Ritalan alue, 16. kaupunginosa Pihlajaniemi, Savonlinna

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Ritalan alue, 16. kaupunginosa Pihlajaniemi, Savonlinna luonnosvaiheen OAS, päivitetty ehdotusvaiheessa Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot Ritalan kaavamuutosalueen sijainti Sivu 1 / 6

2 Nykytilanne Ritalan kaavamuutosalue sijaitsee 16. kaupunginosassa Pihlaja-niemellä noin 7 km keskustasta (Kauppatori). Alueelle kuljetaan valtatieltä 14 Laivamiehentien/Poukkusalmen kautta, Pihlajaniementietä (pt 15358) ja edelleen joko Ritalanmäentien/Pärnäläntien tai Vuohimäentien/Pärnäläntien kautta. Liittymäjärjestelyt Laivamiehentien kohdalla ovat valtatien syväväylän työmaan myötä poistumassa. Jatkossa valtatieltä 14 ajetaan Pihlajaniemelle Suuri Savontien kautta. Kaava-alue rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Saimaan Pullilahteen. Pullinlahti on suosittu virkistysalue hiihto- ja luistelureitteineen sekä matalana lahtena (lämmin vesi) myös suosittu uima- ja vesiurheilupaikka. Poukkusalmen silta, jonka kautta Pihlajaniemelle kuljetaan, on matala, joten Pullilahden moottoriveneliikenne on rajoitettua. Ritalan kaavamuutosalueella on vuonna 2002 järjestetty loma-asuntomessut, joissa esiteltiin 22 loma-asuntoa. Kaavamuutosalueella on 77 tonttia, joista pääosa on rakennettu. Lomarakennukset ovat pääosin talvikäyttöisiä ja pääosin vakituisen asumisen käytössä. Loma-asuntoalue on osa Pihlajaniemen asuinaluetta. Ritalan alue tukeutuu Pihlajaniemen kaupallisiin ja julkisiin koulu- ja päiväkotipalveluihin. Ritalan länsipuolelle Kurvinniemeen on sittemmin rakennettu Antti Paavonpojankadun omakotialue. Kaavoitettavan alueen eteläpuolella on Vuohimäen ryhmäpuutarhapuutarha ja Savonlinna Camping Vuohimäki. Itäpuolella on Kristillinen opisto ja Willa Vihtori (asumis- ja päivätoimintapalvelut kehitysvammaisille) sekä omakoti- ja rivitaloaluetta. Kaava-alueen keskellä ovat loma-asuntomessuja varten suunniteltu Pikku-Joelin polku leikkipuistoineen. Noin puolet kaavamuutosalueen tonteista on kaupungin vuokratontteja ja puolet yksityisomistuksessa. Julkiset kadut ja viheralueet ovat kaupungin omistuksessa. Tavoitteet Kaavamuutoksella tavoitellaan lomaasuntokaavan muuttamista omakotikaavaksi, vakituiseen asumiseen. Vuoden 2013 alusta Suomeen tuli uusi käytäntö, jonka mukaan vapaaajanasunnolle muuttava merkitään väestörekisteriin asunnottomaksi kunnassa vailla vakinaista asuntoa oleva. Ne jotka ovat muuttaneet ennen vuotta 2013 asuvat loma-asunnoissa virallisesti. Uusille asukkaille tämä voi aiheuttaa lisätyötä esimerkiksi pankkipalveluissa tai KELAn tukia haettaessa. Kaavamuutos voi helpottaa alueen asuntomyyntiä ja houkuttelevuutta. Kaavamuutoksessa loma-asuntotontit muutetaan AO-tonteiksi sekä annetaan lisärakennusoikeutta 50 k-m 2 korvauksena saunasopimuksesta ks. seuraavassa. Rantatonteille mahdollistetaan asemakaavamuutoksessa erillisen rantasaunan rakentaminen. Nykyinen asemakaava mahdollistaa vain yhden talousrakennuksen. Saunan rakentamiseen on pitänyt hakea poikkeuslupaa. Saunasopimus Kaavoituksen yhteydessä kaupunki haluaa purkaa ei omarantaisten tonttien rantasaunojen käyttöoikeuden. Kaupunki rakennutti Ritalan lomaasuntomessuille kaksi rantasaunaa, joista ajateltiin messujen jälkeen tilaussaunoja ja yhteiskäyttösaunoja ei omarantaisille tonteille. Sopimusehtojen mukaan Ritalan alueen ei omarantaisten tonttien vuokralaiset ja ostajat ovat sitoutuneet omalta osaltaan maksamaan rantasaunojen (Harmaalokki/Kostianuksenkuja ja Kyly/Krogiuksenkuja) ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Asia piti vielä selkeyttää erillisellä sopimuksella, mutta sellaista ei ole kuitenkaan tehty. Varsinaisia ylläpito- tai kunnossapitokustannuksia, jotka kattaisivat remonttikuluja, ei ole asukkailta peritty. Kustannuksiin ovat osallistuneet ainoastaan saunojen käyttäjät, jotka ovat maksaneet vain välittömät käyttöön liittyvät kustannukset. Koska saunojen korjausvastuut ja kustannusten jakautuminen ovat epäselviä, niin tilanteen korjaamiseksi kaupungin tavoitteena on tehdä ei omarantaisten tonttien asukkaiden kanssa sopimus, jossa alkuperäiset kauppakirjojen ja vuokrasopimusten saunojen käyttöön liittyneet ehdot oikeuksineen ja velvoitteineen mitätöidään. Sopimuksessa osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan jatkossa mitään niihin perustuvia korvausvaatimuksia. Kaupunki järjestäisi halukkaille ei omarantaisten tonttien omistajille ja vuokraajille oikeuden saunojen käyttöön jatkossakin käyttökorvausta vastaan, niin kauan kuin se ilman kuin se ilman peruskorjausluonteisia investointeja on mahdollista. Saunojen jatkokäyttömahdollisuus olisi riippuvainen myös siitä, löytyykö palvelujen järjestäjäksi joku ulkopuolinen taho tai voivatko käyttäjät itse sellaisen tahon muodostaa, esim. Ritalan saunaseura. Saunaseura antaisi asukkaille mahdollisuuden Sivu 2 / 6

3 itse määritellä kuka ja millä hinnalla pääsee saunomaan. Mikäli saunojen uusia saunasopimuksia ei saada kattavasti aikaan, saunat pysyvät käytössä ja paikoillaan (kaupungin harkinnan mukaan) vain sen ajan, kun suurempia kunnossapitotöitä ei tarvita. Asukastilaisuus asemakaavasta ja ei omarantaisten tonttien saunasopimuksesta järjestettiin valtuustosalissa. Tilaisuuteen postitettiin kutsu noin kaksi viikkoa aikaisemmin. Tilaisuudessa oli mukana vain osa asukkaista. Monet olivat kuitenkin ennakkoon soittaneet tai lähettäneet näkemyksiään sähköpostilla. Melkein poikkeuksetta kaupungin kaavamuuttamissuunnitelmia ja saunoihin liittyvä toimenpide-esityksiä on pidetty hyvinä. Useat ovat ilmoittaneet, että haluavat kokonaan eroon saunakytkennöistä. Uudet sopimukset toimitettiin asukkaille toukokuun lopussa ja pyydettiin palauttamaan mennessä. Sopimukset on pääsääntöisesti jätetty. Sopimuskirjeessä pyydettiin ilmoittamaan halukkuus saunojen käyttöön tulevaisuudessa. Kaupunki toimittaa loppukesästä 2017 saunoihin liittyvät uudet sopimusehdotukset niille, jotka ovat ilmoittaneet olevansa ainakin tässä vaiheessa kiinnostuneita saunojen käytöstä. Sopimuksen lopullinen muoto riippuisi siitä, kuinka monta tonttia on mukana ja tuleeko sopimus koskemaan molempia saunoja vai vain toista. Käyttöoikeussopimukset voitaisiin tehdä halukkaiden kanssa sitovasti esim. 10 vuoden jaksoissa. Saunojen tonttien asemakaavaa ei tarvitse muuttaa, sillä voimassa oleva asemakaava mahdollistaa asukkaiden yhteiskäyttöisen uimarannan sekä virkistysyhteydet katujen päästä järvelle. Kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriö) alue on taajamatoimintojen aluetta (A)(A16.1 Savonlinnan keskustaajama). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan rajausten ja tavoitteiden mukainen. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta 2010, kaavoitettava alue punaisen ympyrän kohdalla Yleiskaava Alueella on voimassa keskustaajaman länsiosien osayleiskaava, vahvistettu kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa Ritalan asemakaavan muutosalue on kokonaan pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), jonka tarkempi kaavamääräys: Alue varataan pientalojen rakentamiseen. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja alueella varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen. Kaavamuutosalueen itäpuolella on kapea kaista lähivirkistysaluetta (VL) ja sen kautta kulkee myös virkistysreitti, joka yhdistyy Pullilahden ulkoilureitistöön. Lähivirkistysalueen itäpuolella on palvelujen ja hallinnon alue (P) ja pientalovaltainen asuntoalue (AP) eli nykyisen Kristillisen opiston toiminnot. Opiston alueella on kolme asemakaavassa suojeltua rakennusta tai rakennusryhmää (SR/a). Eteläpuolella on siirtolapuutarha/palstaviljelyalue (RP), jonka pohjoispäädyssä on alue (luo-1), jonka kaavamääräys on alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava erityisesti hoikkaängelmän ja sen elinolosuhteiden säilymisestä. Länsipuolella on venesatama-alue (LV) ja Pullilahden vesialue (W), jonka kautta on osoitettu myös virkistysreittejä. Asemakaavamuutos on yleiskaavan tavoitteiden ja rajausten mukainen. Sivu 3 / 6

4 Luontoselvitykset on tehty alueella lomaasuntomessuja varten vuonna Uusia selvityksiä ei ole tarpeen tehdä, sillä alue on nykyisin rakennettua omakotitaloympäristöä viheralueineen. Ote länsiosien osayleiskaavasta 2010 Asemakaava Kaavamuutosalueen on voimassa asemakaavat (arkistonumero 675) on vahvistettu kaupunginvaltuustossa ja (arkistonumero 747) on vahvistettu kaupunginvaltuustossa Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalue on loma-asuntojen korttelialueita (RA, RA-1, RA-2), matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RV-1), erillispientalojen korttelialuetta (AO). Lisäksi alueella on katuja (Rovastintaival, Kostianuksenkuja, Krogiuksenkuja, Lavoniuksenkuja ja Gummeruksenkuja), puistoja (VP, Ruustinnanpuisto, Pikku-Joelinpuisto), venevalkamaa (LV) ja vesialuetta (W). Rakennusoikeus tonteilla vaihtelee e=0.06:sta e=0.10:neen. Pohjoisosan rantatonteilla on rakennusoikeutta 120m 2. Kerrosluku vaihtelee korttelista riippuen I ja II:n välillä, porrastuen rantaan. Pohjoisrannan RA-2-kortteleissa on kaavamääräys suojeltava alueen osaa (s), jonka tarkempi kaavamääräys on Suojeltava alueen osa. Suojeltavan alueen luonnontilaa ei saa muuttaa ilman Teknisen lautakunnan lupaa. Tämä merkintä on vanhentunut, sillä alueen puustoa on merkittävässä määrin kaadettu rakentamisen tieltä, eikä ranta ole enää luonnontilainen. Korttelin 145 (AO) tontilla 59 on kaavamerkintä luonnontilassa säilytettävä alueen osa (pl). Ote kaavakartasta on sivulla 6. Selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat, vuokralaiset, naapurit ja kaupungin asukkaat Kaupungin viranomaiset: ympäristö- ja rakennusvalvonta, Savonlinnan Vesi, maankäyttö-, kunnallistekniset- ja toimitilapalvelut Yhdyskuntatekniikka: BLC Oy, Järvi-Suomen Energia Oy Jos osallisten listaan haluaa täydennyksiä ja asemakaavahankkeen osallisten postituslistalle, siitä voi tehdä ilmoituksen asemakaavoitukseen. Arvioitavat vaikutukset Asetuksen mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin, karttatietoihin sekä maastokäynteihin. Vuorovaikutus ja aikataulu Kaavan vireille tulo: Kaavan vireille tulo; Ritalan alueen asemakaavamuutos on vuoden 2016 kaavoituskatsauksen kohteena 156, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Sivu 4 / 6

5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kaupungintalolla koko kaavoitusprosessin ajan; Olavinkatu 27 kaavoituspalvelut 3 krs. tai kaavoituksen kotisivut. Suunnitelmaa täydennetään kaavoitustyön aikana. Kaavaluonnos: Alueen kaavoittamisen tavoitteista ja lähtökohdista on lähetetty kirje alueen asukkaille kaavaluonnosvaiheessa. Asukkaista osa on antanut palautetta ja puoltaa asemakaavan laadintaa, osa palautteesta koskee myös toiveita alueen katuinfran uudistamiseksi. Kaavaluonnos oli nähtävänä noin kuukauden Nähtävillä olosta tiedotettiin Itä-Savo -lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla ja sähköisesti kaavoituksen kotisivuilla. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot sähköpostitse. Nähtävillä oloaikana kaavaluonnoksesta oli mahdollisuus antaa palautetta kirjeellä tai sähköpostilla. Luonnoksesta jätettiin Etelä-Savon ELYkeskuksen, rakennus- ja ympäristölautakunnan, BLC Oy:n ja Järvi-Suomen Energia Oy:n lausunnot sekä nähtävillä oloajan jälkeen yksi mielipide, jossa oli useampi allekirjoittaja. Luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin ei laadita vastinetta. Kaavaehdotus: Tekninen lautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla ja sähköisesti kaavoituksen kotisivuilla. Muistutukset ehdotuksesta on jätettävä kirjallisena ennen nähtävillä oloajan päättymistä osoitteeseen: Savonlinnan kaupunki, Tekninen toimiala/kaavoituspalvelut, Olavinkatu 27, Savonlinna tai asemakaavoitus@savonlinna.fi Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen (tekninen lautakunta, kaupunginhallitus vastine). Asemakaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus esittävät asemakaavaehdotuksen hyväksymistä valtuustolle. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Valtuuston hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla ja sähköisesti kotisivuilla. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan myös Etelä-Savon ELYkeskukselle ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä: Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Itä-Suomen hallintooikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta ei voi valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Voimaantulo: Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan toteutuminen: Loma-asunnoille voi hakea käyttötarkoituksen muutosta rakennusvalvonnasta kaavan saatua lainvoiman. Tämä mahdollistaa kirjojen siirtämisen alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty vaatimukset, mitkä vakituiseen asumiseen tarkoitetun rakennuksen tulisi täyttää. Rakennusvalvonta valvoo toteutumisen edellytyksiä. Ei omarantaisille tonteille osoitetaan kaavamuutoksessa 50 k-m 2 rakennusoikeuden lisäys esimerkiksi päärakennuksen tai talousrakennuksen laajennusta varten, mihin voidaan hakea kaavan vahvistuttua rakennuslupia. Rantatonteille on mahdollista kaavamuutoksen määrittelemän rakennusoikeuden puitteissa myös erillisen rantasaunan rakentaminen (rakennuslupa). Nykyiset asemakaavat (vuodelta 2013 ja 2001) mahdollistavat päärakennuksen ja vain yhden talousrakennuksen. Kaavan laatijan yhteystiedot Kaavaehdotus: Päivi Behm asemakaava-arkkitehti puh paivi.behm@savonlinna.fi Sivu 5 / 6

6 Ilmakuva vuodelta 2003 Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamuutosalue on rajattu punaisella Sivu 6 / 6