riö ei enää vahvistaisi kunnalliskertomuksen osana olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaavaa. Eduskunta on 5 päivänä lokakuuta 1993 lähettänyt

Transkriptio

1 1993 vp- StVM 50- HE 168 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 50 hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunta on 5 päivänä lokakuuta 1993 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 168 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti hallintovaliokunta on antanut asiasta lausuntonsa. Hallintovaliokunnan lausunto n:o 5 on tämän mietinnön liitteenä. Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen, valtiovarainministeri Iiro Viinanen, vanhempi hallitussihteeri Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä, neuvotteleva virkamies Raija Koskinen valtiovarainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Arto Luhtala sisäasiainministeriöstä, sosiaali- ja terveysasiainpäällikkö Olli Kerola Suomen Kuntaliitosta, talousarviopäällikkö Lauri Manninen Helsingin kaupungista, talousarviopäällikkö Antti Puisto Tampereen kaupungista, sosiaalijohtaja Tapio Partanen Varkauden kaupungista, maakuntajohtaja Hannes Kemppainen Kainuun maakuntaliitosta ja edunvalvontapäällikkö Ulla Kapanen-Grönfors Uudenmaan liitosta. Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia muutettavaksi vuoden 1994 osalta siten, että käyttökustannusten valtionosuutta vähennettäisiin koko maan tasalla noin miljoonaa markkaa. Vähennyksestä 40 prosenttia määräytyisi kuntien asukasluvun ja 60 prosenttia kuntien veroäyrimäärän perusteella. Vähennys koskisi vain vuotta Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 1992 tai sitä aikaisemman toiminnan johdosta vuonna 1994 suoritettavaksi tulevien käyttökustannusten valtionosuuksien loppuerien maksatus lykättäisiin vuoteen Sosiaali- ja terveysministe- riö ei enää vahvistaisi kunnalliskertomuksen osana olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaavaa. Esitys liittyy valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta. Valiokunta toteaa, että ehdotus merkitsee muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien alkuperäiseenjakoperusteeseen. Jakotapa ei vastaa valtionosuusuudistuksessa sovittua periaatetta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan kunnallisen alan työmarkkinaratkaisun johdosta on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista vähentää valtionosuuksien leikkausta hallituksen esitykseen sisältyvästä menettelystä. Tämä on tarkoitus toteuttaa samassa suhteessa ja samalla jakoperusteella kuin alkuperäinen esityskin on tehty. Tämän johdosta kunnan asukasta kohden vähennettävä markkamäärä muuttuu 224 markaksi ja markkamäärä, jonka nojalla kunnan äyrimäärään perustuva vähennys lasketaan, miljoonaksi markaksi. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Edellä esitettyyn viitaten valiokunta kunnioittavasti ehdottaa, että lakiehdotus hyväksyttäisiin muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 45 a näin kuuluvana: 45 a Vuoden 1994 käyttökustannusten valtionosuuden vähennys Edellä 12 :n mukaisesti kunnalle lasketusta vuoden 1994 käyttökustannusten valtionosuudesta vähennetään: S

2 vp - StVM 50 - HE 168 1) kutakin kunnan asukasta kohden 224 markkaa; sekä 2) markkamäärä, joka saadaan jakamalla miljoonaa markkaa kaikkien kuntien yh- teenlaskettujen veroäyri en määrällä ja kertomalla tulos kunnan veroäyrien määrällä. (2 mom. kuten hallituksen esityksessä) Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Skinnari, varapuheenjohtaja Taina ja jäsenet Ala-Harja, U. Anttila, Antvuori, Hiltunen, Hurskainen, Kauppinen, Kuittinen, Muttilainen, Nordman, 0. Ojala, Perho-Santala, Puhakka, Puisto ja Stenius-Kaukonen. Vastalause Hallituksen esitys n:o 168 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mfmttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta liittyy valtion vuoden 1994 talousarvion tasapainottamiseksi tehtyyn päätökseen kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta yhteensä 5,2 miljardilla markalla. Leikkaus rikkoo vastikään hyväksytyn kuntien valtionosuusuudistuksen perusperiaatteita sekä sopimusta kuntien ja valtion välisen kustannusten jaon muuttumattomuudesta. Leikkauksista kärsivät eniten kunnat, joiden saama valtionosuus asukasta kohden on muutoinkin pienempi kuin muilla kunnilla. Nämä kunnat ovat lisäksi kärsineet verotulojen menetyksiä työttömyyden ja konkurssien vuoksi. Jo vuonna 1992 ja 1993 kunnissa on tehty henkilöstömenoissa ym. kulutusmenoissa säästöjä, jotka ylittävät valtioneuvoston kunnille asettamat tavoitteet. Hallituksen päätös uusista valtionosuusleikkauksista ylittää kuntien mahdollisuudet selviytyä vaadituista säästöistä ilman, että kansalaisten tasa-arvon ja yhte,iskunnan toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut vaarantuisivat. Valtionosuuksien leikkaus hallituksen esittämällä tavalla johtaa kunnallisveron korotuksiin ja kuntien lisävelkaantumiseen peruspalveluiden tarjonnan vähentämisen ja palvelumaksujen korotusten lisäksi. Kunnat joutuvat myös vähentämaan henkilöstöään eikä irtisanomisiltakaan voida välttyä. Tämä lisää avointa työttömyyttä ja sen kustannuksia sekä kotitalouksille että kunnille ja valtiolle. Kuntien tarve arvioida menojaan ja tehostaa toimintaansa on tunnustettava. Säästötavoitteiden on kuitenkin oltava realistisia ja edellä mainitut vaikutukset huomioon ottavia ja niiden tulee kohdistua kuntiin tasapuolisesti. Säästötavoitteissa on myös otettava huomioon jo toteutetut säästöt. Kunnalliset henkilöstöjärjestöt vetosivat voimakkaasti hallitukseen sen puolesta, että hallitus olisi puolittanut suunnittelemansa valtionosuusleikkauksen. Jos valtionosuuksia vähennettäisiin vain 2,6 miljardilla markalla, se voitaisiin tehdä joustavasti siten, että palveluvarustus voidaan säilyttää ja kunnalliset työpaikat turvata. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hyväksyttäisiin muutoin valiokunnnan mietinnön mukaisena paitsi 45 a näin kuuluvana: 45 a Vuoden 1994 käyttökustannusten valtionosuuden vähennys Edellä 12 :n mukaisesti kunnalle lasketusta vuoden 1994 käyttökustannusten valtionosuudesta vähennetään:

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslain muuttaminen 3 1) kutakin kunnan asukasta kohden 149 markkaa; sekä 2) markkamäärä, joka saadaan jakamalla 1 122,5 miljoonaa markkaa kaikkien kuntien yhteenlaskettujen veroäyrien määrällä ja kertomalla tulos kunnan veroäyrien määrällä. (2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993 Jouko Skinnari Kyllikki Muttilainen Marjatta Stenius-Kaukonen Ula Anttila Virpa Puisto Outi Ojala Sinikka Hurskainen

4 vp - StVM 50- HE 168 EDUSKUNNAN HALLI::-.TOV ALIOKlJ:\T A Liite Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993 Lausunto n:o 5 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunta on lähettäessään 5 päivänä lokakuuta 1993 hallituksen esityksen n:o 168 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi samalla määrännyt, että hallintovaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina vanhempi hallitussihteeri Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Matti Lahtinen, ylitarkastaja Matti Väisänen ja kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs opetusminist~riöstä, neuvotteleva virkamies Arto Luhtala ja ylitarkastaja Rainer Alanen sisäasiainministeriöstä, budjettisihteeri Pentti Puoskari ja neuvotteleva virkamies Raija Koskinen valtiovarainministeriöstä, ylitarkastaja Tuija Leminen työministeriöstä, kehittämispäällikkö Aino-Elina Mäkimattila Suomen Kuntaliitosta, tutkimuspäällikkö Pekka Hemmilä kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, lakimies Markku Lemmetty Akavasta, osastopäällikkö Maija Anttila Terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattijärjestöstä edustaen Toimihenkilöiden neuvottelujärjestöä, neuvottelupäällikkö Esko T. Aro Kuntien teknillisten keskusliitosta edustaen Kuntien tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestöä, yhteiskuntasihteeri Markku Jalonen Kunnallisvirkamiesliitosta edustaen Kunta-alan unionia, talousarviopäällikkö Lauri Manninen Helsingin kaupungista, sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Wirta, talousjohtaja Ulla Juurolaja rehtori Urho Enlund Lahden kaupungista, kunnanjohtaja Pekka Lindholm,Perhon kunnasta, taloussuunnittelusihteeri Esa Mäkinen Kittilän kunnasta ja kunnanjohtaja Jari Horttanainen Tuupovaaran kunnasta. Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia muutettavaksi siten, että kuntien vuoden 1994 sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta vähennettäisiin koko maan tasolla miljoonaa markkaa. Valtionosuuden vähennyksestä 40 prosenttia määräytyisi kuntien asukasluvun ja 60 prosenttia kuntien veroäyrimäärän perusteella. Vähennys olisi väliaikainen ja koskisi vain vuotta Lisäksi ehdotetaan, että kuntien ja kuntayhtymien vuoden 1992 tai sitä aikaisemman toiminnan johdosta vuonna 1994 suoritettavaksi tulevien käyttökustannusten valtionosuuksien loppuerien maksatusta lykättäisiin vuoteen Sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta- ja tilastojärjestelrnien uudistukseen liittyen ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö ei enää vahvistaisi kunnalliskertomuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan osan kaavaa. Valiokunnan kannanotot Julkisen talouden asema pysyy laman johdosta heikkona myös vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden alentaminen on osa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on säästöjen aikaansaaminen julkisessa taloudessa. Vähennyksistä, jotka hallituksen esityksissä ehdotetaan tehtäväksi kuntien yleiseen valtionosuuteen ja opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväkohtaisiin käyttötalouden valtionosuuksiin, 502 miljoonaa markkaa perustuu palvelumaksuihin liittyvään säästövelvoitteeseen, miljoonaa markkaa valtioneuvoston 4 päivänä maaliskuuta 1993 päättämien vuosia 1994 ja 1995 koskevien meno- ja henkilökehysten edellyttämään henkilöstömenovähennykseen, miljoonaa markkaa perhetukiuudistuksesta aiheutuvaan kuntien verotulojen lisäykseen ja 750 miljoonaa markkaa valtioneuvoston 31 päivänä maaliskuuta 1993 päättämän kannanoton mukaiseen indeksikorotuksen jäädytystä vastaavaan val-

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslain muuttaminen 5 tionosuuksien vähennykseen. Lisäksi valtionosuuksia ehdotetaan vähennettäväksi 70 miljoonaa markkaa sen johdosta, että kansaneläkkeiden lisäosamenosta johtuva kuntien rahoitusosuus pienenee kuntien äyrinrtiärän supistumisen johdosta. Valtionosuudet vähenevät hallituksen esityksissä ehdotetun kokonaisuuden perusteella voimassa olevan lainsäädännön mukaisista valtionosuuksista yhteensä miljoonaa markkaa. Vähennys ehdotetaan hallituksen esityksissä tehtäväksi niin, että kuntien yleisen valtionosuuden vähennys on 559 miljoonaa markkaa, opetusministeriön hallinnonalan valtionosuuksien vähennys 971 miljoonaa markkaa ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksien vähennys miljoonaa markkaa. Valtionosuuksien vähennykset, jotka muodostavat kokonaisuuden, ehdotetaan tehtäviksi teknisesti erillisinä erinä siten, että valtionosuusjärjestelmä sekä valtion ja kuntien välinen kustannusten jako pysyisivät mahdollisimman selkeinä ja että valtionosuuksien vähennykset kohdistuisivat tasapuolisesti erityyppisiin kuntiin. Valiokunta toteaa, että ehdotus merkitsee muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien alkuperäiseen jakoperusteeseen. Vähennys olisi kuitenkin väliaikainen ja koskisi vain vuotta Valiokunta toteaa, että käyttökustannusten valtionosuudet eivät ole enää vuoden 1993 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen jälkeen käyttötarkoitussidonnaisia. Valtionosuuksien alentaminen merkitsee yleistä kuntien tulojen vähenemistä tältä osin. Sanottu ei tarkoita luonnollisesti sitä, että kuntasektorin sisällä määrärahoja olisi vastaavasti alennettava toimiajoittain valtionosuusleikkauksien suhteessa. Valtionosuuksien leikkaaminen on epätyydyttävä ratkaisu. Siihen on kuitenkin olevissa oloissa välttämätöntä sopeutua. Samalla tulisi kaikkien niiden tahojen, joiden toimenpiteillä on vaikutusta kuntien talouteen, toimia käytettävissä olevilla keinoilla samansuuntaisesti siten, että voitaisiin mahdollisimman vähin haitallisin seuraamuksin selviytyä laman vaikutuksista. Valtionosuuksien alentamisen tosiasialliset vaikutukset ovat riippuvaisia palvelut järjestävien kuntien toimenpiteistä. Kunnat voivat kohdentaa valtionosuuksien vähennykset haluamallaan tavalla eri hallinnonaloille ja toisaalta kunnilla on monissa tapauksissa mahdollisuuksia kehittää toimintatapoja siten, että kustannuksia voidaan alentaa palveluista tinkimättä. Saatujen tietojen mukaan osassa kuntiajouduttaneen kuitenkin palvelutasoa alentamaan, mikäli lakiehdotusten mukaiset leikkaukset toteutuvat täysimääräisinä vuonna Saadun selvityksen perusteella kuntasektorilla on syntynyt tulopoliittinen neuvottelutulos. Neuvottelutuloksen hyväksyminen alistetaan järjestöjen asianmukaisten toimielinten ratkaistavaksi. Mikäli neuvottelutuloksen perusteella syntyy sopimus, valtionosuuksien leikkaamisesta luovutaan 1,3 miljardilla markalla siten, että summa koostuu kansaneläkkeiden lisäosamenojen 70 miljoonasta markasta ja henkilöstömenojen osalta miljoonasta markasta. Leikkausten alentaminen toteutetaan samalla tavalla sektoreittain kuin vähennykset hallituksen esityksissä on alun perin ehdotettu tehtäviksi. Valtionosuuksien leikkaukset pienenevät siten 24,65 prosentilla. Esitys liittyy hallituksen esitykseen laiksi eräistä poikkeuksista kuntien valtionosuuslain 8 :n säännöksiin vuonna 1994 (HE 158) sekä hallituksen esitykseen laiksi eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1994 rahoitusta koskevista järjestelyistä (HE 151). Esitykset muodostavat kokonaisuuden, minkä vuoksi ne on tarkoitettu käsiteltäväksi yhdessä. Esitys liittyy vuoden 1994 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Valiokunta ehdottaa kunnioittaen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta mietintöään laatiessaan ottaisi huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Väistö, varapuheenjohtaja Varpasuo, jäsenet R. Aho, Enestam, Järvilahti, Korva, Laakkonen, Metsä- mäki, Pulliainen, Saario, Urpilainen, Vehkaoja ja Vähänäkki sekä varajäsenet Ihamäki, Muttilainen, Rask ja Röntynen.

6 vp- StVM 50- HE 168 Eriävä mielipide Hallituksen esitykset n:o 151 laiksi eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1994 rahoitusta koskevista järjestelyistä ja n:o 168 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta liittyvät valtion vuoden 1994 talousarvion tasapainottamiseksi tehtyyn päätökseen kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta yhteensä 5,2 miljardilla markalla. Jo vuonna 1992 ja 1993 kunnissa on tehty henkilöstöruenoissa ym. kulutusruenoissa säästöjä, jotka ylittävät valtioneuvoston kunnille asettamat tavoitteet. Hallituksen päätös uusista valtionosuusleikkauksista ylittää kuntien mahdollisuudet selviytyä vaadituista säästöistä ilman, että kansalaisten tasa-arvon ja yhteiskunnan toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeät peruspalvelut vaarantuisivat. Valtionosuuksien leikkaus hallituksen esittämällä tavalla johtaa kunnallisveron korotuksiin ja kuntien lisävelkaantumiseen palvelutarjonnan vähentämisen ja palvelumaksujen korotusten lisäksi. Kunnat joutuvat myös vähentämään henkilöstöään eikä irtisanomisiltakaan voida välttyä. Tämä lisää avointa työttömyyttä ja sen kustannuksia sekä kotitalouksille että kunnille ja valtiolle. Valtionapuleikkaukset kohdistuvat kuntiin epäoikeudenmukaisesti. Kun kuntien maksutulojen lisäys ja perhetukiuudistuksen kuntien verotuloja lisäävä vaikutus otetaan huomioon, on Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993 valtionapuleikkausten vaikutus kantokykyluokittain seuraava: mk!as " " " " mk/as " " " Kuntien tarve arvioida menojaan ja tehostaa toimintaansa on tunnustettava. Säästötavoitteiden on kuitenkin oltava realistisia ja edellä mainitut vaikutukset huomioon ottavia ja niiden tulee kohdistua kuntiin tasapuolisesti. Säästötavoitteissa on myös otettava huomioon jo toteutetut säästöt. Kunnalliset henkilöstöjärjestöt vetosivat voimakkaasti hallitukseen sen puolesta, että hallitus olisi puolittanut suunnittelemansa valtionosuusleikkauksen. Jos valtionosuuksia vähennettäisiin esim. 2,6 miljardilla markalla, se voitaisiin tehdä joustavasti siten, että palveluvarustus voidaan säilyttää ja kunnalliset työpaikat turvata. Tässä tapauksessa oikeudenmukainen tapa luopua leikkauksista olisi ollut pienentää kuntien osuutta kansaneläkkeen lisäosamenoista. Hallitus ei kuitenkaan suostunut kuntajärjestöjen ehdotukseen. Edellä olevan perusteella esitämme, että lakiehdotus hylättäisiin. Kari Urpilainen Raila Aho Erkki Pulliainen Maija Rask :Marjatta Vehkaoja Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen

7 1993 ''P - StVM 51 - HE 250 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 51 hallituksen esityksestä laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunta on 26 paivana lokakuuta 1993 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 250 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen, valtiovarainministeri Iiro Viinanen, hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen, vanhempi hallitussihteeri Anja Kairisalo ja nuorempi hallitussihteeri Pekka Humalto sosiaali- ja terveysministeriöstä, budjettineuvos Pertti Tuhkanen valtiovarainministeriöstä, johtaja Veikko Mäkelä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta, osastopäällikkö Kaarina Ronkainen ja proviisori Sinikka Rajaniemi kansaneläkelaitoksesta, ylijohtaja Hannes Wahlroos lääkelaitoksesta, asiamies Pekka Piispanen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, sosiaalipoliittinen asiamies Markku Koponen Liiketyönantajain Keskusliitosta, tutkimussihteeri Mirja Janerus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä, ekonomisti Pirjo Harjunen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, toiminnanjohtaja Santero Kujala Suomen Lääkäriliitosta, toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen Suomen Apteekkariliitosta, tiedotuspäällikkö Kirsti Bult Suomen Farmasialiitosta, toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen Lääketeollisuusliitosta, sosiaalisihteeri Outi Sonkeri Keuhkovammaliitosta ja kuntoutuspäällikkö Ulla-Riitta Penttilä Sydäntautiliitosta. Hallituksen esitys Hallituksen esityksessä ehdotetaan lääkekorvaukset kohdennettavaksi osittain uudelleen niin, että lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset voidaan ottaa hoitokäytännössä entistä enemmän huomioon ja ohjata lääkkeiden määräämistä ja käyttöä terveydenhuollon kokonaisedun mukaisesti. Tarkoituksena on myös saada aikaan lääkkeiden hintakilpailua. Lääkkeiden korvausprosentit olisivat 100, 75 tai 50%. Sadan ja 75 prosentin korvausryhmälle ehdotetaan 35 markan omavastuuosuutta ostokerralta ja 50 o/o:n korvausryhmälle 45 markan omavastuuosuutta ostokerralta. Vakuutetut maksaisivat omavastuuosuuden jokaisessa korvausryhmässä kultakin ostokerralta myös vuotuisen omavastuun täytyttyä. Lisäkorvaus suoritettaisiin, jos takaisin maksettava määrä kalenterivuodelta on yli markkaa. Tarkoitus on myös kehittää erityiskorvaukseen oikeuttavien sairauksien ja lääkkeiden luetteloita siten, että ne parhaiten vastaisivat nykyaikaista ja hyvää hoitokäytäntöä. Ehdotetut korvausosuuksien muutokset vähentäisivät vuotuisia sairausvakuutusmenoja 150 miljoonaa markkaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta Esitys liittyy valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Valiokunnan kannanotot Yleistä Hallituksen esityksen tavoitteet, lääkekorvausten kohdentaminen ja lääkkeiden käytön suuntaaminen terveydenhuollon kokonaisedun mukaan sekä pyrkimys hintakilpailun aikaansaamiseen, ovat sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä tarkoituksenmukaiset ja järkevöittävät kokonaisuutena lääkekorvausjärjestelmää. Järjestelmään liittyvissä alemmanasteisissa päätöksissä on pidettävä huolta siitä, että myös ne tukevat terveydenhuollon kokonaisuutta, perustuvat painaviin lääketieteellisiin näkökohtiin, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon sekä ottavat huomioon myös kansantalouden kokonaisuuden yksittäisiä lääkkeitä koskevan päätöksenteon ohella. Lääkehuolto on tärkeä osa hoitoa ja sen on nivouduttava siihen kokonaisuuteen, mikä potilaan hoidosta muodostuu mukaan lukien hänen fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen turvallisuutensa. Kun lääkehoidolla voidaan useissa tapauksissa välttää, lyhentää tai keventää laitoshoidon tarvetta, tulee nämäkin näkökohdat ot T