Aurinkolämmön varastointi Östersundomissa
|
|
- Vilho Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 16X Aurinkolämmön varastointi Östersundomissa
2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 Yhteystiedot: 1 Pöyry Finland Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Tel Fax Pöyry Finland Oy Tekijät: Juha Esterinen Projektipäällikkö Pöyry Finland Oy, Energia PL 4 (Jaakonkatu 3) Vantaa, Finland Tel , , Fax juha.esterinen@poyry.com Mikko Ojala Projekti-insinööri, TkK Ympäristötekniikka pohjoinen Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh mikko.ojala@student.oulu.fi Marko Lehmikangas Väylä- ja infrasuunnittelu Konsultti Ympäristötekniikka pohjoinen Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh marko.lehmikangas@poyry.com
4 Sisältö 1 1 TAUSTA JA SELVITYKSEN TAVOITE LÄMPÖENERGIAN VARASTOINTI Yleistä Lämpöenergian varastointi maahan Porakaivovarasto Energiapaaluvarasto Lämmönvarastointi vaakaputkistoon Lämpöenergian varastoiminen veteen Terässäiliövarasto Louhittu kallioluola Akviferivarasto KOHDEALUE TUTKIMUSMENETELMÄT Lähtötiedot Mallinnusohjelma Mallinnuksen reunaehdot Mallinnusparametrit Mallinnustapaukset MALLINNUKSET Putkikonfiguraatiot Saven ja paalun täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus Teoreettisen maksimitilanteen kymmenen syklin mallinnus Saatava lämpömäärä Lämpötilajakauma savessa Energiapaaluvaraston mallintaminen osana kaukolämpöverkkoa Kytkentä kaukolämpöverkkoon Yksittäinen energiapaalu kaukolämpökytkennällä Yhdeksän energiapaalun yhteisvaikutus kaukolämpöverkkokytkennällä LÄMMÖN VARASTOINNIN VAIKUTUKSET Lämpötilan vaikutukset varastointiin ja maaperän ominaisuuksiin Kenttä- ja laboratoriokokeet 70 C lämpövarastosta pehmeässä savimaassa Saven ominaisuuksien muutos Östersundomin tapauksessa Varastoinnin vaikutus biodiversiteettiin ja maankäyttöön LÄMMÖN VARASTOINNIN INVESTOINTIKUSTANNUKSET Energiapaalutuksen kustannukset Terässäiliövaraston kustannukset Kustannusvertailu JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 37
5 Liitteet 2 Liite 1 Hanke-esittely ja ohjausryhmän kokoonpano
6 3 1 TAUSTA JA SELVITYKSEN TAVOITE Tämä hanke on osa Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n koordinoimaa EU:n Clear17 hankketta (Cleantech ja ERA17 julkisissa innovatiivisissa hankinnoissa, Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin, projektikoodi: A32168). Hankkeen ohjausryhmässä ovat vaikuttaneet: Jouni Kivirinne Helsingin Energiasta, Ari Karjalainen Helsingin kaupungilta sekä Pekka Leivo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Työn koordinaattorina on toiminut Mervi Suni Ladec Oy:stä ja työn pääasiallisina tekijöinä Mikko Ojala, Juha Esterinen ja Marko Lehmikangas Pöyry Finland Oy:stä. Työssä keskitytään aurinkolämmön varastoimismahdollisuuksien selvittämiseen Östersundomin alueella. Östersundomin alueelle tehtävässä yleiskaavassa ja kaavamääräyksissä on tarkoitus huomioida aurinkoenergian hyödyntäminen alueella. Ensisijaisesti työssä keskitytään lämmön kausivarastointiin savimaaperään. Tavoitteena on selvittää, onko aurinkoenergian varastointi savimaaperään ja lämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa mahdollista sekä selvittää miten lämpötila vaikuttaa varastointiin ja maaperän ominaisuuksiin, biodiversiteettiin ja maankäyttöön. Lämmön varastointimahdollisuuksia on selvitetty mallintamalla lämpöpaalurakenteella. 2 LÄMPÖENERGIAN VARASTOINTI 2.1 Yleistä Lämpöenergian varastointi on tärkeää aurinkoenergiapotentiaalin kannattavan valjastamisen toteuttamiseksi Östersundomin oloissa, kun auringosta saadaan energiaa lähinnä kesäkuukausina ja lämmitystarve on suurin talvella. Maksimihyödyn saavuttamiseksi alueella tulee keskittyä löytämään sopivin lämmönvarastointitekniikka aurinkolämmölle vuodenaikojen välille. Erilaisia tekniikoita lämpöenergian varastoinnista on tutkittu paljon viime vuosikymmenien aikana. Eniten käyttökokemusta energian varastoinnista ja maalämmön hyödyntämisestä on porakaivoista kalliomaissa, joihin on varastoitu hukkalämpöä voimalaitoksista tai jäähdytyksessä syntyvää hukkalämpöä. Yleensä varastot ovat toimineet yhdessä lämpöpumppujen kanssa, jolloin varaston lämpötilaero varaston ja lämmitettävän tilan välillä ei tarvitse olla merkittävän iso. Östersundomin tapauksessa alueelle on kaavailtu aurinkoenergian säilömistä korkealämpötilaiseen varastoon, jonka lämpötila on 70 celsiusastetta. Tällöin energiavaraston hyödyntäminen ei tarvitse erillisiä lämpöpumppuja, vaan lämpöä voidaan käyttää suoraan tilalämmitykseen ja käyttövetenä. Korkealämpöisten varastojen rakentamisen esteenä ovat yleisesti olleet huolet maaperän muutoksista, mutta tutkimusten valossa lämmön varastointi maahan on kannattavaa korkeammissakin lämpötiloissa. (Gabrielsson, et al., 1997) Aurinkolämpövarastot voidaan jakaa kolmeen kategoriaan varastointimekanismin perusteella. Vapaan lämmön varastoissa aurinkoenergia muutetaan vapaaksi lämmöksi valittuun materiaaliin ja varastoitu lämpö otetaan varastosta silloin, kun sitä tarvitaan. Latenttilämpövarastoissa aurinkoenergia säilötään lähes isotermisesti faasimuutosmateriaaleihin. Latenttilämpövarastoissa saavutetaan korkeampi
7 energiatiheys kuin vapaan lämmön varastoissa. Kemiallisessa lämmön varastoinnissa lämpö siirretään varastoon kemiallisten reaktioiden ja sorption välityksellä. Latenttilämpövarastointi ja kemiallinen lämmön varastointi ovat suhteellisen uusia tutkimuskohteita, joten tässä selvityksessä keskitytään vapaan lämmön varastointiin. Vapaan lämmön varastot voidaan jakaa veteen perustuviin varastoihin, kivikerrosvarastoihin sekä kallio- ja maaperävarastoihin. (Xu, et al., 2013) Östersundomin tapauksessa potentiaalisin lämmönvarastointikohde on alueen paksut savikerrostumat Lämpöenergian varastointi maahan Varastoitaessa lämpöä maahan maa lämmitetään latausvaiheessa ja viilennetään purkuvaiheessa. Lämmön varastointi maahan tapahtuu yleensä porarei illä tai putkistoilla, jotka voidaan sijoittaa pystysuoraan, vaakasuoraan tai tiettyyn kulmaan. Yleisesti lämpöä varastoidaan joko peruskallioon tai maakerrokseen. (Nordell & Söderlund, 2000) Maan lämmönvastuksen johdosta maahan varastointi sopii lähinnä kausivarastointiin. Lyhytaikaisen varastoinnin toteuttamiseen tulee varastossa olla lisäksi esimerkiksi terässäiliö, joka toimii lisäksi puskurivarastona. Lisäksi lämpöenergian varastointi maahan vaatii suuren tilavuuden, sillä maan lämpökapasiteetti on huomattavasti pienempi kuin veden. Varastointimateriaalina maa on kuitenkin ilmaista ja sitä on paljon saatavilla, joka tekee maavarastoista houkuttelevan vaihtoehdon isoihin lämpövarastoihin. (Xu, et al., 2013) Maahan varastoinnilla on kuitenkin myös negatiivisia puolia. Lämmön varastoinnilla maahan on korkeat investointikustannukset. Vaikka maa on ilmaista, sen kaivaminen ja poraaminen on kallista. (Xu, et al., 2013) Esimerkkitapauksessa Neckarsulmissa lämmönvaihtimien materiaalit ja porakaivojen poraus yhdessä ylimääräisten maansiirtojen kanssa (kaivaminen ja täyttö) vastasivat 69 % koko varaston hintaarviosta. (Schmidt, et al., 2003) Lisäksi korkeiden lämpötilojen varastot maassa vaativat pitkän ajan päästäkseen tyypilliseen tehokkuuteen, jossa maa saavuttaa halutun varastointilämpötilan. Lämmönsiirto maassa on paljon hitaampaa kuin vedessä, joten tyypillisen tehokkuuden saavuttamiseen voi mennä 3 5 vuotta. (Lundh & Dalenbäck, 2008) Lisäksi maanalaisen veden ja vesihöyryn mekanismit ovat monimutkaisia. Lämmönvarastoinnissa maahan tuleekin ottaa huomioon pohjaveden liike ja lämmönsiirtymiseen liittyvät maan ominaisuudet. Lämmön varastointi maahan vaatiikin tarkat geotekniset tutkimukset, joissa selvitetään maan ominaisuudet sekä pohjaveden liike. Pohjaveden liike savessa on usein hyvin hidasta, joten se on usein sopiva varastointimateriaali. Karkeammassa materiaalissa, kuten hiekassa pohjavesivirtaus kiihtyy, joka voi viedä varastoitavan lämmön pois varastosta, jolloin tehokkuus laskee. Kalliossa veden virtausta on vaikea arvioida, koska vesi liikkuu pääasiassa kiven murtumissa ja aukoissa. Van Meursin (1986) laskujen mukaan lämpövarastoon tulee asentaa hydrauliset seinämät, jos pohjaveden nopeus ylittää 0,05 metriä vuorokaudessa. (van Meurs, 1986) Porakaivovarasto Porakaivovarastoja (Borehole Thermal Energy Storage, BTES) käytetään lämmönvarastointiin yleisesti kalliomaalla sekä maakerroksissa. Porakaivojen syvyys peruskalliovarastoissa on yleensä noin m. Maakerroksessa porakaivojen
8 syvyys riippuu pitkälti maakerroksen syvyydestä. Porakaivovarastot voivat olla suljettuja tai avoimia. Suljetuissa porakaivoissa lämmönsiirtoneste kiertää suljetussa piirissä (Ground Heat Exchanger - GHX), jossa lämpö siirtyy maahan putken seinämän kautta. Avoimissa porakaivovarastoissa kiertävä vesi on suorassa kosketuksessa porakaivon seinämiin. Avoimen porakaivovaraston lämmönsiirron tehokkuus on parempi kuin suljetun, mutta niissä voi syntyä kemiallisia ongelmia, kun veteen liukenee metalleja ja kiintoaineita maasta. (Nordell & Söderlund, 2000) Maakerroksessa käytetään lähes aina suljettua porakaivovarastoa. Porakaivovarasto saveen tehdään yleisesti painamalla. Maahan poraaminen on noin 5 10 kertaa kalliimpaa kuin kallioon poraaminen. Lisäksi porakaivojen etäisyys maakerroksessa tulee olla pienempi kuin kalliossa, koska maakerroksen lämmönjohtavuus on yleisesti pienempi kuin kalliolla. Kalliossa yleinen kaivoväli on noin 4 metriä, maakerroksessa noin 2 m. Toisaalta maaperän lämpökapasiteetti on korkeampi kuin kallion. Maakerroksen ominaisuudet riippuvat huomattavasti huokoisuudesta ja vesipitoisuudesta. (Nordell & Söderlund, 2000) Energiapaaluvarasto Energiapaaluissa yhdistyy rakennuksen perustus ja maalämmön käyttö lämmityksessä. Energiapaaluja suunniteltaessa on otettava huomioon, että paalun kanto-ominaisuudet eivät saa huonontua energian talteenotosta. Energiapaalut soveltuvat sellaisiin kohteisiin, jotka vaatisivat muutenkin paalutusta, jolloin energiapaaluista saatava hyöty voidaan ottaa huomioon esirakentamisessa, vähentäen investointikustannuksia. Energiapaaluja voidaan käyttää kaikissa syvissä perustuksissa. Energiapaalujen päälle rakennettava infrastruktuuri määrää yleensä paalujen määrän ja paaluvälin; energian talteenoton kannalta mitoitettavat perustukset ovat yleensä kalliita. (Rautaruukki oyj, 2011) Energiapaalu koostuu kantavasta paalusta ja sen sisään rakennetusta lämmönvaihdinputkijärjestelmästä. Energiapaalut voidaan jakaa asennustyypin mukaan elementtipaaluihin ja kaivinpaaluihin. Elementtipaalut ovat valmiiksi rakennettuja paaluja, jotka asennetaan maahan sellaisinaan. Elementtipaaluja ovat esimerkiksi massiiviset betonipaalut sekä teräspaalut. Kaivinpaalut asennetaan paalutuspaikalla täyttämällä sylinterinmuotoinen aukko betonilla. Energiapaalut voidaan jakaa myös asentamistavan perusteella lyöntipaaluihin ja porapaaluihin. Lyöntipaalut asennetaan maahan lyömällä tai painamalla staattisen paineen avulla. Porapaalu asennetaan porattuun reikään. (Uponor, 2012) Energiapaalun sisälle tuleville lämmönvaihtimille on myös useita mahdollisia konfiguraatioita. Yksinkertaisimmillaan paalun sisälle sijoitetaan yksi U-putki, joka toimii lämmönvaihtimena. Isompiin paaluihin voidaan sijoittaa useampia putkia joko rinnakkain tai ristiin, kuten crosswise-konfiguraatiossa. W-putkea, jossa putki kiertää ylimääräisen lenkin paalun sisällä, on tutkimuksissa pidetty varteenotettavana vaihtoehtona energiapaaluun. (Gao, et al., 2008) Lämmönvaihdinputket ovat yleisesti HDPE-muovia. Isommissa lämpötilaluokissa liikuttaessa putkistojen tulee olla PE-Xmuovia, joka kestää korkeampia lämpötiloja paremmin. (Uponor, 2012) Energiapaaluja on käytetty kattamaan peruslämmitystä ja viilennystä lämpöpumppuun kytkettynä. Viilennysaikana syntynyt hukkalämpö johdetaan takaisin maahan, jotta maaperän lämpöprofiili ei muutu laskien lämmitystehoa. Lämmön varastointia lämpöpaaluilla on tutkittu vain vähän. Korkeammilla lämpötiloilla, kuten
9 Östersundomin tavoitellulla 70 C:n lämpötilatasolla, voi olla vaikutus paalujen kantaviin ominaisuuksiin, joka voisi johtaa ongelmiin perustuksen statiikassa. (Rautaruukki oyj, 2011) Lämmönvarastointi vaakaputkistoon Vaakaputkivarastossa maahan asennetaan putkistosilmukoita maansuuntaisesti. Yleisesti putkistosilmukat sijoitetaan noin 0,5 0,8 metrin päähän toisistaan. Yleisesti käytetty putkikoko vaakaputkistoissa on 40 mm. Vaakaputkistot asennetaan noin 1,2 1,5 metrin syvyyteen, riippuen alueen sääolosuhteista ja maalajista; putkistot sijoitetaan routarajan alapuolelle. Vaakaputkistojen etuja ovat pienet investointikustannukset, helppo asennus ja matala asennussyvyys, jolloin vaikutus maan hydrologisiin ominaisuuksiin on pieni. Östersundomin tapauksessa vaakaputkistovaraston rakentaminen kuitenkin vaikeuttaisi päällerakennettavuutta huomattavasti, koska perustusten rakentaminen tiheän vaakaverkoston päälle olisi vaikeaa. Yksi vaihtoehto Östersundomiin on vaakaputkistojen lisääminen peruslaattaan, jolloin lämpövarasto ei vaikeuttaisi perustusten rakentamista. (Uponor, 2012) 2.3 Lämpöenergian varastoiminen veteen Terässäiliövarasto Terässäiliövarastojen lataus- ja purkutehot ovat suuria ja ne soveltuvat hyvin lyhytkestoisien kulutus- ja tuotantohuippujen tasaamiseen. Terässäiliövarastot ovat paineellisina (<1 MPa) tyypillisimpiä pienikokoisina (0,1 10 m³) varaajina, joita käytetään kiinteistökohtaisina energia- ja lämpimän käyttöveden varaajina. Paineelliset varastot mahdollistavat korkeidenkin lämpötilojen käyttämisen, käyttövesivaraajat toimivat kuitenkin tyypillisimmin alle 95 C lämpötilassa. Matalapaineisia terässäiliövarastoja käytetään pieninä ja keskikokoisina (<2000m 3 ) kaukolämpövarastoina, ja niiden korkein käyttölämpötila on n. 110 C. Paineettomat (ilmanpaineiset) terässäiliövarastot ovat kooltaan m 3. Säiliön vesipinnan päällä on höyrytyyny, jonka avulla säiliön paine pidetään n. 1 kpa tasolla ja korkein käyttölämpötila on alle 100 C. Paineeton terässäiliövarasto on todettu kaukolämpövarastona kustannustehokkaaksi ja toimivaksi ratkaisuksi kymmenien tuhansien kuutioiden kokoon asti (10000 m 3 ) ja siksi valittu tässä työssä vertailukohdaksi, johon savimaaperävarastointia verrataan Louhittu kallioluola Kallioluolavarastoa (Rock Cavern Storage CTES) käytetään suurimittaiseen (>100000m 3 ) lämmön varastointiin. Pääasiallinen lämpöä varastoiva massa on luolassa oleva vesi ympäröivä kallio toimii kausivarastoinnissa osana varastoivaa massaa. Vesi varastoaineena mahdollistaa tarvittaessa suuritehoisen latauksen ja purun. Kallioluolan vesipiiri tulee erottaa varsinaisesta lämmitysjärjestelmästä lämmönsiirtimin, mikä lisää kustannuksia rajoittaa lataus- ja purkutehoa sekä vähentää varaston käytettävää lämpötilaeroa (lämmönsiirtimen asteisuus, 2 5 C, hävitään sekä ladattaessa että
10 purettaessa). Lämmönsiirrin / pumppuasema tulee sijaita pohjaveden pinnan alapuolella, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. Lämpövarastot ovat useimmiten käytöstä poistettuja kalliotiloja, jotka on otettu uusiokäyttöön asentamalla luolaan lataus- ja purkuputkistot tai poratut kanavat suutinputkia varten (Oxlösund, Oulu). Uuden kallioluolan rakentamiskustannus riippuu merkittävästi louheen alueellisesta hinnasta, mutta uusi kallioluola ei kuitenkaan korkeampien häviöiden takia ole ollut kilpailukykyinen terässäiliövarastoihin nähden. Kallioluolan lämpöhäviö riippuu merkittävästi siitä kuinka ehjään kallioon luola on louhittu. Rikkonaisessa kalliossa pohjaveden liike lisää häviöitä. Pohjaveden epäpuhtaudet ja mahdolliset aiemman käytönaikaiset jäämät voivat liata lämmönsiirtimiä. Kaukojäähdytyksen kylmävarastoissa kallioluolan ominaisuudet ovat parhaimmillaan kun kallioperän luonnollinen lämpötilataso on lähellä käyttölämpötilaa Akviferivarasto Akviferi-varastossa (Aquifer Thermal Energy Storage ATES) lämpöä varastoivana massana toimii huokoinen kallio- tai maaperä, jossa on paljon pohjavettä. Pohjaveden tulee olla lähes liikkumattomassa tilassa, jotta varastoinnin häviöt säilyvät kohtuullisina. Lämpöenergiaa ladataan ja puretaan kahden tai useamman pohjavesikerrokseen ulottuvan kaivon kautta. Pohjaveden käyttö lämmönsiirrossa parantaa akviferi-varaston lataus- ja purkutehoa suhteessa maaperävarastoihin, joissa maapiirin muodostaa suljettu muoviputkisto. Akviferi-varaston lataus- ja purkunopeus (teho) on kuitenkin alempi kuin vastaavan kapasiteetin kallioluolavarastoissa. Akviferi-lämpövarastointi rajoittaa alueen muuta pohjaveden käyttöä ja pohjaveden epäpuhtaudet likaavat lämmönsiirtimiä Akviferi-varaston vaatimukset maaperän ja pohjavesiolosuhteiden suhteen rajaavat sen käyttöä, niitä on kuitenkin rakennettu yli 1000, joista useimmat Alankomaihin ja Skandinaviaan. 3 KOHDEALUE Kohdealueena oleva Östersundom on Helsingin, Sipoon ja Vantaan kaupunkien yhteinen yleiskaava-alue, jota rakennetaan noin asukkaan asuin- ja työpaikkaalueeksi. Alueen kehittämistyössä on yhtenä teemana aurinkoenergian hyödyntäminen energiahuollossa. 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1 Lähtötiedot Aurinkoenergian varastoinnin mallinnuksessa on keskitytty lämmön varastointiin savialueelle. Alueella on laajoja savialueita, jotka ovat potentiaalisia alueita lämmön varastoimiseen. Kuvassa 1 on esitetty kohteen rakennusgeologinen kartta, jossa savialueet ovat sinisellä. Kuvassa 2 on esitetty tyypillinen kohdealueen kairausdiagrammi, jonka mukaan saven vesipitoisuus noin seitsemän metrin syvyyteen saakka on %. Tätä syvemmällä saven vesipitoisuus pienenee syvyyden
11 kasvaessa. Mallinnuksessa on käytetty kuvan 2 mukaista saviprofiilia. Savikerroksen paksuus kohdealueella on yleisesti yli 20 metriä. Mallinnuksessa käytettävät lähtötiedot materiaalien osalta on arvioitu lähdekirjallisuuden ja oheisten Geologian tutkimuskeskuksen tekemien selvitysten perusteella (kuvat 1 ja 2). 8 < 7 m < 5 m 7 15 m 5 10 m 7 15 m m Kuva 1. Östersundomin alueen rakennusgeologinen kartta, jossa savikerroksen keskisyvyydet. (Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto /Geologian tutkimuskeskus).
12 9 Kuva 2. Kairausdiagrammi kohdealueen savikerroksesta. (Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto /Geologian tutkimuskeskus). 4.2 Mallinnusohjelma Lämmön varastoinnin mallinnuksessa käytettiin COMSOL Multiphysics mallinnusohjelmaa. Comsolin 3D-mallilla voidaan mallintaa elementtimenetelmällä fluidin virtausta ja lämmönsiirtoa ajan funktiona. Mallinnuksessa käytetyt fysiikkamodulit ovat vapaan- ja huokoisen materiaalin virtaus sekä lämmönsiirto huokoisessa materiaalissa. 4.3 Mallinnuksen reunaehdot Mallinnuksen elementtimalli on monimutkainen ja laskentajaksot pitkiä, mikä on edellyttänyt mallin yksinkertaistamista ja oletuksia reunaehtojen osalta. Mallissa on
13 oletettu, että lämpö siirtyy maassa vain konvektion kautta; vesihöyryn ja säteilyn vaikutusta ei ole otettu huomioon. Mallissa on oletettu, että materiaalien ominaisuudet eivät muutu lämpötilan vaikutuksesta. Lisäksi mallissa oletetaan, että yläpuolinen ilma pysyy vakiona vuodenajasta riippumatta. Mallissa keskilämpötilana on käytetty 7,5 celsiusastetta, mikä on 1,6 C korkeampi kuin Helsingin keskilämpötila vuosilta Talviaikana lumikerros toimii eristeenä, minkä takia mallissa on käytetty hieman korkeampaa keskilämpötilaa. Mallissa oletettiin myös, että pohjaveden virtausnopeus varastossa on 0 m/s. Hienojakoisessa savessa pohjaveden virtaus on erittäin hidasta, joten olettamus ei huononna tulosten luotettavuutta Mallinnusparametrit Mallinnuksessa keskityttiin betonitäytteiseen teräspaaluun, joita esimerkiksi Ruukki valmistaa. Varastointimateriaalina on pehmeä savi, joka on tyypillistä Östersundomin alueelle. Savikerroksen paksuutena käytettiin 23,4 metriä. Kuvassa 3 on esitetty mallinnuksessa käytetyn paalun, jossa on W-putki, mitat. Myös muissa malleissa on samat parametrit: vain putken malli, veden virtaus ja materiaalien ominaisuudet muuttuvat. Kuva 3. Mallinnuksessa käytetyn energiapaalun mitat. Materiaali Mallinnuksessa käytettyjen materiaalien ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mallinnuksessa käytettyjen materiaalien ominaisuudet. Tilavuusvirt aus [m³/h] Virtausnope us [m/s] Tiheys [kg/m³] Lämmönjohtavuus [W/mK] Lämpökapasiteetti vakiopaineessa [J/kgK] Huokoisuus Vesi 0,324 0,18344 Betoni ,8 880 Savi , ,55 HDPE-Muovi 0,42
14 Mallinnustapaukset 5 MALLINNUKSET Mallinnuksella on vertailtu useita eri putkikonfiguraatioita, tilavuusvirtauksia (q) sekä putken halkaisijoita lämmönsiirron kannalta parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Lisäksi on mallintamalla arvioitu saven ja täytemateriaalien ominaisuuksien vaikutuksia lämmönvarastoimisominaisuuksiin. Tämän jälkeen on tehty mallinnukset, jotka kattavat kymmenen peräkkäistä lämmityssykliä. Mallinnus on tehty myös osana kaukolämpöverkkoa. 5.1 Putkikonfiguraatiot Mallinnusohjelmalla on vertailtu useita eri putkikonfiguraatioita, tilavuusvirtauksia (q) sekä putken halkaisijoita lämmönsiirron kannalta parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Latausajan sisääntuloveden lämpötilaksi valittiin 95 C ja purkuajalle 0 C suurimman lämpötilaeron saavuttamiseksi. Mallinnuksessa käytettyjen mallien parametrit ovat taulukossa 2. Saven, betonin, veden, teräksen ja muovin ominaisuudet ovat samat kaikissa malleissa. Mallinnuksissa käytetyt putkikonfiguraatiot on esitetty kuvassa 4. Taulukko 2. Mallien parametrit. Putken halkaisija [mm] Tilavuusvirtaus [m³/h] Virtausnopeus [m/s] U-putki U-putki, 1,5*q U-putki, 0,5*q U-putki 40 mm W-putki W-putki, 0,5*q Crosswise ,324 0,486 0,162 0, ,324 0,162 0,324 0, , , , , , ,18344 Kuva 4. U-putki, Crosswise-kaksoisputki ja W-putki Taulukon 2 mukaisten laskentatapausten nesteen lämpötilat neljännen vuoden pituisen lataus/purku-syklin aikana on esitetty kuvassa 5.
15 Lämpötila [ C] Aika [d] U-putki, 0,342 m³/h U-putki, 1,5*0,342 m³/h U-putki, 0,5*0,342 m³/h W-putki, 0,342 m³/h W-putki, 0,5x0,342 m³/h Inlet U-putki 40 mm, 0,8294 m³/h Crosswise Kuva 5. Inlet- ja outletputken lämpötila neljännen syklin aikana eri konfiguraatioille. Kuvan 5 perusteella eri putkikonfiguraatioiden sisään- ja ulosvirtauksen veden lämpötilat eroavat jonkin verran toisistaan. Puolitetun tilavuusvirtauksen malleilla lämpötilaero sisääntulon ja poistulon välillä oli suurin. Pienin lämpötilaero on U- putkella, jolla on puolitoistakertainen tilavuusvirtaus. Lämpötilaero on energiapaalun tehon kannalta oleellinen muuttuja. Jokaisesta mallista on lämpötilaeron perusteella laskettu neljän syklin teho ja lämpömäärä, jotka on esitetty taulukossa 3.
16 13 Sisäiset häviöt Taulukko 3. Eri mallien lämpömäärä neljän syklin aikana. U-putki U-putki, 1,5*q U-putki, 0,5*q U-putki 40 mm W-putki W-putki, 0,5*q Crosswise Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] -57,85-77,66-55,56-123,57-49,92-45,35-108,83 Lataus -83,85-104,48-71,21-184,77-76,71-67,21-141,51 Purku 26,00 26,83 15,65 61,20 26,79 21,85 32,67 Tehokkuus [%] 31,01 25,68 21,98 33,12 34,93 32,52 23,09 Taulukon 3 perusteella kaikkien putkikonfiguraatioiden tehokkuus on huono. Energiapaaluun syötetystä energiasta menee sisäisiin häviöihin 65,07 82,02 %. Tämä johtuu siitä, että eristyksen puuttuessa lämpöä siirtyy latauksen aikana sisääntulosta ulostulovirtaan pienentäen virtojen lämpötilaeroa. Tehokkuus kuitenkin paranee ensimmäisestä syklistä jokaisella konfiguraatiolla. Tehokkuuden paraneminen on ymmärrettävää, koska muilla korkealämpötilaisilla maavarastoilla normaalin toiminnan saavuttaminen on kestänyt 3 5 vuotta. Isoin saatu lämpömäärä konfiguraatioista on ylivoimaisesti U-putkella, jossa on 40 mm halkaisija. Isompi tilavuusvirtaus näyttäisi lisäävän saatua lämpömäärää, joskin myös sisäiset häviöt ovat reilusti suuremmat kuin muilla konfiguraatioilla. Pienin purettu lämpömäärä on U-putkella, jonka tilavuusvirtaus oli puolet normaalitilanteesta. Myös sen tehokkuus oli pieni, vain 21,98 %. W-putkella, jonka tilavuusvirtaus oli 0,324 m³/h, oli paras tehokkuus, 34,93 %. W-putkesta saatu purettu lämpömäärä oli myös hyvä, 26,79 MWh. 5.2 Saven ja paalun täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus Saven ja paalun täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus paalun lämmönvarastointiominaisuuksiin määritettiin käyttämällä W-putkea tilavuusvirtauksella 0,342 m³/h sen parhaan tehokkuuden ansiosta. Paalun parametrit ja virtausominaisuudet ovat samat kuin aikaisemmassa mallinnuksessa. Saven lämmönjohto-ominaisuudet vaihtelevat suuresti varsinkin kosteuden mukaan. Tällä mallinnuksella pyrittiin tuottamaan maksimitilanne lämmönsiirtymiselle saveen. Vertailukohtana on käytetty mallia, jossa saven ja täytemateriaalin lämmönjohtoominaisuudet ovat skaalan alapäässä. Lisäksi uusissa tutkimuksissa on havaittu, että grafiitin lisäys betonin joukkoon täytemateriaalissa lisää lämpöpaalujen tehokkuutta. Mallinnuksessa tutkittiin myös täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutusta varastointiin. Mallinnuksessa käytetyt parametrit on esitetty taulukossa 4 ja mallinnusten sisään- ja ulosvirtauksen veden lämpötilat neljännen syklin aikana on esitetty kuvassa 6.
17 Taulukko 4 Saven ja täytemateriaalin parametrit Normaalitilanne Parempi betoni Parempi savi Parempi savi ja betoni Saven lämmönjohtavuus [W/mK] 1,1 1,1 2,5 2,5 Saven tiheys [kg/m³] 1,8 1,8 2 2 Saven lämpökapasiteetti [J/kgK] Täytemateriaalin lämmönjohtavuus [W/mK] Täytemateriaalin [kg/m³] tiheys Täytemateriaalin lämpökapasiteetti [J/kgK] 1,8 4,5 1,8 4, Lämpötila [ C] Aika [d] Normaalitilanne Inlet Parempi betoni Kuva 6. Saven ja täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus poiston lämpötilaan neljännen syklin aikana. Kuvan 6 perusteella saven lämmönjohtavuuden noustessa arvosta 1,1 W/mK arvoon 2,5 W/mK, saavutetaan huomattavasti korkeampi veden lämpötilaero sisään- ja ulosvirtaaman välille. Myös täytemateriaalin lämmönjohtavuuden nosto 1,8 4,5 W/mK nosti lämpötilaeroa, mutta sen vaikutus oli huomattavasti pienempi. Grafiitin
18 lisäys ei siis merkittävästi paranna paalun lämmönsiirtoa, joten sen lisääminen ei liene ekonomisesti kannattavaa. Saven ja paalun täyttömateriaalin lämmönjohto-ominaisuuksien vaikutuksen selvittämiseksi lämpötilaeroista laskettiin eri mallien lämpömäärät jokaiselle syklille. Lämpömäärät on esitetty taulukossa Taulukko 5. Lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan paremman betonin ja saven vaikutus energiapaalun lämpömäärään neljän syklin aikana. Normaalitilanne Parempi betoni Parempi savi Parempi savi ja betoni Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Sisäiset häviöt -49,724-51,673-78,643-82,995 Lämpömäärä sisään -76,517-79, , ,121 Lämpömäärä ulos 26,793 27,876 42,274 45,125 Tehokkuus [%] 35,015 35,042 34,960 35,220 Taulukossa 5 esitettyjen tulosten perusteella energiapaalulla savessa, jonka lämmönjohtavuus on 2,5 W/mK, saadaan noin 80 % suurempi lämpömäärä ulos paalusta normaalitilanteeseen verrattuna, jolloin saven lämmönjohtavuus on 1,1 W/mK. Lisäksi parempi täyttömateriaali paalussa nosti lämpömäärää jonkin verran, ei kuitenkaan yhtä merkittävästi kuin muutos saven lämmönjohtavuudessa. Maksimitilanteessa, jossa saven ja täyttömateriaalin lämmönjohtavuus on teoreettisessa maksimissa, saatiin yhdestä energiapaalusta 45,13 MWh lämpöenergiaa. Paalun tehokkuuteen paremmalla täyttömateriaalilla ja savella ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta: kaikkien mallinnusten tehokkuus olin noin 35 %. 5.3 Teoreettisen maksimitilanteen kymmenen syklin mallinnus Saatava lämpömäärä Paalusta saatu lämpömäärä kasvoi useamman lämmityssyklin vaikutuksesta, kuten taulukosta 5 voi nähdä. Tämä vuoksi suoritettiin energiapaalulle paremmalla savella ja paalun täytemateriaalilla myös kymmenen syklin (10 vuotta) mallinnus. Tällä mallilla yritettiin kartoittaa vakiintunutta tilannetta energiapaalulle. Kymmenennen syklin yhden energiapaalun lämpömäärä, tehokkuus, teho ja teho paalumetriä kohti on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Energiapaalun 10. syklin lämpömäärä, tehokkuus, teho ja teho paalumetriä kohti. Lämpömäärä [J] Lämpömäärä [MWh] Sykli 10-5,72946 E+10-15,915 Lataus -1,06105E+11-29,473 Purku 4,88109E+10 13,559 Tehokkuus [%] 46,0 46,0 Teho [W] 3104,1 Teho/paalumetri [W/m] 132,7
19 16 Kuten taulukosta 6 voi nähdä, kymmenennen syklin tehokkuus on huomattavasti parempi kuin ensimmäisten syklien. Tehokkuus on parantunut ensimmäisen neljän syklin tehokkuudesta noin 11 %. Tämä johtunee saveen jääneestä varastoituneesta lämmöstä. Lisäksi myös saatu lämpömäärä on suurempi kuin ensimmäisellä neljällä syklillä. 10. syklin ulos saatu lämpömäärä on 13,55 MWh ja purkukauden keskimääräinen teho on noin 3,1 kw eli teho paalumetriä kohti on 132 W. Alhaiset teholukemat johtuvat siitä, että varastoitu lämpö puretaan nopeasti purkukauden alussa, jonka jälkeen energiapaalu toimii maalämmöllä Lämpötilajakauma savessa Jotta voitaisiin arvioida, kuinka tiheästi energiapaaluja tulee asentaa varastoon, on tärkeä tuntea lämpötilajakauma savessa. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty saven lämpötila paalun ympärillä 10. syklin latausjakson viimeisenä päivänä. Kuva 7. Lämpötilajakauma energiapaalun ympärillä 10. syklin latausjakson viimeisenä päivänä
20 Lämpötila [K] Etäisyys paalusta [m] 1 m 12,7 m 23 m Kuva 8. Saven lämpötila energiapaalun ympärillä 10. syklin latausjakson viimeisenä päivänä 1 m, 12,7 m ja 23 m syvyyksiltä. Kuvista 7 ja 8 voidaan havaita, että lämpö siirtyy kymmenennellä syklillä yli viiden metrin päähän energiapaalusta. Paalun lähellä lämpötila on lähellä syöttöveden lämpötilaa, noin 90 C. Haluttuun, 70 C lämpöluokkaan päästään puolen vuoden lämmityksellä yksittäisellä paalulla vain noin puolen metrin päässä paalusta. Viiden metrin päässä paalusta lämpötila on noin 37 C. Lähellä maanpintaa ja paalun alalaidassa lämpötilat ovat alhaisempia. Kuvissa ei ole huomioitu useampien paalujen yhteisvaikutuksia. 5.4 Energiapaaluvaraston mallintaminen osana kaukolämpöverkkoa Kytkentä kaukolämpöverkkoon Energiapaalujen mallinnuksen tarkoituksena oli kartoittaa aurinkoenergian ja sen varastoinnin mahdollisuuksia osana uuden kaava-alueen energiaratkaisuja. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää energiapaaluvaraston integroimista olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkon menoveden lämpötila on 80 C ja paluuveden 55 C. Aurinkokeräimien ja energiapaaluvaraston integroimiseksi kaukolämpöverkkoon tulee systeemissä olla puskuriakku (terässäiliövarasto), joka tasaa hetkellisiä auringon tehopiikkejä, joita maaperävaraston rajallinen latauskapasiteetti ei muutoin voisi hyödyntää. Puskuriakku mahdollistaa myös lyhytkestoisten kulutuspiikkien syöttämisen lämpöverkkoon. Aurinkokeräinten ja maaperäakun kytkentä kaukolämpöverkkoon on esitetty kuvassa 9.
Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA
Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA 10.6.2014 Sisältö 1. Lämmönvarastointi 2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät 3. Mallinnustulokset 4. Varastoinnin ympäristövaikutukset 5. Johtopäätökset
LisätiedotAurinkolämmön varastointi Östersundomissa - selvitystyön alustavia tuloksia
Aurinkolämmön varastointi Östersundomissa - selvitystyön alustavia tuloksia AurinkoATLAS.seminaari 20.11.2013 Juha Esterinen, Mikko Ojala Aurinkolämmön varastointi Östersundomissa selvitystyö toteutetaan
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN VARASTOINTI ÖSTERSUNDOMIN ALUERAKENNUSKOHTEESSA
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA AURINKOLÄMMÖN VARASTOINTI ÖSTERSUNDOMIN ALUERAKENNUSKOHTEESSA Mikko Ojala Diplomityö Ympäristötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2014 2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Koulutusohjelma
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
LisätiedotKokeneempi. Osaavampi
Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-
LisätiedotUponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje
Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
LisätiedotAurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen
Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet, Janne Hirvonen Taustaa Rakennusten energiantarve on 40% EU:n kulutuksesta Energiatehokkuudella merkittävä vaikutus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotEnergiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö
Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotLÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON
LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan lämmöneristys
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
LisätiedotYhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotAurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä
Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä 2016 17.2.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotKuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys
KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
Lisätiedot13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotUudista käsityksesi puhtaasta energiasta
Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta QHeat-konseptin mukainen syvälämpö on edullinen, päästötön, ja myös tuleville sukupolville turvallinen energiamuoto. 1 PUHDAS TULEVAISUUS ON JALKOJESI ALLA. Missiomme:
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotGeonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,
LisätiedotLÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi
LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotEnergiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho
Energiakaivot Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa SULPU - Lämpöpumppu 2018 -seminaari 2018-11-27 Tomi Mäkiaho 1 R O T O T E C - Y O U R E N E R G Y. B E S T E N E R G Y. AGENDA Rototec yrityksenä
LisätiedotTalon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6
Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.
LisätiedotEnergiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät
Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Nina Leppäharju FM, geofyysikko Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kokoushotelli Sofia, Helsinki SULPU:n energiakaivojen mitoitustyöryhmä
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14
KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotYläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn
Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotNäsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro
Työnro 160091 Näsilinnankatu 40 Uudisrakennus Pohjatutkimusraportti 23.8.2016 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Näsilinnankatu
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotMAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1
Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotJoakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN
1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
LisätiedotHulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit. Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn
Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn Hulevesien käsittely syntypaikalla vähentää ympäristön kuormitusta Ilmastonmuutoksen
LisätiedotTornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
LisätiedotSIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
LisätiedotATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy
ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotKISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.
KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku
LisätiedotKäytettäessä Leca -kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:
20/12/2018 PAINUMAT Leca -kevytsora tarjoaa suuria etuja, kun täytyy ratkaista painumiin liittyviä ongelmia. Se tarjoaa tehokkaat ratkaisut tehokkaalla ja nopealla rakentamisella ja matalilla kustannuksilla.
LisätiedotKAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO TYÖNUMERO: 60 2816 LIETO, KAIJASEN PELLON VESIHUOLTOLINJAT JA KADUT 1 YLEISTÄ Kaivantojen osalta tässä lausunnossa laaditaan periaateratkaisut
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotAurinkolämmön mahdollisuudet
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkolämmön mahdollisuudet 20.4.2018 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät
LisätiedotÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin
R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotLämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa
Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa 7.5.2019 Forum Marinum, Turku Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa Rauli Lautkankare
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
LisätiedotPäivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotHybridijärjestelmän hankinta
Hybridijärjestelmän hankinta MOTIVA: Uusilla hankintamalleilla fiksummin puhdasta energiaa 10.6.2014 Jouni Kivirinne Hybridijärjestelmän hankinta/ JouniKivirinne 1.10.2014 1 HYBRIDIJÄRJESTELMÄN HANKINTA
LisätiedotTUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X
RAPORTTI TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Varjostusselvitys - Päivitys Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotVarastointi. Flex Putket. Flex putket voidaan varastoida joko pysty-tai vaaka-asentoon. Varastoalueella ei saa olla. teräviä kappaleita esim kiviä.
Varastointi 2 Flex Putket Flex putket voidaan varastoida joko pysty-tai vaaka-asentoon. Varastoalueella ei saa olla teräviä kappaleita esim kiviä. Putkipäät ovat syytä suojata päätysuojin ennen asennusta.
LisätiedotLÄMPÖÄ-hanke. Lämpöenergian varastoinnista uutta liiketoimintaa. Sopii kaikkiin rakennustyyppeihin ja lähes kaikille maaperille
LÄMPÖÄ-hanke Lämpöenergian varastoinnista uutta liiketoimintaa Sopii kaikkiin rakennustyyppeihin ja lähes kaikille maaperille Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulu Lämpöenergian varastointi Rakennuksen
LisätiedotPAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN
PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN Seppo Uosukainen 1, Virpi Hankaniemi 2, Mikko Matalamäki 2 1 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Rakennedynamiikka ja vibroakustiikka PL 1000 02044 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotAurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++
SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan
LisätiedotJäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat
Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Uutuus! Tehokas, kestävä ja kevyt haponkestävä käyttövesikierukka www.kaukora.fi Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Yli 30 vuoden
LisätiedotTeräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi
Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotCarlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus
LisätiedotEkotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotEnergia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotEnergiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys
Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
Lisätiedot