ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kinnarin koulu. Asemakaavan muutos ja tonttijako

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kinnarin koulu Asemakaavan muutos ja tonttijako JARDno Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kinnarin koulu Asemakaavan muutos ja tonttijako Diaarinumero JARDno Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 5. eli Kinnarin kaupunginosan korttelia 559 sekä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 5. eli Kinnarin kaupunginosan kortteliin 559 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja lähivirkistysaluetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue vajaan kilometrin päässä keskustasta, keskellä Kinnarin asuntoaluetta. Suunnittelualuetta rajaavat Koulukuja, Metsolantie, Kinnarinpolku sekä Puistotien ja Pellokentänkujan varren tontit. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1

3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kinnarin koulu Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia Kinnarin koulualueen kehittämiseen ja uuden koulurakennuksen rakentamiseen. Suunnittelualue käsittää korttelin 559, jossa on Kinnarin koulun tontti ja Kinnarin pesäpallokenttä, viereisen Koulukujan katualueen, Puistotien katualueen Sahankaaren ja Kinnarinpolun välillä sekä Pallokentänkujan katualueen. Suunnittelun tavoitteena on osoittaa tontti uudelle koulurakennukselle, varmistaa ympäröivien katujen toimivuus koulun liikennettä ajatellen sekä säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas koulurakennus ja lammen luonnonympäristö. Koulurakennukselle osoitetaan rakennusoikeutta k- m 2, josta 10 % voidaan käyttää päiväkotitiloiksi. Säilytettävien koulurakennusten kerrosalat vastaavat rakennettua kerrosalaa. 2

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut

5 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kinnarin koulun alueen konseptisuunnitelmat (Sito ) Liite 3. Kinnarin koulu, viitesuunnitelmat Liite 4. Katusuunnitelmat (Sito 2017) Liite 5. Ote kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmasta Liite 6. Asemakaavakartta ja määräykset Liite 7. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liite 8. Asemakaavan seurantalomake liitteet lisätään myöhemmin 4

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaava-alue muodostuu Kinnarin koulun tontista ja lähivirkistysalueesta korttelissa 559 sekä kortteliin liittyvistä katualueista. Koulun liikenne kulkee Sahankaarelta Puistokadun kautta Koulukujalle ja Keskitalontieltä Metsolantien kautta. Korttelin länsipuolinen osa Puistokatua on kevyen liikenteen katua, jolla on tontilleajo sallittu. Pallokentänkujan pohjoispää osoitetaan pihakaduksi, joka mahdollistaa viereisen päiväkodin saattoliikenteen. Muut lähikadut säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Kortteliin 559 laaditaan tonttijako asemakaavan yhteydessä. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kinnarin yhtenäiskoulun uusien tilojen on tarkoitus valmistua syksyyn 2019 mennessä. Kaksi nykyistä koulurakennusta puretaan kesällä Koulun alueeseen liittyvät katujärjestelyt toteutetaan rakentamishankkeen rinnalla. Koulukuja ja korttelin 559 länsipuolinen osa Puistotietä rakennetaan vuonna 2018, ja Puistotien pohjoispää vuonna Kinnarin kenttä voi säilyä nykyisellään, kunnes koulun piha-alueet rakennetaan. Lepolan peltojen ja Järvenpään yhteiskoulun urheilualueiden kehittämiseksi on käynnistetty selvitys, jonka tavoitteena on sijoittaa Lepolan urheilualueelle Kinnarin pallokenttä ja muita urheilutoimintoja. 5

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Kinnarin koulun rakennusryhmä muodostaa paikallisesti merkittävän rakennuskokonaisuuden, joka on kasvanut vähitellen. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1920, 1930, 1947 ja Vanhin rakennus, jota on kutsuttu opettajansa mukaan Kilpisen kouluksi, on rakennettu Westermarckin lahjoittamalle tontille. Rakennuksessa on kansallisromanttisen tyylin piirteitä. Seuraavaan, tyylipiirteiltään klassismiin viittaavaan rakennukseen tuli opettajien asuntola ja yksi opetustila. Sitä seuraava rakennus edustaa niukkuuden säätelemää jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria, ja nuorin rakennus on 1970-luvulle tyypillinen harmaa betonielementtirakennus. Nykyisen koulutontin itäosa on ollut rakentamatonta viljelyaluetta vielä 1960-luvulla, ja koulurakennusten eteläpuolella on ollut puutarha. Pallokenttä ja lammen ympäristö ovat olleet tuolloin lähes nykyisessä muodossaan. Pallokentän itäpäähän on rakennettu neljä katsomorakennelmaa ja 2000-luvulla. Kuva 2: Kinnarin koulun alue vuonna Koulurakennukset ovat valmistuneet vuosina 1920, 1930 ja Nykyiset kiinteistönrajat ovat kuvassa punaisella. 6

8 Kuva 3: Kinnarin koulun alue vuonna Koulun tontti ulottuu Metsolantielle. Tontin itäosassa on koulupihaa ja pysäköintipaikka. Suurin koulurakennus on valmistunut vuonna Korttelin länsipään muutokset ovat vähäisiä. Kinnarin kentälle on rakennettu katsomot ja kadun reunaan on istutettu puurivi. Kuva 4: Kinnarin koulun rakennukset. Rakennusvuodet: A 1976, B 1947, C 1930, D Kortteli 559 on maastoltaan suhteellisen tasaista, maapinnan korkeus on noin ,5 mpy. Suuri osa alueesta on avointa pelikenttää ja koulun pihaa. Katujen varsilla ja koulun piha-alueilla on istutettuja puita. Runsainta kasvillisuutta on Kinnarin pesäpallokentän ja Koulukujan välissä sijaitsevan lähdelammen ympäristössä. Lammen alueelta tehdään kesällä 2017 luontotyyppi- ja 7

9 kasvillisuusselvitys sekä valuma-aluetarkastelu, jolla voidaan arvioida sen vesitasetta hulevesien ja pohjavesien kannalta. Koulu sijaitsee Kinnarin pientalovaltaisella asuntoalueella. Alun perin väljille tonteille on rakennettu omakoti- ja rivitaloja. Kaikki keskustan palvelut sijaitsevat vajaan kilometrin päässä suunnittelualueelta. Kinnarin kenttä on tunnettu pesäpallokenttä. Koulun eteläpuolella on Kukkakumpu-niminen puistoalue leikkikenttineen. Liikenne Kinnarin alueen kokoojakatuna toimii Keskitalontie, johon suunnittelualue liittyy Metsolantien kautta. Metsolantie muodostaa suoran yhteyden Keskitalontien ja Sipoontien välillä. Kadulla on erillinen pyörätie. Kadunvarsipysäköinti on sallittu ja risteykset ovat tasa-arvoisia. Pääosa autoliikenteestä saapuu koululle Metsolantietä Keskitalontien tai Kiviojantien suunnasta, loput Pallokentäntien tai Koulukujan kautta. Kävely ja pyöräily muodostavat merkittävän osan koulun tuottamasta liikenteestä, vaikkakin henkilöautojen osuus on huomattava. Saattoliikenteen jättöpaikkoina toimivat sekä Metsolantien ja Koulukujan kadunvarret että koulun pysäköintialue. Pallokentänkujalla Kinnarin päiväkodin kohdalla ei ole saattopysäköintipaikkoja. Koulun tonttiliittymä on Keskitalontieltä. Pallokentänkujaa ei ole suunniteltu läpiajoliikennettä ajatellen. Kinnarin koulu sijaitsee kevyen liikenteen pääväylien risteyskohdassa. Puistotie on osa pohjoiseteläsuuntaista kevyen liikenteen pääreittiä. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen väylä, joka liittyy länsipäässä rautatien alikulun ja Tunnelipuiston kautta Mannilantiehen. Kinnarinpolku ulottuu idässä Pohjoisväylään, jonka alikulun kautta on pääsy Terholan alueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö Koulukujan varressa sijaitseva vuonna 1930 rakennettu koulurakennus on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa säilytettäväksi. Kinnarin koulu (09.05) ja Kinnarin koulun alue (13.33) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Tekninen huolto ja hulevedet Alueella on rakennettu kunnallistekniikka. Alueella on rakennettu sadevesiviemäri. Suunnittelualue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv ) Kinnarin koulun tontti on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Koulun alue on merkitty paikalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi, jonka arvokkaat piirteet säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (kh/ii). Kinnarin vanha koulu on osoitettu paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Puistotielle on osoitettu ulkoilureitti. 8

10 Kuva 5. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ). Kaava-alueen likimääräinen sijainti ympyröity valkoisella. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 1977 ja Kinnarin koulun tontti, jolla on kolme koulurakennusta, on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-2). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,6 (6973 k-m 2 ) ja suurin sallittu kerrosluku on II. Yksi koulurakennus sijaitsee urheiluja virkistysalueella (Kinnarin kenttä, VU) ja se on suojeltu asemakaavassa. Suunnittelualueen länsipäässä on puistoaluetta (VP) ja vesialuetta (W). Koulukorttelin poikki on asemakaavassa Pallokentänpolku-niminen kevyen liikenteen katu, jota ei ole rakennettu. Koulukujan ja Keskitalontien välillä kulkee Pallokentänkuja, jonka pohjoispää on osoitettu yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. Puistokatu suunnittelualueen länsireunassa on osoitettu kevyenliikenteen kaduksi, jolla on tontilleajo sallittu. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen katu. Metsolantie, Koulukuja ja Pallokentänkujan eteläpää ovat tonttikatuja. 9

11 Kuva 6. Ote ajantasakaavasta. Kaava-alue punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄ- TÖKSET Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Kinnarin uusi koulu sisältyy kaupungin taloussuunnitelmaan ja investointiohjelmaan. Koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. 10

12 Kaupunginvaltuusto on linjannut , että Kinnarin koulu toteutetaan yhtenäiskouluna, joka toteutetaan kerralla. Alueen kehittämisen lähtötiedoiksi on laadittu konseptisuunnitelmat (Sito ), joissa on tutkittu uuden koulun ratkaisuvaihtoehtoja sekä liikenneympäristön ja pysäköinnin periaatteita. Projektin valmisteleva suunnittelu tehdään kaupungin ja Mestaritoiminnan muodostaman Kiinteistöallianssin yhteistyönä, ja teknisestä valmistelusta vastaa Mestaritoiminta Oy. Kaavamuutos sisältyy kaavoitussuunnitelmaan 2017 (kh ). Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin viranomaiset Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Teleoperaattoriyritykset Järvenpää-Seura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Järvenpään kaupungin internet-sivuilla ja Viikkouutisisissa sekä lähettämällä kirje naapurikiinteistöjen omistajille. Kinnarin uuden koulun rakennushankkeen etenemisestä järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Järvenpään Yhteiskoululla. Kunnallistekniikan suunnitelmia ja asemakaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 7. Valmisteluvaihe Suunnitteluvaihe Hyväksymisvaihe 11

13 Asemakaavahankkeesta ei ole pidetty MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua. Asiasta on pyydetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut lausunnot ja siitä on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin tavoitteet Tutkitaan mahdollisuudet Kinnarin koulualueen kehittämiseen, uuden koulurakennuksen rakentamiseen ja arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseen. Tavoitteena on uuden oppimisen mukaiset, muuntojoustavat, kestävät ja turvalliset oppimistilat, joita voidaan käyttää myös muuhun toimintaan. Kinnarin koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. Vuosina 1920 ja 1930 rakennetut rakennukset (C ja D) on tarkoitus säilyttää. Nykyinen betonielementtirakenteinen koulurakennus vuodelta 1976 (A) ja Kinnarinpolun puoleinen rakennus vuodelta 1947 (B) on tarkoitus purkaa. Pallokentän sijoittamisesta muualle ja muiden urheilutoimintojen kehittämisestä tehdään selvitys. Yleiskaavan tavoitteet Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan vanhan koulurakennuksen ja koulualueen säilyttäminen, pohjois-eteläsuuntaisen kevyen liikenteen yhteyden varmistaminen Puistotiellä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Elinympäristöjen laatua sekä kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat yleis- ja erityistavoitteet. 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Asemakaavaratkaisu tukee asemakaavan tavoitteita. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue muodostuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta ja lähivirkistysalueesta korttelissa 559 sekä siihen liittyvistä kaduista. Koulun tontti liittyy ympäristöön Koulukujan, Puistotien ja Metsolantien kautta. 12

14 Suunnittelualueen pinta-ala on m 2, josta m 2 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), m 2 lähivirkistysaluetta (VL) ja 513 m 2 Kinnarin lammen vesialuetta (W). Koulun tontille on osoitettu uutta koulurakennusta varten k-m 2 rakennusoikeutta, josta 10 % saadaan käyttää julkisten lähipalveluiden tiloiksi. Koulutontilla säilytettävien kahden rakennuksen kerrosalat on osoitettu nykytilanteen mukaisesti. Koulutontin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua e t = 0,76. Koulun tontille on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka tulevat esiopetus- ja alakoulukäyttöön sekä ilta-aikaan ja viikonloppuisin harrastus- ja kansalaistoiminnan käyttöön. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaava mahdollistaa uuden koulurakennuksen rakentamisen Kinnarin koulun tontille. Kaksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävää koulurakennusta on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Kaavamääräyksillä varmistetaan täydennysrakentamisen toteuttaminen siten, että uudisrakennukset sopeutuvat ympäristöön ja kaupunkikuvan kannalta merkittäviin rakennuksiin. Myös tontilla olevia puita ja istutuksia tulee hoitaa ja täydentää erityisen hyvin ja Kinnarin lampi lähiympäristöineen säilytetään. Kinnarin kentän alue säilyy lähivirkistysalueena. Puistolantien pohjoispää toteutetaan koulun ajoneuvoliikennettä varten, ja sille rakennetaan kevytväylät. Pallokentänkujan pohjoispää osoitetaan pihakaduksi, joka mahdollistaa viereisen Kinnarin päiväkodin saattoliikenteen. 5.3 ALUEVARAUKSET Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Koulun tonttia on laajennettu pallokentän alueelle, joten kaikki koulurakennukset pihatoimintoineen sijaitsevat tontilla. Uuden koulun rakennusala on osoitettu nykyisten rakennusten itäpuolelle ja pysäköintipaikat Metsolantien ja Koulukujan varteen. Metsolantien varteen on osoitettu istutettava puurivi. Lähivirkistysalue (VL) Kinnarin kenttä ja siihen liittyvä puistoalue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Lammen ympäristö on osoitettu suojeltavaksi. Vesialue (W) Lampi on osoitettu vesialueeksi. Katualueet, kevyen liikenteen väylät Puistotie Sahankaaren ja Koulukujan välillä on osoitettu katualueeksi, mutta korttelin 559 länsipuolinen osa Puistotietä on edelleen kevyen liikenteen väylää, jolla on tontilleajo sallittu. Koulukujan katualuetta levennetään uuden koulun kohdalla saattoliikenteen pysäköintipaikkojen järjestämistä varten. Pallokentänkujan pohjoispää on osoitettu pihakaduksi. Muilta osin katualueet säilytetään nykyisellään. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 13

15 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset esitetään liitteessä 6. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Rakennussuunnitelmat ja katusuunnitelmat on laadittu samanaikaisesti kaavasuunnittelun kanssa. 6.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS Asemakaavan voi toteuttaa heti kun se on tullut voimaan ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Yhtenäiskoulun rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa ja koulurakennus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Koulurakennusten purkutyöt tehdään kesällä Kunnallistekniikan rakentaminen Koulukujalla ja korttelin 559 länsipuolisella Puistotiellä ajoittuu vuodelle 2018, ja Puistotien pohjoispään rakentaminen vuodelle TOTEUTUKSEN SEURANTA Seurattavia asioita ovat kerrosalan toteutuminen, liikennemäärät, pysäköintipaikkojen tarve, asukkaiden ja käyttäjien palaute, rakennusten elinkaaren ja kunnon seuranta sekä taloudellinen seuranta (muutokset, korjaukset, energiankäyttö). Järvenpäässä Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti 14

16

17