Varkauden seudun kuntarakenneselvitys. Sosiaali- ja terveyspalvelut -työryhmä

Transkriptio

1 Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Sosiaali- ja terveyspalvelut -työryhmä

2 Työryhmän työn sisältö 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 1. Palvelujen järjestämistapa ja nykytila 2. Palveluverkko ja lähipalvelut sekä keskeiset huomiot liittyen palveluverkkoon ja lähipalveluihin 3. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tunnuslukuja 4. Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sekä kehittämistarpeista 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 1. Hallituksen esitys järjestämislaiksi 2. Järjestämislakiluonnoksen vaikutuksia Keski-Savossa 3. Sote-uudistuksen edut/mahdollisuudet ja haitat/uhat suhteessa nykytilanteeseen 4. Työryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitetiloiksi 4.1. Palveluiden järjestäminen 4.2. Palveluiden organisointi ja kehittäminen 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet sote-uudistuksen jälkeen 6. Sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi uudessa kunnassa

3 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 1. Palvelujen järjestämistapa ja nykytila Varkaus: Kaupungin omana toimintana sairaanhoitopiiriltä aikanaan kaupungille siirtynyt aluesairaala, joka tarjoaa laajasti perustason erikoissairaanhoidollisia palveluita Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu itsellä, samoin järjestämisvastuu Joroisten kunnan osalta Kaupungilla lisäksi ympärivuorokautinen päivystys, sisätautikirurginen sekä psykiatrinen vuodeosasto Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunta

4 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 1. Palvelujen järjestämistapa ja nykytila Joroinen: Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Varkauden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunta

5 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 1. Palvelujen järjestämistapa ja nykytila Leppävirta: Kunnan omana toimintana sosiaalitoimi (johon kuuluu myös varhaiskasvatus) Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu Pohjois- Savon sairaanhoitopiirillä Palvelut tuottaa Kysteri-liikelaitos, jossa Leppävirta on yksi palveluyksikkö Kysterillä kunnassa terveysasema

6 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 1. Palvelujen järjestämistapa ja nykytila Heinävesi: Perusterveydenhuolto kunnan omana toimintana Lääkärityövoima ostetaan Attendolta, KTL:n mukainen vastaava lääkäri Varkauden kaupungilta Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin jäsenkunta

7 Perusturvalautakunta Varkauden ja Joroisten yhteinen Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Hallinto Kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito Vuodeosastot erikoissairaanhoidon vuodeosastot dialyysi perusterveydenhuollon vuodeosastot Kotihoito kotipalvelu kotisairaanhoito kotisairaala, saattohoito kotiin annettavat tukipalvelut palveluohjaus ikäihmisten neuvolapalvelut Palveluasuminen hoiva- ja ryhmäkodit tuettu- ja tehostettu palveluasuminen Terveydenhuollon vastaanottopalvelut Perusterveydenhuollon avohoito terveyskeskusvastaanotot kuntoutus fysioterapia jalkahoito apuvälinepalvelut toimintaterapia ravitsemusterapia puheterapia psykologit Ympärivuorokautinen päivystys Erikoissairaanhoidon avohoito erikoissairaanhoidon vastaanotot Terveysneuvonta äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskelijaterveydenhuolto perhesuunnittelu joukkotarkastukset aikuisneuvola työttömien terveystarkastukset Suun terveydenhuolto Hoidolliset tukipalvelut Röntgen Laboratorio apteekkipalvelut Psykososiaaliset palvelut Perhepalvelut kasvatus- ja perheneuvonta/ lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut lastensuojelu lapsiperheiden sosiaalityö lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalikeskus vammaispalvelut ja omaishoidontuki sosiaalityö kehitysvammahuolto kuntouttava työtoiminta Mielenterveys- ja päihdekeskus mielenterveystyön peruspalvelut psykiatrian poliklinikka mielenterveyden asumispalvelut kuntoutus päihdeklinikka ehkäisevä päihdetyö päihdetyön asumispalvelut päihdetyönkuntoutustoiminta kriisityö Osastohoito aikuispsykiatria psykogeriatria

8 Leppävirran kunnan perusturvapalvelut 2012 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Johtamisen tukipalvelut TERVEYDEN JA SAIRAUDENHOIDON PALVELUT SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Terveyspalvelut (tuottaa Kysteri-liikelaitos) Sairaanhoitopalvelut VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatusjohtaja Perhepäivähoito Päiväkotihoito Esiopetus SOSIAALI- JA PERHETYÖ Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityö Perheneuvola Perhetyö VAJAAKUNTOISTEN PALVELUT Perusturvajohtaja Kehitysvammahuolto - avohuolto - asumispalvelut - laitoshoito Mielenterveyden tukeminen - asumispalvelut - päivätoiminta HOIVAPALVELUT Hoivapalvelujohtaja Kotihoito Asumispalvelut Päiväpalvelut

9 PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO Toimialapäällikkö Sosiaalityön tulosyksikön esimies Kotihoidon tulosyksikön esimies Avohuollon palvelujen tulosyks. esimies Vuodeosaston tulosyksikön esimies Erikoissairaanhoidon tulosyk. esimies Hammashuollon tulosyksikön esimies Hallinnon ja talouden tulosyks. esimies Päihdehuolto Toimeentulotuki Vammaispalvelut Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Päiväkeskus Kotona asumisen tukitoimenpiteet Vastaanottopalvelut Täydentävät palvelut Vuodeosasto PKSSK Varkauden sairaala Muut esh-laitokset Hammashuolto Hallinto ja talous Terveydenvalvonta (ostopalveluna) Eläinlääkintä (ostopalveluna) Lastensuojelu Kehitysvammahuolto Vastaava sairaanhoitaja Palveluasunnot ja ryhmäkodit Hoivakoti

10 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 2. Palveluverkko ja lähipalvelut sekä keskeiset huomiot liittyen palveluverkkoon ja lähipalveluihin Varkaus: Psykososiaalisen palvelualueen toiminnot pääosin kaupungintalolla poislukien mielenterveys- ja päihdepalvelut Suunnitelmissa perhekeskus/nuorten talo Sairaalalla (Savontie 55) ympärivuorokautinen päivystys, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avohoito, vuodeosastot, psykiatrian vuodeosasto, osa hallinnosta ja hoidolliset tukipalvelut Palveluasuminen pääosin Käpykankaan kampusalueella, jonka lisäksi ostetaan paikkoja 50 palvelusetelillä Kangaslammilla palvelukeskus Leppävirta: Sosiaalitoimisto kunnantalolla Kehitysvammaisten päivätoimintakeskus Vanhusten palveluasuminen 4 rakennuksessa Suunnitelmia muutoksille vuosina Leppävirran terveysasema kaikki toimipisteet kirkonkylällä Joroinen: Sairaalatie 1: perusterveydenhuollon avohoito ja 40- paikkainen vuodeosasto Kouluterveydenhuolto kirkonkylän koulukeskuksessa Mutalantie 2: sosiaalitoimisto Tehostettua palveluasumista tuottaa 2015 saakka Palvelutalo (ry), ryhmäkotiasumista kotihoito, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja ostetaan yksityisiltä varhaiskasvatuksen järjestää Joroisten kunnan sivistystoimi Heinävesi: 1) Sairaalantie 4 Terveyskeskus, jossa 31 paikkainen vuodeosasto Palveluasunnot-ryhmäkodit 37 asuntoa/päiväkeskus Kotihoidon toimitilat/tukiasunnot(kehitysvammaiset) 2) Sairaalantie 4 A: hoivakoti 30 asuntoa 3) Varkaudentie 2: Hammashoitola & kehitysvammaisten päivätoimintatilat 4) Kermanrannantie 7: Sosiaalitoimisto kunnanvirastolla

11 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 3. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tunnuslukuja KUNTA Varkaus Leppävirta Joroinen Heinävesi Väestö (tilinpäätös 2013) Kustannukset: Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä netto Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä netto / asukas % muutos ,2-0,8 + 14,2-1,3 Terveydenhuolto yhteensä (pth + esh) netto Terveydenhuolto yhteensä (pth + esh) netto / asukas perusterveydenhuolto yhteensä netto perusterveydenhuolto netto / asukas % muutos ,5 + 2,2 + 5,4-3,2 - erikoissairaanhoito yhteensä (ml. ensihoito) erikoissairaanhoito netto / asukas % muutos ,1-2,8 + 32,5-2,7 Sosiaalitoimi yhteensä netto Sosiaalitoimi netto / asukas % muutos ,6-0,8 + 4,2 + 0,9 HUOM! Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle vuonna 2013, Leppävirran ensihoidon toiminta siirtyi sairaanhoitopiirille jo vuonna 2012

12 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 3. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tunnuslukuja Henkilöstömäärä kunnittain Vakituinen Määräaikainen Työllistetty + op.sop. Yhteensä Varkaus * * 5 + 0* * Leppävirta Heinävesi Joroinen* * Varkauden kaupungin henkilöstö Joroisten kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotannossa 1 298

13 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 3. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tunnuslukuja KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET VUONNA 2012, /ASUKAS, JA VERTAILU OMAAN SAIRAANHOITOPIIRIIN ( = 100 ) SHP Kunta Vert. oma shp Vert. oma shp Vert. oma shp Vert. oma shp Vert. oma shp Sosiaali- ja terveystoimen Sosiaalitoimen Terveydenhuollon Perusterveydenhuollon Erikoissairaanhoidon Asukasluku Siitä: 0-6 v. 65-v v. %-osuus 65-v. - %-osuus 65-v. - osuus. vert. oma shp Sairastavuus Pohjois-Savon SHP ,0 20,8 100 PS Leppävirta ,4 24, ,5 PS Varkaus ,9 23, ,9 ES Joroinen ,4 23, ,9 PK Heinävesi ,8 31, ,6 PS Keski-Savo ,0 24,5 Huomioita: Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot vaihtelevat Keski-Savon kuntien välillä /asukas. Ikääntyneiden määrä ja sairastavuus eivät täysin selitä vaihtelua eikä kuntien keskinäistä järjestystä.

14 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 3. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tunnuslukuja

15 1) Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain 4. Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sekä kehittämistarpeista Leppävirta ja Joroinen siirtäneet järjestämisvastuunsa sosiaali- ja terveyspalveluista osittain tai kokonaan, Heinävedellä ulkoistettu lääkäripalvelut Varkaudessa laajalti omaa erikoissairaanhoitoa, muissa kunnissa ei Varkaudella seutukunnan palveluntuottajan roolia (esimerkiksi ympärivuorokautinen päivystys), muilla kunnilla näiden palveluiden käyttöä Kaikissa seudun kunnissa kehitetään sähköisiä palveluita myös sosiaali- ja terveyspalveluissa Eri henkilöstöryhmien saatavuudessa vaihtelevasti haasteita eri kunnissa Varkaus ja Leppävirta ovat Pohjois-Savon shp:n jäsenkuntia, Heinävesi Pohjois- Karjalan shp:n ja Joroinen Etelä-Savon shp:n jäsenkunta Kaikkien kuntien työterveyshuollon tuottaa Varkauden kaupungin Soisalon Työterveysliikelaitos Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa seudun kuntiin Keski-Savon ympäristötoimi (Leppävirran tekninen toimi) Laboratoriopalvelut tuottaa ISLAB-liikelaitos

16 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 1. Hallituksen esitys järjestämislaiksi

17

18

19

20

21 Rahoitus Kuntien maksuosuuden määräytyminen asukasluvun paino on 20 % ja tarvetekijöiden (ikärakenne ja sairastavuus) 80 % olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon Tuottamisvastuussa olevan ky:n rahoitus rahoitus osin laskennallisesti (80 %) ja osin kustannus- ja vaikuttavuusperusteisesti (20 %)

22 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 2. Järjestämislakiluonnoksen vaikutuksia Keski-Savossa Pohjois-Savossa käynnistynyt maakunnallinen sote-tuotannon valmistelu Maakuntahallitus , 101: Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus asettaa SOTE-palveluiden tuotannon organisointia ja järjestämistä varten maakunnalliset seuranta- ja ohjaus- sekä valmistelu- ja yhteistyöryhmät seuraavasti: Seuranta- ja ohjausryhmään nimetään maakuntahallituksen puheenjohtajat (pj. Seppo Kääriäinen, 1. vpj. Pekka Leskinen, 2. vpj. Kimmo Kivelä) ja maakuntavaltuuston puheenjohtajat (pj. Kari Rajamäki, vpj. Markku Eestilä) sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajat (pj. Markku Rossi, vpj. Minna Reijonen) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston puheenjohtajat (pj. Kari Ojala, 1. vpj. Raimo Koikkalainen, 2. vpj. Sari Tikkanen). Lisäksi seuranta- ja ohjausryhmään nimetään valtakunnallisen sote-valmisteluryhmän jäsen kansanedustaja Erkki Virtanen. Puheenjohtajana toimii Seppo Kääriäinen ja varapuheenjohtajana Pekka Leskinen. Valmisteluryhmään nimetään Pohjois-Savon liitosta maakuntajohtaja Jussi Huttunen, joka toimii myös työryhmän puheenjohtajana sekä hallintojohtaja Tarja Miettinen ja hänen varajäsenekseen maakuntasihteeri Pekka Kaikkonen. Jokaista Pohjois-Savon kuntaa pyydetään nimeämään valmisteluryhmään viranhaltija ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Kuntien edustajat nimeävät keskuudestaan työryhmän varapuheenjohtajan. Lisäksi todetaan, että SOTE-palveluiden tuotannon valmistelu tulee edellyttämään vähintään puoliaikaisen työntekijän palkkaamista valmisteluryhmän avuksi. Lisäksi maakuntahallitus asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmän, johon pyydetään edustajat kaikista Pohjois-Savon nykyisistä SOTE-palveluiden tuottajaorganisaatioista (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kysteri, Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä) KYS-kumppanuus huomioiden ja itsenäisistä kuntatuottajista (Kuopio, Lapinlahti, Siilinjärvi, Varkaus) sekä edustajia kuntien vastuulla olevasta sosiaalihuollosta. Yhteistyöryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

23 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 3. Sote-uudistuksen edut/mahdollisuudet ja haitat/uhat suhteessa nykytilanteeseen Edut Palvelutasopäätökset tehdään yhteneväisin periaattein kaikkien kuntien osalta yhdessä päätöselimessä (sote-alueen kuntayhtymä), jota valvoo sosiaali- ja terveysministeriö Hallinnon yhteneväisyys ja keveneminen Yhteiset järjestelmät ja investoinnit koko sote-alueella Yhteinen sote-tuottajan henkilöstö ja henkilöstöpolitiikka Alhaisempi kustannustaso häivyttämällä pth:n ja esh:n välistä raja-aitaa (esh:n konsultatiivinen rooli, jolloin vähemmän käyntejä ja lähetteitä esh:oon) Rahoitusjärjestelmässä kunnille kohdistuva kustannus on etukäteen tiedossa (ei jälkilaskutusta, helpottaa myös kuntien budjetointia) Mahdollisuudet Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen vahvistaminen Yliopistollisten keskussairaaloiden erikoistuminen Henkilöstön liikkuvuuden lisääminen ja erikoistumismahdollisuudet, osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Palveluiden tasalaatuisuus Tuottavuuden lisääminen, säästöpotentiaali Joidenkin palveluiden keskittäminen Hyvien käytänteiden jakaminen Haitat Yksittäisen kunnan vaikutusvalta heikkenee Rahoitusjärjestelmä ei kannusta kuntia ennaltaehkäisyyn? Aiheuttaa muutosvastarintaa, joka voi heikentää tehostamista Uudistus voi olla sekava kuntalaisen näkökulmasta Uhat Hallinto moniportaistuu ja monimutkaistuu Palvelut heikkenevät tai lakkaavat eri kunnissa Kunnan elinvoimaisuuden heikkeneminen, jos palveluita keskitetään liikaa ja väestö muuttaa palveluiden lähelle Kustannukset kasvavat entisestään (esim. palkkojen harmonisointi) Isännättömän rahan ongelma omistajaohjauksen puute Kuntien verotulot eivät riitä kattamaan kuntaosuuksia Alijäämän kattamisvelvollisuus ilman kunnan päätösvaltaa Keskittämisen henkilöstövaikutukset

24 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 4. Työryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitetiloiksi Sosiaali- ja terveyspalveluita käsitellään Keski-Savon alueella kokonaisuutena Terveys- ja hyvinvointikeskus, joka vastaa lähipalveluna, seudullisena ja osasta maakunnallisia sote-palveluja Kustannustehokkaat ja ekologisesti tuotetut palvelut Peruserikoissairaanhoidon osastopalveluja on saatavilla Keski-Savon alueella Pitkäaikainen laitoshoito puretaan asteittain Vastaanotto ja poliklinikka palvelut: pth-vast.ottojen ja esh polin raja-aitaa häivytetään, muodostetaan toimiva ja tehokas potilaan vastaanottoketju Palvelut kohdennetaan ennaltaehkäisevästi ja perusterveydenhuollon vastaanottopalvelu on kuntalaisen ensisijainen reitti hänen sairastuessaan Päivystys- ja ensihoitopalvelut: Varkaus tuottaa erityisluvalla alueella ja ympäryskunnille ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä Ensihoitopalvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä päivystyksen kanssa Selkeä, keskitetty tuottajaorganisaation hallinto ja johtamisjärjestelmä Palvelujen saatavuus lakien ja asetusten mukaisesti Sähköisten/mobiilipalvelujen käyttöönotto ja kehittäminen Uudet palvelukonseptit (vrt.valtionhallinto)

25 Keskitetyt palvelut Ennaltaehkäisevät lähipalvelut 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 4.1. Palveluiden järjestäminen Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta Palvelutiedot Neuvonta ja palveluohjaus Ajanvaraus Lomakkeet ja lupahakemukset Etäkonsultaatio Omahoito Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä Kotihoito Kotisairaala Perhetyö Kotikuntoutus Omaishoidon tuki Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, vastaanotto Hammashoito Kriisipalvelu Ensihoito Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupungin / kuntien palvelupisteissä Neuvolapalvelut Perhekeskukset Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto Sosiaalityö Palveluasuminen Varhainen tuki Seudullisesti keskitetyt lähipalvelut Perusterveydenhuollon päivystys, perusterveydenhuollon kuntouttava vuodeosastohoito, peruserikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Perheneuvolat, lastensuojelu Maakunnallisesti keskitetyt palvelut Vaativa erikoissairaanhoito Vaativa sosiaalityö, sosiaalihuollon erityispalvelut, muu erityisosaamista vaativa työ

26 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 4.2. Palveluiden organisointi ja kehittäminen Kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito Vuodeosastot (keskitetty alueellisesti osin maakunnallisesti) erikoissairaanhoidon vuodeosastot dialyysi perusterveydenhuollon vuodeosastot Kotihoito (lähipalvelu) kotipalvelu kotisairaanhoito kotisairaala, saattohoito kotiin annettavat tukipalvelut palveluohjaus ikäihmisten neuvolapalvelut Palveluasuminen (lähipalvelu) hoiva- ja ryhmäkodit tuettu- ja tehostettu palveluasuminen Johtoajatus: Kukaan ei asu sairaalassa Toimivat palveluketjut (tehokas kotiutus ja kuntoutus) Vahva kotihoito, käytössä myös palvelusetelit, joustavat omaishoidon tukipalvelut (esim. päivähoito) jne. Sopiva määrä palveluasumispaikkoja Terveydenhuollon vastaanottopalvelut Perusterveydenhuollon avohoito (lähipalvelu) terveyskeskusvastaanotot mielenterveystyön peruspalvelut kuntoutus fysioterapia jalkahoito apuvälinepalvelut toimintaterapia ravitsemusterapia puheterapia psykologit Yhteispäivystys (keskitetty alueellisesti, osin maakunnallisesti) Erikoissairaanhoidon avohoito (keskitetty alueellisesti/ maakunnallisesti) erikoissairaanhoidon vastaanotot Terveysneuvonta (lähipalvelu) äitiysneuvola lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskelijaterveydenhuolto perhesuunnittelu joukkotarkastukset aikuisneuvola työttömien terveystarkastukset Suun terveydenhuolto (lähipalvelu, osin alueellisesti keskitetty) Hoidolliset tukipalvelut (osin alueellisesti) Röntgen, laboratorio, apteekkipalvelut Psykososiaaliset palvelut Perhepalvelut (keskitetty alueellisesti, osin lähipalvelua) kasvatus- ja perheneuvonta/ lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut lastensuojelu lapsiperheiden sosiaalityö lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalikeskus (Keskitetty alueellisesti, osin lähipalveluna) vammaispalvelut ja omaishoidontuki sosiaalityö kehitysvammahuolto kuntouttava työtoiminta Mielenterveys- ja päihdekeskus (Keskitetty alueellisesti, osin lähipalveluna) psykiatrian poliklinikka mielenterveyden asumispalvelut kuntoutus päihdeklinikka ehkäisevä päihdetyö päihdetyön asumispalvelut päihdetyönkuntoutustoiminta kriisityö Osastohoito (keskitetty maakunallisesti, alueellisuus mahdollista?) aikuispsykiatria psykogeriatria Psykososiaalisissa palveluissa keskeistä ensikontaktin nopeus ja joustavuus. Päätöksenteko nopeaa. Keskitettyä päätöksentekoa ja hallintoa, osin palveluakin. Hallinnon ja tekniset tukipalvelut (keskitetty maakunnallisesti) Yleis-, talous-, henkilöstö- ja palkkahallinto, talous- ja kirjanpito, hankintatoimi, kiinteistöhuolto, IT-palvelut, välinehuolto, ravitsemuspalvelut, puhtaanapitopalvelut, osasto-, hallinto- ja toimistosihteerit

27 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet sote-uudistuksen jälkeen Panostaminen toimiviin sivistystoimen hyvinvointipalveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin Keski-Savon sivistys ja osaamiskeskus Panostaminen toimivaan infraan ja hyvään/viihtyisään kunta- /kaupunkikuvaan Edistetään eri-ikäisten kohtaamispaikkoja; ulkoliikunta-alueet ovat kaiken ikäisille tarkoitettuja yhdessäolon sekä vapaa-ajan harrastuksia edistäviä paikkoja. Kuntien päätöksenteossa huomioidaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävät hankkeet/toimenpiteet Järjestötoimintaa edistetään Kaikki toiminta perustuu kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia tukevalle periaatteelle Hyvinvointivaikutusten arviointi osaksi kunnallista päätöksentekoa Hyvinvointikoordinaattorit Hyvinvointiryhmät

28 2) Sote-uudistuksen jälkeinen palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen 6. Sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi uudessa kunnassa Mikäli sote-uudistus ei toteutuisi, mutta uusi kunta syntyisi: Nykyisin erillään olevat neljän kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan palvelut integroitaisiin uudeksi organisaatioksi, johon siirrettäisiin myös Kysterin henkilöstö Leppävirralta Integraatio toteutettaisiin sulauttamalla kuntien erilliset organisaatiot edellisen dian organisaatiokaavion mukaisesti yhden toimialajohtajan ja kolmen palvelualuejohtajan alaisuuteen keskitetyiksi palveluiksi (Varkauden nykyinen malli) Muut hallinto- ja tukipalvelutehtävät sekä tekniset palvelut tuottaisivat uuden kunnan konsernihallinto ja tekninen toimi ja toimialan päätökset tekisi yksi perusturvalautakunta Seudullisesti keskitetyt palvelut tuotettaisiin Varkauden (Keski-Savon) sairaalassa Lähipalvelut tuotettaisiin lähtökohtaisesti kuntien nykyisissä toimipisteissä Uusi kunta järjestäisi ja pääosin tuottaisi sosiaali- ja terveyspalvelut noin asukkaalle Tämä mahdollistaisi osaamisen paremman hyödyntämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen mukaan lukien sairaalatasoisen erikoissairaanhoidon tarjoamisen yhdistyvien kuntien alueella Pitkällä aikavälillä palvelujen keskittämisen tarve todennäköisesti kasvaisi myös uudessa kunnassa Verrattuna sote-uudistuksen keskeisimpiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin uusi Keski-Savon kunta mahdollistaisi suhteellisesti itsenäisemmän sote-palveluiden tuottamisen ja hyvinvointipalveluiden organisaation ja osaamisen kehittämisen, kun taas selkeästi suuremman maakunnallisen tuottajaorganisaation skaalaedut jäisivät saavuttamatta ja vaativimmat erityispalvelut täytyisi jatkossakin tuottaa maakunnallisesti Toiminnan kehittämisen jatkovaiheessa luonnollinen suuntautumisvaihtoehto olisi siirtyä keskipitkällä aikavälillä prosessimaiseen organisaatiomalliin, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistystoimi yhdistettäisiin esimerkiksi hyvinvointipalveluiden toimialaksi ja palvelualueet jaettaisiin ns. elämänkaarimallin mukaisesti