima). Kaavaluonnoksessa ei ole suunnittelualueelle vaikuttavia merkintöjä. Kuva 9. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) ja se kuuluu myös maakuntakaavan matkailun vetovoima-alueeseen. Nyt suunnitteilla oleva asemakaavanmuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan merkintöjen kanssa.

10 7 4.5 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vimpelin keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus v. 2015, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusalueeksi (T). Kuva 10. Ote Vimpelin osayleiskaavasta (hyväksytty ). Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

11 8 4.6 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu liikerakennusten korttelialueiksi (KL) kerrosluvulla II, tehokkuusluvun ollessa 0,40, joka mahdollistaa m2 rakentamisen alueella. Kuva 10. Alueella voimassa oleva asemakaava. Nykyinen asemakaava mittakaavassa 1:2000 on tämän asiakirjan liitteenä 1.

12 9 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Suunnittelun yhteydessä huomioidaan alueen kaavahistoria ja voimassa olevien kaavojen laadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset. 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Kysymyksessä on tekninen asemakaavan muutos alueen käyttötarkoituksen muuttamisesta vastaamaan sen nykytilaa, joten vaihtoehtojen esittäminen ei ole tarpeen. Kaavaratkaisu perustuu alueen nykyiseen käyttöön. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietona käytetään kaavatyön yhteydessä laadittavia selvityksiä, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia (suunnitteluun merkittävästi vaikuttavat kohdat on lihavaoitu): 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; vaikutuksia tarkastellaan karttapohjaisesti tutkimalla lähialueen maankäyttöä. 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; vaikutuksia tarkastellaan suhteessa alueen nykyiseen käyttötarkoitukseen. 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; vaikutuksia tarkastellaan karttapohjaisesti tutkimalla alueen liittymistä nykyisiin verkostoihin. 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; vaikutuksia tarkastellaan suhteessa nykytilaan. 8. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL:n 62 :n mukaan: Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vimpelin kunnan eri hallintokunnat

13 10 Patruunatie VIMPELI Puh. (06) Fax. (06) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) o Ympäristö- ja luonnonvarat -yksikkö (Matti Rantala, Seppo Hakala / PL 262, Vaasa) o Liikenne- ja infrastruktuuri yksikkö (Eeva Kopposela / PL 93, Vaasa) Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, Seinäjoki Vimpelin Voima Oy Uusituvantie 6, Vimpeli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Ylitarkastaja Heikki Penttinen Kirkkokatu Lahti Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asemakaavan muutosalueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavamuutoksella saattaa olla vaikutuksia. 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJES- TÄMINEN MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden vamisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla (MRL 63 ). Keskeisille maanomistajille lähetetään myös kirje. Osalliset voivat ottaa

14 11 kantaa esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille (kohta 2). OAS:n riittävyyttä käsitellään myös viranomaisneuvottelussa (MRL 66, MRA 18 ) joka järjestetään viimeistään ennen kuin kaavaluonnos asetetaan nähtäville. ELY-keskus ei ole halunnut järjestää tässä vaiheessa viranomaisneuvottelua (puhelinkeskustelu Hakala/Vesisenaho). Neuvottelu pidetään tarvittaessa valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Aloitusvaiheen kanssa samanaikaisesti pidettävässä valmisteluvaiheessa kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kunnantalolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Keskeisille maanomistajille lähetetään myös kirje. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään virallinen lausunto. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Eri viranomaistahoille lähetetään lausuntopyynnöt. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa vielä erillinen viranomaisneuvottelu, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot saatu. Kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kun kuntalaissa säädetään. 10. KAAVOITUKSEN AIKATAULU Kaavamuutos ja -laajennus laaditaan vuoden 2012 aikana seuraavasti: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma syyskuu 2012 Vireilletulosta ilmoittaminen marraskuu 2012 Kaavaluonnos marraskuu 2012 Valmisteluvaiheen kuuleminen loka-marraskuu 2012 Kaavaehdotus joulukuu 2012 Kaavaehdotus nähtävillä joulu-tammikuu 2012 Käsittely kunnanvaltuustossa helmikuu 2012