KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ LAVANMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ LAVANMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Vireille tulo: Teknisen lautakunnan päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty valtuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Järvelän taajamassa ns. Lavanmäen asuntoalueen vieressä. Alue on pääosin kunnan omistuksessa. Peruskartta hahmottaa alueen olosuhteita ja asemaa rakennetussa ympäristössä. Alue rajoittuu pohjoiskulmaltaan käytössä olevaan maa-aineksen ottoalueeseen. Lännessä alue rajoittuu käytöstä poistettuun maa-aineksen ottoalueeseen, joka on maisemoitu ja metsitetty pääosin männylle. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Lavanmäen asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavan tarkoitus Alue on hankittu kokonaan kunnan omistukseen ja on ollut aiemmin seulottujen maaainesten varastointi alueena. Rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi pientalovaltaisena täydennysrakentamisena. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Korttelialueet Virkistysalueet Liikenneratkaisu Maa- ja metsätalousalueet Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT

3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonolot ja maisema Maaperä ja pinnanmuodot Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Virkistysalueet ja suojaviheralueet Maa- ja metsätalousalueet Liikennealueet ja kulkuyhteydet Kaavan vaikutukset Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Sosiaaliset vaikutukset Kunnallistekniikka ja sen taloudellisuus Luonnonympäristö Pohjaveden suojelu ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Havainnekuva Toteuttaminen

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Alueen kaavamuutos sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan, joka on hyväksytty Tekninen lautakunta teki kaavan vireille tuloa koskevan päätöksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Kaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä Kaavaehdotus pidetään nähtävänä 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialueet Kaavassa on osoitettu 12 erillispientalon rakennuspaikkaa (AO) Rakennuspaikkojen keskikoko on 2026 m 2. Pienin on 1554 m 2 ja suurin 2948 m 2. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittoväreillä maalattua lauta tai rappaus. Asuinrakennuksessa tulee käyttää harjakattoa, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5. Enimmäiskerrosluku on puolitoista (Iu2/3). Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20), mikä merkitsee keskimäärin 405 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta Virkistysalueet Alueelle on osoitettu leikkipuisto voimassa olevan asemakaavan mukaiselle virkistysalueelle. Korttelin 361 rakennuspaikka 1 on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa. Sen läpi on johtanut 20 kv:n voimalinja, joka on hiljattain purettu Liikenneratkaisu Pohjoisosan rakennuspaikoille liikenne ohjataan Liesniementie-Hiihtotien kautta ja eteläosan rakennuspaikoille Lavanmäentien kautta. Hiihtotien ja Lavanmäentien yhdistää jalankulu- ja polkupyörätie. Kortteleiden 360 ja 362 välinen kevyen liikenteen yhteys estää Lavanmäentien käyttämisen läpiajoliikenteeseen etelän suuntaan Maa- ja metsätalousalueet Alueen eteläosan maa- ja metsätalousalue (M) liittyy laajempaan metsäalueeseen. 2.3 Toteuttaminen Kaavan katuratkaisu sekä tarvittava vesihuoltoverkko mahdollistavat kaavan joustavan toteuttamisen vaiheittain (pohjoisosa ja eteläosa). Kaavan toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Tekninen lautakunta on todennut, että alueen kunnallistekniikka on tarkoituksen mukaista toteuttaa sitten kun lähialueen maa ainesten otto on päättynyt. Tekninen lautakunta päätti ( ) toteuttamisesta seuraavaa: Korttelin 360 rakennuspaikoille 4-7 ja korttelin 361 rakennuspaikalle 4 ei voida myöntää rakennuslupaa, jos alle 100 m:n etäisyydellä rakennuspaikasta on voimassa maa-aineksen ottolupa. Kielto on voimassa enintään vuoteen 2027 saakka. 3

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Peruskartta (kohta 1.1) hahmottaa alueen asemaa rakennetussa ympäristössä. Alueen vieressä on keskitetty vedenjakelu- ja viemäriverkko Luonnonympäristö Luonnonolot ja maisema Alueelle on kesällä 2015 laadittu luonto- ja maisemaselvitys: Lavanmäen luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy, Mikko Siitonen, Alueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälaissa kuvattuja merkittäviä elinympäristöjä. Alueella ei myöskään havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia, eikä paikallisesti kiinnostavia lajeja. Selvityksen perusteella alueella ei ole mainittavia luonto- ja maisema-arvoja. Noin puolet alueesta on entistä avointa tai metsittynyttä - sorakuoppaa tai sellaiseksi joskus aiottua aluetta (pintamaa poistettu). Itäosa on tasaista metsämaastoa. Jotkin puoliavoimet alueet ovat kehittyneet niittymäisiksi. Alueella risteilee myös lukuisia hiekkateitä ja polkuja, joista osa toimii taajaman lähivirkistysalueina. Kulutuksen vuoksi (mm. mönkijäajelua) osa alueesta on säilynyt avoimena hietikkona. Luoteessa alue rajoittuu laajoihin käytössä oleviin sorakuoppiin. Metsäluonto selvitysalueella edustaa pääosin lehtomaisia kankaita, mutta niissä havaitsee maaperästä (läpäiseviä hiesumaita) johtuvia erityispiirteitä. Entisen sorakuopan maastossa kasvaa ns. uusmetsiä eli alkuperäisen pinta-kasvillisuuden menettäneitä metsittymiä, joita ei kasvillisuuden puolesta voi erityisemmin luokitella. Koko alueella metsäkasvillisuus on kuitenkin voimakkaasti kulttuurivaikutteista. Entisen sorakuopan alueella metsien puusto on pääosin nuorta tai varttunutta taimikkoa, ja laajalti mäntyvaltaista tai sekapuustoa (mänty-kuusi-koivu). Itäosan lehtomaisilla kankailla valtapuusto on yleensä varttunutta talousmetsää, valtapuuna kuusi, koivu ja haapa pienipiirteisesti vaihdellen. Väli- ja aluspuustoa kasvaa runsaasti, samoin tiheitäkin alikasvoksia. Niiden valtalajeina esiintyvät pihlaja, harmaaleppä ja raita. Selvitysalueen linnusto heijastelee alueen sijaintia ja kasvillisuutta. Lehtokerttu ja satakieli pesivät itäosan metsissä. Puoliavoimilla mailla entisen sorakuopan seudulla tavattiin mm. kivitasku ja leppälintu. Selvitysalueella pesii useita peippopareja, niittykirvinen, pajulintu, laulurastas, hernekerttu, talitiainen, sinitiainen ja käpytikka. Lisäksi kuultiin tai nähtiin useita kirjosieppoja (pesinee pihapöntöissä alueen tuntumassa), punarinta, viherpeippo, varpunen, sepelkyyhky, räkättirastas, varis ja harakka. Hiirihaukka liiteli alueen yllä inventoinnin aikana. Kasvillisuudeltaan selvitysalueen luonto on vaihtelevaa mutta lajistollisesti vaatimatonta. Lehtomaisen kankaan tyyppilajit esiintyvät runsaina. Entisen sorakuopan maastossa lupiini on vallannut laajoja alueita ja muutenkin alueen kasvillisuus on sekoitus joutomaiden ja niittyjen lajeja höystettynä joillain kangasmetsien lajeilla. Viereisen taajaman pihojen vuoksi alueella esiintyy yleisesti erilaisia viljelykarkulaisia ja -jäänteitä. Etenkin terttuseljaa ja isotuomipihlajaa kasvaa runsaasti kaikissa alueen rehevänpuoleisissa metsiköissä. Myös monet muut koristepensaat ovat levinneet pihojen ulkopuolelle. 4

6 Luontoselvityksen kuviokartta Niittymäinen laikku kuviolla 2. Tiepohja kuvion 2 tiheiköissä. Tiepohja kuviolla 3. Niittymäinen alue kuvion 3 pohjoisosassa. 5

7 Kuvio 4 Sähkölinja on hiljattain purettu Kuvio 5. Kuvion 6 koivuvaltaista osaa. Kostea painanne kuvion 2 ja 4 itäosassa. Alueen länsipuolella sijaitsee entinen soranottoalue, joka on muotoiltu ja metsitetty Maaperä ja pinnanmuodot Alueen maaperä on pääosin harjuhiekkaa tai hiesua (itäosa). Aivan vähäisiä soistumia löytyy alueen koilliskulmalta, avokallioita ei ole lainkaan. Vaikka itse kaava-alue on pääosin tasaista maata, se lännessä rajoittuu Kukonmäen suureen ja syvään sorakuoppaan. Suurmaisemassa alue ei erotu merkittävästi. Suhteelliset korkeuserot alueen sisällä ovat enimmilläänkin muutaman metrin luokkaa, mutta lounaiskulmasta varsinainen Kukonmäki nousee jyrkkänä noin 30 metriä korkeammalle. Kukonmäen monttu puolestaan putoaa alueen länsilaidalta noin 20 metrin syvyyteen. 6

8 3.123 Pohjavesi Alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Alue on rakentamaton. Koulu ja Järvelän kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 2,5 km:n etäisyydellä. Palveluihin on johtaa kevyen liikenteen reitti Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Moottoripyörien ajoharjoittelurata Alueen länsipuolella sijaitsee moottoripyörien ajoharjoittelurata (seuraava kuva). Rata sijaitsee lähimmillään n. 330 m:n etäisyydellä lähimpien rakennuspaikkojen oleskelupihasta ja yli 350 m:n etäisyydellä rakennusten seinustasta. Tiirismaan kansanterveystyön kl. on myöntänyt sijoitusluvan enintään 125 cm 3 :n moottoripyörien ajoharjoitteluradalle. Luvan voimassa ololle ei ole määritetty takarajaa, Harjoitteluaika on arkisin kello ja sunnuntaisin sekä juhlapyhinä kello Harjoitteluradalla on suoritettu melumittaus Mittausten mukaan ei melutaso ylitä asuntoalueilla lääkintöhallituksen antamia ohjearvoja (LAeg 55 db). Käytettävissä olevan tiedon perusteella on oletettavaa, että sallittu melutaso ei ylity kaavaalueella. Murskain Ajoharjoittelurata Ajoharjoittelurata ja murskausasema Maa-aineksen otto Alueen luoteispuolisella alueella on käynnissä soranotto (edellinen kuva). Länsipuolisella alueella soranotto on lopetettu ja alue on muotoiltu ja metsitetty. 7

9 Murskaustoiminnalle ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan. Murskaimen sijainti ilmenee edellisestä kuvasta. Lupa on voimassa saakka, jolloin alueella oleva maa-ainestenottolupa päättyy. Päätöksessään ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa lupapäätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Kaavamääräyksen mukaan korttelin 360 rakennuspaikoille 4-7 ja korttelin 361 rakennuspaikalle 4 ei voida myöntää rakennuslupaa, jos alle 100 m:n etäisyydellä rakennuspaikasta on voimassa maaaineksen ottolupa. Kaavamääräyksen mukaan kielto on voimassa enintään vuoteen 2027 saakka Rakennettu ympäristö Alue on rakentamaton, mutta se rajoittuu Lavanmäen pientaloalueeseen. Tuore ilmakuva hahmottaa alueen olosuhteita Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. 8

10 3.135 Tekninen huolto Alue rajoittuu olemassa oleviin katuihin sekä vedenjakelu- ja viemäriverkkoon Maanomistus Alue on kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Päijät- Hämeen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A 69). Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava Yleiskaava Alueella on voimassa taajamien oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Etelässä aluetta sivuaa ulkoilureitti (talvikäyttö). Alue on pohjavesialuetta (pv1). Etelässä alue rajautuu palvelujen ja hallinnon aluevaraukseen (P). Länsipuolella ei ole yleiskaavaa, sillä EO/TYaluevaraus on kumottu KHO:n päätöksellä Asemakaava Pääosalla aluetta ei ole asemakaavaa. Asemakaavan piirissä olevan alueen länsireunassa on toteutumaton katuvaraus sekä puistoa (VP) 9

11 Ote voimassa olevasta asemakaavasta 3.24 Rakennusjärjestys Kärkölän rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on laadittu on hyväksytty. Kartta on ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lavanmäen alueen asemakaavan laatiminen sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan, joka on hyväksytty Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat (erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma) alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalli- 10

12 silla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Tekninen lautakunta teki kaavan vireille tuloa koskevan päätöksen Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Kaksi mielipidettä jätettiin. Mielipiteissä tuotiin esille mm. seuraavia seikkoja: Lavanmäentien liikenteen kasvusta aiheutuva olevan ajoradan leventäminen toteutetaan siten, että se kaventaa mahdollisimman vähän viereisen rakennuspaikan piha-aluetta. Kunnalla on runsaasti myymättömiä tontteja. Miksi kaavoitetaan lisää tontteja. Liikenteen lisääntyessä Liesniementiellä ja Lavanmäentiellä alueen vetovoimaisuus vain heikkenee. Lavanmäen soranottoalueella sijaitsee moottoripyöräilyä harrastavien motocrossrata, joka on alueen poikien käytössä hyvinkin ahkerasti kesällä. Miten käy motocrossalueen jatkossa? Viedäänkö nuorilta taas yksi mahdollisuus harrastaa? Jos motocrossalue säilytetään ja tontit rakennetaan, niin voi olla varma ettei kukaan osta tonttia kyseiseltä alueelta. Vanha soranottoalue on pohjavesialuetta. Jos soranotto jatkuu kyseisellä hiekkakuopalla vielä pitkään, niin alueen tontit eivät mene kaupaksi häiritsevän mölyn ja ilmassa leijuvan hiekkapölyn takia. Toivon todellakin, että mietitte vielä kannattaako uusia tontteja rakentaa Lavanmäelle. Yllä oleviin faktoihin pohjautuen rohkenen uskoa että alueella ei ole vetovoimaa, vaikka tontit olisikin helppo toteuttaa. Kaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä Sen jälkeen kaavasta pyydettiin lausunnot ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavan laatijan yhteenveto ja vastine palautteeseen on esitetty Lausuntojen ja mielipiteiden johdosta kaavaan tehtiin seuraavat korjaukset: Kortteleiden 362 ja 238 välinen vähäinen VL-alue muutettiin M-alueeksi Kaavaan lisättiin seuraava toteutuksen ajoitusta koskeva määräys: Korttelin 360 rakennuspaikoille 4-7 ja korttelin 361 rakennuspaikalle 4 ei voida myöntää rakennuslupaa, jos alle 100 m:n etäisyydellä rakennuspaikasta on voimassa maa-aineksen ottolupa. Kielto on voimassa enintään vuoteen Katujen nimiä muutettiin. Öljysäiliöiden suoja-allasta koskevaa määräystä täsmennettiin. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. 11

13 Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Alueella on voimassa taajamien oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), kohta Kunnan asettamat tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavahankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet: Alue suunnitellaan yleiskaavan tarkoittamalla tavalla pääosin väljää omakotitaloasutusta varten. Liikenne alueelle on tarkoitus ohjata osin Liesniementien ja osin Lavanmäentien kautta. 4.5 Tutkitut vaihtoehdot Kaavan valmistelun yhteydessä tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa liikenne rakennuspaikoille johdetaan lähes yksinomaan Lavanmäentien kautta 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Kaavassa on osoitettu 12 erillispientalon rakennuspaikkaa (AO) Rakennuspaikkojen keskikoko on 2026 m 2. Pienin on 1554 m 2 ja suurin 2948 m 2. 12

14 Laskennallinen asukasluku on n. 40 asukasta Palvelut Alue tukeutuu Järvelän taajaman palveluihin. Koulu ja Järvelän kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 2,5 km:n etäisyydellä. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä suojeluarvoja. Toimivaa soranottoaluetta vastaan on osoitettu suojaviheralue (EV). 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Kaavassa on osoitettu 12 erillispientalon rakennuspaikkaa (AO) Rakennuspaikkojen keskikoko on 2026 m 2. Pienin on 1554 m 2 ja suurin 2948 m 2. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittoväreillä maalattua lauta tai rappaus. Asuinrakennuksessa tulee käyttää harjakattoa, jonka kaltevuus on 1:2-1:1,5. Enimmäiskerrosluku on puolitoista (Iu2/3). Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20), mikä merkitsee keskimäärin 405 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta Virkistysalueet ja suojaviheralueet. Alueelle on osoitettu leikkipuisto (VK) voimassa olevan asemakaavan mukaiselle virkistysalueelle. Toimivaa soranottoaluetta vastaan on osoitettu suojaviheralue (EV) Maa- ja metsätalousalueet Alueen eteläosan maa- ja metsätalousalue (M) liittyy laajempaan metsäalueeseen Liikennealueet ja kulkuyhteydet Pohjoisosan rakennuspaikoille liikenne ohjataan Liesniementie-Hiihtotien kautta ja eteläosan rakennuspaikoille Lavanmäentien kautta. Hiihtotien ja Lavanmäentien yhdistää jalankulu- ja polkupyörätie. Kortteleiden 360 ja 362 välinen kevyen liikenteen yhteys estää Vävyläntien käyttämisen läpiajoliikenteeseen etelän suuntaan. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan 13

15 Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta ja sen sisältö on selvitetty kohdassa Asemakaava on sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska sillä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Yleiskaava Ote osayleiskaavasta ja sen sisältö on esitetty kohdassa Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava on sopusoinnussa yleiskaavan kanssa Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavaratkaisulla täydennetään olemassa olevaa omakotitaloasutusta Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunniteltu väljä rakentaminen edustaa totuttua ja ympäristössä vallitsevaa rakentamistapaa eikä sillä ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia Kunnallistekniikka ja sen taloudellisuus Olemassa oleva ja suunniteltu vesihuolto Alueen vieressä on vedenjakelu- ja viemäriverkko, johon alue voidaan liittää kohtuullisin kustannuksin Luonnonympäristö Asemakaava nojautuu asemakaavoitusta varten laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole suunniteltua asutusta rajoittavia luonnonarvoja Pohjaveden suojelu 14

16 Alue on tärkeää pohjavesialuetta. Aluetta koskee seuraava tiukka pohjaveden suojelua koskeva määräys: Kaava-alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta (pv-1). Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle nestetiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnekuva 6.2 Toteuttaminen Kaavan katuratkaisu sekä tarvittava vesihuoltoverkko mahdollistavat kaavan joustavan toteuttamisen vaiheittain (pohjoisosa ja eteläosa). Kaavan toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Kaavamääräyksen mukaan korttelin 360 rakennuspaikoille 4-7 ja korttelin 361 rakennuspaikalle 4 ei voida myöntää rakennuslupaa, jos alle 100 m:n etäisyydellä rakennuspaikasta on voimassa maa-aineksen ottolupa. Kaavamääräyksen mukaan kielto on voimassa enintään vuoteen 2027 saakka. 15

17 Järvelän rakennuspaikkojen kysynnän sekä muiden Järvelän alueiden tonttitarjonnan perusteella voidaan arvioida, että alueen toteuttaminen vie ainakin vuotta. KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dpl.ins. Liitteet 1. Seurantalomake Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lavanmäen luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy, Mikko Siitonen, Kaavan laatijan yhteenveto ja vastine ( ) luonnosta koskeviin mielipiteisiin ja lausuntoihin. 16

18 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 316 Kärkölä Täyttämispvm Kaavan nimi Lavanmäki muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,6959 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,7120 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,13 2, A yhteensä 2, , ,20 2, V yhteensä 0,1563 4,2-0,2937 L yhteensä 0, ,3-0,1162 E yhteensä 0, ,7 0,4678 M yhteensä 0,2227 6,0 0,2227 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,13 2, A yhteensä 2, , ,20 2, AO 2, , ,20 2, V yhteensä 0,1563 4,2-0,2937 VP -0,4500 VL 0, ,6 0,0244 VK 0, ,4 0,1319 L yhteensä 0, ,3-0,1162 Kadut 0, ,6-0,2264 Kev.liik.kadut 0, ,4 0,1102 E yhteensä 0, ,7 0,4678 EV 0, ,0 0,4678 M yhteensä 0,2227 6,0 0,2227 M 0, ,0 0,2227

19

20

21

22