ILOMANTSI KIRKONKYLÄ KURENKANGAS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 ILOMANTSI KIRKONKYLÄ KURENKANGAS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille tulo: Kunnanhallituksen päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty valtuustossa. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilomantsin Kirkonkylän pohjoisosassa Kurenkankaan alueella. Alue rajoittuu Palstatiehen (viereinen kuva). Rakennuspaikkaa suunnitellaan tilalle Lisäkorpi 69:0, joka ei ole asemakaavan piirissä. Omistaja: Salme Hiltusen kuolinpesä, Ahjotie 1, Ilomantsi. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Kurenkankaan asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavan tarkoitus Alueelle suunnitellaan yksi erillispientalon rakennuspaikka. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonolot ja maisema Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut Liikenne Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava

3 3.24 Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aikaisemmat käsittelyvaiheet ja suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Viheralueet Kulkuyhteydet Kaavan vaikutukset Maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaava Yleiskaava Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Sosiaaliset vaikutukset Kunnallistekniikka ja sen taloudellisuus Luonnonympäristö Vaikutus asemakaavoitukseen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty Salme Hiltusen kuolinpesän aloitteesta. Kaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 2.2 Asemakaava Kaavassa on osoitettu yksi erillispientalon rakennuspaikka (AO), jonka pinta-ala 9650 m 2. Rakennuspaikan suuren koon johdosta rakentamistehokkuus on vain 5 % rakennuspaikan pintaalasta (e=0,05), mikä merkitsee 482 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeutta. Enimmäiskerrosluku on kaksitasoratkaisun salliva Iu3/4. Rakennuspaikan pohjoisrajalle on osoitettu suoja-alueeksi 10 m leveä alue, joka kaavamääräyksen mukaan on puustoisena suojaviheralueena säilytettävä alueen osa (sv). Rakennuspaikka ulottu omistustilanteen mukaisesti n. 20 m:n etäisyydelle Palstatie- nimisen kadun reunasta. Yhteys Palstatielle on osoitettu rasitteena kunnan omistamaan lähivirkistysalueen (VL) reunan kautta (ajo). Ajo-oikeus sijoittuu olemassa olevan tilustien kohdalle. Kysymyksessä ei ole katu, joten rakennuspaikan haltija vastaa sen rakentamisesta ja ylläpidosta. 2.3 Toteuttaminen Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikka liitetään kunnalliseen vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. Rakennuspaikan haltija vastaa liitosjohtojen rakentamisesta. Rakentaminen ei aiheuta kunnalle kunnallistekniikan kustannuksia, mutta olemassa olevien investointien hyväksikäyttö tehostuu. Lisäksi kunta pääsee perimään taksan mukaiset liittymiskustannukset. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus 3.12 Luonnonympäristö Rakennuspaikka liittyy pientaloasutukseen 3

5 3.121 Luonnonolot ja maisema Rakentamiseen tarkoitettu alue hahmottuu ilmakuvassa raivattuna alueena. Maisemassa rakennuspaikka on piilossa siten, että rakentamisella ei ole vaikutusta taajaman maisemakuvaan. Seuraavan luonnonoloja koskevan selvityksen on laatinut Sauvo Henttonen/Ympäristösuunnittelu Henttonen. Kaavakohteen ympäristön arvioinnissa kuolinpesän metsäkiinteistö todettiin tuoreeksi MTtyypin kangasmetsäksi. Metsän kehitysluokat ovat II III eli nuorta tai varttunutta kasvatusmetsää. Pääpuulajit ovat mänty ja kuusi ja hieman hieskoivua ja haapaa. Puulajisuhteet ovat M 60- Ku 30-ko7-H 3%. Metsää ei ole erityisemmin hoidettu. Nisäkkäistä jälkiä olivat jättäneet alueelle metsäjänis, rusakko ja kettu. Kolopuiden puuttuminen ja kasvatusmetsän alas asti oksaiset rungot sekä runsaasti hieskoivuraippoja kasvava metsä ei suosi esim. liito-oravan elinpaikkavaatimuksia. Metsäkiinteistön korkeusasema on m eli metsämaa on huuhtoutunutta moreenia. Rakennuspaikan itäpuolella on ojitettua suota, joten rakentaminen ei aiheuta haittaa alueen maan käytön myöhemmille järjestelyille. Kiinteistön eteläosassa on vanha avo-oja, joka on tehty lähettyvillä olevien omakotitalojen pintavesien johtamista varten Pohjavesi Kaava-alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut 4

6 Alue on rakentamaton. Taajaman kaupallisetiset palvelut sijaitsevat noin 2,3 km:n ja koulupalvelut noin 3 km:n etäisyydellä. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys Enontien vieressä sijaitsevaa kevyen liikenteen väylää myöten Liikenne Alue rajoittuu Palstatie- nimiseen katuun. Kaavan laatija on tehnyt tiellä liikennelaskentaa klo ja klo Molempina tarkkailujaksoina rakennuspaikan kohdalla Palstatiellä kulki yksi auto molempiin suuntiin Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Alueeseen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Alue on rakentamaton. Ympäristöön ei liity kulttuurihistoriallisia arvoja. Tiedossa olevat muinaisjäännökset on osoitettu yleiskaavassa. Alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä Tekninen huolto Alueen vieressä Palstatiellä on vedenjakelu-, viemäri- ja sähkönjakeluverkko Maanomistus Rakennuspaikka sijaitsee Salme Hiltusen kuolinpesän omistamalla tilalla, jonka pinta-ala on 2,4 ha. Ympäristöalueet ovat pääosin kunnan omistuksessa (viereinen kuva) 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ilomantsi kuuluu Pohjois-Karjalan liittoon. Maakuntakaava (vaihe 1) on vahvistettu valtioneuvostossa (viereinen kuva). Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Myöhemmin laaditut vaihekaavat 2 ja 3 eivät kohdistu käsillä olevaan alueeseen. 5

7 3.22 Yleiskaava Voimassa oleva yleiskaava Alueella on voimassa Kirkonkylä ja ympäristön osayleiskaava, jonka Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on vahvistanut Rakennuspaikaksi tarkoitettu alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). M-1- aluevaraus sisältää haja-asutustyyppisiä ja kylämäisiä alueita. Voimassa olevaan yleiskaavaan on valmisteltu muutoksia eri puolille kaava-aluetta, joista yksi kohdistuu käsillä olevaan alueeseen. Alue on ehdotuksessa osoitettu asuinpientalojen alueeksi (A). Yleiskaavan muuttamista koskeva ehdotus on ollut nähtävänä. Lausunnoissa ei ole esitetty huomautettavaa käsillä olevan alueen osalta eikä siihen kohdistu yhtään muistutusta. Ote yleiskaavan muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Alue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (A) Asemakaava Ote voimassa olevasta asemakaavasta on osoitettu viereisessä kuvassa. Asemakaavan muutos koskee vähäistä VL-alueen kulmaa, jonka kautta osoitetaan ajoyhteys olemassa olevan tilustien mukaiseen paikkaan. 6

8 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on täydennysmitattu v ja hyväksytty Kartasta puuttuu tilustie. Muilta osin se on kaava-alueen osalta ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aikaisemmat käsittelyvaiheet ja suunnittelun tarve Suunnittelutarveratkaisu Salme Hiltusen kuolinpesä on hakemuksella hakenut MRL 137 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua tilalle Lisäkorpi 69:0. Tekninen lautakunta on päätöksellään hyväksynyt hakemuksen saada rakentaa kerrosalaltaan 140 neliömetrin suuruinen asuinrakennus ja 60 neliömetrin suuruinen talousrakennus. pinta-alaltaan 7100 m 2 :n suuruiselle tilan Lisäkorpi määräalalle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus valitti teknisen lautakunnan päätöksestä. Kuopion hallintooikeus kumosi päätöksellään teknisen lautakunnan tekemän suunnittelutarvepäätöksen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään pitänyt voimassa hallintooikeuden päätöksen. Kumoutunut asemakaava Valtuusto hyväksyi alueelle yhden erillispientalon (AO) rakennuspaikan sisältävän asemakaavan P-K ELY-keskus valitti päätöksestä. Valituksen perusteena oli yleiskaavan vastaisuus. Kuopion Hallinto-oikeus kumosi valtuuston hyväksymispäätöksen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Karttaako Oy / Pertti Hartikainen esitti päiväämässään kirjeessä: Esitän, että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin Kurenkankaan asemakaavan muuttamiseksi oheisen OAS:n ja kaavaluonnoksen osoittamalla tavalla. Valtuusto on hyväksynyt saman sisältöisen kaavan , mutta kaava jäi laillistumatta ELY-keskuksen valituksen seurauksena. Valituksen perusteena oli yleiskaavan vastaisuus. Poikkeama oli vähäinen, mutta siitä huolimatta hallinto-oikeus kumosi kaavan. Rakennuspaikka tulee perikunnan osakkaan (Jyri Hiltunen) omaan käyttöön. Sijainti Pajatiellä sijaitsevaan yrittäjän työpaikkaan nähden on otollinen. Alueella on valmis kunnallistekniikka eikä kaavan toteuttaminen edellytä kunnalta investointeja. Karttaako Oy esitti, että kunnanhallitus samalla hyväksyisi kaavan laatijaksi DI Pertti Hartikaisen Karttaako Oy:stä ja hyväksyisi hakemuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja laittaisi sen nähtäville. Hakemuksella Karttaako Oy sitoutuu vastaamaan kaavan laatimiskustannuksista. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset 7

9 Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo KH tekee kaavan laatimista koskevan päätöksen 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä. Kaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Alueella on voimassa Kirkonkylä ja ympäristön osayleiskaava, jonka Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on vahvistanut Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa

10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Alueelle on suunniteltu yksi rakennuspaikka Palvelut Taajaman kaupallisetiset palvelut sijaitsevat noin 2,3 km:n ja koulupalvelut noin 3 km:n etäisyydellä. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys Enontien ja edelleen Kauppatien tai Kalevalantien vieressä sijaitsevaa kevyen liikenteen väylää myöten. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on talousmetsää. Siihen ei liity erityisiä ympäristöarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Kaavassa on osoitettu yksi erillispientalon rakennuspaikka (AO), jonka pinta-ala 9650 m 2. Rakennuspaikan suuren koon johdosta rakentamistehokkuus on vain e=0,05, mikä merkitsee 482 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeutta. Enimmäiskerrosluku on kaksitasoratkaisun salliva Iu3/4. Rakennuspaikan pohjoisrajalle on osoitettu suoja-alueeksi 10 m leveä alue, joka kaavamääräyksen mukaan on puustoisena suojaviheralueena säilytettävä alueen osa (sv) Muut alueet Viheralueet Voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysalue on osoitettu edelleen lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu ajoyhteys (kohta 5.322) Kulkuyhteydet Rakennuspaikka ulottu omistustilanteen mukaisesti n. 20 m:n etäisyydelle Palstatie- nimisen kadun reunasta. Yhteys Palstatielle on osoitettu rasitteena kunnan omistamaan lähivirkistysalueen (VL) reunan kautta (ajo). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta ja sen sisältö on selvitetty kohdassa Asemakaava on sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska sillä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava Yleiskaava 9

11 Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta sekä yleiskaavan muuttamista koskevan ehdotuksen sisältö on esitetty kohdassa Voimassa olevassa yleiskaavassa rakennuspaikaksi tarkoitettu alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). M-1-alueilla kaava ei kiellä rakentamista niin kuin se tekee M- alueilla. Yleiskaavan M-1-aluevaraus sisältää haja-asutustyyppisiä ja kylämäisiä alueita. Samalla merkinnällä on soitettu esim. Iknonvaaran ja Malahvin kylämäistä asutusta ja haja-asutusta. Näilläkään alueilla yleiskaavan tarkoitus ei ole estää rakentamista. Yleiskaavan merkitystä arvioitaessa täytyy lisäksi ottaa huomioon yleiskaavan yleispiirteinen luonne. Sillä ei ole tarkoitus ratkaista näin vähäisiä yksityiskohtia. Yleiskaavan muuttamista koskevassa ehdotuksessa alue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (A). Asemakaava on sopusoinnussa yleiskaavaehdotuksen kanssa Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavaratkaisulla täydennetään olemassa olevaa asutusta Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunniteltu väljä rakentaminen edustaa totuttua rakentamistapaa eikä sillä ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia Kunnallistekniikka ja sen taloudellisuus Kunnan omistaman lähivirkistysalueen kautta rakennuspaikalle on osoitettu rasitteena ajoyhteys olemassa olevan tilustien mukaiseen kohtaan. Kysymyksessä ei ole katu, joten rakennuspaikan haltija vastaa tieyhteyden rakentamisesta ja ylläpidosta. Rakennuspaikka liitetään kunnalliseen vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. Rakennuspaikan haltija vastaa liitosjohtojen rakentamisesta. Rakentaminen ei aiheuta kunnalle kunnallistekniikan kustannuksia, mutta olemassa olevien investointien hyväksikäyttö tehostuu. Lisäksi kunta pääsee perimään taksan mukaiset liittymiskustannukset Luonnonympäristö Alue on talousmetsää eikä siihen liity erityisiä luonnonarvoja Vaikutus asemakaavoitukseen Rakennuspaikan ympäristöalueet ovat suota, johon ei siten pitkälläkään aikavälillä ei ole tarpeen suunnitella rakentamista. Ajoyhteyden osoittaminen lähivirkistysalueen (VL) reunaan ei muuta virkistysalueen merkitystä. Rakennuspaikka ei siten vaikeuta mahdollista tulevaa kaavoitusta Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Tila Lisäkorpi on v rekisteröity noin 2,4 ha:n suuruinen tila, josta ei ole muodostettu rakennuspaikkoja. 10

12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikka liitetään kunnalliseen vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. Rakennuspaikan haltija vastaa liitosjohtojen rakentamisesta. Rakentaminen ei aiheuta kunnalle kunnallistekniikan kustannuksia, mutta olemassa olevien investointien hyväksikäyttö tehostuu. Lisäksi kunta pääsee perimään taksan mukaiset liittymiskustannukset. Helsingissä KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Seurantalomake Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11

13 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 146 Ilomantsi Täyttämispvm Kaavan nimi Kurenkangas Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,9990 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,9650 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,0340 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,05 0, A yhteensä 0, , ,05 0, V yhteensä 0,0340 3,4 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,05 0, A yhteensä 0, , ,05 0, AO 0, , ,05 0, V yhteensä 0,0340 3,4 VL 0, ,0