Aurinkolämmön varastointi Östersundomissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aurinkolämmön varastointi Östersundomissa"

Transkriptio

1 1 16X Aurinkolämmön varastointi Östersundomissa

2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Yhteystiedot: 1 Pöyry Finland Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Tel Fax Pöyry Finland Oy Tekijät: Juha Esterinen Projektipäällikkö Pöyry Finland Oy, Energia PL 4 (Jaakonkatu 3) Vantaa, Finland Tel , , Fax Mikko Ojala Projekti-insinööri, TkK Ympäristötekniikka pohjoinen Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh Marko Lehmikangas Väylä- ja infrasuunnittelu Konsultti Ympäristötekniikka pohjoinen Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh

4 Sisältö 1 1 TAUSTA JA SELVITYKSEN TAVOITE LÄMPÖENERGIAN VARASTOINTI Yleistä Lämpöenergian varastointi maahan Porakaivovarasto Energiapaaluvarasto Lämmönvarastointi vaakaputkistoon Lämpöenergian varastoiminen veteen Terässäiliövarasto Louhittu kallioluola Akviferivarasto KOHDEALUE TUTKIMUSMENETELMÄT Lähtötiedot Mallinnusohjelma Mallinnuksen reunaehdot Mallinnusparametrit Mallinnustapaukset MALLINNUKSET Putkikonfiguraatiot Saven ja paalun täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus Teoreettisen maksimitilanteen kymmenen syklin mallinnus Saatava lämpömäärä Lämpötilajakauma savessa Energiapaaluvaraston mallintaminen osana kaukolämpöverkkoa Kytkentä kaukolämpöverkkoon Yksittäinen energiapaalu kaukolämpökytkennällä Yhdeksän energiapaalun yhteisvaikutus kaukolämpöverkkokytkennällä LÄMMÖN VARASTOINNIN VAIKUTUKSET Lämpötilan vaikutukset varastointiin ja maaperän ominaisuuksiin Kenttä- ja laboratoriokokeet 70 C lämpövarastosta pehmeässä savimaassa Saven ominaisuuksien muutos Östersundomin tapauksessa Varastoinnin vaikutus biodiversiteettiin ja maankäyttöön LÄMMÖN VARASTOINNIN INVESTOINTIKUSTANNUKSET Energiapaalutuksen kustannukset Terässäiliövaraston kustannukset Kustannusvertailu JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 37

5 Liitteet 2 Liite 1 Hanke-esittely ja ohjausryhmän kokoonpano

6 3 1 TAUSTA JA SELVITYKSEN TAVOITE Tämä hanke on osa Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n koordinoimaa EU:n Clear17 hankketta (Cleantech ja ERA17 julkisissa innovatiivisissa hankinnoissa, Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin, projektikoodi: A32168). Hankkeen ohjausryhmässä ovat vaikuttaneet: Jouni Kivirinne Helsingin Energiasta, Ari Karjalainen Helsingin kaupungilta sekä Pekka Leivo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Työn koordinaattorina on toiminut Mervi Suni Ladec Oy:stä ja työn pääasiallisina tekijöinä Mikko Ojala, Juha Esterinen ja Marko Lehmikangas Pöyry Finland Oy:stä. Työssä keskitytään aurinkolämmön varastoimismahdollisuuksien selvittämiseen Östersundomin alueella. Östersundomin alueelle tehtävässä yleiskaavassa ja kaavamääräyksissä on tarkoitus huomioida aurinkoenergian hyödyntäminen alueella. Ensisijaisesti työssä keskitytään lämmön kausivarastointiin savimaaperään. Tavoitteena on selvittää, onko aurinkoenergian varastointi savimaaperään ja lämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa mahdollista sekä selvittää miten lämpötila vaikuttaa varastointiin ja maaperän ominaisuuksiin, biodiversiteettiin ja maankäyttöön. Lämmön varastointimahdollisuuksia on selvitetty mallintamalla lämpöpaalurakenteella. 2 LÄMPÖENERGIAN VARASTOINTI 2.1 Yleistä Lämpöenergian varastointi on tärkeää aurinkoenergiapotentiaalin kannattavan valjastamisen toteuttamiseksi Östersundomin oloissa, kun auringosta saadaan energiaa lähinnä kesäkuukausina ja lämmitystarve on suurin talvella. Maksimihyödyn saavuttamiseksi alueella tulee keskittyä löytämään sopivin lämmönvarastointitekniikka aurinkolämmölle vuodenaikojen välille. Erilaisia tekniikoita lämpöenergian varastoinnista on tutkittu paljon viime vuosikymmenien aikana. Eniten käyttökokemusta energian varastoinnista ja maalämmön hyödyntämisestä on porakaivoista kalliomaissa, joihin on varastoitu hukkalämpöä voimalaitoksista tai jäähdytyksessä syntyvää hukkalämpöä. Yleensä varastot ovat toimineet yhdessä lämpöpumppujen kanssa, jolloin varaston lämpötilaero varaston ja lämmitettävän tilan välillä ei tarvitse olla merkittävän iso. Östersundomin tapauksessa alueelle on kaavailtu aurinkoenergian säilömistä korkealämpötilaiseen varastoon, jonka lämpötila on 70 celsiusastetta. Tällöin energiavaraston hyödyntäminen ei tarvitse erillisiä lämpöpumppuja, vaan lämpöä voidaan käyttää suoraan tilalämmitykseen ja käyttövetenä. Korkealämpöisten varastojen rakentamisen esteenä ovat yleisesti olleet huolet maaperän muutoksista, mutta tutkimusten valossa lämmön varastointi maahan on kannattavaa korkeammissakin lämpötiloissa. (Gabrielsson, et al., 1997) Aurinkolämpövarastot voidaan jakaa kolmeen kategoriaan varastointimekanismin perusteella. Vapaan lämmön varastoissa aurinkoenergia muutetaan vapaaksi lämmöksi valittuun materiaaliin ja varastoitu lämpö otetaan varastosta silloin, kun sitä tarvitaan. Latenttilämpövarastoissa aurinkoenergia säilötään lähes isotermisesti faasimuutosmateriaaleihin. Latenttilämpövarastoissa saavutetaan korkeampi

7 energiatiheys kuin vapaan lämmön varastoissa. Kemiallisessa lämmön varastoinnissa lämpö siirretään varastoon kemiallisten reaktioiden ja sorption välityksellä. Latenttilämpövarastointi ja kemiallinen lämmön varastointi ovat suhteellisen uusia tutkimuskohteita, joten tässä selvityksessä keskitytään vapaan lämmön varastointiin. Vapaan lämmön varastot voidaan jakaa veteen perustuviin varastoihin, kivikerrosvarastoihin sekä kallio- ja maaperävarastoihin. (Xu, et al., 2013) Östersundomin tapauksessa potentiaalisin lämmönvarastointikohde on alueen paksut savikerrostumat Lämpöenergian varastointi maahan Varastoitaessa lämpöä maahan maa lämmitetään latausvaiheessa ja viilennetään purkuvaiheessa. Lämmön varastointi maahan tapahtuu yleensä porarei illä tai putkistoilla, jotka voidaan sijoittaa pystysuoraan, vaakasuoraan tai tiettyyn kulmaan. Yleisesti lämpöä varastoidaan joko peruskallioon tai maakerrokseen. (Nordell & Söderlund, 2000) Maan lämmönvastuksen johdosta maahan varastointi sopii lähinnä kausivarastointiin. Lyhytaikaisen varastoinnin toteuttamiseen tulee varastossa olla lisäksi esimerkiksi terässäiliö, joka toimii lisäksi puskurivarastona. Lisäksi lämpöenergian varastointi maahan vaatii suuren tilavuuden, sillä maan lämpökapasiteetti on huomattavasti pienempi kuin veden. Varastointimateriaalina maa on kuitenkin ilmaista ja sitä on paljon saatavilla, joka tekee maavarastoista houkuttelevan vaihtoehdon isoihin lämpövarastoihin. (Xu, et al., 2013) Maahan varastoinnilla on kuitenkin myös negatiivisia puolia. Lämmön varastoinnilla maahan on korkeat investointikustannukset. Vaikka maa on ilmaista, sen kaivaminen ja poraaminen on kallista. (Xu, et al., 2013) Esimerkkitapauksessa Neckarsulmissa lämmönvaihtimien materiaalit ja porakaivojen poraus yhdessä ylimääräisten maansiirtojen kanssa (kaivaminen ja täyttö) vastasivat 69 % koko varaston hintaarviosta. (Schmidt, et al., 2003) Lisäksi korkeiden lämpötilojen varastot maassa vaativat pitkän ajan päästäkseen tyypilliseen tehokkuuteen, jossa maa saavuttaa halutun varastointilämpötilan. Lämmönsiirto maassa on paljon hitaampaa kuin vedessä, joten tyypillisen tehokkuuden saavuttamiseen voi mennä 3 5 vuotta. (Lundh & Dalenbäck, 2008) Lisäksi maanalaisen veden ja vesihöyryn mekanismit ovat monimutkaisia. Lämmönvarastoinnissa maahan tuleekin ottaa huomioon pohjaveden liike ja lämmönsiirtymiseen liittyvät maan ominaisuudet. Lämmön varastointi maahan vaatiikin tarkat geotekniset tutkimukset, joissa selvitetään maan ominaisuudet sekä pohjaveden liike. Pohjaveden liike savessa on usein hyvin hidasta, joten se on usein sopiva varastointimateriaali. Karkeammassa materiaalissa, kuten hiekassa pohjavesivirtaus kiihtyy, joka voi viedä varastoitavan lämmön pois varastosta, jolloin tehokkuus laskee. Kalliossa veden virtausta on vaikea arvioida, koska vesi liikkuu pääasiassa kiven murtumissa ja aukoissa. Van Meursin (1986) laskujen mukaan lämpövarastoon tulee asentaa hydrauliset seinämät, jos pohjaveden nopeus ylittää 0,05 metriä vuorokaudessa. (van Meurs, 1986) Porakaivovarasto Porakaivovarastoja (Borehole Thermal Energy Storage, BTES) käytetään lämmönvarastointiin yleisesti kalliomaalla sekä maakerroksissa. Porakaivojen syvyys peruskalliovarastoissa on yleensä noin m. Maakerroksessa porakaivojen

8 syvyys riippuu pitkälti maakerroksen syvyydestä. Porakaivovarastot voivat olla suljettuja tai avoimia. Suljetuissa porakaivoissa lämmönsiirtoneste kiertää suljetussa piirissä (Ground Heat Exchanger - GHX), jossa lämpö siirtyy maahan putken seinämän kautta. Avoimissa porakaivovarastoissa kiertävä vesi on suorassa kosketuksessa porakaivon seinämiin. Avoimen porakaivovaraston lämmönsiirron tehokkuus on parempi kuin suljetun, mutta niissä voi syntyä kemiallisia ongelmia, kun veteen liukenee metalleja ja kiintoaineita maasta. (Nordell & Söderlund, 2000) Maakerroksessa käytetään lähes aina suljettua porakaivovarastoa. Porakaivovarasto saveen tehdään yleisesti painamalla. Maahan poraaminen on noin 5 10 kertaa kalliimpaa kuin kallioon poraaminen. Lisäksi porakaivojen etäisyys maakerroksessa tulee olla pienempi kuin kalliossa, koska maakerroksen lämmönjohtavuus on yleisesti pienempi kuin kalliolla. Kalliossa yleinen kaivoväli on noin 4 metriä, maakerroksessa noin 2 m. Toisaalta maaperän lämpökapasiteetti on korkeampi kuin kallion. Maakerroksen ominaisuudet riippuvat huomattavasti huokoisuudesta ja vesipitoisuudesta. (Nordell & Söderlund, 2000) Energiapaaluvarasto Energiapaaluissa yhdistyy rakennuksen perustus ja maalämmön käyttö lämmityksessä. Energiapaaluja suunniteltaessa on otettava huomioon, että paalun kanto-ominaisuudet eivät saa huonontua energian talteenotosta. Energiapaalut soveltuvat sellaisiin kohteisiin, jotka vaatisivat muutenkin paalutusta, jolloin energiapaaluista saatava hyöty voidaan ottaa huomioon esirakentamisessa, vähentäen investointikustannuksia. Energiapaaluja voidaan käyttää kaikissa syvissä perustuksissa. Energiapaalujen päälle rakennettava infrastruktuuri määrää yleensä paalujen määrän ja paaluvälin; energian talteenoton kannalta mitoitettavat perustukset ovat yleensä kalliita. (Rautaruukki oyj, 2011) Energiapaalu koostuu kantavasta paalusta ja sen sisään rakennetusta lämmönvaihdinputkijärjestelmästä. Energiapaalut voidaan jakaa asennustyypin mukaan elementtipaaluihin ja kaivinpaaluihin. Elementtipaalut ovat valmiiksi rakennettuja paaluja, jotka asennetaan maahan sellaisinaan. Elementtipaaluja ovat esimerkiksi massiiviset betonipaalut sekä teräspaalut. Kaivinpaalut asennetaan paalutuspaikalla täyttämällä sylinterinmuotoinen aukko betonilla. Energiapaalut voidaan jakaa myös asentamistavan perusteella lyöntipaaluihin ja porapaaluihin. Lyöntipaalut asennetaan maahan lyömällä tai painamalla staattisen paineen avulla. Porapaalu asennetaan porattuun reikään. (Uponor, 2012) Energiapaalun sisälle tuleville lämmönvaihtimille on myös useita mahdollisia konfiguraatioita. Yksinkertaisimmillaan paalun sisälle sijoitetaan yksi U-putki, joka toimii lämmönvaihtimena. Isompiin paaluihin voidaan sijoittaa useampia putkia joko rinnakkain tai ristiin, kuten crosswise-konfiguraatiossa. W-putkea, jossa putki kiertää ylimääräisen lenkin paalun sisällä, on tutkimuksissa pidetty varteenotettavana vaihtoehtona energiapaaluun. (Gao, et al., 2008) Lämmönvaihdinputket ovat yleisesti HDPE-muovia. Isommissa lämpötilaluokissa liikuttaessa putkistojen tulee olla PE-Xmuovia, joka kestää korkeampia lämpötiloja paremmin. (Uponor, 2012) Energiapaaluja on käytetty kattamaan peruslämmitystä ja viilennystä lämpöpumppuun kytkettynä. Viilennysaikana syntynyt hukkalämpö johdetaan takaisin maahan, jotta maaperän lämpöprofiili ei muutu laskien lämmitystehoa. Lämmön varastointia lämpöpaaluilla on tutkittu vain vähän. Korkeammilla lämpötiloilla, kuten

9 Östersundomin tavoitellulla 70 C:n lämpötilatasolla, voi olla vaikutus paalujen kantaviin ominaisuuksiin, joka voisi johtaa ongelmiin perustuksen statiikassa. (Rautaruukki oyj, 2011) Lämmönvarastointi vaakaputkistoon Vaakaputkivarastossa maahan asennetaan putkistosilmukoita maansuuntaisesti. Yleisesti putkistosilmukat sijoitetaan noin 0,5 0,8 metrin päähän toisistaan. Yleisesti käytetty putkikoko vaakaputkistoissa on 40 mm. Vaakaputkistot asennetaan noin 1,2 1,5 metrin syvyyteen, riippuen alueen sääolosuhteista ja maalajista; putkistot sijoitetaan routarajan alapuolelle. Vaakaputkistojen etuja ovat pienet investointikustannukset, helppo asennus ja matala asennussyvyys, jolloin vaikutus maan hydrologisiin ominaisuuksiin on pieni. Östersundomin tapauksessa vaakaputkistovaraston rakentaminen kuitenkin vaikeuttaisi päällerakennettavuutta huomattavasti, koska perustusten rakentaminen tiheän vaakaverkoston päälle olisi vaikeaa. Yksi vaihtoehto Östersundomiin on vaakaputkistojen lisääminen peruslaattaan, jolloin lämpövarasto ei vaikeuttaisi perustusten rakentamista. (Uponor, 2012) 2.3 Lämpöenergian varastoiminen veteen Terässäiliövarasto Terässäiliövarastojen lataus- ja purkutehot ovat suuria ja ne soveltuvat hyvin lyhytkestoisien kulutus- ja tuotantohuippujen tasaamiseen. Terässäiliövarastot ovat paineellisina (<1 MPa) tyypillisimpiä pienikokoisina (0,1 10 m³) varaajina, joita käytetään kiinteistökohtaisina energia- ja lämpimän käyttöveden varaajina. Paineelliset varastot mahdollistavat korkeidenkin lämpötilojen käyttämisen, käyttövesivaraajat toimivat kuitenkin tyypillisimmin alle 95 C lämpötilassa. Matalapaineisia terässäiliövarastoja käytetään pieninä ja keskikokoisina (<2000m 3 ) kaukolämpövarastoina, ja niiden korkein käyttölämpötila on n. 110 C. Paineettomat (ilmanpaineiset) terässäiliövarastot ovat kooltaan m 3. Säiliön vesipinnan päällä on höyrytyyny, jonka avulla säiliön paine pidetään n. 1 kpa tasolla ja korkein käyttölämpötila on alle 100 C. Paineeton terässäiliövarasto on todettu kaukolämpövarastona kustannustehokkaaksi ja toimivaksi ratkaisuksi kymmenien tuhansien kuutioiden kokoon asti (10000 m 3 ) ja siksi valittu tässä työssä vertailukohdaksi, johon savimaaperävarastointia verrataan Louhittu kallioluola Kallioluolavarastoa (Rock Cavern Storage CTES) käytetään suurimittaiseen (>100000m 3 ) lämmön varastointiin. Pääasiallinen lämpöä varastoiva massa on luolassa oleva vesi ympäröivä kallio toimii kausivarastoinnissa osana varastoivaa massaa. Vesi varastoaineena mahdollistaa tarvittaessa suuritehoisen latauksen ja purun. Kallioluolan vesipiiri tulee erottaa varsinaisesta lämmitysjärjestelmästä lämmönsiirtimin, mikä lisää kustannuksia rajoittaa lataus- ja purkutehoa sekä vähentää varaston käytettävää lämpötilaeroa (lämmönsiirtimen asteisuus, 2 5 C, hävitään sekä ladattaessa että

10 purettaessa). Lämmönsiirrin / pumppuasema tulee sijaita pohjaveden pinnan alapuolella, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. Lämpövarastot ovat useimmiten käytöstä poistettuja kalliotiloja, jotka on otettu uusiokäyttöön asentamalla luolaan lataus- ja purkuputkistot tai poratut kanavat suutinputkia varten (Oxlösund, Oulu). Uuden kallioluolan rakentamiskustannus riippuu merkittävästi louheen alueellisesta hinnasta, mutta uusi kallioluola ei kuitenkaan korkeampien häviöiden takia ole ollut kilpailukykyinen terässäiliövarastoihin nähden. Kallioluolan lämpöhäviö riippuu merkittävästi siitä kuinka ehjään kallioon luola on louhittu. Rikkonaisessa kalliossa pohjaveden liike lisää häviöitä. Pohjaveden epäpuhtaudet ja mahdolliset aiemman käytönaikaiset jäämät voivat liata lämmönsiirtimiä. Kaukojäähdytyksen kylmävarastoissa kallioluolan ominaisuudet ovat parhaimmillaan kun kallioperän luonnollinen lämpötilataso on lähellä käyttölämpötilaa Akviferivarasto Akviferi-varastossa (Aquifer Thermal Energy Storage ATES) lämpöä varastoivana massana toimii huokoinen kallio- tai maaperä, jossa on paljon pohjavettä. Pohjaveden tulee olla lähes liikkumattomassa tilassa, jotta varastoinnin häviöt säilyvät kohtuullisina. Lämpöenergiaa ladataan ja puretaan kahden tai useamman pohjavesikerrokseen ulottuvan kaivon kautta. Pohjaveden käyttö lämmönsiirrossa parantaa akviferi-varaston lataus- ja purkutehoa suhteessa maaperävarastoihin, joissa maapiirin muodostaa suljettu muoviputkisto. Akviferi-varaston lataus- ja purkunopeus (teho) on kuitenkin alempi kuin vastaavan kapasiteetin kallioluolavarastoissa. Akviferi-lämpövarastointi rajoittaa alueen muuta pohjaveden käyttöä ja pohjaveden epäpuhtaudet likaavat lämmönsiirtimiä Akviferi-varaston vaatimukset maaperän ja pohjavesiolosuhteiden suhteen rajaavat sen käyttöä, niitä on kuitenkin rakennettu yli 1000, joista useimmat Alankomaihin ja Skandinaviaan. 3 KOHDEALUE Kohdealueena oleva Östersundom on Helsingin, Sipoon ja Vantaan kaupunkien yhteinen yleiskaava-alue, jota rakennetaan noin asukkaan asuin- ja työpaikkaalueeksi. Alueen kehittämistyössä on yhtenä teemana aurinkoenergian hyödyntäminen energiahuollossa. 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1 Lähtötiedot Aurinkoenergian varastoinnin mallinnuksessa on keskitytty lämmön varastointiin savialueelle. Alueella on laajoja savialueita, jotka ovat potentiaalisia alueita lämmön varastoimiseen. Kuvassa 1 on esitetty kohteen rakennusgeologinen kartta, jossa savialueet ovat sinisellä. Kuvassa 2 on esitetty tyypillinen kohdealueen kairausdiagrammi, jonka mukaan saven vesipitoisuus noin seitsemän metrin syvyyteen saakka on %. Tätä syvemmällä saven vesipitoisuus pienenee syvyyden

11 kasvaessa. Mallinnuksessa on käytetty kuvan 2 mukaista saviprofiilia. Savikerroksen paksuus kohdealueella on yleisesti yli 20 metriä. Mallinnuksessa käytettävät lähtötiedot materiaalien osalta on arvioitu lähdekirjallisuuden ja oheisten Geologian tutkimuskeskuksen tekemien selvitysten perusteella (kuvat 1 ja 2). 8 < 7 m < 5 m 7 15 m 5 10 m 7 15 m m Kuva 1. Östersundomin alueen rakennusgeologinen kartta, jossa savikerroksen keskisyvyydet. (Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto /Geologian tutkimuskeskus).

12 9 Kuva 2. Kairausdiagrammi kohdealueen savikerroksesta. (Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto /Geologian tutkimuskeskus). 4.2 Mallinnusohjelma Lämmön varastoinnin mallinnuksessa käytettiin COMSOL Multiphysics mallinnusohjelmaa. Comsolin 3D-mallilla voidaan mallintaa elementtimenetelmällä fluidin virtausta ja lämmönsiirtoa ajan funktiona. Mallinnuksessa käytetyt fysiikkamodulit ovat vapaan- ja huokoisen materiaalin virtaus sekä lämmönsiirto huokoisessa materiaalissa. 4.3 Mallinnuksen reunaehdot Mallinnuksen elementtimalli on monimutkainen ja laskentajaksot pitkiä, mikä on edellyttänyt mallin yksinkertaistamista ja oletuksia reunaehtojen osalta. Mallissa on

13 oletettu, että lämpö siirtyy maassa vain konvektion kautta; vesihöyryn ja säteilyn vaikutusta ei ole otettu huomioon. Mallissa on oletettu, että materiaalien ominaisuudet eivät muutu lämpötilan vaikutuksesta. Lisäksi mallissa oletetaan, että yläpuolinen ilma pysyy vakiona vuodenajasta riippumatta. Mallissa keskilämpötilana on käytetty 7,5 celsiusastetta, mikä on 1,6 C korkeampi kuin Helsingin keskilämpötila vuosilta Talviaikana lumikerros toimii eristeenä, minkä takia mallissa on käytetty hieman korkeampaa keskilämpötilaa. Mallissa oletettiin myös, että pohjaveden virtausnopeus varastossa on 0 m/s. Hienojakoisessa savessa pohjaveden virtaus on erittäin hidasta, joten olettamus ei huononna tulosten luotettavuutta Mallinnusparametrit Mallinnuksessa keskityttiin betonitäytteiseen teräspaaluun, joita esimerkiksi Ruukki valmistaa. Varastointimateriaalina on pehmeä savi, joka on tyypillistä Östersundomin alueelle. Savikerroksen paksuutena käytettiin 23,4 metriä. Kuvassa 3 on esitetty mallinnuksessa käytetyn paalun, jossa on W-putki, mitat. Myös muissa malleissa on samat parametrit: vain putken malli, veden virtaus ja materiaalien ominaisuudet muuttuvat. Kuva 3. Mallinnuksessa käytetyn energiapaalun mitat. Materiaali Mallinnuksessa käytettyjen materiaalien ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mallinnuksessa käytettyjen materiaalien ominaisuudet. Tilavuusvirt aus [m³/h] Virtausnope us [m/s] Tiheys [kg/m³] Lämmönjohtavuus [W/mK] Lämpökapasiteetti vakiopaineessa [J/kgK] Huokoisuus Vesi 0,324 0,18344 Betoni ,8 880 Savi , ,55 HDPE-Muovi 0,42

14 Mallinnustapaukset 5 MALLINNUKSET Mallinnuksella on vertailtu useita eri putkikonfiguraatioita, tilavuusvirtauksia (q) sekä putken halkaisijoita lämmönsiirron kannalta parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Lisäksi on mallintamalla arvioitu saven ja täytemateriaalien ominaisuuksien vaikutuksia lämmönvarastoimisominaisuuksiin. Tämän jälkeen on tehty mallinnukset, jotka kattavat kymmenen peräkkäistä lämmityssykliä. Mallinnus on tehty myös osana kaukolämpöverkkoa. 5.1 Putkikonfiguraatiot Mallinnusohjelmalla on vertailtu useita eri putkikonfiguraatioita, tilavuusvirtauksia (q) sekä putken halkaisijoita lämmönsiirron kannalta parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Latausajan sisääntuloveden lämpötilaksi valittiin 95 C ja purkuajalle 0 C suurimman lämpötilaeron saavuttamiseksi. Mallinnuksessa käytettyjen mallien parametrit ovat taulukossa 2. Saven, betonin, veden, teräksen ja muovin ominaisuudet ovat samat kaikissa malleissa. Mallinnuksissa käytetyt putkikonfiguraatiot on esitetty kuvassa 4. Taulukko 2. Mallien parametrit. Putken halkaisija [mm] Tilavuusvirtaus [m³/h] Virtausnopeus [m/s] U-putki U-putki, 1,5*q U-putki, 0,5*q U-putki 40 mm W-putki W-putki, 0,5*q Crosswise ,324 0,486 0,162 0, ,324 0,162 0,324 0, , , , , , ,18344 Kuva 4. U-putki, Crosswise-kaksoisputki ja W-putki Taulukon 2 mukaisten laskentatapausten nesteen lämpötilat neljännen vuoden pituisen lataus/purku-syklin aikana on esitetty kuvassa 5.

15 Lämpötila [ C] Aika [d] U-putki, 0,342 m³/h U-putki, 1,5*0,342 m³/h U-putki, 0,5*0,342 m³/h W-putki, 0,342 m³/h W-putki, 0,5x0,342 m³/h Inlet U-putki 40 mm, 0,8294 m³/h Crosswise Kuva 5. Inlet- ja outletputken lämpötila neljännen syklin aikana eri konfiguraatioille. Kuvan 5 perusteella eri putkikonfiguraatioiden sisään- ja ulosvirtauksen veden lämpötilat eroavat jonkin verran toisistaan. Puolitetun tilavuusvirtauksen malleilla lämpötilaero sisääntulon ja poistulon välillä oli suurin. Pienin lämpötilaero on U- putkella, jolla on puolitoistakertainen tilavuusvirtaus. Lämpötilaero on energiapaalun tehon kannalta oleellinen muuttuja. Jokaisesta mallista on lämpötilaeron perusteella laskettu neljän syklin teho ja lämpömäärä, jotka on esitetty taulukossa 3.

16 13 Sisäiset häviöt Taulukko 3. Eri mallien lämpömäärä neljän syklin aikana. U-putki U-putki, 1,5*q U-putki, 0,5*q U-putki 40 mm W-putki W-putki, 0,5*q Crosswise Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] -57,85-77,66-55,56-123,57-49,92-45,35-108,83 Lataus -83,85-104,48-71,21-184,77-76,71-67,21-141,51 Purku 26,00 26,83 15,65 61,20 26,79 21,85 32,67 Tehokkuus [%] 31,01 25,68 21,98 33,12 34,93 32,52 23,09 Taulukon 3 perusteella kaikkien putkikonfiguraatioiden tehokkuus on huono. Energiapaaluun syötetystä energiasta menee sisäisiin häviöihin 65,07 82,02 %. Tämä johtuu siitä, että eristyksen puuttuessa lämpöä siirtyy latauksen aikana sisääntulosta ulostulovirtaan pienentäen virtojen lämpötilaeroa. Tehokkuus kuitenkin paranee ensimmäisestä syklistä jokaisella konfiguraatiolla. Tehokkuuden paraneminen on ymmärrettävää, koska muilla korkealämpötilaisilla maavarastoilla normaalin toiminnan saavuttaminen on kestänyt 3 5 vuotta. Isoin saatu lämpömäärä konfiguraatioista on ylivoimaisesti U-putkella, jossa on 40 mm halkaisija. Isompi tilavuusvirtaus näyttäisi lisäävän saatua lämpömäärää, joskin myös sisäiset häviöt ovat reilusti suuremmat kuin muilla konfiguraatioilla. Pienin purettu lämpömäärä on U-putkella, jonka tilavuusvirtaus oli puolet normaalitilanteesta. Myös sen tehokkuus oli pieni, vain 21,98 %. W-putkella, jonka tilavuusvirtaus oli 0,324 m³/h, oli paras tehokkuus, 34,93 %. W-putkesta saatu purettu lämpömäärä oli myös hyvä, 26,79 MWh. 5.2 Saven ja paalun täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus Saven ja paalun täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus paalun lämmönvarastointiominaisuuksiin määritettiin käyttämällä W-putkea tilavuusvirtauksella 0,342 m³/h sen parhaan tehokkuuden ansiosta. Paalun parametrit ja virtausominaisuudet ovat samat kuin aikaisemmassa mallinnuksessa. Saven lämmönjohto-ominaisuudet vaihtelevat suuresti varsinkin kosteuden mukaan. Tällä mallinnuksella pyrittiin tuottamaan maksimitilanne lämmönsiirtymiselle saveen. Vertailukohtana on käytetty mallia, jossa saven ja täytemateriaalin lämmönjohtoominaisuudet ovat skaalan alapäässä. Lisäksi uusissa tutkimuksissa on havaittu, että grafiitin lisäys betonin joukkoon täytemateriaalissa lisää lämpöpaalujen tehokkuutta. Mallinnuksessa tutkittiin myös täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutusta varastointiin. Mallinnuksessa käytetyt parametrit on esitetty taulukossa 4 ja mallinnusten sisään- ja ulosvirtauksen veden lämpötilat neljännen syklin aikana on esitetty kuvassa 6.

17 Taulukko 4 Saven ja täytemateriaalin parametrit Normaalitilanne Parempi betoni Parempi savi Parempi savi ja betoni Saven lämmönjohtavuus [W/mK] 1,1 1,1 2,5 2,5 Saven tiheys [kg/m³] 1,8 1,8 2 2 Saven lämpökapasiteetti [J/kgK] Täytemateriaalin lämmönjohtavuus [W/mK] Täytemateriaalin [kg/m³] tiheys Täytemateriaalin lämpökapasiteetti [J/kgK] 1,8 4,5 1,8 4, Lämpötila [ C] Aika [d] Normaalitilanne Inlet Parempi betoni Kuva 6. Saven ja täytemateriaalin ominaisuuksien vaikutus poiston lämpötilaan neljännen syklin aikana. Kuvan 6 perusteella saven lämmönjohtavuuden noustessa arvosta 1,1 W/mK arvoon 2,5 W/mK, saavutetaan huomattavasti korkeampi veden lämpötilaero sisään- ja ulosvirtaaman välille. Myös täytemateriaalin lämmönjohtavuuden nosto 1,8 4,5 W/mK nosti lämpötilaeroa, mutta sen vaikutus oli huomattavasti pienempi. Grafiitin

18 lisäys ei siis merkittävästi paranna paalun lämmönsiirtoa, joten sen lisääminen ei liene ekonomisesti kannattavaa. Saven ja paalun täyttömateriaalin lämmönjohto-ominaisuuksien vaikutuksen selvittämiseksi lämpötilaeroista laskettiin eri mallien lämpömäärät jokaiselle syklille. Lämpömäärät on esitetty taulukossa Taulukko 5. Lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan paremman betonin ja saven vaikutus energiapaalun lämpömäärään neljän syklin aikana. Normaalitilanne Parempi betoni Parempi savi Parempi savi ja betoni Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Q [MWh] Sisäiset häviöt -49,724-51,673-78,643-82,995 Lämpömäärä sisään -76,517-79, , ,121 Lämpömäärä ulos 26,793 27,876 42,274 45,125 Tehokkuus [%] 35,015 35,042 34,960 35,220 Taulukossa 5 esitettyjen tulosten perusteella energiapaalulla savessa, jonka lämmönjohtavuus on 2,5 W/mK, saadaan noin 80 % suurempi lämpömäärä ulos paalusta normaalitilanteeseen verrattuna, jolloin saven lämmönjohtavuus on 1,1 W/mK. Lisäksi parempi täyttömateriaali paalussa nosti lämpömäärää jonkin verran, ei kuitenkaan yhtä merkittävästi kuin muutos saven lämmönjohtavuudessa. Maksimitilanteessa, jossa saven ja täyttömateriaalin lämmönjohtavuus on teoreettisessa maksimissa, saatiin yhdestä energiapaalusta 45,13 MWh lämpöenergiaa. Paalun tehokkuuteen paremmalla täyttömateriaalilla ja savella ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta: kaikkien mallinnusten tehokkuus olin noin 35 %. 5.3 Teoreettisen maksimitilanteen kymmenen syklin mallinnus Saatava lämpömäärä Paalusta saatu lämpömäärä kasvoi useamman lämmityssyklin vaikutuksesta, kuten taulukosta 5 voi nähdä. Tämä vuoksi suoritettiin energiapaalulle paremmalla savella ja paalun täytemateriaalilla myös kymmenen syklin (10 vuotta) mallinnus. Tällä mallilla yritettiin kartoittaa vakiintunutta tilannetta energiapaalulle. Kymmenennen syklin yhden energiapaalun lämpömäärä, tehokkuus, teho ja teho paalumetriä kohti on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Energiapaalun 10. syklin lämpömäärä, tehokkuus, teho ja teho paalumetriä kohti. Lämpömäärä [J] Lämpömäärä [MWh] Sykli 10-5,72946 E+10-15,915 Lataus -1,06105E+11-29,473 Purku 4,88109E+10 13,559 Tehokkuus [%] 46,0 46,0 Teho [W] 3104,1 Teho/paalumetri [W/m] 132,7

19 16 Kuten taulukosta 6 voi nähdä, kymmenennen syklin tehokkuus on huomattavasti parempi kuin ensimmäisten syklien. Tehokkuus on parantunut ensimmäisen neljän syklin tehokkuudesta noin 11 %. Tämä johtunee saveen jääneestä varastoituneesta lämmöstä. Lisäksi myös saatu lämpömäärä on suurempi kuin ensimmäisellä neljällä syklillä. 10. syklin ulos saatu lämpömäärä on 13,55 MWh ja purkukauden keskimääräinen teho on noin 3,1 kw eli teho paalumetriä kohti on 132 W. Alhaiset teholukemat johtuvat siitä, että varastoitu lämpö puretaan nopeasti purkukauden alussa, jonka jälkeen energiapaalu toimii maalämmöllä Lämpötilajakauma savessa Jotta voitaisiin arvioida, kuinka tiheästi energiapaaluja tulee asentaa varastoon, on tärkeä tuntea lämpötilajakauma savessa. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty saven lämpötila paalun ympärillä 10. syklin latausjakson viimeisenä päivänä. Kuva 7. Lämpötilajakauma energiapaalun ympärillä 10. syklin latausjakson viimeisenä päivänä

20 Lämpötila [K] Etäisyys paalusta [m] 1 m 12,7 m 23 m Kuva 8. Saven lämpötila energiapaalun ympärillä 10. syklin latausjakson viimeisenä päivänä 1 m, 12,7 m ja 23 m syvyyksiltä. Kuvista 7 ja 8 voidaan havaita, että lämpö siirtyy kymmenennellä syklillä yli viiden metrin päähän energiapaalusta. Paalun lähellä lämpötila on lähellä syöttöveden lämpötilaa, noin 90 C. Haluttuun, 70 C lämpöluokkaan päästään puolen vuoden lämmityksellä yksittäisellä paalulla vain noin puolen metrin päässä paalusta. Viiden metrin päässä paalusta lämpötila on noin 37 C. Lähellä maanpintaa ja paalun alalaidassa lämpötilat ovat alhaisempia. Kuvissa ei ole huomioitu useampien paalujen yhteisvaikutuksia. 5.4 Energiapaaluvaraston mallintaminen osana kaukolämpöverkkoa Kytkentä kaukolämpöverkkoon Energiapaalujen mallinnuksen tarkoituksena oli kartoittaa aurinkoenergian ja sen varastoinnin mahdollisuuksia osana uuden kaava-alueen energiaratkaisuja. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää energiapaaluvaraston integroimista olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkon menoveden lämpötila on 80 C ja paluuveden 55 C. Aurinkokeräimien ja energiapaaluvaraston integroimiseksi kaukolämpöverkkoon tulee systeemissä olla puskuriakku (terässäiliövarasto), joka tasaa hetkellisiä auringon tehopiikkejä, joita maaperävaraston rajallinen latauskapasiteetti ei muutoin voisi hyödyntää. Puskuriakku mahdollistaa myös lyhytkestoisten kulutuspiikkien syöttämisen lämpöverkkoon. Aurinkokeräinten ja maaperäakun kytkentä kaukolämpöverkkoon on esitetty kuvassa 9.

Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA

Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA 10.6.2014 Sisältö 1. Lämmönvarastointi 2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät 3. Mallinnustulokset 4. Varastoinnin ympäristövaikutukset 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 3. Bernoullin yhtälön käyttö KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Mitä Bernoullin yhtälö tarkoittaa ja miten sitä voidaan käyttää virtausongelmien ratkaisemiseen? Motivointi: virtausnopeuden

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simuloiesimerkki School of Technology and Management, Polytechnic Institute of Leiria Käännös: Tuula Höök - Tampereen Teknillinen Yliopisto Mallinnustyökalut Jäähdytysjärjestelmän

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit - M 30 x 1,5 liitännällä TRV Nordic sl Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola Pohjavesienergia Kokkola Material Week, 1.11.2016 Teppo Arola Pumpatusta pohjavedestä otetaan talteen lämmönsiirtimellä joko lämpöenergia / kylmäenergia ja vesi injektoidaan takaisin. ATES (aquifer thermal

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA VARAAJASÄILIÖ / TYÖSÄILIÖ LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄÄN Vesitilavuuden lisääminen Virtauksen nostaminen Yhteet sähkövastuksille Pyöreät mallit: 300, 500, 750 ja 1000 litraa Ovaalit mallit: 1400 ja 2000 litraa

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma 1 Tämän päivän, huomisen ja tulevaisuuden vesikiertoinen lämpöpatteri. Matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa

Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa 1 (4) Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa 1. Yleistä 1.1. Tikkurilan pohjavesiolosuhteet Tikkurilan alueen luonnollinen maaperä on suurimmaksi osaksi savikkoa, jonka alla on karkeampia

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20100 Turku Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku Finland Puhelin: 020 755 6940 Ohivalinta: 0207556947 Fax: 020 755 6941 reino.heikinheimo@ramboll.fi

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin

ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING OPERATING INSTRUCTION BEDIENUNGSANLEITUNG PAIGALDUSJUHEND ИНСТРУКЦИЯ ПО ЭКСПЛУАТАЦИИ NOTICE D INSTALLATION MONTAVIMO INSTRUKCIJA RAK 24.05.2004 ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien

Lisätiedot