LUUMÄKI TAAVETTI KAAVASELOSTUS MARTTILANTIE-KAUPPAKATU-TAAVETINTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 LUUMÄKI TAAVETTI MARTTILANTIE-KAUPPAKATU-TAAVETINTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun ja Taavetintien välillä Pajatie- Haminantie. Peruskartta havainnollistaa alueen asemaa rakennetussa ympäristössä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Asemakaavan muutos, Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan mukainen liikennealue (LYT, L) kaduksi. Tiejakson liikenteellisen merkityksen perusteella se kuuluu osoittaa asemakaavassa kaduksi. Kaavamuutos käsittää pääsääntöisesti sen alueen, joka on lunastettu tiealueeksi. Tiejakson pituus on n. 1,6 km. 1

3 Voimassa olevassa asemakaavassa lunastettu tiealue on pääsääntöisesti liikennealuetta (LYT, L), mutta joissakin vähäisissä kohdissa lunastettu alue käsittää myös voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta tai muuta aluetta (mm. LR-aluetta). Näissä kohdissa kaavamuutos koskee liikennealueen lisäksi kapeita kaistoja viereisistä kortteli- tai muista alueista. SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonolot Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Rakennettu ympäristö Tieverkko Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

4 5.3 Aluevaraukset Katu- ja liikennealueet Kaavan vaikutukset Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Yleiskaava Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Rakennettu kulttuuriympäristö Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ympäristöhäiriöt Pohjavesi

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallituksen päättää asemakaavan vireille tulosta Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) välisen ajan. Asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä (MRA 27 ) 2015 välisen ajan. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan mukainen liikennealue (LYT, L) kaduksi. Tiejakson liikenteellisen merkityksen perusteella se kuuluu osoittaa asemakaavassa kaduksi. Kadun ylläpidosta vastaa kunta. Kaavamuutos käsittää pääsääntöisesti sen alueen, joka on lunastettu tiealueeksi. Tiejakson pituus on n. 1,6 km. Voimassa olevassa asemakaavassa lunastettu tiealue on pääsääntöisesti liikennealuetta (LYT, L), mutta joissakin vähäisissä kohdissa lunastettu alue käsittää myös voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta tai muuta aluetta. Näissä kohdissa kaavamuutos koskee liikennealueen lisäksi kapeita kaistoja viereisistä kortteli- tai muista alueista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue on rakennettua taajama-aluetta niin kuin kohdan 1.1 peruskartan otteesta ilmenee Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonolot Alue rakennettua katualuetta, johon ei sisälly erityisiä luonnonarvoja Pohjavesi Rautatien pohjoispuolinen alue on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta, joka on osoitettu kaavakartassa Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Taavetin asukasluku on noin 2400 asukasta. Taavetin keskeiset kaupalliset palvelut ja hallintopalvelut sijaitsevat käsillä olevan alueen välittömässä läheisyydessä. 4

6 3.132 Rakennettu ympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavoitus nojautuu pääosin seuraaviin aiempiin selvityksiin: Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Taavetin linnoitus Taavetin linnoituksen inventointi ja kartoitus , Museovirasto, Ulriikka Köngäs Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys osa 1 (E-K liitto) Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys osa 2 (E-K Liitto) Taavetti-Jurvalan osayleiskaavan selvitykset Taajaman keskeisimmäksi alueeksi muodostui 1900-luvulla Kauppakadun varsi Alakylässä ja erityisesti aseman seutu, jossa olivat muiden muassa pankkien konttorit ja vuodesta 1906 osuuskaupan päämyymälä (viereinen kuva). Alakylä pysyi Taavetin liikekeskustana 1960-luvulle saakka, jolloin suurimmat myymälät alkoivat siirtyä Linnalantielle. (E-K Liitto, Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, Rakennetun ympäristön historia). Alakylän tienoo Kauppakatu-Marttilantien varressa muodostaa hyvin säilyneen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Ympäristölle on ominaista melko suljettu, raittimainen ja pienimittakaavainen ympäristö. Kauppakatu 2006 Kauppakatu arviolta 1950-luvulta Valtakunnallinen kulttuuriympäristö, Taavetin linnoitus Taavetin linnoitus sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2010). Alue sivuaa Marttilantietä. 5

7 Alueen kuvaus Tieverkko Luumäelle on v valmistunut liikenneturvallisuussuunnitelma (KS-ELY-keskus 7/2011), johon seuraavat tiedot nojautuvat. Taavetinti-Kauppakatu-Marttilantie toimii keskustan sisääntuloväylänä Haminan ja Miehikkälän suunnalta tultaessa. Marttilantiellä keskustan tuntumassa terveyskeskuksen kohdalla liikennemäärä on noin ajon./vrk. Taavetissa kevyen liikenteen väylä on koko matkalla Linnalantien eteläpuolella ja koko matkalla Marttilantie-Kauppakatu-Taavetintie Maanomistus Kaava-alue yleiseksi tieksi lunastettua tiealuetta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava 6

8 Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Maakuntakaavassa alue sisältyy seutukeskuksen kehittämisvyöhykkeeseen (sk). Osa alueesta on tärkeää pohjavesialuetta (pv) Yleiskaava Taavetti-Jurvalan osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Kaavamuutoksen tarkoittava tiejakson toiminnallinen luokka on yhdystie/kokoojakatu. Tie viereen on osoitettu kevyen liikenteen reitti. 7

9 3.23 Asemakaava Ote voimassa olevasta asemakaavasta, pohjoisosa 8

10 Ote voimassa olevasta asemakaavasta, eteläosa Ympäristön värilliset alueiden asemakaava on hiljattain uudistettu. Kaavamuutosalue on pääsääntöisesti liikennealuetta (LYT, L), mutta joissakin vähäisissä kohdissa kaavamuutos käsittää myös voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta tai muuta aluetta (mm. LR-aluetta). 9

11 3.24 Rakennusjärjestys Luumäen rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta Alueelle on laadittu uusi numeerinen pohjakartta, joka on hyväksytty. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan mukainen liikennealue (LYT, L) kaduksi. Tiejakson liikenteellisen merkityksen perusteella se kuuluu osoittaa asemakaavassa kaduksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Vireille tulosta on kuulutettu Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) Yhtään mielipidettä ei jätetty. Lausunnon antoivat K-S ELY-keskus, maakuntamuseo ja tekninen lautakunta. Lausunnoissa ei esitetty huomautettavaa. Asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä (MRA 27 ). välisen ajan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet 10

12 Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Taavetin linnoitus sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2010), kohta Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaava osoittaa alueen kehittämisen keskeiset tavoitteet (kohta 3.22) Tutkitut vaihtoehdot Kaavalla todetaan olemassa oleva tilanne minkä vuoksi vaihtoehdoille ei ole perustetta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla osoitetaan kaduksi olemassa olevan tilanteen mukainen katu ja sen vieressä sijaitseva kevyen liikenteen väylä. Kaavamuutoksella valmistellaan tien hallinnollisen luokan muutosta yleisestä tiestä kaduksi. Alueen pinta-ala on 3,7 ha. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksella todetaan olemassa oleva tilanne eikä sillä ole merkitystä luonnonolojen, maiseman tai rakennetun ympäristön kannalta. 11

13 5.3 Aluevaraukset 5.31 Katu- ja liikennealueet Marttilantie- Kauppakatu-Taavetintie on osoitettu kaduksi tiejakson toiminnallisen luokan perusteella. Katualuevaraus on tiealueeksi lunastetun alueen mukainen. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaava ei ole voimassa alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava Yleiskaava Yleiskaava on esitetty kohdassa Kaavaratkaisu on sopusoinnussa yleiskaavan kanssa Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavalla ei suunnitella muutoksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön eikä sillä siten suunnitella muutoksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Tien hallinnollisen luokan muutoksella ei ole merkitystä palveluiden saatavuuden kannalta. Siirtymäajan jälkeen tiejakson ylläpidon vastuu siirtyy valtiolta kunnalle Liikenteelliset vaikutukset Kaavan tieverkkoratkaisu säilyy toiminnallisesti nykytilanteen mukaisena. Tiejakso on osoitettu kaduksi sen toiminnallisen luokan perusteella. Siirtymäajan jälkeen tiejakson ylläpidon vastuu siirtyy valtiolta kunnalle Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallinen kulttuuriympäristö, Taavetin linnoitus Taavetin linnoitusalue (kohta 3.132) sivuaa Marttilantietä. Marttilantie on jo toteutettu, joten se ei vaikuta linnoitusalueeseen Suojeltavat rakennetut ympäristöt 12

14 Kauppakatu-Marttilantien ympäristö muodostaa vaalimisen arvoisen kokonaisuuden (3.132). Katu ja kevyen liikenteen väylä on jo toteutettu ja katualueen laajuus säilyy olemassa olevan tilanteen mukaisena. Kaavamuutoksella ei siten ole vaikutusta ympäristökuvaan Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella todetaan olemassa oleva tilanne eikä sillä ole merkitystä luonnonolojen kannalta Taloudelliset vaikutukset Siirtymäajan jälkeen tiejakson ylläpidon vastuu siirtyy valtiolta kunnalle Ympäristöhäiriöt Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta tiejakson aiheuttamaan meluun Pohjavesi Osa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu kaavakartassa (pv). Pohjavesialuetta koskevat seuraavat määräykset: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 3 luvun 2 (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 2 luvun 16 (maaperän pilaamiskielto) sekä 17 (pohjaveden pilaamiskielto). Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Seurantalomake Oheismateriaali - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13

15 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 441 Luumäki Täyttämispvm Kaavan nimi Marttilanti-Kauppakatu-Taavetintie Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,6902 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,6902 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 3, ,0 0,0000 A yhteensä -0,0357 L yhteensä 3, ,0 0,0357 Kerrosalan muut. [km² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 3, ,0 0,0000 A yhteensä -0,0357 AP -0,0357 L yhteensä 3, ,0 0,0357 Kadut 3, ,0 3,6902 LT -3,6188 LR -0,0357 Kerrosalan muut. [km² +/-]