Koko Juvan kirjo - juhlakulkue

Transkriptio

1 Koko Juvan kirjo - juhlakulkue Juvan 575-vuotinen historia esittäytyy kulkueen muodossa Kesäkarkeloissa lauantaina 8.7. klo 9.30 alkaen. Historiakulkue ilmentää Juvan eri vaiheita niistä ajoista lähtien, kun ensimmäiset ihmiset tulivat patikoiden tai vesiteitä pitkin Juvalle. Kulkue kertoo eri Juvan ajanjaksojen tapahtumista aina nykypäivään saakka. Marssi alkaa klo 9.30 ja kulkee Juvantietä pitkin Hildurilta Sampolan laavukylään. Yleisö voi seurata kulkuetta koko matkan Juvantien varrella ja liittyä lopussa mukaan. Kulkue lähtee liikkeelle Kotitieltä Hildurin edestä ja kulkee keskustan läpi Juvantietä pitkin kirkon luo, josta se laskeutuu alas Sampolan kautta laavukylään Kesäkarkelo-tapahtumaan. Kulkueeseen on osallistumassa yli 150 henkeä ja pituutta kulkueelle tulee noin 200 metriä. Kulkueessa on mukana yli 20 juvalaista järjestöä, eläimiä ja yksi moottoriajoneuvokin nähdään. Kulkueessa kuullaan myös elävää musiikkia kahdessa kohdassa. Koko Juvan kirjo - juhlakulkue on osa valtakunnallista Suomi 100 ohjelmaa ja sen järjestelyjen päävastuussa ovat Juvan kunta ja Juvan Yrittäjät.

2 Kulkueen tarina 1. Juvalle saapuminen Kulkueen kärjessä on Kari Kärkkäisen veistämä haapio, joka kuvaa ensimmäisten juvalaisten saapumista alueelle noin ekr. Haapio eli haaparuuhi on suomalais-ugrilaisten kansojen vanhin venetyyppi, jota muinoin käytettiin vesiteillä liikkumiseen. Ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet Juvan alueelle todennäköisesti vesiteitse, joita hyväksikäyttäen asutus levisi nopeasti myös Saimana rantamia pitkin, mutta tuon ajan metsästäjät ja turkismyyjät he valitsivat asuinpaikoikseen loitompana olevat selänteet, kuten Koikkalan ja Maivalan selänteet. Haapiota vetää Metal Sportin naiset. Haapiossa soutaa Sanni Rauhala. 2. Maanviljely Keskiajalle tullessa Juvan seudut olivat kiinteästi asuttuja ja maanviljely oli ensimmäinen elinkeino. Kaskikulttuuri oli alueella vallitsevaa. Peltoja raivattiin, metsätöistä saatiin rakennusmateriaalia rakennuksia ja kotitaloudessa tarvittavia tarvikkeita varten. Entisajan maanviljelijöiksi pukeutuneena ovat Suur-Savon Lampureiden sekä Juvan MTK:n jäseniä. Lampaat ja paimenkoira edustavat maatalouteen liittyviä eläimiä.

3 3. Seurakunnan perustaminen Savitaipaleen emäseurakunnan papit vierailivat Juvalla Jukajärven rantaan rakennetussa vaatimattomassa jumalanpalvelushuoneessa, kirkkopirtissä. Ennen pitkään juvalaisia ei enää tyydyttänyt pappien satunnaiset ja tilapäiset vierailut, vaan pitäjään kaivattiin kiinteää yhteyttä kristilliseen kirkkoon. Alkuvuodesta 1442 juvalaiset talonpojat lähtivät Turkuun tapaamaan piispa Maunu Tavastia. Tarkoituksena oli saada Juvalle oma pappi. Seurakunnan perustamisasiakirja allekirjoitettiin Kirkkopitäjän rajat muodostivat samalla silloisen hallintopitäjän rajat ja Juva ulottuikin pohjoisessa Pielaveden Säviänniemeen saakka ja etelässä Savonlinnaan. Juvan tunnuksenomainen kivikirkko valmistui vuonna Seurakunnan perustajiksi sekä kirkkokansaksi pukeutuneena kulkee Juvan seurakunnan työntekijät sekä seurakuntalaiset. 4. Juvalaista kartanokulttuuria 1700-luvulla jalkaväkijoukot koottiin kolmen talon joukoista, ruoduista. Ruotu, oli velvollinen pestaamaan sotamiehen sekä hankkimaan hänelle varustuksen ja asunnon. Ratsuväki saatiin antamalla aateliskartanolle vapautus kruununverosta kun se varusti hevosen ja ratsumiehen armeijaan. Näin eräät rusthollarit vaurastuivat ja hankkivat suuria maaomaisuuksia, joiden seurauksena Juvalle syntyi vauraita suurtiloja, kartanoita. Suurempia tiloja luvuilla olivat Koikkala, Kiiskilä, Inkilä, Vehmaa, Männynmäen Partala, Männynmäen Tirrola, Nuutilanmäen Loukio. Usein kartanot olivat edelläkävijöitä maatalouden, yritystoiminnan ja kulttuurin alalla, esim. Vehmaan arvokas kirjasto sekä kirjansidontataide ja Inkilän musiikki sekä lammastalous.

4 Merkittävä juvalainen kansanperinteen kerääjä Karl Aksel Gottlund seurusteli runonkeräysharrastuksensa kautta juvalaisen kartanoväen sekä rahvaan kanssa. Herra Gottlundia esittää Kari Kärkkäinen. Vierellä kulkee Kirsi Vertainen pukeutuneena Partalan kartanon emäntä Ebba Poppiukseksi. Kartanoväkenä esiintyy Juvan vapaa-aikapalveluiden henkilökuntaa. Vehmaan tallin Lankilan Topia ohjastaa Seppo Pulliainen. Kieseissä Järvi-Saimaan kansalaisopiston viulisteista Anu Jussinniemi, Sini Rouhiainen, Oula Välimaa ja Iida-Maria Rissanen. 5. Sota-aika 1900-luvulle tultaessa ilmapiiri maailmalla kiristyi. Lopulta useiden valitettavien tapahtumien jälkeen maailma ajautui sotaan. Juuri itsenäistyneessä Suomessakaan ei pystytty välttymään aseellisilta yhteenotoilta. Talvisodan aikaan valtaosa juvalaisista taisteli Tolvajärven suunnalla joko JR28:ssa tai Er.P.112:ssa. Talvisodassa juvalaisia kaatui 109 kappaletta. Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin puhtaasti reserviläisistä koottu Jalkaväkirykmentti 49, joka kunnostautui erityisesti kesän 1944 torjuntataistelussa. JR 49 joukossa oli myös juvalaisista koottu pataljoona, (II/JR 49). Sotien jälkeen Juvalle siunattuja vainajia on yhteensä 409 kappaletta, joiden joukossa lepää yksi tuntematon nimi. Sota-aikaa kulkueessa kuvaavat Juvan reserviläisjärjestöt sekä veteraanijärjestöt.

5 6. Evakkona Juvalle Muuttoliike Savoon alkoi Karjalasta vuonna Talvisodan aikana ja sen päätyttyä Juvalle tuli karjalaisia yhteensä 96 henkeä. Karjalaisten osuus Juvan väkiluvun (9511) lisäyksenä oli vuoteen 1952 mennessä 1032 henkilöä. Suurin ryhmä oli siirtynyt Metsäpirstistä, Kurkijoelta ja Uudelta Kirkolta, mutta lähes jokaisesta rajan taakse jääneestä pitäjästä saapui evakkoja Juvalle. Juvalle muuttaneet karjalaiset olivat maanviljelijöitä, ammatillisesti joukosta löytyi myös lääkäreitä, tuomareita, opettajia ja työnjohtajia. Karjala-seura on perustettu 1947 ja Juvan Karjaisten museo perustettiin Juvalle Kulkueessa kulkevat Juvan Karjalaiset. 7. Elinkeino ja yrittäjyys Juvalla Maanviljelijät työllistivät sotien jälkeen työntekijöitä kaupan, teollisuuden ja jatkojalostuksen aloilla. Tilat erikoistuivat eri tuotantoaloille, joita olivat Juvalla maito, muna, vilja, vihannekset ja marjat sekä metsätaloustilat luvulla maatalouden koneellistuminen voimistui ja vapautti työvoimaan muihin elinkeinoihin. Juva on ollut edelläkävijä elinkeinoelämän osalta. Yrittäjämielisestä suhtautumisesta kertoo Juvan Yrittäjien perustaminen vuonna 1966 ja Juvan naisyrittäjät perustaminen vuonna Perinteinen sanonta sanoo, että Juvalla ollaan ja rahaa on eväänä luvulle tullessa tämä sanonta piti paikkansa. Juvalle perustettiin suuryrityksiä kuten huonekaluteollisuuteen erikoistunut Juvako 1974, vihannesviljelyn jatkojalostukseen erikoistunut Mehevä Oy sekä kirjapaino WSOY toimipiste Toimipistettä seurasi Juvan kirjapainon rakentaminen vuosina

6 Juvalaista elinkeinoelämää kulkueessa esittelevät Juvan Yrittäjät. Zetor-traktoria ajaa Hannu Martikainen ja lavalla soittaa Järvi- Saimaan kansalaisopiston hanuristit Oiva Auvinen, Osmo Nousiainen, Juha Väänänen, Taisto Puhakainen ja Valto Hukkanen. 8. Järjestöelämää Juvalla Elinkeinoelämän lisäksi aktiivisuutta on löytynyt myös järjestöpuolella. Töiden lomassa on Juvalla harrastettu aina paljon. Kulkueessa ovat mukana: Juvan Partioveikot Juvan Naisvoimistelijat ry Juvalaiset Marttajärjestöt Juvan Maa- ja Kotitalousnaiset ry Juvan Urheilukalastajat ry Juvan Kehitysvammaisten tuki ry Juvan 4H-yhdistys, jonka mukana on 4H-vasikka ja koira Juvan Hevosystäväinseura ry sekä Anne Pasasen ponit, joita ohjastaa Pinja Pasanen ja Nea Lipsanen. Juvan Lions Club Juvan Urheilijat, joiden joukossa kulkee olympiavoittaja Kalevi Hämäläiseksi pukeutuneena Topi Huttunen.

7 9. Juvan kuntalaiset ja nyky-savolaiset Kulkueen viimeisessä osiossa olemme päässeet nykypäivään. Kunnan suurista päätöksistä vastaa tällä hetkellä kunnanvaltuusto, jonka tueksi on perustettu erilaisia vaikuttajaryhmiä, kuten nuorten ääntä käyttävä nuorisovaltuusto RATAS ja Lasten parlamentti Vetoketju. Juvan katukuva kansainvälistyy, mukaan on pyydetty myös Juvan maahanmuuttajia ilmentämään uusia juvalaisia. Etelä-Savon juhlakalusteen sumopainiasuissa hikoilevat Sakke Lipsanen ja Fanny Pasonen. Yleisö pääsee tässä kohtaa liittymään mukaan kulkueeseen ja saapumaan osana sitä Kesäkarkeloihin. Järjestysmiehinä ja liikenteenohjaajina toimivat Pakinmaan metsästäjät. Lähteet: Juvan historia (Poppius, L.), Juvemmalle (toim. Orro, L.)