vuonna 1996, laiksi kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain kumoamisesta sekä laiksi kansaneläkelain 62 :n muuttamisesta

Transkriptio

1 LA 56/1995 vp Lakialoite 56 Manninen ym.: Lakialoite laiksi eräistä kuntien valtionosuusjärjestelyistä vuonna 1996, laiksi kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain kumoamisesta sekä laiksi kansaneläkelain 62 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996 sekä siihen liittyen kumottavaksi kuntien kantokykyluokituksesta annettu laki ja muutettavaksi kansaneläkelakia. Laissa on säännökset valtionosuuksien miljoonan markan vähennyksistä vuodelle Säännökset koskevat yleistä valtionosuutta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä opetus- ja kulttuuritointa, kotikuntakorvauksissa ja perustaruishankkeissa käytettävää valtionosuusprosenttia sekä kansaneläkkeiden lisäosaosuutta vastaavan summan vähentämistä kunnan valtionosuudesta. Valtionosuuksien määräytymisessä ei vuonna 1996 otettaisi huomioon arvioitua kustannustason muutosta eikä markkamääriä tai yksikköhintoja tarkistettaisi varainhoitovuoden aikana tai senjälkeen kustannustason muutosten tai toiminnan laadun ja laajuuden muutosten perusteella. Vuonna 1996 ei myöskään tehtäisi selvitystä valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaosta eikä selvitykseen perustuvia keskimääräisten markkamäärien tai yksikköhintojen tarkistuksia. Valtionosuuksia ehdotetaan vähennettäväksi vuonna 1996 vuoden 1995 tasosta 450 markkaa asukasta kohden eli yhteensä miljoonalla markalla. HallinnonaJoittain vähennyksestä 50 markkaa asukasta kohden tehtäisiin yleisestä valtion osuudesta, 243 markkaa asukasta kohden sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista ja 157 markkaa asukasta kohden opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Vähennys olisi siten kaikkien kuntien valtionosuuksista saman suuruinen, 450 markkaa, asukasta kohden. Kantokykyluokituksen kumoamisen myötä poistuvat valtionosuuksien määräytymiseen vaikuttavat kantokykyluokkiin sidotut kertoimet ja valtionosuusprosentit Lukuisissa eri laeissa on kuitenkin viittauksia kantokykyluokkiin, minkä vuoksi aloitteessa ehdotetaan, että vuonna 1996 kotikuntakorvauksia laskettaessa noudatettaisiin vuonna 1995 voimassa olleita säännöksiä ja perustaruiskustannusten valtionosuuksien osalta kymmenellä prosenttiyksiköllä alennettuja prosentteja vuoden 1995 tasoon verrattuna. Aloitteessa luovuttaisiin kunnilta perittävistä osuuksista kansaneläkkeiden lisäosien kustannuksiin. Kuntien valtionosuuksia vähennettäisiin kuntakohtaisesti vastaavalla määrällä. Tämä valtionosuuksien vähennys ei näin ollen vaikuttaisi valtion ja kuntien väliseen eikä kuntien keskinäiseen kustannusten jakoon. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1996 alusta. ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT 1. Nykytila Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 1993 alusta. Tällöin tulivat voimaan kun- tien valtionosuuslaki (688/92), laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/92) sekä laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (705/92)

2 2 LA 56/1995 vp Uudistetussa järjestelmässä valtionosuudet määräytyvät laskennallisesti. Laskennallisuus koskee kuntien käyttötalouden valtionosuuksia, jotka myönnetään kunnille. Opetus-ja kulttuuritoimessa valtionosuuksia suoritetaan myös laitosten ylläpitäjille, joita myös koskee valtionosuuksien laskennallisuus. Kunnan yleinen valtionosuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet eivät enää määräydy todellisten menojen mukaan. Valtionosuudet eivät ole myöskään käyttötarkoitussidonnaisia. Yhtenä valtionosuuksien kuntakohtaisena määräytymisperusteena on kantokykyluokitus. Se perustuu kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain (649/85) mukaan kunnan veroäyrimäärään sekä palvelutarve-ja kustannustasotekijöihin. Luokitus ei ole puhtaasti laskennallinen, vaan perustuu osittain viranomaisharkintaan. Kuntien kantokykyluokat on lailla säilytetty muuttumattomina vuodesta 1992lähtien. Valtionosuuslainsäädännössä on yksityiskohtaiset säännökset eri hallinnonalojen valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutosten sekä arvioitujen kustannustason muutosten huomioon ottamisesta vahvistettaessa valtionosuuksia tai niiden määräämisen perusteena olevia keskimääräisiä markkamääriä. Laissa säädetään myös kuntien ja valtion välisen kustannusten jaon säilyttämiseksi tarkistuksista sekä neljän vuoden välein tehtävästä koko maan kattavasta kustannusten jakoa koskevasta selvityksestä. Nykyiseen valtionosuusjärjestelmään liittyy siirtymäkauden tasaus vuoteen 2000 saakka. Tällä pyrittiin pienentämään vuoden 1993 alusta toteutetun uudistuksen voimaantulon johdosta aiheutuvia kuntakohtaisia valtionosuuksien muutoksia kohtuullisiksi ja luomaan kunnille riittävän pitkä sopeutumisaika. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen perustamishankkeiden kantokykyluokitukseen perustuva valtionosuusasteikko yhdenmukaistettiin vuoden 1993 alusta. Valtionosuutta perustamiskustannuksiin maksetaan sekä kunnille että kuntayhtymille ja opetus- ja kulttuuritoimessa myös yksityisille yhteisöille ja säätiöille. Palo- ja pelastustoimen hankintoihin on myönnetty kunnille kantokykyluokitukseen perustuvaa, oman asteikkonsa mukaista valtionosuutta. Kunnat maksavat kansaneläkelain 62 :n nojalla kuluvana vuonna osuutena kansaneläkkeiden lisäosien kustannuksiin 1,55 penniä veroäyriltä eli miljoonaa markkaa. Kunnilta perittävällä lisäosuuksien määrällä on myös osaltaan säännelty valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon ja kuntien rahoitusaseman kehitystä. Nykyisen valtionosuuslain perusteella myönnetään verotulojen täydennystä kunnalle, jonka veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa sille asukastiheyden ja saaristoisuuden perusteella määräytyvän tasoitusrajan. Verotulojen täydennys lasketaan kertomalla tasoitusrajan ja kunnan asukasta kohti lasketun veroäyrimäärän erotus kuntien veroäyrimäärällä painotetuna keskimääräisellä veroäyrin hinnalla ja kunnan sen vuodenvaihteen asukasluvulla, jonka tuloihin verotus kohdistuu. Taloudellisen laman vuoksi kuntien valtionosuuksia on leikattu väliaikaisjärjestelyillä vuosina 1994 ja Kuntien kantokykyluokat on lailla säilytetty muuttumattomina vuodesta 1992 lähtien. Se yhdessä vähennysperusteiden monilukuisuuden kanssa on lisännyt ongelmia hallita niiden kuntakohtaista kokonaisvaikutusta. 2. Aloitteen tavoitteet Lipposen hallituksen tavoitteena on tehdä vuoden 1997 alusta valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus. Hallitus on antanut myös esityksen n:o 110/1995 vp laiksi eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996 ja eräistä muutoksista valtionosuuslainsäädäntöön. Hallituksen esitys on monimutkainen ja sekava. Siihen sisältyy myös monia periaatteellisesti merkittäviä, pysyviä elementtejä huolimatta yhden vuoden väliaikaisratkaisusta. Tämän esityksen tavoitteena on toteuttaa vuoden 1996 valtionosuusjärjestelmä yksinkertaisenaja selkeänä ratkaisuna, jossa valtionosuuden vähennys on 450 markkaa asukasta kohden jokaisessa kunnassa ja johon ei liity sen lisäksi erillisiä järjestelmän muutoksia. Esityksen mukaan nykyinen kantokykyluokitus kumotaan vuoden 1996 alusta lukien. Kuntien velvollisuus osallistua kansaneläkkeiden lisäosien kustannuksiin poistetaan neutraalilla tavalla kuntakohtaisesti ja vastaavalla summalla vähennetään kunkin kunnan valtionosuutta. Esityksen tarkoituksena on, että yksivuotisella uudistuksella ei sidottaisi tulevia uudistuksia. Tästä syystä valtionosuuksien määräytymisen tarve- ja kustannustekijöihin ei esitetä muutoksia, vaan valtionosuudet jäädytetään vuoden 1995 tasolle leikkauksia lukuun ottamatta. Vuoden 1997 alusta on siten mahdollisuus uudistaa valtionosuusjärjestelmää laajemmin ja pysyvästi ilman, että vuosi 1996 muodostaa sille pohjaa.

3 LA 56/1995 vp 3 3. Aloitteen vaikutukset Valtionosuuksien määräytymisperusteet vuodelle 1996 on ehdotettu siten, että myönnettyjen valtionosuuksien määrä on mahdollisimman tarkoin vuodelle 1995 myönnettyjen valtionosuuksien määrä asukasluvulla tarkistettuna ja vähennettynä kunnan vuonna 1995 maksamalla kansaneläkkeiden lisäosakustannusten määrällä ja valtionosuuden leikkauksella 450 markkaa asukasta kohden. Esitys ei muuta kuntien välisiä taloudellisia suhteita. Verotulojen täydennysjärjestelmä säilyy entisellään. Nykyisen valtionosuuslain yleisen valtionosuuden tasauskerrointa ei sovelleta vuonna Peruskoulujen valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutos lukien aiheuttaa kuntien välisiä muutoksia. Nämä sekä muut kuntien ennalta arvaamattomat ja äkilliset taloudelliset vaikeudet huomioidaan jaettaessa vuoden 1996 talousarvion harkinnanvaraista valtionavustusta. Valtionosuuksien vähennys miljoonaa markkaa toteutetaan hallinnonaloittain vuoden 1995 valtionosuuksien suhteessa. ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Laki eräistä kuntien valtionosuusjärjestelyistä vuonna Lain soveltamisala Lakia ehdotetaan sovellettavaksi vuodelle 1996 myönnettävään ja maksettavaan kuntien yleiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen. Koska laki koskisi vain vuotta 1996, on tarkoituksenmukaista, että lain soveltamisalaa koskevalla säännöksellä syrjäytettäisiin väliaikaisesti siitä poikkeavat eri hallinnonalojen valtionosuuksia koskevat säännökset. Tällöin ei olisi tarpeen kumota tai muuttaa laajempaa osaa valtionosuussäännöksistä. Pykälässä esitetty menettely on perusteltua senkin vuoksi, että valtionosuusperusteiden pysyväksi tarkoitettu uudistus on hallitusohjelman mukaan tarkoitus toteuttaa vuonna Lailla säädettäisiin muun ohella vuonna 1996 tehtävistä valtionosuuksien vähennyksistä. Kaikki vähennykset tehtäisiin yhdellä väliaikaiseksi säädettävällä lailla. Lain piirissä olevaa valtionosuusjärjestelmää ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. Tämän vuoksi myöskään vuotta 1996 koskevat poikkeusjärjestelyt eivät koskisi Ahvenanmaan maakunnan kuntia. 2 Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon ja kustannustason tarkistus Pykälän 1 momentissa ehdotetaan valtiontaloudellisista syistä, että kuntien valtionosuuksien määräytymisessä ei otettaisi huomioon vuoden 1996 arvioitua kustannustason muutosta. Kustannustason muutosten tai toiminnan laadun ja laajuuden muutosten perusteella valtionosuuksia ei myöskään vuonna 1996 tarkistettaisi varainhoitovuoden aikana eikä sen jälkeen. Pykälän 2 momentissa kaikilla tässä laissa tarkoitetuilla hallinnonaloilla ehdotetaan vuonna 1996luovuttavaksi kuntien valtionosuuslainsäädännön 6 :n 2 momentissa säädetystäjoka neljäs vuosi tehtävästä valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaon selvityksestä ja sen perusteella tehtävistä valtionosuuksien tarkistuksista. Selvitystä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmän uudistuksen kanssa. 3 Yleinen valtionosuus Pykälän 1 momentissa ehdotetaan yleisen valtionosuuden määrä vuonna 1996 samaksi kuin vuonna 1995 asukasmäärän muutoksella tarkistettuna. Määräytymisperusteesta johtuen yleisen valtionosuuden tasausta ei sovelleta vuonna Vuodelle 1996 ehdotettavasta leikkauksesta 450 markasta asukasta kohden kohdennetaan 50 markkaa yleisen valtionosuuden vähennykseen. 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus vuodelle 1996 määritellään siten, että kunnalle vuodelle 1995 myönnetty valtionosuus jaetaan vuodenvaihteen asukasmäärällä ja kerrotaan kunnan vuodenvaih-

4 4 LA 56/1995 vp teen asukasmäärällä. Näin saadusta määrästä vähennetään 293 markkaa asukasta kohden. Esitetty poikkeama ikäryhmistä katsotaan perustelluksi lain väliaikaisuuden vuoksi ja siksi, että se on selkeä ja yksinkertainen eikä oleellisesti vaikuta kuntien välisiin suhteisiin. 5 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Pykälässä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien yksikköhinnat määritellään vuoden 1995 tasolle. Valtionosuuksia ja kotikuntien maksuosuuksia laskettaessa sovelletaan vuoden 1995 valtionosuuskertoimiaja -prosentteja. Näin lasketusta kunnan valtionosuudesta vähennetään 157 markkaa kunnan asukasta kohden. 6 Kotikuntakorvausten valtionosuus Pykälässä säädetään, että siinä mainittujen koulujen kotikuntakorvauksia laskettaessa käytetään vuonna 1995 voimassa olleita valtionosuusprosentteja. 7 Perustamishankkeen valtionosuus Perustamishankkeen valtionosuusprosentit ehdotetaan aleunettavaksi kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoteen 1995 verrattuna. Tämä on perusteltua siksi, että valtion vuoden 1996 talousarvioon varatuilla määrärahoilla saadaan toteutetuksi useampia perustamiskustannushankkeita työllisyystilanteen parantamiseksi. 8 Kansaneläkkeen lisäosakustannusten vähentäminen valtionosuudesta Pykälässä ehdotetaan, että kunnan vuoden 1996 valtionosuudesta vähennetään kunnan vuonna 1995 maksama kansaneläkkeen lisäosakustannusten markkamäärä. 9 Kunnan asukasmäärä Valtionosuuksien eri hallinnonalojen vähennyksiä tehtäessä ehdotetaan käytettäväksi yhtäläisesti väestötietojärjestelmässä olevaa vuodenvaihteen kunnan asukaslukua. JO Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 1996 alusta lukien. 2. Laki kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain kumoamisesta Kuntien kantokykyluokituksesta annettu laki (649/85) ehdotetaan kumottavaksi, koska ehdotetussa uudessa valtionosuusjärjestelmässä luovutaan kuntien kantokykyluokista valtionosuuksien määräytymisperusteina ja kuntien välisten taloudellisten erojen tasauskeinona. Perustamishankkeiden ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia sekä kotikuntakorvauksia laskettaessa sovelletaan kumoamisesta huolimatta vuonna 1995 voimassa olleita valtionosuusprosentteja. 3. Laki kansaneläkelain 62 :n muuttamisesta 62 Pykälässä säädetään kansaneläkkeiden lisäosien rahoituksesta. Nykyisin rahoituksesta vastaavat kansaneläkelaitos, valtio ja kunnat. Kuntien rahoitusosuudesta ehdotetaan luovuttavaksi valtion ja kuntien välisen maksuliikenteen yksinkertaistamiseksi. Siksi pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkkeiden lisäosien kustannuksista vastaisivat jatkossa valtio ja kansaneläkelaitos. Valtio vastaisi lisäosien kustannuksista siltä osin kuin kansaneläkelaitoksen entisen suuruinen osuus ei niitä kattaisi. Käytännössä valtion rahoitusosuus kasvaisi noin 4,2 miljardia markkaa. Vastaavalla määrällä alenevat kuntien valtion osuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat lakiehdotukset:

5 LA 56/1995 vp 5 1. Laki eräistä kuntien valtionosuusjärjestelyistä vuonna 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Sen estämättä, mitä kuntien valtionosuuslaissa (688/92), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (733/92) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) sekä kunnille palo-ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (560/75) säädetään, kunnille varainhoitovuodelle 1996 myönnettävän valtionosuuden määräytymiseen sovelletaan tätä lakia. Tämän lain 2 :ää sekä 5 :n 1 ja 2 momenttia sovelletaan myös niihin yksityisiin ja valtion ylläpitämiin laitoksiin, joiden rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain (1218/93), valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain (801/92) tai opintokeskuslain (1215/93) mukaisesti taikka muun sellaisen lain mukaisesti, jossa rahoituksen osalta viitataan edellä tässä momentissa mainittuun lakiin. 2 Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon ja kustannustason tarkistus Vahvistettaessa valtionosuuksia tai niiden määräämisen perusteena olevia keskimääräisiä markkamääriä tai yksikköhintoja vuodelle 1996 ei oteta huomioon kustannustason arvioituja muutoksia mainittuna vuonna. Vuodelle 1996 vahvistettuja valtionosuuksia taikka niiden määräämisen perusteena olevia keskimääräisiä markkamääriä tai yksikköhintoja ei tarkisteta varainhoitovuoden aikana tai sen jälkeen kustannustason muutosten eikä toiminnan laadun ja laajuuden muutosten perusteella. Vuonna 1996 ei tehdä valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon selvitystä eikä siihen perustuvaa tarkistusta valtionosuuksiin tai niiden määräämisen perusteena oleviin keskimääräisiin markkamääriin tai yksikköhintoihin. Vahvistettaessa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien määräämisen perusteena oleviayksikköhintojen keskimääräisiä markkamääriä tai yksikköhintoja vuodelle 1996 ei oteta huomioon valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioituja muutoksia. 3 Yleinen valtionosuus Kunnan yleinen valtionosuus vuonna 1996 on kunnalle vuodelle 1995 myönnetty yleinen valtionosuus jaettuna kunnan vuodenvaihteen asukasmäärällä ja kerrottuna kunnan vuodenvaihteen asukasmäärällä. Edellä 1 momentin mukaisesti kunnalle määräytyvästä yleisestä valtionosuudesta vähennetään 50 markkaa kunnan asukasta kohden. 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 1996 käyttökustannusten valtionosuus on kunnalle vuodelle 1995 sosiaali- ja terveydenhuoltoon myönnetty käyttökustannusten valtionosuus jaettuna vuodenvaihteen asukasmäärällä ja kerrottuna kunnan vuodenvaihteen asukasmäärällä. Edellä 1 momentin mukaan kunnalle määräytyvästä sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta vähennetään 243 markkaa kunnan asukasta kohden. 5 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa, nuorisotyölaissa (235/95), valtionosuutta saavista kansanopistoista annetussa laissa, opintokeskuslaissa ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetussa laissa säädetään, peruskoulun, lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten erikoisoppilaitosten, liikunnan ja nuorisotyön, kansalaisopistojen, taiteen perusopetuksen, mu-

6 6 LA 56/1995 vp siikkioppilaitosten ja kirjastojen vuoden 1996 yksikköhinnat vahvistetaan sekä kansanopistojen, opinto keskusten, liikunnan koulutuskeskusten, museoiden, teattereiden ja orkestereiden vuoden 1996 yksikköhinnat määrätään samaksi kuin vuonna Laskettaessa valtionosuuksia ja kotikuntien maksuosuuksia edellä 1 momentin perusteella määritellyistä yksikköhinnoista kunkin kunnan valtionosuuskertoimena tai -prosenttina käytetään samaa lukua kuin vuonna Edellä mainitulla tavalla tämän sekä opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti kunnalle lasketusta valtionosuudesta vähennetään 157 markkaa kunnan asukasta kohden. 6 Kotikuntakorvausten valtionosuus Laskettaessa yksikköhintojen mukaisia kotikuntakorvauksia kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista annetun lain ( 481/83), vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun lain (373/63), harjoittelukoululain (143/85), Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain (412176), Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain (33/77), Steiner-koulusta annetun lain ( ), steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain (932/86), oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/ 92) ja Anna Tapion koulusta annetun lain ( ) mukaisia kotikuntakorvauksia käytetään valtionosuusprosenttina vuonna 1995 voimassa olleita valtionosuusprosentteja. 7 Perustamishankkeen valtionosuus Perustamishankkeen valtionosuusprosentti maksetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä alennettuna vuoden 1995 tasoon verrattuna. 8 Kansaneläkkeiden lisäosakustannusten vähentäminen valtionosuudesta Edellä 3, 4 ja 5 :n mukaisesti lasketusta kunnan valtionavun yhteissummasta vähennetään kunnan kansaneläkelain (347/56) 62 :n nojalla vuonna 1995 maksama markkamäärä. 9 Kunnan asukasmäärä Edellä 3, 4 ja 5 :ssä tarkoitettuna kunnan asukasmääränä käytetään väestötietojärjestelmässä olevaa kunnan asukasmäärää vuodenvaihteessa Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin keskimääräisten markkamäärien ja yksikköhintojen vahvistamiseksi vuodelle Laki kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan kuntien kantokykyluokituksesta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annettu laki (649/85) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

7 LA 56/1995 vp 7 3. Laki kansaneläkelain 62 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 62,sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), seuraavasti: 62 Eläkkeiden lisäosien kustannuksista vastaavat valtio ja kansaneläkelaitos. Eläkelaitoksen osuus kustannuksista on 55 prosenttia maksettujen lisäosien yhteismäärästä. Valtio vastaa lisäosien kustannuksista siltä osin kuin eläkelaitoksen osuus ei kata niitä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995 Hannes Manninen Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta Aulis Ranta-Muotio Eero Lämsä Matti Väistö Kari Myllyniemi

8