VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty valtuustossa Voimassa alkaen Päivitetty muutokset

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty valtuustossa Voimassa alkaen Päivitetty muutokset asti

2 Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän omistajapolitiikka Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen Konserniohjeen sitovuus Kuntayhtymän toimielinten toimivallanjako konserniohjauksessa Konsernin toiminnan ja talouden suunnittelu sekä raportointi Raportoinnin sisältö Toiminnan ja talouden suunnittelu Konsernitilinpäätös Osavuosikatsaukset Keskitetyt toiminnot ja konsernipalvelut Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus Hankintoja ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet Konsernin sisäiset hankinnat Yhteistyö hankinnassa ja logistiikkatoiminnassa Rahoitusta, maksuliikennettä ja sijoittamista koskevat ohjeet Henkilöstöpolitiikka Riskienhallinta Kuntayhtymäkonsernin tarkastus ja valvonta Konsernin valvonta Tilintarkastajan valinta Tarkastuslautakunnan tehtävät konsernin tarkastuksessa Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet Tiedottaminen konsernia koskevista asioista

3 1. Kuntayhtymän omistajapolitiikka Kuntayhtymän omistajapolitiikan tavoitteena on turvata kuntayhtymän pitkäjänteinen toiminta ja varmistaa kuntayhtymän pääoman käyttöön sekä omaisuuden hankintaan ja hoitoon liittyvän päätöksenteon systemaattisuus, pitkäjännitteisyys ja pääomien käytön tehokkuus. Omistajapolitiikalla ohjataan käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten pääomasijoitusten hankintaa, hoitoa ja luovutusta koskevaa päätöksentekoa kuntayhtymässä. Omistajapolitiikassa määritetään kuntayhtymän strategisesti tärkeät omistukset, asetetaan sitoutuneen pääoman tuottotavoitteet ja muut tavoitteet, määritellään palvelutuotannon tuotantovälineiden hankintaperiaatteet sekä määritetään vastuut omaisuuden käytössä ja omistukseen liittyvässä raportoinnissa. Liitteenä ovat strategian omistamista määrittelevät periaatteet (Liite 1). Tytäryhteisöt saattavat omat strategiansa linjaan koko konsernin strategian kanssa. Tytäryhteisöjen toimivan johdon on päätöksenteossaan otettava huomioon emoyhteisön odotukset toiminnan suhteen. 2. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Konserniohjeella ohjataan konserniin kuuluvien yhteisöjen sairaanhoitopiirin strategian toteuttamiseen, toiminnan yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kuntayhtymän konserniyhteisöstään saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Kuntayhtymän konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen omistajaohjaukselle. Ohjetta noudatetaan soveltavin osin osakkuusyhteisöissä. Toissijaisesti ohjeistus velvoittaa emoyhteisön sisäisen konsernin toimimaan konserniohjeen mukaisesti. 3. Soveltamisala Konserniohje koskee kuntayhtymäkonsernia, joka koostuu seuraavista osista tammikuussa 2008: 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (emoyhteisö), joka koostuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatioon kuuluvista tulosalueista, taseyksiköistä ja liikelaitoksista (ns. sisäinen konserni). 2. Tytäryhteisö, johon kuntayhtymällä on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tai 6 2 momentin tarkoittama määräysvalta (yli 50 % omistus): MedBit Oy TYKSn koulutus- ja vapaa-ajanviettokeskuksen säätiö TYKSin koulutus- ja tutkimussäätiö Kiinteistö Oy Hirviluhta 3. Osakkuusyhteisöt joissa kuntayhtymällä on huomattava vaikutusvalta (20-50 %) tai merkittävä omistusosuus ja äänivalta (20 %). Näitä ovat: 3

4 Turun tekstiilihuolto Oy Kiinteistö Oy Loimaan Vatrola Asunto Oy Alhaistentorni Kiinteistö Oy Kuskinkuja Salon Seudun Työkeskus 4. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy konserniohjeen. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään kuntayhtymän määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen hallituksissa ja yhtiökokouksissa. Konserniohje käsitellään myös osakkuusyhteisöjen toimielimissä. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. 5. Konserniohjeen sitovuus Kuntayhtymäkonsernissa hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kuntayhtymä ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvät yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön toiselle omistajalle tai muulle taholle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate). Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Yhteisön johdon on syytä ilmoittaa ristiriidasta välittömästi kirjallisesti sairaanhoitopiirin johtajalle. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Näillä konserniohjeilla ohjataan myös sairaanhoitopiirin omia liikelaitoksia ja taseyksikköjä. 6. Kuntayhtymän toimielinten toimivallanjako konserniohjauksessa Valtuusto määrittelee kuntayhtymän tavoitteet ja sen mukaiset kuntayhtymän omistajapolitiikan linjaukset, päättää kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, hyväksyy konserniohjeet. 4

5 Hallitus seuraa kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotuksia, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä, antaa valtuustolle selvityksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kuntayhtymän tilinpäätöksen yhteydessä, ohjaa muilla hallituksen ohjeilla strategian toteutumista kehittämällä yhtenäisiä toimintakäytäntöjä palvelujen tuottamisessa, antaa konserniohjetta täydentäviä määräyksiä. Sairaanhoitopiirin johtaja johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän konsernipolitiikkaa, nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin, antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntayhtymää edustaville henkilöille kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, seuraa kuntayhtymän omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa hallitukselle, seuraa kuntayhtymäkonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä hallitukselle. Sairaanhoitopiirin johtaja voi antaa konserniasioiden valmistelun määräämilleen vastuuhenkilöille (hallintosääntö 50 ). Konsernijohto Konsernijohdolla tarkoitetaan hallitusta ja sairaanhoitopiirin johtajaa. Konsernijohto vastaa konsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kuntayhtymän edustajan oikeudet ja velvollisuudet Toiminnassaan konserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoelimissä kuntayhtymän nimeämien edustajien tulee kuitenkin myös ottaa huomioon konsernin etu ja toimia valtuuston konsernille asettamien kokonaistavoitteiden sekä konsernijohdolta mahdollisesti saamiensa toimintaohjeiden mukaisesti. Edustajan esteellisyydestä säädetään kuntalaissa. 5

6 7. Konsernin toiminnan ja talouden suunnittelu sekä raportointi 7.1. Raportoinnin sisältö Konserniraportointiohje käsittää kuntayhtymän tulosalueet, omat liikelaitokset ja taseyksiköt sekä Medbit Oy:n. Raportointi toteutetaan kuukausittain talousarvioon perustuvana toteutumisvertailuna ja kolmasosavuosikatsauksina eli välitilinpäätöksinä. Kuukausiraportointi tuotetaan hallituksen alaiselle talousjaostolle ja osavuosikatsaukset hallitukselle. Kuntayhtymän hallintokeskus kokoaa raportit yhteiseksi tietokannaksi. Talousjohtaja antaa kuukausiraportointia koskevat tarkemmat ohjeet. Hallintokeskus arkistoi konserniyhteisöjen perustiedot (yhtiöjärjestykset, osakassopimukset, kauppakirjat). Tytäryhteisö on velvollinen antamaan hallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot (KuntaL 70 ) Toiminnan ja talouden suunnittelu Konsernille laaditaan vuositalousarvion lisäksi kolmevuotinen taloussuunnitelma, missä talousarviovuosi on kolmevuotiskauden ensimmäinen vuosi. Tytäryhteisöiltä edellytetään myös kolmivuotisen taloussuunnitelman laatimista. Talousjohtaja antaa vuosittain tarkemmat ohjeet taloussuunnitelman laadinnasta ja sisällöstä. Tytäryhteisön taloussuunnitelmasta tulee käydä ilmi valtuuston tytäryhteisölle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tytäryhteisön hallitus päättää taloussuunniteluun liittyvistä käytännöistä ja suunnittelumalleista. Tytäryhteisön ja liikelaitosten tulee neuvotella ja sopia talousarvionsa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuntayhtymän talousarvion kanssa tasapainoon Konsernitilinpäätös Konserniin kuuluvien yhteisöjen tilikausi Konserniin kuuluvien yhteisöjen tilikausi on kalenterivuosi. Konsernissa sovellettavat tilipuitteet ja tilinpäätöskaavat Tavoitteena on tietosisällöltään yhtenäinen tilikartta, vaikka emoyhteisön ja muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen tilipuitteet poikkeavat joissain määrin toisistaan. Kuntayhtymä noudattaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vahvistamia tilinpäätöskaavoja. Muut konserniyhteisöt noudattavat kirjanpitoasetuksen mukaisia kaavoja toiminnan luonteesta riippuen. 6

7 Kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteet Kuntayhtymäkonserniin kuuluvissa yhteisöissä noudatetaan kirjanpitolain mukaisia kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita. Kuntayhtymän osalta kirjanpitolakia noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeisiin ja lausuntoihin perustuen. Muissa konserniin kuuluvissa yhteisöissä noudatetaan kirjanpitolautakunnan ohjeistusta. Hallintokeskus antaa tarkempia ohjeita konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyvästä raportoinnista vuosittain. Ohje sisältää konsernitilinpäätöksen laadinta-aikataulun, määräajat ja mahdolliset lomakepohjat tilinpäätös- ja toimintakertomustietojen ilmoittamisessa. Yhteisöt, joilta tytäryhteisöjen lisäksi pyydetään tiedot konsernitilinpäätöksen laatimiseksi, ovat osakkuusyhteisöt ja yhteisöt, joissa kuntayhtymällä on merkittävä omistusosuus. Konsernitilinpäätöksen laatimista varten pyydetään seuraavat asiakirjat: strategian toteutuminen konserniyhteisön tilinpäätösasiakirjat, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus tulos- ja rahoituslaskelman toteutumavertailut (budjetoidut vs. toteutuneet) kokonaistalouden tunnuslukuvertailu kannattavuudesta, maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta tuotannon määrää, laatua ja muita toiminnallisia tavoitteita koskeva toteutumavertailu Osavuosikatsaukset Konsernin osavuosikatsausten laatimiseksi laaditaan kuntayhtymän tulosalueiden, liikelaitosten, taseyksiköiden ja tytäryhteisöjen vastaavat toteutumavertailut osavuosijaksoilta kuin tilinpäätöksen yhteydessä. Niiden lisäksi laaditaan tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet tilikaudelle. Lisäksi kolmannesvuosijaksolta laaditaan toimintakatsaukset, joissa arvioidaan tavoitteiden toteutumista koko kuluvalla suunnittelukaudella ja mahdollisia poikkeamia tavoitteista sekä tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin. 8. Keskitetyt toiminnot ja konsernipalvelut 8.1. Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus Keskitetysti järjestettyjä toimintoja konsernissa ovat mm. sairaanhoidolliset palvelut, rahoitus- ja sijoitustoiminta, taloushallinto, hankinnat, riskienhallinta ja vakuuttaminen, henkilöstöpolitiikan ohjaus, tekniset palvelut, huoltopalvelut ja tietohallinto. Keskitetysti järjestetyillä palveluilla tarkoitetaan niitä palveluja, joita konsernissa tuotetaan vain yhdessä yksikössä. Hallitus määrittelee, mitkä palvelut ovat keskitetysti järjestettyjä palveluita. Keskitetyt toiminnat järjestetään niin, että tavoiteltavat toiminnalliset ja taloudelliset edut saavutetaan. Siksi konserniyhteisöjen tulee ensisijaisesti hankkia keskitetyt toiminnot konsernihallinnosta ja toissijaisesti erillisillä ratkaisuilla. Erillisten ratkaisujen hankinta edellyttää konserniohjeen pyytämistä jäljempänä kuvatulla tavalla. Konserniyhteisöjen on selvitettävä palveluja hankkiessaan konsernin palvelut ja niiden kilpailukykyisyys muihin käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin nähden. Ulkopuolinen hankinta on perusteltava ja siitä on oltava riittävä selvitys, joka on saatettava konsernijohdon tiedoksi. 7

8 Sairaanhoitopiirin hallitus määrittelee mitkä näistä palveluista ovat ns. konsernipalveluja, joita konserniin kuuluvien yhteisöjen on pakollista käyttää. Konsernipalvelujen käytössä huomioidaan hankintalainsäädännön asettamat reunaehdot ja rajoitukset Hankintoja ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet Konsernin sisäiset hankinnat Hankinnoissa on otettava huomioon hankintalainsäädännön asettama hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus sekä se, että konsernin sisäisiä hankintoja suunniteltaessa hankintasäännösten tai muun velvoittavan lainsäädännön asettamat reunaehdot ja rajoitukset otetaan huomioon Yhteistyö hankinnassa ja logistiikkatoiminnassa Hankintayhteistyöllä tavoitellaan toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Hankintoja suunniteltaessa on tämän vuoksi perusteltua selvittää hankintayhteistyömahdollisuudet sekä konsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin toteutustapa. Konserniyhteisöt selvittävät hankintayhteistyön edellytykset ennen hankintojen toteuttamista ja päättävät hankintayhteistyöhön osallistumisesta konserniohjeiden mukaisesti. Konsernijohto voi antaa perustellusta syystä antaa luvan poiketa siitä. Konsernissa noudatetaan yhtenäisiä hankintaohjeita Rahoitusta, maksuliikennettä ja sijoittamista koskevat ohjeet Koko konsernin maksuvalmiutta hoidetaan yhteisen konsernitilin kautta. Keskushallinto vastaa tilin hallinnoimisesta ja likviditeetin hankkimisesta sekä ylijäämien sijoittamisesta. Kuntayhtymän ja tiliin liittyvien yhteisöjen kanssa tehdään sopimukset, joissa sovitaan tilin sisäisistä veloitus- ja hyvityskoroista ja luottolimiiteistä. Lainan ottamisessa konsernin tytäryhteisöillä on neuvotteluvelvoite konsernijohdon kanssa, jolloin voidaan sopia yhteistoiminnasta lainanotossa. Kuntayhtymä voi sijoittaa varojaan konsernin päämääriä tukeviin tehtäviin ja antaa takauksen tai muun vakuuden tytäryhteisöille tällaisiin kohteisiin. Kuntayhtymä voi lisäksi myöntää valtuuston erikseen tekemällä päätöksellä tytäryhteisölleen omavelkaisen takauksen tai rahoituslainan ilman riskit kattavia vastavakuuksia seuraavien edellytysten toteutuessa: a) kuntayhtymä omistaa enemmistön yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänivallasta b) rahoitus on kilpailutettu osana sairaanhoitopiirikonsernin rahoitusta ja c) rahoitusvastuu liittyy tytäryhteisön sellaisen palvelun tuottamiseen tai toimintaan, jonka ostajana tai hyödyntäjänä on kokonaan tai osittain Varsinais-Suomen sairaanhoito-piirin kuntayhtymä. 8

9 8.4. Henkilöstöpolitiikka Sisäisessä konsernissa yksiköt noudattavat toiminnassaan kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan periaatteita. Henkilöstön nimikkeissä, rekrytoinnissa, palkkauksessa ja harkinnanvaraisten työsuhteen etujen myöntämisessä yhteisöt noudattavat konsernissa hyväksyttyä ohjeistusta. Sairaanhoitopiirin henkilöstöetuudet ovat koko konsernin käytettävissä ottaen huomioon kuitenkin tytäryhteisöjen säännöistä seuraavat mahdolliset rajoitukset. Henkilöstön rekrytoinnissa tulee yhteisöjen ottaa huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtotarpeet. Tytäryhteisöt noudattavat toiminnassaan soveltuvin osin kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan periaatteita. Tytäryhteisöt liittyvät jäseneksi kuntatyönantajan perustamaan työnantajayhteisöön, ellei toiminnan laatu ja tytäryhtiön etu muuta edellytä. Konsernijohto voi antaa perustellusta syystä luvan poikkeamiseen. Tytäryhteisöt järjestävät eläkevakuutuksensa Kuntien eläkevakuutuksessa, silloin kun se on kuntayhtymän edun mukaista eikä tytäryhtiön etu muuta edellytä. Konsernijohto voi antaa perustellusta syystä luvan poikkeamiseen. Hallintokeskuksen henkilöstötoimisto ohjeistaa henkilöstöhallintoa Riskienhallinta Kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelmaan sisällytetään konserniyhteisöt. Kuntayhtymän riskienhallinnan vastuuhenkilöt konsultoivat ja koordinoivat konserniyhteisöjä riskikartoituksen tekemisessä ja antavat ohjeita tytäryhteisöille yhtenäiseen riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhtiön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Konserniyhteisöllä tulee olla hyväksytyt riskienhallintaohjeet. Koko sairaanhoitopiirissä tavanomaisista poikkeavien korvausasioiden osalta konsultoidaan konsernijohtoa korvauskäytännön pitämiseksi yhtenäisenä piirissä. 9. Kuntayhtymäkonsernin tarkastus ja valvonta 9.1. Konsernin valvonta Kuntayhtymäkonsernin valvonnasta vastaa sairaanhoitopiirin johtaja, käyttäen apunaan kuntayhtymän sisäistä tarkastusta ja määräämiään vastuuhenkilöitä. Valvottavia asioita ovat miten niiden toiminta edistää kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista sekä tytär- ja osakkuusyhteisöjen kannattavuus ja riskit. 9

10 9.2. Tilintarkastajan valinta Konserniohjauksen tukemiseksi kuntayhtymän tytäryhteisöihin on valittava kuntayhtymän vastuullinen JHTT-tilintarkastaja tai -yhteisö tilintarkastajaksi. Tytäryhteisön tarkastajaksi voidaan valita myös sairaanhoitopiirin tilintarkastajaksi valitun JHTT-yhteisön kanssa samaan yhtiöryhmään kuuluva KHT- tai HTM-yhteisö Tarkastuslautakunnan tehtävät konsernin tarkastuksessa Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet: huolehtimalla kuntayhtymäkonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittamisesta valmistelemalla tilintarkastuksen tarjouspyynnön- ja vertailun tekemällä ehdotuksen tytäryhteisöjä tarkastavista tilintarkastajayhteisöistä ja tilintarkastajista tekemällä kannanotot koko kuntakonsernia koskevissa tarkastukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarkastuslautakunnalla ja sen alaisella henkilöstöllä on oikeus saada selvityksiä konserniyhteisöjen taloudesta ja toiminnasta ja käydä tutustumassa konserniyhteisöjen toimintaan. 10. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet Tytär- ja osakkuusyhteisön hallituksen on hankittava kuntayhtymän konsernijohdon dokumentoitu ohje osoittamalla siitä kirjallinen pyyntö sairaanhoitopiirin johtajalle seuraaviin toimenpiteisiin: Ulkoinen konserni tytäryhteisön perustaminen yhteisön toiminta-ajatuksen muuttaminen yhteisön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö voi menettää hankintalainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvan sidosyksikköasemansa suhteessa kuntayhtymään yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttaminen pääomarakenteen muuttaminen toimintaan nähden merkittävät investoinnit (yli 10 % taseen loppusummasta) kiinteistö- ja yrityskaupat osakkeiden merkintä, mikäli osakkeiden ostamista ja omistamista ei erityisesti annettu yhtiön tehtäväksi varsinaiseen toimintaan kuulumattomat tai siihen vain epäsuorasti liittyvät investoinnit ja niiden rahoitus (päätoimialan ulkopuolinen toiminta) toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien (m. immateriaalioikeudet) hankkiminen, myyminen, vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen (yli 10 % omaisuuden arvosta) muuhun kuin yhteisön tavanomaiseen toimintaan kuuluvat tai epätavallisin ehdoin tehtävät sopimukset yhtiön ja sen osakkeenomistajan taikka hallituksen jäsenen välillä, kyseisten sopimusten muuttaminen sekä sopimuksiin perustuvista oikeuksista luopuminen periaatteelliset tai taloudellisesti merkittävät sopimukset ja toiminnan laajakantoiset muutokset (laajat ulkoistukset, vähintään 30 % liikevaihdosta) merkittävät henkilöstöpoliittiset ratkaisut (mm. palkkausjärjestelmän rakennemuutokset) 10

11 yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus, mikäli se poikkeaa yhtiön noudattamasta tavanomaisesta voitonjakokäytännöstä yhteisön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan taikka saneerausmenettelyyn hakeutuminen keskitetysti järjestettyjen palvelujen hankinta kuntayhtymäkonsernin ulkopuolelta virkojen tai toimien perustaminen aiemmin sairaanhoitopiirissä käytössä olleista tehtävänimikkeistä tai kelpoisuusvaatimuksista poiketen yhteistyö lainoituksessa Sisäinen konserni Sisäiseen konserniin kuuluvien toimielinten on hankittava kuntayhtymän konsernijohdon dokumentoitu ohje osoittamalla siitä kirjallinen pyyntö sairaanhoitopiirin johtajalle seuraaviin toimenpiteisiin: yksikön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö voi menettää hankintalainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvan sidosyksikköasemansa suhteessa kuntayhtymään varsinaiseen toimintaan kuulumattomat tai siihen vain epäsuorasti liittyvät investoinnit ja niiden rahoitus (päätoimialan ulkopuolinen toiminta) toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien (mm. immateriaalioikeudet) hankkiminen, myyminen, vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen (yli 10 % omaisuuden arvosta) periaatteelliset tai taloudellisesti merkittävät sopimukset ja toiminnan laajakantoiset muutokset (laajat ulkoistukset, vähintään 30 % liikevaihdosta) keskitetysti järjestettyjen palvelujen hankinta kuntayhtymäkonsernin ulkopuolelta virkojen tai toimien perustaminen aiemmin sairaanhoitopiirissä käytössä olleista tehtävänimikkeistä tai kelpoisuusvaatimuksista poiketen hallitusta tai sen jaostoa lukuun ottamatta paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten hyväksyminen 11. Tiedottaminen konsernia koskevista asioista Kuntalain 29 :n mukaisesti kuntayhtymän on sopivin tavoin tiedotettava yhteisön tai säätiön toiminnasta silloin, kun se hoitaa kunnallista tehtävää. Konserniyhteisön on annettava tiedotusta varten kuntayhtymän keskushallintoon tiedotuksesta vastaavan viranhaltijan ohjeiden mukaiset tiedot. Ennen tietojen antamista yhteisön tai säätiön on arvioitava voidaanko tiedot antaa aiheuttamatta yhteisölle haittaa. Yhteisöjä koskevasta tiedotuksesta vastaa yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja sekä kuntayhtymän puolelta hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Yhteisön tiedottamisen on tuettava konsernin asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa. Tiedottamisessa ja tietojen antamisessa yhteisöjä koskevissa asioissa tulee huomioida kuntayhtymän yleiset tiedotusperiaatteet sekä julkisuus- ja salassapitosäännökset. 11

12 Liite 1. Omistajapolitiikan ja omistamisen periaatteet Periaatelinjauksia löytyy strategiasta 1.1. Strategia Kehittynyt infrastruktuuri Toimitilat Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja välttämättömät peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet suunnitellaan toiminnallisuuden ja palvelutuotannon tehokkuuden lähtökohdista. Hankkeista laaditaan rakennusteknillisten suunnitelmien lisäksi toiminnalliset tuottavuuslaskelmat. Investointien painopiste on vuosina TYKSin T2 hankkeessa. Sen jälkeen jatketaan kokonaissuunnitelman perusteella sairaaloiden saneerausta. Rakennusteknillisesti loppuun käytetyn U-sairaalan saneerausvaihtoehdot selvitetään myös uudisrakentamisvaihtoehto huomioiden. Sairaanhoitopiirin koko sairaalaverkostoa hyödynnetään toimintojen uudelleenjärjestelyssä. Mittarit: Poistojen suhde toimintakuluihin Koneet ja laitteet Nykyaikaisen erikoissairaanhoidon edellyttämät laitehankinnat tehdään taloussuunnitelmiin sisältyvien investointiohjelmien pohjalta arvioiden laitteiden ja välineiden tuottavuutta lisääviä vaikutuksia. Mittarit: Laitetuottavuus Logistiikka ja ympäristövaikutukset Materiaali-, potilas- ja henkilöstölogistiikan kasvanut merkitys huomioidaan. Toimintoja kehitetään laaditun erillisen logistiikkaselvityksen pohjalta. Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan laadittua sairaanhoitopiirin ympäristöohjelmaa. Mittarit: Palveluaste Tarvikelogistiikan kustannustehokkuus 12